[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fP9AtSyJkXUmFJ0n4oEF_Al2HU0OBMUlBx833fjwoEKU":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":15,"language":16,"yearPublished":17,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":18,"charCount":19,"usRestricted":20,"gutenbergId":21,"gutenbergSubjects":22,"gutenbergCategories":24,"gutenbergSummary":27,"gutenbergTranslators":28,"gutenbergDownloadCount":29,"aiDescription":30,"preamble":31,"content":32},1218,"Suomalaisia kielenoppi-sanoja","Lönnrot, Elias",1802,1884,"1218-lonnrot-elias-suomalaisia-kielenoppi-sanoja","1218__Lönnrot_Elias__Suomalaisia_kielenoppi-sanoja",null,"runous",[14],"kansanperinne",[],"fi",1857,2111,14677,false,54359,[23],"Finnish poetry",[25,26],"Mythology, Legends & Folklore","Poetry","\"Suomalaisia\" by Niilo E. Wainio is a collection of poems and narratives written during the late 19th century. The book encompasses various aspects of Finnish history and culture, celebrating national identity and heritage through verses that invoke themes of resilience, love for the homeland, and significant historical figures. Wainio presents a profound exploration of Finnish folklore, traditions, and the struggles faced by the Finnish people, making it a poignant cultural artifact of its time.  The content of \"Suomalaisia\" consists of a series of lyrical portrayals touching on both historical events and legendary figures central to Finnish history. The poems reflect on notable individuals like Mikael Agricola, a key figure in the development of the Finnish language, and tales of heroism during conflicts, such as the battles fought against oppression. Wainio’s verses also delve into personal experiences, highlighting the emotional landscapes of love, loss, and the quest for freedom faced by the people of Finland. Each piece serves as a testament to the Nordic spirit, making the collection a rich tapestry of national pride and artistic expression. (This is an automatically generated summary.)",[],139,"Lönnrotin alun perin Suomi-aikakauskirjassa julkaistu esitys suomen kielen kielioppiterminologian kehittämisestä. Tekstissä perustellaan omaperäisten suomenkielisten vastineiden tarvetta kansainvälisten termien sijasta helpottamaan kouluopetusta ja rikastuttamaan kieltä. Teos sisältää konkreettisia ehdotuksia uusiksi kielenopillisiksi oppisanoiksi.","Elias Lönnrotin 'Suomalaisia kielenoppi-sanoja'' on Projekti Lönnrotin\njulkaisu n:o 1218. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen\nulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan\nkäytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","SUOMALAISIA KIELENOPPI-SANOJA\n\nKirj.\n\nElias Lönnrot\n\n\n\n\n\nSisältyy: Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen, 1857.\n\nHelsingfors,\nFinska Litteratur-Sällskapets Tryckeri,\n1858.\n\n\n\n\n\n\nSuomalaisia kielenoppi-sanoja.\n\n\nMuutamissa maamme ala-alkeiskouluissa on jo tätäkin ennen täytynyt\nhätätilassa opettaa suomenkielellä, kun lapset ensimmältä eivät ole\nsanaakaan ruotsia ymmärtäneet; sama työ jo oikein sääntömukaisesti\ntulee Jyväskylän ylialkeiskoulussa eteen. Mutta hyvälläki kielen\ntaitajalla se usein oleskelee suomeksi opettamisessa haittana, että\nmuissa kielissä tavallisia kreikan tahi latinan kielestä johdetuita\noppisanoja on kovin vaikea ja hankala suomenkielelle sovittaa, niinkuin\nse jo siitäkin on ymmärrettävä, että ylen harvat niitä käyttävät, vaan\nuseammat -- ja kaikki joilla on vähänkään suomalaiset korvat --\nmiettivät niiden sijasta jonkun toisen sanan kielemme omista varoista.