[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$f8qI9uydv-fH5qFAnFb_JMS_WritBYIAIez9V5em0Pio":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":11,"gutenbergSubjects":20,"gutenbergCategories":21,"gutenbergSummary":11,"gutenbergTranslators":22,"gutenbergDownloadCount":11,"aiDescription":23,"preamble":24,"content":25},1216,"Pispa Henrikin surmavirsi","Lönnrot, Elias",1802,1884,"1216-lonnrot-elias-pispa-henrikin-surmavirsi","1216__Lönnrot_Elias__Pispa_Henrikin_surmavirsi",null,"runous",[],[],"fi",1857,1749,10564,false,[],[],[],"Lönnrotin toimittama teos sisältää toisintoja keskiaikaisesta kansanrunosta, joka kertoo piispa Henrikin ja talonpoika Lallin kohtaamisesta. Runo kuvaa kristinuskon saapumista Suomeen, piispan marttyyrikuolemaa Köyliönjärven jäällä sekä tapahtumaan liittyviä ihmetekoja.","Elias Lönnrotin 'Pispa Henrikin surmavirsi' on Projekti Lönnrotin\njulkaisu n:o 1216. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen\nulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan\nkäytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","PISPA HENRIKIN SURMAVIRSI\n\nToim.\n\nElias Lönnrot\n\n\n\n\n\nSisältyy: Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen, 1856.\n\nHelsingfors,\nFinska Litteratur-Sällskapets Tryckeri,\n1857.\n\n\n\n\n\n\nSuomenkielisen runon pispa Henrikin surmasta on kanslianeuvos Porthan\nkirjassansa _Chronicon episcoporum finlandensium_ ennen painattanut\nsiihen laatuun, kuin hän sen tapasi _Palmsköldin_ kokouksissa, ja\nmyöhemmin on se tullut uudellensa painetuksi viikkolehdessä _Sanan\nsaattaja Wiipurista_, 1833, n. 47, ja _Kantelettaren_ 3 os. s. 47-51.\nSen alku Porthanin kirjassa on seuraava:\n\n    Kasvoi ennen kaksi lasta;\n    Toinen kasvoi kaalimaassa,\n    Toinen Ruotsissa yleni.\n    Toinen Hämeen Heinirikki,\n    Toinen Erikki kuningas, j.n.e.\n\nSuomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa olemme tavannet\nsaman runon kirjoitettuna kahdella eri lailla, jotka kumpiki myös\neroavat Porthanin runosta. Molemmat nämät kirjoitukset näyttävät\nvanhoilta; toinen (A) on lyhyt ja vaillinainen, toinen (B) pitempi ja\ntäydellisempi, kuin se Porthanille tuttu olikaan. Edellinen kuuluu\nseuraavaan tapaan.\n\n              A.\n\n    Oli hemme Heinerikko,\n    Toinen Erikki ritari;\n    Toinen kasvoi kaupungissa,\n    Toinen Suomessa sikisi.\n    Joka kasvoi kaupungissa,            5\n    Se kasvoi kanan-munilla,\n    Joka Suomessa sikisi,\n    Suomen suurilla härillä.\n       Sanoi toinen toisellensa:\n    \"Läkkämästä lähimaille,            10\n    Paikoille papittomille,\n    Joss' on lapset ristimättä,\n    Vaimot kirkkoon ottamatta.\"\n       Joit oluen tynnyristä,\n    Panit penningin sijahan,           15\n    Ladoit heiniä ladosta,\n    Panit penningin sijahan.