[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$ftXvZN6s2HdxTA6s0gDaFULMEHE_Pe5ZnyHYZegB8DJE":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":20,"gutenbergSubjects":21,"gutenbergCategories":23,"gutenbergSummary":27,"gutenbergTranslators":28,"gutenbergDownloadCount":29,"aiDescription":30,"preamble":31,"content":32},2448,"Eläinden Tauti-Kirja","Ganander, Christfrid",1741,1790,"2448-ganander-christfrid-elainden-tauti-kirja","2448__Ganander_Christfrid__Eläinden_Tauti-Kirja",null,"tietokirja",[],[],"fi",1788,12034,66570,false,64477,[22],"Veterinary therapeutics",[24,25,26],"Encyclopedias/Dictionaries/Reference","Health & Medicine","Nature/Gardening/Animals","\"Eläinden Tauti-Kirja\" by Christfrid Ganander is a scientific publication written in the early 19th century. The book compiles knowledge related to the diseases of animals, particularly livestock, offering remedies and treatments based on both traditional practices and observations from other sources. The work reflects the importance of animal husbandry in rural life, focusing on keeping animals healthy to ensure prosperity for farmers.  The opening of \"Eläinden Tauti-Kirja\" introduces the significance of understanding animal diseases and their treatment for the welfare of livestock and the overall success of farming. Ganander emphasizes that the health of various animals, such as horses, cattle, sheep, and pigs, is critical to prevent the economic ruin of households dependent on these animals. He discusses the lack of knowledge and reliance on unproven folk remedies among farmers, expressing his intent to provide a comprehensive reference that encourages people to understand and effectively manage animal health, with the aim of reducing mortality and enhancing livestock productivity. (This is an automatically generated summary.)",[],143,"Ensimmäinen suomenkielinen eläinlääkinnän opas tarjoaa käytännöllisiä neuvoja ja kotihoito-ohjeita hyötyeläinten sairauksien parantamiseen. Valistushenkinen teos käsittelee muun muassa hevosten, nautojen ja lampaiden yleisimpiä vaivoja sekä niiden lääkitsemistä.","Christfrid Gananderin 'Eläinden Tauti-Kirja' on Projekti Lönnrotin\njulkaisu n:o 2448. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen\nulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan käytön\nja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","ELÄINDEN TAUTI-KIRJA\n\nKirj.\n\nChristfrid Ganander\n\n\n\n\n\nHelsingissä ja Turussa,\nJ. C. Frenckell ja Poika,\n1829.\n\n\n\n\n\n\nEläinden Tauti-Kirja,\n\n\n         Josa\n  Hewoisten, Lehmäin, Lammasten, ja\n  muun pienen Karjan ja Rahwaan\n  Irujamen ja Itikkain\n         Taudit\n           Ja\n  Parannuxet, Lääkityxet ja Koti-Huusauxet\n         Löytään\n  A-B-Ceen jälkeen sowitetun Registerin\n  johdatuxesta ja Numeroin osotuxesta\n         Kirjahan:\n  _Suomexi tulkitut_\n           Ja\n  Monesta Kirjasta, niinkuin myös korwa kuulosta\n  ja wälistä, omasta koettelemuxesta\n      waarin otetut ja kootut\n  _Christfrid Ganaderilta_\n         Phil. Mag.\n\n  Kolmas ylöspano.\n\n\n\n\n      Hewoisesa hengi miehen; Waimolla Talon pidändö.\n\n                                 Suomen Sananlasku.\n\n      Kelle hobbone on ojas, selle jalg peab ollema maddalamas.\n\n                                        AEsthon.\n\n\n\n\nSuomalaiselle Lukialle.\n\n\n_Eläinten Tautein ja wammoin_ oikia tunteminen ja niitten parantamiset,\neli, se nykyjään Ulkomailla, _Frankriikisa, Danmarkisa, Hollandisa,\nSaxanmaasa ja myös Ruotzisa_ ylös otettu _Weterain_ Konsti, on tosin\nniin hyödyttäwä ja tarpeellinen, että ilman sitä, Talot ja maat\nhäwiäwät, maan asujat köyhtywät ja särpymen ja muun karjan annin\npuutoxesta näändywät: Yxi wanha Suomalainen Sananlasku sen todistaa,\njoka sanoo: _Hewoisesa miehen henki; ratzusa rahan wahingo_.\n\nWaikka nyt wahinko on nähtäwästi suuri Hewoisen, Eläimen, Raawaan,\nLampaan, Karitzan, Sian, Kanan, ja, waikka se olisi Porsaan pois\ntullesa, ruton, loukkauxen, taudin, haawan eli muun wian kautta; Niin\nei kuitengaan meidän maasa, misään asiasa olla huolimattomammat, kuin\nKarjan holhomisesa, Eläinten tautein tunnosa ja aikaisten lääkitysten\nja parannusten hankkimisesa; niin että se on ihmet, että Hewoiset,\nLehmät, Naudat ja Irujamet ja Itikat niinkään menestywät, ettei ne\nkuole sukupuuttoon.\n\nYhden Talonpojan ja maan miehen suurin äwerjäisyys seisoo siinä,\nettä hän on rikas kaikenlaisesta Karjasta. -- Tämä on kaikille tuttu\nasia. Mixeis siis jokainen Isäntä ja Emäntä sois Karjansa menestywän,\npysywän terwesnä ja hengisä? Onko se parempi että Eläimen taudista\nolla tietämätöinnä, ja antaa Rahwaansa kuolla ja turmeltua? Eikö se\nole tosi: _Että jonga Lehmä lähtehessä, sen käsi alinna_. Mikä murhe,\nsuru, mielipaha, harmi, ja, itku, on monella Talon Emännällä ja\nKarja-Waimolla Lehmän eli muun Eläimen näändymisesä.\n\nTätä ajatellesani, olen minä niinkuin maalla asuwa, maan miesten\nhywäxi _Suomen kielexi_ tulkinnut, ja sieltä ja täältä koonnut tämän\n_Eläinten Tauti-Kirjan_; erinomattain kuin Suomalaisilla ei ole tähän\nasti ollut muuta apua Eläinten Taudeisa, kuin mitä _juoxian Akat ja\nÄijät, Kuoharit, ja walehtelewaiset welhot, noidat, Taikurit, Myrrys ja\nIndo miehet_, owat monen pöyhistelemisen alla luuletelleet ja kehuneet\ntietäwänsä, ja että ynnä senkaltainen tyhmä Epäusko kansan seasta\nkatoaisi, ja ihmiset tottuisit ja taitaisit itze hätä tilasa kotona\nsaatawilla wälikappaleilla Eläimiään huusata ja parantaa.