[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fAAQIbIMcFiyrVAbecYOh5jTgBOiSaZShQ42s5WSZ3fc":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":20,"gutenbergSubjects":21,"gutenbergCategories":23,"gutenbergSummary":25,"gutenbergTranslators":26,"gutenbergDownloadCount":27,"aiDescription":28,"preamble":29,"content":30},1335,"Kaksi kansanrunokoelmaa viime vuosisadalta ynnä \"Suru-runot suomalaiset\"","Niemi, A. R.",1869,1931,"1335-niemi-a-r-kaksi-kansanrunokokoelmaa-viime-vuosisadalta-ynna-suru-runot-suomalaiset","1335__Niemi._A._R.__Kaksi_kansanrunokokoelmaa_viime_vuosisadalta_ynnä_Suru-runot_suomalaiset",null,"romaani",[],[],"fi",1897,19753,108136,false,14164,[22],"Fiction",[24],"Historical Novels","\"Kaksi\" by Theodolinda Hahnsson is a historical novel likely written in the late 19th century. The story revolves around Valva, a young woman navigating her life in a rural community, facing familial responsibilities and societal expectations, especially regarding love and marriage, particularly in relation to Tuomelan Mauri, a young man from a neighboring family.  The opening of the book introduces readers to Valva as she observes the serene beauty of her surroundings while managing the household chores. We learn about her family dynamics, particularly her position as the eldest daughter, taking on the role of caretaker after the death of her mother. As Valva and her sisters prepare for church, the conversation reveals the expectations surrounding their potential marriages, notably Valva's unspoken love for Mauri. The narrative sets the tone for forthcoming tensions as Valva grapples with her feelings amidst societal pressures, foreshadowing the challenges that will arise regarding love, duty, and personal choice. (This is an automatically generated summary.)",[],271,"Kansanrunouden tutkija A. R. Niemen toimittama teos sisältää kaksi 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaa runokokoelmaa sekä historiallisia sururunoja. Julkaisu valottaa Antti Törnuddin kokoamien käsikirjoitusten historiaa ja suomalaisen kansanperinteen tallentamisen varhaisvaiheita.","A. R. Niemen 'Kaksi kansanrunokoelmaa viime vuosisadalta ynnä \"Suru-runot\nsuomalaiset\"' on Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 1335. E-kirja on public\ndomainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten emme aseta mitään\nrajoituksia kirjan vapaan käytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","KAKSI KANSANRUNOKOKOELMAA VIIME VUOSISADALTA\n\n                   YNNÄ\n\n           \"SURU-RUNOT SUOMALAISET\"\n\n\n\n                 Julkaissut\n\n                 A. R. Niemi\n\n\n\n\n\n\nHelsingissä,\nSuomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,\n1897.\n\n\n\n\n\n\nI.\n\nAntti Törnuddin vanhat runot.\n\n\n\nSuomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa tavataan eräs ylioppilas\nTh. Reiniuksen runonkeruumatkalta v. 1852 tuoma käsikirjoitus, jonka\nkansilehteen on kirjoitettu \"B. Vanhoja runoja\". Runokokoelma on\n112 nelitaitteisen sivun suuruinen ja sisältää sekä taide- että\nkansanrunoutta. Taiderunojen seassa, jotka täyttävät suurimman osan\nvihkoa, on m.m. kopio viime aikoihin saakka hävinneenä pidetystä\nGabr. Calamniuksen v. 1755 ilmestyneestä runovihkosesta \"Vähäinen\nCocous Suomalaisista Runoista\",[1] otteita v. 1777 painetuista\nSaduista, Bartholdus Vhaelin, Simo ja Henrik Achreniuksen y.m.\nrunoista. Vanhuutensa vuoksi on käsikirjoitus erittäin huomattava,\nmutta tähän asti on sen synty ollut hämärään kätkettynä. Otamme\nsentähden kokoelman vanhat runot tutkimuksen esineeksi, koska tämä\ntyö nykyhetkellä on tärkein.\n\nMatkakertomuksessaan sanoo Reinius että hän Toholammilla\nOravalan talossa sai \"Birling nimiseltä Mamsellilta\" kappalaisen\nTörnudd-vainajan kokoomia runoja y.m. Sen tutkijakunnan lausunnosta,\njoka Seuran puolesta tarkasti Reiniuksen runosaalista, näkyy\nettä käsikirjoitus \"B. Vanhoja Runoja\" on juuri näitä (ks.\npöytäkirj. 5/1 1853 § 4). Ja tässä lausunnossa on se lisätieto,\nettä neiti Birling oli perinyt runovihot Törnudd-vainajalta, joka\nonkin todennäköistä, kun Törnuddin vaimo oli omaa sukua Birling\n(ks. Genealogia Sursilliana s. 42). Epäilemättä neiti Birlingin\ntiedonannon mukaan, ilman tarkemmin tutkimatta käsikirjoitusta,\nilmoittaa Reinius Toholammin kappalaisen Antti Kustaa Törnuddin (s.\n1791 (93?) k. 1835) runojen kokoojaksi, mutta ne ovat, niinkuin\nvarmaan voi todistaa, vanhemmalta ajalta. Vihkon lopussa on eräs\nmainitun Törnuddin isän, Lohtajan kirkkoherran Antti Törnuddin\nylioppilasaikana sepittämä runo; tämä on samaa käsialaa kuin toinen\nhänen tekemänsä Yliopiston kirjastossa tavattava tilapääruno (D:o\nI. 15, 7), josta voi päättää, että käsi on Antti Törnuddin. Ja\nkun koko käsikirjoitus, lukuunottamatta kahta myöhemmin loppuun\nliitettyä runoa, on samaa käsialaa kuin yllämainitut runot, seuraa\nsiitä, että sen kirjoittaja on sama Törnudd. Sitä paitsi ovat kaikki\ntällä käsialalla kirjoitetut vihossa olevat tilapäärunot viime\nvuosisadalta, ja lisäksi on siinä eräs ote v. 1798 ilmestyneestä\nsanomalehdestä (ks. s. 73). Ja viimeinen varmin todistus on se,\nettä E. v. Beckerin välilehdillä varustetussa Gananderin Mythologia\nfennicassa[2] on samoja runoja kuin nyt kysymyksessä olevassa\nkäsikirjoituksessa, jotka Becker nimenomaan sanoo saaneensa Lohtajan\nkirkkoherralta Törnuddilta (ks. käsikirj:n viime siv.).\n\nAntti Törnudd, joka tämän suuren ja arvokkaan runokokoelman häviöstä\npelastamisesta ansaitsee huomatun sijan kansanrunojen keräämisen\nhistoriassa, oli syntynyt v. 1748 Tyrnävällä, jossa hänen isänsä\nTuomas Pitzén oli lukkarina. Hän tuli ylioppilaaksi v. 1766,\nvalmistui papiksi v. 1772, ja nimitettiin kappalaiseksi Kauhajoelle\nv. 1783, josta hän v. 1802 pääsi Lohtajan kirkkoherraksi, missä\nvirassa sitten oli kuolemaansa asti v. 1820. Törnudd oli yksi\nnoita suomalaisuutta harrastavia pappeja, joita Pohjanmaalla viime\nvuosisadalla niin usein tavattiin. Hänen isästänsä tiedämme, että hän\noli suomalainen,[3] ja suomalaisella seudulla kasvaneena säilytti\npoika rakkauden suomen kieleen, jota sivistyneet tähän aikaan yhä\nenemmän alkoivat hyleksiä. Jo yliopistossa esiintyy Törnuddin\nsuomalaisuuden harrastus suomalaisten tilapäärunojen sepittämisessä.\nKustaa III:nen kruunauksen johdosta luettiin Pohjalais-osakunnan\nkokouksessa hänen tekemänsä pitkä suomalainen runo \"Ilo wirsi\nwikewästi Weisattu warsin wäleen\", ja pohjalaisen J. A. Carpin tultua\nfilosofian kandidaatiksi v. 1771 kirjoitti Törnudd onnittelurunon\n\"Ilo Runot rikeneeltä Weisatut warsin wäleen\". Varsinaista runolahjaa\nei Törnuddilla kuitenkaan ollut, niinkuin hän itsekin tunnustaa\nlaulaessaan:\n\n        \"En ole laija laulaitten,\n        Laulu veljesten lugusta.\"\n\nMyöhemmistä Törnuddin tilapäärunoista on säilyssä ainoastaan pieni\nv. 1795 sepitetty \"Wasasa olewan ystäwän muisto mahlaa juodesa\"\n(Vrt. J. Krohn, Suomenkielinen runollisuus j.n.e. s. 166). Mutta\naivan tuntematonta on tähän asti ollut, että Törnudd on toimittanut\nkokonaisen runovihon painosta. Hänen julkaisemansa ovat nimittäin\nv. 1778 ilmestyneet Suru-Runot Suomalaiset, jotka ovat toinen\npainos Gabriel Calamniuksen v. 1734 painetuista samannimellisistä\nrunoista.[4] Näiden lisäksi tulee nyt puheenaolevan runokokoelman\npelastaminen, jonka säilymisestä epäilemättä ensi sijassa saamme\nkiittää Törnuddin rakkautta suomalaiseen runoon.\n\nKääntyessämme käsikirjoitusta tarkastamaan huomaamme, että siinä\ntavattava ote v. 1798 ilmestyneestä sanomalehdestä on kirjoitettu\nsellaiselle lehdelle, jota ei ole pystysuoralla viivalla jaettu\nkahteen palstaan, kuten muut. Muistiinpano on siis, kuten Borenius on\nhuomauttanut (ks. käsikirj:n ainehistoa), tehty joko ennen tai samaan\naikaan kuin lehti on vihkoon käytetty, josta johtuu, että runot\novat vihkoon kirjoitetut varhimmin v. 1798. Tämä tosiasia on ollut\npahana loukkauskivenä runojen kotipaikkaa määrättäessä, sillä sitä\non täytynyt etsiä, vaikka runon tuntomerkit ovat viitanneet muualle,\nOulun läänin rautapitäjistä, koska Törnudd v. 1802 muutti Lohtajalle\n(ks. Kalev. tois. s. 118). Jonkunlaista epäilystä on sentähden jo J.\nKrohnissa ollut käsikirjoituksen suhteen (ks. Kalev. tois. e.m.p.),\nja Borenius on siinä huomannut yhtäläisyyksiä Porthanin, Gananderin\nja Topeliuksen runojen kanssa, mutta ei ole lausunut mitään runojen\nalkuperästä (ks. käsikirj. esim. ss. 87, 89, 95). Päästäksemme asian\nperille ovat runot siis otettavat uudistetun tarkastuksen alaisiksi.\n\nKäsikirjoituksessa on neljä vanhaa runoa, n. 11, 13, 14 ja 20, jotka\nnimenomaan sanotaan olevan Pohjanmaalta, ja yksi, n. 12, joka on\nSavosta. Tämä vahvistaa sitä, mitä kokoelmasta muuten tiedämme,\nvaikka savolainen runo keskellä pohjalaisia herättääkin epäilystä,\nmutta näiden tietojen nojalla ei tietysti voi päättää ovatko runot\nTörnuddin muistiinpanemat, vai eivät. Uusia tunnusmerkkejä on\nsentähden etsiminen. Jos tarkemmin luemme käsikirjoitusta, löydämme\nmuotoja, jotka vievät meitä kappaleen matkaa lähemmäksi asian\ntodellista laitaa. Runossa n. 12 Aliter Savon kuuluu s. 21 _Hunoata\nPapiolasta_, pitää tietysti olla _H. Tapiolasta_, runossa n. 18 Tulen\nSynty s. 32 _Opin ainalla panemat_, pro: _Apin a. p._, runossa n. 20\nTulen Sanat ss. 21 -- 2 _Emonen enämmän tiesi, Äiti äijemmän tapisi_,\npro: _E. e. t., Ä. ä. tajusi_, ja runossa n. 23 Ähkyn Synty s. 6\n_Kussa kypset kinttahani_, pro: _K. kyiset k._, ja muita samanlaisia\nvääriä säkeitä voisi vielä luetella. Mitenkä ovat tällaiset\nerehdysmuodot selitettävät, jos käsikirjoitus on alkuperäinen,\nkun vaikeampia sanoja on oikein kirjoitettu, on kysymys, jota\ntutkija luonnollisesti jää miettimään. Että käsikirjoitus oli kopio\nja virheet puhtaaksikirjoittaessa syntyneet, oli minusta niin\nluonnollista, etten enää voinut siitä ajatuksesta päästä; mutta\nmistä se oli kopio, ja kuinka sen voisi todistaa, en pitkään aikaan\nkäsittänyt, kunnes eräs sattuma johti minut oikealle tolalle.\nTutkiessani Topeliuksen runoja löysin kaksi ennen tuntematonta\nGananderin runoa vertaamalla niiden säkeitä Mythologia fennicassa ja\nGananderin Yliopiston kirjastossa säilytettävässä käsinkirjoitetussa\nsanakirjassa oleviin runosäkeihin (ks. Tutkimus Sakari Topelius\nvanh. runonkeräyksistä, ss. 28-30, Suomi III, 13). Mieleeni juolahti\nkäyttää samaa keinoa näiden runojen selville saamiseksi, eikä\nminun kauan tarvinnutkaan Gananderin Mythologiaa ja sanakirjaa\ntarkastaa, ennenkuin huomasin niissä olevan samoja runoja ja säkeitä\nkuin Törnuddin runoissa. Yhtäläisyydet ovat niin monet ja suuret,\nettä täysin varmasti voi päättää, että Törnuddin vanhat runot,\nsamoinkuin nähtävästi koko käsikirjoitus, ovat kopioita Gananderin\nrunokokoelmista. Osa Gananderin kadonneina pidetyistä runoista\non siis pelastunut ikäänkuin sallimuksesta, eikä tarvinne muuta\nkuin viitata siihen suureen merkitykseen, mikä käsikirjoituksella\nnäin ollen on. Porthanin aikakauden kansanrunoudentutkimus saa\nvalaistusta, jota se niin kipeästi kaipaa, ja runojen kotipaikan\nmäärääminen helpottuu suuresti. Nyt saatamme yksin kielestä päättää,\nettä suurin osa runoja on Rantsilassa tai sen naapuripitäjissä\nmuistiinpantu. Milloin runot ovat kerätyt, emme luonnollisesti voi\ntarkasti sanoa, mutta kun Ganander v. 1775 nimitettiin Rantsilaan\nkappalaiseksi, voi tehdä sen todennäköisen johtopäätöksen, että\nne ovat 1770-luvulta. V. 1778 oli osa näistä runoista jo joka\ntapauksessa muistiinkirjoitettu, koska niitä silloin tavataan\nPorthanilla (ks. alemp. runojen XXXVI:n ja I:n vert.). Kuinka\nkäsikirjoitus joutui Törnuddin haltuun, ja minne se on joutunut, on\nvaikea arvata. Mahdollista on, että hän sen sai isänsä kautta, joka\nlähellä Rantsilaa asuen voi ne helposti käsiinsä saada ja lähettää\npojallensa niinkuin Sururunotkin (ks. III:tta osaa tässä julkaisussa).\n\nNe kohdat Törnuddin vanhoissa runoissa, jotka todistavat, että\nkokoelma on kopio Gananderin käsikirjoituksista, ovat runojen mukaan\njärjestettyinä seuraavat:[5]\n\n\nXXXIII. Anopin wastaus.\n\n    Ss. 14-15:\n    Kellarit teloja täynnä,\n    Telat täynnä tynnyriä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tela_:\n    Kellarit teloja täynnä,\n    Telat täynnä tynnyriä.\n    S. 20:\n    Koirat uxen uumenista.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Uumen_:\n    Uxen uumenista.\n\n\nXXXIV. _Historiolae_.\n\n    1. Ss. 29-30:\n    Saipa lallo laapurinsa,\n    Piru pitkän keihähänsä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Laapuri_:\n    Saipa Lallo Laapurinsa,\n    Piru pitkä keihähänsä.\n\n    2. Ss. 1-3:\n    Sämsä poika senterwoinen,\n    Lato laiwoja merellä,\n    Istutteli purje puita.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sämpsä_:\n    Sämsä poika Seuterwoinen,\n    Latoi laiwoja merellä,\n    Istutteli purjeen puita.\n\n\nXXXVII. _Prooemium_.\n\n    b) Ss. 8-12:\n    On minulla sata sanaa,\n    Alla wyöni ansahassa,\n    Rengahassa reidelleni,\n    Joitei laula kaicki lapset,\n    Eikä pojat puoletkana.\n        Vrt. _De poesi fennica, Oper. sel._\n    III, s. 350, 3 muist.:\n    On mulla sata sanaa,\n    Alla wyöni ansahassa,\n    Rengahassa reidelläni,\n    Joit' ei laulaa kaikki lapset,\n    Eikä pojat puoletkana.\n\n    c) Ss. 1-5:\n    En minä runon sukua,\n    Engä laulajan latia,\n    Ulkua runoja kuulin,\n    Läpi seinän lanlettawan,\n    Laattialla Lappalaista.\n        Vrt. _De soma magiae, Oper. sel._\n    IV, s. 191, 5 muist.:\n    En minä Runon sukua,\n    Engä laulajan lajia:\n    Ulkoa runoja kuulin,\n    Läpi seinän laulajata,\n    Lattialla Lappalaista.\n\n\n1. Raudan Synnystä.\n\n    a) S. 5:\n    Rauta raucka, cuonan couto!\n        Vrt. _De poesi fennica, Oper. sel._\n    III, s. 380, 7 muist.:\n    Alii legunt _[Rauta raucka] koita kuono_,\n    alii _kuonan kouto_ vel _koito_:\n    _locus mihi non satis liqvidus_.\n    b) Ss. 5-6:\n    Lukotkohon luojan lucko,\n    Herran salpa salwatkohon.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lukin_:\n    Lukotkohon Luojan lukko,\n    Herran salpa salwatkohon.\n\n    c) Ss. 1-7:\n    Tuonnemma kiwut lähetän,\n    Hywän hylkehen isohon.\n    Se sinun sywälle wiepi,\n    Ulapalle uittelowi,\n    Jostet pääse päiwinähän,\n    Alta mustain multain,\n    Toisen aikasten tomuin.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Karhi_:\n    Tuonne ma kiwut lähetän,\n    Hywän hylkehen ihohon;\n    Se sinua sywälle wjeepi,\n    Ulapalle uittelowi;\n    Jost ett' pääse päiwinähän,\n    Alda mustain muldain,\n    Toisen aikasten tomuin.\n\n\n2. Kärmehen Synnystä.\n\n    S. 17:\n    Se sun myrckysi mykäsi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Mykäisen_:\n    Se sun myrkkysi mykäisi.\n\n\n3. Nauris madon Synnystä.\n\n    Ss. 1-11:\n    Sinerwo sinun Isänsi,\n    Sinerwo sinun Emänsi,\n    Kulaten tulit kulossa,\n    Heläellen heinikossa,\n    Minun hengi heinihini,\n    Minun ruoka ruohohoni:\n    Kulisten kulossa menek,\n    Heläellen heinikossa,\n    Minun ruoka ruohostani,\n    Syömästä tätä hyweä,\n    Kaunista kaluamasta.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 84:\n    Sinerwo sinun isänsi,\n    Sinerwo sinun emänsi,\n    Kulaten tulit kulosa,\n    Heläellen heinikossa,\n    Minun hengi heinihini,\n    Minun ruoka ruoho-oni,\n    Kulisten kulossa menek,\n    Heläellen heinikossa,\n    Minun ruoka ruohoistani,\n    Syömästä tätä hywöä,\n    Kaunista kalwamasta.\n\n\n7. När brännewin brännes.\n\n    Ss. 5-6:\n    Keng' katehen kahtonowi,\n    Silmin kierin kexinöwi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kjero_;\n    Ken katehen kahtonowi,\n    Silmin kjerin kexinöwi.\n\n\n8. Då en qwinna skal föda.\n\n    Ss. 1-6:\n    Acka poikia tekewi,\n    Saunan lautain perällä,\n    Poiki poikia yhexän,\n    Yhellä wesi kiwellä,\n    Yxi ruho toinen rampa,\n    Kolmas werinen sokia.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 80:\n    Akka poikia tekeepi,\n    Saunan lautain perällä,\n    Poiki poikoa yhexän,\n    Yhellä wesi kiwellä,\n    Yxi Ruho, toinen Rampa,\n    Kolmas werinen sokia --\n\n    Ss. 17-18:\n    Tule turwa Jumaloista,\n    Apu einetten emistä.\n    Vrt. _Sanakirja_, sana _Eineh Eukko_:\n    Tule turwa Jumaloista,\n    Apu Ejnetten emistä.\n\n\n9. När någon har sweda och wärck.\n\n    Ss. 1-2:\n    Mist' on pulmat puuttununna,\n    Taikehet tapahtununna?\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pulma_:\n    Mist' on pulmat puuttununna?\n    Taikehet tapahtununna?\n\n    Ss. 8-13:\n    Jolla puskuja puserran,\n    Ampu tautia ajelen,\n    Ihte Ilmonen Jumala,\n    Ihte wanha wäinämöinen,\n    lhte seppä ilmarinen,\n    Täsä myöskin tarwitahau.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 20:\n    Jollama puskuja puserran,\n    Ampu-tautia ajelen;\n    Itte Ilmoinen Jumala,\n    Itze Wanha Wäinämöinen,\n    Itze Seppo Ilmarinen\n    Täsä myöskin tarwitahan.\n\n    Ss. 18-22:\n    Tuonnemma sinun manoan,\n    Ruutin koskehen kowahan,\n    Ilarihin ilkiähän,\n    Kalarihin karkiahan,\n    Siel' on hywä huiskatasi.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 29:\n    _Kalari_ -- En strid forss, lika med\n    _Ihari_, dit sveda förvises:\n    Tuonnema sinun manoan,\n    Rutian koskenen kowahan,\n    Iharihin ilkiähän,\n    Kalarihin karkiahan,\n    Siell on hywä huiskatasi --\n\n\n11. Packasen Sanat.\n\n    Ss. 13-14:\n    Kun on Ruohtisa Homarin Koski,\n    Hämehesä härän pyry.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 17:\n    _Homarin Koski_, En strid ström med\n    forss, som i _Runorne_ dels nämnes\n    vara i Sverige, dels tros vara\n    _Turkin rajalla_, vid Turkiska\n    grensen.\n\n    S. 10:\n    _Härjän-pyry_. En ström, _Hämeen\n    Linnan takana_, på andra sidan\n    om Tavastehus: förekommer i Runor.\n\n\n12. Aliter Savon.\n\n    S. 13:\n    Kowan ilman koskemata.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Koskema_:\n    Kowan ilman koskematak.\n\n    S. 16:\n    Puut puhu lehettömäxi.\n       Vrt. _Sanakirja_, sana _Lehdetöin_:\n    Puut puhu lehettömäxi.\n\n    Ss. 20-1:\n    Tuo mettä mettilästä,\n    Hunoata Papiolasta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Mettilä_:\n    Tuo mettä mettilästä,\n    Hunoata Tapiolasta.\n\n\n13. _Madon Synnyt_.\n\n    S. 10:\n    Sijtä wäänty wärttänäxi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wärttänä_:\n    Sijtä wäänty wärttänäxi.\n\n    Ss. 36-7:\n    Suli woi sulattaisa,\n    Raswa räywytetäisä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Räyn_:\n    Suli woi sulattaisa,\n    Raswa räywyteltäisä.\n\n    Ss. 39-41:\n    Kaiha on Sun katoisansa,\n    Kaiha päiwä wiertesänsä,\n    Kaihembi sinä wielä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kaiha_:\n    Kaiha on kuu katoisansa,\n    Kaiha päiwä wjertesänsä,\n    Kaihembi sinä wjelä.\n\n\n14. Hirwen Synty.\n\n    S. 5:\n    Tiheillä tuomikoilla.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuomikko_:\n    Tiheillä Tuomikoilla.\n\n    S. 21:\n    Oino kijnni ottamahan.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Ojnas_:\n    Ojno, en älg oxe -- ojnoo kijnni\n    ottamaan.\n\n\n15. Qvarn-Runo.\n\n    Ss. 3-5:\n    Saisi orjatki olutta,\n    Palkollisetkin panosta,\n    Wierrehtä kiwen wetäjät.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wierre_:\n    Saisit orjatkin olutta,\n    Wjerrettä kiwen wetäjät.\n\n\n16. Tulen Synnystä.\n\n    a) Ss. 7-8:\n    Ostoja suwettajassa,\n    Elääntä luotajassa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Osto_:\n    Ostoja suwettajassa,\n    Eläindä luotajassa.\n\n\n17. Weden Synnystä,\n\n    a) Ss. 7-12:\n    Wedes on kalanen Karhu,\n    Joka uipi uljahasti,\n    Kauhiasti kannustawi,\n    Hywä on nylkenen eleä,\n    Luotahan Lohia syöpi,\n    Juopi wettä wierestähän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Karhi_:\n    Wedes on kalainen karhi,\n    Joka uipi uljahasti,\n    Kauhiasti kannustaapi;\n    Hywä on hylkehen elää,\n    Luotahan lohia syöpi,\n    Juopi wettä wjerestähän.\n\n\n18. Tulen Synty.\n\n    S. 31:\n    Sisarusten kehräjämät.\n        Vrt _Sanakirja_, sana _Kehreämä_:\n    Werkot sisarusten kehreämät.\n\n    S. 33:\n    Kälysten käpäilemät.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kälyt_:\n    Werkot kälysten käpyelemät.\n\n    S. 49:\n    Saatihin kalanen karhi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalainen_:\n    Saatijn kalanen karhi.\n\n\n19. Historiola.\n\n    Ss. 7-9:\n    Lyöpi laijan laattiasen,\n    Weneheltä walmihilta,\n    Purrelta asetetulta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Asetettu_:\n    Lyöpi laidan lattiaisen,\n    Weneheldä walmihilda,\n    Purrelta asetetulda.\n\n    Ss. 13-14:\n    Syöxi miestä syömän kautta,\n    Kautta kainalon wasemman.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Syömen_:\n    Syöxi keihään syömen kautta,\n    Kautta kainalon wasemman.\n\n\n20. Tulen Sanat.\n\n    Ss. 10-11:\n    Iski tulta kyntehensä,\n    Järkytti jäsenehensä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana Järkytän:\n    Iski tulta kyntehensä,\n    Järkytti jäsenehensä.\n\n    S. 105:\n    Rikeneeltä rijwittynä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rijwitään_:\n    Hamppu rikenelle rijwittynnä.\n\n    S. 122:\n    Tohti koprin kommotella.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kommottelen_:\n    Ej ollut kenn tohti koprin kommotella.\n\n    S. 131:\n    Lieolle lepeämähän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lieko_:\n    Ljeolle lepeämähän.\n\n    Ss. 149-50:\n    Missä tulta tuuwiteltu,\n    Waapusteltu walkiaista.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Waapustelen_:\n    Missä tulda tuuwiteldu,\n    Waapusteldu walkiaista.\n\n\n21. Paisumen päälle.\n\n    Ss. 4-8:\n    Sala Poika Wäinämöinen,\n    Nosta miekkasi merestä,\n    Lapiosi lainehesta,\n    Jollas ruhtonet rupia,\n    Eli painat paiseina.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 102:\n    Sala poika Wäinämöisen!