[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fQUfm5uYEPLWv8vBdPqHKzZlSa3-0t8yVA9jgYhlk3yE":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":15,"language":16,"yearPublished":17,"yearPublishedTranslation":18,"wordCount":19,"charCount":20,"usRestricted":21,"gutenbergId":22,"gutenbergSubjects":23,"gutenbergCategories":25,"gutenbergSummary":27,"gutenbergTranslators":28,"gutenbergDownloadCount":29,"aiDescription":30,"preamble":31,"content":32},1415,"Aenigmata Fennica","Ganander, Christfrid",1741,1790,"1415-ganander-christfrid-aenigmata-fennica-suomalaiset-arwotuxet","1415__Ganander_Christfrid__Aenigmata_Fennica_Suomalaiset_Arwotuxet","Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa","tietokirja",[14],"kansanperinne",[],"fi",1783,null,6153,31961,false,53229,[24],"Riddles, Finnish",[26],"Mythology, Legends & Folklore","\"Aenigmata Fennica: Suomalaiset Arwotuxet Wastauksien kansa\" by Christfrid Ganander is a collection of Finnish riddles and their solutions that was published in the late 18th century. This work is significant in showcasing the cultural heritage and intellectual traditions of the Finnish people, particularly through the use of riddles, which were common in folk gatherings and educational contexts. The book holds both entertaining and pedagogical purposes, providing readers with a glimpse into Finnish folklore and linguistic play.  The content of \"Aenigmata Fennica\" consists primarily of a compilation of riddles, many of which draw on agricultural, natural, and everyday life themes familiar to Finnish society during Ganander's time. Each riddle presents a playful and challenging question, inviting readers to engage their wits in finding the answers, which are provided immediately following each puzzle. The riddles vary in complexity and style, reflecting a rich tapestry of Finnish linguistic expressions and insights into the mindset of the people, making the text not just a source of amusement, but also a valuable resource for understanding Finnish culture and language. (This is an automatically generated summary.)",[],254,"Gananderin kokoama teos sisältää laajan valikoiman suomalaisia kansanarvoituksia vastauksineen. Arvoitukset on kerätty 1700-luvun loppupuolella, ja ne esittelevät suomalaista kansanperinnettä, kielenkäyttöä sekä entisajan ihmisten mielenlaatua ja huumoria.","Christfrid Gananderin 'Aenigmata Fennica' on Projekti Lönnrotin\njulkaisu n:o 1415. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen\nulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan\nkäytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","AENIGMATA FENNICA\n\nSuomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa\n\n\nKootut Kahdexan toista Ajastaikaa\n\nChristfrid Gananderilta. Philos. Mag.\n\n\n\n\n\nWASASA,\nPrändätty Georg Wilh. Londicerildä,\n1783.\n\n\n\n\n\n\n      Aenigmata Fennica.\n\n      In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima,\n      quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad\n      acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda\n      proponunt.\n\n\n\n      Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes,\n      medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent,\n      ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus,\n      hominem esse dicens.\n\n      Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem\n      praestiti, Tu Oedipus esto.\n\n                                            _Erasmus._\n\n\n\n\nEsipuhet.\n\n\nEttä Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuu\nseurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi:\nne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn\npidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15\nluetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämän\ntapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit,\nmeidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinen\ntoistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakin\noli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä\npidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia\narwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä\npyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus,\nkoetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata ja\nselittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn\ntyperäxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-Isäimme\nSuomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexän\narwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olit\nhengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensä\nsäylytit.\n\nSitä likin nijn erinomattain näistä Suomalaisista arwotuxista tutaan\nSuomen kansan sywä perään ajatus ja hywä äly, että somaisijn\nwertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja\npeittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäki\najattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maan\npäällä, eikä heidän ajunsa ole muita halwempi.\n\nWielä nijn näistä Arwotuxista opitaan Suomen kielen runsaus ja\nsoweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaak. Näisä, nijnkuin myös\nRunoisa ja Suomalaisisa sananlaskuisa, on Suomen kieli wanhasa\npuhtaudesaan säylynyt.\n\nEdespäin, nijn nämät Arwotuxet sijnä tarkoituxes ulos annetaan, että\nnekin jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot\nlukiat, erinommattain lapsi wäestä ja nuorista tulisit houkutelluxi ja\nyllytetyxi wähintänsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, nijnkuin lystin\nwuoxi ja huwixi, ja nijn huomahtemata oppisit kirjaa lukemaan.