\n\nMinä en lue sitä häpiäxi, waan iloxeni ja maakunnan hywäxi, jos tämä\n_kokous Eläinden Tautein lääkityxistä_, luulttaisiin ei minuun sopiwan.\n-- -- Minä wastaan ainoastansa, että ne jaloimmat suurisa ja korkeisa\nwiroisa olewaiset Miehet kaikista säädyistä, owat sekä ulkomaalla\nettä meidän waldakunnasa, Eläinden taudeista kirjoittaneet ja paljon\ntaitawasti Maan Miehille haastanehet. Eiköstä myös se _pyhä Raamattu_\nmeille näytä, että se hurskas _Abeli_, ne pyhät Patriarchat _Abrahami,\nJakobi_, Kuningas _Dawidi_ ja monet muut Jumalan ystäwät, karja laumoja\npaimendaneet, niitä holhoit ja niistä rikastuit, elit ja menestyit?\n1 Mos. K. 46:34. 47:3.\n\n_Ruotzixi_, owat seuraawaiset Kirjat Eläinten ja erinomattain\nHewoisten-taudeista ulos tulleet: _Sluga Gubben_, 2:dra Delen. pag.\n120-134. _Kloka Gumman_, pag. 144-155. _Hushålls och Konst-Cabinettet_\n1. Del. pag. 119, 242, etc. 2:dra Delen p. 22-260, 267, 282, 351,\n407. _Von Akens Hus- och Res-Apothek_, p. 291, etc. _Colerus på Swenska_\n2:dra Delen, p. 231-396. _Adelig-Öfnings_ 13:de Tom. p. 117-200.\n_Gårdsfogde-Instruction_ p. 29. _Nödig och nyttig Samling af\napproberade Läkedomar för Boskap och Creatur_, 2 Cap. p. 16-45.\n_Behms Häst-Book_ etc. etc. etc.\n\nOsta siis halulla Tämä Suomalainen _Eläinden Tauti-Kirja_, älä itke ja\nsäästä rahaasi; kyllä Hewoses ja Karjasi enämmän maxaa.\n\n_Frantzilasta_ Pohjan Maalla sinä 20 päiw. Syys-Kuusa W. 1785.\n\n                                  Christfrid Gananderi.\n                                  Phil. Mag. Ostrobottn.\n\n\n\n\nEläinten Tautiin ja Wammoihin lääkityxiä, parannuxia ja neuwoja.\n\n\nN:o 1.\n\nKuin yxi Hewoinen ei tahdo menestyä; waan lamaantuu.\n\nAnna hänelle kahmalo maltaita, sekoitettua rawan (mäskin) kanssa,\nherneen werta pirun paskaa hienoxi leikattua, ja älä anna hänen sen\njälkeen syödä eikä juoda 6. tiimaan.\n\nIlman sitä kaiwa kairilla eli wäännillä reikä seinään eli seimen\nlaitaan Hewoisen kuonon kohtaan, johon pannaan pirun-paskaa, kamfertiä\nja kynsilaukkaa, Hewoisten haistaa, pane eteen 8. kulmanen napula,\nkuitengin ettei se rusenna sisälle pantuja kryydejä.\n\nEli neulo nämät kryydit pään päälle kriimuun eli päähisiin, joka on\nhywä matkoisa.\n\nPidä tallisa hakatuita kuusen hakoja; se friskaa ylös Hewoisen ja lisää\nsontaa.\n\nPane myös usein apesten sekaan kuusen hakoja, kärpän kuiwettua lihaa ja\nolutta; eli anna syödä wälistä haawan lehden kerppuja eli kuiwatuita\nhaawan kuoria: nämät kaikki pitää Hewoisen pulskeana, kaunisna ja\nwoimasa.\n\n\nN:o 2.\n\nEttä warjella Hewoisia yskästä, köhästä, kurkku- ja pää-taudista.\n\nOta _Foenum graecum_, enemmän kuin puoli lusikkaa joka hewoista kohden,\nlioita wiin-ätikkasa että se seisoo sen yli, yhden yön, aamulla\nkallistetaan ätikka pois, ja sitten sekoitetaan _foenum graecum_ hywä\npuoli lusikallista maltaihin joka Hewoiselle syödä, jonga päälle ei he\nsaa juoda ennen kello yxi. Tätä annetaan syxyllä, kuin Hewoiset sisälle\notetaan. Jos sinä hawaitzet, ettei tämä ensi kerran waikuta wattan\npuhdistusta; niin anna jälle uudesta saman werta kolmanna päiwänä.\nKatzo N:o 31.\n\n\nN:o 3.\n\nKoska Hewoisella jo on kurkku- ja pää-tauti.\n\nOta _Malia_ (koin-ruohoa) ja _Pujoa_ puoli kuiwannutta, yhtä paljon\nmolemmista, ja pari kahmalota _Kanan-paskaa, eli Kyhkyisen_, joka\nparempi olisi, ja sekoita yhteen nelikkoon, johon pannaan kuuma\ntiilikiwi, johon nelikkoon painetaan Hewosen turpa, ja heitetään loimi\nHewosen pään yli, että se saa särpää kaiken sawun sisäänsä; kuitengin\nannetaan Hewoisen wälistä nostaa turpaansa ylös, ettei se läkähdy, ja\nettä uusi kuumettu tiilikiwi muutetaan; Tätä tehdään, tiiman aika joka\nkerta, 3 eli 4 aamua perästyxin, ja jälistä Hewosella wähä ratustetaan;\nniin kino limpeisä ulos tippuu sieramista.\n\nToisin.\n\nPane kuusen hakoja ja terwaa ämpäriin, johon pannaan kuuma tiilikiwi,\nettä höyry siitä ylösnousee, jonga ylösnostesa Hewosen pää pidetään\nloimen alla.\n\nEli: Ota Hewosen jouhia, sido ne harjaxi, ja kasta sulattuun\ntulikiween, sytytä se, ja pidä Hewoisen sieranten alla, loimi pään\nyli. --\n\nWielä: Ota tuoppi Ohria, keitä ne wedesä kannen alla, sixi kuin ne\nhalkeewat, sitten ne pannaan pussiin, joka pitää oleman niin suuri,\nettä Hewosen turpa siihen mahtuu, joka silmiä myöden siihen pistetään,\nettä hän hywin wetää siitä höyryn sisäänsä. Kuin sitä on bruukattu\nkolmasti eli neljästi, niin hän pääsee kurkku taudistaan. Pussi pitäis\noleman buldaanista eli nahasta.\n\n\nN:o 4.\n\nHewoisten pernan hyppyyn. (Ståkran.)\n\nAnna Hewoselle kouran täysi Kissan paskaa, hienoxi surwottua\nlämmitetysä oluesa, kuin sinä ensin olet ratustanut hänellä -- 4 eli 5\ntiimaa pitää sen olla juomata.\n\nEli, ota, _Galanga_ 1 luodi, Kubeber 1 luodi, pitkää pippuria 1/2\nluodi, Anixia 1/4 luodi, walkiata aiwastus juurta 1/2 luodi, jotka\njauhoxi surwotaan ja annetaan sisälle.\n\n\nN:o 5.\n\nEttä Hewoiset saisit hywät ja tiwiit kawiot.\n\nSekoita jotain Saxan soopaa ja tuoresta Sian-sontaa, kiehauta pannusa\nhiilistöllä, hiljaxeen, johon sekoitetaan tuoresta terwaa -- woitele\nsudilla Hewosen kawio; mutta Hewosen pitää aina seisoman Lehmän\nsonnasa; se on päälle-luotettawa konsti.