\n       Laiskat oli lapset Lallolassa,\n    Laiskat lapset, valskit vaimot;\n    Kannoit kieltä kelvotointa,        20\n    Liikutit lihan pahinta:\n    \"Kävi tästä ruoka Ruotsin,\n    Ruoka Ruotsin, syömä Saksan,\n    Joi oluen tynnyristä,\n    Veden viskasi sijahan;             25\n    Otti kakun kammarista,\n    Kiven vyörytti sijahan.\"\n       Saipa Lallo laapurinsa,\n    Piru pitkän keihähänsä.\n    Sanoi toinen toisellensa:          30\n    \"Jos sinä jälille jäänet,\n    Ja minä tapettanehen,\n    Korjaakkasta[1] munni luuni,\n    Sido silkki-säkkisehen,\n    Pane[2] orihin rekehen.            35\n    Kun (se) orit uupunevi,\n    Niin pane härkä etehen;\n    Jossa härkä uupunevi,[3]\n    Siihen kirkko tehtäköhön.\"\n\nSillä toisella on nimekkeenä: _Runolaulu Sant Henterikistä,\nensimäisestä Turun pispasta, joka on syntynyt Englannissa, ja sitte\nkuninkahasta Ruotsissa, Erikki ritarista. Vuonna 1150_. Itse runo\nluetaan seuraavilla sanoilla.\n\n              B.\n\n    Kaksi oli pyheä miestä,\n    Kaksi kansan ruhtinasta,\n    Ristiveljestä jaloa,\n    Yksi kasvoi Ruotsin maalla,\n    Toinen maalla vierahalla;           5\n    Pian kasvoit pienelliset,[4]\n    Yksivuotiset ylenit.\n    Lapsi maalta vierahalta\n    Se oli herra Henterikki,\n    Vaan joka Ruotsissa yleni,         10\n    Se oli Erikki ritari,\n    Ruotsin kuuluisa kuningas.\n       Sanoi herra Henterikki\n    Erikille veljellensä:\n    \"Läkkäme Hämehen maalle,           15\n    Maalle ristimättömälle,\n    Paikalle papittomalle,\n    Kivikirkot[5] teettämähän,\n    Kappelit[6] rakentamahan!\"\n    Sitten Erikki ritari               20\n    Sanoin lausui, suin puheli:\n    \"Veikkoseni vaimon poika!\n    Paljo on sinne mennehiä,\n    Enempi evännehiä,\n    Ei paljo palannehia.\"              25\n       Sanoi herra Henterikki\n    \"Toki lähden en totelle;\n    Jos minä tapettanehen,[7]\n    Toinen jäänevi jälille.\"\n       Sitten herra Henterikki         30\n    Sanoin lausui, suin puheli:\n    \"Pilttiseni[8] pienoiseni,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen!\n    Ota korjani[9] kodasta,\n    Pane korja kohdallensa,            35\n    Perällensä pieni kirja,\n    Anturoillensa aseta!\n    Aseet tammiset aseta,\n    Ohjat suoniset ojenna,\n    Pane länget[10] mursunluiset,      40\n    Valjahat majavanluiset,\n    Harmin[11] kaulaan kahden puolen!\n    Ota sitten ohrilta oroinen,\n    Idulta isolihainen,\n    Maata-jouhi maltahilta,[12]        45\n    Pane luokka kynnäppäinen\n    Harjalle hyvän hevoisen!\"\n       Sitten herra Henterikki\n    Ajella karuttelevi,\n    Virman peuroja viritti.[13]        50\n    Jälissänsä juoksemahan;\n    Latoi lauman laulajia\n    Päänsä päälle lentämähän,\n    Otsaansa[14] virvottamahan;\n    Jänön valkoisen hypitti            55\n    Edessänsä filtin päällä,\n    Karhu oli rautakahlehissa,\n    Teeri rautainen kukersi\n    Karhun rautaisen kidassa.\n       Sanoi piltti[15] pikkuruinen,   60\n    Vanti vaaksan[16] korkuhuinen:\n    \"Jo minun tulevi nälkä.