\n\nOn kyllä niitäki, jotka ajattelevat toisin, ja luulevat suomenkielelle\nei tarvittavan omavaraisia oppisanoja miettiä ja hankkia, jota he siis\nvastustelevat, arvellen niiden yhteisten oppisanain, joita muissaki\nsivistyneissä kielissä käytetään, aikaa voittain suomeksiki mukautuvan,\nkuulukoot ensimmältä jos kuinka oudoilta ja kamaloilta. Päättävät muka\nsen vähän voiton, mikä omituisista oppisanoista ehkä tulisi, ei millään\nmuotoa palkitsevan sitä vahinkoa, jonka ne saavuttaisivat sen kautta,\nettä vaan enemmin vierauttaisivat ja erottaisivat kielen muista\nsivistyneistä kielistä. Vaikea on -- sanovat he -- jo ilmanki\nsuomenkieli muukalaisille; omituisten oppisanain hanke tekisi sen\nsitäki vaikeammaksi ja pois säikäyttäisi jo ensi yrityksessään\nmuukalaisen, joka tahtoisi kieltämme oppia. Kieli jäisi niin iän päivät\noman onnensa nojassa kitumaan, ei sivistyisi milloinkaan muiden\neuropalaisten kielten rinnalle. Ylenkatse tavallisesti tukehuttaa\nparahatki riennot edistymisessään, ja muuta kun naurua ja ylenkatsetta,\nheidän luulonsa mukaan, kieli semmoisella ominaisuudella tuskin\nvoittaisi.\n\nTässä heidän väitteessänsä on jo useampaa eri seikkaa, jotka vaativat\nselitystä ja vastinetta.\n\nEnsiksi päättävät muissa kielissä tavallisten oppisanain aikaa voittain\nsaattavan suomenki kielen hyväksi mukautua. Sitä niistä kaikista ei ole\ntoivominenkaan, jos kohta muutamain niiden kanssa niin kävisi, tahi jo\nosiksi onki käynyt. Jos esimerkiksi muukalaiset sanat _akatemia,\nhistoria, kamerali, kemia, konsistori, linja, protokolla, testamentti_\nynnä monen muun kanssa sillä tavoin ovat suomestuneet, niin tuskin on\nsitä, niin kauvan kuin suomenkieli nykyisessä luonnossaan ja laadussaan\npysyy, odottamistakaan monesta muusta muukalaisesta sanasta,\nesimerkiksi sanoista: _abstrakt, enklitikum, fenomen, individuel,\nliberal, modalitet, naturalisera, negativ, parallel, plusquamperfekt,\npositiv, prekär, princip, privat, religion, specifik, subjektiv, total,\ntrankil, trapezium, trivial, vegetabilisk, verificera, vital, vokal_,\njoilla ja jonkalaisilla, kreikan ja latinan-peräisillä sanoilla ruotsi\nja muut europalaiset kielet ovat sivistyttäneet itsiänsä, jääköön\nkuitenki muiden mietittäväksi, kuinka paljon parempi semmoinen sivistys\non harakan sivistystä riikinkukon höyhenissä.\n\nSe on kyllä valitettava asia, ettei suomi taida yhtä helposti kun moni\nmuu kieli semmoisia jalosukuisia sanoja itselleen omistaa. -- Niiden\navullapa sitte kävisi suomeksi kirjoittaminen mistä syväoppisesta\naineesta tahansa. Pistelisi vaan väliin niitä suuria herrassanoja\nkuteeksi, kyllä tulisi kaunista ja kirjavata, vähä lukua siitä jos\njäisiki tavallisen ihmisjärjen ymmärtämättä.\n\nSyynä siihen, ettei suomenkieleen käy semmoisten jaloin lainasanain\nottaminen, on se, että kielemme on kokonaan toista sukuperää, on juurta\njaksain eri luontoa, kun indogermanilaiset kielet, joiden välillä\nmokomat lainat käyvät, ja joille vähänkään kadehtimatta suomme kaiken\nniistä lähtevän edun ja voiton, jota heidän kanssansa emme pyrikkään\njakamaan. _Omallansa mies elääpi, konna toisen kohtalolla_, on vanha\nsuomalainen sanalasku, joka lienee kielenki vuoksi muistettava.