\n\n\nN:o 6.\n\nKryyni Sikoja parantaa.\n\nSurwo kaxi _Tammen terhoa_ (galläppel) eli 3. hywin hienoxi Sialle,\nja wähä Sian kiweä (orsten, Lapis Suillus). Nämät sekoita Taikinaxi,\npähkinän suurudexi; anna Sialle, silloin ja tällöin kesä kuiwalla\nerinomattain -- kuins panet niitä syötettän, on tämä tarpeellinen, 14\npäiwää ennen, ja kolme päiwää ennen kuin ulos otetaan.\n\n\nN:o 7. Katzo N:o 50.\n\nTäitä, waarnikaita ja wäiweitä pois ajaa Wasikoista ja Porsaista.\n\nTiputa ainoastansa muutama pisar tupakin öljyä silloin ja tällöin\nihohon, niin ne pakenewat.\n\nPyhi Traanilla eli meren ajolla; eli Eläwällä hopialla, suolattomasa\nwoisa. Pese Suo-kanerwa wedellä, joka keitetään. Tee kytkyt Tuomesta\nkaulaan, jota hajua wäiweet pakenewat.\n\n\nN:o 8. Katzo N:o 25.\n\nSarwi-Raawaille, Wuohille ja Lampaille, menestyxexi.\n\n_Ota känsiä niini puusta_, ja pane eläinten juomaan, niin estetään\nmonta tautia. Kuins myös näet, ettei Eläin menesty ja maidosa ehtyy;\nniin ota tätä känsää kappale, joka surwotaan eli leikataan hienoxi, ja\nannetaan Eläimelle haaliasa wedesä wähän jauhojen kanssa; josta tulee\nhywä muutos.\n\nWielä, sairaalle Eläimelle.\n\nHakkaa pää ja pursto _Käärmeeltä_, kuiwaa sen wäli ruoto laudalla\nuunisa, surwo hienoxi, ja anna täysi Raawaalle 1 luodi sisälle,\nnuoremmalle wähempi.\n\n\nN:o 9.\n\nLampoille ja märehtimättömille Eläimille ja Lehmille.\n\n_Ota Ohran ja Rukiin jauhoja_ ja jauhetuita maltaita yhden werta\nkumpiakin; pane siihen wähä _Liwerstikkua, pirun-paskaa_, ja yxi muna,\njokaista Eläintä kohden, ja wähä Terwaa: kaikki nämät sekoitetaan\nyhteen Sillin taikka silahkan suolaweden kanssa niin sakiaxi ettäs\ntaidat kourallas ottaa -- anna tästä Eläimelle 2 eli 3 aamua, hywä pallo\neli möhkäles.\n\n\nN:o 10.\n\nWarjellus wälikappale Lampaille Wesi-tautia ja muita tautia wasten.\nKatzo N:o 24, 25.\n\n_Antimonium crudum_ 6 luodia, _Saltpietaria_ 4 luodia, Lawermarjoja\n6 luodia, Tulikiweä 3 luodia, surwotaan hienoxi, ja sekoitetaan 4\nkahmalon suolain kanssa, yhteen kannuun wanhaa olutta; josta sitten\nannetaan Lampaille kahdesti wiikosa, erinomattain aamuilla ennen kuin\nhe saawat syödä eli juoda; ainoastansa Lusikallinen erältä, sitten\nkuin se on haaliaxi tehty; Lammas ei saa syödä eikä juoda 3 eli 4:jään\ntiimaan.\n\n\nN:o 11. Katzo N:o 87, 32.\n\n\nHewoisten Umpi-tautiin.\n\nSurwo punasta lakkaa jauhoixi, ja anna siitä Hewoiselle pensiäsä\njuomasa, oluesa, joka wissiin awaa.\n\nEli, ota wanha _Tupakki_ piippu, krassaa se hywäxi, pistä Tupakkia\nkoppa täyteen, sytytä, woitele warsi raswalla; pistä Hewoisen\nperä-suoleen, jonga se polttaa ulos muutamalla henkäyxellä, ja\nsaa sontia.\n\nTämä on myös hywä Hewosten ruton aikana; eli uita Hewoisia joka päiwä,\nniin ei ne tule loukkaus tautiin.\n\n\nN:o 12.\n\nKoska Hewoinen on ajettunut mulkuista eli reitten wälistä.\n\nOta uusia _tiilikiwiä_, tee ne tuli kuumaxi, pane laudalle, sowita\ntaka säärtten wäliin; wuodata sille kuumalle kiwelle ätikkata, eli\nwuohen rieskaa että se höyry lyö ylös mulkkuihin, ja anna iso loimi\nrippua Hewosen kupeilla; Tee se 5 eli 6 päiwää, sixi kuin ajettuminen\nittestään sulaa.\n\n_Hautoa, humaloilla, malilla, pujolla ja Liwerstikulla_ juomasa\nkeitettynä, on myös hywä sulamaan.\n\n\nN:o 13.\n\nPaiseelle eli kupulalle, Satula-wyöstä.\n\nJos ei se ittestään aukene, awaa se teräwällä weihtellä, ja puserra\nhywin ulos märkä. Ota sitten poltettua ja hienottua alunata, josta\njotain pannaan haawaan; Toisna päiwänä pestään se wiinalla, josa on\nkeitetty Agrimoniaa ja wiirakkia; sitten otetaan näkin kenkiä eli\nsimpukan kuoria joita rannoilla löytään, jotka poltetaan ja surwotaan\npulwerixi, siihen sekoitetaan hienottua wiirakkia ja sokuria. Pirota\ntätä pulweria haawaan niin se paranee.\n\n\nN:o 14. Katzo N:o 37.\n\nUlkonaisiin wikoin Satulasta eli Siloista, kuin ne lyöttäwät Hewoisen.\n\nJos yxi Hewoinen tulee lyötetyxi seljältä, niin että siinä talwen\nliha ja märkä jo näkyy; niin ruukataan seurawaista: _Wiktrilliä ja\nÅkermönjaa_ yhden werta kumpastain; _Inkifääriä_ 4 eli 5 luodia, jotka\nsurwotaan, ja sen päälle kaataan 1 korteli wiinaa, keitetään uudesa\nkruukusa ja wahto pois otetaan, sen jähdyttyä pestään haawa; niin se\ntulee puhtaaxi; sen puhdistettua tehän pulweri yrtistä Oxtunga juurista\nja lehdistä, Hauwin hambaista ja ehrenpriisistä, jota sormein wälistä\neli hypeistä haawaan pirotellaan; kuiwaa ja parantaa.\n\nEli: hierotaan se satulasta lyötetty paikka warsan polwen ruoholla.\n(Jungfru-twål, polygonum piper.)\n\nEli: Saipualla ja palowiinalla pestään haawa.\n\nJos Satulan alla on Kupula, joka ei wielä ole märille käynyt. Niin on\ntuores Lehmän sonta hywä, sekoitettu suolalla ja ätikalla, hywin yhteen\nhämmennetty, joka paiseen eli kupulan päälle sidotaan; ja anna olla 1/2\nwuorokautta koskemata, niins näet hywän waikutuxen.\n\nJos wielä tarwittaisiin, niin saat jälle panna samaa päälle.\n\nMutta jos satula on hiwuttanut ainoastansa karwat pois ja marras kettä;\nniin ota muuri sawia uunista, joka surwotaan hienoxi, joka sotketaan\nEtikan, palowiinan ja Kanan munan walkian kanssa, että se tulee\nplaastarixi, joka pyhitään riewulle, ja pannaan wamman päälle: auttaa\ntotisesti.\n\n\nN:o 15.\n\nJos Hewosen jalat heltyy sannasa ja ruodikosa.