\n\nWihdoin nijn lukia taita hawaita, että monta arwotusta on yhdenkaltaset\nmutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistainnut näitä kootesani,\nettä ne muuttelewat maan paikkain puhenparren jälkeen; jonga tähden\nminä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukia taida\npahaxua. Monta arwotusta kuuluu rumalda ja riwolda, mutta ei merkitse\nnijn pahaa. Usiammat nijstä minä olen peräti ulos jättänyt; ja se on\nuskottawa että monta muuta arwotusta wielä meidän maasamme on joita en\nole tainnut tawottaa. Kookkoot ja lisätkööt muut toisti ne kuin jälillä\nlöyttää taitaan. On kuitengin meillä Suomalaisilla nyt täsä koosa\nusiammat Arwotuxet kuin yhdelläkään toisella kansalla, esimerkixi\nRuotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on ränttihin tullut ja\nulos annetut.\n\nKoska he, ja muut kansat on arwotuxiaan säylyttänehet ja arwosa\npitäneet mixikäs ei Suomalaiset arwotuxet olis sitä ansainneet, että ne\ntallella pidetäisijn ja ei jäis ikuseen unhohduxeen ja mies mieheltä\nulkomuistilta ailehtimahan. Ei ne ole halwemmat sentähden että ne\nkamalalta kuuluwat; waan juuri sijnä asian haaras ne sen synkän itäisen\nmaan puheen partta lähestywät.\n\nWijmmeisexi, nijn waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret,\nwielä nytkin meidän maakunnasamme, toinen toistansa näillä arwotuxilla\nkoettelewat; se luetaan häpiäxi, jos ei toinen saata wastata kolmea\nedespantua arwotusta ja näyttäwät he silloin toinen toisensa\nhäpiä-pihaan, ja tietäwät wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa\ntoisilleen, jos ei hän (kumppali) tiedä wastata 3 arwotusta.\n\nHyis, hyis hywölään, hywölän koirat haukkumaan, meeppä tyttö kattomaan\nmitä sieltä tulee? tuleepa hänestä yxi tyttö repale, ryysyissä,\nryäsyissä, hijri hewoissa, kapusta korjana (se on, rekenä) etc.\n\nKuin näin arwotuxilla kamppaillaan, nijn sanowat he; saatkos minun\nhywölään; jopa sain sinun hywölään. etc.\n\nHywölä on wissijn aina pakanain ajasta joku paikka josa häwetään;\nnijnkuin metsä on tapiola, mehtola ja nijn monta muuta.\n\nJos nämät arwotuxet halulla wastaan otetaan maanmiehiltä; nijn\ntästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulda ulosannetaan: nijtä minä\nolen lisännyt myös 18 ajastaikaa. Elä hywin, rakas lukia!!\n\n Toiwottaa Sinun Maanmiehes\n Frantsilasta s. 1 p. Huhti-Kuusa\n Wuonna 1783.\n\n                 Christfrid Ganander.\n                 Philos. Mag.\n\n\n\n\n\n\nSuomalaisia Arwotuxia,\nWastauxen kanssa.\n\n\n\n\n1.\nKiwinen pelto, rautanen äes, koiwun kuoret siemenenä. Mikä se on?\nWastaus: Pij, tuli rauta, taula.\n\n2.\nHalli mäellä haukkuu, että luut suusta murenu? Wast. Loukku, hampun\nluut murendaa.\n\n3.\nHirwi seiso, Lapa lijkku? Wast. Owi.\n\n4.\nTeiri puus, suolet maasa, wielä sittenkin kukertaa. Wast.\nKirkkon-kello. N:o 118.\n\n5.\nPää kuin ora, häntä kuin sirpi, keskeltä kuin trupattu myllyn säkki?\nWast. Kana.\n\n6.\nPää kuin kerä, häntä kuin korento, keskeltä yhtä ymmyrjäinen? Wast.\nKissa.\n\n7.\nHuuta yöt, huuta päiwät, ei koskaan äni lankee? Wast. Koski kuohuu.\n\n8.\nWeden lipu, maan tihku? Wast. Wenes, lipu, i.e. ljukas.\n\n9.\nLiha fadis, liemi wataas? Wast. Wäki wenhees, wesi airoisa.\n\n10.\nPohjatoin, kannetoin, tuoresta lihaa täynnä? Wast. Sormus.\n\n11.\nHaapa hallawalla mäellä koiwu korwen kankahalla juuret yhtehen juniwat?\nWast. Lehmän sarwet.\n\n12.\nPäiwän wijsaus käy maan kunnian päällä, noukki ylös maan kunnian, tuloo\nmettän wijsaus, ja noukki ylös päiwän wijsauden, maan kunnian päältä?\nWast. Kukko käy pellollen, syö jywiä, ja haukka wie sen pois. N:o 106.\n\n13.\nNahka syödään, weri myydään ja liha poltetaan? Wast. Terwaxet parkki\neli petäjän kuori syödään, terwa myydän puu poltetaan terwa haudasa.\n\n14.\nMik on tehty minkin mankin, kirjoitettu kimpin kampin, sinitty\nsinikiwellä, woittu wuoren mustaisella? Wast. Satula.\n\n15.\nTeppu juoxi tietä myöden terwattu tepun jalat teppu itte terwasempi?\nWast. Reen-jalaxet.\n\n16.\nHäntä kuin wasta, päältä kuin maxa, sisältä kuin juusto? Wast. Nauris.\n\n17.\nIsä synty, kuin pojat purjehti? Wast. Kuin walkiata isketään, nijn\nkipinät lentelewät, ennen kuin ilmi walkia saadaan.\n\n18.\nTuhat tuhatta, sata sataa, juoxee nijnijstä siltaa waskiseen linnaan?\nWast. Herneet, seulasta pataan eli kattilahan.\n\n19.\nLato täysi lampaita, punanen tillari keskellä? Wast. Hampaat suusa ja\nkieli.\n\n20.\nWakka täysi warpuisia, wijkon päästä wijmmestäkin? Wast. Kirkko.\n\n21.\nPääsky lensi päiwän alla, sata miestä sijwen alla, kaikki raudan\nkarwasia? Wast. Purjehtiwa alus.\n\n22.\nMikä se on, joka ei huku wedes, eikä pala tules, ja ei mahu maan\nrakohon? Wast. Nimi.\n\n23.\nKiukorainen, koukurainen, kaikki pellot paskantopi? Wast. Sirpi.\n\n24.\nKiwinen polto, koiwunen siemen, rautanen äes? Wast. Tulirauta, katso\nR:o 1.\n\n25.\nTien pituus, porsaan suurus? Wast. Köysi wyhti.\n\n26.\nIsäntä wäärä, Emäntä hullu, kolme päätöintä lasta? Wast. Padan kripa\neli sanka, pata, ja padan jalat.\n\n27.\nWijsi weljestä edellä menöö, paljas pää takaa ajaa? Wast. Warpaat\nedellä, kantapää jälistä.\n\n28.\nWijsi nientä, ja joka niemen pääs on kalliot? Wast. Kynnet wijden\nsormen nenäs.\n\n29.\nLiha lijkkuu leipomessa, lieni wartahan nenässä? Wast. N:o 9.\n\n30.\nTissaa tassaa, ehtolla wijmmein rossahta? Wast. Tallus.\n\n31.\nNeity käwele pitkin orsia, rijhen parsi peräsä? Wast. Kissa.\n\n32.\nKaxi kukkoo yli orren tappelee? Wast. Silmät.\n\n33.\nLihan lieko lammikos makaa ja ei mätäne? Wast. Kieli suusa.\n\n34.\nIso alla ähkää (röhky) wähä päällä ressuttaa? Wast. Kuin kylwetään.\n\n35.\nKuinga sitte mailma sikiäis, kuin kaikki miehet ja waimot kuolisit, ja\npappi ja walkoonen tamma waan jäis? Wast. Pappi ajelis ja wihkis poikia\nja pijkoja.\n\n36.\nMistäs Pappia saadaan, jos kaikki yhteen aikaan kuolisit? Wast.\nStudenteistä.\n\n37.\nMistäs kaikki kengät yhteen eli kokoon tulee? Wast. Neulasta.\n\n38.\nIsän istuu puus, takoo weräjän suus, lampaan lapa suus, koiran kontti\nkainalos? Wast. Kuin tuuloo ja on paha ilma.\n\n39.\nKyynnärä karwasta, piwo paljasta? Wast. Kylpywasta.\n\n40.