\n    Nosta miekkasi merestä,\n    Lapiosi lainehista,\n    Jollas ruhtat rupia,\n    Eli painat paisuita.\n        Vrt. De superst. vet. fenn.\n    Oper. sel. IV, s. 70.\n\n\n23. Ähkyn Synty.\n\n    S. 1:\n    Ähky Poika ähwärikkö.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Ähmeröinen_\n    [Ähky poika] ähwärikkö.\n\n    S. 6:\n    Kussa kypset kinttahani.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kyyinen_:\n    Kusa on kyiset kinttahani.\n\n\n\n\nXXXII. Sawolaisen Sulhais wirsi.[6]\n\n\n    Tulek neitonen minulle,\n    Mukomalle muihkarille,\n    Koko Sawon sangarule.\n    Kolm' on aittoa minulla,\n    Yx' on aitta wehka suolla,              5\n    Toinen parcki kankahalla,\n    Kolmas tyhjönen koissa.\n    Ompa aitassa eloa,\n    Sirkan jalka, paarman reisi,\n    Peiposen perä pakara.                  10\n    Kax' on lehmoista minulla,\n    Yx' on sääski, toinen paarma.\n    Paarma maijollen parempi,\n    Sääski woillen säästösämpi.\n    Ei ole tietä kellarihin,               15\n    Eikä aittahan asia.\n    Puhukamme ennen näitä,\n    Ennenkun pijämme häitä:\n    Älä ole kylän juttu,\n    Kylän juttu, kieli kello.              20\n    Otak oppisi hywistä,\n    Tapa muista taitawista,\n    Esimercki entisistä,\n    Wanhemmista waimoisista.\n\n\n\n\nXXXIII. Anopin wastaus.\n\n\n    Sanottihin tääll' olewan,\n    Yhexän ylös tupoa,\n    Meiltä neittä pyytäessä,\n    Allia aneltaessa.\n    Sanottihin tääll' olewan,               5\n    Kuusi kuulua tupoa,\n    Meiltä neittä pyytäessä,\n    Allia aneltaessa.\n    Sanottihin tääll' olewan,\n    Wijsi wijna kellaria,                  10\n    Meiltä neittä pyytäessä,\n    Allia aneltaessa.\n    Sanottihin tääll' olewan,\n    Kellarit teloja täynnä,\n    Telat täynnä tynnyriä.                 15\n    Täälläpä tupa kuuwella tuella,\n    Seihtemällä seipähällä,\n    Kewot reijstä mänöwät\n    Seinistä sepele kaulat,\n    Koirat uxen uumenista.                 20\n\n\n\nXXXIV. Historiolae.\n\n\n    0.\n\n    Lähtekämä laulamahan,\n    Saakama sanelemahan,\n    Noita saatuja satuja,\n    Joita sylki suuhun tuopi,\n    Wesi kielelle wetäwi.                   5\n\n\n    1.\n\n    Oli hemme heinericko,\n    Toinen Ericki riddari;\n    Toinen kaswoi kaupungissa,\n    Toinen suomessa sikisi.\n    Joka kaswo kaupungissa,                 5\n    Se kaswo kanan munilla,\n    Joka Suomessa sikisi,\n    Suomen suurilla härillä.\n    Sanoi toinen toisellensa:\n    Läckämästä lähi maille,                10\n    Läckämästä lähi maille,\n    Paikolle papittomille,\n    Joss' on lapset ristimättä,\n    Waimot kirckoon ottamatta.\n    Joit oluen tynnyristä,                 15\n    Panit penningin siahan.\n    Ladoit heiniä ladosta,\n    Panit penningin siahan.\n      Laiskat olit lapset lallolassa,\n    Laiskat lapset, walskit waimot:        20\n    Kannoit kieltä kelwotointa,\n    Lijkutit lihan pahinta.\n    Käwi tästä ruoka Ruohtin,\n    Ruoka Ruohtin syömä Saxan:\n    Joi Oluen tynnyristä,                  25\n    Weden wiskasi siahan;\n    Otti kakun kamarista,\n    Kiwen wyörytti siahan.\n    Saipa lallo laapurinsa,\n    Piru pitkän keihähänsä.                30\n    Sanoi toinen toisellensa:\n    Jos sinä jälille jäänet,\n    Ja minä tapettanehen,\n    Korjaakkosta munni luuni,\n    Sido silcki säckisehen,                35\n    Pannen orihin rekehen\n    Kuin orit uupuneewi,\n    Nijn pane härkä etehen.\n    Josso härkä uupunowi,\n    Sijhen kircko tehtänöhön.              40\n\n\n    2.\n\n    Sämsä poika senterwoinen,\n    Lato laiwoja merellä,\n    Istutteli purje puita,\n    Weti werka purjehia,\n    Kuin on männikön mäellä,                5\n    Eli synckä pilwen syrjä;\n    Sadan tappoi taimenia,\n    Tuhannen emä lohia.\n\n\n\n\nXXXVII. Pakanalliset Suomen Welho Runot, etc.\n\n\n0. Prooemium.\n\n    a) Anna Jesus suo Jumala,\n    Soittaa Sopaisen kielen,\n    Ollin oikein puhua,\n    Ingan pojan ilmotella.\n\n           *   *   *\n\n    b) Rakas Herra hengellinen,\n    Mitäästä kysyt minulta?\n    Sitä mä sanon sinulle,\n    Min' olen Kuckuja kumara,\n    Wirren laulaja wiaton,                  5\n    Saatan santillen puhua,\n    Asialle arwotella,\n    On minulla sata sanaa,\n    Alla wyöni ansahassa,\n    Rengahassa reidelleni,                 10\n    Joitei laula kaicki lapset,\n    Eikä pojat puoletkana.[7]\n\n           *   *   *\n\n    c) En minä runon sukua,\n    Engä laulajan latia,\n    Ulkua runoja kuulin,\n    Läpi seinän laulettawan,\n    Laattialla Lappalaista,                 5\n    Sillon sijwolla puhelit,\n    Lapin lahti tanterilla,\n    Ahin pellon pyörtänöllä,\n    Yxi ahti toinen kauko,\n    Kolmas weiticka weräjä.                10\n    Juopu ahti, juopu kauko,\n    Juopu weiticka weräjä.\n    Saarialan juomingista,\n    Kirja werkulan wakosta,\n    Sillon laskit laulajahan,              15\n    Wijsahasti wijlettelit,\n    Opetit osan minulle.\n\n           *   *   *\n\n    d) Kolme koiwua mäellä,\n    Kolme kieltä laulajalla,\n    Yxi puinen, toinen luinen,\n    Kolmas on kiwinen kieli,\n    Puisella puhun tuwassa,                 5\n    Luisella lukun takana,\n    Kiwisellä kellarissa.\n\n           *   *   *\n\n    e) Hywä Herra Hengellinen,\n    Tunnetkos tämän teoxen,\n    Äckäjäckö tämän äjexen,\n    Joka tungetaan tupahan,\n    Alle katon ajetahan,                    5\n    Nytpä lähem laulamahan,\n    Satuja sanelemahan.\n\n\n1. Raudan Synnystä.\n\n    a) Wuorest on weden sikiä,\n    Tulen synty taiwahasta,\n    Raudan synty ruostehesta;\n    O! sinuas rauta rucka[8]\n    Rauta raucka, cuonan couto!             5\n    Mixikä teit pahoja?\n    Kuxika tihua työtä?\n    Mix' aiot syywä syntyänsi,\n    Luontuansi louckaella?\n    Kyllä tiedän kusta tulit,              10\n    Kusta synnyt ja sikesit:\n    Tuolta tuli rauta rucka\n    Tuolta synty ja sikesi,\n    Suon sisältä maan nawalta,\n    Maasta keski korkiasta.                15\n\n           *   *   *\n\n    b) Heitä Herra kinttahasti,\n    Walahuta wanttuhusti,\n    Maijon maahan wuotamatta,\n    Punasen putuamatta,\n    Lukotkohon luojan lucko,                5\n    Herran salpa salwatkohon,\n    Hiki tyttö, hiki neiti,\n    Hiwuta terä hiellä,\n    Meden wahalla walele,\n    Raudan mennä wuotamatta,               10\n    Simahan walahtamatta.\n    Mesi hyydä raudan suuhun,\n    Sima raudan suumalohon.\n    Mettiäinen ilman lintu,\n    Tuo mettä mehtolasta,                  15\n    Simaa Tapiolasta,\n    Raudan raanahan pahahan,\n    Kipiölle woitehixi,\n    Haawoille parantehexi.\n    Ja kun et tottele tuota,               20\n    Nijn mä kotoa kokoan,\n    Tuotan tänne taiwahasta,\n    Wijsi willa kuontalota,\n    Kuusi pellawan kupua,\n    Tulewalle tuckehixi,                   25\n    Salwaxi samo ajallet.\n    Ja kun et tottele tuota:\n    Neihty Maria Emoinen,\n    Rakas äiti armollinen,\n    Tuo turwet tuwan takoa,                30\n    Sammal saunan seinän luota,\n    Jottei maito maahan pääse,\n    Puna peltohon putoa,\n    Ylihte Jumalan luonnon,\n    Yli auwon autuahan.                    35\n    Ja kun et tottele tuota:\n    Nijn sanon sanoa kaxi,\n    Poika lemmon leikatahan,\n    Polwilla oman emänsä,\n    Wanhembansa warpahilla.                40\n    Ja kun et tottele tuota,\n    Luotahan Lohia syöpi,\n    Juopi wettä wierestähän.\n\n           *   *\n\n    c) Tuonnemma kijrut[9] lähetän,\n    Hywän hylkehen isohon.\n    Se sinun sywälle wiepi,\n    Ulapalle uittelowi,\n    Jostet pääse päiwinähän,                5\n    Alta mustain multain,\n    Toisen aikasten tomuin.\n    Semmä miehexi sanosin,\n    Joka jouhen halkasisik,\n    Munan solmulle panisik.                10\n\n\n\n\n2. Kärmehen Synnystä.\n\n\n    Mato musta maasta nousi,\n    Etana weden emiltä,\n    Puremahan pistämähän,\n    Syömähän kaluamahan.\n    Onkos kyy kaneelin poika,               5\n    Mato maxan karwallinen?\n    Mixikä teit pahoja,\n    Kuxika tihua työtä?\n    Wedä myrckysi wetehen,\n    Saata sappesi kotia,                   10\n    Eli huudan hujahutan,\n    Isälleni Jesuxelle,\n    Marialle muorilleni\n    Joka kahto kaxin kerron,\n    Kolmin kerron korjaeli,                15\n    Näkemähän näitä maita,\n    Se sun myrckysi mykäsi,\n    Sappesi kotia saatti[10]\n    Se on purkanut puremas\n    Pihistänyt pistimesi,                  20\n    Syömäs syöxänyt sywähän,\n    Kawentanut kalwamansi.\n\n\n\n\n3. Nauris madon Synnystä.\n\n\n    Sinerwo sinun Isänsi,\n    Sinerwo sinun Emänsi,\n    Kulaten tulit kulossa,\n    Heläellen heinikossa,\n    Minun hengi heinihini,                  5\n    Minun ruoka ruohohoni:\n    Kulisten kulossa menek,\n    Heläellen heinikossa,\n    Minun ruoka ruohostani,\n    Syömästä tätä hyweä,                   10\n    Kaunista kaluamasta.\n    Kijtos olkohon Jumalan,\n    Kaxi kaickiwaltiahan,\n    Joka kaswatti kakaran,\n    Kahen kallion wälihin,                 15\n    Kiwen kolmen kuolemahan.\n\n\n\n\n4. Luowin loihteminen.\n\n\n    a) Paras luowisen lumoja,\n    Sydän Marian syyteliä,\n    Joka luodin luoda taidat,\n    Luodille lopun lukia,\n    Wetöhös wetinen werho,                  5\n    Hyhmän kalwo kaswatelko,\n    Wihamiehen wijnikahan,\n    Wäncki Pannungin wälille,\n    Jottei tuima tulta saisi,\n    Löisi wäncki walkiata,                 10\n    Puota talla taiwahasta,\n    Wiha tuulen tuntumatta,\n    Saamatta weri satehen.\n\n           *   *   *\n\n    b) Weri koira wentolainen,\n    Kunsa lyijyä lykännet,\n    Tahi luowin lukahutat,\n    Sattuon oma saparos\n    Pyörtyön oma peräsi,                    5\n    Hirwen nahka hijen maalta,\n    Pyssysi piwertakohon,\n    Wäncki pannus wääntäköhön!\n    Lyijysi lyhentäköhön,\n    Munasi musertakohon;                   10\n    Jottei wiolle wierisi,\n    Eikä waiwoille wajosi,\n    Ylihte Jumalan luonnon\n    Tahon miehen taiwahaisen.\n\n           *   *\n\n    c) Tarttu joka tanterelle,\n    Kahexan kakaran päällä\n    Hepo hijen huori poika,\n    Juuttahan wakahan wesa,\n    Wijkon wuoressa makasi,                 5\n    Hywän hetken helwetissä,\n    Kauwan aikaa kalliossa.\n\n\n\n\n5. Arpa Sanat.\n\n\n    Saatan santille puhua,\n    Asialle arwotella,\n    Kum me arwolle ajanen,\n    Miesten merkille ruwennen,\n    Anna hijsi hilckujansi,                 5\n    Lempo lieri lackiansi,\n    Johon arpani asetan,\n    Lepän lastun langetellen.\n\n\n\n\n6. Clausula.\n\n\n    Käkönen kukahtelowi,\n    Suoran sarikan nenässä,\n    Pääskönen wisertelöwi,\n    Päällä luokan laaullensa,\n    Luowu lintu laulamasta,                 5\n    Pääskönen wisertämästä;\n    Nijn mä lauluni lopetan,\n    Lukun suulle leiskahutan.\n\n\n\n\n7. När Brännewin brännes.\n\n\n    Lähe kulta kulkemahan,\n    Hopea waeltamahan,\n    Kullasta kyneä myöden,\n    Hopiaista ortta myöden,\n    Keng' katehen kahtonowi,                5\n    Silmin kierin kexinöwi,\n    Silmät woina wuotakohon,\n    Rasuwana rapattakohon,\n    Tuonne Helwetin tulehen,\n    Pahan wallan walkiahan,                10\n    Kus' ei kuulu kuuna päänä,\n    Näy ilmossa ikänä.\n    Kuiwa kuusi kaswakohon,\n    Katehen kowan etehen,\n    Kuiwa kuusi rauta oxa,                 15\n    Korwan katehen[11] sisähän.\n\n\n\n\n8. Då en qwinna skal föda.\n\n\n    Acka poikia tekewi,\n    Saunan lautain perällä,\n    Poiki poikia yhexän,\n    Yhellä wesi kiwellä,\n    Yxi ruho toinen rampa,                  5\n    Kolmas werinen sokia,\n    Yxi pijliä pitäwi,\n    Toinen jousta jännittäwi,\n    Joll' ammun weri sokean.\n    Päästän pijkan pijntehistä,            10\n    Waimon wahtan wääntehistä,\n    Kintu suonista kowista.\n    Tuonnemma kipuja panen,\n    Tuonnemma panen pahoja,\n    Keskelle kipu mäkiä,                   15\n    Kipu wuoren kuckulalle.\n    Tule turwa Jumaloista,\n    Apu einetten emistä,\n    Wara wainosta hywistä,\n    Tule luoja luotehesta,                 20\n    Lähe lännestä Jumala,\n    Karajako järwen rauta,\n    Kumajako kuusen kanto,\n    Tämän noijan noituissa,\n    Lappalaisen lausuissa,                 25\n    Mixis kuun kehästä päästit,\n    Päästit päiwän irrallensa,\n    Mixes päästä päiwän alla,\n    Kuun kumman kehiwän alla,\n    Waiwasta walittawaista,                30\n    Kiwusta kirisewistä,\n    Acka parkoa polosta,[12]\n    Poimi poikia powesta.\n\n\n\n\n9. När någon har sweda och wärck.\n\n\n    Mist' on pulmat puuttununna,\n    Taikehet tapahtununna?\n    Kiwistäkö? kannostako?\n    Waicko wanhosta sioista?\n    Otanko kotkalta kourat,                 5\n    Haukan pojan haarottimet,\n    Linnulta lihan pitimet,\n    Jolla puskuja puserran\n    Ampu tautia ajelen.\n    Ihte Ilmonen Jumala,                   10\n    Ihte wanha wäinämöinen,\n    Ihte seppä ilmarinen,\n    Täsä myöskin tarwitahan.\n    Mene pian pyörtehellen,\n    Mene tuonne kumma käsken,              15\n    Linnun lentäwän sisähän,\n    Kaswawaisen kainalohon.\n    Tuonnemma sinun manoan,\n    Ruutin koskehen kowahan,\n    Ilarihin ilkiähän,                     20\n    Kalarihin karkiahan,\n    Siel' on hywä huiskatasi,\n    Armas aika ollaxesi.\n\n\n\n\n10. Kuoharin Sanat.\n\n\n    \"Woitelemme, woitelemme,\n    Tuli woilla woitelemme,\n    Rauta pojalla woidellahan,\n    Tuli woisa wäkewämbi.\n    Tummene sinä tulonen,                   5\n    Waimene sinä walkiainen,\n    Tule tuntumattomaxi,\n    Waimene warattomaxi.\n    Iske tulta Ilmarinen,\n    Wälähytä wäinämöinen,                  10\n    Kolmella kokon sulalla,\n    Kirjawalla kärmehellä,\n    Matawalla maan madolla,\n    Wiritä tuli soronen,\n    Lampihin kalattomaan,                  15\n    Aiwan ahwenettomaan,\n    Päiwinä muutamina,\n    Aikona monikaina,\n    Wälähytä tuli soronen,\n    Lampihin kalallisehen                  20\n    Aiwan ahwenellisehen,\n    Tuli lohi punanen,\n    Nieli tuon siwiän sijan,\n    Tuli kalanen karsi,\n    Nieli tuon lohen punasen,              25\n    Ehtittijmpä wiliätä,\n    Mies pieni merestä nousi,\n    Uros allosta ylöni,\n    Sori sormehen surunen,\n    Pysty peukalon pitunen,                30\n    Hijessä sucka, jäsä kengä.\n    Tuohi tänne joutuohon,\n    Wili kalasen karihin,\n    Wili lohen punasen,\n    Wiltin siwiä sijka,                    35\n    Löyttijn puna keränen,\n    Löyttijn tuli soronen.\n    Tuostapa sitte synty synty,\n    Tuostapa sitte kaswo Kaswo,\n    Kyllä tiedän synnyntysi,               40\n    Tiedän kaiken Kaswantosi.\n\n\n\n\n11. Packasen Sanat. Botn:\n\n\n    Packanen pupulin poika,\n    Talwi poika ärjentä,\n    Talwi taidolla asuuwi,\n    Kesä lämmin lähtehillä,\n    Älä kylmä kynsiäni,                     5\n    Älä päätäni palele,\n    Jyrkäytä jyrkäytä,[13]\n    Miekalla tuli terällä,\n    Wasaralla waskisella.\n    Älä kylmä kynsiäni,                    10\n    Älä päätäni palele;\n    Ennen Koskein kylmämästä\n    Kun on Ruohtisa Homarin Koski,\n    Hämehesä härän pyry,\n    Kolmas koski tällä maalla,             15\n    Äsken kylmä kynsiäni,\n    Äsken päätäni palele.\n\n\n\n\n12. Aliter Savon.\n\n\n    Packanen puhurin poika,\n    Älä kylmä kynsiäni,\n    Älä päätäni palele.\n    Kylmä kylmiä kiwiä,\n    Pajun juuria palele,                    5\n    Koiwun juuria kolota.\n    Packanen puhurin poika,\n    Älä kylmä kynsiäni\n    Älä päätäni palele.\n    Tulen tungen suckihini,                10\n    Kekälettä kengihini,\n    Packasen palelemata,\n    Kowan ilman koskemata.\n    Tulipa etien tulikin,\n    Pohjolahan mennesämme,                 15\n    Puut puhu lehettömäxi,\n    Rauwan ruostehettomaxi,\n    Heinän helpehettömäxi.\n    Mettiäinen pieni lintu,\n    Tuo mettä mettilästä,                  20\n    Hunoata Fapiolasta,\n    Woida alta woida päältä,\n    Kerta Keskeltä siwalla,\n    Packasen palelemata,\n    Kowan ilman koskematta.                25\n\n\n\n\n13. Madon Synnyt. Botn:\n\n\n    Mato musta maan alanen,\n    Toucka tuonen karwallinen,\n    Läpi metzän menetteli,\n    Puitten juurten puetteli.\n    Tiedän sunki syntyneesi                 5\n    Poika kalcki kaswaneesi.\n    Syöjätär merehen sylki,\n    Lapa lieto lainehesen,\n    Sen aalto ajo kiwelle,\n    Sijtä wäänty wärttänäxi,               10\n    Sijtä käänty kärmehexi.\n    Pää on pantu pawun jywästä,\n    Silmät lijnan siemenestä.\n    Tuold' on hambaat haettu,\n    Orahasta tuonen ohran[14]              15\n    Kieli lemmon keihähästä,\n    Pyrstö lemmon purjehesta.\n    Tijän sunki synnyntösi,\n    Poika kalcki kaswantosi,\n    Waick en nähnyt ihteäsi.               20\n    Tijän kyllä kaicki karwas:\n    Pajun karwa pannaanen,\n    Kuppelo kulon alanen,\n    Hemmät heinän karwallinen,\n    Joka lääwäsä lätiwi,                   25\n    Alla nurckain nutiwi.\n    Tuleppa työsi tuntemahan,\n    Wilasi parantamahan,\n    Ennen kun sanon emolle,\n    Walittelen wanhemmille.                30\n    Enämpi Emolla työtä,\n    Koska poika pahan teki,\n    Lapsi angeen asuwi.\n    Hywin teit ettäs panit,\n    Teet paremmin ettäs parannat.          35\n    Suli woi sulattaisa,\n    Raswa räywytetäisä.\n    Sulemmat sinun wihasi.\n    Kaiha on Sun katoisansa,\n    Kaiha päiwä wiertesänsä,               40\n    Kaihembi sinä wielä.\n    Mesi keitä Kielelläsi,\n    Sima suusasi suloa,\n    Kipu kielesi nenähän,\n    Alle haiku hambahisi.                  45\n\n\n\n\n14. Hirwen Synty. Botn.\n\n\n    Missä Hirwi synnytelty,\n    Karin poika kaswateltu?\n    Tuoll' on Hirwi synnytelty,\n    Newan tuulisen selällä,\n    Tiheillä tuomikoilla,                   5\n    Paxuilla paju pehuilla,\n    Otawaisen olka päillä,\n    Taiwaan tähtehin seassa.\n    Tijän synckä synnyntösi,\n    Maa katala kaswantosi:                 10\n    Selkä koiwun kongelosta,\n    Sääret wäärastä lepästä,\n    Karwat karwa korttehista,\n    Pää on saaren juurikasta\n    Raato muu lahua puuta.                 15\n    Joutu hirwi juoxemasa,\n    Lappalaisten kowan eetek,\n    Eipä lasta Lapis ollut,\n    Jok' ei pessyt kattilalta,\n    Ja ei weistänsä hionut,                20\n    Oino kijnni ottamahan.\n\n\n\n\n15. Qvarn-Runo.\n\n\n    Jos olla joet olunna,\n    Joki wieret wehnä maina,\n    Saisi orjatki olutta,\n    Palkollisetkin panosta,\n    Wierrehtä kiwen wetäjät.                5\n    Nijn mä laulan lijtättelen,\n    Kuin wietonen wierrättelen,\n    Suusta kun sulan kynästä,\n    Päästä päiwän kackarasta,\n    Laulan pielexet pinoilen,              10\n    Tammet käski tanterillen,\n    Tammellen tasaset oxat,\n    Joka oxallen omenan,\n    Omenallen kulta pyörän,\n    Kulta pyörällen Käkönen;               15\n    Kun käki kukahtelowi,\n    Kulta suusta kumppahuwi,\n    Waski parralle waluwi.\n    Kiwi suuri orja pieni,\n    Jauhaja wähä wäkinen.                  20\n    Joko laulullen lähemme,\n    Wirren töillen työntelemme,\n    Kun se tuttuni tulisi,\n    Ennen nähtyni näkysi,\n    Heti suuta suickahasin,                25\n    Käsin kaulahan menisin.\n\n\n\n\n16. Tulen Synnystä.\n\n\n    a) Wuorest' on weden sikiä,\n    Raudan synty ruostehesta,\n    Tulen synty Taiwahasta.\n    Tasan on Taiwahan saranat,\n    Tuli läicky Taiwahasta,                 5\n    Ilma käänty kehrän päällä,\n    Ostoja suwettajassa,\n    Elääntä luotajassa.\n\n           *   *   *\n\n    b) Jok olet kihlan kijnni pannut,\n    Ilman luotehet lukenut,\n    Tee tuli tehottomaxi,\n    Walkia warattomaxi,\n    Panu miehuettomaxi,                     5\n    Ettei polta poikoansi,\n    Turmele tekemätänsi,\n    Riko ristityn ihoa,\n    Kuuna kullan walkiana.\n    Tuowos hyytä pohjalasta,               10\n    Jäätä kylmästä kylästä,\n    Kesällisen wuohen werta,\n    Talwisen jänexen werta.\n    Ja kuin ei tottele tuota,\n    Nackaa wasikan nahka,                  15\n    Alasexi astiaxi,\n    Palon päälle peittehexi.\n\n\n\n\n17. Weden Synnystä.\n\n\n    a) Raudan synty ruostehesta,\n    Tulen Synty Taiwahasta,\n    Wuorest' on weden sikiä.\n    Wesi werratoin hywiä:\n    Joka wettä wellonowi,                   5\n    Wedestä wiljan wedäxen.\n    Wedes on kalanen Karhu,\n    Joka uipi uljahasti,\n    Kauhiasti kannustawi,\n    Hywä on hylkehen eleä,                 10\n    Luotahan Lohia syöpi,\n    Juopi wettä wierestähän.\n\n           *   *   *\n\n    b) Tuonnemma kiwut lähätän,\n    Hywän hylkehen isohon (ihohon)\n    Se sinun sywälle wiepi,\n    Ulapalle uittelowi,\n    Jostet pääse päiwinähän,                5\n    Alta mullan mustuttajan,\n    Toisen aikasten tomuin.\n    Semmä miehexi sanosin,\n    Joka jouhen halkasisik\n    Munan solmulle panisik.                10\n\n\n\n\n18. Tulen Synty.\n\n\n    Iski tulta Ilmarinen\n    Wälähytti Wäinämöinen (wälkytteli)\n    Kolahutti kolmi sormi,\n    Kolmella Kokon sulalla,\n    (Eläwällä Engelillä),                   5\n    Kijltäwällä kärmehellä,\n    Matawalla Maan madolla,\n    Teräxisen pienan päällä,\n    Rahin rautasen nenähän.\n    Wyörähti tuli soronen,                 10\n    Wieri aina wiertesänsä,\n    Ricki rinnat tyttäriltä,\n    Halki hartiat Emolta,\n    Poicki polwet poikueita.\n    Wiery aina wiertyänsä,                 15\n    Keskellen Aloen järwen.\n    Usein Aloen järwi,\n    Kuohu kuusein tasalle,\n    Äärty päälle äyrästesän,\n    Tuskasa tulen palawan,                 20\n    Walkeisen waitelosa.\n    Nuoret neuwua pitäwät,\n    Wanhemmat ajattelewat.\n    Mato mammon paistettihin,\n    Toucka tuonen korwettihin.             25\n    Sen kypenet kylwettihin,\n    Päiwältä kaswateltihin,\n    Wijkosa lijotettihin,\n    Päiwän kesken tehwittihin.\n    Werkot on weljesten kutomat,           30\n    Sisarusten kehräjämät,\n    Opin ainalla panemat,\n    Kälysten käpäilemät.\n    Saadahan wetehen werkot,\n    Sata lautaa laskettuhin.               35\n    Tuhat silmää heitettihin,\n    Wedettihin, wellottihin,\n    Saadahan kaloja muita,\n    Tuimenia, taimenia.\n    Waan ei saada sitä kalaa,              40\n    Jota pyytähän kowinta.\n    Nuoret neuwua pitäwät,\n    Wanhemmat ajattelewat.