[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fUWUUNIJozrK07oFntOgivWh5zqPM-Qaxj5oEh2yy7uA":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":20,"gutenbergSubjects":21,"gutenbergCategories":23,"gutenbergSummary":25,"gutenbergTranslators":26,"gutenbergDownloadCount":27,"aiDescription":28,"preamble":29,"content":30},1425,"Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut","Florinus, Henricus",1633,1705,"1425-florinus-henricus-wanhain-suomalaisten-tawaliset-ja-suloiset-sananlascut","1425__Florinus_Henricus__Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlascut",null,"muistelmat",[],[],"fi",1702,11291,57073,false,53246,[22],"Proverbs, Finnish",[24],"Essays, Letters & Speeches","\"Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut\" by Henrik Florinus is a collection of traditional Finnish proverbs likely written in the early 18th century. This work aims to preserve the wisdom and knowledge embedded in the Finnish language through its eloquent proverbs. The proverbs included reflect cultural values, insights, and humor pertinent to Finnish society at that time.  The opening of the text serves as an introduction to the collection, emphasizing the enduring relevance of proverbs as a vessel of wisdom passed down through generations. It acknowledges the contributions of earlier scholars and clergymen in gathering these sayings, highlighting the importance of language in conveying moral and practical lessons. The preface also invokes a sense of reverence for God and the teachings associated with these sayings, underscoring the blend of spirituality and everyday wisdom that characterizes the collection. (This is an automatically generated summary.)",[],268,"Teos on 1700-luvun alussa koottu laaja kokoelma suomalaisia sananlaskuja ja kansanviisauksia. Henricus Florinus toimitti aineiston, joka pohjautuu aiempaan keruutyöhön ja tarjoaa näkymän vanhaan suomen kieleen ja entisajan elämänarvoihin.","Henricus Florinuksen 'Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset\nSananlascut' on Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 1425. E-kirja on\npublic domainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten emme\naseta mitään rajoituksia kirjan vapaan käytön ja levityksen\nsuhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset\n\n                  SANANLASCUT\n\n        Mahdollisuden jälken monialda cootut\n        ja nyt wastudest ahkerudella enätyt\n\n\n                   Koonnut\n\n               Henricus Florinus\n\n\n\n\n\n        Cum Gratia & Privil: S. R. Maj:tis\n\n                   TURUSA\n\n           Prändättyt JOHAN Winterildä\n        Cuningal: Kirjanpränt. Wuona 1702.\n\n\n\n\n\n\nHywän suowalle / Jumalata pelkäwäisel Lukialle JEsuxen Rauha ja\nSiunaus!\n\nNIjncuin Jumala Caickiwaldias / jolda caicki hywä lahja tule / on\nsanomattomast wijsaudestans / armollisesti lahjoittanut monda Ihmistä /\nerinomaisel ymmärryxellä käsittämän caickein luotuin moninaisia meno ia\nluondo / ia nijtä aiwan sorkeilla sanoilla toimellisesti selittämän /\ncaikille opixi ia neuwoxi; Nijn on myös se hywä Jumala jo muinengin\nandanut meidän Esiwanhemmillem / täsä Suomes / sencaltaiset lahjat /\nettä he omalla kielelläns / nijn taitawita sanoja puhunet / joita\ncaicki owat hywäxiottanet / ja nijtä aina kerroinet / että ne wijmein\nowat jälkentulleille yhteisix Sananlascuixi tullet / Cuitengin / ettei\nne caicki taida olla jocaitzella tiettäwät / sentähden on muinen aiwan\njalost oppenut / jumalinen ja uscollinen Opettaja Jumalan Seuracunnas /\nTamelan Pitäjän Kirckoherra ja Säxämäen kihlacunnan Prowasti / Her\nLAURENTIUS PETRI waina / jocapäiwäisest cansapuhesta lähes 50.\najaistaica sitten / nämät Sanalascut ahkerudellans muistoxi\nkirjoittanut / joihin sitte hänen Pojaldans / muinen corkiast oppenelda\nMag. GABRIEL TAMMELINUxelda / ylistettäwäldä Prowastilda ja\nKirckoherralda Lohjalla ja minulda usiat owat lisätyt / ja nyt Jumalan\nCunniaxi / ja Suomen Maan caunistoxex / nijn myös nijlle otolisixi /\njotca tätä kieldä oppia pytäwät / monen toiwomisen jälken Prändistä\nuloskäydä anetut. Nämät Sananparret ei ole suingan hyljättäwät / wan\nsitä suuremmas arwosa / cuin itze Jumalan Hengi on Cuningas Salomon\nlahjoittanut taitawammax caickia Ihmisiä / puhuman colmetuhatta\nSananlascu / 1. Reg. 4:32. nijn on monda näidengin Sananlascuin seas\nJumalan pyhän Sanan canssa yhtensopiwaista; mutta ei yhtäkän ilman hywä\nperustusta ja hyödytystä waan caicki / pidemmäldä ajatelda / oppia\ntäynnä / puhen hywin caunistawat. Että sencaltainen sana / aicanans\npuhuttu on otollinen Prop. 25:23. ja nijncuin cullainen omena hopia\nmaljasa ibid. 25. v. 11. Löytän myös näisä monda wanha puhdasta Suomen\nsana / jotca muun kielen hembestä secoituxest näillä maan paicoilla\nowat unhotuxeen joutunet. Jumala meitä caickia hengelläns hallickon /\nwälttämän turhia sanoja / joista duomiopäiwänä pitä lucu tehtämän\nMatth. 12. 36. että me poispanisim ilkiät sanat meidän suustam / Col.\n3. 8. ja aina puhuisin mitä soweljas on parannuxen tarpexi / että se\nkelwolinen cuulla olis! Eph. 4. 8.\n\nPaimiosta. 2. Octobr. 1702.\n\nI. N. J.\n\n\n\n\n\n\nWanhat Suomen Sananlascut.\n\n\n\n\nA.\n\n\nAamun JEsus anna tulla / Aamulla hywät sanomat!\n\nAh cullaist Codon elando; (sano Laisca) Jos on ruoca niukemmalda / nijn\non Unda wiljemmäldä.\n\nAh cullaist Coto / armast asuinsia!\n\nAh endinen aicani / nykyinen Mieleni!\n\nAhwen armas tuoreelda / Särki säästöstä parambi.\n\nAjallans työn teondo / hetkelläns Heinän nijtto.\n\nAjastaica aidan tyngönäkin / wuosi wuotakenginäkin.\n\nAjatelles (aiwotelles / alcais / asues /) aica mene.\n\nAjatuxet ajan wiewät / pidätyxet pitkät päiwät.\n\nAjatuxes orwon neuwot / puetoxes köyhän caupat.\n\nAica ansoja punoa / ett on Hanhet wainiolla.\n\nAica / eli aicans / cutakin.\n\nAica Hijren haucotella / ett on Kissan kidasa.\n\nAica lähte ajaman; lijtto wijmein lijckuman.\n\nAica (se on / hywä aica) sata että Heinät ladosa.\n\nAica tulla / toinen mennä / colmas ilmalla olla.\n\nAica tulla / toinen mennä / colmas orwoin ajatella.\n\nAina hännäs cuin juotto porsas.\n\nAina päällä cuin säcki Myllyn päällä.\n\nAina lähtewätä catzotan / saapa ihastutan.\n\nAina seas / cuin paha penningi äyris.\n\nAina sijhen Corsi jää / cusa cuorma caatu.\n\nAina / eli caicki / suuna / cuin Simpu päänä.\n\nAina usi hembeembi; ehkä endinen parembi.\n\nAitasta Sica sucuisin.\n\nAlaisin Raudan coke; juoma Miehen näke.\n\nAlastoinda nauretan; ei suuren lijnan candajata.\n\nAlla Cana etc / catzo / päällä Cuckoi.\n\nAnda hywä wähästäkin; eipä paha paljostacan.\n\nAnda matokin macawan rauhan.\n\nAnda saita harwoingin; ei syöläs sinäikänä.\n\nAnna JEsus illan tulla / illan ilman maineita!\n\nAnna juosta jouhihännän / kipata cowacawion / Rautasorcan sorwoitella.\n\nAnna maata Matcamiehen; anna wieran lewätä:\n\nAnna mennä Männistöön; kyllä männistö wetä.\n\nAnna pahalle paljo walda; otta itze enämmän.\n\nAnna warjon wenyä.\n\nAnnettu luwattu lahja.\n\nAnnettu wala nijn hywä / cuin tehty.\n\nAnnetusta annetan; ei tieldä löytystä.\n\nAnoin / ei annettu; otin idze / ei toruttu.\n\nAnsaittu anottu ruoca; syöty leicattu pala.\n\nArca hengens pitä. Eli / Arca nahcans canda.\n\nArca händä peljäckön; älkön jalo paecko.\n\nArca medzään / jalo cotia.\n\nArca purtu on / helle lyöty.\n\nArmahd' Jumal Joulun päälle / cuin ej woita Pöydän päällä.\n\nArmast Codon eländö! Catzo: ah cullaist.\n\nArmu cuole / Catzo: Yrmy.\n\nAsettans cukin corja.\n\nAsia Kylään mennes; waan mikä lähteis?\n\nAsiaa mies kylään; Waimo wasten syömistäns.\n\nAsia nijn / cuin ajetan; työ nijn / cuin tehdän; laki nijn / cuin\nluetan.\n\nAwa Säckis / cuin Porsas taritan; jos se tarwitan.\n\nAwenolla sen andiaiset / lähtellä läxiäiset / pidetän.\n\nAwoi porti Herrois tullesa; waan kijnni lähteisä.\n\nAuta JEsus köyhä miestä! Ricas rijdoingin elä.\n\nAutit muinen mutcat miestä / mutcat muinen / juonet ennen; ei sillen\nsinäikänä.\n\nAutuas Awainpijca; käy tupan / käy cotan / keicuttele Kellarijn.\n\nAutuas Emännän lango; Pöydän päähän pöykähtä; waiwainen Isännän lango;\nowen suuhun seisatta.\n\nAutuas toisen wahingosta wijsaxi tulee.\n\n\n\n\nC.\n\n\nCaali Cartanon pitä / Wellingi welan teke / Puuro puita louhiman sc:\npane:\n\nCaali kiehui caiken päiwän; Liha lijwaxi licois.\n\nCaali minun Caimani; Wellingi weljäni; Puuro paras Ystäwäni.\n\nCaatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu.\n\nCacoi (Tuuli) cacun / pohja puolen; Itä ei aina anna.\n\nCahden Cauppa; Colmannen ei mitän.\n\nCahu cauwas cuulu; Tora toiseen Kylään.\n\nCaicki Cangan cutoisit; mutt' ei polje puoleckan.\n\nCaicki caunit cotona / Ihanat Isän majasa; kembit Kirckowaatteisa.\n\nCaicki cosiat copiat; Caicki Fangit waiwaiset;\n\nCaicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa\n/ cusa miestä tarwitan.\n\nCaicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans / eikä warhain\nnousemistans.\n\nCaicki hullut köyhänä; Waimot rickat hywät Emännät.\n\nCaicki köyhät hullut; Caicki rickat copiat.\n\nCaicki puhujan suuhun tule.\n\nCaicki purtua pure; caicki pandua pane; hätäynnyttä häti.\n\nCaickia Sairan Mieli teke:\n\nCaicki suuna / Cadzo: Aina suuna.\n\nCaicki taloi tarwitze; Lijnaiseckin / langaiseckin; Yxin\ncaxiwartiseckin.\n\nCaicki taloi tarwitze; Suuret Neulat / harwat Seulat / työreet /\ntacareet.\n\nCaicki wiedyldä warcat.\n\nCaljalla työt tehdän; Oluella pidot pidetän.\n\nCalja naura Oluen töitä.\n\nCallis cauppa rahattoman / waicka hahden partalla.\n\nCalutan luukin lihawan; syödän liha laihemmangin.\n\nCarckoi (caritza) wettä waitele; caicki carckoiset jano.\n\nCarpiosta calja pannan; oltta tylyä tynnyristä.\n\nCaswa cannettu lapsi.\n\nCaswa kiwinen peldo; wan ei caswa cackarainen.\n\nCatti yxin saalins syö / eij sen lihawambi.\n\nCatzo cattikin (kissakin) Cuningan silmijn.\n\nCatzo calus / muista murus / ajattele asias.\n\nCatzo omas / anna toisen oma silläns olla.\n\nCatto huonen Honga on.\n\nCaucakin paha tuodan; hywäkin lähes jätetän.