\n\nLämmitä wettä ämpäriin, wispilöite siihen soopaa, ja pidä siinä Hewosen\njalat wuorotellen, josta ne kohta paranewat.\n\n\nN:o 16.\n\nJos Hewoinen eli muu Eläin tulee madon pannuxi eli Kärmeeltä pistetyxi,\neli muulta myrkylliseltä itikalta purruxi.\n\nAnna Hewoselle eli Lehmälle 1 luodi Theriaakia wiinasa eli haalosesa\noluesa; mutta Lampaalle puoli. Tämä on myös willi Koirille hywä, eli\nanna 4 _Ryöwärin Etikkata_; pane putken ja alannin juurta, purtua pajun\nkuorta, suolan ja happoimen leiwän kanssa, haawan päälle.\n\nWielä Toisin, Käärmeen pistoa wasten.\n\nOta sammalta eli jäkälätä wanhoilta aidoilta, kissan juuston ruohoa ja\nmalia, jotain kumpiain, keitä wanhasa oluesa, kannen alla, että 1/4 on\nkokoon kiehunut, niin olut waatteen läpi ulos puserretaan jälle pataan;\nTähän surwotaan tulikiweä peukalon werta, yxi lusikallinen terwaa,\nja kappale talia eli wanhaa ihraa kanan munan werta, pannaan jälle\nkiehumaan, kannen alla, että ne kaikki hywin ynnä kiehuwat; kuin se\njähtyy niin, että Hewonen sen kärsii, niin pidetään sen pää ylhällä,\nja kaataan makkara sarwen kautta kolme lusikallista kumpaiseengin\nsierameen; yxi riepu kastettu tähän keittoon, pannaan ajaneen paikan\npäälle. Sitten ratustetaan Hewoinen lämpymäxi, ja ei anneta syödä eikä\njuoda 6 tiimaan.\n\nSitten kuin Hewoinen on ajettu, otetaan pujoja ja keitetyitä\nhumaloita eli hiiwoja, jotka keitetään kaljasa, ja pannaan, wähä\nulospuserrettuna, paiseen päälle, ja sidotaan muulla waatteella, ja\nannetaan olla 1/2 wuorokautta.\n\n\nN:o 17.\n\nKuin Hewonen on lapaantunut (Bofallen).\n\nOtetaan åkermönja, Swartrot juuri ja lehdet, wintergrön, Celadonia,\nTormentilla eli puna juuri, winterblomma, kissan juusto, kamillin\nkukkia, kummastain kourallinen, jotka kaikki keitetään juomasa, ja\nlämminnä päälle pannaan, ja lämmitetään aina uudesta; mutta Hewosta\npitää kahdesti päiwäsä waroien ajettaman alas mäkiä; _sidotaan_ myös\nterwes jalka ylös ja hyppäytetään alas mäkiä, taluttain, sillä kipiällä\njalalla -- --. Eli hierotaan lapaa ja olkapäitä wäkewästi Tiilikiwellä\nja lämpymällä Soopa wedellä.\n\n\nN:o 18.\n\nKuinga Hewosen saattaa pitää hywäsä lihasa ja woimasa wielä 20\nTalwiasna.\n\nOta Huhti- ja Loka-Kuusa, kuin Hewoset on heikoimmat; 1/2 kappaa\nrukiita, pane kuiwaan rauta pataan, hiilistölle, pahda ne hywin, mutta\nälä polta; hämmennä puulla wälistä -- pidä kansi padan päällä. Kuin\nnämät rukiit jähtyy; surwotaan ne, ja annetaan Hewoselle kourallinen,\naamuin ja illoin, jälkeen juottamisen, ja heinäin päälle.\n\n\nN:o 19.\n\nAwoimiin, Hewosen ja Eläinden, haawoin.\n\nOta suoloja kahmalollinen, pane pussiin, joka hywin läpimärjäxi\nkastellaan, ja pannaan poroon ja tulisia hiiliä päälle, koska se niin\non 1/2 tiimaa liedesä maannut; surwotaan suolat hienoxi, ja pirotellaan\nsilloin ja tällöin haawaan niin se paranee, haawa pestään lähde\nwedellä eli ihmisen kusella.\n\nEli: keitä wanhaa woita ja ihmisen kusta, ja kaada haawaan, peitä\nriewulla.\n\nEli: ota kahmalo katajan marjoja, surwo ne; puum-öljyä 1/2 korttelia,\n1/2 tuoppia palowiinaa, pane lämpymään uuniin eli poroon, potellisa\nseisomaan 3 eli 4:xi päiwäxi, huiskuta wälistä: woitele sulalla, eli\nkaada haawan sisälle, parantaa pian.\n\nSe on myös ihmisten haawoille hywä.\n\nEli: woitele Tärpetin öljyllä.\n\nEli: pese haawa usein Saltpietari wedellä, eli moder-luutilla.\n\n\nN:o 20.\n\nSawistuneille Hewoisille.\n\nKuin sawi on tarttunut Hewosen ihoon, leikataan eli keritään karwat\npois. Ota sitten piki-sawia ja sotke se oluen kanssa, niinkuin muurari\nsawi; sido sitten se Hewosen iholle, muuta aamun ja illoin, niin se\nparanee.\n\n\nN:o 21.\n\nTäisä eli wäiweisä olewat warsat.\n\nSeulotaan tuhkaa päälle, eli pestään lipiällä; eli suo-kanerwa wedellä;\neli Täi ruohon siemeniä ja kruutia kukkaroon kaulaan ripustetaan.\nSuitaan usein, sualla ja kuusen haoilla.\n\n\nN:o 22.\n\nEstää paarmoja ja itikoita Eläimistä.\n\nWoitele sarwein wälistä ja juurelta meren ajolla eli Traanilla, eli\nkeitä Traania wedesä ja pese sillä, ulos laskeisa, niin pakenee sekä\npaarmat että sudet. Mutta karwa lähtee kesän päälle.\n\nEli: keitä männyn kerkkiä padallinen, pese sillä wedellä joka on\npihkainen, ei pysty enää parman hammas.\n\n\nN:o 23.\n\nEttä Lehmät hywin lypsäis.\n\nOta kuiwaa _Calmusta ja Liwerstikkua_, leikattua hienoxi, lusikallinen\nkumpastain, pane tygö leikatuita kynsilaukan kynsiä 2:xi ja hienoxi\nsurwottua Tulikiweä 1/2 lusikallinen, jotka kaikki sekoitetaan, kahden\nkahmalon mallasten kanssa jotka jotain kastellaan: Tee saman werta joka\nLehmälle, jotas silloin ja tällöin taidat sisälle antaa joka 6:des\nwiikko.\n\nKuin Lehmä poikii, anna hauteexi polttijaisia, herneen warsia,\nnauriita, kaalia, nauriin nattoja, kyrweliä, röpetoja, pyörtänö-kukkia\n-- -- -- jauhoja ja suoloja hauteen päälle -- että Lehmä juoopi hywin,\nniin maito suonet aukenewat, ja lypsää runsaasti.\n\n\nN:o 24.\n\nLammasten Wesi-tautiin.\n\nOta Raatteen juuria, kuiwaa, surwo; anna lusikallinen suolain kanssa,\nmaltaisa jotka on kasteltu, Lampaille.\n\nKatajan marjoja kourallinen, suoloja, maalia, kauran jauhoja,\nLawer-marjoja, saman werta ja lusikallinen terwaa Lammasta kohden,\nsurwotaan, sotketaan, pannaan kroopille kaiwetun pölkyn päähän,\nkuiwataan kowaxi, pystytään keskelle Lammas karsinata; jota Lampaat\nnuolewat mielellään suolan tähden; ja tulewat warjelluxi wesi- ja\nkeuhko-taudista. -- -- Että syöttää katajia ja myös Lepän lehtiä kohta\nsyxystä, eli männyngin hakoja, on hywä Lampaille, estämään wesi-tautia.