\n    Nurin nuotta potkittihin,\n    Wäärin wäättihin apajat.               45\n    Reisi toinen potkittihin,\n    Tuonen mustahan jokehen,\n    Kalman kaiwohon sywähän.\n    Saatihin kalanen karhi,\n    Sisällä lohi punanen,                  50\n    Sisällä halewa hauki.\n    Halastin hauwin wahta,\n    Siellä oli sileä sijka.\n    Siwataan sijan suolet,\n    Tuo tuolla sini keränen,               55\n    Sijan suolen syckyrässä.\n    Puretaan sini keränen,\n    Tuo tuolla puni keränen,\n    Tuo tuolla tuli soronen[15]\n    Puretaan puni keränen,                 60\n    Tuo tuolla tuli soronen.\n\n\n\n\n19. Historiola.\n\n\n    Ihte wanha Wäinämöinen,\n    Westäwi tuli wenettä,\n    Tuli purta karittaavi.\n    Sai wenehen walmihixi,\n    Purresaan asetetuxi.                    5\n    Tuli nuori joukawainen,\n    Lyöpi laijan laattiasen,\n    Weneheltä walmihilta,\n    Purrelta asetetulta.\n    Ihte wanha Wäinämöinen,                10\n    Pistihin tuli kotahan,\n    Löysi keihähän sopesta,\n    Syöxi miestä syömän kautta,\n    Kautta kainalon wasemman.\n    Tuopa nuori jouhkawainen,              15\n    Hätäytti, hujautti,\n    Ja wiheltä wiwautti,\n    Ongo maalla maa hywiä,\n    Ongo weillä wein hywiä.\n\n\n\n\n20. Tulen Sanat. Botn.\n\n\n    Iski tulta Ilmarinen,\n    Wälähytti Wäinämöinen,\n    Päällä pystön pilwen reunan,\n    Päällä kuuwen kirjo Kannon,[16]\n    Päällä taiwahan yhdexän,                5\n    Kolmella kokon sulalla.\n    Sääsken pienillä sulilla,\n    Pijtä pickunen kädessä,\n    Tauloa toki wähänen.\n    Iski tulta kyntehensä,                 10\n    Järkytti jäsenehensä.\n    Wyörähti tuli soronen,\n    Ylihte aloen järwen,\n    Tuiskahti tuli soronen,\n    Läpi maan, läpi manuen,                15\n    Läpi kuuwen Kirjo kannon,\n    Läpi taiwahan yhexän,\n    Läpi lapsen kätkyestä,\n    Rijpo rinnat tyttäreltä,\n    Puhko paarmahat emolta.                20\n    Emonen enämmän tiesi,\n    Äiti äijemmän tapisi,\n    Se tunsi tulen lumoja,\n    Walkiaisen waiwutella.\n    Tuiskahti tuli soronen,                25\n    Läpi maan läpi mannen,\n    Pohjahan aloen järwen,\n    Rutappu[17] pohjahan merehen,\n    Alawahan Angerwahan.\n    Sitte tuo Aloen järwi,                 30\n    Kolmasti kesässä yönä,\n    Kuohu kuusiansa tasalle,\n    Änsy päälle äyrästensä.\n    Sitte taas Aloen järwi,\n    Kolmasti kesässä yönä,                 35\n    Kuiwi kuiwille wetensä\n    Arinoille ahwenensa,\n    Kijskisen kiwikarille,\n    Sileälle sijkasensa,\n    Tasaselle taimenensa.                  40\n    Kuuli tuon sileä sijka,\n    Nieli tuon tuli sorosen.\n    Sitte tuo sileä sijka,\n    Uiskenteli, niemi, niemi,\n    Niemi, niemi, saari, saari,            45\n    Saoin saarien neniä,\n    Kymmenin karin neniä,\n    Tuhansia niemen päitä,\n    Tuskissa tulen punasen,\n    Walkiaisen waiwannossa,                50\n    Huuti kohta kulckuahan,\n    Liecki wienossa wedessä,\n    Alawassa Angerwassa,\n    Minun wienon nieliätä,\n    Kalkisen kadottajata.                  55\n    Kuuli sen halewa hauki,\n    Nieli tuon sileän sijan;\n    Sitte tuo halewa hauki,\n    Uiskenteli, niemi, niemi etc.\n    -- -- Kalkisen Kadottajata.            60\n    Kuuli sen Lohi punanen,\n    Nieli tuon halewan hauwin,\n    Sitte tuo lohi punanen,\n    Uiskenteli, niemi, niemi\n    -- -- Kalkisen kadottajata.            65\n    Kuuli sen kalanen karhu,\n    Nieli tuon lohen punasen,\n    Uiskenteli, niemi, niemi etc.\n    -- -- Kalkisen kadottajata.\n    Lapin poika kolmi sormi,               70\n    Ihte werckoja kutowi,\n    Ihte langat kehrajäwi,\n    Laski werckoja wetehen,\n    Sata lauwan laskimelle.\n    Wedettihin myötä wirron,               75\n    Wasta wirron souwettihin,\n    Kaickia on[18] kaloja muita,\n    Ihweniä, Ahwenia,\n    Tuimenia, Taimenia,\n    Ei saatu kaloa tuota,                  80\n    Jota wasten nuotta tehty,\n    Jota langat kehräelty.\n    Lapi neiiti kolmi sormi,\n    Sepä werckoja kutowi,\n    Ihte langat kehreäwi,                  85\n    Laski werckoja wetehen etc.\n    -- -- langat kehräilty.\n    Lapin poika kolmi sormi,[19]\n    Ihte werckoja latowi,\n    Ihte langat kehräjawi,                 90\n    Laski werckoja wetehen,\n    Sata lauwan laskimelle.\n    Wedettihin myötä wirron,\n    Wasta wirron souwettihin\n    Lapin ucko kolmi sormi,                95\n    Sepä werckoja kutowi,\n    Ihte langat Kehreäwi,\n    Laski werckoja wetehen etc.\n    -- -- langat kehräelty.\n    Lapin acka kolmi sormi,               100\n    Tuonen toukan polttanunna,\n    Maan matosen jaxanunna,\n    Sen kyljet kylwettihin,\n    Yöllä hamppu kylwettynä,\n    Rikeneeltä rijwittynä,                105\n    Wälehin wetehen wiety.\n    Lapin acka kolmi sormi,\n    Rauta kuontalon kutoja,\n    Teräs langan kehreäjä,\n    Rauta solmun solmuaja etc.            110\n    -- -- langat kehräelty.\n    Wedettijn wesi kiwelle,\n    Waiwattihin wattalolle.\n    Wesi kaatu kalliona,\n    Nuotan Rautasen edessä.               115\n    Tarrus nuotan tarpojana,\n    Weden wellixi sewotti,\n    Tarpo nuotan tappuroixi,\n    Saatihin kalanen karhu\n    Ei ollut sitä urosta,                 120\n    Kun kärsi käsin ruweta,\n    Tohti koprin kommotella,\n    Ilman wyötä kinttahata,\n    Ilman rauta ruckasita\n    Ilman waski wanttuhita.               125\n    Mies musta merestä nousi,\n    Uros aallosta ylöni,\n    Pystö peukalon pitunen,\n    Pystö peukalon pitunen,\n    Waiwon waaxan korkukainen,            130\n    Lieolle lepeämähän,\n    Karahkalle kahtomahan,\n    Se kärsi käsin ruweta,\n    Tohti Koprin Kommotella,\n    Ilman wyötä kinttahata etc.           135\n    -- -- waski wanttuhita.\n    Kahtottihin karhun wahta,\n    Löyttihin Lohi punanen,\n    Wijltihin lohi punanen,\n    Löyttihin halewa hauki.               140\n    Halkastihin hauwin wahta,\n    Löyttihin sileä sijka.\n    Siwuttihin Sian wahta,\n    Löyttihin sini keränen.\n    Sini kerän sinkoteltu,                145\n    Löyttihin puna keränen.\n    Purettu puna Keränen,\n    Löyttihin tuli soronen.\n    Missä tulta tuuwiteltu,\n    Waapusteltu walkiaista.               150\n    Tuolla tulta tuuwiteltu,\n    Päällä taiwahan yhdexän,\n    Päällä Kuuwen Kirjo kannen,\n    Rahin rautasen nenässä,\n    Wenehessä waskisessa,                 155\n    Kerin Kultasen sisällä.\n    Hopiainen tuuti, tuuti,\n    Wapa kultanen wapisi,\n    Wihtat kultaset kulisit,\n    Kun on tulta tuuwiteltu,              160\n    Waaputeltu walkiaista etc.\n\n\n\n\n21. Paisumen päälle.\n\n\n    Ruskia rupinen äiti,\n    Mixis teit rupisen pojan,\n    Yxini juurin pään yhexin,\n    Sala Poika Wäinämöinen,\n    Nosta mieckasi merestä,                 5\n    Lapiosi lainehesta,\n    Jollas ruhtonet rupia,\n    Eli painat paisehia.\n    En puhu omalla suulla,\n    Puhun suulla puhtahalla,               10\n    Läikäytän lempiällä,\n    Junnu Jumalan Pojan,\n    Kautta Jesuxen sydammen.\n\n\n\n\n22. Puun Synty.\n\n\n    Puu Synty puhtahasta,\n    Hawu ladwa laukiasta,\n    Puu puhas Jumalan luoma,\n    Wesa Jesuxen wetämä,\n    Oras onnen Kaswattama.                  5\n    Mikä puu pahaa teki,\n    Hawun puu pahaa teki,\n    Lehti puu ihmetteli,\n    Lehti puu pahaa teki,\n    Hawu puun ihmettelex,                  10\n    Mies sula jokia souti,\n    Sulosella karpahalla,\n    Sulonen nola piwossa,\n    Suloset airot Kahden puolen,\n    Joka itte Herra Jesus,                 15\n    Pirskahti wesi pisara,\n    Mustan peltoin perille,\n    Kipeille woitehexi,\n    Haawoillen parantehexi.\n    Kipu mäen iso Emäntä,                  20\n    Heilutteli helmojansa,\n    Kipehille woitehexi,\n    Haawollen parantehexi.\n    Tuonnemma panen pahoja,\n    Keskellen Kipu mäkeä,                  25\n    Kipu wuoren Kuckulallen,\n    Kipu mäen Iso Emäntä,\n    Woitele yltä, woitele päältä,\n    Sisälle kiwuttoman,\n    Alta aiwan terwehexi,                  30\n    Päältä tuntumattomaxi,\n    Ettei yötänä äkissyt,\n    Päiwänä sairastanut etc.\n\n\n\n\n23. Ähkyn Synty.\n\n\n    Ähky Poika ähwärickö,\n    Toinen poika tohwericko,\n    Kolmas kodan nokinen,\n    Kosken kuohusta koottu,\n    Weden wahusta walettu.                  5\n    Kussa kypset kinttahani,\n    Maan mato wanttuhuni,\n    Jolla kynnän kypsen pellon,\n    Käärmehen käännättelen?\n    Äskön pidin ilwexen[20] iho lihoja     10\n    Kontion Kowia luita,\n    Jolla ähkyä äsötin,\n    Iholta ilmenis raukan,\n    Karwalta emä kapean.\n    Tuonnemma sinua panen,                 15\n    Lohen suuren leuka luillen,\n    Hauwin suuren hartioillen\n    Ihosta ihmenis raukan,\n    Tuonnemma sinua panen\n    Koiwun suuren Kangeloon,               20\n    Haawan -- -- --\n\n\n\n\n\n\nII.\n\nKaarle Fredrik Berghin vanhat runot.\n\n\n\n\nA. I. Arvidssonin kokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran\narkistossa säilytetään eräs vanhoja runoja sisältävä, 22 sivun\nsuuruinen foliovihko, joka on merkitty n:o 488 a). Käsialasta huomaa,\nettä kokoelma on viime vuosisadalta, mutta itse käsikirjoituksessa ei\nole mitään, joka osottaisi, mistä Arvidsson on sen saanut, tai kuka\nrunot on muistiinpannut. Onneksi on Arvidsson kuitenkin kopioinnut\nalun käsikirjoituksesta ja kopion ensimäisen sivun yläreunaan\nkirjoittanut \"M[anu]s[kri]pt af Bergen\" (ks. käsikirj. 486 b) n. 5),\njonka avulla saamme selville, mistä runot ovat. Lokak. 5 p. v. 1819\nkirjoittaa Arvidsson ystävällensä, lehtori E. A. Crohnsille, jonka\nkanssa hän kesällä oli kerännyt runoja Pohjois-Savossa, että hän\nkotimatkallansa erehdyksestä kulki Suonenjoen Bergin ohi ja joutui\nRautalammin pappilaan, missä Boucht[21] kaikella muotoa lupasi\nhankkia hänelle Bergin runokokoelman (ks. C. G. Estlander, Adolf\nIvar Arvidsson som vitter författare, s. 42). Että Bergiltä saatu\nArvidssonin kokoelmassa tavattava käsikirjoitus on sama kuin se,\njosta kirjeessä puhutaan, ei voi epäilystä olla, eikä ole vaikeata\npäättää, kuka Berg oli, sillä kysymykseen saattaa tulla ainoastaan\nSuonenjoen kappalainen Kaarle Eredrik Bergh.\n\nKaarle Fredrik Bergh oli Porthanin aikalaisia hänkin, mutta\nnuorempi kuin edellisen runokokoelman pelastaja Törnudd. Hän oli\nsyntynyt v. 1763, tuli ylioppilaaksi v. 1785, papiksi v. 1788\nja pitäjänapulaiseksi Suonenjoelle v. 1793, jossa hän vaikutti,\nvuodesta 1798 asti kappalaisena, enemmän kuin puolen vuosisataa\nkuolemaansa saakka v. 1844. Bergh oli innokas jumalansanan selittäjä,\nmutta harrasti sen ohessa myös suomen kieltä, ollen noita, nyt\nusein unhotettuja, entisaikoina eläneitä suomenmielisiä, jotka\nvarmasti uskoivat suomalaisen Suomen tulevaisuuteen ja hengen\nsilmillä näkivät onnellisemman ajan isänmaalle koittavan kuin\nmissä heidän itse oli sallittu elää (ks. Biogr. nimikirjan lähteitä\nHistoriallisella Seuralla).\n\nMitenkä Bergh on saanut käsikirjoituksen, joka osallansa osottaa\nhänen suomalaisten harrastustensa laatua, emme nykyisillä\ntiedoillamme voi täydellisesti selittää. Runojen kieli on Savon\nmurretta, joten ensi katsauksella olisi valmis luulemaan, että Bergh\non ne Pohjois-Savossa kansan suusta muistiinkirjoittanut. Mutta runot\neivät ole Berghin keräämät. Huomattuani kokoelman toisen runon olevan\nyhtäläisen sen tulen synnyn kanssa, jonka Ganander kertoo Mythologia\nfennicassaan kappaleessa \"Aloen-järvi\", aloin verrata käsikirjoitusta\nPorthanin aikuisiin runoihin, ja vertauksen tulos on, että samalla\ntavalla kuin Törnuddin runot voi näyttää olevan Porthanin ajalta,\nsaattaa todistaa, että Berghin käsikirjoitus on ollut tunnettu\nPorthanille, Lencqvistille ja Gananderille jo ennenkuin hän tuli\nylioppilaaksi. Oikeinkirjoituksesta kuitenkin heti näkee, että\nPorthan ja hänen aikuisensa kansanrunoudentutkijat eivät ole runoja\nmuistiinkirjoittaneet. Sitä todistaa myös kokoelman toisessa\nrunossa kahdesti tavattava säe _acka wanha wäinämöinen_ (ss. 64,\n85). Väinämöisestä puhuttaessa sanotaan teoksessa \"De superstitione\nveterum fennorum\", että tätä oli arveltu Veinemoiseksi, johon\najatukseen muutamat olivat siihen määrään taipuvaisia, että eräskin\nrunossa, missä muissa toisinnoissa oli _ucko Wäinämöinen_ aina\nkirjoitti _acka Weinemoinen_ (ks. De superst. vet. fenn. Oper. sel.\nIV, s. 63). Jos Porthan tai Lencqvist itse olisivat edellämainitut\nsäkeet muistiinpanneet, eivät he olisi näin kirjoittaneet. Että\nGanander ei ole runoja kerännyt, osottaa se, että hän säkeen _Jumalan\nsufwemallen_ (ks. n. 8 s. 69) lukee sanakirjassansa _Jumalan\nsuurellen maallen_ (ks. sanaa Latu), ja antaa aivan vääriä selityksiä\nsäkeihin _Ällä ljko linnan kylfwi_ (lue: _Yöllä Liiko liinan kylvi_)\n(n. 2 s. 41) ja _Sapi hyhämöitelöpi_ (lue: _Saapi hyyhämöittelööpi_)\n(n. 2 s. 56). Edelliseen täytyy sovittaa selitys \"Yöllä liku lijnan\nkylwy -- pro _likosi, på en natt blötes lijnet\", ja todennäköisesti\non jälkimäinen antanut aihetta lauseparteen \"Sappi hyhämöittelee\ngallan fräser, upstiger\" (ks. Sanakirja, sanat Likoan, Hyhämöittelen.[22]\n\nKäsikirjoitus ei ole Berghin tekemä kopio, sillä hänen\njälkeenjääneissä papereissaan on käsiala toisenlaista.[23]\nUseat Porthanin aikuiset yksityiset runosäkeet viittaavat aivan\nsamanlaisiin alkumuotoihin kuin tässä käsikirjoituksessa tavataan\n(vrt. esim. n. 1 s. 25, n. 2 s. 94, n. 9 s. 12, n. 10 s. 15, n.\n14 ss. 1, 5 vastaaviin säkeihin Porthanin, Lencqvistin ja Gananderin\nteoksissa), mutta alkuperäinen käsikirjoitus ei Berghin runokokoelma\nnähtävästi kuitenkaan ole, vaan kopio, siinä kun on koko joukko\nvirheellisiä muotoja, joita täytyy katsoa kopioitsijan tekemiksi.\nSellaisia ovat: 1) _lammi tanderehen_ pro: _tammi t._ (n. 1 s. 12);\n2) _tuimenia laimenia_ pro: _t. taimenta_ (n. 2 s. 40); 3) _lannerta\ntaivoittamatak_ pro: _tannerta t._ (n. 14 s. 58); 4) _itek aiwollen\nasihin_ pro: _i. airollen a_. (n. 2 s. 62); 5) _eij kärsi käsin\nwuoetta_ pro: _e. k. k. ruwetta_ (n. 2 s. 86); 6) _parta minulla\neijsa_ pro: _p. rinulla e._ (n. 2 s. 100); 7) _suo muron murotottawia_\npro: _s. m. murottaria_ (n. 4 s. {17}); 8) _kylmä kylmiä kiriä_ pro:\n_k. k. kiwiä_ (n. 5 s. 16); 9) _siralla siansi harjas_ pro: _siwalla\ns. h._ (n. 14 s. 76); 10) _makeasti märotellen_ pro: _m. mänottelen_\n(n. 10 s. 39); 11) _nousi ennen einke xuko_ pro: _n. e. eineh Euko_\n(n. 1 s. 18); 12) _kollmella konsulalla_ pro: _k. kokon s._ (n. 2 s. 10);\n13) _kolut k[ertow]a kesäsä_ pro: _kolmet k. k._ (n. 2 s. 25); 14)\n_kuras perän pitäjä_ pro: _kukas p. p._ (n. 2 s. 60); 15) _ennen onpa\nnousemata_ pro: _e. noijan n._ (n. 1 s. 20); 16) _kifwien kaskella\nmäkeä_ pro: _kifwi on k. m._ (n. 2 s. 138); 17) _Rauta rehki kilta\nkilpi_ pro: _R. r. kulta k._ (n. 4 s. 1); 18) _pähi pellon pengeresä_\npro: _päsi p. p._ (n. 4 s. 35); 19) _kumauta konojela_ pro: _k. kongela_\n(n. 9 s. 13); 20) _suficen misa solissan_ pro: _s. muisa s._\n(n. 12 s. 4); 21) _ahafwa kahulliseksi_ pro: _a. kähulliseksi_\n(n. 14 s. 6); 22) _yhen sanan sapuilla_ pro: _y. saunan s._\n(n. 14 s. 15); 23) _pästen penillä sulilla_ pro: _päsken p. p._\n(n. 14 s. 46); 24) _mahan mättaittömähän_ pro: _m. mättäittömähän_\n(n. 14 s. 62); 25) _wilja andaisa wihastuk_ pro: _w. andaija w._\n(n. 18 s. 4). Erehdysmuodot n. 1-10 ovat aivan silminnähtävästi\nsyntyneet siten, että kirjoittaja, kun ei tuntenut sanojen merkitystä,\nsekoitti t:n ja l:n sekä r:n, n:n ja w:n toisiinsa, jotka olivat\nalkuperäisessä käsikirjoituksessa epäilemättä epäselvästi kirjoitetut\nja siten hyvin toistensa näköisiä. Käsikirjoituksessa eroaa t l:stä\nmuussakin kuin viivassa, niin että se ei ole yksin tämän poisjäämisen\nkautta syntynyt. Mitä n. 6:teen tulee, ei ole luultavaa, että Lencqvist\nja Ganander olisivat lukeneet _rinnalla_ ja _rinnolla_ (ks.\nalemp. vert.), jos käsikirjoituksessa olisi ollut _minulla_. N.\n7:ssä on Gananderilla sekä Mythologia fennicassa (ks. s. 48) että\nSanakirjassa _murottaria_ pro: _murotottawia_ (ks. Sanakirja, sana\nMurottaria). N. 10:ssa on Gananderilla _manottelen_ pro: _märotellen_\n(ks. Sanakirja, sana Manottelen). N. 11:ssä on teksti kokonaan\nturmeltunut; Gananderin sanakirjassa tavataan sana _Eineh-Euhko_,\njoka selitetään \"emäntä joka eineen valmistaa, matmor, mater\nfamilias.\" Säkeen alku ja loppu sopii hyvin yhteen tämän kanssa,\nja x:ksi on kopioitsija voinut lukea saksalaisen E:n. N. 15. Että\n_onpa_ on luettava _noijan_, todistaa Gananderin Sanakirjan\nsäe _Ennen Nojjan nousemata_ (ks. sanaa Nousu). N. 17. Sanaa\n_kilta_ pro: _kulta_, joka tavallinen sana tavataan tässä paikassa\nPorthanilla, Lencqvistillä ja Gananderilla (ks. alemp. vert.), on\nvaikea ajatella muistiinpanijan tekemäksi. N. 18:ssa voi _päsi:sta_,\nhyvin tulla _pähi_, sillä saksalainen s ja h ovat hyvin toistensa\nnäköisiä. N. 23:ssa oli helppo lukea _pästen_ pro: _päsken_, kun\nsk- ja st-yhtymillä ei epäselvästi kirjoitettaessa ole suurta eroa\nsaksalaisessa kirjoituksessa.\n\nNe tämän käsikirjoituksen säkeet, jotka tavataan Porthanin aikuisissa\nteoksissa, ovat runoja myöten lueteltuina seuraavat:[24]\n\n\n1. Perustussanoja.\n\n    S. 1:\n    Aukaisen sanani arkun.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sanainen_:\n    Aukaisen sanaisen arkun.\n\n    Ss. 6-10:\n    Leneckö minusa miestä,\n    Uckon poiasa urosta,\n    Wangamoisesa waroa,\n    Tämän pulman purkajata,\n    Tämän jaxon jaxajata.\n        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 100:\n    Lieneekö minussa miestä,\n    Ukon pojassa urosta,\n    Wangamoisessa waroa?\n    Tämän pulman purkajata,\n    Tämän jaxon jaxajata? -- --\n\n    Ss. 13-14:\n    Ettei noita kyllin soisik,\n    Kaihi wiljata witoisik.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kaiha_:\n    Jott ej noita kyllin soisik,\n    Kaihi wiljalta witosik.\n\n    Ss. 23-4:\n    Kengiminen kengihinsä,\n    Paneminen [pa]ulo[hin]sen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kenkiminen_:\n    Kengiminen kängihinsä,\n    Paneminen paulohinsa.\n\n    Ss. 25-6:\n    Kengin kängäni lujaxi,\n    Pa[nen] paulat kindiäxi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Paula_:\n    Kengin kengäni lujaxi,\n    Panen paulani kijndiäxi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kengä_:\n    Kängin kängäni lujaxi.\n\n    Ss. 37-8:.\n    W[oi] Iumala walollinen,\n    Waloll[inen] armollinen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wallollinen_:\n    Voi! Jumala wallollinen,\n    Wallollinen armollinen.\n\n    Ss. 39-40 (vrt. n. 9 ss. 3-4):\n    Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,\n    Sekehisa sälfwät neuwot.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sekehissä_;\n    Pidä sekehissä selwät neuwwot,\n    Piäk pilwissä käräjät.\n\n\n2. Eldens ursprung.\n\nToisinnon pääsisällys on Mythologia fennicassa kerrottu seuraavalla\ntavalla:\n\n_Aloen-järwi_, Finnarnes Styx, i högsta Lappmarken. En eldpuss; där\nelden fanns i en sarf. Då Ilmarinen och Wäinämöinen slogo up eld, for\nen eldgnista i Alue-träsk, som deraf 3 gångor i sommarn uptorkades,\nså at Stengruset på botnet syntes. Där drogs sedan not, at upsöka\nelden; först med en not af bast, och man fångade väl fisk, men ej\nden hvari elden var; sedan gjordes en annan not af lin och hampa:\nJ. Maria rodde och Wäinämöinen satt i styret; noten drogs mot och\nmed strömmen; och då fångades en krampfisk; [sanakirjassa on kalanen\nkarhi selitetty \"En krampfisk -- Torpedo\"] men hvarken Wäinämöinen\neller Maria tordes gripa den. En svart karl 3 tum hög steg då up från\nhafvet, som hade stenskor, en hjelm af flinthårda hällen, långt hår\ntil hälarne och skägg alt til midjan; han fläkte med bara händer\nKrampfisken, fann i den en lax, i laxen en gädda, i gäddan en sik,\ni siken en sarf, i sarfven et rödt nystan, i nystanet eldstrimman och\nelden, hvars sveda och värk sedan manas och hänvises til Kipumäki.\n\n    Ss. 7-9:\n    Eläwällä enuxela,\n    Matawalla maan mawolla,\n    Kiriwalla karmehellä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Ennus_:\n    Eläwällä ennuxella,\n    Matawalla maan madolla, -- --\n    Kirjawalla kärmehellä.\n\n    S. 16:\n    Puhki kumman turfwan putken.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuura_:\n    Tuuran putki, järn pijpan eller skaftet,\n    däri trädhandtaget i ijsbilden sättes.\n\n    S. 28:\n    Waluisa walkiaisen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Walun_:\n    Waluisa walkiaisen, då elden ned sänkte sig.\n\n    Ss. 29-30:\n    Neito neuwowa pitäpi,\n    Morsiamet kuihuttawat.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kujhutan_:\n    Neitot neuwwoa pitääwi,\n    Morsiamet kuihuttawi.\n\n    S. 32:\n    Kanarwoista ketträttihin.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kanerwainen_\n    Nuotta kanerwainen keträtähän.\n\n    S. 34 (vrt. s. 50):\n    Satasillmä sotatihin.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sata silmä_:\n    Sata silmä - Run: idem ac nuottawerko.\n\n    S. 48:\n    Appi ainollen asoo.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Aina_:\n    Appi ajnollen asoopi.\n\n    Ss. 51-2:\n    Jmbi turjasta tulopi,\n    Näito laskexen lapista.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_.\n    Imbi Turjasta tulopi,\n    Neito laskexen Lapista.\n\n    S. 58:\n    Purahasa purren keulla.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Purras_:\n    Purrahasa purjen kaula (keula).\n\n    S. 59:\n    Kaiki hangat kalkaloisa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalkkara_:.\n    Kaikki hangot kalkaloisa.\n\n    S. 61-3:\n    Neytyt maria emoinen\n    Itek aiwollen asihin,\n    Tungexen tuho kätehen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhto_:\n    Neito Maria Emoinen\n    Itek airohon asexen,\n    Tungexen Tuho kätehen, satte sig,\n    at ro, aliis -- Tungehen Tuhto kätehen,\n    nappade til årarne, satte sig på roddar bäncken.\n\n    S. 65:\n    Itek istuxen perähän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Istun_:\n    Itze istuxen perähän.\n\n    Ss. 70-1:\n    Satihin kaloja muita,\n    Tuimenia tai[menia].