\nKoira haukku kollotteli, mäen päällä mällötteli minä saparosta pitelin,\nsaparosta sapsuttelin? Wast. Se on, kuin hamppuja loukutetahan.\n\n41.\nKarwanen alta, karwanen päältä, karwanen molemmin puolin? Wast. Fällyt\nkaxinkerroin.\n\n42.\nRuottis walkiaa isketään, tänne säteet lentä? Wast. Kuin salasmata lyö,\nukkosen ilmalla.\n\n43.\nRuotis tammia weistetään, tänne lastut lentäwät? Wast. Kuin tänne\ntuodaan tammitaldrikkia.\n\n44.\nMingätähden jänis juoxoo yli tien? Wast. Sentähden ettei pääse alatti\ntieen.\n\n45.\nMahtuu aakkunasta, mutt' ei aidan raosta? Wast. Pölkky.\n\n46.\nEläwä hauta, eläwä ihminen? Wast. Jonas walaskalan wattas.\n\n47.\nMitäs se ihminen tarwihtee josta sielu ja ruumis erkanee? Wast. Kuin\nwaimo on synnyttänyt, nijn hän tarwihtee ruokaa ja juomaa, maito\nkeittoa, ja saunan loukkoa.\n\n48.\nMinkä tähden Ruottis pannaan kahdet kynttelin saxet arkuun kans kuin\njoku kuoloo? Wast. Sentähden ettei saa sormia pois hakuta.\n\n49.\nMingätähden kärmes kämpi puuhun kuin poikia saa? Wast. Että he luulewat\nhänen kironneen maata syömään, nijn sijtä wijhasta he söisit hänen.\n\n50.\nMinkätähden kissa poikansa syö? Wast. Kuin paljon pilataan ja\nnauretaan.\n\n51.\nMinkätähden ei sika tähtiä näe? Wast. Ettei se katto nijn korkialle.\n\n52.\nMinkätähden ei kettu näe päiwän ylenemistä? Wast. Että se katteloo aina\nylöspäin.\n\n53.\nMinkätähden herneet toisiansa hakoo padas? Wast. Ett on wähän, ja pata\nlujasti kiehuu nijn yxi huuta; täällä mina olen; toinen misä sinä olet.\n\n54.\nKuinga eli millä Drengi Hannu woitti huhdon pirulda? Wast. Sentähden,\nettä hän ajo ämmällänsä huhdalle.\n\n55.\nMingätähden käki elättäjänsä syö? Wast. Sentähden että hän luuloo\nelättäjänsä panneen hänen werta sylkemään.\n\n56.\nTeltu seisoo tien siwus, teltun jalat terwattuna, eikä pelkää Herrasta\nmiestä? Wast. Kirkko.\n\n57.\nMingätähden ei leiwän läpi kelppa syödä? Wast. Sentähden että se on\ntyhjä ja ei mitänä.\n\n58.\nLato täynnä lampaita, yxi keritty keskellä? Wast. Tähdet ja kuu\nkeskellå.\n\n59.\nKuollut eläwää wijdasta wetää? Wast. Harja.\n\n60.\nMakaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, puinen mies, puinen turkki, kaikki\nwijsaat woittaa? Wast. Olut tynnyri.\n\n61.\nEläwä puusta pitää, nuora puun nenässä, kuolema nuoran nenässä, mato\nkuoleman selässä eläwä nenän edesä? Wast. Ongi.\n\n62.\nSika lijnaa wetää, yli puun, läpi lehmän? Wast. Harjas piki langas,\nlästa ja nahka.\n\n63.\nKymmenen wetää neljästä niemestä, lewiähän lietesehen, lewiästä\nlieteestä, pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awo laukkuun? Wast. Kuin\nlypsetään lehmästä maito kiuluun, sitte kirnuun, wihdon wattaan\n(ljedes, i.e. syrjä.)\n\n64.\nWijsi pitää, wijsi piexää tiasen päätä kannon pääs? Wast. Seppä rautaa\ntakoo.\n\n65.\nOris orpo lijna harja, seiso pyhällä sialla, wihannalla mättähällä?\nWast. Kirkko.\n\n66.\nSyli puuta, waaxa wettä, kyynnärä paikkaa pahaa? Wast. Myllyn\nwesi-ruuhi, se on sylen pitkä, waaxan sywä ja kyynnärän lewiä, se on\npaha paikka että yli astua.\n\n67.\nKiwinen kenkä, tuohinen lakki? Wast. Huonet kiwi jalalla ja tuohi katto\npäällä.\n\n68.\nMettäs syntynyt, korwes kaswanut, seinällä seisoo polwella laulaa?\nWast. Kanteles eli peli.\n\n69.\nWiron uuhi, saxan lammas, pellolla pyöri, tarhalla Tanttu? Wast.\nSammakko.\n\n70.\nKoira haukku kolkutti, mäen päällä mälkytti minä hännän saparosta\nkijnni pidin? Wast. Hampu loukku. N:o 2, ja 40. se sama, wähä toisin.\n\n71.\nAittaanen mäellä ei owea, ei aakkunaa? Wast. Linnun muna.\n\n72.\nSyntynyt syö yhdexän syntymätöintä, maan alla maan päällä, pisimmän\npuun eli kuusen ladwas? Wast. Oli yxi mies joka eläwästä emäsiasta ulos\nleikkais 9 porsasta, paisto ne, ja söi puusa, ja pani mättähän eli\nturpahan päänsä päälle.\n\n73.\nKesän leski, talwen leski, syyxyn uunna morsianna? Wast. Rijhi.\n\n74.\nMahtuu aidan raosta, mutt' ei mahdu aakkunasta? Wast. Pöytä.\n\n75.\nLato eli aitta alla, mylly päällä, tihku wijta myllyn päällä? Wast.\nWatta suu tukka eli hiuxet.\n\n76.\nPunaanen kuin kruusi, walkonen kuin lijna, lehtiä hän kantaa, häntä\nhänelle on? Wast. Nauris.\n\n77.\nPaikka paikan päällä, ei yhtään neulettä? Wast. Kupu kaali.\n\n78.\nSilmästänsä syö, kyljestänsä paskantaa? Wast. Mylly.\n\n79.\nKyynnärä karwasta pion täysi karwatointa? Wast. Wihta eli wasta jolla\nkylwetään. N:o 39.\n\n80.\nLyhy jalka lylleröinen, tasa jalka talleroinen kaiken karjan korwesta\nkokua? Wast. Harja.\n\n81.\nKattila mäellä kuohuu ilman puita terwaxia? Wast. Wihalais eli\nmuurahais pesä.\n\n82.\nKarwaanen alta kattoo, mullikaista (nikku päätä) nielläxehen? Wast.\nKakku (Karihta) imöö.\n\n83.\nMakaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, pussahtaa kuin pistetään? Wast.\nKalja tynneri, kuin henkitappi awataan nijn pussahtaa. N:o 60.\n\n84.\nWatta alla, watta päällä, annan pitkän hoilotella? Wast. Kalja tynneri\nkuin pestään, käsi sisällä pesöö.\n\n85.\nMyröönen mäkiä kämpi, kahdexan jalan neljän silmän mullwahduxen, kahden\nhännän roimahduxen? Wast. Lehmä tijnessä käwelöö, mäkiä myöden.\nMullwahtelo silmät i.e. katto ruumasti.\n\n86.\nKaxi haistaa, yxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näköö, neljä remputtaa,\nkaxi koiria torjuu? Wast. Lehmä sieramillaan haistaa, syöpi, näkee,\nkuule, nisät remputtaa, sarwilla koiria puskoo.\n\n87.\nAlla nawan naputtaa, päällä polwen poukottaa poputtaa, sijn, kuin on\nmusta, pistä sijhen? Wast. Tuppi.\n\n88.\nPuusta pillu, luusta kulli, pussahtaa kuin pistetään eli, kuin pistää\nnijn loskahtaa? Wast. Taikina kaukalo, kädet joilla sotketaan.\n\n89.\nHarakka haristelo, pitkä pyrstö pyristelö, kuumallen wuorelle\nmuniaxensa? Wast. Kerähtä, piakko eli leipä lapio, jolla leiwät uunijn\npannaan.\n\n90.\nMies metään menöö, kaukaloita taansa nakkeloo? Wast. Jäljet.\n\n91.\nMies mettään menöö, silmät kotiaan katto? Wast. Kirwes, olkapäillä.\n\n92.\nMies mettään menöö, selkä silmiä täynnä? Wast. Kontti seljäs.