\n\nCauca matala meri kylmä; wiel edembä hyytä: se on / cauca wijsas puhu /\nwiel edemmä ajattele.\n\nCaunaa (wiha) cuin kieli caunaa / se on raisca.\n\nCaunis cacku pääldä nähden / acanainen alda cuoren; ei siunattu\nsisäldä: Eli: Ei sima (hywä) sisäldä syödä.\n\nCaunis catzo carwans; ruma työn teke.\n\nCaunis caicki woitta. Caunis caickein mielen nouta.\n\nCaunis caupalle parembi; ruma työhön rohkiambi.\n\nCaunis caulan kijcutella / cuin on caula caunistettu.\n\nCaunis on hywän muotoinen.\n\nCauroja (kylwetän) cacarin suuhun / Käen suuhun Herneitä.\n\nCauwan cauwas käetän; cauwan caucana ollan.\n\nCauwango wale coiran caulas?\n\nCauwas caucainen sanoman wie.\n\nCauwas käetän / lästä palatan.\n\nCauwas wijsas näke / wiel edemmä ajattele.\n\nCaxi cauppaa teke / colmas pääldä catzele.\n\nCaxi kättä reittä myöden / on köyhällä.\n\nCaxi sairalla tapa; taicka cuole / taicka parandu.\n\nCaxi tietä tijnellä / taicka luo / taicka canda.\n\nCaxi sana wanha wirtä.\n\nCaxi weistä Warcalla /; tyhjä tuppi wiedyn wyöllä.\n\nCaxi wijttä kymmenesä / wijttä kymmendä sadasa.\n\nCaxi yhden Herra; colme yhden Cuningas.\n\nCocoo (paljoutta) kylä kysy; ei carwan cauneutta.\n\nCodon wilja caucanakin.\n\nCohta Lapsi cuolella (jonga lapsi on cuollu) toinen wäärin mennellä.\n\nCohtus paras custakin; Cohtus hywä Mackarastakin.\n\nCoira aidalla / händä raosa.\n\nCoira otta oxennuxens; paha Waimo andimens.\n\nCoirat cutzuin tulewat / (pitoon) hywät wierat cutzumata. Ironia.\n\nCokennut caicki tietä / waiwainen caicki coke.\n\nColmecuissa (colmen cuun wanha Lapsi) colcan cuule; cuusicuissa cucan\n(paijan) otta.\n\nColmisäinen Jumalan köysi.\n\nColmiöisen (wasican) corsi suusa.\n\nCombastu hewoinen neljäld jalalda; saaticka Ihminen sanalda.\n\nConna Calja Oluen suhten / eli tykönä.\n\nCoska conna pääse correll / nijn hän pyytä orrell.\n\nConsti camala asia on.\n\nCope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata.\n\nCorele toisten Häisäs.\n\nCoreutta corcokengä; siweyttä Silckisucka.\n\nCorkia cotoinen kynnys / toisen kerran caswates.\n\nCorpi caapu köyhän miehen.\n\nCorwacuullons coirakin haucku.\n\nCorwa enimmän maita käy.\n\nCosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon / kewällä wettä paljon /\ntalwella wilu / kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista. Catzo: pahalla\nSialla.\n\nCosca Sangarit sotiwat / silloin turcan tucka tuoxu.\n\nCotians cuollu wiedän.\n\nCoto carjan corja / yö pahan perhen. Catzo: Ehto carjan.\n\nCoto coira woittane metzä coiran hauckumas.\n\nCotonans coirakin cope; cuckoi omal tungiolla.\n\nCotona codon menot. Eli: Cotona codon sanomat.\n\nCotona cowan wara.\n\nCotona Lapsi Enoilas / (Enoin tykönä) Tätiläsä (Tädin tykönä) wieras\nlapsi.\n\nCoto paha muistaminen; pito hywä jättäminen.\n\nCotosia pahan orpanan.\n\nCowa caickijn cose.\n\nCowa kengä jalan sylkyttä; Eli syylyttä.\n\nCuca coiran hännän nosta / jos ei hän itze?\n\nCuca cotowarcan catzo?\n\nCuca Jumalan neuwot tietä?\n\nCuca tiesi / cuca luuli lapsen orwoixi tulewan?\n\nCuca tiesi / cuca luuli peipuisen ylönexi / kedon (se on laihan pellon)\ncaswanexi / lapsen pienen paisunexi?\n\nCuca tiesi cungin mielen? kengä kenengän sydämen.\n\nCuckoi päällä curjanakin; cana alla armasnakin.\n\nCuha suuri lahna lawia / catzoa caten silmäldä / miehen toisen carpasa\n(wenhesä).\n\nCuin caxi warast rijtele / nijn talonpoica lehmäns saa.\n\nCuin hullu marckinoilla tule / nijn cauppamies rahaa saa.\n\nCuin lapsi saa sitä cuin hän itke / nijn hän on äneti.\n\nCuin minä suutuin surwomasta / päiwyin petkelin tomusta / riuduin rihtä\ntappamasta / waiwuin warsityön teosta / wäsyin wettä candamasta; suurus\nsuustani putois / hywä leipä leuwoildani; söisin kyllä / joisin kyllä;\ntäyty olla tällänskin.\n\nCuin on lapsi wanhinbana / pahin paimenna perhen / onehin opettajana;\nei sijnä hywin eletä.\n\nCuin on wamma warpasa / kipu keskellä sydändä.\n\nCuin tule aljetuxi / nijn tule culunexi.\n\nCulda ruskia / ruis wielä ruskiambi.\n\nCulda yösäkin culu.\n\nCulu cuikistellengin; mene maistellengin.\n\nCulu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin.\n\nCuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen.\n\nCunnia hywä tapa / ehkä yxin huonesa.\n\nCunnia sille / joca cunnian taita.\n\nCunnia sille / jolle cunnia tule.\n\nCuolema ruton seasa; uni torcan portailla.\n\nCuolewat Cuningatkin; waipuwad waldiackin.\n\nCuollena coira tapans heittä; Ei paha coira cuollenacan.\n\nCusa cacku syödän / sijnä toinen / eli caxi / saadan.\n\nCusa cotca lounahta / sijnä saawat pieneckin linnut.\n\nCusa pelco lacka / sijnä waiwaisus alca.\n\nCusa ei ole pelco / sijnä ei ole häpyä / ei toiwo / ei cunniata\n\nCusa työ tehdän / sijnä ruoca syödän / eli saadan.\n\nCusa wähä kimalaisia / (mettiäisiä) sijnä wähä hunajata.\n\nCuuseen curotta / catawahan crapsahta.\n\nCusta Cuningas cullad saa?\n\nCutojans tutcamensa; luojansa kerinpalaiset.\n\nCuu kesään kirwiaisest (leiwoisest) wähä wästaräckisest.\n\nCuuldele / cuin sica pawusa.\n\nCuullons coirakin haucku. Catzo: Corwacuullons.\n\nCuulu cuurnan cuickuna / waicka ei Mämmin mähkinä.\n\nCuuluisa rickan / eli Herrain / tauti; ei köyhän cuolemacan.\n\nCuuron pilwestä sata; cajanesta caiken päiwän.\n\nCuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli Cuwa syömätä elä.\n\nCuwastans cuckoi laula; wihwostans lehmä lypsä.\n\nCuwuxens culon kewäisen / sykyisellä taudixens / Eläin syö.\n\n\n\n\nE.\n\n\nEdes eiläinen / eli endinen päiwä on.\n\nEdeskäydä käsketän / edeskäydä / ei paeta.\n\nEdespäin cauppa käy.\n\nEhto carjan coco / Yö pahan perhen.\n\nEhto Eräitzen (Matcamiehen) saando / hämy wieran tulendo.\n\nEhtona erän perä nähdän.\n\nEhtona itcu / Aamulla Ilo.\n\nEi aica ajan mendy / wuotta lehden langettua. Eli: Ei ikä ijän mendyä.\n\nEi aica miestä odota / jollei mies aicaa.\n\nEij aina Andin tuuli / Pietarin peräntacainen / Wielä tuuli Thuomangin.\n\nEi alastoinda coirakan haucu.\n\nEi auta ambuman / ettei ole nuolen noutajata.\n\nEi auta Laulaman / cosca ei cuulla cummingan.\n\nEi auta Linnun lendämän / siitte cuin sijpens on mistanut.\n\nEi auta wuohen määkymän / cosca ei Cauris cajo\n\nEi caickein caunin yhtäläinen. Eli: Ei yhden caunis caickein caunis.\n\nEi caicki Culda / cuin kijldä; Eikä hopia / cuin hohta. Eli Ei caicki\nCulda cuumottawa / eikä helckywä hopia.\n\nEi caicki ajatuxet tule seulan päälle.\n\nEi caicki puhet pysy Weden päällä.\n\nEi caicki päiwät wielä ehtolla ole.\n\nEi caicki taudit ole cuolemaxi.\n\nEi caicki yhtä tee.\n\nEi caicki ystäwät yhten piton mahdu.\n\nEi calu saaden rickaxi tulla / waan säästäen.\n\nEi cangas corjellen cudota; oja / Eli sonda / luoda luowaellen; Kiwi\njauha kijwatellen; Heinä heitellen coota.\n\nEi cangas (sandainen maa) lacoon caadu / eikä Siemendäns cadota.\n\nEi Carhua witzalla lyömist ole.\n\nEi carja nijn cato / cuin Paimenet puhuwat.\n\nEi caten coto corkene.\n\nEi cauhalla mieldä päähän saada.\n\nEi cauha warreta kelpa.\n\nEi coira carwan catzomista ole.\n\nEi Coira ennen uida taida / cuin händä castu.\n\nEi coirall cunniata ole.\n\nEi Coira luuta wingahda / ehkä cohta lyödäisin.\n\nEi connan cohtu ole / pahan miehen mieldä taita.\n\nEi connas coscan tali ole / ehkä kesällä tapeitais.\n\nEi Corppi corpin silmä puhcaise.\n\nEi cossin cohua täydy / wähän miehen wääten käydä.\n\nEi Culda culda ole; Leipä culda culda on.\n\nEi cumarrettu caula leicata.\n\nEi Cuningascan culda syö.\n\nEi cunnia tule culuttamata.\n\nEi cuolema ole kirckomessu; eikä hengi nauraen lähde.\n\nEi cuucan ennen paista / cuin täydellens tule.\n\nEi cuuroille cahta saarna täydy.\n\nEi ennensaadulla cauwan eletä; ellei Jumala wastaist anna.\n\nEi epäluulo ole tiedon werta.\n\nEi Ucko (emändä) eriä tiedä / cusa Uro uhon näke / poica waimon waiwa\npäiwät.\n\nEi halla haosta lähde / caste warjosta warise / Eli caste calwesta cato\n/ päiwän Bertelin perästä.\n\nEi helwetti ikänäns täynä ole.\n\nEi Hemme heiniä saa.\n\nEi Hepo cuowista cuole / eikä Lehmä Leiwoisesta / lammas\nrandarauckoisesta.\n\nEi hepo kijtä hapoinda wettä / jouhihändä juomingita.\n\nEi Hijri heinäcuorman alla cuole.\n\nEi Hijri hewoisen wäärtti / häjy Lapsi miehen werta.\n\nEi hoppu hywäxi ole.\n\nEi hopus Sata ajastaica eletä.\n\nEi hulluus häwimäst kiellä.\n\nEi hulluus kiellä cuolemast / pahuus cauwan elämäst.\n\nEi huoralla häpyä ole.\n\nEi hywä hauki suolas pahene.\n\nEi hywä hylkynä ole / culdapenning culkeilla.\n\nEi hywäkän hewoista saa aja / enä cuin hän woi.\n\nEi hywä paha tee.\n\nEi hywän sanan woima ole. Se on / ei paremba ole.\n\nEi hywä sana woidetta tarwitze.\n\nEi häistä keräjän mennä.\n\nEi häjy häwetä taida. Eli: Ei häjyllä häpy ole.\n\nEi härkä usein Linnasta palaja / lammas Lautamieheldäkän.\n\nEi hästi häitä kijtä / hepo pitkiä pitoja / Juohihändä juomingita.\nCatzo: Ei hepo kijtä.\n\nEi hätä hengen lähteisä. Se on: Ei wielä henges lähde.\n\nEi hätä häwetä anna / kijru cauwan kijnnitellä.\n\nEi hätäynnellä puolda ole.\n\nEi jalon jalad palele / hywäin kynnet kynnistele.\n\nEi itcu hädästä päästä / poru (Parcu) päiwistä pahoista.\n\nEi istuwata / suwata / catzeliata suoda / eikä tekewätä pahaxi panna.\n\nEi ketän cuckaro caulas hirtetä.\n\nEi kirwes kiween pysty / Napacaira callioon.\n\nEi Kiwi jauha Kiewastellen / ilman orjan olcapäjtä / Pijcan pienitä\nkäsitä.\n\nEi kylä cudetta kiellä kyynäräldä kymmeneldä.\n\nEi kylänmies kitua kiellä.\n\nEi kädetöin cato.\n\nEi käeten cuolla / eikä uhaten eletä.\n\nEi käskewä wäsy.\n\nEi köyhän hywä täydy / maankäywän macupala.\n\nEi lainan ottaja calua puutu.\n\nEi laisca ole jocamiehen Drengi.\n\nEi laisca onnens tiedä laitta.\n\nEi lapsi lambaxi ole.\n\nEi lapsen täydy iso cappalda leipä.\n\nEi lapset lakia tiedä / Waimod wallan duomiota.\n\nEi lapsi laolle / eli lacoon / cuole.\n\nEi leipä leikin syödä / cacku nauraen calweta / Waate pilcalla pidetä /\nmiehen wieran edesä / waimon angaran apuna.\n\nEi lijckuwan kiwen päällä sammala caswa.\n\nEi Linducan lennä / ennen cuin sijwet täydelläns tulewat. Catzo: Ei\ncuucan.\n\nEi luodustans saa cungan mennä. Catzo nijn luotu.\n\nEi lämmin luuta särje.