\"\n       Sanoi herra Henterikki:\n    \"Jo pian talo tulevi;\n    Lallola[17] on takana lahden.[18]  65\n    Ota kyrsä uunin päältä,\n    Ota olutta kellarista,\n    Heitä penningit sijahan;\n    Heinät heinähuonehesta,\n    Kaurat kaurahinkalosta,            70\n    Heitä penningit sijahan!\"\n    Sitte (sinne tultuansa)\n    Paha vaimo pannahinen,\n    Salasyöjä[19] sappehinen,\n    Sepä kirkui kiukahalta,            75\n    Parkui patsahan nenästä:\n    \"Jahka[20] kun Lallo[21] kotihin saapi,\n    Se sun luusi luistelepi,\n    Ja pääsi päristelepi,\n    Suonesi sirottelepi.\"[22]           80\n       Sitte herra Henterikki\n    Kiiruhti talosta poies.\n    Lallo kun tuli kotia,\n    Valehteli vanha naara:\n    \"Poikaiseni nuorempani!            85\n    Jopa on tässä sitte käynyt\n    Ruoka-ruotsi,[23] syömä-saksa;\n    Otti kakon uunin päältä,\n    Otti olutta kellarista,\n    Heitti tuhkia sijahan,             90\n    Heinät heinähuonehesta,\n    Kaurat kaurahinkalosta,\n    Heitti tuhkia sijahan.\"\n       Sivui Lallo[24] lahtarinsa,\n    Piilun, pitkän kirvehensä,         95\n    Lykkäsi lylyt[25] lumelle\n    Kuin oli vuoltu vuoleskeltu,\n    Syöksi kalhut kaljamalle[26]\n    Kuin oli talvisen jänöisen.\n    Sitte hiihti hirmuisesti,         100\n    Lyly juoksi vinhiästi,\n    Tuli suitsi suksen tiestä,\n    Savu sauvan somman tiestä.[27]\n    Sitte herra Henterikki\n    Sanoin lausui, suin puheli:       105\n    \"Jo Lallo hiihtäin tulepi\n    Pitkä keihäs kainalossa.\"\n       Tunsi hän tuhon tulevan,\n    Hätäpäivän päälle saavan,\n    Sanoin lausui, suin puheli:       110\n    \"Pilttiseni[28] pienoiseni,\n    Vanti vaaksan[29] korkuhuinen!\n    Katsoos[30] kiven taka'a,[31]\n    Ei ole kilpeä kivessä,\n    Katsoos taka'a tammen,            115\n    Varjosta hyvän hevoisen;\n    Kuhunka luuni lentelepi,\n    Suoneni sirottelepí,\n    Ne sinä verkahan vetele,\n    Sinilankoihin sitele,             120\n    Sivu kaikki kaunihisti,\n    Aseta orin[32] rekehen.\n    Kun[33] oronen[34] tauvonnepi,[35]\n    Sitte härkä pantakohon;\n    Kuhunka härkä tauvonnepi,         125\n    Siihen kirkko tehtäköhön,\n    Kappeli rakettakohon,\n    Herran Henterikin nimehen.\n    Jossa on härkä tauvonnunna,\n    Nousiaiset heitä maahan,          130\n    Heitä kankahan nenähän!\"[36]\n    Siihen herra Henterikki\n    Ensimmäinen haudattihin;\n    Kirkko myöskin rakettihin[37]\n    Herran Henterikin nimehen.        135\n       Vaan[38] ei poika pikkuruinen,\n    Vanti vaaksan[39] korkuhuinen,\n    Keksinyt lumen sisältä\n    Pyhän miehen peukaloa,\n    Sormea ison isännän               140\n    Kultasormuksen keralla,\n    Ennenkun kesäsydännä,\n    Kun oli kevät ihana,\n    Jää oli järvestä sulanut.