\n\n93.\nMies mettään menöö seipäitä selkä täynnä? Wast. Sika, harjaxet seljäs.\n\n94.\nNahka korwat, rauta hambaat, hampuista suittet ja trawaa kuin\ntrawautetaan? Wast. Rukki, katso N:o 226.\n\n95.\nPijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolden eikä lakasten?\nWast. Päiwä-paistet.\n\n96.\nNeljä neittä niemen päässä, kaikki yhtehen kusowat? Wast. Lehmän nisät\nkuin lypsetään.\n\n97.\nKitu yöt, kitu päiwät, lehden ajan lepäjä? Wast. Lehmän-kytkyt warsi.\n\n98.\nMahtuu kissin jälkeen, mutt' ei mahdu lehmän parteen? Wast. Se on\nseiwäs eli humala riuku.\n\n99.\nOrih juoxoo, ohjat seisoo? Wast. Joki wesi juoxoo, ja maa se on aina\nyhdes paikas, se on molemmin puolin kuin ohjat.\n\n100.\nOrih juoxoo, lapa lijkkuu? Wast. Se on kuin kehrätään hyppäri (se on\nlapa) lijkku ja hjulu eli ratas on se oris.\n\n101.\nMies tuwas, päätä ulkona pestään? Wast. Hirsi, sen pää ulkona pestään.\n\n102.\nKilisö, kalisoo luisten lukkuen takana? Wast. Lampahan kieli kuin se\nmeäkyy.\n\n103.\nHakkaa yöt, hakkaa päiwät ei koskaan lastua saa? Wast. Seinä-kello.\n\n104.\nLuust on, waan ei ole luusta, lihasta on waan ei ole lihasta, teköö\nkuningasten wälillen rijdan? Wast. Pännä, kirjotus kynä.\n\n105.\nPää kuin neula (ora) keskeltä kuin kerä, perästä (häntä,) kuin\npetkeleen terä? Wast. Kana.\n\n106.\nKynsillinen wei päiwän tiedon pellon parannuxen päältä? Wast. Haukka\nwei kukon tunkiolta. N:o 12.\n\n107.\nKaxi kulta kerää (kanaa) yli orren tappele? Wast. Silmät.\n\n108.\nMikä se on, jonga kieli pään laella on? Wast. Kontti eli laukku.\n\n109.\nEnänee kuin otetaan, wähenee kuin pannaan? Wast. Saunan aakkuna koska\nlauta lykätään.\n\n110.\nTahdokkos sijhen saunaan mennä, johna witta owella on? Wast. Hewosen\nhännän alle.\n\n111.\nKaxi weljestä korwan juoxee, ei kumpanengaan edelle pääse?\nWast. Reen-jalaxet.\n\n112.\nMikä se on joka aina wedes makaa ja ei ikään mätäne? Wast. Kieli.\n\n113.\nYlös ja alas mäkiä, ja kolmekymmentä napulata niskas? Wast. Äes eli\nkarhi.\n\n114.\nWesi lukku, puu awain, fangit pääsi, takaa ajaja kijni saatin?\nWast. Punanen meri, Mosexen sauwa, Israelin lapset ja Pharao.\n\n115.\nPäiwällä täynnä ehtoolla tyhjänä? Wast. Kenkä.\n\n116.\nYlös ja alas päin wastamäkiä, pehmiä wuodet seljän päällä?\nWast. Lammas, willa seljäs.\n\n117.\nSeittemen sepalusta seittemättä kymmentä kenetin ja kertun persees, awo\nperseet sittekin on, kuin pellollen menee? Wast. Kukko ja kana, pursto\nylös tulesa.\n\n118.\nTeiri puus, suolet maas, kupu kultaa walaa? Wast. Kirkon-kello ja sen\nsijma katso N:o 4.\n\n119.\nYxi musta mulli myllittelee yhdes kirjawas karjas? Wast. Pappi kirkosa.\n\n120.\nWanha wakka, uusi kansi? Wast. Järwi-jää.\n\n121.\nKirjawa karja käy nijnistä silta myöden, rautaseen linnaan? Wast.\nHerneet seulasta pataan.\n\n122.\nOnsi puu, kometo haapa, josta luikurit tulewat kijlusilmät lentelewät?\nWast. Takka, josta säteet lentäwät.\n\n123.\nOris tallis, häntä tallin päällä? Wast. Takan torni eli pijppu ja itte\ntakka.\n\n124.\nIsä kapalos, pojat sotia käywät? Wast. Tulus kääry.\n\n125.\nYxi hijri kaxi häntää, kengä se on, kengä sen arwa? Wast. Kengä ja\nnauhat eli korwakkeet.\n\n126.\nTuhat tuhatta, sata sataa, enää kuin epäluku, kaikki yhdellä wyöllä\nwyötetty? Wast. Olki lyhde.\n\n127.\nMusta uuhi (lammas) sininen Wittu? Wast. Pata, sininen sisältä kuin\nostetaan.\n\n128.\nIsä synty, pojat juoxoo? Wast. Se on kuin walkia tehdään, ja kipineet\nedellä menöwät.\n\n129.\nIsä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapukaiset, pojat yhtä ymmyrjäiset?\nWast. Humalan riuku, Äiti köynnös, tyttäret lehdet, pojat humalat.\n\n130.\nYxi musta mullukainen, neljän loukon sisällä, syö kerran päiwäs jos\nsyötetään, hampaja sittekin kaiwetaan? Eli yxi musta mullukainen sata\nsaawia juo? Wast. Saunan kiuwas.\n\n131.\nKarwanen kuin lammas, kewiästi keikkuttaapi, ja ei sillä ole kuitengaan\nyhtään karwaa? Wast. Harakka.\n\n132.\nPidee pitkiä puita, matalee maan ruohoja? Wast. Maan tie.\n\n133.\nMustat huulet, punanen suu, musta kieli? Wast. Uuni uunin suu on musta,\nkuin on lämminny nijn on punanen, kerähtä (leipä lapio) on kieli.\n\n134.\nEnnen on paistanut, nyt eikä toisten, ei sillen sinä ikänä? Wast.\nPunasen meren pohja ja Jordanin wirta kuin kuiwi ja pohja näky, nijn\nauringo sijhen paisto.\n\n135.\nMustee syttä, walkosee witiä? Wast. Harakka.\n\n136.\nLehmä teki luun, luu teki wasikan? Wast. Kanan muna.\n\n137.\nKaxi haistaa, kaxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näkö, neljä riputtaa,\nwijdes peräs kripsaa? Wast. Lehmä, sen sieramet, silmät jalat ja häntä;\nkatso N:o 86.\n\n138.\nSika winku sillan päässä, kultaasta kurikkata, hopiaasta sauwaa?\nWast. Se on kuin kirnutaan.\n\n139.\nMusta härkä mulleroinen, juopi wettä saawillisen puolen toista\ntoisinansa? Wast. Saunan kiuwas.\n\n140.\nMusta rijppuu, punaanen lijkku? Wast. Pata walkian päällä.\n\n141.\nPunanen pää, heikko niskoosta, karwanen juuresta, neittsen perseelle\nhywää teköö? Wast. Mansikka, neittyet syöwät sitä tärkiästi.\n\n142.\nMikä tekemätöin on? Wast. Seinän rako.\n\n143.\nLemmen lehti liepsahteloo, sinne kaikki kansa kattahtaa? Wast. Owi.\n\n144.\nTuttuja tupa täynnä, ei puoliakaan tunneta? Wast. Jäljet. N:o 248.\n\n145.\nMitä kaikki mailma teköö yhtä haawa? Wast. Wanhanowat.\n\n146.\nMies tuwas sata haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölkky, jonga päällä\nweistetään.\n\n147.\nKehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty (se on lyöty) tuulia\ntietämään? Wast. Wijri.\n\n148.\nMustee syttää, walkosee witiä, korkiaa kotaa matalampi rekiä?\nWast. Harakka. N:o 135.\n\n149.\nSata sarkkinen, tuhat turkkinen, pellollen meni, perset näky?\nWast. Kana.\n\n150.\nRuottis hakataan, tänne lastut lentelöwät? Wast. Sodat kuin tänne\nkuuluwat, eli rahat kuin sieltä tulewat.\n\n151.\nSata sarwinen, wijsi kylkinen? Wast. Äjes.