\n\nEi maaten marcat saada / istuen isoit hopiat.\n\nEi macawan suden suuhun lammas juoxe; eikä uneljan kissan suuhun hijri\nsamo.\n\nEi manaten maan ala mennä.\n\nEi matocan macawata pane. Catzo: anda matokin.\n\nEi menewät pitä saa.\n\nEi miestä manatus ole.\n\nEi miestä tawatoinda ole.\n\nEi muoto panna murkinaxi / caunis carwa cattilaan.\n\nEi naurosa järke ole.\n\nEi neuwo wäärään wie.\n\nEi nijn paha / ettei jocu kijtä; eikä nijn hywä / ettei jocu laita.\n\nEi nijn paha etttei johongun hywä.\n\nEi nijn pitkä / ettei curoita; eikä nijn lyhy / ettei cumarra.\n\nEi nijn pitkä päiwä / ettei ehto perästä.\n\nEi nijn wanha / joca ei luule wuotta eläwäns; eikä nijn nuorta / joca\ntietä wanhax tulewans.\n\nEi nijn wetelä weri / ettei sakiambi wettä.\n\nEi nuolu watza täytä.\n\nEi ole aitasta cotona / eikä maasa wartasta / cuin ei tahdota anda.\n\nEi ole caicki pahat päiwät nähdyt.\n\nEi ole kädesä Kärpä pinosta / Neitzy nuori Turcuisesta.\n\nEi ole päätä Päjänellä / loppua lapin wedellä.\n\nEi ole wanhasa wara / turwa tutisewasa.\n\nEi ole Ämmän ähkymistä / cosca on Äijän pää sylisä / Äijän parta\nparmoilla.\n\nEi orhi olutta kijtä / hepo pitkiä pitoja. Catzo: ei Hästi.\n\nEi orja lugulle panna / palckawaimo taikinalla.\n\nEi ottawa jääpä catzo.\n\nEi paha ensin cuole.\n\nEi paha Lyödengän parane / Eli: ei pahast lyödengän ole.\n\nEi pahan silmän paljo pidä näkemän.\n\nEi panna paeta anna / murha mennä muille maille.\n\nEi pandu mieli pääsä pysy. eli panendo mieli päähän pysty.\n\nEi persoja saa Pohjamaalle wiedä; caicki hywät calad syö.\n\nEi persoja erijn (matcoin) panna.\n\nEi pohja suwe kiellä / eikä etelä kylmämäst.\n\nEi saa purjetta ylömmä wetä / cuin wenhe canda / eli saldi.\n\nEi päiwä piwon täysi ole. Catzo: Ei caicki päiwät.\n\nEi pääldä saa tähteitä tehdä.\n\nEi rickan rahoja tietä / eikä / äweriän ääriä.\n\nEi rico mieli miehen päätä / tee terweys paha / lyötä suuta nisuinen\nleipä / hiero kättä tarwoin sarwi. Eli:\n\nEi rico mieli miehen päätä / lohi coske sowaise / maita mansicka\npahenna / muuta musticka mäkiä / polda puola cangarita. Catzo: Ei\nsärje.\n\nEi rijdoist rahoja ole.\n\nEi Romi yhtenä päiwän ole rakettu.\n\nEi rupinen pää paljo tarwitze / ennen cuin werelle tule.\n\nEi saada wihoin wilja pöytän / maaten makiat palat.\n\nEi saadusa saamista ole.\n\nEi saanut parata parca; eikä turca toisin tehdä.\n\nEi saita Sica ruoki / wisu wierasta rawitze.\n\nEi salli sawinen peldo / eikä sonnatoin suwaitze / sucan wartta\nwalkiata / kengän cuortti corkiat eli coriata kyndäjätä.\n\nEi sana (sanoma) sauwa tarvitze.\n\nEi sana sijwitä lennä / puhumata cauwas cuulu.\n\nEi Saucoi sala saada / näkemätä näädän poica.\n\nEt se anowalle anna / joca ei waitelewalle anna.\n\nEi se cadu / cuin catzo.\n\nEi se cuwusa ole / cuin nocasa on.\n\nEi se hewoisen cauppa ole.\n\nEi se hullu ole / joca ano; wan joca anda.\n\nEi se laita lapsians / eikä polje puolisans.\n\nEi se lasten leicki ole.\n\nEi se mahda metzään mennä / joca pelkä joca puun päällens caatuwan.\n\nEi se muna munaan waiheta.\n\nEi se naista woida / joca lailda woidan.\n\nEi sen kieli ole wellingis palanud.\n\nEi sen mieli mettä keitä / joca suures murhesa on.\n\nEi se nijn cuucka ole / cuin ondu / eikä nijn waiwainen / cuin hän\nwalitta.\n\nEi sen wuohet ole aina cotona.\n\nEi se ole ihmettä nähny joca ei miestä juopunutta / waimo alastoinda.\n\nEi se paljo catzo / joca ei omans catzo.\n\nEi se parcuin parane / eikä huutain huokene.\n\nEi se puhuen parane.\n\nEi se sanast tiedä / joca ei puolest ymmärrä.\n\nEi se sicaan tule / cuin sucuuns tule.\n\nEi se tahdo anda / joca kysy.\n\nEi se toista saa / joca ei toista culuta.\n\nEi se ujoons cuole.\n\nEi seulasta satoja saada / piwon täydest kymmenitä.\n\nEi se uunna utistans syö / palawana paistians.\n\nEi se warasta tohdi / joca ei wannoa tohdi.\n\nEi se wuohi toista taida autta / joca itze hapa calwa.\n\nEi Silacka suolas mätäne.\n\nEi siliä wuolemista tarwitze.\n\nEi sinun pääs walkiuden tähden.\n\nEi sitä sydän cuole / cuin ei Silmä näe.\n\nEi sodat sanomita ole / cowat ilmat mainioita.\n\nEi sota suosia catzo / tauti mieliä pahoja.\n\nEi suotta cuolla; waicka suotta sairastetan.\n\nEi suulla saa cunniata canda.\n\nEi suuttoman sanoja tietä / kielettömän lausumita.\n\nEi syndymä siansa catzo / cuollu paickans walitze.\n\nEi syödysä syömistä ole.\n\nEi syönellä cahta lounetta / eli murkinata / ole.\n\nEi syöttiläs tiedä / mitä elätti wingu.\n\nEi syöpä jääpä catzo / ottawa telapuuta.\n\nEi särje mieli Miehen päätä / waicka paljokin olis. Catzo: Ei rico.\n\nEi tai malja maata käske / hywä hyrsy huicandella.\n\nEi taito tackana ole.\n\nEi talwi mene tacans catzomata.\n\nEi tasain tasaiset päiwät / ajat caicki yhtäläiset / Toinen nai nappa\nNeitzen / toinen ämmän ähkywäisen.\n\nEi tautican (tuonican) tyhjästä ota / tuuli jääldä caljamalda.\n\nEi totta kieldä saa.\n\nEi tuki suowa alenna / wara wenhettä caada.\n\nEi Turcu ole tuwan tacana / Caupungi cujan pääsä / Saxa saunan\nlouckasa.\n\nEi tyhjä liendä tee.\n\nEi tyhjä säcki seisoalla pysy.\n\nEi tyhjä taikina happane.\n\nEi työt tehden lopu / wirret laulaen wähene / parmat tappain cato.\n\nEi täydy sian päätä waiwaisen caalijn.\n\nEi ulwowa Susi lammasta murra.\n\nEi uni maaten lopu / nälkä hautanaurista.\n\nEi uutta palanesa ole.\n\nEi waca wapise / eikä luja lutise.\n\nEi wahingo huuten tule.\n\nEi wahingon wäräjällä kengän seiso.\n\nEi wahingo yxinäns tule.\n\nEi wanha waratoin ole.\n\nEi wanha wiata cuole.\n\nEi wanhus pahudest estä.\n\nEi wara wenhettä cada / catzo: Ei tuki.\n\nEi warasta ole / jolle warcan pesä.\n\nEi warcalla puolda ole.\n\nEi warcan waloista ole.\n\nEi wares kiroen cuole / corppi cuiwijn sanoin.\n\nEi wasicka rucoellen elä.\n\nEi Wedet taiwas mätäne.\n\nEi welasta maxamata päästä.\n\nEi wesi cassis pysy.\n\nEi wesi haawa tee.\n\nEi wettä wihalla juoda / calja cateudella.\n\nEi wielä caicki päiwät ehtolla ole. Catzo: Ei caicki päiwät.\n\nEi wiepä jääpä catzo / ottawa telapuuta / lähtewä tulo catowa.\n\nEi wihoin wihille saada / eikä wäellä wäwyxi / ylönmielin ystäwäxi.\n\nEi wilja waiwata saada / cala jalan castamata.\n\nEi witza Luuta särje.\n\nEi yhtä hywä saa ihastu / ei cahta paha peljästy.\n\nEi yxikän Äitins poica juowuxis ole.\n\nEi yöldä silmä puhke / hämäräldä jalca taitu. Se on / kyllä Yöllä aica.\n\nEletty eiläinen päiwä / tämä päiwä tähän saacka / Neuwon Jumala\nhuomiseen pitä. Catzo: Edes eiläinen.\n\nEletän että myöden / syödän tacaa / Eli ewästä / myöden / soutan wettä\nmyöden.\n\nEli Culda cuckarosa / Sotamiehen (eli sanda sieramisa).\n\nElä coira yhdentaloin / cuole coira cahden codon.\n\nElä Eli kitu cuin toucka puun raosa.\n\nEläwä händ mainitze / eij cuollu mitän puhu.\n\nEläwäinen Lasten tauti.\n\nEläwä palawans tunde. Catzo: kyllä eläwä / etc.\n\nEmändä hywä taloisa / ehkä ilman istucon.\n\nEmän eljet tyttärellä / pojalla isäns asumet.\n\nEmänäll on eljet colmet / eljet colmet kengät colmet; yhdet luiset /\ntoiset puiset / colmannet ketiset kengät; luisilla käwi kyläsä /\npuisilla käwi cotona / ketisillä kircko tiellä. Ketiset / se on nahka\nkengät.\n\nEndinen aicani nykyinen mielen. Catzo: ah end.\n\nEn minä huole / coskei naida.\n\nEn minä toiwoani paljongan pane.\n\nEnnen puu taittu / cuin taiwasen ulottu.\n\nEnnen tehny työn teke wasta-alcu ajatele.\n\nEnnättäwän munat carilla.\n\nEn sano wihoin / engä wiljoin / Se on / en sano sortain / engä auttain;\nwan sanon totuden.\n\nEnämbi woitta. Catzo: isoi.\n\nEnämbi wähembi härkä / matalembi corkiambi / musta härkä walkiambi.\nMielin kielin puhuwain tapa.\n\nEropäiwät hartaimmat.\n\nEsipuhe lain täyttä.\n\nEtens eläwä ajuttele / eli puhu / tacans cuollu catzele.\n\nEten wetänyt woitta.\n\nEtzei Suomet sorkeinda / maat walitzi walkeinda; jo naidut parhat\npijcat / etzitellyt ehkiämmät; Täydyi naida tähteitä; Tulisossa sormijn\n/ käten kählöi / eli kähmöi / käändyi / onehin olille joudui.\n\n\n\n\nH.\n\n\nHalla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana.\n\nHallakin matalan meren kylmä.\n\nHalla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä.\n\nHalla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze.\n\nHalpa köyhän calu on.\n\nHalpa waimo haldiatoin haldialisten seas.\n\nHalpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä.\n\nHalpa waimo Lapsillinen / (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen.\n\nHarackata ammuttin / warexen waara sattui.\n\nHarwoin Haracka caunis.\n\nHarwoin härkä linnasta pala. Catzo: Ei härkä.\n\nHaucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä.\n\nHaucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa.\n\nHaucku häjykin coira hywän coiran cahleisa.\n\nHaucottele harwoin syöny; cascottele cauwa maanu.\n\nHäwericki (köyhä tyhjä) harwoin saanud / näwericki (närer icke)\nnälkäinen.\n\nHawissa (nopeudes) sodan jaco i.e. ennättäwä saalin pitä.\n\nHellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles.\n\nHengens edest cukin waiwa näke eli soti.\n\nHepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen.\n\nHepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca\nlapsellensa.\n\nHerroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla.\n\nHerroix Herrain coirackin.\n\nHewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö.\n\nHewoisesa miehen Hengi; ratzusa: rahan wahingo.\n\nHewoistans hullu kijtti; mieletöin emändätäns; mielipuoli poikians.\n\nHiha minun / ei hihacan. Se on / Ei minun mitän tule.\n\nHijri perhen toran syö / eli kätke.\n\nHiki hellen / lämmin laiscan / packainen pahan uron.\n\nHiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.\n\nHiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen.\n\nHiljainen (myöhäinen) Herrain meno.\n\nHiljaiset Herrain picaisetkin.\n\nHiljan hywänä / cauwan pahana / ijänpäiwän ilkiänä.\n\nHiljaxens heicko (eli hieno / huono) käy; sauwan woimatoin pitä.\n\nHiljaxens / cuin hijri culos / eli terwas.\n\nHiwu hihnainengin; rauke rautainengin / culu culdainengin.\n\nHullu caiken tietons sano. Catzo: Hullu wirtans.\n\nHullu hewoista etzi / cosc on kello kädesä.