\n       Niin sitte kesäsydännä,        145\n    Pienen jään palaisen päällä,\n    Tuuli aalloissa ajeli\n    Sormea pyhän urohon,\n    Kultasormuksen keralla,\n    Ihmisille nähtäväksi,             150\n    Tunnusmerkiksi jaloksi;\n    Jotta ei suonut suuri luoja,\n    Eikä sallinut Jumala,\n    Veden alle vaipumahan,\n    Hukkahan tuleumahan,              155\n    Pyhän miehen peukaloa,\n    Sormea ison isännän,\n    Kultasormuksen keralla.\n       Lallo[40] pahin pakanoista,\n    Julmin juutasten seasta,          160\n    Joka tappoi pyhän miehen,\n    Pispan herran Henterikin,\n    Otti korkian kypärän\n    Pyhän miehen pispan päästä,\n    Pani päähänsä omahan,             165\n    Kallohonsa ilkiähän;\n    Meni kiltinä kotihin.\n    Vaimo kehräs tortillansa,\n    Sanoin lausui, suin puheli:\n    \"Mistä on Lallo[41] lakin saanut,  170\n    Mies häjy hyvän kypärän?\"\n       Lallo nosti lakkiansa,\n    Hiukset lakkihin imeennyit[42]\n    Kaiken kamaran keralla,\n    Luikos' luista irrallensa         175\n    Kaikki kallosta kamara.[43]\n    Tuli turpa turvattomaksi,\n    Pää paha paljahaksi,\n    Pää naudan nahattomaksi,[44]\n    Paljahaksi pahan panna.           180\n       Sen teki suuri luoja,\n    Salli väkevä Jumala,\n    (Aivan) ihmeeksi isoksi,\n    Tunnusmerkiksi jaloksi.\n    Nyt onpi pispa ilossa,            185\n    Lallo[45] piinassa pahassa.\n    Pispa enkelein kanssa,[46]\n    Ilon virttâ veisailepi,\n    Lallo hiidessä hiihtelepi,\n    Lylyinensä luistelepi,            190\n    Piinan savuhun sakiahan\n    Sauvalla[47] satuttelepí.\n    Pirut pahoin pistelevät\n    Helvetissä[48] heltehessä,\n    Sieluparkaa hirmuisesti.          195\n    Sieltä meitä -- -- -- --\n    Varjele vaka Jumala,\n    Ja estä totinen luoja,\n    Saata taivahan salihin,\n    Iankaikkiseen ilohon,\n    Päästä häjystä maailmasta! Amen.  200\n\nNäistä edellä mainituista kolmesta pispa Henrikin surmavirrestä on\n_Porthanin_ 104 värsyä pitkä, ja tässä luettavista A. 39, B. 200\nvärsyä. Jos nämät kolme käytettäisiin toinen toisensa täytteeksi,\nniin arvatakseni pitäisi B-runon 47 ja 48 värsyn väliin _Porthanin_\nrunon jälkeen liittää sanat:\n\n    Sitte piltti pikkuruinen,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen,\n    Pani varsat valjahisin,\n    Suvikunnat suitsi suuhun;\n    Pani korjat kohdallensa,\n    Saatti lastat sarjallensa,\n    Perällensä pienet korjat,\n    Anturoillensa avarat.\n\nVärsyn 49 ja 50 väliin ottaisimme sanat:\n\n    Kaksi päiveä keväistä.\n    Kaksi yötä järjestänsä.\n\nVärsyn 62 ja 63 väliin:\n\n    Eikä syödä eikä juoda,\n    Eikä purtoa pidetä.\n\nVai olisivatko nämät kaksi värsyä jo ennemmin v. 50 edelle\nasetettavat.\n\nVärsyn 65 sijasta, joka jäisi pois, tulisi runo seuraavilla värsyillä\njatkettavaksi:\n\n    On Lalli lahden takana,\n    Hyvä neuvo niemen päässä,\n    Siinä syömme, siinä juomme,\n    Siinä purtoa pidämme.\"\n       Sanoi piltti pikkuruinen,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen:\n    \"Entä on järvet jäätämättä\n    Sulana joki kovera.