\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuimen_:\n    Saatijn kaloja muita,\n    Tuimenia Taimenia.\n\n    S. 79:\n    Terfwa köysin temottihin.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Temmon_:\n    Terwa köysin temmottihin.\n\n    S. 88:\n    Eij kärsi käsinrueta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rupean_:\n    Ej kärsinyt käsin ruetak.\n\n    Ss. 92-101:\n    Mies musta merestä nousi,\n    Uros allosta ylle[ni],\n    Kolmen sormen korkeuinen,\n    Wähän kuollutta parembi,\n    Katonutta kauhiambi,\n    Jalas on kiwiset kengät,\n    Päs on Patinen kypärä,\n    Hius on kannoilla takana,\n    Parta minulla eijsa,\n    Tuo kärsi käsin ruetak.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 106:\n     En Vattu-Rå, som _kai eksoken_ simplement kallas\n     _Uros_ el. _Ukko_. En man, en gubbe; beskrifves som\n     liten, oansenlig, med långt hår och skägg; men\n     ganska tiltagsen och stark, som tordes gripa i\n     eldfisken, det hvarken Väinämöinen eller J. Maria\n     vågade sig til -- Härom lyder Runan til Uros, denna\n     karlvulne mannens, heder, vid eldens fångst ifrån\n     Aloen-järvi, således:\n    Mies musta merestä nousi,\n    Uros aallosta yleni,\n    Kolmen sormen korkuinen,\n    Neljän peukalan pitunen,\n    Wähän kuollutta parembi,\n    Katonutta kauhiambi.\n    Jalasa kiwiset Kengät,\n    Pääsä paasinen kypärä;\n    Hiwus kannolla takana,\n    Parta rinnolla edessä --\n        Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 68.\n\n    S. 111:\n    Löytä halewan hawin.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Halewa_:\n    Löytääpi halevan hauwwin.\n\n    S. 121:\n    Walkiainen waputeltu.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Waaputetaan_:\n    Walkiainen waaputettu.\n\n    S. 124, 6:\n    Jät on järkälek käsisä.\n    Jolla tulta tuhmentapi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana Järkki:\n    Jäät on järkälek käsissä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhmennan_:\n    Jäät on järkäle käessä.\n    Jolla tulta tnhmentaapi.\n\n    S. 125:\n    Hyt on pilpuinen piosa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Piipuinen_:\n    Hyyt on pilpunen pi-ossa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hyy_:\n    Hyyt on pilpuisen piossa.\n\n    Ss. 128-35:\n    Kipu tytti tonen neito,\n    Kupuia kokelopi,\n    Kipu wuoren kuckulalla,\n    Kirjo kansi kainalosa,\n    Kirio wackainen käesä,\n    Ittkeä tyhyttelöpi,\n    Kuin eij näy kiwut tulowan,\n    Eijkä wammat wailahuwan.\n        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, ss. 51-2:\n    Kipu tyttö tuonen neitzy,\n    Kipuja kokoelepi,\n    Keskellä kipu-mäkiä,\n    Kipumäen kuckulalla;\n    Kirja wackanen kädesä,\n    Kirja kansi kainalosa;\n    Itkiä tihuttelepi,\n    Kuin ei näe kiwut tulewan,\n    Eikä wammat wailahuwan.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 40.\n        Vrt. Porthanin lisiä Jusleniuksen\n    _Sanakirjassa_, sana _Vailahun_.\n\n    Ss. 136-42:\n    Ja kunnek kipua kistän,\n    Kunneck tungen turmioita?\n    Kifwien kaskella mäkeä,\n    Tuos on reikä yhexän,\n    Joka reikä keskimäinen\n    Yhexän sylen syfwyinen,\n    Nin sinneck kipuja kistän.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 39:\n    Kunnek kipuja kiistän?\n    Kunnek tungen turmioita?\n    Kipu wuoren kukkulalle;\n    Kiwi on keskellä mäkeä,\n    Tuosa on reikeä yhexän,\n    Joka reikä keskinäinen,\n    Yhexän sylen sywyinen,\n    Sinnek kipuja kiistän --\n\n    Ss. 146-53:\n    Mehiläinen illman lindu,\n    Lännä tuonne löyhyttele,\n    Yhexän mären yliteck,\n    Meri puolen kymmenettä,\n    Käyk kuin käheä myöden,\n    Päiwän pärmettä samoak,\n    Tuok mättä mähtolasta,\n    Simoa tapiolasta.\n        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 58:\n    Mehiläinen ilman lindu,\n    Lennä tuonne löyhyttele,\n    Yhexen meren ylitze,\n    Meri puolen kymmenettä;\n    Käy kuun kehää myöden,\n    Päiwän paarmatta samoa;\n    Tuo mettä Mehtolasta,\n    Simoa Tapiolasta.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 57.\n\n\n3. Öfver ormstyng.\n\n    Ss.  10-13:\n    Olinpa minäki[n] tuolla\n    Ylimäisä lautamiesä\n    Tewanowa tehtäisä,\n    Räwasta rakettaisa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tema_:\n    Olinpa minäkin tuolla\n    Tewanoa l. Tewanoha l. Tewanata tehtäisä,\n    Raawasta rakettaisia.\n\n    Ss. 23-8:\n    Mist on sillmät siunahiltu?\n    Sillmät linan siemänestä.\n    Mist on kieli keitolaisen?\n    Miekasta kalewan pojan.\n    Mist on hammas keitolaisen?\n    Arahasta tuonen toukan.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 37:\n    Mist' on silmät siunailtu?\n    Silmät liinan siemenistä.\n    Mist' on kieli keitolaisen?\n    Miekasta Kalewan pojan.\n    Mist' on hammas kejtolaisen?\n    Orahasta Tuonen otran.\n        Vrt. Antti Törnuddin vanh. runot, n. 13 s. 15.\n\n    Ss. 25-6:\n    Mist on kieli keitolaisen?\n    Miekasta kalewan pojan.\n        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV.,\n    s. 56, muist. 5:\n    Mist' on kieli keitolaisen?\n    Miekasta Kalewan pojan.\n\n    S. 33:\n    Rahan ängällä rakettu.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Änge_:\n    Rahan ängellä rakettu.\n\n    Ss. 34-5:\n    Syömähän weriwaloja,\n    Luwaloia luistemahan.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Walo_:\n    Syömähän weri waloja,\n    Luuwaloja luistamahan.\n\n    S. 49:\n    Pihlaia piukawia.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Piukka_:\n    On minulla pihlahita piukkahita;\n    Pihlaia piukkawia l. piukkaita.\n\n    Ss. 58-9:\n    Turiseko tonen touka,\n    Hajowako hien hammas.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turisen_:\n    Turiseeko Tuonen toukka,\n    Hajawako Hijjen hammas.\n\n    Ss. 59 -60:\n    Hajowako hien hammas,\n    Lewiäkö lemmon leuwat.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana Lewin:\n    Hajooko Hijjen hammas,\n    Lewiääkö Lemmon leuwat.\n\n    S. 66:\n    Luikahutan luun purian.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Luikahutan_:\n    Luikahutan luun purian.\n\n    S. 106:\n    Waimon wanhan tuwittama.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuuwwitan_:\n    Waimon wanhan tuuwittama.\n\n    Ss. 107-10:\n    Onko hijttä pohialassa,\n    Jumalata taifwahasa,\n    Tämän pulman purkaiata,\n    Tämän jaxon jaxajata.\n        Vrt. De superstitione vet, fenn. Oper. sel. IV,\n    s. 50, muist.:\n    Onko Hiitä Pohjolassa\n    Jumalata Taiwahassa,\n    Tämän pulman purkajata,\n    Tämän jaxon jaxajata?\n\n    Ss. 119-24:\n    Tuo simoa sifwelläsi,\n    Mättä kielesi nänällä,\n    Kipeillen woitehexi,\n    Waimoillen parantehixi,\n    Wojak yltä wojak päitä,\n    Kerta keskeä rapajak.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 57:\n    Tuo simoa sijwelläsi,\n    Mettä kielensi nenällä -- --\n    Wojjak yldä, wojjak pääldä,\n    Kerran keskeä rapaja.\n\n\n4. Baudan synty.\n\n    Ss. 1-17:\n    Rauta rehki kilta kilpi,\n    Tie mullen iki sowindo,\n    Wanno wajika weljexys,\n    Wasten syöntäni syleäk,\n    Wannottelek wahtowani;\n    Ettpäs silloin suri ollut,\n    Ettkäs suri ettkä pieni,\n    Et kofwin koreakan,\n    Kuisa suosta sottkettihin,\n    Wettälästä wällottihin.\n    Woisinuwa rauta rauka,\n    Rauta rauka koito kona,\n    Teräs tenho päifwällinen,\n    Poikaisi tekö pahofwa,\n    Lapsesi tuhofwa työtä,\n    Tule työsi tuntemahan,\n    Wikasi parandamahan.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 77:\n    Rauta Rehki, kulta kilpi,\n    Tee mullen iku sowindo,\n    Wanno waka el. wankka weljexesi,\n    Wasten syöntäni sylöäk,\n    Wannottele wahtoani.\n        Sedan beskrifves Myrjärnets Uphof:\n    Etpäs silloin suuri ollut,\n    Etsäs suuri etsäs pieni,\n    Et kowin koriakana,\n    Kuins sas suosta sotkettihin,\n    Wetelästä wellottihin.\n    Woi sinua Rauta raukka,\n    Bauta raukka koito kuona,\n    Teräs Tenho päiwällinen,\n    Poikasi teki pahoa,\n    Lapsesi tihoa työtä,\n    Tule työsi tuntemahan,\n    Wikasi parantamaan.\n        Vrt. De poesi fennica, Oper sel. III, s. 381.\n    Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 48, muist. 7.\n\n    Ss. 31-2:\n    Weri seisok kuin on seinä,\n    Asuk urmek kuin on aita.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Urme_:\n    Weri seiso kuin seinä,\n    Asuk Urmek kuin on aita.\n\n    S. 42:\n    Paina paxu peikalosi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Peikalo_:\n    Paina paxu peikalosi.\n\n    Ss. 43-4:\n    Lita sormesi lihawa,\n    Tuckehexi tuiman räiän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lijtän_:\n    Lijtä sormesi lihawa,\n    Tukkehexi tuiman rejjän.\n\n    Ss. 48-9:\n    Wä pällen lämmen lächti,\n    Kulta lummeck luikauta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lemmen_ lehti:\n    Weä päällen lemmen lehti,\n    Kuita lumme luikahuta.\n\n    Ss. 64-8:\n    Mähiläinen illman lindu,\n    Käyk kuin käheä myöden,\n    Päifwän pärmättä samoak,\n    Tuok mätta mehtolasta,\n    Simoa tapiolasta.\n        Vrt. Mythologia fennica, s.   57:\n    Mehiläinen ilman lintu,\n    Käy kuun keheä myöten,\n    Päiwän päärmättä samoa -- --\n    Tuuok mettä Mehtolasta,\n    Simoa Tapiolasta -- --\n\n    S. [3]:\n    Tunge hijsi turiackosi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turjakes_:\n    Tunge Hijsi Turjakensa.\n\n    S. 121:\n    Herran tahto tammuohon.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tammuohon_:\n    Herran tahto Tammuohon.\n\n    Ss. [15-16]:\n    Hurus wäinän tyttäriä,\n    Lemmas laukan hattaria.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 48:\n    Lemmas, en vän Nymph, kunde tilbinde,\n    sår och mildra svedan: kallas Lemmas\n    _Laukan Hattaria -- Suo muron murottaria_.\n    En myrjärnets omrörerska, då järnet koktes,\n    uptaget från kärr och myror.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Murottaria_:\n    Suo muron murottaria.\n\n    Ss. [27-9]:\n    Hikoako hiten runa,\n    Kastuko manalan karfwas.\n    Tietä tuonen jostesahan.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 55:\n    I Manala var ock en Pegasus eller Skjutshäst,\n    at föra fram plågorne efter järn-skador.\n    Hikowaako Hijjen Ruuna,kastuuko Manalan karwas,\n    Tietä tuonne juostessahan.\n\n\n5. Mot kiöld.\n\n    S. 7:\n    Wilu illman wiskajaxen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wiskajan_:\n    Tuosta wilu ilma wiskajaksen.\n\n\n6. Haltioihin-saattosanoja.\n\n    Ss.  1-2:\n    Nouseck luondoni lofwesta,\n    Haon alta haltiani.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Loivi_:\n    Nouse luondoni lowesta,\n    Alda hawon haldiani.\n\n    Ss. 3-4:\n    Tunti tulkan jumalan,\n    Tahto herran tammu wohon.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tundi_:\n    Tundi tulkohon Jumalan,\n    Tahto Herran tammuwohon.\n\n    S. 6:\n    Wasten waimon kantamata.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kandama_:\n    Wasten waimon kandamata l. kandamita.\n\n\n7. Laulajan virttä.\n\n    S. 2:\n    Pojat kelkan kellittäpi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kellitän_:\n    Kelkan kellittääpi.\n\n    S. 3:\n    Hafwusella wotehella.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hawuinen_:\n    Hawuisilla wuotehilla.\n\n    Ss. 5-6:\n    Ja mixen minämä laula,\n    Oluella otraisella.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Otrainen_:\n    Kaa! Mixenni minä laula\n    Olwella otraisella.\n\n    S. 13:\n    Syckyrällen syfwättelen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sykkyrä_:\n    Sykkyrälle syywättelen.\n\n\n8. Om Barna Börd.\n\n    Ss. 3-4:\n    Pästä pika pintehistä,\n    Waimo wachta wäntehistä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pinnet_:\n    Päästä pijka pintehistä,\n    Waimo wahtan wäänteistä.\n\n    S. 7:\n    Leheksiä leikelöpi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lehes_:\n    Lehexiä leikkelööpi.\n\n    Ss. 8-10:\n    Neytyt maria emoinen,\n    Sinä olet wanhin wammoxia,\n    Elähitä ensimäinen.\n        Vrt. He superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 102:\n    Neityt Maria emoinen,\n    Sin' olet wanhin waimoxia,\n    Elähitä ensimmäinen.\n\n    Ss. 11-12:\n    Tulek pian wälehen joufwuk,\n    Wälehemin tarfwitan.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wälehin_:\n    Tulek pian, wäle-en jouduk --\n    Wäleen jouwuk,\n    Wälehemmin tarwitahan.\n\n    S. 14:\n    Illman uxen ullfwomata.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Uxi_:\n    Ilman uxen ulwomata.\n\n    S. 15:\n    Saranan narachtamata.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Narahdan_:\n    Saranan narahtamatak.\n\n    Ss. 16-17:\n    Otak kulta kirfwehensi,\n    Håpeinen tapparansi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tappara_:\n    Ota hopiainen tapparansi,\n    Ota kulta kirwehensi.\n\n    S. 23:\n    Reuchto aitowa repäisek.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rehto_:\n    Rehto ajtoa repäise. Runice de puerperis.\n\n    S. 24:\n    Kupehelta kummaltaak.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kumbi_:\n    Kupehelta kummaltakin.\n\n    S. 25:\n    Wieltä witawäliltä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Witas wäli_:\n    Repäisi aitoa wijjeltä witas wäliltä.\n\n    S. 27:\n    Otak kiskiltä kinowa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kino_:\n    Tuuwwos kijskiltä kinoa.\n\n    S. 28:\n    Matehelta nuliackata.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Nuljakka_:\n    Matehelta nuljakkata.\n\n    Ss. 36-7:\n    Jmbi pirtofwa pitäpi,\n    Kapo kangasta kuto.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kapo_:\n    Imbi pirtoa pitääpi,\n    Kapo kangasta kutoopi.\n\n    Ss. 38-9:\n    Wäe pällen lämmen lächti,\n    Kulta lummeh luikahutak.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lummes_:\n    Weäk päälle lemmen lehti,\n    Kulta lummek luikahutak.\n\n    S. 49:\n    Woisi woihkawa lefwätäk.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Woihkawa_:\n    Että woisi woihkawa lewätä.\n\n    S. 59:\n    Wasta tarka tarfwitahan.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tarkka_:\n    Wasta tarkka tarwitaan.\n\n    S. 61:\n    Kuin tarfwis kotihin tammo.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tammon_:\n    Kuin tarwis kotihin Tammo.\n\n    Ss. 67-9:\n    Lojan luomallen laullen,\n    Tekemällen herran tiellen,\n    Jumalan sufwemallen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Latu_\n    Luojan luomalle ladullen.\n    Tekemällen Herran tjellen,\n    Jumalan suurellen maallen.\n\n\n9. Då Boskap utsläppes.\n\n    Ss. 3-15:\n    Piäk pilfwisä käräjät,\n    Säkeisä sälfwät neufwot,\n    Jot eij noita kyllin söisik,\n    Kaihi wiljalta witoisik.\n    Wähäinen minun olisik\n    Ahollen ajittawia,\n    Pällen pälfwen pantafwia;\n    Pantu ucko paimeneksi,\n    Luoja karjan kahtojaksi,\n    Iskek ucko uta puta,\n    Kåmauta konojela kultasella,\n    Miekalla tuli tärällä,\n    Kurikalla tänä kesuksen käsänä.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 97:\n    Piäk pilwessä käräjät,\n    Säkehisä selwät neuwot,\n    Ettei noita kyllin soisi.\n    Kaihi wiljaltan witoisi;\n    Wähän minulla olisik,\n    Ahollen ajettawia,\n    Päällen pälwen pantawia -- --\n    Pantu Akka paimenexi\n    Luoja karjan kahtojaxi,\n    Iskekk Ukko uta puuta,\n    Komauta kongelota,\n    Miekalla tuli terällä,\n    Kurikalla kultaisella -- --\n\n    Ss. 18-19:\n    Jota Hijet hirwioo,\n    Mankapet karkowa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hijsi_:\n    Jotta Hijet hirwioo,\n    Moaan kapoot karkoowat.\n\n    Ss. 19-20:\n    Mankapet karkowa,\n    Mailta karjan käytäwiltä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana Maan kapeet:\n    Josta maan-kapehet karkoaapi,\n    Mailta karjan käytäwiltä.\n\n    Ss. 21-2:\n    Paimenten pasutawilta,\n    Kellon kellkuteltawilta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pasuttawa_:\n    Mailta paimenen pasuttawilta, vel. pasahawilta --\n    Kellon helkuteltawilta.\n\n    S. [1]:\n    Tien takaisen tammamata.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tie_:\n    Tjen takaisen tammaamatak -- at wargen ej må komma.\n\n\n10. At fånga räfwar.\n\n    Ss. 2-3:\n    Kuna paisto kusen oxat,\n    Päifwänä petäjän kärkät.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kerkkä_:\n    Kuuna paisto kuusen oxat,\n    Päiwänä petäjän kerkät.\n        Vrt. Porthanin lisiä Vhaelin kieliopissa, s. 151.\n\n    S. 6:\n    Mies nori meillen haisi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Meenä_:\n    Mjes nuori meillen haisi.\n\n    S. 9-10:\n    Mächtä haiso hafwuillen,\n    Kataillen katkuapi.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Haisen_:\n    Mehtä haisowi hawuillen,\n    Katahillen katkuwapi.\n\n    Ss. 11-19:\n    Mielästä mätän ämännän,\n    Usein hyfwän ämännän\n    Sormet kulta sormuksisa,\n    Käet kulta käreisä,\n    Jotk on sonut annillan;\n    Usein pahan ämännän\n    Sormet wichta sormuxisa,\n    Käet wichta käreisä,\n    Aina andamattoesa.\n        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 83:\n    Mielestä Metän Emännän,\n    Usein hywän Emännän:\n    Sormet kulta sormuxissa,\n    Käet kulta käärehissä;\n    Jotk' on suonut annillahan:\n    Usein pahan Emännän;\n    Sormet wihta sormuxissa,\n    Käet wihta kääreissä,\n    Aina auttamattuessa.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 59.\n\n    S. 25:\n    Päifwä pitkä salihiton.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Saalis_:\n    Päiwä pitkä saalihitoin.\n\n    Ss. 26-7:\n    Kuin et annak ajonkanak,\n    Arwonkanak hairahutak.\n\n    Ss. 35-6:\n    Kuin et annack ajonkana,\n    Harfwonkana hairauta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hairautan_:\n    Kuin ett harvoinkanak hairautak.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Haiwautan_:\n    Kuin ett anna ajjonkanak,\n    Harwonkanak haiwahutak.\n\n    S. 38:\n    Kielin kullan kuihuttelen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kieli_:\n    Kjelin kullan l. kullin kuihuttelen.\n\n    S. 39:\n    Makeasti mårotellen.\n        Vrt. _Sanakirja_, _Manottelen_:\n    Makiasti manottelen.\n\n    S. 41:\n    Emon marjan malosta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Malo_:\n    Emon Marian malosta,\n\n    Ss. 52-3:\n    Jota möten juoni joksi\n    Metän tihkeän läwitek.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Juoni_:\n    Jota myöden juoni juoxi,\n    Metän tihkiän läwitek.\n\n    S. 54:\n    Annack josta joutusasta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Joutusasti_:\n    Anna juosta joutusesti.\n\n    S. 58:\n    Wisko willa kontaloita.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wiskon_:\n    Wisko willa kuontalolta.\n\n    Ss. 64-5:\n    Äriän mat lukofwi,\n    Sålitan sano.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Erä_:\n    Eriähän muut lukoopi,\n    Soalihitahan sanoowi l.\n    Eriään muut lukowat,\n    Saalistansa sanowat.\n\n\n12. Emot Warg Styng.\n\n    Ss. 3-5:\n    Kohussa on koiran kando,\n    Sufwen misa solissan,\n    Penin alla permoinsa.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 51:\n    Item _Suen Emuus_, föddeock vargen ur sin qved.\n    Kohussansa koiran kandoi,\n    Suwen muissa suolissahan,\n    Penin alla pernohinsa -- --\n        Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71.\n\n\n13. Så kallad Ähky.\n\n    S. 1:\n    Ähky poika ähmeröinen.\n        Vrt. _Sanakirja_, _Ähmeröinen_:\n    Ähky poika ähmeröinen.\n\n    S. 3:\n    Kollmansi kåån nokinen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kota_:\n    Koan nokinen.\n\n    S. 7:\n    Kärätty käkälistä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Käkäle_:\n    Käkäläisistä kerätty.\n\n    S. 12:\n    Hafwukalta håra kynnet.\n        Vrt _Sanakirja_, sana _Hawukka_:\n    Hawukaldta haara-kynnet.\n\n\n14. Emot Syng.\n\n    Ss. 1-13:\n    Pårto pohilan ämändä,\n    Lofwehetan wanha waimo\n    Selin tulehen makaisi,\n    Pärsein pahan sähän;\n    Teki tuli teneheksi,\n    Ahafwa kahulliseksi,\n    Tosta tyty tosta täyty,\n    Tosta paksuksi panihin,\n    Lihawaksi litihin.\n    Kanto kohtuwa kofwowa,\n    Watan täytä waikeata,\n    Teki poikoa yheksän\n    Yhestä watan wäestä.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 51:\n    Portto Pohjolan Emäntä,\n    Lowehetar wanha waimo,\n    Selin tuulehen makasi,\n    Persehin pahaan säähän,\n    Toki tuli tiinehexi,\n    Ahawa kohullisexi;\n    Tuosta tyyty, Tuosta täyty,\n    Tuosta paxuxi panihin,\n    Lihawaxi lijtettyi -- --\n    Teki poikoa yhexän,\n    Yhestä wattan wäestä. -- --\n        Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71.\n\n    S. 15:\n    Yhen sanan sapuilla.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Saapu_:\n    Yhden saunan saapuwilla.\n\n    S. 16:\n    Yhen wöesen kändimästä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wyö_:\n    Yhen wyönsä käändimestä.\n\n    S. 17:\n    Solensa rapaimesta.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rapain_:\n    Solensa rapaimesta.\n\n    S. 30:\n    Puskuiksi imehnisin.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pusku_:\n    On pannut puskuixi imehnisihin.\n\n    Ss. 34-7:\n    Pirulainen pittkä poika\n    Hackaisi tulisen koifwun\n    Rannalla tulisen kasken,\n    Saresa nimettömäsä.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 70:\n    Pirulainen pitkä poika,\n    Hakkasi Tulisen koiwun,\n    Saaressa nimittömässä -- --\n\n    Ss. 45-6:\n    Sulittelo nuoliahan\n    Pästen penillä sulilla.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sulittelen_:\n    Sulitteli nuoliahan\n    Pääsken pjenillä sulilla.\n\n    Ss. 49-58:\n    Ambupi perisokea,\n    Ambu yhen nuoliahan\n    Ylähäksi taifwahasen,\n    Tahto taifwaskin haleta,\n    Illman karet kahteilla,\n    Heinän juret männesä pahan åkahan:\n    Risti rautainen putoisi,\n    Tuon keito käsin tapaisi,\n    Illman mäta maistamatak,\n    Lannerta tawoittamatak.