\n\nHullu hätäynny on.\n\nHulluilla Herrat kyndäwät.\n\nHullu kijtti Härkiäns. Catzo: Hewoistans.\n\nHullun ewäs ensin syödän.\n\nHullu paljon työtä teke elä wijsas wähemmälläkin.\n\nHullu pijmällä jano / epätyty naurella.\n\nHullu saapa wiha; sijtä saa saamatoingin.\n\nHullu suuna / houcka päänä / mieletöin kitana caicki.\n\nHullu syöwälle toru / naurawalle tappele.\n\nHullu wieran kyläldä cutzu / epätaito tanhualda.\n\nHullu wijsast neuwo; wijsas willin tule.\n\nHullu wirtens tyyni lauloi / mieletöin pani lopulle eli joca sanansa;\nsijtä wijsas wirren otti.\n\nHumala mielen otta; Jumala mielen anda.\n\nHumala oluen cunnia.\n\nHumala on toinen mies.\n\nHunaja kieles / myrcky mieles.\n\nHuora muoristakin tule / muori huoran tyttärestä / saa tulla.\n\nHuoran itcu / warcan wala / juopunen Jumalan kijtos / owat caicki yhtä.\n\nHuoras hoimiesten eländö / mutt' on työtä päätä warjelles.\n\nHuorat hulluxi tekewät / salawaimot waiwaisexi.\n\nHuorat hywäckin waimot; Ei portot puoleckan.\n\nHupa aica himmerkis; ilo ystäwäin seas; hausca JEsuxen codosa.\n\nHylkellä Walascala ongitan.\n\nHywä caali tarwitze paljo höystö.\n\nHywä caickin kerki; terwa caickijn tarttu.\n\nHywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella. Hyllyldä / se on corkiald\nlaudalda.\n\nHywä hoicka huowin waimo; paxusta Papin emändä.\n\nHywä joca kimbus; paljo pare joca paitzi.\n\nHywäin työt; pahain puhet.\n\nHywä kello cauwas cuulu; paha paljo edemmä.\n\nHywä kijtetyn mieli / wetelä kijtoxen liemi.\n\nHywä kyllä / kynnä paljon / kyynärä waon wälillä. Nijn teke paha\npeldomies.\n\nHywä kyläs ystäwä / perhes peljättäpä.\n\nHywällä nimiä paljo; pahalla tapoja paljo.\n\nHywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten.\n\nHywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia.\n\nHywän pinon tykänä on hywä lastuja poimia. Catzo: kyllä hywän.\n\nHywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi.\n\nHywä olla ylläpäänä / cosc on ylläpään pitäjä.\n\nHywä on joucosa Jumala / cumpanina JEsus caunis.\n\nHywä / paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset.\n\nHywä suulas / paha kieläs; wai olewa caicki woitta.\n\nHywä syönettä syöttä / työlläs cuolut wirwotta.\n\nHywä taitawan laula.\n\nHywä tiesä ystäwä; kyläsä poikettapa; reppu reesä parembi.\n\nHywät pijcat; caunit tyttäret; custa pahat waimot tulewat.\n\nHywät päiwät owat saanella.\n\nHywät suosa suuret kengät; kircosa kepiät kengät.\n\nHywä wirsi / caunis äni; laulaja sitä parembi.\n\nHywä wirsi pitä caxi kerta laulettaman.\n\nHywä ylhäldä puhu / wäen pääldä mällitellä. Catzo: Hywä hyllyldä.\n\nHywä Yöllä soudiskella / cuuwalolla culjeskella.\n\nHändänä häjy hewoinen; paha pijca palmicoinna.\n\nHäpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä.\n\nHäpiä häistä lähteisä / juosta juoman joesta / eli juoda joelda wettä.\n\nHäpiä händän tule. Pahasta työstä.\n\nHärkä hywä teuraxi; rijhen loucas carpioxi; Cannun ure siemexi.\n\nHätä hylken meresä; tusca miehen jalcapuusa. Se on. Ei ole tusca.\n\nHätä käski härjän juosta / packo paimenen paeta.\n\nHätäisen cauppa ei pidä tehtämän.\n\nHätä Neitzen kädes; wijcot (hääwijcot) wijmeiset edes.\n\nHätä neuwon muista.\n\nHätäynny caicki coke.\n\nHöyhömistäns lindu tutan.\n\n\n\n\nI/J.\n\n\nJacajan osa pahin / eli wähin on.\n\nJalan alda jaettu syödän.\n\nJalan tiestä jotain on; istuwalle ei mitän.\n\nJalca haudas / toinen haudan partalla.\n\nJatcain laiwackin tehdän.\n\nIdän ilmat ilkiämmät / pohjan packaiset pahimmat / Lännen tuulet\nlensiämmät.\n\nIdän suwi / idän talwi / idän keskellä kesä.\n\nIdästä isoit satet; luotesta weden loput.\n\nJEsus on onni orwoilasten.\n\nJEsus tietä onnen orwoilasten.\n\nIha (hywä mieli) köyhän laihakin.\n\nIhmex kirppu pääsä; wahingoxi täi sucasa.\n\nIhmiselle wahingo tule; ei kiwille eli cannoille.\n\nIkä härjän kynnättä / ei coco coongan hywä.\n\nIkäwä eläwät cuoletta / eli walwoa cuolewaxi.\n\nIkäwä nälkä työxi. Nijncuin tyhjä työ.\n\nIkä yxi Ihmisellä; monda aica ijäsä.\n\nIllalla paras ilma / kijttä partasuun poica / Wuonna toisna morsianda.\n\nIlma sodackin estä.\n\nIloisansa lapsen mieli / että cattila tulella / natin cando cattilasa.\n\nIloinen cuin hepo nylkeis.\n\nIlo köyhän cuolemasta; pilcka waiwaisen pidosta.\n\nIlo meillä / muori cuoli; liha / papuja keitetän.\n\nIlo nuoren / waicka köyhä; waiwa wanhan / waicka ricas.\n\nIlo nuoren luotingin / waiwaisengin / wiljaisengin cohden\ncowaonnisengin.\n\nImmun (Pijcan) itcut / lesken lenget (huocauxet) eij miehen\nparrattoman.\n\nJoca ainoans anda / se itzens häwittä.\n\nJoca cuuseen curoitta / se catawaan crapsatta.\n\nJoca ei cuusinaista cuckaroon pane / ei se äyriä coconsaa.\n\nJoca ei puolest sanast ymmärrä / ei se cocosanast wijsammaxi tule.\nCatzo: Ei se sanasta.\n\nJoca ei wannoa tohdi. Catzo: Ei se warasta.\n\nJoca endistä kijttä / se wastaista toiwo.\n\nJoca hiljain hihtäne / se jalot jättäne.\n\nJoca juo joca pisaran / joca cannun callista / see saa sinisen silmän /\ncumauxen corwallensa.\n\nJoca keitetyn paista / se kypsen syö. Eli: Joca kypsen paista / kypsen\nse makian maista.\n\nJoca kyrsän kylällä syö / se lainan cohta cotians tuo.\n\nJoca laisca lauwantaina / se on musta sunnuntaina.\n\nJoca laitta paha / laittacon suwista talwe; joca kijttä hywä /\nkijttäkän hywä Jumalat.\n\nJoca liha etzi / se luun löytä.\n\nJoca nuorna coris (corireesä) se wanhana wandilla.\n\nJoca on julma juhdallens / se on walju waimollens.\n\nJoca on nahas / se on rahas; joca on weras / se on welas.\n\nJoca on ylön ylpe / kyllä sen nälkä nylke.\n\nJoca paljon lupa / se wähän anda.\n\nJoca paljon saa / se enämmän pyytä.\n\nJoca pijcana toru / kyllä se waimona tappele.\n\nJoca pitä köykäisen käden / pitäkön rascan cuccaron.\n\nJoca pitä suuren suun / pitäkön lawian seljän.\n\nJoca pitä ison tacapuolen / Se pitäkön awarat ruocket.\n\nJocapäiwä lämmin leipä / jocapäiwä leiwän loppu.\n\nJoca rutoin (kijrusti) portalla / toipa torcando wedesä / eli ojasa.\n\nJoca tahto coiran suusta luuta otta / andacon liha jällens.\n\nJoca tyynän (tywenen) maaca / se tuulen souta.\n\nJoca warhain satuloitze / se hiljain aja.\n\nJoca witzata / eli pelwota / caswa / se cunniata cuole.\n\nJoca wähän ylöncatzo / se paljon mista.\n\nJoca wähäst alca / eli rupe / warastaman / se köyten lopetta.\n\nJoco eli jos hän käy sywään / eli saween / arwollans minä händä coen.\n\nJoki wäärä soutaminen / noroniemi noutaminen.\n\nJo kynnys hirttä corkiambi; Lapsen cotia tuldua / Wanhemmitten cuoleman\njälken.\n\nJo Laki lainehti: duomari picaria pitele.\n\nJolla Ruotzi Ruotzisa / sillä Ruotzi Suomesa / eli tällä maalla. Joca\nsiellä edes tule / se täälläkin tule.\n\nJolla waimo sillä waiwa; jolla Lapsi / sillä caxi. Catzo: Suru sillä\netc.\n\nJolla waiwa / se walitta.\n\nJolla on yhtä / sillä on toista.\n\nJollei salwa hangeen / kyllä salwa Hepoon.\n\nJo minä olen colme cokenut; wijttä / cuutta wiscutellud; ensin coin\ncowinda / wijsainda wiscuttelin.\n\nJo muoto mullin mallin / elämä edestacaisin.\n\nJo nähty naidun warsi / näkymätä naimattoman.\n\nJonga Asi caiwosa / sen käsi alinna.\n\nJonga Lehmä lähtesä / sen käsi alin.\n\nJonga wamma warpasa / sen kipu keskellä sydändä. Catzo: Cuin on wamma.\n\nJopa se rautacangen kärwäisen tacapuoles taitta.\n\nJo se aica cuoli / cuin omans laitti.\n\nJos minulle olis endinen aicani / ja nykyinen mieleni.\n\nJos minä lasna laitetan / kyllä minä miehenä muistetan.\n\nJos olis sata sadinda / Wijsikymmendä wipua / tuhat teiren tarhaisinda;\nmarras ne tyhjänä cokis.\n\nJos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella.\n\nJos toinen oli cannalda cawala; olipa toinen wijsas warpailda.\n\nJo suusa suwinnen palcka; palcka talwinen parras.\n\nJota candaja parambi / sitä juttu selkiämbi.\n\nJotain joucosa puhutan.\n\nJotain joutilas teke / caitze kylän canoja.\n\nJota Schoulumestari cowenbi / sitä oppi selkiämbi.\n\nJo täsä ennengin elettin; wielä nytkin nytkyttellän.\n\nJouten syöny sairasta.\n\nIsoi woitta / paxu paina.\n\nIsoimbi wähembi; Catzo: Enämbi.\n\nIsännällä coiran haucku / emännällä lehmän lypsy.\n\nIsännän askelet pellon sonnittawat.\n\nIsännän silmä hewoisen lihottta.\n\nItku pitkästä ilosta / nicka cauwan nauramasta.\n\nItze minä kijtän itzeni; itze minä tapani tiedän.\n\nJulkiset sudella silmät; huoran silmät julkisemat.\n\nJumala andacon oman käden jacajan olla!\n\nJumala andacon sean käytä!\n\nJumala anda / ja ei suutu; hänellä on kyllä / ja ei puutu.\n\nJumala anna andamista / cahden käden candamist!\n\nJumala anna cotia / cotona cowan wara.\n\nJumala anna mieldä / cusa mieldä tarwitan! Eli: cusa mielen sia on.\n\nJumala caicki suitta.\n\nJumala hywyttä täynä / JEsus täynä rickautta / minä köyhä syndiä täynä.\n\nJumala jaon jaca / cuca cullengin tule.\n\nJumala ilmans rouda.\n\nJumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet; ei caten cainalosa /\nwihansuowan sormen pääsä. Eli: Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn\nawaimet / cuin minun suuruxen sure / murhetti minun murkinani.\n\nJumalan armo puutumatoin on; mutta ei muu.\n\nJumalan edes caicki hywät.\n\nJumala woidun (se on woitetun / poljetun) palkitze.\n\nJumala warjele pahan parista.\n\nJumala warjele waara carjasta / copina kylän seasta.\n\nJumala warjele waara carjast / cannuxija canan jalast / cucoin suusta\nhambaita.\n\nJuo Curcku / maxa caula.\n\nJuodan joki wedeckin / coskei läsnä lähdewettä.\n\nJuonin yhtä miestä; kynnyxijn yhtä waimo; kärwäisten yhtä lehmä.\n\nJuo olutta juopunuckin; souta wettä wäsynyckin.\n\nJuopuwat olutten juojat; häwiäwät tappeliat; waipuwat walehteliat;\nkielen candajat catowat; sikiwät työn tekiät.\n\nJuosten matka jouduckambi? waicka käyden kewiämbi; Eli huokiambi.\n\nJuoxe mennesäs; samo tullesas.\n\nJuttu jutusta tule.\n\nJutut julkiset Jumalan; Sana callis caickiwallan.\n\nJuuresa heinän sato on.\n\nJäljest pahan torujan suuhun sanat tulewat.\n\nJärjen (cuin järjellä tehty on) päälle käydän / ei jätetyn.\n\nJätetän jalcawackin / petetän wijsackin.\n\nJääcasa sen tacana on / joca walhettele.\n\n\n\n\nK.