\"\n       Sanoi herra Henterikki:\n    \"Kyllä kierrän Kiulon järven,\n    Ympäri joki koveran.\"\n       Sitte sinne saatuansa,\n    Kerttu kelvotoin emäntä\n    Suitsi suuta kunnotointa,\n    Keitti kieltä kelvotointa.\n       Sitte herra Henterikki\n    Sanoin lausui, suin puheli:\n    \"Pilttiseni pienoiseni,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen!\n\nMyös värsy 72 saisi jäädä pois, mutta seuraavat värsyt tulisivat sen\nsijaan:\n\n    Sitte piltti pikkuruinen,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen,\n    Otti heiniä hevoisen,\n    Heitti penningit sijalle,\n    Otti leivän uunin päältä,\n    Heitti penningit sijalle;\n    Otti kellarist' olutta,\n    Vieritti rahan sijalle.\n\nVärsyn 82 ja 83 väliin kuulunevat sanat:\n\n    Laiskat oli lapset Lallolassa,\n    Laiskat lapset, valskit vaimot\n    (Saatit Lallolle sanoman),\n    Kannoit kieltä kelvotointa:\n    \"Jo kävi meillä ihmisiä!\n    Joivat oluen tynnyristä,\n    Veden viskasit sijahan;\n    Otit kakun kammarista,\n    Kiven vyörytit sijahan,\n    Ladoit heiniä ladosta,\n    Heitit hietoa sijahan.\"\n\nVärsyjä 94 ja 95 vastaan panisimme.\n\n    Lausui paimen patsahalta:\n    \"Jo vainen valehtelitki;\n    Elä vainen usko'kana!\"\n       Lallo se pahatapainen,\n    Sekä myös pahasukuinen,\n    (Ei tuosta totellutkana).\n    Otti Lallo laapurinsa,\n    Piru pitkän keihä'änsä,\n\nVärsystä 104 värsyyn 116 tulisi runo kuulumaan ehki näin:\n\n    Sanoi piltti pikkuruinen,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen:\n    \"Jo kuuluu kumu takana,\n    Ajanko tätä hevoista? --\n    Lallo hiihtäin tulepi,\n    Pitkä keihäs kainalossa.\"\n       Sitte herra Henterikki\n    Kun tunsi tuhon tulevan,\n    Hätäpäivän päälle saavan,\n    Sanoin lausui, suin puheli:\n    \"Pilttiseni pienoiseni,\n    Vanti vaaksan korkuhuinen!\n    Jos kumu takana kuului,\n    Elä aja tätä hevoista,\n    Karkottele konkaria.\n       Kun mua tavotetahan,\n    Tahikka tapettanehen,\n    Käy sinä kivein taakse,\n    Kuultele kivein takana?\n    Kun ei kilpeä kivessä,\n    Katsele taka'a tammen,\n    Varjosta hyvän hevoisen,\n\nVärsyissä 123 ja 125 lienee sana _uupunepi_ alkuperäisempi kun\n_tauvonnepi_, ja värsyn 128 sijasta sanat:\n\n    Pappein saarnoja sanella\n    Kansan kaiken kuultavaksi.\"\n\nVärsyin 129-131 sijasta lienee runossa alkuansa ollut:\n\n    Sitte piltti pikkuruinen,\n    Vanti vaaksan korhuhuinen,\n    Luut korjasi lumesta,\n    Poimi kaikki kaunihisti,\n    Sitoi silkkisäkkisehen,\n    Pani orihin rekehen;\n    Kun oli ori uupununna,\n    Niin pani härjän rekehen;\n    Kun oli härkä uupununna,\n    Nousiaiset heitti maahan,\n    Heiti kankahan nenähän.\n\nVärsy 168-171 lienevät _Porthanin_ mukaan paremmin:\n\n    Lausui paimen patsahalta:\n    \"Mist' on Lallo lakin saanut,\n    Mies häjy hyvän hytyrin,\n    Pispan hiipan hirtehinen?