\nKatzo, N:o 63.\n\n\nN:o 25.\n\nMistä tietään, jos Lampaat owat Terweet, eli ei.\n\n_Kokoa Lepän lehtiä_ syxyllä, syöttä Lampaille Tammi-Kuusa; jotka\nsyöwät niitä owat terweet; mutta jotka moittiwat, owat epäilemätä\nsisältä sairaat; sekoita sillon heidän juomaansa niinen känsää;\nKatzo N:o 10. 8.\n\nJos monet punaiset suonet on Lampain silmisä, niin ne on terweet; mutta\njos suonet on walkiat, niin ei Lammas woi hywin.\n\n\nN:o 26.\n\nSaada Kanat hywin wiriästi munimaan.\n\nAnna joka Kanalle Maalis-Kuusa kerran, ja Elo-Kuusa 4 eli 6 jänexen\nlokaresta, kliisotkun sekaan; jos useimmin syötät, niin Kanat munii\nkuolliaxi ittensä.\n\nEli, anna nuorelle Kanalle, kuin se ensin rupiaa munimaan puoli,\ntuoreesta mateen maxasta, pienixi palaisixi pepanoittu, kliin sekaan;\nniin siitä tulee hywä Kana munimaan.\n\n\nN:o 27.\n\nEttei Kärwäiset kesällä istu Eläinten awoimiin haawoin.\n\nWoitele haawa _Kruusmintulla_ eli sen mehulla. Eli keitä _Lawermarjoja_\nwedesä, ja woitele sillä.\n\n\nN:o 28.\n\nHewoisille, warjellus Taudeista.\n\nPässin kellukkaat 1 naula (Baggesöta, gentiana) _Foenum graecum_ ja\nLawermarjoja kumpiain 1 luodi, kaikki hywin hienoxi surwotut; annetaan\nHewoisille syxyin ja kewäin Appeisa 12 eli 14 päiwää, niin paljon kuin\n3 hypeen wäliin mahtuu, ja silloin annetaan heille haliata juoda.\n\n\nN:o 29. Katzo N:o 18.\n\nParannus kaikkiin suurimpiin tauteihin Hewoisilla, ja paras warjellus,\nja pitää heitä terwesnä ja lihasa.\n\nOta Apothekista Hepar Antimonii, joka tehdään Spitsglaasista eli\nAntimoniumi Crudumista ja hywästä luttratusta Saltpietarista;\n2 naulaa. --\n\nTästä on määrä antaa terweelle Hewoselle 1 luodi; Mutta jos Hewonen on\nlamaantunut, ei syö, rasitetaan madoilta, ja sen weri on saastainen,\nkuin se hiljan syxyllä ja warhain kewäillä on pidetty ulkona, eli\ntalwella syönyt tunkkautuneita heiniä, niin annetaan 2 luodia.\n\nHewonen pitää illalla ennen hywin juotettaman, mutta koko yön oleman\nruata: aamulla sitten 1/2 Tuoppia kauroja kastellaan, johon tämä\nsatzi pulweria, 1 luodi sekoitetaan eli Taikinasa eli kliisä kurkkuun\npistetään, ja annetaan syödä kauroja päälle. Tiiman perästä annetaan\nhänelle haliata wettä juoda halun-perästä; jota tarjotaan joka tiima\npuolipäiwään saakka.\n\nJälkeen puolen päiwän saa hän wähän tukon heiniä, eli wähä kauroja ja\nsilppua.\n\nJos hänellä on _suonen weto_, ja kurkku eli päätauti eli muutoin\nlamasa, annetaan joka 8 eli 14 päiwä. Hyödytys tästä on: Se puhdistaa,\nja perkaa Hewosen helposti, puhdistaa weren wahingollisista sitkeistä\nkinoista hien ja weden kautta.\n\nTämä on wissin ja wakaisin lääkitys päätautiin, suonenwetoon ja matoin\nja muihin _outoihin sisällisiin Hewos-tauteihin_ -- Hewonen saa tästä\nruoka lystin, wahwistuu, tulee lihawaxi, ja menestyy halwimmastain\nkonnusta.\n\nOta waari: Jos sinä teet itte tätä pulweria, ja sihtaat niin älä sitä\nsihtiä ihmisille ruukaa; sillä 10 pippurin marjan werta saattaa ihmisen\noxennuxelle, kuolemaan.\n\n\nN:o 30.\n\nSisällisiin, Hewoisten ja muitten Eläinten tauteihin.\n\n_Ota punasta Bolusta_ 6 luodia, _walkiata bolusta_ 8 luodia, pirun\npaskaa 4 luodia, Tulikiweä 3 luodia, Anixia 5 luodia; surwo, sekoita\nne, tästä anna potewalle Hewoiselle eli Rahwaalle 1 luodi lämpymäsä\noluesa kolme aamua perätyxin -- ratusta sitten Hewoisella, lämpymäxi\njoka erällä -- älä anna ruokaa, ennen kuin 3 tiiman perästä -- niin se\npian paranee.\n\n\nN:o 31.\n\nKurkku- ja pää-tautiin ja köhään eli yskään, Hewoisille.\n\nOta 5 kanan munaa yöxi Etikkaan, ja kuin kuoret aamulla owat jotain\npehmenneet, tartu Hewosen kieleen ja wedä se ulos, nakkaa kokonainen\nmuna kitaan että se sen nielee -- joka aamu.\n\nEli: anna Hewoselle jästiä (käytettä) ja ratasta hikeen, auttaa\npää-tautiin.\n\nJos Hewosille annetaan syxyin ja kewäin tippua Tulikiweä\n(dropp-swafwel) lioitetuisa kauroisa, niin hän on wapa eli frii sinä\nwuona kurkku- ja päätaudisa. Katzo N:o 2. 3.\n\n\nN:o 32. Katzo N:o 11.\n\nHewoisten Umpi-tautiin.\n\nOta 5 naulaa herneitä (papuja) liota wuorokausi wedesä -- kaada\nwesineen kattilaan kiehumaan liiwaxi, siiwihte liemi, anna Hewoisen\njuoda, ilman muuta juotawata. Taitaan myös toistamiseen wettä päälle\npanna ja keitettää. Hewoselle annetaan tämän juoman jälkeen kauroja\nrukiisten jauhoin kanssa. -- Jos hän mielellään joisi tätä lientä niin\nkaada siitä 4 korttelia kurkkuun; kuitengin että se on imeliätä ja\nmakiata; niin juowat ne ittengin.\n\nEli: Anna Hewoiselle _Saipua-wettä_, walkiasta saipuasta tehty, aamuin\nja illoin 2 korttelia lämminnä, ja puolipäiwinä lämmintä jauho-juomaa\nkolme eli neljä päiwää peräsukaa, jos niin tarpeellinen on.\n\n\nN:o 33.\n\nJos Hewonen on Wesi-ummella, eli ei taida kusta.\n\nSurwo _krawun-kiwiä_, anna sisälle lämpymäsä juomasa, auttaa kohta.\n\nEli: Ota _Sääwenpuumia_ (Säwenbom, Sabina) keitä puolesa Tuopisa\nolutta, siiwihte, ja kaada siihen tygö yxi jumfru _liin-öljyä_, anna\nHewoselle sisälle, auttaa tosiaan, on usein koeteltu.\n\n\nN:o 34. Katzo N:o 18.\n\nEttä yxi Hewonen 14:sta päiwän sisällä lihoo ja kostuu.