\n\n\nKerta miestä merkitän; kerta miestä / Cuu hewoista / wuosicausi\nmorsianda.\n\nKerta wihdoin wijmengin.\n\nKengät (häijyt) kildäwät kyläsä.\n\nKesumet (häijyt waattet) Kirckotieldä.\n\nKesä-catti (cuiwa suuwi) weden lacki.\n\nKesä kerkiämmälläns / nälkä hartaimmallans.\n\nKewäin jatco talwiset tuulet.\n\nKewättä kyntilämessust; syystä Uolewin päiwästä.\n\nKielelläns Lindukin laula.\n\nKieriskelewät munackin pesäsä.\n\nKijskinen caloja wanhin; wata wanhin pyydyxitä.\n\nKijtos laulajan / caxi cuulian. Se on Jumalan / jonga cunniaxi\nlauletan.\n\nKijtos olcon Jumalan / elon endisen edestä! HErra wasta waarackon!\n\nKijtä kiwistä maata; eli peldo; laita landa sawe.\n\nKijtä miestä; älä kylä kijtä.\n\nKipaten kildan mennän / condaten cotia tullan.\n\nKipinästä maa kyte; wähästä paha tule.\n\nKirjawa on Ihmisen ikä. Eli kirjawa metzä röhni / (kärki) Ihmisen ikä\nkirjawambi. Eli keto kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.\n\nKirjawasta carja caunis.\n\nKiwen minä cowaxi luulin; mies wieras sitä cowembi; weden minä wieckaxi\nluulin / waimo wieras wieckambi.\n\nKiwi on orjan kirjacangas / saawin tango saumasucka; pätzi orjan pään\nalainen.\n\nKyljet luita werckaisemmat / wahwimmat.\n\nKyllä aina anda saa.\n\nKyllä Coira haawans nuole.\n\nKyllä coira weljens tunde.\n\nKyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain.\n\nKyllä cuollu cuuldele / mitä jääny huutele.\n\nKyllä cuollu paickans pitä.\n\nKyllä curki sen nijttä / cuin curki sonnitta.\n\nKyllä cuului torwen äni / waick ei soittaja näkyny.\n\nKyllä eläwä palawans tunde.\n\nKyllä hywin eläis paljo cuulu. Catzo: paljo cuulu Cunniasa.\n\nKyllä hywä hiljaisens taca saa; waan ei paha picaistans.\n\nKyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane.\n\nKyllä hywä jäämängin on.\n\nKyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi.\n\nKyllä hän löytän jos wagoin saatu on.\n\nKyllä härkä händäns tarwitze / ellei ennen nin kesällä.\n\nKyllä jalan juures cungin tauti on.\n\nKyllä jouta cuin Pappi souta.\n\nKyllä Jumala hywä mies on; tappa monda paha miestä.\n\nKyllä Jumala luodut lapset ruocki.\n\nKyllä Jumala omans warjele.\n\nKyllä Jumala uhrin catzo.\n\nKyllä juonisa juonia on / papuja padas.\n\nKyllä kitua räckä.\n\nKyllä kypsi kerkiä waimon andawan kädestä.\n\nKyllä laiscalla pyhiä on.\n\nKyllä lapsi sen tunde; cuin pään silittä.\n\nKyllä Luoja luodun tuo; anda aiwotun Jumala.\n\nKyllä lyhy sijhen raiscan Maasta saa / cuin pitkä tähden Taiwasta.\n\nKyllä lyöpä asen löytä.\n\nKyllä miehiä merellä; laicki-päitä laineilla.\n\nKyllä minä tiädän tiedon toisen / taidan tantzingin / eli taidongin\nparemman.\n\nKyllä monda monesa on; paljo papuja padasa.\n\nKyllä mualla mulcosilmät; cotonans kynesilmät.\n\nKyllä neula sen syö / cuin neula saa.\n\nKyllä onni työt tekepi; Aitta cangat cutopi; laari langat kehräpi.\n\nKyllä paha hewoinen pian päälisens syö.\n\nKyllä päiwiä Idäsä; Ehtoita luoteisa.\n\nKyllä päiwiä kesällä; sykyisellä huomenita / eli lounaita.\n\nKyllä päiwä pitkä on; wuosi sitäkin pidembi.\n\nKyllä Rucki ruoan tuo / Kehräwarsi keittämistä; wijttä sorme wiritän /\nkynttä kymmendä ylönän.\n\nKyllä ruoca syöjäns saa / työ tekiäns.\n\nKyllä sana hajo / eli jalcawa on.\n\nKyllä se cuule joca parwesa on / se on taiwaisa.\n\nKyllä se oras tundu / josta hywä laiho tule.\n\nKyllä se pian / eli wähäs tule.\n\nKyllä Sielun seulomista / Ruumin rumista töistä.\n\nKyllä sijnä cuulia / cuin puhujakin.\n\nKyllä sijnä näkiä on / cuin tekiäkin.\n\nKyllä sinä rickautta on / cusa rackautta on.\n\nKyllä sijwilä sians saa päällä muiden ländymysten.\n\nKyllä sowinolla sia on.\n\nKyllä Suomi Sonnin cuohitze.\n\nKyllä syystä on puita puida / kewättä ketoja käätä.\n\nKyllä syöpä selittä / purewainen puhdista.\n\nKyllä tiellä tenckeliä on.\n\nKyllä tyhjä puolens pitä.\n\nKyllä tyynäs (seisowaises) wedes nijn paljo matoja on / cuin juoxewas.\n\nKyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens.\n\nKyllä wanhalla wicoja on; kipuja ylön kyllä.\n\nKyllä woilla wieraita saa / oluella ystäwitä.\n\nKyllä wäiwe nautans tunde.\n\nKyllä wähä mätäs nijn pian cuorman caata / cuin isoikin.\n\nKyllä yötä ja päreitä.\n\nKylmä culda cumpanixi / walju waimoxi hopia; pare pijca piscuinengin /\nwaimon lapsi waiwaisengin.\n\nKylmät talwen lämbymäckin; lämbymät suwen wiluckin.\n\nKylä miehen woitta / pitäjäs kylän hywängin.\n\nKylä nijn / cuin pidetän.\n\nKylä siellä / cusa cuckoi; haucku coira corwesakin.\n\nKynnyxijn kyläinen ruoca.\n\nKynnyxijn yhtä waimo. Catzo Juomijn yhtä miestä.\n\nKysy mennen wuotista lunda.\n\nKyty kylmä kynnyxesä; nato naula permannosa. Kyty / eli näälämies /\nmiehen eli waimon weli; nato miehen sisar.\n\nKäden täysi härkäkin on.\n\nKädes kärppä pinosa / (tyhmä toiwo) käykäm toista pyytämän.\n\nKäki cucku halloixi hangeen / leinoix (poutawuodex) lehtijn / wilja\nwuodex warpuun.\n\nKäki tuo suwen sanoman / pääsky päiwän lämbymän.\n\nKälyxet me Sisaret; weljexet meidän miehem.\n\nKärsiwä caicki woitta Eli: Kärsiwän osa paras on.\n\nKäsi caunin teke; silmä hywän näke.\n\nKäsi kypseen mene; mieli tietoa teke. Eli. Käsi kypseen mene; käsi\ntoinen taikinaan.\n\nKäsi käden pese; molemmat kädet silmät.\n\nKäsi käden täyttä.\n\nKäyden maat lepyisemmät.\n\nKäyny tiens sano; saanu säckins canda.\n\nKöyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns.\n\n\n\n\nL.\n\n\nLahja lahjaa ano / hywä sana terwetystä.\n\nLahjat lain lumowat.\n\nLahopuu weden wetä; mies wanha oluen juo.\n\nLaiha wuohi kytkyesä; waimo miehen andimella.\n\nLaisca häwinnen nimi on.\n\nLaisca lapsille parembi; ruma työhön rohkiambi / caunis catzo carwansa;\nruma työn teke.\n\nLaisca suwella walkia on.\n\nLaittain Suomi kijttä.\n\nLaki cowa on; ei mies cowa.\n\nLaki juttuin weräjä.\n\nLaki nijn / cuin luetan; asia nijn / cuin ajetan.\n\nLalli etzi lackians / lallin lacki pään laella.\n\nLapset Cuningangin lapset.\n\nLapset lastuiset cotonsa / tekewäckin / särkewäckin; waimot saastaiset\nsanoisa / toruwackin / leppywäckin.\n\nLapsi caswa / hammas carkene. Catzo: jos minä.\n\nLapsi nuoreman nimi on.\n\nLastu-walkia / laina pannu / pian culu.\n\nLawia Uron tarha.\n\nLaulaisin minä cotona; waan en kehta kylällä / engä wijtzi wierraisa.\n\nLauloi lapsi syötyäns; itki ilman olduans.\n\nLaulu lapsen kijcuttajan; torcka willan wetäjän / eli walwojan; nälkä\ncangan cutojan.\n\nLeipä hywä cumpanixi.\n\nLeipä leiwottu pawusa; säätty särwin naurisa.\n\nLeten tauti tule / lewäellen lähte.\n\nLiehellä Lesken mieli / miestä toista toiwoisa.\n\nLiepesä lesken lapset. Se on / pian saa lapsia.\n\nLihainen kieli leicka luisen caulan.\n\nLijan lijckuwa näke / moninaiset muilla mailla.\n\nLijca waiwa wierasta.\n\nLihan uus lihoitta; calan uus cuoletta.\n\nLiha syöty / luu caluttu / kesi kenginä pidetty.\n\nLiki nälkäinen täi pure.\n\nLohi suuri. Catzo: Cuha suuri.\n\nLoppu ruoca / alcu wierasta.\n\nLucu rahalla; arwio calulla; määrä suoloilla.\n\nLucu rahan perästä.\n\nLue poicani kirja; kyllä kirja palcan maxa.\n\nLuotu köyhä cuoleman / waiwainen häwiämän.\n\nLuotu laisca laulajaxi / weltto wetten soutajaxi.\n\nLuotu nijn cuin tehdän. Eli Luotuns / suotuns / itzemielens tehtyns.\n\nLupa kysyä / ei catzo; waick ei wara osta.\n\nLuulia pahoin teke; epäluulo tappele.\n\nLuu lihan caswatta.\n\nLuuta lasten / liendä lasten; ei lasten liha täydy.\n\nLuwalla hywä elä on.\n\nLyckyäns cukin kijttä.\n\nLyhy istualda / pitkä seisoalda.\n\nLyhy nenä saanella on.\n\nLykyllä sodas ajetan; ei uron uljudella / eikä miehen carskeulla.\n\nLyöden lapset rackaimmat / hautoin pajukin pare.\n\nLämmin hywä kesänäkin / ruoca wiljawuosinakin.\n\nLännen tuulet länseimmät; idän packaiset pahimmat.\n\nLäsnä hewoisen puumercki hambaista tutan.\n\nLästä poica naitetan; tytär cauwas caimatan. Eli; Lästä paras naida;\ncauca hewoisen cauppa.\n\nLässä wilja caucanakin. Catzo: codon wilja.\n\nLässä saawan nenä. Lässä silmä cowa.\n\nLästä walkiakin polta; taambakin lämmittä.\n\n\n\n\nM.\n\n\nMaa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin.\n\nMaasa neuwo / eli miecka / woimattoman.\n\nMaata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon.\n\nMaaten murkina kyläsä / odottain illalinen.\n\nMaa wahwa; Jumala wäkewä.\n\nMailda mies pois saadan / waan ei tawoildans.\n\nMaiskis mansicka kyndäjän suusa.\n\nMansickatakin maasta cumarretan.\n\nMatca murhex / tucka purjex.\n\nMaxa welcas; paicka pöxys.\n\nMaxettu heritetty haawa.\n\nMetzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön.\n\nMenemätä saa olla; wan ei wijpymätä.\n\nMeni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri\ncotona catois.\n\nMerellä silmät / metzällä corwat.\n\nMerestä nälkä tule; mereen nälkä mene.\n\nMerestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät;\npohjan poudat pisimmät.\n\nMeri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä.\n\nMiehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon\ncorjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei\nilman olluckan.\n\nMieldä kerjätesäkin tarwitan.\n\nMieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy.\n\nMieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän.\n\nMies maca / onni walwo. Eli oikemin:\n\nMies maca Jumala walwo.\n\nMies miehen tunde / suwellakin / talwellakin.\n\nMies ricas rahoja täynä / tascu täynä talareita.\n\nMies se cuin mielens taita; Härkä se cuin suolens wala sitte cuin hän\ntapettu on.\n\nMies se cuin sanans pitä.\n\nMiestä myöden miecka tehty / calpa eli kilpi candajan mucaan.\n\nMiestä sanasta / härkä sarwesta.\n\nMies wanha Oluen juo / Catzo laho puu.\n\nMies wieras minun opetti kengän kylmän kengimän rätin märjän mähkimän.\n\nMies wieras wian näke / taloin toisen tyttäres.\n\nMies wieras wilusti lausui / wilumasti waimo wieras / witzalla se\nunesta nosta / cadicalla carcotta.\n\nMingä tähden waimo Leski? Taudin tähden waimo Leski. Mingä tähden Lapsi\nOrwoi? Sodan tähden Lapsi orwoi.\n\nMiniästä mieli carwas; Pojasta ijäinen itcu.\n\nMinä muita; muut minua; Caicki mailma toinen toista / pane eli nuhtele.