\"\n\nSamoin värsy 173:\n\n    Hiukset ne himahtelivat\n\nVärsyin 180 ja 181 väliin sijautuvat sanat:\n\n    Näin tämän pahatapaisen,\n    Pispa raukan raatelian,\n    Tuli kosto korkialta,\n    Makso mailman valtialta.\n\nNäillä vasta osotetuilla korjauksilla luulisimme runon jotensakin\nalkuperäiseen muotoonsa tulevan, ehkä kuitenki muutamia paikkoja\nsiitä jo lienee peräti kadotuksiin joutunut. Sana _kaalimaassa_\nPorthanin runossa ehkä osottanee _Skotlantia_, josta pispa Henrikki\ntaisi olla peräisin. Nimestä _Skotland_ tuli suomen kielen mukaan\nhelposti _Kotland_ ja siitä _Kolland_, joka jälkimäinen väännös sitte\nsuomennettiin _kaalimaaksi_, samoin kuin _Jesse rot_ (Es. 11: 1)\nmuinaiselta tulkilta tuli _hanhen jalaksi_. Sana _vanti eli \"vandi\"_\nmerkitsee palveliata vanhasta ruotsal. sanasta _fant_, ital. _fante_.\nSama sana tavataan eräissä muissaki kielissä.\n\nVärsyssä 36. (B) seisoo _kirja_, jonka sanan arvattavasti pitäis olla\n_korja_.\n\nOsottaisivatko sana _virma_ (v. 50) _Virman_, nykyistä _Mynämäen_,\npitäjätä ja sana _nousiaiset_ (v. 130) _Nousiaisten_?\n\n_Lallo_ tavataan toisin paikoin sillä tavoin kirjoitettuna,\ntoisin paikoin _Lalli_; paikan nimi _Lallolla_. Porthan päättää\npispa Henrikin surmarunon, jollen ei anna mitään historiallista\narvoa, tehdyksi jolta kulta Hämeen talonpojalta, eikä arvele sitä\nkovin vanhaksi (non remotissimæ esse ætatis). Kuitenki on siinä\nmonta sanaa, jota nykyisin ei enää sunkaan hämeenkielessä tavata\nja sanapääte _-vi_, joka Porthaninki runossa löytyy (_vetäävi,\nuupunevi_), lienee myös hämeenmurteelle vieras. Sanaa _vanti_, samoin\nkuin ruotsal. _fant_, ei myös liene monina vuosisatoina enää käytetty\ntavallisessa puheessa eikä runoissakaan.\n\nE. L.\n\n\n\n\nViitteet:\n\n\nSanat olemme pukeneet nykyiseen kirjoituslaatuun; ne numeroilla\nerittäin merkityt ovat sillä lailla alkuperäisissä kirjoituksissa:\n\n[1] Korjaakkosta.\n\n[2] Panen.\n\n[3] Uupunovi.\n\n[4] pinnelliset.\n\n[5] kivikirkkoja.\n\n[6] kappelia.\n\n[7] Tämän ja seur. värsyn välillä luetaan: \"Maan kuninkaat\nkaatunehet.\"\n\n[8] pildiseni.\n\n[9] korja.\n\n[10] ränget.\n\n[11] harman.\n\n[12] maldahisi jlda.\n\n[13] Vjrjttele.\n\n[14] otsahansa.\n\n[15] pildi.\n\n[16] vaaksahan.\n\n[17] laloila.\n\n[18] takoja lähdet.\n\n[19] satta syöjä.\n\n[20] lahka.\n\n[21] Lall??.\n\n[22] Sirgotelepi.\n\n[23] ruoka Ruotsin.\n\n[24] lalloloj.\n\n[25] lylynsä.\n\n[26] calia maallen.\n\n[27] tjestä elli siasta.\n\n[28] Pildiseni.\n\n[29] vaxahan.\n\n[30] catzos - - - catzo.\n\n[31] taka.\n\n[32] orjhjn.\n\n[33] cuhunga.\n\n[34] orit.\n\n[35] tauvonnevi.\n\n[36] njemehen, elli nenähän.\n\n[37] rakettihin sijhen.\n\n[38] Mutta van.\n\n[39] vaxahan.\n\n[40] Lallj sitten.\n\n[41] Lalli.\n\n[42] imeinyit.\n\n[43] kamara eranut.\n\n[44] nahatomaxi cuin naudan pää.\n\n[45] Lalli - - - Lallj.\n\n[46] cansa laulele.\n\n[47] sauvallansa.\n\n[48] helvetin.\n\n\n\n"]