\n\n152.\nKylän korja käykyllänsä, kaikki lainehet lukoo? Wast. Aara, aura,\nsahra, waot.\n\n153.\nEdestä kuin kerä, keskeltä kuin sukki perästä kuin keppi? Wast. Katti.\n\n154.\nYmmyriäinen kuin muna, pitkä kuin Kirkon-seinä? Wast. Lanka kerä.\n\n155.\nMies mettään menöö, lyö waajan ketoon, tuo rejän kotia? Wast. Mies kuin\npaskanta.\n\n156.\nMitäs ennen otat; kuolleita kuoppalisen eli makkaroita maljallisen\n(fadillisen)? Wast. 1:o Naurijta kuoppa täysi. 2:o kärmeet on makkarat.\n\n157.\nKummanko ennen otat ämmän rupisen pään, eli woileiwän aakkunalta? Wast.\n1:o Räätikkä on rupinen. 2:o Räkä.\n\n158.\nKummanko ennen otat 1:o kiwen päältä kijluwaisen eli 2:o aidan raosta\nkattowaisen? Wast. 1:o Kärmet. 2:o Rukihin tähkä.\n\n159.\nMies mettähän menöö, sen kotia tuo, jot ei kijnni saa, sen mettähän\njättä jonga kijnni saa? Wast. Täit, päässä. Tämä on wanhoilla näin\nLatinaxi. In densis silvis bis venor qvinqve catellis, Quod capio\nperdo, quod non capio mihi servo.\n\n160.\nPijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolten eikä laasten?\nWast. Päiwä-paiste.\n\n161.\nMinä tiedän, sinä tiedät ja ei Jumala tieda? Wast. Wertaistaan.\n\n162.\nKarwainen suutans ammotteloo, sinne karwanen pistetään? Wast. Rasa eli\nwantus, johonga käsi pistetään.\n\n163.\nLaut' on lyöty lammikkohon, ei märkäne, ei mätäne? Wast. Kieli.\n\n164.\nNahka orres, kurikka parres, Herran edes leffanteraa? Wast. Kukko\nleffanteraa, sijwillään.\n\n165.\nMikä se on kuin kaikkijn tarttuu? Wast. Nimi.\n\n166.\nYöllä uljas, päiwällä paljas?\n\neli\n\n167.\nYöxi pukoo, päiwäxi rijsuu? Wast. Sauna kuin lämmitä pannaan, kuin sawu\ntuloo.\n\n168.\nKaxi sisarusta juoxoo ympäri koko maan, mutt ei tee muuta kuin kaxi\njälkee, ja ei koskaan yhteen tulee? Wast. Reen anturat, jalaxet.\n\n169.\nWedestä syntyy, wetehen kuoloo, ympäri maisten kulkoo, ja ei koskaan\nrahata rekeen istu? Wast. Suola.\n\n170.\nYxi huonet seisoo täynna ruokaa, ei ole kattoa ja on harwat seinät?\nWast. Laiho wainio.\n\n171.\nKuollut eläwätä puskasta wetää? Wast. Harja wetää täitä päästä.\n\n172.\nMikä se on kuin ensin kättä antaa kuin huoneesta lähtöö, ja sitten\npuohon wahtaa? Wast. Owen kripa kättä antaa, kynnys pilluun wahtaa.\n\n173.\nSata sataa, tuhat tuhatta seisoo yhden Tammen lastulla? Wast. Karsta.\n\n174.\nUlkomaalta tuodaan yxi tynnyri ja on kahtalaista olutta sisällä, eikä\nyhtäkänä läpiä eikä ontta sinne ole? Wast. Muna.\n\n175.\nSata sataa, tuhat tuhatta, makaa kahden tammen lastun wälisä? Wast.\nKirja, sen blaadit ja präntti.\n\n176.\nTulita, nulita, kasta, pistä läpeen? Wast. Kuin lanka pistetään neulan\nsilmän, nijn se järsitään etc.\n\n177.\nSian willa wetää lankaa, lehmän läpi, puun ympäri? Wast. Suutari kuin\nneuloo, harjaxet on langas pääsä.\n\n178.\nLiwertelöö, lawertelo eli kilkkaa kalkkaa luisten lukkusten takana?\nWast. Kieli kuin puhuu.\n\n179.\nMikä käy ymbäri eli yli ihmisen ymmärryxen? Wast. Täi, ja lakki.\n\n180.\nKaxi kultasta kerää yhdellä orrella on? Wast. Silmät.\n\n181.\nWanha faari istu tuwas tuhat haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölky jonga\npäällä hakataan.\n\n182.\nPojat lijkkuu ennen kuin isä syntynykkään on? Wast. Heinät kootaan\nrukohin, ruoista suowa kaswa, ja ne lijkutetaan ennen.\n\n183.\nNahka syödään weri juodaan ja liha poltetaan? Wast. Kuin mäntyjä\nparkataan, männyt kuoret petuxi otetaan ja syödään, puu poltetaan\nterwaxi.\n\n184.\nAidan raosta wälkkywäinen, kiwen päältä kijltäwäinen? Wast. 1:o Ruis.\n2:o Kärmes.\n\n185.\nEi wedes wajoo, eikä heinis kahaja? Wast. Päiwä-paiste.\n\n186.\nPijmä kaatu pirtin päälle ei lähde luudilla laasten eikä pesimillä\npesten? Wast. Päiwä-paiste huoneen päällä. Katso N:o 160.\n\n187.\nLinna lijkkuu, koski kijkkuu, linnan lippu taiwas alla? Wast. Pata kuin\nkiehu, rippuu kraus kraaku eli sanka.\n\n188.\nPimiä tuloo, hämärä saawuttaa kaxi karwaasta yhteen tassutta (yhteen\nlyöwät)? Wast. Silmän terät, kuin uni rupea tulemaan.\n\n189.\nUlkomaalla weisataan, ääni tänne kuuluu? Wast. Kirjoja siellä tehdään.\n\n190.\nInuu, itköö, lentä, laulaa, menöö piippuhun se on pesään, teköö poikia?\nWast. Wapsahainen eli mehiläinen.\n\n191.\nMikä se on kuin on höyhen tyynyä pehmiämpi? Wast. Äitin syli.\n\n192.\nSuossa sääryxitä, kengätöin kedolla, pölkky pöydän päässä, Lastu\nlaatialla? Wast. Kurki suos, kettu kedolla, isäntä pöydän päässä ja\nlapsi laatialla.\n\n193.\nHaap on hallan kalliolla, koiwu kallion mäellä, juuret yhteen jupii,\nladwat ei läheskään pääse? Wast. Lehmän sarwet. 334.\n\n194.\nToinen toistansa takoa aja, ei koskaan kijnni saa? Wast. Lainehet\njärwes.\n\n195.\nLäpi pääs, pää läwes, lällitin läwen owessa? Wast. Lapsi joka rintaa\nimöö, rinnan pää läwes se on lapsen suus, lällitin on lapsen kieli.\n\n196.\nKarwanen hömmäilö, karwatointa nielläxensä? eli karwanen hömmötetty,\njohon paljas pistetään? Wast. Se on wantus.\n\n197.\nMytty mättähän takana (alaanen) kiekura kiwen alanen, kieko kannon\nwarjoihinen? Wast. Kärmes.\n\n198.\nMikä se on, kuin on ollut mailman alusta, ja mailman loppuun asti, ja\nei ikään wielä wijden wijkon wanhaxi pääse? Wast. Kuu.\n\n199.\nYxi ystäwällinen käärämä, ei lijku lijkuttamata ei käänny kääntämätä,\neikä syö syöttämätä, eikä ota sitä kuin annetaan, eikä ano sitä kuin\ntarwittoo? Wast. Wähäinen lapsi.\n\n200.\nMinä olen mies, ja en minä ole mies, mutta kun multa pää\npoikkileikataan, nijn minä wasta miehexi tulen, minun kauttani\nwallittewat, Kuningaat, Pispat, Förstit, ja minusta tulee sota ja\nrauha? Wast. Kynä eli kirjotus pännä.\n\n201.\nKarwanen hömötetty, johon paljas pistetään? Wast. Wantus eli kintas.\n\n202.\nKahesti syntyy, kerran kuolee? Wast. Lintu 1:o munas, 2:o sitten ulos\ntulee.\n\n203.\nMikäs uskollisin eläin on ihmiselle? Wast. Täi se seura ihmistä waikka\nhirsin puuhun.\n\n204.\nMikä ensimmäisen kerran pisti neulan Adamin turkkijn? Wast. Pukki eli\njäärä.