\nEläkämme ennen jos vaikka talonpoikina omissa varoissamme, kun\npyrkisimme herroiksi lainavaroilla elämään.\n\nSe voitto, joka lähtee kielelle omituisista oppisanoista ei myös\nmillään muotoa ole niin vähäksi arvattava, kun moni ehkä luulee. Kuin\njo sanottiin, sopivat kreikalaiset ja latinalaiset oppisanat paljo\nparemmin ruotsin ja saksan kielelle, kun ne suomelle milloinkaan\ntulevat sopimaan, mutta onpa niistä vähän haittaa niillenki kielille\nollut, nimittäin se, etteivät koulun käymättömät ymmärrä omaa maansa\nkieltä semmoisissa aineissa, jotka vaativat lainaksi otetuita\noppisanoja selittämiseksensä, ja se hän se juuri lieneeki syynä siihen,\nettä niissäki kielissä ovat nykyisempinä aikoina ruvenneet\nvähentelemään vierasten sanain joukkoa ja koetelleet oman kielensä\nvaroilla toimeen tulla, vai hävettäneekö heitä ilmanki vierasten\nturvissa eläminen. Talonpoikainen ihminen, jos olisiki kirjoittamaan\noppinut, niissä kielissä tähän asti ei ole kauvas kirjoitustaidollansa\npääsnyt, ennenkun on hämmentynyt vieraisiin lainasanoihin, joita ei ole\nkäsittänyt, ei oikein ääntää eikä kirjoittaa taitanut. Tarpeellisina\npitää hän ne kuitenki, koska näkee oppineempainkin ilman niitä ei\ntoimeen tulevan, ja turmelee sentähden niillä koko kirjoituksensa niin\nsupi, ettei itse eikä vieras sitä ymmärrä. Siitä hän se juuri tulee,\nmitä moni kummeksii, että ruotsalainen talonpoika, joka ilman\nvarsinaista koulunkäyntiä meidän maassa on kirjoittamaan oppinut,\ntuskin saattaa tavallisinta velkakirjaakaan oikein ymmärrettävästi\nkirjoittaa. Vieläki muistuu mieleeni muutama semmoisen sihteerin\nkirjoittama talonkauppakirja, joka jo kolmattakymmentä vuotta sitte\nsattui käsiini, ja jossa myyjä talon sijasta oli tullut rakkaan\nvaimonsa myymään talon luvalla ja suostumuksella. Suomalainen koulun\nkäymätöinki talonpoika sitä vastoin kirjoittaa kieltänsä moninaisissa\naineissa, moni aivan virheettömästi, kaikkiki ymmärrettävästi.\n\nAivan turhalta näyttää myös se pelko, että muukalaiset kielemme\nomituisista oppisanoista säikähtyisivät, jos kenen muuten tekisi mieli\nkieltämme oppia. Ja jospa säikähtyisivätki, vähänpä siitä. Kielemme ei\nole muukalaisia, vaan omia maan-miehiämme varten, ja sentähdenpä onki\nparas huoli siitä pidettävä, että se näille saataisi mitä helpoimmaksi\nymmärtää, joka ei suinkaan tapahu vierasten sanain kieleen\nkokoomisella. Muille kelpaamisen tähden elköön unhotettako kelvata\nitsellensäki.\n\nKielen sivistys vähän huolinee muukalaisista ja siitä arvosta,\nminkä he kielelle antanevat. Se on itsekunki kansan oma työ sivistää\nkielensä, ja me suomalaiset epäilemättä pidämme parhaan huolen siitä\nsillä tavoin, että koemme käyttää kieltämme kaikenlaisen tiedon\nselittämiseksi, ja säilyttäen sitä omassa luonnossansa, pyydämme aikaan\ntulla kielen omilla varoilla semminki niissä tieto-osissa, joiden\nkäsittämisestä ja oppimisesta yhteisellenki kansalle on jotain hyötyä\nodotettava. Sillä tavoin kirjakielemme aina on tuleva koko kansan\nyhteisenä omaisuutena olemaan, eikä ainoastaan muutamain koulun\nkäyneitten erinäiseksi hyväksi muuttumaan, niinkuin moni muu sivistynyt\nkieli muualla on muuttunut.