\n        Vrt.. Mythologia fennica, s. 36-7:\n    _Keito_, En af Cycloperne, eller en af underjordiska\n    smidje-drängar, som uptog de pilar, hvilka Rampa hade\n    med perisokia och pirulainen skutit i luften, som\n    däraf daldrade:\n    Ampu perisokia,\n    Ampu yhen nuoliahan\n    Ylähäiseen Taiwahaseen,\n    Tahto Taiwaskin haleta,\n    Ilman kaaret katkehilla,\n    Mennesä pahan okahan;\n    Risti rautanen putoisi,\n    Tuon keito käsin tapaisi,\n    Ilman maata maistamatak,\n    Tannerta tawoittamatak.\n\n    Ss. 59-60:\n    Ambu toisen nuoliahan\n    Nityn nimättömähän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Nijttu_:\n    Ampu toisen nuoliahan\n    Nijttybyn nimittömähän.\n\n    S. 62:\n    Mahan måttaittömähän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana Mättähitöin:\n    Maahan mättähittömähän l. mättäättömään 1. mätätyttömään.\n\n    S. 67:\n    Päestaik paukununna.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Paasi_:\n    Paaestaik paukkununna.\n\n    S. 68:\n    Jhon imeno raukan.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Imento_:\n    Ihoon imeno raukan.\n\n    Ss. 69-70:\n    Karfwan kafwon tekemän,\n    Emon tuoman rumihisen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kawo_:\n    Karwon Kawon tekemähän,\n    Emon tuoman ruumisehen.\n\n\n15. Humalan syndy.\n\n    S. 1:\n    Humalainen hupeloinen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Humalainen_:\n    Humalainen huppeloinen.\n\n    S. 4:\n    Osman pellon pengerehen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Osma_:\n    Osman pellon pengerehen.\n\n    Ss. 8-9:\n    Kusisa kufwattelekeen,\n    Näreisä näyteleksen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kuivattelen_:\n    Kuusisa kuwatteleixen,\n    Närehisä näytteleixen -- om humulum som\n    slängar sig up efter störarne.\n\n    Ss. 15-16:\n    Kapo kanto kaehkiensa,\n    Toi imbi itujansa.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kapo_:\n    Kapo kanto kaiheinsa,\n    Toi imbi itujansa.\n\n    S. 29:\n    Walettuna räckyliä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana Räkyli:\n    Walettuna räkyliä.\n\n    S. 33:\n    Wäsi wita wäinän poika.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wäinen_:\n    Wäsi wita Wäinen poika.\n\n    Ss. 35-7:\n    Wäinähän sinä wähenet,\n    Turjan tunti pahtahasen,\n    Sarjan salmen suhun.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Waines_:\n    Wainähen sinä wähenet,\n    Turjan tunti pahtahaseen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sarja_:\n    Sarjan salmen suuhun.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_:\n    Turjan tunti patzas, Fyrbåk.\n\n\n16. Emot winter orm.\n\n    Ss. 12-14:\n    Hittu hiten neitosia,\n    Palmiko pa[ulalle] neijon,\n    Hius rihma hijten neijon.\n        Vrt. Mythologia fennica, s. 17:\n    Hitu, Hijjen neitosia eller Hijten, En orm-piga,\n    en af Furierne. _Onnen_ liknas vid henne:\n    Hitu hijten neitosia,\n    Palmikko paulalle nojjan,\n    Hius rihma hijten nojjan -- ormen trollens\n    hårband, at fläta med.\n\n\n18. Karjanlukua.\n\n    S. 4:\n    Wilja andaisa wihastuk.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wilja_:\n    Älä wiljan andaja wihastuk.\n\n    S. 8:\n    Kåkematak kåskematak.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kokema_:\n    Anna olla kokematak, koskematak.\n\n    S. 9:\n    Pikomatak pilkomatak.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pilkooma_:\n    Pikomata pilkkomata.\n\n    Ss. 10-11:\n    Siwun käyfwyk sirakainen,\n    Kaufwas karfwas tårikainen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sirakainen_, poët. Björn, ursus.\n    Siwu käwyk Sirakainen,\n    Kauwwas karwas Torikaiuen.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Torikainen_.\n\n    Ss. 12-13:\n    Käytäck woisen wuoren pällä,\n    Maitosen mäen nänällä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Woinen_:\n    Käytäk woisen wuoren päällä.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Maitoinen_:\n    Käytäk karjani maitosen mäen nenellä.\n\n    S. 14:\n    Lypsyön yxi yheksän.\n        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lypsän_:\n    Lypsywöön yxi yhexän.\n\n\n\n\nFinska Runor.[25]\n\n\n\n1. Perustussanoja.\n\n\n    Aukaisen sanani arkun,\n    Wirsi lippani wiritän\n    Poikipuolen polfwilleni,\n    Lauloaxeni hyfwiä,\n    Parahita pannaxeni;                     5\n    Leneckö minusa miestä,\n    Uckon poiasa urosta,\n    Wangamoisesa waroa,\n    Tämän pulman purkajata,\n    Tämän jaxon jaxajata?                  10\n    Pistä pili permandohon,\n    Wara lammi tanderehen,\n    Ettei noita kyllin söisik,\n    Kaihi wiljata witoisik;\n    Lieneekö minusa miestä,                15\n    Uckon pojasta urosta,\n    Wangamoisesa warowa?\n    Nousi ennen einke xuko,[26]\n    Hengenhaldia halitti,\n    Ennen onpa[27] nousemata,              20\n    Kahten hawahtemata;\n    Eij minusa miehen toisen,\n    Kengiminen kengihinsä,\n    Paneminen [pa]ulo[hin]sen,\n    Kengin kängäni lujaxi,                 25\n    Pa[nen] paulat kindiäxi,\n    Ettei noita kyllin söisik,\n    Kaihi wiljalta wit[oisik].\n    Minä poika luoian luoma,\n    Waimon wanhan tufwitta[ma],            30\n    Micka lie minua luonut,\n    [Ku]ka kumoon suwennut,\n    Kuin [ei] luonut luondowana,[28]\n    Aw[u]wana aikiloinut,\n    Mua po[ika] langon luoma,              35\n    Wai[mon] wanhan tuwittama.\n    Wo[i] Iumala walollinen,\n    Waloll[inen] armollinen,\n    Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,\n    Sekehisä sälfwät neuwot,               40\n    Ettei noita kyllin söisick,\n    Kaihick wilialta witoisik.\n\n\n\n2. Eldens ursprung.\n\n\n    Tulen syndy on taifwahasta,\n    Woresta wein sikiä,\n    Tosta on to tuloinen tullut;\n    Iske tulta ilmarinen,\n    Wälähytä wäinämöinen,                   5\n    Pimeässä pohialasa,\n    Eläwällä enuxela,\n    Matawalla maan mawolla [29],\n    Kiriwalla karmehellä,\n    Kollmella konsulalla,                  10\n    Rahin rautaisen nenällä,\n    Tuolin kultaisen kuckulalla,\n    Hopeisen pöywänpäsä.\n    Wierähti tuli kipuna\n    Päldä polfwen wäinämöisen,             15\n    Puhki kumman turfwan putken,\n    Halki kirfwehen hamaran,\n    Wierächti tuli kipuna\n    Alak witan ilmarisen,\n    Wierähti tuli kipuna                   20\n    Läpi räppänän mänöwä,\n    Wierähti tuli kipuna\n    Keskellen aloenjärfwen,\n    Lu[o ke]skus aloen järfwen,\n    Kolut[30] k[ertow]a kesäsä             25\n    Somerillen kuifwettaxen\n    Tuskisa tulen punaisen,\n    Waluisa walkiaisen.\n    Neito neuwowa pitäpi,\n    Morsiamet kuihuttawat,                 30\n    Tähän nota ninistä,\n    Kanarwoista ketträttihin;\n    Wetihin wesillen nuotta,\n    Satasillmä sotatihin;\n    Weitihin nota wirroin,                 35\n    Weitihin wasta wirroin,\n    Eij såhaa kalowa tuota,\n    Jota pytihin kowinda,\n    Satihin kaloja muita,\n    Tuimenia laimenia.                     40\n    Ällä ljko linnan kylfwi,\n    Päiwällä kauko kaswatti,\n    Ruton wiähän wetehen,\n    Wälehemmin nostetaha,\n    Sisarexet ketrejäwät,                  45\n    Kälyxet käsin aijaxet,\n    Werkot weljesten kutomat,\n    Appi ainollen asoo;\n    Wiähän wesillen nota,\n    Saata sillm[ä] satetahan;              50\n    Jmbi turjasta tulopi,\n    Näito laskexen lapista\n    Wenehellä waskisella,\n    Puriella kuparisella,\n    Laskea tyhyttelo,                      55\n    Sapi hyhämöitelöpi,\n    Hysä on kocka, jäsä rinda,\n    Purahasa purren keulla,\n    Kaiki hangat kalkaloisa.\n    Kuras perän pitäjä?                    60\n    Neytyt maria emoinen\n    Itek aiwollen asihin,\n    Tungexen tuho kätehen,\n    Acka wanha wäinämöinen\n    Itek istuxen perähän;                  65\n    Weittihin mötä wirroin,\n    Weittihin wasta wirroin,\n    Eij sahuk kaloatuota,\n    Jota pytähän kowinda,\n    Satihi[n] kaloja muita,                70\n    Tuimenia tai[menia];\n    Weittihin wasta [wirroin],\n    Weittihin myötä wirroin,\n    Eij sahak kaloa tuota,\n    Jota pytähän kowinda,                  75\n    Sahan kaloi[a][31] muita,\n    Tuimenia taimenia[32];\n    Weitähän mötä wirroin,\n    Terfwa köysin temottihin,\n    Niemi niem[i] uixendopi,               80\n    Niemi pät saloia,\n    Tuohon notta nostetahan,\n    Mustan mantere[n] maloa,\n    Sahan kalainen karhi.\n    Acka wanba wäinämöinen                 85\n    Eij kärsi käsi[n] wuoetta,\n    Neityt maria Emoinen\n    Eij kärsi[33] käsinrueta\n    Illman rauta ruckasita,\n    Waskisita wantuhita,                   90\n    Kiwisitä kintahita.\n    Mies musta merestä nousi,\n    Uros allosta ylle[ni],\n    Kolmen sormen korkeuinen,\n    Wähän kuollutta parembi,               95\n    Katonutta kauhiambi,\n    Jalas on kiwiset kengät,\n    Päs on Patinen kypärä,\n    Hius on kannoilla takana,\n    Parta minulla eijsa,                  100\n    Tuo kärsi käsin ruetak,\n    Illman rauta ruckasita,\n    Kifwisitä kintahita,\n    (Kifwisitä kintahita),[34]\n    Waskisita wantuhita.                  105\n    Willaisen kalaisen karhin,\n    Löytäpi lohen punaisen,\n    Wilaisi lohen punaisen,\n    Löytä siweän sian,\n    Wilaisi sifweän sijan,                110\n    Löytä halewan hawin,\n    Wilaisi halefwan hafwin,\n    Löytäpi Sorewan sorwan,\n    Wilaisi sorewan sorwan,\n    Löytäpi punakeräisen,                 115\n    Wilaisi punakeräisen,\n    Löytäpi tulisuroisen,\n    Wilaisi tulisuroisen,\n    Kirposi tuli kipuna,\n    Tuost on tuo tuloinen tullut,         120\n    Walkiainen waputeltu.\n    Pantu acka paimenexi,\n    Walkiallen kahtojaxi,\n    Jät on järkälek käsisä,\n    Hyt on piipuinen piosa,               125\n    Jolla tulta tuhmentapi,\n    Warwentapi walkeata.\n    Kipu tytti tonen neito,\n    Kupuia kokelopi\n    Kipu wuoren kuckulalla,               130\n    Kirjo kansi kainalosa,\n    Kirio wackainen käesä,\n    Ittkeä tyhyttelöpi,\n    Kuin eij näy kiwut tulowan,\n    Eijkä wammat wailahuwan.              135\n    Ja kunnek kipua kistän,\n    Kunneck tungen turmioita?\n    Kifwien kaskella mäkeä,\n    Tuos on reikä yhexän,\n    Joka reikä keskimäinen                140\n    Yhexän sylen syfwyinen,\n    Nin sinneck kipuja kistän,\n    Sinneck tungen turmioita,\n    Jot eij päsek paiwinähän,\n    Seiwik sinä ikänä.                    145\n    Mehiläinen illman lindu,\n    Lännä tuonne löyhyttele,\n    Yhexän mären yliteck,\n    Meri puolen kymmenettä,\n    Käyk kuin käheä myöden,               150\n    Päiwän pärmettä samoak,\n    Tuok mättä mähtolasta,\n    Simoa tapiolasta,\n    Kipehällen woitehexi,\n    Waimollen parantehixi,                155\n    Wojak yltä wojak päitä,\n    Kerta keskeja rapaja,\n    Täckö yöllä terfwehexi,\n    Päifwällen imantehexi,\n    Aiwan nurrumattomaxi.                 160\n\n\n3. Öfwer ormstyng.\n\n    Nuckui lutas lostesahan,\n    Wäsyi wäipäs käyfwesähän,\n    Katui kona konnan susta,\n    Kimo ilkiän kjasta,\n    Karkiallen kalliollen,                  5\n    Wuorellen teräwisellen.\n    Tuollen herra hengen andoi,\n    Sitähipä syndy syndyi,\n    Sitahik sukui sikisi;\n    Olinpa minäki[n] tuolla,               10\n    Ylimäisä lautamiesä\n    Tewanowa tehtäisä,\n    Råwasta rakettaisa,\n    Ylimäisä lautamiesä.\n    Tijan sycky synnynnänsi,               15\n    Poika kalki kaswannonsi,\n    Wån än tiäck karfwojansi,\n    Man karfwa kanarfwan karfwa,\n    Kaiken illman karfwallinen,\n    Pajun karfwa pannahinen.               20\n    Mist on pää pahallen pantu?\n    Pä pantu pataranista.\n    Mist on sillmät siunahiltu?\n    Sillmät linan siemänestä.\n    Mist on kieli keitolaisen?             25\n    Miekasta kalewan pojan.\n    Mist on hammas keitolaisen?\n    Arahasta tuonen toukan.\n    Suin karfwainen päin karfwainen,\n    Kaiken illman karfwallinen,            30\n    Höryläinen, pöryläinen,\n    Jok on pantu palkan taiten,\n    Rahan ängällä rakettu,\n    Syömähän weriwaloja,\n    Luwaloia luistemahan.                  35\n    Lenecko minusa miestä,\n    Wangamoisesa warowa,\n    Tämän pulman purkajata,\n    Tämän jaxon jaxajata?\n    Jännitän tulisen jousen                40\n    Tulisillen[35] jäntehillen,\n    Jolla ammun tuonen toukan,\n    Luikahutan luun purian.\n    Olisi minulla ollut\n    Kolmeck kymmendä rekeä                 45\n    Kiuifwuja kofwia puita,\n    Olisi minulla ollut\n    Kolmet kymmendä rekeä\n    Pihlaia piukawia,\n    Olisi minulla ollut                    50\n    Kolmekymmendä rekeä\n    Pahoja pajahtimia,\n    Olisi minulla ollut\n    30. räkeä\n    Tietäwiä terfwaxia,                    55\n    Näreitä näitä puita,\n    Jolla poltan tuonen toukan.\n    Turiseko tonen touka,\n    Hajowako hien hammas,\n    Lewiäkö lemmon leuwat,                 60\n    Syömästä wäriwaloja,\n    Luwaloia luistamasta?\n    Jännitän tulisen jousen\n    Tulisellen jäntehillen,\n    Jolla ammun tuonen toukan,             65\n    Luikahutan luun purian;\n    Räki puita koifwusia,\n    Reki toinen terfwaxia,\n    Pahoja pajahtimia,\n    Pihlaia piukawia,                      70\n    Jolla poltan tuonen toukan.\n    Turiseko tuonen touka,\n    Haioako hien hammas,\n    Lewiäkö lämmön läufwat,\n    Syömästä, weriwaloia,                  75\n    Lufwaloia luistamasta?\n    Kipu täytti tuonen neito\n    Kipuja kokoilopi\n    Kipu wuoren kuckuralla,\n    Kaskella kipu mäkewä,                  80\n    Kifwi keskellä kylewä,\n    Sinä räikiä yhexän,\n    Joka reikä keskimäinen\n    Yhexän sylen syfwyinen.\n    Ja kunneck kipuja kistän,              85\n    Kunneck tungen turmioita,\n    Kustama anon apufwa,\n    Kusta hufwan hoiwahutan?\n    Isäldani Iesuxelda,\n    Emoldani marialda.                     90\n    Lieneekö minusa miestä,\n    Ukon pojasa urosta,\n    Wangamoisesa warowa,\n    Tämä[n] pulman purkaiata,\n    Tämän jaxon jaxaiata?                  95\n    Hikoako hien runa,\n    Kastuko manalan karwas\n    Tietä tuonen jostesahan,\n    Jokon pantu palkan taiten,\n    Rahan ängälla rakettu,                100\n    Syömähän wäriwaloia,\n    Hikoako hiten runa,\n    Kastuko manalan karwas\n    Tietä tuonen jostesahan?\n    Mina poika luojan[36] luoma,          105\n    Waimon wanhan tuwittama,\n    Onko hijttä pohialassa,\n    Jumalata taifwahasa,\n    Tämän pulman purkaiata,\n    Tämän jaxon jaxajata?                 110\n    Kästämä anon apufwa?\n    Isäldäni Jesuxelda,\n    Äitiltäni marialta,\n    Tuoltama anon apuwa,\n    Tuo minun hyfwin pitäpi.              115\n    Mehiläinen illman lindu,\n    Käy kuin käheä myöden,\n    Päiwän pärmettä matelek,\n    Tuo simoa sifwelläsi,\n    Mättä kielesi nänällä,                120\n    Kipeillen woitehexi,\n    Waimoillen parantehixi,\n    Wojak yltä wojak päitä,\n    Kerta keskeä rapajak,\n    Tekök öllen terfwehexi,               125\n    Päiwällen imantehexi,\n    Aiwan nurumattomaxi.\n\n\n\n4. Raudan synty.\n\n\n    Rauta rehki kilta kilpi,\n    Tie mullen iki sowindo,\n    Wanno wanka weljexys,\n    Wasten syöntäni syleäk,\n    Wannottelek wahtowani:                  5\n    Ettpäs silloin suri ollut,\n    Ettkäs suri ettkä pieni,\n    Et kofwin koreakan,\n    Kuisa suosta sottkettihin,\n    Wettälästä wällottihin.                10\n    Woisinuwa rauta rauka,\n    Rauta rauka koito kona,\n    Teräs tenho päifwällinen,\n    Poikaisi tekö pahofwa,\n    Lapsesi tuhofwa työtä,                 15\n    Tule työsi tuntemahan,\n    Wikasi parandamahan!\n    Woi sinua rauta rauka,\n    Rauta rauka koito kona,\n    Teräs tenho päiwällinen,               20\n    Etsäs silloin suri ollut,\n    Etkä suri etkä pieni,\n    Et kofwin kipusahan,\n    Kuinsa maitona makaisit\n    Nuoren neitosen nisäsä,                25\n    Kaswaimen kainalosa,\n    Poikasi teki pahoa,\n    Lapsesi tuhoa työtä,\n    Tule työsi tuntemahan,\n    Wikasi parantamahan!                   30\n    Weri seisok kuin on seinä,\n    Asuk urmek kuin on aita.[37]\n    Kuin mieka meresä seiso,\n    Weri mustasa kifwesä,\n    Påhi pellon pengeresä;                 35\n    Willaiset sinun wihansi,\n    Willainen sinä itäckin,[38]\n    Tawi Iordanin joesa,\n    Saraheinä sammalesa,\n    Willaiset sinun wihansi,               40\n    Willainen sinä iteckin;\n    Paina paxu peikalosi,\n    Lita sormesi lihawa\n    Tuckehexi tuiman räiän,\n    Paikasi pahan wäräjän,                 45\n    Joteij maito mahan joufwa,\n    Pimä hangellen piroa,\n    Wä pällen lämmen lächti,\n    Kulta lummeck luikauta,\n    Joteij maito mahan joufwa,             50\n    Pimä hangellen piroa.\n    Kipu tytti tuonen näito\n    Kipuia kokoilopi\n    Kipu wuoren kuckuralla,\n    Kirja kansi kainalosa,                 55\n    Kirio wackainen käesä,\n    Itkeä tihutelopi,\n    Kuin eij näek kifwut tulowan,\n    Eij wammat wäilähywätt;\n    Ja kunneck kipua kistan, 60\n    Kunneck tungen turmioita,\n    Ättei päseck päifwinähän,\n    Selwiek sinä Ikänä?\n    Mähiläinen illman lindu,\n    Käyk kuin käheä myöden, 65\n    Päifwän pärmättä samoak,\n    Tuok mätta mehtolasta,\n    Simoa tapiolasta,\n    Kipeillen woitehexi,\n    Wammoillen parantehixi, 70\n    Wojak yltä wojak pältä,\n    Kerran keskeä rapaja,\n    Tehkök öllen terfwehexi,\n    Päifwällen imantehexi,\n    Aiwan nurumattomaxi. 75\n\n\n\n5. Mot kiöld.\n\n\n    Kuoli muinen musta runa,\n    Waipui walkia häfwoinen\n    Mäen pähän männikön;\n    Tuon maxat matoja tippu,\n    Nousi höyry taifwahasen,                5\n    Tosta Packainen panexen,\n    Wilu illman wiskajaxen.\n    Packainen puhurin poika,\n    Talfwi poika hyreroinen,\n    Kesät läiky lächtehisä,                10\n    Talfwet aialla makaisit,\n    Älä kylmä kynsiäni,[39]\n    Älä pätäni palelek,\n    Kyll on sulla kylfwy miestä,\n    Kylfmä Soita kylmä maita,              15\n    Kylmä kylmiä kiria,\n    Pajun juria palelek;\n    Käsä keskellä rekeä,\n    Minä keskellä käseä,\n    Kipu tytti tonen neito etc.[40]        20\n\n\n\n6. Haltioihin-saattosanoja.\n\n\n    Nouseck luondoni lofwesta,\n    Haon alta haltiani,\n    Tunti tulkan jumalan,\n    Tahto herran tammu wohon,\n    Wasten meitä waiwaisua,                 5\n    Wasten waimon kantamata.\n\n\n\n7. Laulajan virttä.\n\n\n    Laulapi lapini lapset,\n    Pojat kelkan kellittäpi\n    Hafwusella wotehella,\n    Kanteheisisa kåasa,\n    Ja mixen minänä laula,                  5\n    Oluella otraisella,\n    Leifwällä rukisella?\n    Otan kultaisen hafwaran,[41]\n    Jolla wirren harawoin,\n    Laulamattomattomaksi,[42]              10\n    Muihen lasten muistamattomaksi,\n    Kärin wirteni kerällen,\n    Syckyrällen syfwättelen,\n    Lasten laulamattomaksi,\n    Muihen muistamattomaksi.               15\n                         Kucku.\n\n\n\n8. Om Barna Börd.\n\n\n    Neytyt måria emoinen,\n    Tulen pian wäleni Ioufwu,\n    Pästä pika pintehistä,\n    Waimo wachta wäntehist[ä],\n    Saunasa sysiä syöpi,                    5\n    Wastan warpuja purofwi,\n    Leheksiä leikelöpi.\n    Neytyt måria emoinen,\n    Sinä olet wanhin wammoxia,\n    Elähitä ensimäinen,                    10\n    Tulek pian wälehen joufwuk,\n    Wälehemin tarfwitan,\n    Wätek saunahan salo,\n    Illman uxen ullfwomata,\n    Saranan narachtamata,                  15\n    Otak kulta kirfwehensi,\n    Håpeinen tapparansi,\n    Olaltansi oikialta,\n    Jolla heität hackaelet,\n    Jolla reisua repäset.                  20\n    Laske molen mattkamiestä,\n    Tek tetä käwijämellen,\n    Reuchto[43] aitowa repäisek,\n    Kupehelta kummaltaak,\n    Wieltä witawäliltä,                    25\n    Seitsemältä Seipähältä;\n    Otak kiskiltä kinowa,\n    Matehelta nuliackata,\n    Laske mallen matkamiestä,\n    Tek tietä käfwijämällen,               30\n    Kanna wittufwa wakalla,\n    Tufwok pota pochtimella.\n    Neytyt måria emoinen,\n    Tulek pian wälehen joufwuk,\n    Wälehemmin tarfwitahan,                35\n    Jmbi pirtofwa pitäpi,\n    Kapo kangasta kuto,\n    Wäe pällen lämmen lächti,\n    Kuita lummeh luikahutak,\n    Jot eij maito mahan joufwak,           40\n    Pirna hangellen pirowak;\n    Neytyt måria emoinen,\n    Wätek saunahan salofwa,\n    Illman uxen ulfwomata,\n    Saranan narachtamatak,                 45\n    Tekemän terfweytä,\n    Rauho rakendaman,\n    Josta saisi Sairas matak,\n    Woisi woihkawa lefwätäk.\n    Kifwen löyly puihen lämmin,            50\n    Lämböinen jumalan luoma,\n    Tule löylyn jummala,\n    Isä illman lämbimihin,\n    Tekemähän terfweyttä,\n    Rauho rakendamahan,                    55\n    Suosiota soitamahan;\n    Jo tuli kylähän tuska,\n    Tarfwis toisehen taloon,\n    Wasta tarka tarfwitahan,\n    Mies wakainen wåitahan, 60\n    Kuin tarfwis kotihin tammo,\n    Pästit kuun kehitit päifwän,\n    Ja mix et minua pästä,\n    Tästä töstä tölähästä,\n    Walan tiestä waikiasta, 65\n    Neyty[44] pästä målen matka miestä,\n    NB. Lojan luomallen laullen,\n    Tekemällen herran tiellen,\n    Jumalan sufwemallen.\n\n\n\n9. Då Boskap utsläppes.\n\n\n    Minä poika luojan luoma,\n    Waimon wanhan tufwittama,\n    Piäk pilfwisä käräjät,\n    Säkeisä sälfwät neufwot,\n    Jot eij noita kyllin söisik,            5\n    Kaihi wiljalta witoisik;\n    Wähäinen minun olisik\n    Ahollen ajittawia,\n    Pällen pälfwen pantafwia;\n    Pant[u] ucko paimeneksi,               10\n    Luoja karjan kahtojaksi;\n    Iskek ucko uta puta,\n    Kåmauta konojela kultasella,\n    Miekalla tuli tärällä,\n    Kurikalla tänä kesuksen käsänä,        15\n    Jumalan sufwena surra,\n    Pane piansi pihallen,\n    Jota hijet hirfiöö,\n    Mankapet karkowa\n    Mailta karjan käytäwiltä,              20\n    Paimenten pasutawilta,\n    Kellon kellkuteltawilta[45]\n    Kulta rimansi kujallen,\n    Wäräjällen[46] wartiansi,\n    Ylen lian yhtämätäk.                   