\n\n205.\nMingätähden jänes hyppää tien yli? Wast. Sentähden ettei hän pääse tien\nalta, eli ei taida käydä, waan aina hyppää.\n\n206.\nLika lijkku, lijnat sousi, aarneet alla makasi? Wast. Purjehtiwa alus.\n\n207.\nKukas sullen nauraa eli irwistää, kuins ensin sisälle tulet tupaan?\nWast. Seinän raot.\n\n208.\nMieletöin, kieletöin kaiken mailman wijsas? Wast. Puntari.\n\n209.\nTuonelassa on tuoppi tehty, täällä wantehet waletut? Wast. Kaiwo.\n\n210.\nKilkkaa, kalkkaa, luiden lukkusten takana? Wast. Kieli.\n\n211.\nMusta härkä, terwa selkä, seisoo pyhän pellon pyörtänöllä? Wast.\nKirkko.\n\n212.\nOnni puusa, jänni maasa, karwa kinni kuusen alla? Wast. Koira haukku\norawaa, mies ja jousi.\n\n213.\nRiepu rätti rästähällä, täitä täytehen sikesi? Wast. Taiwas tähdelle\ntulee.\n\n214.\nPitkä wihta pihlajainen, ympäri meren kerii? Wast. Maantie.\n\n215.\nMustempi syttä, walkiampi lunta, korkiampi kotaa, matalampi rekiä?\nWast. Harakka.\n\n216.\nIsä ilman syntymätä, pojat käräjä käywät? Wast. Ruot ja heinä suowa.\n\n217.\nIsää synnytetään, pojat kylää kiertää? Wast. Walkian säkeet kuin\nisketään.\n\n218.\nLäpi näkyy, lämpymän pitä? Wast. Aakkunan klasi.\n\n219.\nUuhinen kotia tulee, maata willanen wetää? Wast. Hewonen wetää\nheinihäkkiä.\n\n220.\nTuorikki mäellä ammoo, pitkä korsi persehessä? Wast. Tuuli mylly.\n\n221.\nMölläkkö mäelle nousi, kahen pään, kahdexan jalan, neljän silmän\nmollauxen, kahden hännän roikamoisen? Wast. Katso N:o 85. eli: Mälläri\nmäkiä nousee, pään kahen, jalan kahexan neljän silmän möljähyxen? Wast.\nTijnet hewonen eli lehmä.\n\n222.\nReitten wälistä, reitten wälijn, sijtä lijtun laatuseen sijtä pitkähän\npönttöön? Wast. Kuin lehmä lypsetään maito hulikkaan sitten kirnuun.\n\n223.\nWalkia pelto, mustat siemenet, kylwä kuka taitaa? Wast. Kirja, paperi,\nbokstawit se lukee joka osaa jo kirjottaa.\n\n224.\nWirolainen wijren nosti, kiwet juurille kokohi sammaleet kiwein päälle?\nWast. Miehen neuwot (penis, testiculi, pubes).\n\n225.\nKehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty wierahia waromahan,\ntulia sanomahan, tulewia tuntemahan, menewiä wijsamahan? Wast. Wijri.\n\n226.\nTeiri kuuri säärellinen, näwerikkö reidellinen, kunna kuuri wijrittää,\nsinne näwerikki elää? Wast. Se on rukki, kuuri koko rukki, näwerikkö,\nratas, kuuri wirittä, rukin sauwanen, näwerikkö, rulla.\n\n227.\nYxi on joka kaikkeihin koskee eli tarttuu? Wast. Nimi.\n\n228.\nNeihtyn tänne johdettijn, istun sinne heitettijn, pää-rituat\nkaristettijn? Wast. Puu, oxat karsitaan, kanto jää mettään.\n\n229.\nLiko lijnoja, harkko rautoja, koko puita koiwusia pino peuran sarwia?\nWast. Rauta jousi, liko lijnoja on jännes, harkko rautoja on rauta\nselkä koko puita koiwusia on joutsen jalka.\n\n230.\nUunna uuttuhun menee, eläwältä persiehen siellähi sikertelewi, häntä\nloirikoittelewi? Wast. Kuin kalat menewät mertaan eli rysähän.\n\n231.\nNapa edesä, kerä keskellä, lapio peräsä? Wast. Nauris.\n\n232.\nRahko rauta sappahasa, kiertelee kiwistä wuorta? Wast. Myllyn sijli, ja\nkiwet.\n\n233.\nLoukkunen (loukkonen eli lohinen) lohta eli lohia syöpi pirtin pihti\npieluxesa? Wast. Puut eli halot loukkosa, uuni ja walkia.\n\n234.\nTien pitunen, porsaan paxunen? Wast. Köysi kerä. N:o 25.\n\n235.\nIso orit, wijri harja, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wirwottaapi?\nWast. Kirkko. N:o 246. toisin.\n\n236.\nTuorikki toiwoo, aunikki ammoo keskellä linnaa parasta paikkaa? Wast.\nKirkkon-kellot.\n\n237.\nKataja niemen pääsä ilman tuulettakin tuhaileepi, eli tuhisopi? Wast.\nÄijän parta.\n\n238.\nTuhat tuhatta, sata sataa yhellä kerralla, yhestä pikarista ryyppää?\neli, yhdestä kaiwosta wettä juowat? Wast. Äijän parta, kuin juopi.\n\n239.\nLintu lensi lingon päälle, suutoin söi, käsitöin ampu? Wast. Sadet eli\nlumi, jonga auringo sulaa.\n\n240.\nYxi lehmä yrkäläsä, ainoa anoppilasa, jota nuorin nostetahan, terwa\nköysin temmotahan? Wast. Kirkkon-kello.\n\n241.\nEdes kiwerä ja taas kiwerä, ja on nijn kiwerä, ettet arwaakkaan? Wast.\nPyssyn lukot.\n\n242.\nKuulu kuin Kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa walmistaa?\nWast. Ukkosen pilwi taiwaalla.\n\n243.\nIsä ehtij ilwexiä, luut karisti kankahalle weren wuodatti kotia?\nWast. Terwaxet, terwa.\n\n244.\nMahtu pieneen peltoon, mutt ei suurengaan mettään? eli, pieneen peltoon\nmahtuu waan ei isoonkaan mettään eli korpeen? Wast. Karhi, äes.\n\n245.\nWiuru kuuru säärellinen, newerikko reijellinen jonga wiuru kuurua, sen\nnewerikko kuluu? Wast. Pitkä eli lapa rukki. Wiuru se on wärttänä\nnewerikko rukin pää. N:o 226.\n\n246.\nOrit orpo, wirpo-harja seisowi pyhällä maalla wihityllä wingottaa.\nWast. Kirkko. N:o 235.\n\n247.\nKarwanen alta kattooo nilko päätä nielläxeen? Wast. Karitta joka imee.\n\n248.\nOmiansi tupa täynnä, et tunne puoliaan? Wast. Askelet eli jäljet.\nN:o 144.\n\n249.\nMikäs se on, kuin luitta seisoo, hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska.\nN:o 320.\n\n250.\nKuin on alas päin nijn on täynnä, ylöspäin nijn on tyhjänä? eli, kuin\non kumollaan nijn on täysi, kuin on kohallaan nijn on tyhjä? Wast.\nLakki, hattu.\n\n251.\nPio paljasta, kyynnärä karwasta? Wast. Wasta.\n\n252.\nTuloo tuhailoo kahen kallion wälistä? Wast. Pillu.\n\n253.\nYhtä soikia nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? Wast. Plakkari,\nnappi päällä.\n\n254.\nMinä olen walkia ja puhas, ei minusa ole yhtäkään luuta, minun faarini\nhuutaa ja kramaa, nijnkuin hänellä olis paljongin rahaa waan ei hänellä\nole yhtäkään lanttia, eikä hän ole yhtäkään panttia kylään antanut?\nWast. Muna, kukko.\n\n255.\nPuun pukara, maan makara, heinän helpi aidan alpi? Wast. Kirwes,\nkuokka, wikatet, kärmet.\n\n256.\nKijtä, kaata, yöxi ajalle lentää? Wast. Wikates.\n\n257.\nMikä pönttö pöyän pääsä, mikä kijlu pöywän alla, mikä kääry laattialla,\nmikä kyykky kynnyxellä, mikä tuuru tunkiolla? Wast. Äjä eli Isäntä,\nkirwes, koira, kissa, sika.