\n\nKreikan kieli muinoin, jonka täytyi oppisanansa omista varoistansa\nhankkia, kun niitä siihen aikaan ei ollutkaan muissa kielissä valmiita,\ntuli senkautta kaikille Kreikalaisille helpommaksi ymmärtää, kun\nmitkään nykyisen mailman sivistyneet kielet kansoillensa ovat. Se\nvaikutti paljon Kreikan kansan iki kuuluisaksi sivistykseksi, ja olisi\nepäilemättä vielä enemminki vaikuttanut, jos kirjat eivät olisi olleet\nniin peri kalliita, työläästi saatavia ja harvinaisia, kun ne kaiken\naikansa ennen kirjapainon keksintöä olivat. Mitä ovat nykyiset\nsivistyneimmätki kielet kansansa valistukseksi ja sivistykseksi\nvaikuttaneet? Vähän kyllä, ja syy siihen näyttää, kun olisi se, että\novat eronneet kansasta ja hyödyttäneet ei kaikkia yleisesti, vaan\nainoastansa muutamia oppineita, jotka yhtä hyvin olisivat taitaneet\noppiansa jos peräti toisella kielellä harjoitella. Kansan sivistys\nEuropassakin yleensä vielä on takapajulla, ja siitäki vähästä, mikä\nsitä tavataan, taitaan kysyä, eikö se ole pappien ja muiden kansan\nopettajain vaikuttama enemmin, kuin että se olisi kirjoista ja\nkirjallisuudesta suoraan kansoihin lähtenyt.\n\nOmituisten oppisanain suuri arvo ja niiden tarpeellisuus\nkielenopillisissaki harjoituksissa on kehoittanut minua seuraavain\nmietintöön ja ilmiantoon. Tavataan sellaisia erissanoja jo ennestäänki\nkirjoissa: _Mehil. 1836, maalisk. ja 1837, loka- ja marrask.; Suomal.\nkielioppi, toim. H. K. Koranteri, 1845; Litteraturblad 1847, s. 266,\n327; Johdatus sanain oikean kirjoittamiseen, 1851; Suomal. kielioppi,\nkirjoitt. G. E. Eurén, 1852, ja Harjoitt. ruotsinkielen-oppi J. W.\nMurmannin toimitt. 1852_. Niistä olen muutamia sillänsä pitänyt,\ntoisten sijaan uusia, mielestäni sopivampia miettinyt, katsomatta,\nolivatko entiset omiani vai muiden ehdottelemia. Entisiä ehdotuksia en\nkuitenkaan nyt ole mukaan ottanut, koska kirjoitukseni niistä olisi\nehkä liika pitkäksi venynyt. Edellä nimitetyt kirjat, joissa ne\ntavataan, lienevät itsekunki helposti saatavia.\n\nHelsingistä 13 helmikuuta 1858.\n\n                       E. L.\n\n\n\n\n    Abstrakt, ajatus-, ajatuksellinen.\n    abundans (nomen), liikavartinen.\n    accent, korko.\n      \"     eufonisk, alempi korko.\n      \"     tonisk, ylempi korko.\n    adjektivändelse, laatusanapääte.\n    adverbium, määräsana.\n        \"      affirmativum, myötämääräinen.\n        \"      dubitativum, epäysmääräinen.\n        \"      encliticum, liitemääräinen.\n        \"      ex loco, lähtömääräinen.\n        \"      in loco, olomääräinen.\n        \"      in locnm, tulomääräinen.\n        \"      interrogativum, kysymääräinen.\n        \"      loci, paikkamääräinen.\n        \"      moderativum, tapamääräinen.\n        \"      nominale, nimimääräinen.\n        \"      optativum, toivomääräinen.\n        \"      ordinis, järestysmääräinen.\n        \"      per locnm, matkamääräinen.\n        \"      pronominale, asemomääräinen.\n        \"      proprium, erisnimimääräinen.\n        \"      qualitatis, laatumääräinen.\n        \"      quantitatis, paljousmääräinen.\n        \"      temporis, aikamääräinen.\n    affix, luote.\n    agglutination, jatke.\n    alfabet, puustavisto.\n    alliteration, alkumukaisuus.\n    apostrof, katomerkki.\n    apposition, vierellisyys.\n    archaism, vanhantapaisuus.\n    arsis, isku.\n    articulus postpositivus, jälki varake.\n        \"     præpositivus, esivarake.\n    artikel, varake.\n    artikulation, äänitaive.\n    aspiration, huhunta.\n    aspirationstecken, huhumerkki.\n    assimilation, mukaanto.\n    asterisk, tähti, tähdykkä.