25\n\n\n\n10. At fånga räfwar.\n\n\n    Kuin minä lähen mätällen,\n    Kuna paisto kusen oxat,\n    Päifwänä petäjän kärkät,\n    Minun miesä ollesani,\n    Mechtolahan mäntyäni,                   5\n    Mies nori meillen haisi,\n    Sisällys sianlihoillen,\n    Kainalot kanan munillen,\n    Mächtä häiso[47] hafwuillen,\n    Kataillen katkuapi;                    10\n    Mielästä mätän ämännän,\n    Usein hyfwän ämännän\n    Sormet kulta sormuksisa,\n    Käet kulta käreisä,\n    Jotk on sonut annillan,                15\n    Usein pahan ämännän\n    Sormet wichta sormuxisa,\n    Käet wichta käreisä,\n    Aina andamattoesa.\n    Kustama anon apufwa,                   20\n    Kusta hufwan hoifwautan?\n    Isäldäni Iesuxelda,\n    Ämoldani marialda.\n    Ikäwä on iloiton ilda,\n    Päifwä pitkä salihiton,                25\n    Kuin et annak ajonkanak,\n    Arwonkanak hairahutak,\n    Su[u]n sötit, heimon jotit,\n    Äsiwanhemman elätit,\n    Ja mikset minua sötäk                  30\n    Suun surilla paloilla,\n    Heimon herkuruokasilla?\n    Woimelun mätän Emändä,\n    Tuo tarka tapion waimo,\n    Kuin et annack ajonkana,               35\n    Harfwonkana hairauta;\n    Annak tuolda kuin anelen,\n    Kielin kullan kuihuttelen,\n    Makeasti mårotellen,\n    Luota luojan kaikiwallan,              40\n    Emon wallan marjan malosta,\n    Eij tulek turki yhestä,\n    Eikä kartua kahesta.\n    Kuin eij leki[48] lenek tällä mala,\n    Ninsä tuok tuonenbata,                 45\n    Echtiök etämbätäk,\n    Wiestä pitäjästä,\n    Kufwesta kirko kunasta,\n    Pitäjäst[ä] seitsemästä;\n    Puhalla punainen langa,                50\n    Siwallack sininen silda,\n    Jota möten juoni joksi\n    Metän tihkeän läwitek,\n    Annack josta joutusasta,\n    Wiköwästi wiletällä                    55\n    Etehen mun onehen,\n    Pojan polun päifwäkseni,\n    Wisko willa kontaloita,\n    Kattko karfwa pallukoita;\n    Ikäwä minun tulofwi, 60\n    Ikäwätulettelofwi,\n    Kuin et anna ajokana,\n    Harfwonkana haitahutak,\n    Äriän mut lukofwi,\n    Sålitan sano,                          65\n    Minä päifw[ä] kuntiani,\n    Kuin et anna ajonkan[a],\n    Harwonkana hairahutak etc.\n\n\n\n11. Emot Tandwärk.\n\n\n    Mato musta manalainen,\n    Touka tonen karfvvallinen,\n    Puhki pun pujottelia,[49]\n    Läpi mättähin mäniä,\n    Läpi heinän harteliä,                   5\n    Suin karfwainen päin karfwainen,\n    Kaiken illman karfwallinen,\n    Höyryläinen pöyryläinen etc.\n\n\n\n12. Emot Warg Styng.\n\n\n    Låfweatar wanha waimo,\n    Porto pohjolan ämändä\n    Kohussa on koiran kando,\n    Sufwen misa solissan,[50]\n    Penin alla permoinsa;                   5\n    Tuli isäsi tuli Emänsi,\n    Tuli walda wanhembansi,\n    Willa Susi willa pästi,\n    Willa wisi hammastansi,\n    Willainen sinä itäkin,                 10\n    Poikaisi teke pahofwa,\n    Lapsesi tihua paho etc.\n\n\n\n13. Så kallad Ähky.\n\n\n    Ähky poika ähmeröinen,\n    Toinen poika tohmeroinen,\n    Kollmansi kåån nokinen,\n    Wäli kulku muwan weljes,\n    Et olek hyfwistä techty,                5\n    Ett hyfwistä mut pahoista,\n    Kärätty käkälistä,\n    Sysi pusta synnytelty;\n    Ja kunne sinun manoan,\n    Ottaman kokoilta koprat,               10\n    Toiset koprat kontialta,\n    Hafwukalta håra kynnet,\n    Linnulta lihan pitimet,\n    Kontian kowimmat koprat;\n    Käsin kärehetä[51] piteli,             15\n    Lypsin kyitä kymmenen kunnan\n    Tinasen tiskisehen,\n    Waski laitahan watihin,\n    Kipu tytti tonen neito etc.\n\n\n\n14. Emot Syng.\n\n\n    Pårto pohilan ämändä,\n    Lofwehetan wanha waimo\n    Selin tulehen makaisi,\n    Pärsein pahan sähän,\n    Teki tuli teneheksi,                    5\n    Ahafwa kahulliseksi,\n    Tosta tyty tosta läyty,\n    Tosta paksuksi panihin,\n    Lihawaksi litihin.\n    Kanto kohtuwa kofwowa,                 10\n    Watan täytä waikeata,\n    Teki poikoa yheksän\n    Yhestä watan wäestä,\n    Yhen kukon kuluwilla,\n    Yhen sanan sapuilla,                   15\n    Yhen wöesen kändimästä,\n    Solensa rapaimesta.\n    Ehitin ristiätä,\n    Sen rättken tämän wäräjän,\n    Put surten jakain heinät jakaillen;    20\n    Eipä löyty ristiätä.\n    Itek risti poikojahan,\n    Kasto kantamaisiahan,\n    Nimitteli poikojahan,\n    Ruhko yksi ramba toinen,               25\n    Kolmansi päri sokea,\n    Mitk on pannut luwalollen,\n    Kutka hammasten kifwullen,\n    Äläiksi råfwåisen,[52]\n    Puskuiksi imehnisin.                   30\n    Ruho nolia wanupi,\n    Rambo jousta jännittä,\n    Ambupi päri såkea;\n    Pirulainen pittkä poika\n    Hackaisi tulisen koifwun               35\n    Rannalla tulisen kasken,\n    Saresa nimettömäsä,\n    Jotka lastuja teköpi,\n    Kokoisi kokoisellensa;\n    Noita nuoli wanupi,                    40\n    Lembo lechti keihähitä,\n    Wasamoita walmistapi\n    Pajassa owettomassa,\n    Illman ickunattomasa,\n    Sulittelo nuoliahan                    45\n    Pästen penillä sulilla,\n    Warpuisen wipusimilla,\n    Nokast[i] häfwon kusesa.\n    Ambupi perisokea,\n    Ambu yhen nuoliahan                    50\n    Ylähäksi taifwahasen,\n    Tahto taifwaskin haleta,\n    Illman karet kahteilla,\n    Heinän juret männesä pahan akahan,\n    Risti rautainen putoisi,               55\n    Tuon keito käsin tapaisi,\n    Illman måta maistamatak,\n    Lannerta tawoittamatak.\n    Ambu toisen nuoliahan\n    Nityn nimättömähän,                    60\n    Peiton sawi perähän,\n    Mahan måttaittömähän.\n    Ambu kolmannen nuoliahan\n    Rautaisehen kallion,\n    Wuoren teräksisehen,                   65\n    Kirfwe[53] kifwestäi kirfwonnunna,\n    Påestaik paukununna,\n    Jhon imeno raukan,\n    Karfwan kafwon tekemän,\n    Emon tuoman rumihisen.                 70\n    Tuo tolta perittänen,\n    Sanoilla pyhän jummalan,\n    Sannan kauta kaiki wallan,\n    Åta keito keihänsi,\n    Tahik woipa wäckähänsi,                75\n    Siralla siansi harjas,\n    Wäk poisi wärinen wäihti,\n    Ennen kuin sanon emoillen,\n    Äliwalta wanhemmallen etc.\n    Änämb on ämoillä[54] työtä,            80\n    Waiwasuri wanhemmalla,\n    Kipy tytti tonen neito etc.[55]\n    Nimen tietymättomäsä etc.\n\n\n\n15. Humalan Syndy.\n\n\n    Humalainen hupeloinen\n    Kyinä mahan kylfwettihin,\n    Wiholaisa wiskoittihin,\n    Osman pellon pengerehen,\n    Karjalan nijtyn kanten,                 5\n    Tolta nousi nora wöinä,\n    Kaswoi köysi kainalossa,\n    Kusisa kufwatteleksen,\n    Näreisä näyteleksen.\n    Neytyt måria emoinen                   10\n    Hero kahta kämmentähän,\n    Nykersi målembiahan,\n    Kotu kuola karjun susta,\n    Kimo porsahan kiasta,\n    Kapa kanto kachkiensa,                 15\n    Toi imbi ut[56] itusiansa,\n    Tost on syndy syndynynnä.\n    Käfwi tietä neitä näliä,\n    Koki kolme morsianta,[57]\n    Yksi lypsi mustan majon,               20\n    Toinen walkian walotti,\n    Kolmen wären sekaisen,\n    Näljänsi rupaisen s[58] rusapan majon.\n    Joka lypsi mustanmajon,\n    Sitä on tehty melto rauta,             25\n    Joka walkean walotti,\n    Sit on tehk[59] tehtynä teräkset,\n    Joka mun weren sekaiset,\n    Walettuna räckyliä,\n    Joka mun rusapan majon,                30\n    Sit on waskia walettu,\n    Kuparia kurahestu.\n    Wäsi wita wäinän poika,\n    Wäinästä sinun wäkensi,\n    Wäinähän sinä wähenet,                 35\n    Turjan tunti pahtahasen,\n    Sarjan salmen suhun,\n    Iske tulta illmarinen etc.\n\n\n\n16. Emot winter orm.\n\n\n    Mato musta månalainen,\n    Touka tonen karfwallinen,\n    Puhki pun pujottelia,\n    Lepi heinän herteliä,\n    Läpi mättähän mäniä,                    5\n    Tijan sycky synnynnänsi,\n    Poika kalki kaswannansi,\n    Wan en tiak karfwojansi,\n    Man karfwa kanarfwan karfwa,\n    Läpän karfwa lämmen ka[r]f[wa],        10\n    Kaiken illman karfwa[llinen],\n    Hittu hiten neitosia,[60]\n    Palmiko pa[ulalle] neijon,\n    Hius rihma hijten neijon;\n    Ru[...] poika wäiweröinen,             15\n    Poikoisi teki pahofwa,\n    Lapsesi tituhwa tötä,\n    Tulek tösi tundemahan,\n    Wikasi parandamahan,\n    Ännen kuin sanon emoillen,             20\n    Eli walta wanhemmallen,\n    Kipu tytti tonen näito etc.\n\n\n\n17. Basilisk.[61] Sisälisko.\n\n\n    Wingas wangahan makaisi\n    Omansa Emoisen lapsen\n    Pihalla pinofwa waste[n],\n    Alla ajan alhtahasa,\n    Poikoisi teke paho,                     5\n    Lapsesi teke tihua tötä ete.\n\n\n\n18. Karjanlukua.\n\n\n    Tulek justoillen Iumala,\n    Wätek welillen keralla,\n    Älä sutuk suri luoj[a],\n    Wilja andaisa wihastuk,\n    Waika mi[e]het wälimasta,               5\n    Wasta waimot wälin oppi,\n    Annack kuolla minun omani,\n    Kåkematak kåskematak,\n    Pikomatak pilkomatak.\n    Siwun käyfwyk sirakainen,              10\n    Kaufwas karfwas tårikainen,\n    Käytäck woisen wuoren pällä,\n    Maitosen mäen nänällä,\n    Lypsyön yxi yheksän,\n    Kylän kaiken kymmänästä.               15\n\n\n\n\n\n\nIII.\n\nSururunot suomalaiset.\n\n\n\n\nV. 1734 ilmestyi Turussa runoelma nimeltä \"Suru-Runot Suomalaiset\",\njossa vilkkaasti ja nähtävästi historiallisella tarkkuudella kuvataan\nIsonvihan hirmuista aikaa. Tähän asti on näiden valitusrunojen\nkirjoittajasta tiedetty hyvin vähän. Vihon nimilehdessä esittää hän\nitsensä Pohjanmaan poikaseksi, joka näkemänsä vaivat on kiireessä\nmuille muistoksi kertonut v. 1720, ja kahdeksannessa runossa sanoo\nhän syyttömästi olleensa vankina 13 viikkoa Turun linnassa epäiltynä\nosalliseksi Kyrön kappalaisen Antti Affrénin vehkeisiin, joka aikoi\nlähettää venäläisten sotatoimista tietoja Ruotsin puolelle, mutta\njoutui kiinni ja lopulta hirsipuuhun. Nämät runosta itsestä saadut\ntiedot ovat ainoat, mitä on ollut; runoilijan nimi, sääty, sanalla\nsanoen, koko hänen persoonansa on ollut tuntematon. Seuraavat\ntiedot osottavat kuitenkin, että Sururunojen tekijä on suomalaisen\nkirjallisuuden historiassa ennestään tunnettu runoniekka Gabriel\nCalamnius vanhempi.\n\nGananderin käsinkirjoitetussa _Sanakirjassa_ tavataan säkeet \"pijkat\npjenet tuolta täältä otti Oj! Oj! orjixensa, ajnoisixi aljoxensa\",\njotka ovat samat kuin Sururunojen 1:sen runon ss. 18-20. Lähteeksi\nilmoittaa Ganander _Calamnii Run. de Ruthenis 1715_, josta siis\nsaamme tietää, että Sururunojen tekijä on Calamnius (ks. sanaa Aljo).\nSamaa todistaa toinen tässä _Sanakirjassa_ Sururunoista otettujen\nsäkeiden \"Ryösti kaikki kaunistuxet, malmit, kirjat maalauxet\"\n(ks. n. 2, ss. 7-8), jälessä oleva ilmoitus _Calamnii Suru-Runot\nSuomalaiset_ (ks. sanaa Malmi). Ketä Calamniusta Ganander tarkoittaa,\nei voi päättää, kun hän ristimänimeä ei mainitse, mutta se selviää\neräästä toisesta vanhasta lähteestä, joka merkillisellä tavalla\nvahvistaa Gananderin tiedonantoa ja luo lisää valoa Sururunojen\ntekijän elämänvaiheisiin. v. 1760 lahjoitti Kokkolan raatimies J.\nFalander silloiselle Turun piispalle K. F. Mennanderille tekemänsä,\nLaihian kappalaisen Israel M. Reiniuksen lisäyksillä ja selityksillä\nvarustaman kertomuksen Isonvihan ajoista, joka painettiin v. 1789\nSanomalehteen Åbo Nya Tidningar nimellä \"Berättelse om Österbottens\nöden under det långvariga Kriget ifrån 1700 til 1721\" (ks. n. 6-8,\n12, 15, 21, 27-8, 35, 40-1, 49, 51-2). Tämä sisältää m.m. seuraavat\ntiedot yllämainitun Affrénin onnettomasta yrityksestä. Isonkyrön\nkomministeri Antti Affrén oli yhdessä Maksamaan komministerin Ruthin\nkanssa tehnyt vihollisen etenemisestä v. 1716 kertomuksen, jota\nVähänkyrön lukkari läksi viemään meren yli Ruotsiin. Mutta venäläiset\nottivat sananviejän merellä kiinni, joten pappien laatima kirjoitus\njoutui heidän käsiinsä. Tapauksesta sai Affrén niin ajoissa tiedon,\nettä ehti pakenemaan kotoansa, ja olisi ehkä pelastunut, jos ei\nolisi liian kauan viivytellyt ystäviensä luona. Venäläiset, jotka\nepäilivät pappien olevan salaliitossa Affrénin kanssa, sijoittivat\nvahteja useihin pappiloihin ja onnistuivat siten saamaan Affrénin\nkiinni Ylivieskan kappelissa, jossa hän syksyllä v. 1717 hirtettiin.\nKoska se osa kertomusta, jossa puhutaan Affrénin kiinniottamisesta\nja surullisesta lopusta, valaisee Sururunojen tekijänkin elämää,\npanemme sen kokonaisuudessaan tähän. Se kuuluu: ... \"aije onnistuikin\nsiihen määrään, että se komennuskunta, joka lähetettiin Kalajoelle\nja Ylivieskan kappeliin sillä tekosyyllä, että heidät oli lähetetty\nseurakunnan ja etenkin papin, herra Gabriel Calamniuksen suojelus\nväeksi, etteivät vasta tulevat ja pian Venäjältä odotettavissa olevat\njoukot hävittäisi heitä perinpohjin, jonka vuoksi myös seurakunnan jä\nerinomattain papin tuli pitää huolta heistä, niinkuin omistansa, ja\nsiitä syystä heitä kestittiinkin pappilassa puoliyöhön; sittenkuin he\nolivat asettaneet vahteja pappilan ympärille ja lähimpiin taloihin,\njoissa he majailivat, sekä kohta kun tuli oli sammutettu pappilassa\nja pappi mennyt levolle, huomasi vahti 3 pappilaan menevää miestä,\nmikä ilmoitettiin upseerille, ja samassa näkyi myös tulta papin\nkamarista; tästä päättivät venäläiset, että siellä mahtoi olla joku\nvieras, jonka tähden he heti ympäröivät pappilan ja tunkeutuivat\nsuoraa päätä papin kamariin ja saivat tutkittuansa selville,\nhuolimatta siitä että Affrén oli puettu talonpoikaisiin vaatteisiin,\nettä hän oli heidän etsimänsä pappismies. Täällä oli surkea elämä,\nkun tiheillä piiskaniskuilla koetettiin ottaa selvää noista 2:sta\npappia seuranneesta miehestä; ja sittenkuin he mielestänsä olivat\nsaaneet selvää kaikesta, sekä pappi Calamnius oli jakanut lahjoiksi\nkaiken, mitä hänellä oli, saadaksensa jäädä kotiin, vietiin kaikki\n4 samana yönä sidottuina Vaasaan. Täällä ei ainoastaan suomimalla\npakotettu Affrénia, Ruthia ja lukkaria ilmaisemaan, kutka olivat\nolleet osallisina samassa teossa, vaan myös Affrénia sanomaan, kenen\nluona hän pakomatkallansa oli ollut, jotka kaikki noudettiin ja,\nsittenkuin heitä osaksi oli suomittu osaksi myös patukoittu, kotiin\npäästettiin. Mutta kaikki 3 pappia ja lukkari vietiin Turkuun; näistä\nRuth kuoli Turussa suomittaessa, Affrén ja lukkari hirtettiin,\nCalamnius ja Hostius pääsivät 3/4 vuoden vankeudella\" (ks. n. 52).\nJos vertaa ylläolevaa kertomusta Sururunojen kahdeksanteen runoon,\nnäkee, että se, mitä runoilija Affrénista ja itsestänsä kertoo,\nsoveltuu erinomaisesti tämän kanssa yhteen; ainoastaan Calamniuksen\nvankeusajan pituus on erilainen, mutta siinä kohden on runo tarkempi,\nniinkuin voi odottaakin.\n\nTähän asti on Gabriel Calamniuksen elämä ollut vähän tunnettu,\nniin että ne lisätiedot, joita edellisestä saamme, ovat kylläkin\nhuomattavat. Ja vielä tärkeämpi on tieto, että hän on Sururunojen\nkirjoittaja. Sururunojen runollisesta arvosta lausuu J. Krohn\nväitöskirjassaan \"Suomenkielinen Runollisuus Ruotsinvallan aikana\"\nm.m.: \"Enimmiten ovat asiat siinä vaan yksikertaisesti kerrottuna,\nmutta itse aine on niin syvästi liikuttavainen hirmuisuudessaan.\nettei kuivintakaan kertomusta siitä voisi sanoa ikäväksi. Ja tässä\novat Suomen runon omituisuudet taitavasti käytetyt, runoilijan\nomat tunteet puhkeavat tuon tuostakin ilmi ja toisinaan on itse\nkuvaeluskin todella runollinen. Ulkomuodoltaan tämä runo on melkein\naivan virhetön. Se kyllä on riimillinen, mutta riimiä ei ole väkisen\ntavotettu, vaan missä ei se itsestään valunut, heitetty pois\" (ks.\nss. 115-16). Sitä vastoin Calamniuksen v. 1755 ilmestynyt \"Vähäinen\nCocous Suomalaisista Runoista\" ei ole runollisessa suhteessa etevä,\nvaan on merkillinen ainoastaan sentähden, että se on ainoa suomeksi\npainettu lyyrillinen runokokoelma ennen meidän vuosisataamme.\nSururunot kohottavat siis Calamniuksen arvoa runoilijana, paitsi\nsitä että niiden avulla nyt saattaa hänestä muodostaa selvemmän ja\ntäydellisemmän kuvan kuin ennen.\n\nMikäli tiedetään, ei Sururunojen ensimäisestä painoksesta ole\nsäilynyt yhtään täydellistä kappaletta; se, joka on Yliopiston\nkirjastossa, on vaillinainen eikä J. Krohnkaan ole täydellistä\nkappaletta nähnyt (ks. e.m.t.s. 117). V. 1778 ilmestyi Sururunoista\nVaasassa toinen painos, josta suunnilleen on voitu arvata,\nminkälainen ensimäinen painos oli, mutta laitosten keskinäistä\nsuhdetta ei vielä ole lähemmin selvitetty, ja tietämätöntä on\nollut, kuka toisen laitoksen julkaisija on. Miten toinen painos\nSururunoja on syntynyt, selittää eräs Kirjallisuuden Seuran\nhallussa oleva Sururunojen kopio, jonka lukiolainen Törnudd\nVaasasta v. 1851 Seuralle lahjoitti (ks. pöytäkirj. 5/II 51 § 2).\nKopiosta on nimilehti poissa, mutta se sisältää yhden painetuissa\nSururunoissa olemattoman valitusvirren, ja sitä paitsi tavataan\nsiinä Antti Törnuddin kädellä[62] tehtyjä lisäyksiä ja muutoksia.\nKäsikirjoituksen viimeiselle lehdelle on lukkari Tuomas Pitzén\nkirjoittanut pojallensa Antti Törnuddille 26 p. lokak. v. 1777\npäivätyn kirjeen, josta voi päättää, että runot yhdessä kirjeen\nkanssa joutuivat viimeksimainitun haltuun. Käsikirjoituksessa pistää\nheti silmään se, että c:t yleensä ovat muutetut k:iksi aivan samoin\nkuin toisessa laitoksessa, ja lähemmin tarkastaessa huomaa, että\nkopio muussakin pitää yhtä 1778 vuoden painoksen kanssa olematta\nkuitenkaan sen mukaan tehty, niinkuin pienet eroavaisuudet sanain\njärjestyksessä y.m. osottavat. Tästä seuraa, että Antti Törnudd on\ntoisen laitoksen toimittaja. Muutamista lisäyksistä näkyy (ks. n. 5,\ns. 26, n. 6, s. 20), että hänellä oli kaksi kappaletta Sururunoja\nkäytettävänä, mutta tunsiko hän painettuja Sururunoja, ei varmaan voi\nsanoa.\n\nEttä Kirjallisuuden Seuran omistama kopio on tehty täydellisen\npainetun kappaleen mukaan, on todennäköistä. Tuo molemmista\nlaitoksista puuttuva virsi on runoelman viimeinen ja 1734 vuoden\nlaitoksen lopusta juuri on lehtiä poissa. Mainittu virsi on myös\nkirjoitettu samaan aikaan kuin muut vihossa olevat runot, kuten\nseuraava 27:s värssy todistaa: \"Woi cuin me olem sota nähnet,\nseitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo\nloppu tuo.\"\n\nAlempana Sururunoja uudestaan painettaessa[63] on 1734 vuoden painos\njulkaistu semmoisena kuin se tavataan Yliopiston kirjastossa,\nloppu on lisätty kopion mukaan. Säkeiden järjestysnumerot ovat\njulkaisijan lisäämät. Merkki | osottaa sivun alkua alkuperäisessä\ntekstissä. Rivinalaisessa on ilmoitettu missä kopio, merkitty A:lla,\nja missä 1778 vuoden painos, merkitty B:llä, eroavat ensimäisestä\nlaitoksesta, ja Törnuddin käsiala on erittäin ilmoitettu. Pienempiä\noikeinkirjoitusta koskevia eroavaisuuksia ei vertauksissa ole otettu\nhuomioon.\n\n\n\n\nA. & O.[64]\n\nSuru-Runot Suomalaiset.\n\n\n    Waiwoista walittawaiset\n    Poloisella[65] Pohjan maalla,\n    Ruotzin rannoilla, rajoilla,\n    Wallan alla Wenäläisen\n    Witzan Herran hurscaimman,\n    Kijruhulda kirjoitetut\n    Muille muistoxi jätetyt,\n    Nämät waiwat nähneheldä\n    Pohjan maalla poicaiselda.\n\n        Wuonna 1720.\n\n    Turusa, Prändätty 1734.[66]\n\n           *   *   *\n\n    |Terwe Läpitze lukia\n    Hywänsuopa Suomalaine!\n\n    Josca Sydammen sylisä\n    Hywä tahto hyppisisä!\n    Panisin mä Paperihin\n    Längihini lewittäisin,\n    Tegot tuimat tutut kyllä                5\n    Poloisella Pohjan maalla:\n    Julkisesti juonet julman\n    Wihollisen Wenäläisen,\n    Meidän waiwat waikeimmat\n    Surupäiwät surkeimmat;                 10\n    Mutt' en muista muutamia\n    Polopoica puoliana:\n    Tawan wuoxi toki tahdon,\n    Enimhitä edestuoda.\n    Älä sijs pane pahaxi                   15\n    Hywä läpitze lukia,\n    Että rohkenen ruweta\n    Tähän työhön taitamatoin,\n    Jold' ei caicki caunihisti\n    Myöden mieliä menesty.                 20\n\n\n\n1.\n\nWenäläisen julmudesta ensin tulduansa Pohjan maalle; nijn myös sijtä\nsuuresta[67] surkeudesta, cuin silloin[68] maasa oli, Wuonna 1714\nja 1715.\n\n\n    Muucalainen muulda maalda,\n    Wenäjäldä wierahalda,\n    Meidän maalla matkustaisa\n    Tuimudella tulduansa,\n    Söi siat sikiöinensä,                   5\n    Caritzat Capainensa,\n    Canat caicki caristeli,\n    Cucon pojat curisteli,\n    Löysi lehmät, löysi leiwät,\n    Häwitteli Härkä laumat,                10\n    Weipä Hewot heinicoista\n    Warsoinensa wainioista,\n    Pani caicki cartanoisa\n    Peri puulle puhtahalle;\n    Lapsi parat laattialda,                15\n    Imewäiset istualda,\n    Pojat äitin polwen pääldä,\n    Pijcat pienet tuolda tääldä,\n    Otti oi! oi! orjixensa,\n    Ainoisixi aljoixensa;                  20\n    Waimot wallitzi wäkisin\n    Caunihimmat caiketickin,\n    Sydämmellä surkialla\n    Miesten mielellä pahalla;\n    Wanhimmaiset walkiahan                 25\n    Pani pahoin paistumahan,\n    Kädet köytti kijndiästi\n    Capaloitzi cahvoisista,\n    Rakens' raadon rippumahan,\n    Heicon Hengen heilumahan,              30\n    Pääldä waattehet waristi,\n    Aiwan alcoisen alasti,\n    Seliän päälle singotteli,\n    Pijskallansa pingotteli,\n    Kysyi: Cusa cuckarosi,                 35\n    Hohtawaiset hopiasi,\n    Cusa cullat kirckahimmat,\n    Cusa calut callihimmat,\n    Cusa caicki cattilasi,\n    Cusa Tiskisi tinaiset,                 40\n    Cusa punainen pucusi,\n    Warsin Juhla waattehesi!\n    Weden keitti kiehuwaxi\n    Cuumana curckuhun caasi,\n    Silmät puhcoi Puucollansa              45\n    Taicka sotki Sormen canssa,\n    Poltti raudalla racoille\n    Weitzellänsä wijleskeli,\n    Selkänahan seitzemäldä,\n    Syyttömäldä syndiseldä;                50\n    Monda wirutti wilusa\n    Awoimesa ahwennosa,\n    |Talwisen taiwahan alla\n    Pacaisesa parutteli,\n    Monda uunisa urosta                    55\n    Paisti nijncuin Paisticasta,\n    Että lohkeis luiden pääldä\n    Liha, liukesi peräti,\n    Suonet caicki catkeilit,\n    Pojes jäsenet putoisit;                60\n    Päähän solmesi poloisten\n    Hampu nuoran haiwalihin,\n    Custa kiwulla cowalla,\n    Calicalla coiwusella\n    Wäänsi woipa wäkewästi                 65\n    Ildacaudet ilkiästi,\n    Wäänsi callon callehensa\n    Sillä, silmät sijrollensa.