\n\n258.\nLäpi pää, läpi lällärin owi, kiwu ripu persehessä? eli, Läpi pääsä, pää\nläwesä, lälläri läwen owella, kiwi riippa persiessä? Wast. Kaiwo,\nämpäri, wintti, lälläri se on tango.\n\n259.\nPikku aittanen mäellä, suomen lukkunen suulla, tapion rahat takana?\nWast. Orawan pesä.\n\n260.\nLihanen lihasta syö lihasella mättähällä? Wast. Lapsi istu sylisä ja\nimee tissiä.\n\n261.\nPyy lensi pyhäjokeen, pyhä joki pyörimään, koko kansa katsomaan? Wast.\nJästi, hijwa eli käytet juomasa.\n\n262.\nKamppi seiso kankahalla, kahexalla kantapäällä? Wast. Tuuli mylly.\n\n263.\nYxi kurki jalka puoli ympäri meren maan mataa? Wast. Yxi pijmä eli\nwelli kauha, kapusta.\n\n264.\nSirwiäinen sillan pääsä, kaxi keppiä kädesä? eli, Sirwinen sillan\npääsä, kaxi sauwaa kädesä? Wast. Uunin pahtas ja kaxi orsipuuta jotka\nsijtä lähtewät.\n\n265.\nSata sataa, tuhat tuhatta yhden tammen lastulla seisoo? Wast. Kartta.\n\n266.\nMies juoxi salon siwua, puna turkki tupsutteli pää keikku, sarwet\nhelisit? Wast. Orawa.\n\n267.\nLintu lentää, raskaimman kuorman kantaa? Wast. Alus, hahti.\n\n268.\nPerset nyljetään, sarwet mettään kalistetaan, weri kotia tuuan? Wast.\nTerwas kolot, terwa.\n\n269.\nPuust on tehty pulkottimet, nijnistä nitun natuset, somerosta keträn\npyörät? Wast. Wartta, seula, myllyn kiwi.\n\n270.\nAnna minulle hyyryn pyyry pyyrytelläxeni, sijpon saappo,\nsijpotellaxeni, holpon tolppo tolpotellaxeni? Wast. Jauhon kiwi, seula,\npetkel.\n\n271.\nTunge, tunge, mätä mätä, kuin ei mahdu nuole päätä? Wast. Kuin langaa\nneulan silmään pannaan.\n\n272.\nKatti merta uipi, jälki jäähän kylmetty? Kuin kangasta kudotaan.\n\n273.\nJänes juosta jälkytteli, kuppa silmä kuikutteli kahen kallion wälistä,\njost ei pääse sinä ilmoissa ikänä? Wast. Sukkula, kutoesa kangasta.\n\n274.\nPuun pitunen punasen langan paxunen? Wast. Puun sydän.\n\n275.\nMies aitassa asu, tuli suusta tuprua? Wast. Pyssy.\n\n276.\nLato korkia, karja kirjawa? Wast. Kirkko.\n\n277.\nIstuu, imee, lentä, laulaa, menee korpeen, teke siellä poikia, kaikki\nkähärä päitä? eli näin imee itkee, lentää laulaa, menee kuloon, tekee\npesänsä? Wast. Mettinen.\n\n278.\nKaxi jalkaa neljä korwaa? Wast. Kätkyt, kehto.\n\n279.\nWijpon taara, waapon taara, keskeltä kuristetaan? Wast. Wihinpuu pyöri,\nkeskeltä pasma sidotaan.\n\n280.\nMusta sonni nawettaan menee, kaikki punaset ulos ajaa? Wast. Uunin\nkoukku, kuin hijliä wedetään.\n\n281.\nRautainen orit, lijnaiset ohjuxet, waskinen talli päällä seisoo? Wast.\nNeulikko joka waimowäen wyöllä on lanka neulan silmäs, ohjuxet.\n\n282.\nTupa tuuti, harja heilu, mies tuuti tuwan sisällä? Wast. Orawa\npesasään.\n\n283.\nMusta sonni nawettaan tulis, waan ei pääse sarwiltaan? Wast. Pirtin\nOwi.\n\n284.\nPentti nosti peukalonsa, peret pellolle pemahti? Wast. Lammas nostaa\nsaparonsa ja paskantaa.\n\n285.\nMitä yxi uusi kengä tahtoo? Wast. Toista uutta kengää.\n\n286.\nSaari kulki salko pääsä, rauta kukkonen nenässä? Wast. Heinä kuorma,\nkanto nenäsä.\n\n287.\nÖweristi rejtelinen, joka wijrun waarua, se wijrun hyyryttää? Wast.\nRukki, kehrätään.\n\n288.\nTerwa lauta tien wieres ei pääse yli ei ympäri? Wast. Ihmisen warjo.\n\n289.\nWanha ukko (mies) uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? Wast. Kanto,\nlunta päällä.\n\n290.\nHepo tästä herkun lähti, tamma tarkun, suowettä soristamaan, järwen\nrantaa raikkaseman? Wast. Wenet ja nuotta.\n\n291.\nSirkilöity, sarkkiloitu, läpi näkyy, lämymän pitää? Wast. Klasi,\naakkunasa.\n\n292.\nWares lensi waapotteli, wesi sijwistä sirisi? Wast. Wesi-mylly.\n\n293.\nYxi pölkky, yhdexän reikää? Wast. Ihminen.\n\n294.\nMikä se eläin on, joka aamulla käy neljän jalan, puolipäiwällä kahella\njalalla, ja koska ilta tulee käy se kolmella jalalla? Wast. Ihminen,\nlassa kontta neljän ryömyn, miessä käy kahdella jalalla, mutta kuin\nwanhaxi tulee otta sauwan käteensä, ja on nijn kolmi jalkanen.\n\n295.\nWesikko wedestä nousi mättähälle kääräsee? Wast. Nuotta, weneseen\nkäärästään.\n\n296.\nHakee, ja ei sois löytäwänsä? Wast. Werkkoa paikatesaan ei sois reikää\nlöytäwänsä.\n\n297.\nEi wajoo suureen mereen, waan maan rakoon wajuapi? Wast. Raswa.\n\n298.\nKylän koira kyykyllään, kaikki lainehet lukee, kaikki aallot arweleepi?\nWast. Aura.\n\n299.\nLaatian eli huoneen lewynen, lehen kewynen? Wast. Sawu.\n\n300.\nMusti paisto persettään, weden silmistä hirisi eli juoxoo? Wast. Wijna\npannu tulella.\n\n301.\nMusta sika aidan takana, neuloja nielexelee? Wast. Mehto.\n\n302.\nIsä woitti istuimella, tyttäret tukan wedolla, pojat köyden\nköyttämällä? Wast. Humala maa, seipäät.\n\n303.\nKaxi jähtiä merellä purjehtii, ja ei koskaan toisiaan tapaa? Wast. Kuu\nja auringo.\n\n304.\nÄmmä loukosa, näppi perseesä? Wast. Kalja tynneri.\n\n305.\nHirwiä mehtäsä, kauhia korwesa, laukki tielle tultuaan? Wast. Terwa\nhauta.\n\n306.\nTywi ylös, latwa alas? Wast. Hewosen eli lehmän häntä.\n\n307.\nYxi tupa usiampi klasi kuin kuninkaan kamarisa? Wast. Fingerbori.\n\n308.\nYxi tupa, wijsi kamaria? Wast. Handska.\n\n309.\nNiemi niemi saari saari, saaresa on sata pesää, muna kusain pesäsä?\nWast. Nauris maa.\n\n310.\nYxi pikku pihlajainen, yli meren yletyy? Wast. Padan sanka.\n\n311.\nSynnitä synty synnitä kuoli ja puhu ja ei sitekkään tullut autuaxi?\nWast. Bileamin aasi.\n\n312.\nPunanen mies, puiset turkit, woittaa miehen wijsahangin? Wast. Wijna.\n\n313.\nSuu seljäsä, häntä ottasa, kylki luut nahan päällä? Wast. Trankki\ntynneri, sen sprunti ja wyöt.\n\n314.\nKumuupi kumia kello, talon pojan tanhualta? Wast. Kirkon kello.\n\n315.\nLuinen suu, lihanen parta, kuikistaxen keikistäxen, äsken ääneen panee?\nWast. Kukko.\n\n316.\nTäynnä Tattarin kypärä kirjawia porsahia? Wast. Pirtin liesi, hijliä\ntäynnä.\n\n317.\nSelkä edes, maha takana? Wast. Pohkio, sääri.\n\n318.\nMustempi syttä, makiampi mettä? Wast. Uni.\n\n319.