\n\nKello 4 aamulla annetaan hänen ensin juoda, ja 2 tiiman perästä pitää\nhänen saada 2 kahmaloa _herneitä_, jälle kello 12 kaxi kahmaloa --\njälkeen puolen päiwän kello 4 juotetaan, kello 8 samoin herneitä. Ruoki\nniin 14 päiwää, niin Hewonen tulee lihawaxi kuin tukki.\n\n\nN:o 35.\n\nHewosten ruokosta ja korjauxesta.\n\nYlöllisestä ja ankarasta työstä ja ajosta, erinommattain jos ei hywin\nrostita Hewonen, lamaantuu ja menee pilalle, ja maha kokoon rypistyy.\n\nNe kaxi wahwaa suonta jotka on mahan alla ja menewät suolille eli\nkupeille, tulewat kangiaxi, ja _kokoon wetäytywät_. Jos kesä on,\nparataan se uimisella, eli woidellaan kupeet wanhalla ihralla.\nHewosella ratastetan joka päiwä ja suonet wänytetään joka päiwä sixi\nkuin ne pitenewät ja pehmenewät.\n\nHewosella pitää maha olla aina täynnä. Jos Hewonen on hywäsä lihasa,\nannetaan wähemmin heiniä, olkia eli kauroja. Silppu lyöttää Hewosen\nhampaat.\n\nEi millään Eläimellä ole niin runsas ulos höyryäminen kuin Hewosella;\nsentähden pitää häntä usein _suittaman ja krawattaman_, muutoin on\nkaikki ruokkoaminen turha. Ei haittais jos Hewoinen joskus pestäsin\nwedellä ja saipualla ja uitettaisiin. Kello neljä pitäis Hewonen\njuotettaman, kello kuuteen suittaman, ja saaman wähä heiniä ja kauroja,\nkello kuusi illalla juotettaman, ja heiniä eteen, oljen runsuja alle\nmaataxeen.\n\n\nN:o 36.\n\nYxi hywä Silmä-salwu Hewoisille, kuin Kynsi on silmäsä, oppineelta\nHewosten korjajalta koeteltu.\n\nOta walkiata hunajata 1 lusikallinen, walkiata wictrilliä (puolan\nsuoloja eli silmi sokuria) ja walkiata wiinsteeniä, kummastain\npääskysen munan werta -- sekoita, pyhi Hewosen silmään sulalla; mutta\njos ei se olis kyllä wäkewätä, pannaan siihen lisäxi yhden werran\nSpanskgröönaa joka on hywin hienoxi surwottu.\n\nSilmään taitaan myös puhaltaa _suoloja ja saltpietaria_, kynän eli\noljen kautta.\n\n\nN:o 37. Katzo N:o 14.\n\nSatulasta eli Siloista, eli längeistä lyötetty Hewonen.\n\nPiroita sokuria haawaan, kuin se wielä tuores on ja puhtaaxi pesty,\nniin se paranee.\n\nEli: polta herneitä jauhoxi yhdesä pannusa, ja surwo puhdasta suutarin\npikiä: eli hartzia pulwerixi, sekoita ne, ja piroita haawaan.\n\nEli anna wiktrilliä sulata äkeäsä Etikasa, kasta siihen waate, ja pane\nse haawan päälle.\n\nEli. Ota limpun eli muun Rukiisen leiwän kuori, niin suuri kuin haawa\non, lämmitä se hiilillä; sitten ota palo-wiinaa, wähä wiinätikkata ja\nwalkonen kahdesta munasta, lyö maljaan ja hämmennä yhteen. Ota sitten\nse paistettu leiwän kuori, ja pane siihen likoamaan ja pane se niin\npaiseen, kupulan eli haawan päälle. Tee se 3:sti peräkanaa.\n\nJos paiset eli kupula ei siitä lasken eli alene niin ota 8 luodia\nBolusta, 1 jumfru palowiinaa, Ehrenpriisi wettä, 4 luodia hapointa\ntaikinata ja walkonen 3:sta munasta: Tee yxi sakia woide siitä ja\nwoitele wamma sillä -- -- Mutta jos se lyö auki ja ajaa, niin awaa se\npitkin päin, ja kylwä siihen wähä kalkkia, joka kuluttaa sen pahan pois\nja tekee haawan puhtaaxi -- -- sillä wälillä walmistetaan tämä salwu:\n\nOta Terpetin- ja walkian liljan-öljyä, haawan kantain eli saanipuun\nöljyä (popoleum) kummastain 4 luodia: Silwerglittiä, blyhwittiä,\nSpanskgröönaa kummastain 1 luodi -- pane nämät kaikki yhteen pannuun,\nja anna ne hywin kokoon sulaa, sixi kuin se tulee yhdexi salwuxi eli\nsakiaxi woiteexi; Ota sitten hampun rohtimia, pyhi niihin salwua ja\npane haawan päälle.\n\n\nN:o 38.\n\nRupisille ja kapisille Hewoisille.\n\nOta kusiais-pesä, tee siitä lipiä, ja pyhi sillä se köhnänen paikka:\nSen kuiwaunna, kasta se kusella, johon Saltpietari ensin on sulattu.\n\n    Yxi hywä kapi woidet.\n\nOta harmaata Tulikiweä, Kruutia, kumpiain 1/2 naulaa, Laweröljyä,\nEläwätä-hopiata kaxi naulaa.\n\nEläwähopia ynnä laweröljyn kanssa pannaan yhteen muottiin eli kruukuun\nja hywin hämmennetään, että Eläwähopia kuolee -- Sitten kaataan kaikki\nyhteen pannuun, sulataan ja hämmennetään, että siitä tulee salwu, jolla\nse kapinen Hewonen wojellaan.\n\nMutta edeltä kättä Hewonen pestään kapi-paikoista tällä lipiällä.\n\nOta katajan tuhkaa, kanan paskaa ja wiktrilliä, jotain arwon jälkeen,\nkeitä wedesä lipiäxi, anna laskeua, pese olki-wispilällä, että\nweri näky; wasta kuin Hewonen ulkona ilmasa kuiwaa, woitele edellä\nmainitulla woiteella.\n\nMutta semmoinen kapinen Hewonen pitää myös, ennen kuin se pestään ja\nwoidellaan, sisälle saaman tätä werta perkaawata pulweria.\n\nLawer-marjoja, _Foenum graecum_, Säfwenbom, kumpiain 1/4 osa naulaa:\nharmaata tulikiwiä 3 luodia, walkiata aiwastus juurta 2 luodia, Suoloja\nkourallinen; nämät surwotaan seansa, josta annetaan Hewoselle appeisa,\njotka kastellaan, ettei pulweri pois tomahtaisi. -- Tämä ulosajaa kawin\nparemmin, ja Hewoinen tulee sisällisesti puhdistetuxi.\n\n\nN:o 39.\n\nParannus-kiwi Hewosten wammoille.\n\nOta Alunata ja Wictrilliä, kumpiain 1 naula, Spanskgröönaa 3 luodia,\nSalmiakkia 3 luodia; kaikki surwotaan jauhoxi: Ota sitten muotti eli\nklaseerattu kruuku, ja kaada tätä pulweria siihen, pane hiilistolle, ja\nanna se niinkauwan kiehua, alinomaisen liikuttamisen eli hämmentämisen\nalla, jonni se kowaxi paatuu -- -- -- Hewosen saadesa kapia, ulkonaista\nhaawaa, hinkkaupi ja lyöttyy, pane wähä tästä kiwestä lähde weteen ja\npese sillä haawa puhtaaxi 2 eli 3 kertaa päiwäsä: niin se kyllä paranee.\n\n\nN:o 40.