\n    Oho suurta surkeutta!\n    Oho waiwa waikiata!                    70\n    Weden wäändäpi werisen\n    Selkiöistä silmistäni,\n    Hijen hiuxista hijopi,\n    Poski päästä pusertapi,\n    Muistuisa mieleheni                    75\n    Wihollinen wenäläinen,\n    Cuinga muodolla monella,\n    Waati aina waiwaisilda,\n    Tawarata taipumatta.\n    Omaisutta ostamatta;                   80\n    Mikä wircois wihdoin sijtä,\n    Mikä cuoli curjan lailla\n    Waan cuin loppui löytäminen\n    Onduwilda ottaminen,\n    _Cavallieri Generali_                  85\n    Pani Postin Ponnehille:\n    Minä annan armon teille,\n    Jälill' wielä jäänehille,\n    Ainoastans ahkerasti,\n    Ulostegot uutterasti,                  90\n    Czarilleni saattaisitta,\n    Itzen alle annaisitta;\n    Johon mekin mielistyimme\n    Luulimme lujaxi hywin,\n    Nijncuin lupaisi lujalla,              95\n    Maiseutteli makialla\n    Suulla, suurilla sanoilla\n    Kirjoisansa kirjoitteli,\n    Käski kätkömme käsihin\n    Tuoda corwesta cotihin,               100\n    Talutteli Taaracaiset\n    Saattamahan Sawulengit,\n    Ollen ucko uscollinen\n    Alammaisill' armollinen;\n    Mutta cuule cuinga käwi,              105\n    Cuinga julma juopotteli:\n    Cuin oli weto wedetty,\n    _Contributio_ coottu,\n    Pani _Partian_ parahan\n    Armottoman ajamahan,                  110\n    Joca wainiot wacoisi,\n    Pitkin peldoja samoisi,\n    Alle culmin arwoillansa\n    Arwotteli aiwoisansa,\n    Cusa kätköt caickinaiset              115\n    Talonpoicain tawarat?\n    |Pijrsi pellon pengereitä\n    Ahkerasti ahtehita,\n    Caicki caiweli camarit,\n    Sijrtelipä Silda laudat,              120\n    Joutavvasti juoxendeli,\n    Nijncuin Cumma culjeskeli\n    Läpi soiden, läpi maiden,\n    Puetteli juuret puiden.\n    Caicki aittamme awaisi,               125\n    Tynnyrimme tyhjendeli,\n    Weipä wihdoin wijmeisetkin\n    Warat waiwan nähneitten,\n    Pijscais paisti päälle wielä,\n    Kiusaten kivvisti heitä,              130\n    Altihixi andamahan,\n    Camarihin candamahan,\n    Ainoatkin Aarnihaudat\n    Poisa codosta comerot.\n    Näimbä muuttui mullin mallin,         135\n    Meille armo annettawa,\n    Corwesa oli cotomme,\n    Maantiellä majasiamme,\n    Kirckotiemme kiwistöllä\n    Metzän petoin pesillä,                140\n    Carhut Cansa cumpanimme,\n    Pyry päiwäpaistehemme;\n    Ei mieli mesiä tehnyt\n    Kylki cuuta caswattanut\n    Pahan pacaisen käsisä,                145\n    Cowan ilman couratesa,\n    Päiwisämme pahimmisa,\n    Hengen hädäs, heldehesä,\n    |Moni heitti hengensäkin,\n    Waipui pojes warwickohon,             150\n    Cuoli corpehen cowahan,\n    Cangahalle caatui maahan;\n    Ruoca oli ruumenista,\n    Puista purtawa cowista,\n    Oljesta oma osamme,                   155\n    Petäjästä, pellon siemen,\n    Carwas leipä lehdiköldä,\n    Mämmi männystä mäeldä,\n    Suosta suolat, suurus jauhot,\n    Warsin wehoista walitut,              160\n    Wesi säätty särpimexi,\n    Sinucka Sian lihaxi,\n    Culki cuolema cotahan\n    Colochinti cattilahan:\n    Moni raucka radot repi,               165\n    Uudet wuodat wuoleskeli,\n    Keitti kyllä kijruhusti,\n    Syödäxensä syölähästi:\n    Täytynyt täsä pacosa\n    Syödä toisten toisiansa,              170\n    Cohden cuolleita cokia\n    Raateleman ruumihia.\n    Wijmein suostuit Sudet meihin,\n    Pyysit päällemme poloisten,\n    Monda piendä pehmucaista              175\n    Waiwaista waeldawaista\n    Söiwät lasta laitumella,\n    Täytit täytten miesten päälle.\n    Wijsi muuta witzausta,\n    |Joit en saattane sanoa,              180\n    Oli meillä orpanoilla\n    Herran coston cowan alla.\n       Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista!\n\n\n\n2.\n\nKirckoin ja Herran Huonetten häwityxestä.\n\n\n    Wielä tutkin töitä tuiman,\n    Wihollisen Wenäläisen\n    Poloisella Pohjan maalla,\n    Herran coston cowan alla:\n    Poltti kircon Paldamosta,               5\n    Muutoin mualla mulisti,\n    Ryösti caicki caunistuxet,\n    Malmit, kirjat, maalauxet,\n    Kellot maahan kengitteli,\n    Tapuleista talutteli,                  10\n    Ettei enää endisillä,\n    Cuulu kirckoin kedoilla\n    Somaisesti soitettawan,\n    Caunihisti caicuttawan,\n    Waan cuin curjat culkenemme,           15\n    Waiwatut waeldanemme,\n    Cohden torwia coemme,\n    Sarwen äändä samuamme.\n    Luuleteos lewon luwatun\n    Cuollehille cuopisansa?                20\n    Caicki caiwoi cauhiasti,\n    Ylähälle ylpiästi,\n    |Rijsui, ruhtoi rohkiasti,\n    Sekä sulloi surkiasti,\n    Että itkin ildacauden,                 25\n    Itkin äänellä isolla,\n    Näitä töitä nähdesäni,\n    Käärimäsä käydesäni:\n    Näin ol' Herrat Hengelliset,\n    Näimbä ryöstetyt Rowastit.             30\n    Sitten meni mielisuosin\n    Kyrön kedolla kewäin,\n    Culla kesä corteria,\n    Maalla Leiriä macaisi:\n       Auta ainoa Jomala\n    Päästä päiwistä pahoista!\n\n\n\n3.\n\nWenäläisen menosta ja Pohjan maan waiwoista, Wuonna[69] 1716.[70]\n\n\n    Eipä Poicain poloisten\n    Wielä waiwame wähennyt\n    Nijncuin luulimme lujalla,\n    Kerscaisimme kesän alla:\n    Joca cattilan carilda                   5\n    Löysi padan paaden alda,\n    Taicka lotun louckahasta\n    Kätten kätköstä panosta,\n    Candoi cohta Carjalahan,\n    Saatti tuonne Sauwon maahan,           10\n    Pyysi sieldä siemeniä,\n    Suurus jauhoja suwexi,\n    Pehmitteli peldoansa\n    Kyndi sitä kynsillänsä,\n    Ucko auralla ajeli,                    15\n    Ämmä äjästä weteli,\n    Joilda juhdat joutunehet\n    Peräti pericatohon;\n    Mutt' ei muuta cuin muretta,\n    Tästä työstä tullutkana.               20\n    Sillä kylwön kypsyttyä\n    Cocohon coottuata,\n    Tuli Ruscha ruuninensa,\n    Pohjan maalle Poikinensa,\n    Marchiskeli myöden maita,              25\n    Cahda käsin caupungeita,\n    Weron tawoin taitawasti\n    Otti aiwan angarasti.\n    Meni miehellä monella\n    Cajanan Caupungin päälle,              30\n    Cuhun conheita cocoisi\n    Turun maalda tuoda käski,\n    Cuhun cuimmat culjetteli\n    Waiwoin waunuilla weteli\n    Tykit tynnyrin wetäwät,                35\n    Ambunewot angarimmat:\n    Cusa nousi corkialle,\n    Astui aina ahtehelle,\n    Pani pyssyt pyljymähän,\n    Kruuti kirnut kiljumahan,              40\n    Lujan linnan lijcutteli,\n    Wäen pienen peljätteli,\n    Cohdastansa Commendantin\n    Altihixi andamahan,\n    |Tulla tomulla Turulle                 45\n    Caicki Cantzin cartanolle:\n    Saman linnan saatuansa\n    Kiwet coskehen cukisti,\n    Tuwat tuimalla tulella\n    Tuotti tuhaxi todella,                 50\n    Culjetteli köyhät curjat\n    Turun taca turwattomat\n    Asujat alinomaiset\n    Parahimmat Pacolaiset:\n    Toipa tuolda tutcuttoman               55\n    Saipa sieldä saamattoman,\n    Rijstan ricasten howeista\n    Paldaniemen Pappiloista,\n    Pitäitä pitkin culki\n    _Summattoman_ calun sulki:             60\n    Monda pilaisi pahasti,\n    Monda tappoi taitawasti,\n    Palais taasen paisununna\n    Kyrön kesä corterihin.\n       Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista!\n\n\n\n4.\n\nWenäläisen waeldamisesta ländiselle[71] puolen syxyllä sen jälken.\n\n\n    Cauhia Casacan joucko\n    Tohti mennä Torniohon,\n    Josa Pohjan poica parat\n    Tawallansa tappeliwat,\n    |Saalihita sijnä saiwat                 5\n    Caunihisti candeliwat,\n    Casacoilda caranneilda\n    Tappelusa tapetuilda.\n    Custa kiukuhun kihahdit\n    Keskenänsä Generalit,                  10\n    Lähettiwät läpi öitä,\n    Costamahan cohdapäätä,\n    Toisen joucon jäätä myöden\n    Tappeluhun taitawamman,\n    Jotca caicki carcottelit               15\n    Tascuinensa Talonpojat,\n    Luicahtiwat Lulajahan,\n    Pikimäldäns Pijtimehen,\n    Suuren hypistit hywyden,\n    Saiwat rijstan, rickauden,             20\n    Toiwat Porot poikinensa,\n    Lappalaiset lapsinensa.\n    Tästä sanalla sanottu,\n    Lyhykäiseldä luettu:\n    Cuhun käändeli kätensä,                25\n    Oli onni ohjaxena,\n    Eipä auttann ambuminen\n    Taittu wastahan tapella,\n    Sillä Cuuluisa Cuningas\n    _Carle_ waldias Wäkewä,                30\n    Oli poisa Poikinensa,\n    Wielä maalla wierahalla,\n    Herra heittänyt wihansa\n    Cansahansa caatanunna.\n    Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista!\n\n\n\n5.\n\nWenäläisen julman menon muutoxesta, Wuon.[72] 1717.\n\n\n    Cosca Herra Hertta _Carlen_\n    Cuuluisimman Cuningamme\n    Toi jo pojes Turkin maalda,\n    Ruotzin rannoille rajoille,\n    Hämmästyiwät häwittäjät,                5\n    Wiholliset Wenäläiset,\n    Saiwat hopun housuhinsa\n    Kijrun cowan corwihinsa:\n    Czaari se sanomat saatti\n    Oudot orderit osotti,                  10\n    Ettei maalla mainitulla,\n    Tehdä Toisen tuolla lailla,\n    Asetteli armostansa\n    Totisesta toimestansa,\n    Maalle Turun Maiden Herran,            15\n    Cansan parast catzomahan,\n    Laki miebet laitti cansa\n    Muolle, menot muutti maasa,\n    Laitti lascun laupiamman\n    Coco polo Pohjan maallen,              20\n    Otti weron Wenäjäxi\n    Wuosin Wasahan wedätti,\n    Lupaisi lujalla juuri\n    Wallastansa warsin suuri,\n    Codisamme costumahan,                  25\n    Rauhasa rakendumahan,\n    Endisellä elämähän\n    Muodolla woiman mucahan.\n    |Herra hallitzi hywästi\n    Witzas wielä wisahasti,                30\n    Soppehen sauwasi saata,\n    Curituxes cuckarohon!\n       Aina armahda Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista.\n\n\n\n6.\n\nRuotzin Cuuluisan Cuningas _Carlen XII_ tapaturmaisesta\ncuolemasta Wuonna 1718.[73]\n\n\n    Oho osaa onnetoinda!\n    Oho aicaa armotoinda!\n    Mitä cuulupi cujilda,\n    Mainitahan Ruotzin maalda?\n    Cuollut Culda-Cuningamme                5\n    Haudattuna Haldiamme,\n    Ammuttuna aiwon cautta,\n    Juutin maalla Juuttahilda,\n    Caunihin Caupungin alla,\n    Halli-Fredrichin nimeldä.              10\n    Me cuin calat cawelemme,\n    Madon pojat matelemme,\n    Paitzi päättä, Haldiatta,\n    Caitziatta, Catzojatta,\n    Josta surum suurenepi,                 15\n    Endisestä enänepi;\n    Ainapa ajattelimme,\n    Pian toiwomme todella,\n    |Mustat menot muuttuvvaxi;\n    Mutta muutuit mustemmaxi.              20\n       Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista.\n\n\n\n7.[74]\n\nWaldacunnan Pettäjän[75] Giörtzin hallituxesta ja\nhänen pahasta[76] lopustans.\n\n\n    Muiden muutosten seasa,\n    Waiwoisamme waikioisa,\n    Muistan miestä muutamata\n    Waldacunnan waiwajata,\n    Joca pani Panckohonsa                   5\n    Laski caicki lauckuhunsa,\n    Yxin Caxin Carolinat,\n    Pienet Culda-penningiset:\n    Maahan rahoixi rakensi\n    Wasken palaiset walatti                10\n    Paperista parahimmat,\n    Saadan marcan maxawaiset,\n    Teki wisi willitystä,\n    Cuusi muuta cummitusta\n    Oli edes onduwaisen                    15\n    Yxi silmän ylpeimmän,\n    Joiden cautta callihixi,\n    Caupungeisa caicki saatti,\n    Monda häijysti häwitti,\n    Capitalia cadotti,                     20\n    Saatti pelin Perkelelle,\n    |Leikin lemmolle lisäisi;\n    Sill' cuin pojes poljettihin\n    Rahat marcoin maxawaiset,\n    Äkild äyrin cappaleixi,                25\n    Tyhjixi tawattomixi,\n    Moni murhaisi hänensä,\n    Tämän mailman majoisa,\n    Hirtti Hijdelle palaxi,\n    Sathanalle saalihixi:                  30\n    Caicki käypi carwalleni\n    Muistuisa mieleheni.\n    Warjele wacainen Herra\n    Estä Laupias Jumala,\n    Jos olis aina annettuna,               35\n    Taiwahasta tahdottuna\n    Hänen hallita halulla,\n    Mielen jälkehen medellä,\n    Nijn jo caikin caatuisimme\n    Hulludesa huckuisimme;                 40\n    Mutta Taiwahan talosta\n    Herra näki näitä töitä,\n    Piti waarin waiwastamme\n    Huolen hywän huudostamme,\n    Rijkin pettäjän peräti                 45\n    Maahan cuuluxi cumarsi,\n    Böwelildä pölkyn päälle,\n    Paxu caula catkaistihin.\n    Näimbä wääräldä wähensi\n    Wallan Herra hurscahasti.              50\n       Aina armahda Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista!,\n\n\n\n8.\n\n|Muutamista erinomaisista waiwoista samoina aicoina.[77]\n\n\n    Sanomat' en saata olla,\n    Meidän Maalla mainitulla,\n    Että waiwaiset wahingot,\n    Tapaturmasa tapahduit,\n    Cautta kyrön Cappalaisen                5\n    _Andereas Afferenin_,\n    Joc' ol' kirjat kirjoittanut,\n    Pahat Pismat Pijrtänynnä\n    Merta myöden menemähän\n    Ruotzin puolelle Poloinen              10\n    Netpä käändyiwät käsihin\n    Wihollisten wenäläisten,\n    Jotca cotihin cokiwat\n    Cartanohon carcaisiwat\n    Ottamahan orjaxensa                    15\n    Pahan Pisman pijrtäjätä.\n    Pappi se pacohon pääsi\n    Pitäitä pitkin käwi;\n    Mutta cauhiat Casacat\n    Hänen Talosta tawotit,                 20\n    Johon tuli Taipalelda\n    Matcustawa Maiden teildä,\n    Panit kijnni kiljumalla\n    Weiwät Turcuhun tomulla,\n    Cusa waiwoin waiwattihin,              25\n    Pijnattihin, Pijscattihin,\n    Kysyttihin kyllä taiten;\n    Culkenunna cuita maita,\n    Cutca työstä tietänewät\n    Owat ollet asamiehet?                  30\n    Tästä työstä tietäjätä\n    Monda käärepi käsihin,\n    Monda Pappia poloista,\n    Monda muuta Musickata,\n    |Mitkä waiwuit waiwan alla             35\n    Turun Cantzin Cartanolla,\n    Mitkä pääsit pijscattuna\n    Surkiasti suomittuna;\n    Wasan Tori todistapi,\n    Weri Saunasta sanopi                   40\n    Pappi parcain Poloisten,\n    Muiden miesten muutamitten.\n    Joudun jouckohon minäkin\n    Secottettu semmoisehen.\n    Waick' en tiennyt tehtäwistä           45\n    Kirjoista kirjoitetuista.\n    Istuin aiwan ilkiäsä,\n    Muuris Turun mustunesa,\n    Caxi cuutta wijcko cautta,\n    Cuusi päiwä päälle wielä.              50\n    Mutta Anders Affereni,\n    Tuolla wihdoin tuomittihin,\n    Cauhiahan cuolemahan,\n    Hirsipuuhun heilumahan,\n    Canssa Luckarin catalan,               55\n    Kellon-soittajan kyröstä,\n    Joc' ol' canssa cahlehisa\n    Mainituisa marckinoisa.\n       Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwista pahoista!\n\n\n\n9.\n\nPrintzessan Crunauxesta Ruotzin Waldacunnan Haldiaxi jälken Cuningan[78] cuoleman. W. 1719.\n\n\n    Wielä Herra wirwottapi\n    Luotujansa lohduttapi,\n    |Cosca laitti laupiasti,\n    Pääxi meille wielä päätti\n    Ruotzin Perindö Printzessan             5\n    _Ulrica Eleonoran_:\n    Cuca tiesi: cunga cautta\n    Awun andapi Jumala?\n    Zionist sijs siunatcohon\n    Händä Herra holcohon,                  10\n    Hädäsänsä haikiasa,\n    Waiwasansa waikiasa,\n    Warjelcohon waaroisansa,\n    Auttacohon armostansa\n    Cansan parast catzomahan,              15\n    Rauhan jo rakendamahan,\n    Täyttäköhön toimituxet,\n    Andacohon aiwoituxet,\n    Mielen jälken menestyä,\n    Itkustansa ihastua,                    20\n    Päähän pangon Pärlycrunun\n    Caulahansa caunistuxen,\n    Ylistyxen ymmärryxen\n    Rinnoille ripustacohon!\n       Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista!\n\n\n\n10.\n\nWenäläisen lähetyxestä polttamahan[79] Ruotzin maata.\n\n\n    Käsky käwi Keisarilda,\n    Cowa Czarilda sanoma,\n    |Wiholliselda Wenäjän\n    Kesän tullesa kewäin,\n    Panna Purret purjehille                 5\n    Lodjat lujat lainehille,\n    Ruotzin rannan rappailla,\n    Calut caicki caappailla,\n    Huonehet huomaitzemata\n    Caupungit, kylät Careilla,             10\n    Walkialla waiwutella\n    Cuumimmalla culutella:\n    Sotimiehet souteliwat\n    Tämän käskyn täytteliwät,\n    Monda maata maxawata,                  15\n    Callistakin Caupungita,\n    Siellä häijysti häwitit,\n    Pohjinensa pojes poldit,\n    Rumaisetco rauta-ruukit,\n    Parahimmat paicat muutkin              20\n    Tuhax tulella tuletit,\n    Malmit merehen menetit,\n    Tawarat en taidackana\n    Kirjoitella Kiriahani,\n    Cuinga paljon paattihinsa              25\n    Corjasiwat conttihinsa:\n    Waldacunnalle wahingon\n    Saatit suuren _Summattoman_,\n    Sodan sytytit suruisen,\n    Ricoit rauhan rakennuxen               30\n    Jota Cullainen Cuningas,\n    _Carle_ Wainaja wacainen\n    Tulduansa Turkin maalda,\n    Maalda wihdoin wierahalda\n    |Rackahasti rakendeli                  35\n    Costannuxella cowalla.\n       Anta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista!\n\n\n\n11.\n\nSen Suuren Ruhtinan Hessen-Casselista _Fredrichin_ cruunauxesta\nRuotzin Cuningaxi Wuonna 1720.[80]\n\n\n    Herrain päiwill päätettihin,\n    Caunihisti catzottihin\n    Herra Hessen-Casselista\n    Suuri Ruhtinas sugusta,\n    Waldiaxi walittihin                     5\n    Cuningaxi crunattihin,\n    Ruotzin Rijkin riskimmäxi\n    Waldacunnan wanhimmaxi;\n    Sillä Drottningi Totinen\n    Cuningaisen Culdacrunun,               10\n    Andoi Itze alttihixi\n    Mielisuosin Miehellensä.\n    Jalo Jacobin Jumala,\n    Iso Isä Isaakille,\n    Händä warsin warjelcohon               15\n    Cainaloisa candacohon.\n    Olcohon aina apuna,\n    Tuskis turwana, tukena,\n    Ettei wiecas wihollinen\n    Saisi sattua hänehen,                  20\n    Nijncuin luulepi lujalla,[81]\n    Tehdä toivopi todella,\n    Zionihin saattacohon\n    Turvallansa tuottacohon,\n    Alle armon ottacohon,                  25\n    Pyyriön päälle catzocohon,\n    Lainnatcohon laupiasti,\n    Hyvän onnen helmastansa,\n    Wierestänsä vijsahuden,\n    Sysätköhön sydämmehen,                 30\n    Jkä päivät ilman alla,\n    Jstumahan istumella,\n    Pitkixi pidendäköhön,\n    Lemmesä levittäköhön,\n    Avuxi alimmaisille                     35\n    Häijysti hävennehille\n    Rauhaisexi Rackahaxi,\n    Tehköhön tämän Jumala.\n       Auta ainoa Jumala\n    Päästä päiwistä pahoista.\n\n\n\nPäätös.\n\n\n    Ei sanat sanohin puutu,\n    Wirret veisaten vähene,\n    Sanan laskusa sanovat,\n    Sauvon syvät Suomalaiset.\n    Wan mun puuttupi puheni,                5\n    Laulu virteni lacapi,\n    Sill on mulla mustat päivät\n    Covat kyllä caicki Choulut,\n    Sill on kipu kinttahasa,\n    Sillä vamma varpahasa,                 10\n    Suoni sormia vetäpi,\n    Peucalota pacottapi,\n    Muret mieldä muuttelepi,\n    Aivoan ajatuttapi,\n    Pää on kieleni kipiä,                  15\n    Cuiva curckuni käriä,\n    Sydän rinnasa sysäpi,\n    Hengi huonon huohottapi,\n    Eipä raiku raskas rinda,\n    Culje Curjan curcku torvi,             20\n    Waicka ainoiset asiat,\n    Wielä varsin vaatisivat,\n    Sijs minä vihdoin vijmesexi,\n    Rucouxen rohkiasti,\n    Cannan Callihin etehen,                25\n    Caickivallan Camarihin:\n    Anna Herra andehixi,\n    Laske lahjaxi Jumala,\n    Että lausun lapsen lailla,\n    Alla angaran elämän,                   30\n    Poika parca puhun näistä,\n    Walittanen vaikiasti,\n    Tuimista vihasi töistä,\n    Costoistasi covimmista,\n    Jotka syndim' syngeimmät,              35\n    Jlman armot ansamehet,\n    Anna synnit andehixi,\n    Muista muinainen tapasi,\n    Laske laumas laitumelle,\n    Wieppä nijtul' vehnälle,               40\n    Cuivanon cosket cuiveinaxi,\n    Wedet vihdoin vähemäxi\n    Castamasta caulojame,\n    Culkemasta curckuhume,\n    Wedä vaivoist' vallallensa,            45\n    Jkehestä irrallensa,\n    Että Eija endisellä,\n    Muodollame muinaisella,\n    Laulaisima lapsinemma,\n    Sulle suuri Sangarimme.                50\n       Amen ainoa Jumala\n    Päästä päivistä pahoista.\n\n           *   *   *\n\n1. Woi cuinga itze Herram, on meihin suuttunut, syndeinnä suurden\ntähden, covin vihastunut.\n\n2. Woi Ruotzin Rijki raucka, cuing pahoin sun on käyn, ach sinä ihmis\nparca, cadu ja käänny päin.\n\n3. Woi Jsän on hirmustunut, cuin asu Taivahas, piru on sangen\nriemastunut, ach cuing olem vaivas.\n\n4. Woi Cuningastan cullaist, cuin cauvan pois on ollut, Jsän maan\nJsää parast, Herra auta cotia.\n\n5. Woi meitä turvattomi, cuin olem paimenet, poisa on racas\nSaari,[81] joc olis cainnut meitä.\n\n6. Woi Saxa Wiroi Wijbori, cuing pahoin sun on käynyt, Saari on\nsiellä naaburi, Ruotzin on vähendän.\n\n7. Woi Suurta Suomen maata, cuka olis uskonut, monda tuhat vanha ja\nnuorda, on miekal cuoliax lyöty.\n\n8. Woi tätä Pohjan maata, viel olet syndinen, varo sun Herra caata,\nalla rangaistuxen.\n\n9. Woi Waassan Caupungia, siel on jo syndin[82] alcuns saan, ach\nOulun kylä parca, suur pelco on sull ain.\n\n10. Woi Pälkändehen Sota, cuin oli Suomen maali, siellä vuosi monda\nverta, Saari pääsi vallan pääll.\n\n11. Woi sinuas Kyrön peldo, mimmonen olet nyt, ennen olit eloa\ntäynnä, nyt cuopattu cuolluit.\n\n12. Woi monda tuhat vaimo, on jäänyt leskexi, vihollinen vielä vaino,\njättäin monda orvoxi.\n\n13. Woi vihollisen miecka, cuin olet hirmunen, joca monda tuhat\nleickaa, ja on armotoin.\n\n14. Woi cuinga monda ihmistä,[83], mihing olem joutunet, ach näitä covi\naicoi, syyst olem ansainnet.\n\n15. Woi cuinga monda ihmistä, nyt on jo pacojas, calustans irtaimest\nkijdiäst, jättäin caick jälken.\n\n16. Woi cuinga monda vuotta, Sota on jo seisonut, cuin caicki kyllä\ntietää, angar aivan ollut.\n\n17. Woi hirmuist viha vaino, cuin nyt on mailmas, Saari Pietari\ncovin vaiva, Ruotzi olis rauhas.\n\n18. Woi mikä loppu liene, nyt tällä julmudella, sot otta suuren\npienen, cuoljaxi paiskele.\n\n19. Woi cuinga suurel väel Saari on nyt merel, Herra auta meitä\nvoimal, hädän ahtahan keskel.\n\n20. Woi rackaus on poisa, laupiutt ei ollengan, armottomus on siasa.\nei hyvä cuuluckaan.\n\n21. Woi armotoinda cansaa, cuin on nyt mailmas, sijnä on meil cova\nansa, pyrkikäm sijtä pois.\n\n22. Woi viholliseni yldy, uhka caick hävittä, älä aina syndijn\nmielly, Herra vaivat lievittä.\n\n23. Woi surutoinda sielu, joc ei jo huoline, an rucous jo cuulua,\nnijn Jsä leppyne.