\n\nMitä miehen mustuesta / Uron mataludesta? Että miehestä mene / Urosta\nuloskäy. Eli / Ett on miesi metzän käypä / Uro Ilwexen wetäwä.\n\nMitä nuori oppi / sen hän wanhana pitä.\n\nMitä paljosta calusta / cosca päällä martalla?\n\nMitä pitkästä ijästä / cosca suurella surulla?\n\nMolembita tarwitan. Cowa ja pehmiätä.\n\nMonda coira kirjawata / Catzo: Sata wohta.\n\nMonda juonda juopunella; muuna itke / muuna naura.\n\nMonda Muoria minulla / monda muoriteldawa; En tiedä cuta cumarran;\ncumarran wähä cutakin.\n\nMonda muoria minulla / monda leiwän leipojata.\n\nMonda musta merellä ei caicki hylkeitä.\n\nMonda oja pienykäistä suuren joen caswatta.\n\nMonda tiellä tenckelmystä; matcojsa isoit ihmet.\n\nMonda tuima niitä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä.\n\nMoni canda witza omaan selkäns.\n\nMoni Engeli edes; tacana tulipunainen.\n\nMonna / (monena) mies eläisäns.\n\nMoni hurskas huoran poica / ääretöin äpärä lapsi.\n\nMoni wanhax pyytä / mutt ei pääse puoleckan.\n\nMorsian murhetta saatu / että kihla cuckarosa; ylistetty yljän mieli /\neli puoli / että kindat kädesä.\n\nMuistan lasna olleni / muistan lasna / muistan naisna; en neinä\nsinäikänä. Warhain naitettu.\n\nMuita naipa naittele; itze naipa naida tahto.\n\nMuna canaa opetta; Eli muna wijsambi cuin cana.\n\nMuodosans munakin parembi.\n\nMuodoxi molemat silmät; aja asian yhdelläkin.\n\nMuoto meillä mullin mallin; elämä edestacaisin.\n\nMuoto parembi / cuin waate.\n\nMurhena hywä pala tacana on. Eli: Murhexi muru piwosa.\n\nMurhe saatta mustan carwan; pahat päiwät parran pitkän; halu harman\nhapenan.\n\nMurianen munans canda. Wähä waimo lastans.\n\nMurumieli muucalaisen; palamieli palcollisen.\n\nMusta maanen sia; matala laiscan tiski.\n\nMustan cappa cannetan walkian nenän editzen.\n\nMuuna cungin; muuna cutakin.\n\nMuuna Liendä leiwän canssa; muuna leiwätä Liha / eli cala.\n\nMuuna wiljemmin / muuna wajemmin, eli Muuna wiljoin / muuna waiwoin.\n\nMuuta mies catu; ei nuorta naimistans; eikä warhain nousemistans.\n\nMyy maa myyjänskin; osta maa ostajanskin.\n\nMyötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä.\n\nMyötä onni (hywä eli paha) cuusesakin; canssana carangosakin.\n\nMämmi mäelle saatta / puuro puita nylkemän / wellingi (weron wetä)\nwelan teke / caali cartanon pitä.\n\n\n\n\nN.\n\n\nNahca Herra wettä wastan.\n\nNainen naista soimackan; nainen naista / toinen toista; älkön tytär\ntytärtä / nawan alla naisten soimu / tykönä tytärten soimu.\n\nNappascossit naitetan; itze naiwat elkiwallat: Miehet naiwat mieldäns\nmyöden.\n\nNato naula permannosa. Catzo kyty.\n\nNaura / naura; ei naurain mieli päähäs tule.\n\nNauretan naineita / itketän cuolleita / wuosicausi cumbiakin.\n\nNauro hywä / nauro paha.\n\nNauro köyhän cuolemasta; pilcka waiwasen pidosta.\n\nNeuwolla työt tehdän; ei wäen paljoulla. Catzo: Taidolla taloi pidetän.\n\nNeuwo / nijsin tule / cuin on cangas caiteisa. Edes tacainen työ.\n\nNeuwons se pitä / cuin maans myy; ei se cuin Siemenens syö. Catzo:\nNälkä siemenens / etc.\n\nNijniwyö wyöntekiällä / warpusolki seppoin eli sepän waimoll / eli puu\npalin sepän Emännällä / rajakengäd sutarilla; laina wacka wackurilla.\n\nNijn käy / cuin käytetän.\n\nNijn laki cuin luetan. Catzo / laki.\n\nNijn luotu / cuin tehdän. Catzo luotuns.\n\nNijn minä / cuin muuckin.\n\nNijn monda mieldä / cuin päätä.\n\nNijn piti pitkän pijcan / että sai lyhyen miehen.\n\nNijtä caloja saadan / cuin ongitan.\n\nNijtä olu teke / cuin ei calja tiedäckän.\n\nNijtä woipa teke / cuin woidun mieli paha on.\n\nNilckis / nalkis naisen kirwes uron uljan suhten / eli tykönä.\n\nNiucka lisäxi. Cuin wähä on.\n\nNoin sois wihan suopa: soisi suolle portaxi / caattawaxi carjan tielle;\nEi suonu suuri HErra / andan autuas Jumala.\n\nNoisa suurisa sodisa / moni mies / moni hewoinen, moni köyhän waimon\nPoica haawistosa happane / mätäne männistösä.\n\nNoista wijsas wirren otti hullun pitkistä puheista / mielettömän\nlausumista.\n\nNosta conna mättälle / kyllä hän niscaas hyppä.\n\nNotkiat weden siwut.\n\nNoutan nokinenä / kysytän kyndäjätä.\n\nNuorna naiman pitä; waaditan wanhanakin.\n\nNuorna wauras (wahwa) köyhän juhta.\n\nNähty naidun warsi. Catzo: Jo on nähty.\n\nNäkemiset luodut päiwät / tehdyt kengät Kiscomiset\n\nNälkä cuiwan eli huonon leiwän särwin on.\n\nNälkä ikäwä työxi. Catzo: ikäwä.\n\nNälkäinen täi pure liki. Catzo: liki.\n\nNälkä lappalaisen opetta ambuman.\n\nNälkä perhesen toran saatta.\n\nNälkä ruan paras suola.\n\nNälkä siemenens syönellä / halla hiljan kylwänellä.\n\nNälkä syömätä tule / paha carwa catzellesa.\n\nNälkä syöty / nälkä ilman oldu. Tyhjästä.\n\n\n\n\nO.\n\n\nOdottain cala ongeen tule.\n\nOdotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi.\n\nOho cuiteng cuiwa leipä syödä kyndäjän kesällä.\n\nOja maan ylistä; wesi laxot täyttä.\n\nOikeus cowa on; ei mies hywäkän.\n\nOlcon onnexi! hywät päiwät päällisexi.\n\nOlen minä musta muiden nähden / walkia oman Emännän.\n\nOlin minä colmesa cowasa: Orihisa onduwasa / wenhesä wuotawasa /\nwaimosa elkipahasa; Tapoin minä onduwan orihin / poldin wuotawan\nwenehen; pääsin cahdesta pahasta; waan en pääsny colmannesta / ilman\ntaudin tappamata / cowan onnen ottamata.\n\nOlin nuori / notcui miecka; waiwuin wanhaxi calcui sauwa.\n\nOlkinen ohrainen Wuosi.\n\nOllan nijn / cuin saadan / ei nijn cuin tahdotan.\n\nOllan wuosi wuoresakin; ajastaica aidan tyngönäkin.\n\nOlu ei tiedä juojans / ammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona\ncaswatesans.\n\nOluella onni caunis / juodan sanomatakin; Ei pijcalla pahembi / naidan\nkäkemätäkin.\n\nOluesa hullud caicki / pahat paljon juotuansa.\n\nOluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä oikene / calu cauwas\nculkene.\n\nOlu on toinen mies. Catzo: Nijtä olu teke.\n\nOma cungin caunis / sammacangin nuijapänsä.\n\nOma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi.\n\nOma löytty / wieras warastettu.\n\nOman cattilans ala cukin hijliä coco.\n\nOmans cungin caunit mustackin walkiackin.\n\nOmans cungin caunit; mustat muiden walkiackin.\n\nOmans cukin kijttä.\n\nOmans mökön munans / sammacon lackopäänsä; Caacko linnun poicaisens.\n\nOma sielu sedän poica.\n\nOmat maat macuammat; omat metzät mieluammat.\n\nOmba kissallakin nisät.\n\nOmena oma pasca / musta muiden walkoinengin.\n\nOmba särjelläkin sydän\n\nOn connakin core / eli coria / cuin on sammacko reesä.\n\nOn cuin otoxu.\n\nOn onni orwoillakin / waiwaisellakin Jumala.\n\nOn Pukillakin parta waan eij miehen mieldä.\n\nOn ottackin / jättäckin / hywän miehen nauris maasa.\n\nOn sielu waiwaisellakin.\n\nOn syöpä säästäjälläkin.\n\nOn työn aica laiscallakin / säästön aica persoillakin.\n\nOn Wirca warcallakin.\n\nOn wälinaica linnasakin.\n\nOpettuans cukin pitä.\n\nOpix coiran kylmä sauna.\n\nOpix Herran puustit.\n\nOppenu oluen juo / oppematoin oxenda.\n\nOppia ikä caicki.\n\nOraxes alcu on. Oraxes olki nähdän.\n\nOsatoinda nuhdellan: ei osan wähyttä.\n\nOsautta waidellan (walitetan) ei osan wähyttä.\n\nOta täysi / anna täysi; täydestä hywä lucua tehdä on.\n\nOta wanhan neuwo; mutta älä hänen osans syö.\n\nOtteilla otetan; cannuxilla ajetan.\n\nOtza wäwyn tulles / tacaraiwa lähteisä.\n\nOudoista omat tulewat / hywät weljet wieraista.\n\nOxaxi paha puu.\n\n\n\n\nP.\n\n\nPackainen pyryn perästä / pyry packaisen perästä.\n\nPaha lapsi lasna cauwan / warsana häijy hewoinen.\n\nPaha lapsi persoi lapsi.\n\nPaha lindu pesäns hiero.\n\nPaha lindu se on / cuin ei woi höyhöimitäns canda.\n\nPahal catzojal on monda warasta / eli paljo warcaita.\n\nPahal sialla on paljo wicoja; muuna maa kylmettyny / muuna kärsä kipiä.\n\nPaha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen\n/ luule paljon tehnens.\n\nPaha mies parratoin / paha suurenparran canssa.\n\nPaha nahatoinda nylke.\n\nPaha nimen pane / hywä nimen canda.\n\nPaha palcka padan pesiän; padan lohco päähän löyty.\n\nPaha on paljas pään canssa hiusnuotta wetä.\n\nPaha sitä hewoista juotta joca eij päätäns alas paina.\n\nPahasti käy pahoin manattu; wäärin saatu wäärin mene. Catzo: Wäärin\nmene.\n\nPahat puhet turmelewat hywät tawat.\n\nPaha waimo Lapsillinen / hywä hännätöin hewoinen.\n\nPahan waimon Uunin edes halla wilian pane.\n\nPala palan wiettä.\n\nPaljo culu cunniasa / mene mieli andimesa.\n\nPaljo paljos tarwitan; wähästä wähembi waiwa.\n\nPaljo pahasta työtä; isoi waiwa ilkiästä.\n\nPaljo se catzo / joca omans catzo.\n\nPaljo sillä pitä jauhoja oleman / cuin jocaitzen suun tucki.\n\nPaljo työtä tijnestä / ascaroita aittuwasta.\n\nPaljo työtä wanhetesa; wanhana paha elä.\n\nPandacon suu säckiä myöden.\n\nPane paha matcaan / mene itze canssa / eli myötä / eli perän.\n\nParahasa wiewän silmä enämmäsä ennättäwän.\n\nPare aja / cuin wetä.\n\nPare anda / cuin otta.\n\nPare wähä annettu / cuin paljo luwattu.\n\nPare cuolla cuin kerjätä.\n\nPare hywän neuwo / cuin pahan työ.\n\nPare istua cuin seiso.\n\nPare köyhän cunnia / cuin rickan häpiä.\n\nPare lapo lados / cuin caxi carhella. Eli. Pare cuorma lados cuin caxi\nulcona.\n\nPare lehmä lypsä cuin tappa.\n\nPare lusican täys cunniata / cuin cauhan täys häpiätä.\n\nPare lusica tascus / cuin sulca lakis.\n\nPare löytty / cuin öykätty.\n\nPare Cuningas Cuuluis / cuin näkyis.\n\nParambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki.\n\nPare naurawan suuhun catzo / cuin itkewän.\n\nPare oja tuckia cuin joki.\n\nPare oma olkinengin / cuin wieras willainengan.\n\nPare paicka pahakin / cuin liucu hywäkän.\n\nPare paicka waatesa / cuin ricka leipäisesä.\n\nPare pieni cala / cuin tyhjä pala.\n\nPare puoli kädes / cuin caicki odotta.\n\nPare Pyy piwos / cuin caxi / eli teiri / oxalla.\n\nPare wähä cuin ei mitän.\n\nPare päätä palwella / cuin händä / eli jalcoja.\n\nPare ryppy kengäs / cuin racko warpasa.\n\nPare tuwasta palatackin on.\n\nPare wuosikin cori- cuin ikä caicki puu-reellä.\n\nPare wähä hihan suusa cuin paljo suolesa.\n\nPare wähä istuttuna / cuin paljo seisottuna.\n\nParin linnuckin pesewät.\n\nPata Cattila soima; yhden mustat molemmat.\n\nPaxu cuin turilas.\n\nPelcuri nahcans pitä. Catzo: Arca.\n\nPerä pilwiä sata, sc. enämmän.