\n\nEttä estää kaikenlaista Eläinten tauteja ja kuolemata.\n\nOta 8 luodia _Spitsglas_ (Antimonium crudum) yhden werran Tulikiweä\nja Saltpietaria, 6 luodia Siankuoleman juurta (Swindöds-rot) ja saman\nwerran Angelikata ja Alannin juurta: nämät hienotaan ja sekoitetaan\nyhteen, josta aika raawaalle annetaan 2 luodia, nuorelle 1 luodi\nja wasikalle 1/2 luodi, kerralle, lämmitetysä oluesa, joka pitää\ntapahtuman 2:desti joka toinen päiwä, jos tarwitaan, auttaa Jumalan\nawulla.\n\n\nN:o 41.\n\nJos Lehmän jalat ajettuwat ja paisuwat.\n\nSurwo Ruusun kukan lehtiä (Fläder-blad) Sian ihralla, pane waateelle\nja kääri jalan ympäri -- Eli: Ota pellawan siemeniä ja Hirsgryniä, ja\nkeitä ne Etikasa ja sido lämminnä säären ympäri.\n\n\nN:o 42.\n\nJos Lehmä on sarwensa loukannut, särkenyt ja pois puskenut.\n\nEnsin sarwen _tohlo eli sohlo_ pestään wiinetikalla, suolalla\nja öljyllä seansa. -- -- Sitten otetaan wanhaa ihraa, terwaa ja\nkuusenpihkaa, sulataan ja sekoitetaan, ja pannaan haawan päälle, niin\nse paranee.\n\nEli: Ota, _nokia, suoloja_ ja wanhaa ihraa yhteen sekoitettu ja sido\nympäri Tohlon.\n\n_Ihran kalwo_ päälle sidottu, parantaa myös hywin.\n\n\nN:o 43.\n\nJos Lehmä kusee werta.\n\nAnna hänen juoda _kirnupiimää_, eli omaa kustansa.\n\n\nN:o 44.\n\nJos Lehmän eli Naudan kaula eli leuwwat ajettuwat.\n\nPese se suolaisella wedellä, ihmisen kusella, eli\nparannus-kiwen-wedellä N:o 89. -- -- Ota sitten sitkiätä pikiä ja Sian\nihraa, sulaa se yhteen ja woitele sillä paisunto.\n\nNiin pian kuin luondo kappale siitä paranee, niin pitää se slahattaman\neli myytämän slahtarille, sillä sama ajettuminen tulee useimmin, ja\nEläin kuolee.\n\n\nN:o 45.\n\nNautain ulko-tautiin eli wetelään.\n\nSurwo tammen-lehtiä ja Lawermarjan kuoria hienoxi ja anna Eläimelle\nmaidosa. Eli polta wanhoja kenkiä jauhoxi ja anna sisälle oluesa,\nauttaa.\n\nWasikkain watturiin, keitetään pietarin kukkia (kryyni-kukat,\npyörtänö-ruohot, millefolium achillaea) oluesa ja annetaan juoda. -- --\nEli hienoa puna-kriitua eli walkiata-kriitua juomasa juotetaan. Kuin\nwarahin jauhoja welliin pannaan Wasikoille, tulewat ne watta-tautiin ja\nkuolewat, ja kuin ne paljon juowat.\n\n\nN:o 46.\n\nSarwi- ja sorkka-wikoin.\n\nSulaa pikiä ja öljyä yhteen, ja pyhi sen päälle, se on myös\npakahtuneille sorkille hywä.\n\nKatzo Sarwi wikoihin N:o 42.\n\n\nN:o 47.\n\nTyölääseen Lehmän poikimiseen.\n\nTunge sywältä Lehmän kurkkuun 6 eli 7 sipulaa niin hän helposti poikii\nja selwiää wasikasta.\n\nEli: Ota Sipulin kuoria hywä osa, poleha ja saframia, keitä juomasa ja\nanna 2:sti eli kolmasti, auttaa Wasikan poikimiseen pian.\n\n\nN:o 48. Katzo N:o 23.\n\nEttä Lehmät hywin lypsäisit.\n\nHakkaa rouheixi liiwerstikkua; huonet-löökin juurta ja walkiata\nApeliasta, ja sekoita niitä wihkoon, se Lehmä joka niitä syö, lypsää\nhywin.\n\nEli: Ota Fänkoolin siemeniä eli ruohoja, Kuminoita, Tillin siemeniä,\nLiwerstikun siemeniä, Lawermarjoja, pimpinella (kangas kumina),\nSafrania ja Airokkaan nahkaa, yhtä paljon kumpiain: anna Lehmän juoda\n8 päiwää; lypsää oiwa lailla.\n\n\nN:o 49.\n\nMarttauneille Eläimille, ja joiden maito ei ole laadullinen.\n\nLeikkaa eläintä hännän päähän poikki puolin jotain sywään: pane haawaan\n9 ohran jywää, sido punasella weran tilkulla, ja anna olla koskemata 9\nwuorokautta, sitte awaa ja ota side pois.\n\nEli: Leikkaa häntään että werta tulee, ja hiero suoloilla, elikkä\nleikkaa ohran olkia silpuksi, ja hiero niillä.\n\n\nN:o 50. Katzo N:o 7, 21.\n\nSaada pois Täit ja Wäiweet, Waarnikat ja Syöpäläiset Eläimistä,\nHewosista ja Porsaista.\n\nKeitä Säwenboomia eli wähää Fläderiä, eli Sabadilla siemeniä wedesä, ja\npese sillä Eläin -- -- salpaa se täinen pois muista, ettei Täit matele\ntoisiingin.\n\n-- -- Eli: Keitä Perttulin aikana Suo-kanerwia wedesä, että woima hywin\nulos lähtee: sillä wedellä pese se täinen Eläin; niin lämminnä kuin\nmahdollinen on.\n\n-- -- Eli: Ota sammuttamatointa kalkkia niin paljon kuin tarwitaan,\nkeitä se wedesä ja pese sillä, niin täit pois tippuwat.\n\n-- -- Eli: Ota kakkuja nauris öljystä (Rofolja) keitä ne wedesä, ja\npese sillä, niin syöpäläiset wissiin katoowat.\n\n\nN:o 51.\n\nTyrehyttää werta Eläimisä ja Ihmisisä.\n\nPolta wanha hattu eli huoppa tuhwaxi, joka kastetaan lämpymään\nlin-öljyyn, ja sidotaan päälle: Eli, jotas pikemmin saat, Sian sonta\nlämmin eli kylmä, sido päälle.\n\n\nN:o 52.\n\nEläinten kieli Sampaan eli Talmaskaan.\n\nJos Nauta ei tahdo syödä, waan ottaa heinät suuhunsa ja kohta ulos\npudottaa; niin katto jos ei kieli ole werinen -- jos niin on: kaada\neläin, tartu kieleen wanhalla liina riewulla, krapaa pois weihtellä\nkaikki Talma, kino ja weri, kuin siinä on. Kuin se on purkis,\npistellään se neulalla muutamiste, ja hierotaan jälistä suoloilla.\n\nEli Toisin: Hakkaa ikeneitä weitten kärjellä, hiero sitten kieltä,\nhampaita ja ikeniä suolalla, hienoxi surwotulla harstilla (käsi\ntahwolla) ja noella, willasen riewun päälle pantu.\n\n\nN:o 53. Katzo N:o 45.\n\nJos Eläin on watta- eli Ruikku-taudilla.\n\nAnna sille _puna multaa_, jolla huoneita maalataan.\n\nEli: Kasta usein tulista Terästä siinä wedesä, kuin Eläimen pitää\njuoman; jota useimmin teräs siinä sammutetaan sitä parempi; mutta älä\nanna juoda muuta wettä.\n\nSama on myös hywä watturilla olewille Wasikoille.\n\n\nN:o 54.\n\nEläinten Ummella ollesa ja mahan turwuttaisa.