\n    attribut, lisääntö.\n\n    Bindevokal, yhdinääntiö.\n    bokstaf, puustavi.\n    bråk, osaluku.\n    böjlig, taipuvainen.\n\n    Cæsur, jako.\n    casus, sija.\n      \"    abessivus, ilmanolosija.\n      \"    ablativus, erosija; luonainen erosija.\n      \"    accusativus, kohdesija.\n      \"    adessivus, luonainen olosija.\n      \"    allativus, luonainen tulosija.\n      \"    comitativus, seurasija.\n      \"    dativus, tulosija.\n      \"    elativus, sisäinen erosija.\n      \"    essivus, itsenäinen olosija.\n      \"    genitivus, omistussija.\n      \"    illativus, sisäinen tulosija.\n      \"    inessivus, sisäinen olosija.\n      \"    infinitivus, epämääräinen sija.\n      \"    instructivus, keinosija.\n      \"    nominativus, nimityssija.\n      \"    prolativus, saattosija.\n    casus, translativus, itsenäinen tulosija.\n      \"    vocativus, huudahussija.\n    citationstecken, lainamerkki.\n    conjugatio affirmativa, myöteinen käytelmä.\n        \"      negativa, vasteinen käytelmä.\n    conjunctio adversativa, vastoittava sidesana.\n        \"      causalis, perustuttava sidesana.\n        \"      comparativa, verroittava sidesana.\n        \"      concessiva, myödittävä sidesana.\n        \"      conclusiva, johdattava sidesana.\n        \"      conditionalis, ehdotuttava sidesana.\n        \"      consecutiva, tuletuttava sidesana.\n        \"      coordinans, rinnastuttava sidesana.\n        \"      copulativa, yhdistyttävä sidesana.\n        \"      disjunctiva, erittävä sidesana.\n        \"      finalis, seurauttava sidesana.\n        \"      interrogativa, kysytyttävä sidesana.\n        \"      subordinans, alistuttava sidesana.\n        \"      temporalis, aikaperäinen sidesana.\n\n    Defektiv, vajaanainen.\n    deklination, sijoitelma.\n    deklinera, sijoitella.\n    derivation, johdanto.\n    derivativ, johtosana.\n    diaeresis, kahtausmerkki.\n    diftong, kaksoisääntiö\n       \"     egentlig, varsinainen kaksoisääntiö\n       \"     oegentlig, epäperäinen kaksoisääntiö.\n    diminutiv, vähennyssana.\n\n    Elementarlära, alkeisoppi.\n    elisionstecken, katomerkki.\n    encliticum, liitinsana.\n    enkelt ord, yksiperäinen sana.\n    etymologi, sanaoppi.\n\n    Flexion, taivunta, taivute.\n    flexionsstam, sananvarsi.\n    formlära, muoto-oppi.\n    frågetecken, kysymerkki.\n    Genus, puoli.\n      \"    commune, kaksoispuolinen.\n      \"    epicoenum, yksipuolinen.\n      \"    femininum, naispuolinen.\n      \"    masculinum, urospuolinen.\n      \"    mobile, eripuolinen.\n      \"    neutrum, sukupuoleton.\n      \"    verbi, tekosanan laji.\n      \"      \"    activum j.n.e. katso: verbum.\n    gerundium, tekemistapa.\n    gradus, tila.\n      \"     comparativus, voittotila.\n      \"     positivus, alkutila.\n      \"     superlativus, ylivertainen tila.\n    grundform, perimuoto.\n\n    Halfkonsonant, puolikerake.\n    heterocliton, kahtaissijainen.\n    heterogeneum, muuttopuolinen.\n\n    Indeklinabel, sijoittumaton.\n    intensiv, kiinnähtävä.\n    interjektion, kiihtosana, tunnonsana.\n\n    Jakande, myöteinen.\n\n    Kasus, sija.\n    kolon, seurausmerkki.\n    komma, pilkku.\n    komparation, verronta, verrotelma.\n    komparationsgrad, vertotila. K. gradus\n    komparera, verrotella.\n    konjugation, käytelmä. K. conjugatio.\n    konjugera, käytellä.