\nOli tiellä helkän telkki (1) oli wijritty, (2) peräsä, oli tyhmä (3)\nwijritysä, oli kirkas (4) tyhmän wyöllä; mitkä sorkkoset (5) siwulla,\nmikä kaari (6) kaulan päällä; mikä reppu (7) kaarenalla, mitkä pörhöset\n(8) pää laella, mikkä kijluwaiset (9) pörhösten alla? Wast. Se on, (1)\nHewonen, (2) reki, (3) ihminen, (4) kirwes, (5) aisat, (6) luokka, (7)\nharjus, (8) Hewosen korwat, (9) Hewosen silmät.\n\n320.\nNahata syntyy hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 249.\n\n321.\nKuin pistää nijn pierasee, kuin wetää nijn ween heittää? Wast. Tynnerin\ntappi.\n\n322.\nLemmikki lehosa seiso, yxi jalka persiessä? Wast. Sieni, kanta jonka\npäällä seisoo.\n\n323.\nMäkärä mäkiä nousi, willat maata wilsi? Wast. Heinä kuorma.\n\n324.\nKuussaa kaassaa, illalla pane lopsis? Wast. Kenkä.\n\n325.\nIllalla ees aamulla takaperin? Wast. Aakkunan lauta eli lykättäwä\nluuku, joka aakkunan eteen pannaan.\n\n326.\nHärkä kotona ammoo, suolet mehtäsä mätänewät? Wast. Owi, saranat\nwinkuu, nurraa pahoin, lastut mettäsä.\n\n327.\nWiron uuhi, saxan lammas, iski kynttä kynnyxehen koppasi kodan oween?\nWast. Sammakko.\n\n328.\nMusta kukko, hijen akka, koskeen kurottelee? Wast. Kodan koukku\nkurottelee, pata, kiehuwa wesi.\n\n329.\nRahko rauta saappahasa koskia kumartele? Wast. Mylly.\n\n330.\nMies elää mailman alusta ja mailman loppuun asti, ja ei koskaan wijsi\nwijkkosexi pääse? Wast. Kuu.\n\n331.\nHarakka hakistelexen pitkä pursto puistelee, wuoreen muniaxeen,\nkallioon kaataxeen? Wast. Leipiä pannaan uunijn -- Emäntä harakkana --\nleipä lapio häntänä eli purstana.\n\n332.\nMaan tihku -- weden lipiä? Wast. Wenet.\n\n333.\nWuori alla, wirta päällä, äkä niwa ällän pääsä? Wast. Miehen kuseminen.\n\n334.\nKattila mäellä kiehuu ilman puita walkiata kokita kohentamata. Wast.\nKusias pesä.\n\n335.\nHaapa hallolan mäellä, koiwu kolloin kankahalla, juuret yhteen jutoo,\neipä latwat lauwwukkaan? Wast. Lehmän sarwet. N:o 193.\n\n336.\nLika lijkkuu, linnat souwit, alla ankelit asuu, päällä peipuset pemaa?\nWast. Alus -- ankelit, se on, hywyys.\n\n337.\nLyhyt akka lylleröinen, pitkän paxu palleroinen, karjan korwesta kokosi\ntasaselle tanterelle? Wast. Harja.\n\n338.\nSikosia sillan alla, sinne tänne tinnehtiwät? Wast. Kalat joes --\nsillan eli jään alla hyppiwät.\n\n339.\nWanha wakka, uusi kansi, joka wuosi pohjataan? Wast. Joki eli järwi,\njoka wuosi uusi jää.\n\n340.\nWakkanen wirosta tuotu, täynnä uusia lihoja? Wast. Sormus.\n\n341.\nIsä pisti, poika pisti, ynnä yhtehen läpehen, palawaan persieen? Wast.\nPuuroa syödes pistetään puron woi silmään.\n\n342.\nMikäs walkiata wäkewämpi on? Wast. Wesi.\n\n343.\nMikäs wettä wäkewämpi on? Wast. Tuuli se lijkuttaa weden.\n\n344.\nMikäs tuulta wäkewämpi on? Wast. Mies, sillä se menee wasta tuulta.\n\n345.\nMikäs waria kuumempi on? Wast. Auringo.\n\n346.\nJalat alla, paaret päällä, parten päällä kekkonen kekkosesa lehtonen,\nlehtosesa lintusia? Wast. Ihmisen koko ruumis -- jalat, watta -- pää --\nhiuxet -- täit.\n\n347.\nMitä Jumala nyt ulkona tekee? Wast. Maata ja Taiwasta hullittee.\n\n348.\nPuhu mullan, söi kullan? Wast. Sika joka syö rihen edestä jywiä.\n\n349.\nSuuri ikunen suolan raes, halko orren raon raosa? Wast. Silmät.\n\n350.\nKaxi ortta kanasia, nekin kaikki walkosia? Wast. Hampaat.\n\n351.\nKuiwa puu kankahalla tuorett käwyt tekee? Wast. Humalan riuku.\n\n352.\nNenä neulaa, kerä keskeltä, puikkari peräsä? Wast. Kissa, eli\n\n353.\nKerä edellä, säkki keskellä, puuikkari peräsä? Wast. Kissa, eli\n\n354.\nNenä neittä, pää jänestä, häntä kyitä kärmeiä, jalat muuramen sukua?\nWast. Kissa.\n\n355.\nKuinga monta päätä on sillakka puolikosa? Wast. Kaxi.\n\n356.\nSika röhki sillan alla minä hännästä pitelen? Wast. Kuin kirnutaan.\n\n357.\nRannalla rähiä kuusi, hijren pesä mättähällä? Wast. Hewosen häntä.\n\n358.\nTuuli awaa, tuuli sulkee, kanan perses puiskis? Wast. Kanan p--se.\n\n359.\nTupa täynnä tuurupäitä sauna täynnä sammiomahoja? Wast. Maltaat --\nsammio -- se on ammet.\n\n360.\nPikkuroinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaapi? Wast. Neula.\n\n361.\nMisä lähet pirtisä on? Wast. Pesin pytty.\n\n362.\nMikä rääkkylinnun pesä on pirtisä? Wast. Kätkyt. Rääky lintu se on\nlapsi joka rääkyy ja itke.\n\n363.\nKuningas kuule, harwoin näkee, Jumala ei sinä ikänä, Talon poika joka\npäiwä? Wast. Wertaistaan.\n\n364.\nPunikki punanen lehmä keikko selkä, keweellä sarwin juoxee salon siwua,\npajikkota pauhajapi? Wast. Suxet.\n\n365.\nNeglattu, naskattu, kalkittu parkittu, wääräxi kaswanut, wääremmäxi\nweistetty? Wast. Satula.\n\n366.\nPeret syöpi pöytä laulaa? Wast. Porsaat imewät emää.\n\n367.\nYxi tammi eli puu, kaxitoista oxaa, joka oxalla neljä pesää, joka\npesäsä seihtemen poikaa, joka pojalla neljäkolmata muna? Wast. Yxi\nwuosi eli ajastaika -- sijnä on kaxitoista kuukautta joka kuukaudesa 4\nwijkkoa, joka wijkosa 7 päiwää eli wuorokautta, joka wuorokaudesa 24\ntijmaa.\n\n368.\nYlös ja alas mäkiä, eli jyrkkä, miehen reisi hampaissa eli suusa? mikä\nse on? Wast. Se on Saapas.\n\n369.\nLiemi uusi, liha kypsi? Wast. Kalat wedes.\n\n370.\nMärkä pää mäeltä katso kuiwa päätä nieltäxen? Wast. Wesi, juuri saawis\njauhoja wahta sijhen.\n\n371.\nRautanen rijhi palaa, käki päällä kääntelee? Wast. Wijna pata --\nihmisen käsi hatun päällä.\n\n372.\nLeijona lentää loukosta loukkoon, kantaan tähtää, nenään napsahtaa?\nWast. Pieru.\n\n373.\nSusi ulwo sunteresa, maa järis manteresa? Wast. Kirkon kello.\n\n374.\nWedesä synty, wedesä kaswoi, kuin äitinsä näki nijn kuoli? Wast. Suola.\n\n375.\nMingätähden kettu takansa kattoo? Wast. Ettei ole silmiä takana.\n\n376.\nMitäs wares tekee kuin on kuusi wuotta elänyt? Wast. Seihtemännelle\nlähtee.\n\n377.\nHanhikki hakuli sarwi sini willa wipsi karwa ei poji polwenaan, sikiä\nsinä ikänä? Wast. Wanha kuiwa honka puu ei tee lehtiä ei käpyjä.\n\n378.\nMies lyhyt nenä nykerä, itte lijna paidollaan? Wast. Mettikana.\n\n\n\n"]