\n\n24. Woi julmia synnin orija, joit on nijn monda, ei lainna Herrall\ncorvia, cuuleman sen äändä.\n\n25. Woi Ruotzin Suomen lapset, lacka pois synnistä, Jesuxen nimen\nkäändykät, pois veren vioista.\n\n26. Woi vanhurskaita Herra, jo covin duomitze, rangaista tahto\nkerran, syndistä cansansa.\n\n27. Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta,\nmiecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo.\n\n28. Woi koreut ja prameut, cuin nyt on ihmisil, sen tähden Jumal\nrangaise, cadottaa vijmmeisellä.\n\n29. Woi älä sinä ole, nijn cova corvanen, käänny ja Herraa cuule, jo\nJesuxen nimen amen.\n\n\n\n\nViitteet:\n\n\n[1] On erittäin painettu aikakauskirjan \"Suomen\" III:nen jakson\n3:ssa osassa, mutta sittemmin on professori E. N. Setälä löytänyt\nalkuperäisen kappaleen Calamniuksen runoja (ks. Suom. Kirj. Seuran\nkeskustelemukset vv. 1893-4, s. 89).\n\n[2] Säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.\n\n[3] Ks. Tuomas Pitzénin suomalaista kirjettä Kirjallisuuden Seuran\narkistossa (arkiston n. 1888).\n\n[4] Ks. tämän julkaisun III:tta osaa.\n\n[5] Vertaukset ovat tehdyt Kirjallisuuden Seuran arkistossa\nsäilytettävän E. Creutleinin luettelon avulla, johon on poimittu\nGananderin _Sanakirjassa_ tavattavat runosäkeet.\n\n[6] Säkeiden, ja numerosta 10 alkaen, toisintojen järjestysnumerot\non julkaisija lisännyt. Samoin puuttuvat alkuperäisestä\nkäsikirjoituksesta numero 0 ja kirjaimet a, b, c j.n.e., jotka ovat\nviittausten helpottamiseksi lisätyt.\n\n[7] Säkeiden 8-12 alle on vedetty viiva.\n\n[8] Korjattu: _raucka_.\n\n[9] Korjattu: _kiwut_.\n\n[10] Säkeiden 17-18 alle on vedetty viiva.\n\n[11] Muutettu: [Katehen] [_korwan_].\n\n[12] Ensimäinen vokaali sanassa epäselvä.\n\n[13] Korjattu: _järheytä_.\n\n[14] Sanassa on h:n alla jotakin muuta.\n\n[15] Säe poispyyhitty.\n\n[16] Viimeisen o:n alla ollut e.\n\n[17] Toisen tavuun vokaali on epäselvä.\n\n[18] Sana on poispyyhitty.\n\n[19] Säkeet 88-94 poispyyhityt.\n\n[20] Sanassa on x:n alla ollut h.\n\n[21] Nähtävästi Rautalammin silloinen kirkkoherra J. F. Boucht.\n\n[22] Lausetapa tavataan Lönnrotin sanak. asti (ks. Hyhämöitellä).\n\n[23] Berghin käsialan näytteistä olen kiitollisuuden velassa lehtori\nImm. Berghille, joka niitä hyväntahtoisesti jätti käytettäväkseni.\n\n[24] Vertaukset ovat tässä, samoinkuin edellisessä tutkimuksessa,\ntehdyt E. Creutleinin luettelon avulla; mahdollista on, että\nvertauskohtia on jäänyt huomaamatta, kun sanakirja vielä on\nlopullisesti tarkastamatta ja vanhat ja uudet runosäkeet ovat\nsekaisin.\n\n[25] Käsikirjoituksessa ovat säkeet kirjoitetut yhteen menoon\nollen ainoastaan pilkuilla toisistansa erotetut. Säkeitä alottavat\npienet kirjaimet on julkaisija muuttanut isoiksi ja lisännyt\nsivuun järjestysnumerot ja välimerkit. Hakasien välissä olevat\nkohdat puuttuvat käsikirjoituksesta. Runoissa n. 1, 4, 6, 7, 18 ei\nkäsikirjoituksessa ole mitään päällekirjoitusta, vaan on sellainen\npainettaessa lisätty.\n\n[26] Luettava eineh-Euko, kuten säkeet _Nouse ennen Eine-eukko,\nHengenhaltia havaitse, Ennen noian nousemista_ (ks. Suomen kansan\nmuinaisia loitsurunoja, s. 253), ja se mitä edellä sivulla 29 on\nsanottu, todistavat.\n\n[27] Luettava _noijan_, ks. muist. 2 ja siv. 29.\n\n[28] Sanassa on toisen tavuun vokaali epäselvä.\n\n[29] Sanan alkukirjain ollut w.\n\n[30] Epäselvä; Arvidsson on lukenut: _Kolmet_.\n\n[31] Sanan loppu epäselvä.\n\n[32] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.\n\n[33] Sanan lopusta pyyhitty joku kirjain pois.\n\n[34] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.\n\n[35] Alla ollut: _Tulisellen_.\n\n[36] Sanan loppu on epäselvä.\n\n[37] Runon loppuun on kirjoitettu seuraava tähän paikkaan kuuluvaksi\nosotettu lisäys:\n\n    Kuin etsäs hyfwällä seisok,\n    Nin seisot sen nimellä,\n    Tunge hijsi turiackosi,\n    Paha hengi paitojansi,                  5\n    Tuckehexi tuiman räiän,\n    Paikaksi pahan wäraiän,\n    Sitehexi hien silki,\n    Hijen kalfwo katehexi,\n    Jott eij maito mahan joufwack,         10\n    Tulkohon jumalan tunti,\n    Herran tahto tammuohon,\n    Wasten mäitä waiwaisiä,\n    Wastoin waimon kantamita.              15\n    Hurus wäinän tyttäriä,\n    Lemmas laukan hattaria,\n    Suo muron murotottawia,\n    Werasta sinun wäkensi,\n    Wänä sinäik wähenek,                   20\n    Turjan tunti pahtahasa,\n    Sarajan salmen suhun.\n    Leneckö minusa miestä,\n    Ukon pojasa urosta,\n    Wangamoisesa warowa,                   25\n    Tämän pulinan purkaiata,\n    Tämän jaxon jaxajata?\n    Hikoako hiten runa,\n    Kastuko manalan karfwas\n    Tietä tuonen jostesahan,               30\n    Kipu tytti tuonen neito?\n\n[38] Alla ollut: _etäekin_.\n\n[39] Sanan viimeisen tavuun alla ollut jotakin muuta.\n\n[40] Tämän jälkeen seuraavat ne säkeet, joiden paikka viittauksen\nmukaan on 9:nen runon 22:sen säkeen jälessä, jonne ne ovat\nrivinalaiseen painetut.\n\n[41] Korjattu: _harawan_.\n\n[42] Jälkimäisten tt:tten alla lienee ollut: _hti_.\n\n[43] Epäselvä.\n\n[44] Lisätty.\n\n[45] Seuraavat ss. ovat käsikirjoituksessa 5:nen runon lopussa, jonka\n20:nen säkeen, samoinkuin tämän runon 22:sen säkeen jälessä on _f_.\n\n    Tien takaisen tammamata,\n    Äpä kelfwon käsimätäk,\n    Kifweksi kickiäldä,\n    Kannocksi kakialta,\n    Mäkäräcksi manjuosialta,                5\n    Anna juosta joutusasti,\n    Wikewästi wiletällä,\n    Tufwo tuohisa tulinen (korjattn: tulillen),\n    Kaunakaisa kartanollen.\n\n[46] Alla: _wäräjänsi_.\n\n[47] Alla: _häisa_.\n\n[48] Sana on poispyyhitty.\n\n[49] Alla: _pujettella_.\n\n[50] Alla: _sulissan_.\n\n[51] Korjattu: kärmehetä.\n\n[52] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.\n\n[53] Sana on poispyyhitty.\n\n[54] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.\n\n[55] Poispyyhitty: etc.\n\n[56] Sana on poispyyhitty.\n\n[57] Ensimäinen a epäselvä.\n\n[58] Poispyyhitty: _rupaisen s_.\n\n[59] Sana on poispyyhitty.\n\n[60] Alla: _neitusia_.\n\n[61] Loppu epäselvä; poispyyhitty.\n\n[62] Antti Törnuddin käsialasta ks. siv. 2.\n\n[63] Osaksi ovat Sururunot jo kerran ennen uudestaan painetut Yrjö\nKoskisen teoksessa \"Lähteitä Ison Vihan historiaan\", ks. ss. 378-86.\n\n[64] B. Puuttuu\n\n[65] B. Polosella\n\n[66] B. Wasasa, 1778. Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä -- 1. B.\nSydäntä -- 2. Woima hywä hyppysisä -- 3. B. Paperin päälle -- 4. B.\nLengihini -- 5. B. täällä -- 6. B. Polosella -- 14. B. Enimbiä -- 18.\nB. Työhön tähän taitamaton -- 19. B. Jollei.\n\n[67] B. Puuttuu. --\n\n[68] A. silloin; B. Puuttuu. -- 6. A. Caritzat Capainensa, T. korj.:\nC-t Emänsä kansa; B. Karittat Emänsä kansa -- H. A. Weipä hevot\nheinikoista, T. korj.: Hewosetki heinikosta; B = T:n korjaus -- 12.\nB. Warsonensa -- 16. A. istumelda; B = A -- 19. A. orijxensa; B = A\n-- 20. A. Ainoixi aljoixensa, korj.: Ainosixi aljoixensa; B. A--i\naljoxensa -- 21. A. vallitsi, T. korj.: vallihti; B. wallitti --\n22. A. Kaunehimat; B = A -- 26. A. pahoin, T. korj.: pahon; B--T:n\nkorjaus -- 28. A. Capaloitzi calvosista; B. Kapaloitti kalwosista\n-- 29. A. Rakens raadon, T. korj.: Raadon ratki, mutta ratki\npoispyyhitty ja uudestaan korj.: Nosti raadon; B = T:n myöhempi\nkorjaus -- 32. alcoisen, T. korj.: alkosen: B = T:n korjaus -- 40. A.\nTinaset; B = A -- 41. A. punanen; B = A -- 45. A. puhkoi, T. korj.:\npuhko; B = T:n korjaus -- 46. A. sormen cansa, T. korj.: sormillansa;\nB. sormellansa -- 47. B. Polti -- 48. B. Weittellänsä -- 49. A. Selkä\nnahan seitzemäldä; B. Selkä nahan seittemältä -- 52. A. avennosa; B =\nA -- 54. A. Packaisesa, T. korj.: Pakkasesa; B = T:n korjaus -- 56.\nA. nijncuin, T. korj.: nijnkun; B = T:n korjaus -- 57. A. lohkeis,\nT. korj,: lohkes; B = T:n korjaus -- 59. A. catkeilit, T. korj.:\nkatkesiwat; B = T:n korjaus -- 60. A. putosit, korj.: putoisit;\nB. putosit -- 61. A. solmeisi polosten, korj.: solmesi p--n; B.\nsolmesi polosten -- 62. A. Hamppu; B = A -- 64. A. coivuisella, T.\nkorj.: koivusella; B = T:n korjaus -- 66. Jlda caudet, T. korj.:\nJlda kaudet, B = T:n korjaus -- 70. A. vaivaa; B = A -- 73. A. hiopi,\nT. korj.: hiwopi; B = T:n korjaus -- 78. A. vaivaisilda, T. korj.:\nvaivasilta; B = T:n korjaus -- 78 1/2 A. Ilman työttä työlähintä,\nIlman waiwoa wähintä, T:n käsi; B = A -- 79. A. taipumatta, T. korj.:\ntuiman lailla, uudestaan korj.: tuimudella; B = T:n myöhempi korjaus\n-- 80. B. Omasutta -- 81. A. vircois vihdoin, T. korj.: virkos\nvihdon; B = T:n korjaus -- 83. A. cuin loppui, T. korj.: kun loppu;\nB = T:n korjaus -- 84. A. Onduilda, T. korj.: Onduwilda; B = T:n korjaus\n-- 85. A. Cavallieri, T. korj.: Kavalierin; B = T:n korjaus -- 86.\nA. Pani -- ponnehille, T. korj. Saatti -- petollisen; B. Pani --\npetollisen -- 86 1/2 A. Walhe sanoman sysäsi, T:n käsi, B = A -- 88.\nA. Jälill' vielä jäänehille, korj.: [Vielä] [jälill'] [jäänehille]; B\n= korjaus -- 89. A. Korj.: Jos Te juuri julkiasti, T:n käsi; B = T:n\nkorjaus -- 91. A. Czarelleni; B. saattasitta -- 92. B. Itten -- 93.\nA. mielistymme; B = A -- 94. A. lujaxi hyvin, T. korj.: luvan lujaxi;\nB = T:n korjaus -- 94 1/2. A. Wakasexi wahwan kirjan, T:n käsi; B = A\n-- 95. A. lupasi lujalla, T. korj.: lausu laupialla; B. Nijnkun l-u\nl-a -- 96. A. T. poispyyhkinyt -- 97 1/2. A. Lempiöillä leuwollansa,\nT:n käsi; B. Leppiöillä l-a -- 98. A. T. poispyyhkinyt -- 102. A.\nsauvulengit; B = A -- 105. A. cuules; B = A -- 107. A. vero; B = A\n-- 108. B. Säe puuttuu; sen sijassa on: Kaicki raha kannettuna --\n109. A. Parttian; B = A -- 111. A. vacoisi, T. korj.: vakosi; B =\nT:n korjaus -- 112. A. samoisi, T. korj.: samosi; B = T:n korjaus --\n113. A. arvoillansa, T. korj.: arvollansa; B = T:n korjaus -- 114.\nA. aivoisansa, T. korj.: aivosansa; B = T:n korjaus -- 116. A. Talon\nPoicain; B = A -- 118. A. ahteita -- 121. A. Joutuasti (?), T. korj.:\nJoutusasti; B = T:n korjaus -- 122. A. Nijncuin, T. korj.: Nijnkun;\nB = T:n korjaus -- 124. A. Pujetteli puiden juuret, korj.: Puetteli\njuuret puiden -- 125. A. avaisi, T. korj.: avasi; B = T:n korjaus --\n127 A. vijmeisetkin; B. wihdon wiimmesetkin -- 129. A. paistoi, T.\nkorj.: paisto; B. pijskas, paisto -- 130. A. kiristi; B = A -- 132.\nA. Cammarihin -- 133. A. aarni haudat; B = A -- 135. B. muuttu --\n138. A. Maantiellä maja siamme; B = A -- 139. A. Kircko tiemme; B =\nA -- 140. B. Mettän -- 141. A. cumppanimme; B = A -- 142. A. päivä\npaistehemme, T. korj.: päivät paistehemme; B = T:n korjaus -- 143.\nA. tiennyt; B = A -- 145. A. packaisen, T. korj.: pakkasen; B = T:n\nkorjaus -- 149. A. hengensäckin; B = A -- 150. A. Vaipui pojes, T.\nkorj.: Vaipu pojes; B. Waipu poijes -- 152. A. caatui, T. korj.:\nkaatu; B = T:n korjaus -- 158. A. mäjeldä, korj.: mäeldä -- 160. A.\nvehgoista; B. wehwosta -- 161. A. särpimexi, korj.: särpymexi; B =\nkorjaus -- 164. A. Colon heitti; B = A -- 169. A. Täyty nyt; B =\nA -- 170. A. toisen, T. korj.: toisten; B = T:n korjaus -- 172. B.\nRaatelemaan -- 173. A. Wijmein suostuit, T. korj.: Wijmen suostut; B.\nWijmen suostut -- 174. A. poloisten, T. korj.: polosten; B = T:n\nkorjaus -- 176. A. Waivaista, T. korj.: Waivasta; B = T:n korjaus --\n177. A. laitumelda, T. korj.: laitumella; B = T:n korjaus -- 180. A.\nsanua; B = A.\n\n(2.) 3.  A. Poloisella, T. korj.: Polosella; B = T:n korjaus -- 6.\nB. Muuton -- 10. B. Tapulista -- 11. A. enä; B = A -- 15. A. nyt; B\n= A -- 16. A. vajeltaneme, T. korj.: vaeltanemme -- 21. A. caivoi,\nT. korj.; kaivo; B = T:n korjaus -- 23. A. Rijsui ruhtoi, T. korj.:\nRijsu ruhto; B = T:n korjaus -- 24. A. sulloi, T. korj.: sullo; B\n= T:n korjaus -- 25. A. ilda cauden -- 30. A. Näin oli, T. korj.:\nNäin ol -- 31. A. mieli suosin; B = A -- 32. B. kedolle -- 33. A.\ncorttelia; B = A -- 35. B. Ainua.\n\n[69] A. Puuttuu --\n\n[70] Päällekirjoitus B:ssä: Wenäläisen järjettömästä elämästä ja\nPohjan maan waiwosta Wuonna 1716. -- 1. A. polosten; B = A -- 3.\nA. cuin -- lujasti, korj.: kun -- lujalla; B = korjaus -- 4. B.\nKerskasimme -- 9. A. Cantoi, T. korj.: Canto; B = A -- 13. A.\npelduansa, T. korj.: peltuansa; B = A -- 16. A. äjestä; B = A --\n19. B. kun -- 20. A. tulluckana, T. korj.: tullukkana; B = A -- 22.\nA. Cocohon coottuata, T. korj.: Tuskin [coottu] [cocohon] -- 23. A.\nRuska; B = A -- 25. A. Marchiskeli, T. korj.: Marsiskeli; B = T:n\nkorjaus -- 29. A. miehillä monilla; B = A -- 30· A. Cajanan Caupungin\npäälle, T. korj.: [Päälle] [Kaupungin] [Kajanin]; B = T:n korjaus\n-- 31. A. conehita, korj.: conheita; B. koneita kokosi -- 34. A.\nWaivoin, T. korj.: Waivon -- 36. A. Ambu neuvot; B = A -- 42. A.\nWäjen, T. korj.: Wäen -- 44. A. Altihixi, T. korj.: Alttihixi; B =\nT:n korjaus -- 45. A. turulle; B = A -- 55. B. tutkattoman -- 61. A.\npilasi; B = A -- 62. A. tappoi, T. korj.: tappo; B = T:n korjaus --\n64. A. cortelihin; B. korttelihin.\n\n[71] A. Ländisellä; B = A - 9. A. kiuckuhun; B = A -- 12. A. cohda\npäätä, T. korj.: kohta päätä; B = T:n korjaus -- 16. A. Taskuinensa,\nT. korj.: Taskunensa; B = T:n korjaus -- 18. A. Pikimäldäns; B = A\n-- 20. A. rickahuden, T. korj.: rikkauden -- 24. A. lujettu -- 27.\nA. Eipä auttanut, T. korj.: Turha tuiki; B = T:n korjaus -- 28. A.\nTaittu vastan tapella, T. korj.: Tappeluhun tawotella; B. Tawotella\ntappeluhun -- 29. A. cuuluisa, T. korj.: kuulusa; B = T:n korjaus --\n30. A. CARL -- 35. B. Ainua.\n\n[72] A. W:a; B. Wuonna -- 2. Cuningaamme; B = A -- 3. A. poies --\n7. A. hosuhunsa, T. korj.: housuhinsa -- 8. A. Kijruun; B = A -- 9.\nA. Saari -- 16. A. Cansan parast, T. korj.: Hywää kansan; B = T:n\nkorjaus -- 18. A. Muolle, T. korj.: Muuton; B = T:n korjaus -- 20. A,\nmaalle; B = A -- 23. A. Lupaisi, T. korj.: Lupasi; B = T:n korjaus\n-- 26. A. Ruasame rakendumahan, T. korj.: Rauhan alla rakendumaan;\nB. Rakentuman Rauhan alla -- 27-8. B. Puuttuvat -- 30. A. Witzais\nvielä, T. korj.: [Wielä] [vitza]ns, uudestaan korjattu: [Wielä]\nvitzajs; B. Wielä witzaas -- 33. A. armahin; B = A -- 34. A. päästää.\n\n[73] A. cuningan -- A[nn]o 1718; B. Ruottin kuulusan Kuningan Carle\nkahdentoistakymmenennen tapaturmasesta Kuolemasta Wuona 1718 -- 3. A.\ncuilda; B = A -- 4. B. Ruottin -- 5. A. culda cuningame, T. korj.:\nkulda kuninkame; B. kulta Kuningaamme -- 9. A. Caunihin caupungin, T.\nkorj.: [Kaupungin] [caunihin]; B = T:n korj. -- 10. A. Friedrichin;\nB. Fredrikin -- 11. A. cuin -- kävelemme, T. korj.: kun -- k-e; B = T:n\nkorjaus -- 14 B. Kaittiatta, kattojatta -- 16. A. surun, korj.: suru;\nB = suru suurenewi -- 16. B. enänewi -- 19. A. muuttuaxi -- 20. A. Säe\nT:n kädellä lisätty -- 21. B. Ainua.\n\n[74] Tämä runo puuttuu toisesta painoksesta. --\n\n[75] A. ylös auttajan --\n\n[76] A. Puuttuu -- 2. A. Waivoisamme, T. korj.: Waivosamme -- 8.\nculda penningiset, T. korj.: kulta j.n.e. -- 9. A. rahoixi, T.\nkorj.: rahoxi -- 10. A. palaset -- 12. A. Sadan -- 16. A. silmä --\n22. A. lisäisi, T. korj.: lisäsi -- 23. A. Sill cuin, T. korj.:\nNiimpä, siinä; molemmat poispyyhitty -- 24. A. Rahat markoin, T.\nkorj.: Sillon markon -- 25. A. Äkild, T. korj.: Kaikki -- 26. A.\nTyhixi tawattomixi, T. korj.: Tuskin tuota tekewäksi -- 27. A.\nmurhaisi, T. korj.: murhasi -- 33. A. Warjele vakainen, T. korj.:\nWarjeli vakanen -- 34. A. Estä, T. korj.: Laitti, korj.: Laitto --\n35. A. Jos olis, T. korj.: Ettei -- 38. A. Mielen jälkehen medellä,\nT. korj.: Mieltä myöden menetellä -- 38 1/2. T:n kädellä lisätty:\nWaltakunnan waiwutetun, Kansan Kansa Köyhtynehen (korj.: Tuiki Kansan\nKöyhtynehen), Wielä wihdon wiimmesetkin (korj.: Olis j.n.e.) -- 39.\nA. Nijn jo caikin caatuisimme, T. korj.: Meistä kaikki kaatanunna,\nkorj.: Wäen j.n.e. -- 40. A. huckuisimme, T. korj.: huckannunna --\n47. A. päällä -- 48. A. catkastihin -- 49. A. Näimbä, T. korj.:\nWallan -- 50. A. Wallan Herra, T. korj.: Herra hywä.\n\n[77] A. Muutamista erinomaisista vaivoista samoina aicoina, T. korj.:\nM--a e--a v--a samona aikona; B. Muutamista erinomasista waiwosta\nsamona aikona -- 3. A. vaivaiset, T. korj.: vaivaset; B = T:n korjaus\n-- 4. A. Tapaturmasa tapahduit, T. korj.: Tapaturmaa tawottiwat; B =\nT:n korjaus -- 5. A. Cautta Kyrön Cappalaisen, T. korj.: Kuulu Kyrön\nCappalaisen; säe merkitty kuulumaan seuraavan säkeen jälkeen -- 6.\nA. Andereas Afferenin, T. korj.: Kautta A--s P--n; säkeen paikasta\nks. edell.; 5-6. B. Kautta Anders Afferenin, Kuulu Kyrön Kappalaisen\n-- 7. A. Joc oli kirjat kirjottanut, T. korj.: Joka j.n.e.; B = T:n\nkorjaus -- 10. A. poloinen, T. korj.: polonen; B = T:n korjaus -- 11.\nA. käändyivät, T. korj.: käändyvät; B = Nepä kääntywät -- 14. A.\nCartanoihin carkaisivat, T. korj.: Kartanoihin karkasivat; B = T:n\nkorjaus -- 16. A. pijrtäitä, korj.: pijrtäjätä; B. pijrtäitä -- 18.\nA. Pitäjästä -- 25. B. waiwon -- 28. A. Culkemahan cuita maita, T.\nkorj.: [Kuita] [maita kulke]nunna; B = T:n korjaus -- 30. A. ollehet\nosa miehet, T. korj.: olleet osa miehet; B. olleet osamiehet -- 32.\nB. käärewi -- 33. A. poloista, T. korj.: polosta; B = T:n korjaus\n-- 35. B. waiwut -- 41. A. polosten; B = A -- 43. A. Jouduin, T.\nkorj.: Joudun; B = T:n korjaus -- 44. A. Sekoitettu semmoisehen,\nT. korj.: S--u semmosehen; B. Sewotettu s--n -- 45. A. Waick en\ntienny, T. korj.: Ehken tiennyt; B = T:n korjaus -- 46. A. Kirjoista\nkirjotetuista, T. korj.: Kirjosta k--a; B = T:n korjaus -- 47. B.\nIstun -- 48. A. mustuneesa; B = A -- 49. A. Caxi cuutta vijckocautta,\nT. korj.: Kaxi kuuta vijkkokautta; B = T:n korjaus -- 52. B. wihdon\n-- 54. A. Hirsi puuhun -- 55. A. Cansa; B = A -- 56. A. Kellon\nsoittajan; B = A -- 57. A. Joca oli cansa cahlehisa, T. korj.: Saatu\nsamon kahlehisin; B = T:n korjaus -- 58. A. Mainituisa marekinoisa,\nT. korj.: Mainituihin markkinoihin; B = T:n korjaus.\n\n[78] A. Cuningahan; B. Kuningaan -- 3. B. laitto -- 6. A. Ulrican;\nB = A -- 8. B. antawi -- 9. A. Zionist siis, T. korj.: Zionista;\nB = T:n korjaus -- 0. A. holhocohon; B = A -- 12. A. Waivasänsa\nvaikiasa, T. korj.: Alla vaivan vaikeimman; B = T:n korjaus -- 13.\nA. vaaroisansa, T. korj.: vaarosansa; B = T:n korjaus. 15. A. Cansan\nparast catzomahan, T. korj.: Hywää kansan katzomahan; B = T:n korjaus\n-- 16. A. Rauhan jo rakendamahan, T. korj.: Rauhasa rakentumahan\n-- 18. A. aivotuxet; B = A -- 19. B. Mieltä myöden -- 21. A. päärly\ncrunun; B = A -- 23. A. Ylistöxen -- 25. B. Ainua.\n\n[79] A. poltaman; B. polttamaan -- 3. A. Puuttuu; B. samoin -- 5. A.\npurjet purjehille, T. korj.: wäen Paatin päälle; B = T:n korjaus --\n6. A. Lodiat -- lainnehille; B. Lodjat -- lainehille -- 7. A. Ruotzin\nrannan rappailla, T. korj.; [Rappailla] [Ruotzin] [rannan]; B.\nRappailla Ruottin rannan -- 8. A. Calut caicki caappailla, T. korj.:\nKalun kaiken kuljetella; B = T:n korjaus -- 8 1/2. A. T:n lisäys: Pojes\nmaalta mainitulta, Wenäjälle waiwaella; B = T;n lisäys: Pojes j.n.e.\n-- 9. A. Huonehet huomaitzemata, T. korj.: Joucko julma huonehia,\n(toinen korjaus epäselvä); B = T:n korjaus -- 10. A. Caupungit kylät\ncareilla, T. korj.: Kaupungeita Kauniina; B = T:n korjaus -- 10 1/2.\nA. T:n lisäys: Kaikki Kylät köyhimmätkin; B = T:n lisäys -- 11. A.\nvaivutella, T. korj.: vaivuttapi (alla jotakin muuta); B. waiwuttawat\n-- 12. A. Cuumimalla culutella, T. poispyyhkinyt ja pannut sijaan:\nTuli Kuumalla tulella; B = T:n lisäys -- 13. B. sorkeimmat -- 14.\nA. Tämän käskyn käyttelivät, T. poispyyhkinyt ja lisännyt sijaan:\nKansa karhua pahembi (korj.: pahemmat), Ahnehembi (korj.: Ahnehemmat)\nSuden suuta; B = T:n korjattu lisäys. -- 16. A. Caupungita, T. korj.:\nCaupungia; B = T:n korjaus -- 18. A. Pohijnensa poies; B. Pohijnensa\npoijes -- 19. A. rauta ruukit; B. Rumasetko Rauta ruukit -- 21. A.\nTuhax tulella tuletit, T. korj.: Saatot tuhaxi tulella; B = T:n\nkorjaus -- 24. A. Kirjotella -- kirjanani; B. kirjahani -- 25. A.\npaljo; B = A -- 26. A. conttihinsa; B = A -- 29. A. surusen; B = A\n-- 31. B. kullanen -- 32. A. vakainen, T. korj.: vakanen; B = T:n\nkorjaus -- 34. A. vihdoin, T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus -- 37.\nB. Ainua.\n\n[80] A. Sen suuren Cuningan (T. korj.: Ruhtinan) Hessen Casselista\nFriedrichin crunauxesta (T. korj.: krunauxesta) Ruotzin Cuningaxi\n(T. korj.: Kuningaxi) Wuonna 1720; B. Sen suuren Ruhtinan Hessen\nCaszelista Fredrikin Kruunauxesta Ruottin Kuningaxi Wuonna 1720 --\n1. A. päätettijn, korj.: päätettihin: B. Päivill' Herrain -- 3. A.\nHessen Casselista; B = A -- 7. B. Ruottin -- 10. A. culda cruunun; B\n= A -- 11. B. Anto itte -- 12. B. Mieli suosin -- 16. A. Cainalosa,\nT. korj.: Kainalosta; B. Kainaloista -- 17. A. Olcohon aina apuna, T.\nkorj.: [Aina] [olkohon] [apuna]; B = T:n korjaus.--\n\n[81] Tästä alkaa kopion mukaan painettu osa (ks. siv. 62). 21. T.\nkorj.: Nijnkun; B = T:n korjaus -- 25. T. korj.: [Armon] [alle]\n[ottakohon]; B = T:n korjaus -- 29. Korj. vijsauden; B = korjaus --\n35. T. korj.: Kansan Kaunihin avuxi, Alamittaisten autudexi; B = T:n\nkorjaus -- 36. T. korj.: Jotka huiki hävennehet; B = T:n korjaus --\n36 1/2 T:n lisäys: Kokonansa Köyhtynehet, Sortunehet sodan alla; B =\nT:n lisäys -- 37. T. korj.: Rauha rakkahin J[uma]la; B = T:n korjaus\n-- 38. T. poispyyhkinyt -- 38 1/2 T:n lisäys: Lepo meille mieluhinen,\nSuurin lahja surun alla (korj.: anto [suurin] [surun alla]), Lahja\nolis onnellinen; B = T:n korjattu lisäys -- 1. T. korj.: sanoen; B\n= T:n korjaus -- 3. B. Sananlaskusa -- 7. T. korj.: Sillä; B = T:n\nkorjaus -- 9. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus -- 14. B. Aiwuan\n-- 21. B. ainoset -- 23. Korj.: mä vihdon; B = korjaus -- 27. B.\nantehexi -- 34. T. korj.: Costostasi; B = T:n korjaus -- 35. B.\nsynnit -- 36. T. korj.: ansanehet; B = T:n korjaus -- 37. T. korj.:\nantehixi; B. antehexi -- 38. T. korj.: muinanen; B = T:n korjaus\n-- 40. B. nijtull' -- 41. T. korj. Kuiva; B = T:n korjaus -- 42. T.\nkorj.: vihdon; B = T:n korjaus -- 45. B. waiwost' -- 48. T. korj.:\nmuinosella; B = T:n korjaus -- 49. T. korj.: Laulasima; B = T:n\nkorjaus -- 51. B. Ainua -- Tähän loppuu toinen painos.\n\n[82] Alkuaan lienee ollut: Saarin --\n\n[83] Sana on poispyyhitty.\n\n[84] Korjattu:. Woi meitä ihmis parcoi.\n\n\n\n"]