\n    konjunktion, sidesana. K. conjunctio.\n    konsonant, keraääntiö, kerake.\n        \"      dubbel, kaksoiskerake\n        \"      gom-, kitakerake.\n        \"      half-, puolikerake.\n        \"      hård. kova kerake.\n        \"      läpp-, huulikerake.\n        \"      lättflytande, keveä kerake.\n        \"      strup-, kurkkukerake.\n        \"      stum, jäykkä kerake.\n        \"      tung-, kielikerake.\n        \"      utandad, huhukerake.\n    konsonantförmildring, kerakepehmintö.\n        \"    förändring, kerakevaihto.\n    kopula, yhdytin.\n\n    Labial, huulikerake\n    ligation, yhdistys.\n    likhetstecken, yhtäysmerkki.\n    lingval, kielikerake.\n    liquida, keveä kerake.\n\n    Modus, tapa.\n      \"    adjectivus, laatutapa.\n      \"    conditionalis, ehdotustapa.\n      \"    conjunctivus, mutkatapa.\n      \"    gerundialis, tekemistapa.\n      \"    imperativus, käskytapa.\n      \"    indefinitus, mutkatapa.\n      \"    indicativus, suoratapa.\n    Modus, infinitivus, nimitapa.\n      \"    optativus, toivotapa.\n      \"    participialis, laatutapa.\n      \"    rogativus, kehoitustapa.\n      \"    substantivus, nimitapa, olotapa.\n      \"    temporalis, aikamääräinen tapa.\n\n    Nomen, nimisana.\n      \"    abstractum, ajatussana.\n      \"    adjectivum, laatusana.\n      \"    appellativum, yhteisnimi.\n      \"    collectivum, joukkonimi,\n      \"    concretum, pohjasana, perussana.\n      \"    materiale, ainesana.\n      \"    numerale, laskusana.\n      \"        \"     cardinale, suora laskusana.\n      \"        \"     distributivum, jaotussana.\n      \"        \"     multiplicativum, kerrotussana.\n      \"        \"     ordinale, järestyssana.\n      \"        \"     proportionale, suhdesana.\n      \"    proprium, erisnimi.\n      \"    substantivum, nimisana, olosana.\n    numerus, luku.\n       \"     dualis, kaksikko.\n       \"     pluralis, monikko.\n       \"     singularis, yksikkö.\n\n    Objekt, kohde.\n      \"     bestämdt, (total-), kokoperäinen.\n      \"     obestämdt (partitiv-), osaperäinen.\n    oböjlig, taipumaton.\n    onomatopoietisk, luontoääninen.\n    ord, enkelt, yksiperäinen sana.\n     \"   sammansatt, kaksi-, kolmiperäinen sana.\n    oregelbunden, eroavainen.\n    ortografi, sananto, sananpuku.\n\n    Paradigm, esikuva, kaavio.\n    paragogisk tillsats, jatko.\n    paragraf, jae.\n    parentes, sulkiaiset.\n    pars orationis, sanaluokka.\n    participium, laatutapa.\n    partikel, apusana.\n    perifrastisk, apulauseinen.\n    person, tekiö, olio.\n    position, sijallisuus.\n    postposition, jälkisana, -sijake.\n    predikat, maine.\n       \"      slutet, umpimaine.\n       \"      öppet, avoin maine.\n    prefix, esiliite.\n    preposition, sijasana, esisijake.\n    primitiv, emäsana.\n    pronomen, asemasana, asemo.\n       \"      correlativum, vastine asemo.\n       \"      demonstrativum, osotus asemo.\n       \"      descriptivum, tarkoitus asemo.\n       \"      gentile, kansaperäinen asemo.\n       \"      indefinitum, epämääräinen asemo.\n       \"      interrogativum, kysytys-asemo.\n       \"      personale, olio-, tekiöasemo.\n       \"      possessivum, omistus-asemo.\n       \"      proportionale, suhteis-asemo.\n       \"      reciprocum, keskinäis-asemo.\n       \"      reflexivum, itsekohtainen asemo.