\n\nPeräst pahan torujan sanat suuhun tulewat. Catzo: Jäljest.\n\nPeucalo Miestä / waxa Waimo.\n\nPese coira / Catzo: Suji coira.\n\nPese Silmäs / caiwa corwas.\n\nPian heicko hengästy / wäsy wähä wäkinen.\n\nPian lyhy wirsi weisattu.\n\nPian souttu soucka salmi / meluttu matala meri / lyhy mieli mittaeldu.\n\nPicarista Pijcat juowat / waimot cawalat cannusta; Miehet juowat\nmieldäns myöden.\n\nPidot pijcoista tulewat / hywät neuwot neitzeistä.\n\nPidä maalla maan tapa / taicka lähde maalda pois.\n\nPiennä heinä / nuorna ruoho.\n\nPinon lastut / cuin lapseckin cotons.\n\nPirtti suojan nimi on.\n\nPisin sormi suuhun ennättä.\n\nPisti pillit säckijns / soitti suolla mennesäns.\n\nPiti / piti pitkän pijcan / Catzo: Nijn piti.\n\nPitkä händä lämbymällä. Wieran.\n\nPitkä mailman siwu on.\n\nPitkä mies seisoalda.\n\nPitkä Yön siwu on.\n\nPito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen.\n\nPitäjällä taloi on / ei paicall hywälläkän.\n\nPoudaxi cuun kehä; satexi päiwän sappi.\n\nPouta heinä mies on.\n\nPuhdas cuin pesty kekäle.\n\nPuhtasa wedesä on hywä uida.\n\nPuhujan suuhun caicki tule.\n\nPuhuin puhet tulewat.\n\nPuhu miestä caickipäiwä; älä nime sano.\n\nPuhu toisian / cuin paha sairas\n\nPuhuttu puhe / ammuttu nuoli.\n\nPuoli noita wieras taloisa.\n\nPuoli tuleen / puoli tuhcaan. Cuin caicki hucatan.\n\nPuoli wuotta puickarista / colmia Corasta talwi.\n\nPurewata peljätän / ei liehacoitzewata.\n\nPuulla puusti costetan / halwolla cadican haawa.\n\nPuulla toinen Mies toisen asjan aja.\n\nPuu lusicka syö hopia lusican.\n\nPuuro hywä ruoka; Cunnia hywä tapa.\n\nPyhä Papin arkia.\n\nPysy aisoisas.\n\nPysty cuu weden pitä / laucku mahan lasketta.\n\nPäin hywää / eli paha, pitä oldaman.\n\nPäin härkä pahan sähän perin tulen hewoinen.\n\nPäiwällä on silmät / yöllä corwat.\n\nPäldä tunnen päiwäcunnan silmistä hywän sikiän.\n\nPäällä cuckoi curjanakin; cana ala armasnakin.\n\nPäällä syönen carwa on.\n\nPää (loppu) päiwälläkin tule.\n\nPää (esipä) sotia tappele.\n\nPää saajan / pyrstö pistäjän / keskipaicka keittäjän.\n\nPääsä (tähkäpääsä) ruoca rickangin / Jywäsä Cuningangin.\n\nPäästä (alusta) päiwä coppasmanni / eli coppajas se on jalo. Päästä\nmatokin cuole.\n\nPäätynyt pidetän.\n\nPöydän päästä cunnia.\n\n\n\n\nR.\n\n\nRaha caupan teke.\n\nRaha mielen nouta eli muutta.\n\nRahoix culda catke.\n\nRakenna aina / cuin Duomiokircko.\n\nRata mans mynellä / tien wieri wäsynellä.\n\nRauha paljon raha maxa.\n\nRauhas hywä elä on.\n\nReki warsan waati / Taloi naisen tasti.\n\nRicas pääse rahallans / kyöhä selkänahallans.\n\nRicka raha rauhan / eli / hengen suchten.\n\nRisti rickan pihalla; cocko köyhän cartanolla.\n\nRohkia ruocans saa / kehno nälkän cuole.\n\nRuasa hengi on.\n\nRuma työhön rohkiambi. Catzo: caunis caupal.\n\nRuoca ensimmäist on, työwäellä.\n\nRuoca muodon / waate warren / caunista.\n\nRuoca nijn / cuin wieras.\n\nRuoca rauha linnasakin.\n\nRuoki minua tämä wuosi; kyllä minä ruokin sinua toisen wuoden.\n\nRuumis terwe / ruoca makia.\n\nRähni kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.\n\n\n\n\nS.\n\n\nSaamiset luodut lapset.\n\nSaanella sia on / ei ansainnella.\n\nSaan minä sen armon linnastakin.\n\nSaa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata.\n\nSaanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin.\n\nSaa tyhjän pytämätäckin / cowan onnen ostamatackin.\n\nSaa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla.\n\nSaipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten.\n\nSakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä.\n\nSanasta miestä. Catzo miestä sanasta.\n\nSanasta sanat tulewat / puhet puhesta.\n\nSana wanha wirttä.\n\nSano andanu andanens; wan ei syöny saanens.\n\nSano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.\n\nSata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä.\n\nSata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi.\n\nSatain suwet tulewat.\n\nSata surma urolla / tuhad miehen cuolemata.\n\nSata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista.\n\nSatexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi.\n\nSecainen kerjäjän säcki.\n\nSe ikäns elä / cuin aicans wälttä.\n\nSe kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe.\n\nSe ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi.\n\nSen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on.\n\nSentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais.\n\nSe pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan.\n\nSe saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan.\n\nSe sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita.\n\nSe suusa / cuin sydämes.\n\nSe tarwitze paljon jauhoja. Catzo: Paljo sillä.\n\nSialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla.\n\nSian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa\ncuoleman pitä.\n\nSigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas.\n\nSijhen corsi jää / cusa cuorma caatu.\n\nSijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies.\n\nSijnä näkiä / cuin tekiä.\n\nSijtä härkä syö / cuin wetä.\n\nSijtä köysi jatketan / cuin catkeis.\n\nSijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy.\n\nSijtä ylitze mennän / custa aita matalin on.\n\nSikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat.\n\nSilloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä.\n\nSilloin köyhä keittä / cuin cattilan saa.\n\nSilloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns.\n\nSilloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn\nisän helmas / paruin Äitin parmailla.\n\nSilloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans.\n\nSilloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun.\n\nSilloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois.\n\nSillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru\npäiwälisest / itcu illalisest.\n\nSillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda.\n\nSilmä Herra / mieli Cuningas.\n\nSinne waaja mene / cuin nuija waati.\n\nSitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla\nkirisi / colmas cohdusa copisi.\n\nSitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla /\nollan.\n\nSitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske.\n\nSitä minä / cuin muutkin.\n\nSitä watza täynä / cuin suu makia.\n\nSiweys maan peri.\n\nSiwiät / eli / siliät sowinnon jäliet.\n\nSiwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan.\n\nSodat uscon selittä / eli selittäwät.\n\nSoipa torwi cauwas cuulu.\n\nSokia suolen pohja / kielen pitus matca.\n\nSota cuocki / rauha ruocki.\n\nSucujansa suuret naiwat.\n\nSucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando.\n\nSuden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko\nrämänäkin.\n\nSuhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa.\n\nSuloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä.\n\nSuoja puna meresä; wettä pilwi luotesa.\n\nSuoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän.\n\nSuojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset.\n\nSuji coira / pese coira; coira coira cummingin / on.\n\nSuo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa.\n\nSuo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu.\n\nSurkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen.\n\nSuri suu wähä willoja.\n\nSuru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla.\n\nSuru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla\nlapsi.\n\nSuu hywän tunde; kieli makian maista.\n\nSuu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda.\n\nSuuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani\nalainen, sano paha waimo.\n\nSuu pijcan eron teke / sydän yhten syte.\n\nSuu pitä pandaman säckiä myöden.\n\nSuu puhu pullottele / pää käske pöllöttele.\n\nSuuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano.\n\nSuuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetan; puolipäiwä / cuin\npidetän; tule ehto itzestänskin.\n\nSuurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen.\n\nSuurus petti murkinan.\n\nSuusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa.\n\nSuusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä.\n\nSuu sanan erhettä; kieli mielen exyttä.\n\nSuu sanoja puhu.\n\nSuusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis.\n\nSuusa wieran coto.\n\nSuustans Lehmä lypsä / ei sarwistans.\n\nSuu sydämen tulcki.\n\nSuu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä.\n\nSyy Curjan kerjämän käske.\n\nSyy paha peljätä.\n\nSyö coira cahlens; pettä Uro walans.\n\nSyö coira oxennuxens / waimo paha andimens.\n\nSyödän syljettykin caali.\n\nSyö susi luetungin Lamban.\n\nSyö susi neppanskin.\n\nSyö suu leipä / saaticka sanoja puhu.\n\nSyö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs.\n\nSöisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin.\n\n\n\n\nT.\n\n\nTaca käski / eli / teki taitawaxi / taca taitamattomaxi.\n\nTacana Joulun Talwi caicki on.\n\nTaicka hän käy sywään / taicka saween.\n\nTaicka joutzi murtu / taicka jänne catke.\n\nTaicka rauha / taicka rauta.\n\nTaidolla talon pidändö / ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla.\n\nTaidotoin talotoin waimo / cunniatoin kellaritoin.\n\nTalwi waimon taasti; Reki Warsan waati.\n\nTalonpoica wuoden poica / Cauppamies wenhen poica.\n\nTapa endinen talu; wirca endinen wetä.\n\nTapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit.\n\nTapaturma miehen / eli wuohen / surma.\n\nTapa warren kirjoitta / eli caunista / ei carwan cauneus.\n\nTarwe / eli / tusca neuwon muista.\n\nTarwe työn teke.\n\nTasajaco näljän tappa / eli sammutta.\n\nTasain matcoisa ewät. Tasaus hywä on.\n\nTautina hywä pala tacana on.\n\nTawallans maa elä / wirallans wijmeinengin.\n\nTawoillans tautiakin sanotan.\n\nTehdyt caupat kijttämiset / hywät pahat pitämiset.\n\nTehty aljettu työ on; aiwoites aica mene.\n\nTekiän käten caicki tule / eli tapahtu.\n\nTee mitä teet / kylläs edestäs löydät.\n\nTee nijncuin käsketän; älä nijn cuin hywä on, sinnun mielestäs.\n\nTee työtä / sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes.\n\nTerwe nuori syötyäns / wanha yösen lewättyäns.\n\nTeräwä tekewän ase / tylsä weitzi tyhmän miehen.\n\nTiedän paican. Catzo; Sian tiedän.\n\nTiellä kissat / tiellä coirat / pahan waimon leipoisa.\n\nTiellä morsian rijhes / corena eli laiscana.\n\nTien wieri häwinnellä; Rata maans myynellä.\n\nTiessä pihti portalla. Pihti / se on linnun pydys tiesä hywä löyttynä.\n\nTietyn päälle hywä mennä; ei haascatun.\n\nTina culda köyhän miehen; waski waiwaisen hopia.\n\nToinen mies / toinen miehucainen.\n\nToinen puhu nijttu / toinen nijtun aita.\n\nToinen päiwä / toinen neuwo.\n\nToinen saaman / toinen syömän.\n\nToinen tuoman / toinen juoman.\n\nToinen tupa / toinen tapa.\n\nToisat cuuroi cuule; toisat sokia souta.\n\nToisen waiwaisen wahingo; toisen onni autuan.\n\nToista Carhu ajattele; toista carhun tappaja.\n\nToiwotan wetten taca; mutta ei toiwota Tuonelasta. Eli; Tuonesta ei\nsinäikänä / eikä turpen alaista.\n\nTucki tuimat tyyräele; Jalcapuu jalot asetta.\n\nTule häiriö / eli häiräys / hywällekin / tapaturma taitawallekin.\n\nTule wirhi / eli petos eli wahingo wijsangin.\n\nTuomi wahwa wandeixi (astiain witzaxi) wahder warsan wembelexi\n(luocaxi).\n\nTuo tyttären tyyris / werca pojan hattu halwemmasta.\n\nTuppi huowilla tupana / miekan kärki cartanona.\n\nTurcu ei ole tuwan tacana. Catzo: Ei Turcu.\n\nTurcu rahan arwa.\n\nTurkit tuulella hywät / pälsyt päiwäpaistella.\n\nTuwasta hywä / eli / paras palata.\n\nTuule tuwan tacana; ei tuwas tunnuckan.\n\nTuuli canan caswatta / Oja tuomen / onsi tammen / Corpi cuusen / cocko\nladwan / nummi petäjän horjuwan / wihdan löyly waimon lapsen.\n\nTuuli tuohen lähdettä.\n\nTyhmät tyhjiä naurawat.\n\nTyhjä neuwo neulan tiestä, nälkä naskalin siasta.\n\nTykönä coiran ase / eli / purimet.\n\nTymästä / taulasta / Se on / caickista tyynistä / hywäst / pahast.\n\nTytär ulos ulwotettu / Pojan pöydän pää luettu.\n\nTyyristä syödän / ei tyhjä.\n\nTyö cowangin onnen woitta.\n\nTyöläns coiran suusta on luuta otta. Catzo. Joca tahto.\n\nTyöläs on wanha congarix opetta.\n\nTyöläs on tyhjä jaca.\n\nTyöläs leski lepytellä.\n\nTyö nijn / cuin tehdän.\n\nTyöstäns orjan murhe. Työstäns on talon murhe.\n\nTyöstä Työhön Morsianda; Unesta uneen lasta.\n\nTyö tecoons wetä.\n\nTyö tehty / taottu rauta; Seppä palcka waja.\n\nTyö tekiäns caipa.\n\nTyö tekiäns kijttä / näkiä työns näke.\n\nTyötä on hangen tulles; työtä hangen lähteis.\n\nTyötä cuolewa teke / eij mualla murhettiwa.\n\nTäi eläwäsä; mato cuollesa.\n\nTäisä cuin Herras mies; kirpuisa cuin coira.\n\nTänäpän culda / huomen mulda.\n\nTässä ennengin elettin. Catzo: Jo tässä.\n\nTässä tänäpän / cusa huomena?\n\nTäytens maa tunge.\n\n\n\n\nU.\n\n\nUdella sika liho / Waimo laiska taikinalla.\n\nUnda täynä macajan watza; wilja wiriän watza.\n\nUnen Silmä sippuras; wijna silmät killin callin.\n\nUni culda on; ei muu culda ole. Laiscan.\n\nUni haucka / ehto haucka / nälkä haucka / aamu haucka.\n\nUni päätä torcutta / martaus macautta / nälkä näppi sydändä.\n\nUnohdettu maxettu welca.\n\nUro luotu uhon waraxi / waimo pirtin wartiaxi.\n\nUro yry / Eli yrhe / murkinata; niuha (se on niuhotta) syömätöin\nhewoinen.\n\nUrtes paras siemi ombi.\n\nUseus woitta. Usiambi päiwä / cuin mackara.\n\nUsein hywä pala makia.\n\nUsi hembembi. Catzo: aina usi:\n\nUsi kijttä / kypsi laitta.\n\nUsi welca wanhanakin.\n\nUsi tupa / usi tapa.\n\n\n\n\nW.\n\n\nWaate hywä waatewasta.\n\nWaaxa waimo / peucalo urosta.\n\nWacka candens walitze: Catzo kyllä wacka.\n\nWahingosta wijsax tullan / ei rickaxi.\n\nWahingoxi / Eli waiwaisella waimo caunis; köyhällä hywä hewoinen; sitä\ncaicki caulaele / se cauwas ajettane.\n\nWahwa hywä on / luja wielä wahwembi.\n\nWaimo haaxi / Waimo hauta / waimo himmerkin ilo / waimo helwetin tuli.\n\nWai olewa caicki woitta.\n\nWaipuwat walhetteliat: Catzo: Juopuwat.\n\nWaiwainen hätäynny on.\n\nWaiwainen paisti / josta ei tuleen tipahda.\n\nWaiwainen warcan kimpun joutu.\n\nWaiwainen warahin nousi / cowa onni cohta canssa.\n\nWaiwaisella waimo caunis. Catzo Wahingoxi.\n\nWaiwaisella waimo wallan päällä.\n\nWaiwaisen pöytä ei coscan castu.\n\nWaiwaisen calu toisen miehen kädes on.\n\nWala warcan miecka.\n\nWalhella on lyhyet jäljet.\n\nWamma warpas; Catzo Cuin on.\n\nWalhettele cuin tohta neulo. Walkia naura päiwän töitä.\n\nWanajas wedet sywimmät; Birckalas puut pisimmät.\n\nWanha määrä pappilasa; Cuusi sica / seitzemän lijkiötä.\n\nWarahin kirckoon / hiljain keräjään.\n\nWaras päiwä pijle / eli pelkä / pahantekiä pakene.\n\nWaras minua kijttä / huora laitta / hywä ihminen anda silläns olla.\n\nWaras wei warcalda / sai ilman saanelda.\n\nWara wihco / Catzo: Suuri wihco.\n\nWares huuta ehtolla / hywä ilma huomisexi: wares huuta amulla / paha\nilma päiwäxi.\n\nWedellä on nöyrät siwut.\n\nWedä JEsus wieraita / wedä wieran wara!\n\nWeitzi jacajan käten jää. Catzo: jacajan.\n\nWeli Isännän / Weli emännän / Setä lasten / Eno lasten / Sisar Isännän\n/ Sisar emännän / täti lasten cumbikin.\n\nWellingi weljen; Catzo Caali minun caiman.\n\nWerhosa Jumalan käsi on.\n\nWero wieran wedetty / että annettu ateria.\n\nWesi woitta wiljallans; maa woitta nenä lugulla.\n\nWetelä kijtoxen liemi. Wetelä weljein kijtos / matala Isän ylistös.\n\nWielä ehti eläwä cuolla / marras maan ala mennä / tauti catzo tacans.\n\nWieras wian näke. Catzo: mies wieras.\n\nWierestäns walkiakin polta. Catzo: lästä.\n\nWieriskele munakin pesäs. Eli: wieriwät munackin canan pesäs.\n\nWie sica Saxaan / tuo sica Saxast / sica sica cummingin on.\n\nWie susi luetungin. Catzo Syö susi.\n\nWie wesi ylöngin luonon; otta rauta riescaldakin.\n\nWiha wie wiljan maalda / cateus calan merestä.\n\nWijnnä / cuunna (Se on wijtenä cuutena yönä) Kesäinen ilma; sykyinen\nyhdexenä.\n\nWijpywän erä parembi / lyöden lapset rackahimat.\n\nWijsas cawalan pettä, hullu wijsan willitze.\n\nWijsi wirca / cuusi nälkä.\n\nWiljan luona hywä elä on.\n\nWilja wesi kyläsä.\n\nWilja wieraita coco.\n\nWilja woitti wijsangin / tauti tappoi taitawangin.\n\nWillainen Isällä witza / Enon witza willaisembi.\n\nWilu wijden / kylmä cuuden / lämmin cahden joutilan.\n\nWilu wiljan caswatta; lämmin terän tuotta.\n\nWilu wuosi wilja wuosi.\n\nWirca endinen wetä. Catzo: Tapa endinen.\n\nWircans puolest cukin cope / eli copia on.\n\nWiriällä wijsi osa; laiscalla yxi / paha sekin.\n\nWireys cowangin onnen woitta.\n\nWitza lapsen wijsaxi / watza lapsen warcaxi.\n\nWoilla Ruotzi ruwan alcoi; häme hauta naurilla.\n\nWuoroin wierais käydän / harwoin hywin tehdän.\n\nWuorons wanhangin tule; aicans cahilangin / cuolla.\n\nWuosi wanhan wanhenda / caxi lapsen caswatta.\n\nWuo tiesi calan elämän; tuuli linnun päiwä cunnat / se on arwamatoin\nasia:\n\nWähä cutakin.\n\nWähäll hullun / eli pahan mieli noutan.\n\nWähä lindu muni wähän munan.\n\nWähä miehen mustudest: Catzo: Mitä miehen:\n\nWähä mieldä hullun pääsä / ei sengän sia.\n\nWähäs paljon seiso.\n\nWähästä paljo tule.\n\nWähä wuohen woirasia / pickarainen pijmäpytty.\n\nWähäs se tule / että juopunu laula.\n\nWähäs wahingo tule.\n\nWähät lapset wähät murhet / isot lapset isot murhet.\n\nWähä wähästä annetan.\n\nWäki wärä teke / wäki wärän oikaise Eli ojenda.\n\nWäiwe naulans tunde.\n\nWälin aica linnasakin.\n\nWäänä köysi ruumenista; solme munaan solmu: mahdotoin työ.\n\nWäärin mene wäärin saatu / pahasti pahoin coottu.\n\nWäärä nisca nostes / cauwan yöllä walwonen.\n\nWäwystä wähä wara; tyhjä turwa tyttärestä; miniästä mieli carwas:\n\n\n\n\nY.\n\n\nYhdes sutten silmäin juuret.\n\nYhdesti nuori / cahdesti wanha.\n\nYhtä pitkät yhden jäljet / waickei poickella awarat.\n\nYhtä luuta wuohen sarwi.\n\nYhtiällä yhden jäljet.\n\nYhtä caicki caalin tähde / sekä alda että pääldä.\n\nYlimmäinen / alimmainen (syöty nauris röyhätes) köyhän rickan ruoca.\n\nYlencatze lapsen itkettä.\n\nYrmy elä / armu cuolle.\n\nYry. Catzo: Uro.\n\nYxi carckoinen ano / caicki carckoiset jano.\n\nYxi Isä eli Äiti ruocki kymmenen lasta; Mutta 10 lasta ei ruoki yhtä\nIsä eli Äitiä.\n\nYxi lammas mäki; caicki jano: Catzo: Carcko wettä.\n\nYxin päiwin ikäkin culu.\n\nYxi sana nijn hywä cuin yhdexängin.\n\nYxi sano ystäwällens / ystäwä caikel kylälle.\n\nYxi walehtelia saa sata walhetteliat matcaan.\n\nYxi wäärä penningi wie yhdexän hywä myötäns.\n\nYö-cuckoi woitta päiwä-cucoin laulamas.\n\nYöllä hywä soudeskella / Cuuwalolla culjeskella.\n\nYöllä päiwä jatketan / wirsillä wähät oluet köyhäs pidosa.\n\nYöllä yököit lendelewät / hämärällä häijyt linnut.\n\nYö talwista suoja / caxi caickein enin.\n\nYö syxystä silo caxi caickein eninnäkin.\n\n\n\n\nÄ.\n\n\nÄiti ei laita Lapsians. Catzo: Ei se.\n\nÄiti pane nisän Lapsens suuhun / waan ei mieldä pähän.\n\nÄlä caicki corwena cuin carwainen on.\n\nÄlkön olwo ikänä sytä / joca lyö lyödyn mielen / särke särjetyn\nsydämen; jo se lyöty lyömätäkin / särjetty särkemätäkin.\n\nÄlä Carhu witzalla lyö.\n\nÄlä coira carwan catzo. Catzo: Ei coira.\n\nÄlä coiraan / eli hulluun mieldäs waiheta.\n\nÄlä ennen carsinata tee / cuins wasican saat.\n\nÄlä ennen kehu / cuins saat.\n\nÄlä ennen hyppä cuin oja tule.\n\nÄlä ennen lennä / cuins sijwet saat.\n\nÄlä ennen löydä / cuin cato.\n\nÄlä ennen nuole / cuin tipahta.\n\nÄlä ennen röyhä / cuins syödä saat.\n\nÄlä hywäkän hewoista enä aja cuin se woi.\n\nÄlä itke ilman syytä / kyllä syysä itkemistä waiwasa walittamista.\n\nÄlä köyhä sucu ylön catzo / eikä wähäkän hawa.\n\nÄlä lyö lyödyn mieldä / täytä täytetyn sydändä / jo se lyöty\nlyömätäckin / täytetty täyttämätäckin. Vid. älkön olwo.\n\nÄlä kerjäjän powen muruja etzi.\n\nÄlä pane kiwe cuorman päälle.\n\nÄlä päälles pilla.\n\nÄlä wähä ylöncatzo.\n\nÄlä usco juopunutta; juopunu walhettele.\n\nÄlä usco uron waloja / miehen wärän wanneloita / pettä Uro walans / syö\ncoira cahlens.\n\nÄlä wanha coira cauwan narra se pure luuhun saacki.\n\nÄmmät ähkyen eläwät / cuuset pauckuin palawat.\n\nÄmmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä.\n\nÄsköin Toucka (taitamatoin) touwollans / että muut äkelläns.\n\nÄsköin waimo waiwan tiesi. Catzo: silloin waimo.\n\nÄsköin Ämmä änen nosti. Catzo: silloin ämmä.\n\n\n\n"]