\n       \"      relativum, takakohtainen asemo.\n    pronomen, suffixivum, liiteasemo.\n    prosodik, ääntöoppi.\n    punkt, päätin, päättilö.\n\n    Qvantitet, arvo.\n\n    Radix, juuri, perä.\n\n    Sammansatt (ord), kaksi-, kolmiperäinen sana.\n    sats, lause.\n      \"   enkel, paljas lause.\n      \"   full, täysi lause.\n    semikolon, jakomerkki.\n    skiljetecken, välimerkki.\n    stafvelse, tavu.\n        \"      sluten, umpinainen tavu.\n        \"      öppen, avonainen tavu.\n    stafvelsetecken, tavumerkki.\n    stam, emä, varsi, runko.\n    stamord, emäsana.\n    stamändelse, varsipääte.\n    subjekt, alus.\n    supinum, tarkoitustapa, tarkoitin.\n    syntax, lauseoppi.\n\n    Talorgan, äännin.\n    tankstreck, ajatusmerkki, tempus, aika.\n        \"       futurum, tuloaika.\n        \"          \"     periphrasticum futuri, vastainen tuloaika.\n        \"          \"     periphrasticum imperfecti, entinen tuloaika.\n        \"          \"     periphrasticum præsentis, nykyinen tuloaika.\n        \"       imperfectum, entinen lähiaika.\n        \"       perfectum, ohiaika.\n        \"       plusquamperfectum, entinen ohiaika.\n        \"       preesens, lähiaika.\n    tempus præteritum, mennyt aika.\n    thesis, lasku.\n    tonlös, koroton.\n\n    Utropstecken, huudahusmerkki.\n    uttal, äännös, ääntö, ääntämä.\n\n    Verbstam, tekosanan emä, varsi.\n    Verbum, tekosana.\n      \"     activum, uloskohtainen tekosana.\n      \"     anomalum, säännötön tekosana.\n      \"     auxiliare, apulais-tekosana.\n      \"     defectivum, vajaallinen tekosana.\n      \"     deponens, vaihtomuotoinen tekosana.\n      \"     diminutivum, vähentäjäinen tekosana.\n      \"     effectivum, | tulevainen tekosana.\n      \"     factivum,   |     \"         \"\n      \"     frequentativum, pitkittäjäinen tekosana.\n      \"     gestientivum, himottajainen tekosana.\n      \"     impersonale, olioton tekosana.\n      \"     inchoativum, alottajainen tekosana.\n      \"     intransitivum, kohteeton tekosana.\n      \"     negativum, kieltoinen tekosana.\n      \"     neutrale passivum, alakohteinen tekosana.\n      \"     neutropassivum, vastamuotoinen tekosana.\n      \"     neutrum, olokohtainen tekosana.\n      \"     passivum, vastakohtainen tekosana.\n      \"     personale, täysiolioinen tekosana.\n      \"     reflexivum, itsekohtainen tekosana.\n      \"     transitivum, kohteellinen tekosana.\n    versfot, runopolvi.\n    verslära, runooppi.\n    versstrof, värsy, rivi.\n    vokal, ääntiö\n      \"    hård, kova ääntiö.\n      \"    kort, lyhyt ääntiö.\n      \"    lång. pitkä ääntiö.\n      \"    medel-, keveä ääntiö.\n      \"    vek, pehmeä ääntiö.\n    vokalharmoni, ääntiösopu.\n\n    Ändelse, pääte.\n\n_Jälkimaine_. Erinäisiä _sijoja, tiloja, tapoja ja aikoja_\ntaidettaisiin jos latinalaisillaki nimillänsä mainita. Niin kyllä\nsaattaisi sanoa esimerk. _meliorem_ olevan: _accusativus_ sijassa,\n_comparativus_ tilassa, ja _docerem_: _imperfectum_ ajassa,\n_conjunctivus_ tavassa, vaikka en tiedä, miksi ei paremmin sopisi\nsuomeksiki sanoa edellisen sanan olevan voittotilan kohdesijassa ja\njälkimäisen mutkatavan entisessä (ennis-) lähi-ajassa. Oudolta taitaisi\nitsekullenki kuulua, jos paljaaltaan sanottaisi jonkun sanan\nolevan _akkusatiivuksessa, komparatiivuksessa, imperfektumissa,\nkonjunktiivuksessa_ j.n.e.\n\n\n\n"]