\n\nAnnetaan tuoretta jästiä (käytettä).\n\nEli: Keitä tuoreita hamppuja kuidun ja siemenen kanssa oluesa, johon\npane sekaan 1/2 luodia surwotuita Hiiren paskoja, ja anna Eläimelle:\nauttaa.\n\n\nN:o 55.\n\nKuin Lehmä on letty eli lennoxisa, suoniwedosta; eli ampu- ja\nlenno-taudisa.\n\nTämä tauti tutaan siitä: Jos luondokappale äkisti kaatuu kumoon,\ntäristää ulos säärensä ja jäsenensä, koko ruumis wapisee, ja\nwälistä wahto käy suusta: Silloin otetaan wanhaa woita, etikkata ja\nsaltpietaria, sekoitetaan yhteen, jolla selkä woidellaan, ja sisälle\nihoon hiwutetaan.\n\nEli annetaan sisälle palowiinasa, Hjerneriä 1 jumfru, eli:\nKynsilaukkaa, pirunpaskaa, kruutia ja tulikiweä.\n\nKuin Wasikka on letty ja wääntää päätään kaniin; niin sido hirwen suoni\nkaulan ympäri.\n\n\nN:o 56.\n\nHiki-tautiin, eli kuin luultaan, Maran eli painajaisen ajawan yöllä\nEläintä.\n\nMerkki siihen on: Eläin tulee, erinomattain yöllä niin märjäxi\nnawetasa, että hiki tippuu karwan päistä, eli jos kädellä pyhitään,\nkastelee sen.\n\nTätä wastaan keitetään kannen alla oluesa eli sahdisa yxi ruoho\nAlchemilla, pääskysen pesä, tammen eli haawan lehdet ja annetaan naudan\njuoda. Putken juurta, suolain kanssa annetaan wiinasa.\n\n\nN:o 57.\n\nJos perä-suoli on ulos tunkennut.\n\nKeitä lanka wihti wanhasa oluesa, ja sido lämminnä päälle ja sowita\nsormilla sialleen. Tuomenmarjain mehulla woidella, saatta suolen\nsisälle wetäymään.\n\nEli keitä hongan kaarmuja ja lepän kuoria hienoxi raspatut, maidosa ja\nhaudo sillä.\n\n\nN:o 58.\n\nLiika, kalwo, kynsi eli häiwä Eläimen Silmäsä.\n\nOta kewäillä mateen maxa, ripusta aurinkoon, niin siitä tippuu raswa,\nwoitele sillä aamun ja illoin, sulgalla silmää, niin se kuluttaa\nhäiwän. -- -- Jos tahdot panna toisen werran suoloja sekaan, niin se\non sen wäkewämpi -- ongi-lieron eli matoin öljy tekee saman.\n\n\nN:o 59. Katzo N:o 123, 22, 26.\n\nEttei paarmat, sääsket, hyteet, munkkilaiset ja kärwäiset kesällä\nEläimiä puris ja imis.\n\nPyhi heitä yleensä Traanilla eli meren ajolla eli malilla, eli pumpun\nja agurkan lehdillä, eli warsan polwen ruoholla, (persicaria), eli\nhienotetuilla Lawermarjoilla Traanin kanssa -- niin ne saa rauhan.\n\n\nN:o 60. Katzo N:o 9.\n\nEläimelle, joka on märehtimätä.\n\nSe tulee pahasta kondusta: mutta leikkaa sitä korwaan ja hiero kieltä\nsuoloilla: eli, hiwuta kurkkulakea suolalla ja wiinetikalla; niin se\nsaa ruoka lystin.\n\nJos yxi Nauta ei tahdo syödä taudin tähden, niin sekoita rukiin kliitä\nhaliaan weteen ja anna sen syödä ja juoda.\n\nMäret-kino toiselta Lehmältä, suuhun pantu pian wälistä auttaa.\n\n\nN:o 61. Katzo N:o 23, 48.\n\nKuinka Lypsy-lehmät pitää oikein holhottaman.\n\nNe pitää usein päiwäsä ruokittaman -- ja juotettaman -- Wesi lisää\nmaitoa -- sen kirkaampata sen parempi. -- Jääkylmä wesi tukkii maito\nsuonet: mutta aiwan lämmin ei ole myös hywä; kesä pensiä wesi juomaxi\non paras.\n\nEttä sen paremmin maito-suonet aukenisit ja Lehmä heruisi niin keitä\nheinän piitä wedesä, liwerstikun juuren ja ruohon kanssa, fänkoolia,\nanixia, kuminoita, surwotuita lawermarjoja, pimpinella, kyrweliä,\npolttiaisia, nauriin naattoja, kaalin-lehtiä, ja muita maitoa\nkartuttawia yrttejä ja sekoita samaan juomaan, tämä wäki-mehu muutamina\npäiwinä, niin Lehmä heruu maidolleen.\n\nYxi hywin katottu Lehmä antaa Ruottisa 4 ja 5 kannua päiwäsä, Skånesa\nenemmän, Hollandisa 8 ja 10 kannua ja Sweitzisä 18 kannua.\n\nKohta jälkeen poikimisen pitää Lehmän saaman hywiä nurmia, ja että ei\nhän suutausi kuiwiin Heiniin, pitää hänen joka päiwä saada silppua eli\nhaudetta heinistä ja olista; sillä kuin oljet leikataan silpuxi ja\nlioitetaan ja keitetään lämpymäs wedesä wähän suolan kanssa, niin se\nsyö sen paljon terkeimmin.\n\nRuumenista Haudet, ei kelpaa, se tukkii suolet, ja kuiwaa Lehmän ja\ntukkii maito-suonet. Rukiin-oljet owat paremmat Lypsy-lehmille, kuin\nkauran oljet; sillä kauran oljet kuiwaawat maidon, kohottawat hampaat\nirralle; mutta lampaille on kauran-oljet terwelliset.\n\nUtareet owat niinkuin lähteen silmät, jota enemmän sinne wettä juoxee,\nsitä enemmän se ulos laskee; sentähden pitäis Lehmä 3:sti päiwäsä\nlypsettämän, ettei maito ennättäis paatua utareihin. Kuin Lehmää\nlypsetään, niin sen pitää tapahtuman tasan, riskisti, ja hywin tyynni\nlypsettämän.\n\nKarjalle pitäis aina mieli hywäxi annettaman suoloja; sillä suola pitää\nLehmän hywällä karwalla ja lisää maitoa. Yxi leiwiskä Maito-lehmälle\nwuodesa ei ole liijaxi, kyllä se sen runsaasti maxaa. -- Taputella ja\nsuloisella äänellä puhutella usein Lehmiä, tekee heitä iloisemmaxi ja\nauttaa paljon menestyxeen. --\n\n\nN:o 62. Katzo N:o 47.\n\nMitä Lehmille on hyödyllisin antaa, poikimisen jälkeen.\n\nKuin Lehmä on Wasikan poikinut, anna hänelle ensi kerralla syödä\nrukiista leipää, suoloja, maltaita, kynsilaukkaa ja tulikiweä. Siitä\ntarttuwat hampaat lujemmaxi, woima wahwistetaan, maito lisäyy, ja Lehmä\nparanee pikemmin Härille.\n\n\nN:o 63.\n\nEttä estää tauteja Lampaista.\n\nLammasten ei pidä talwella useimmin saada juoda kuin joka toinen päiwä;\njos ne useimmin juotetaan, saawat taudin ja kuoleman.\n\nNiitten tauteja estetään N:o 40.\n\nEli: Ota karheexi jauhetuita Ohria, kuiwia Malin-knuppia, hampun-luita,\nsurwotuita lawermarjoja ja suolaa, jotain kumpiakin ja anna Lampaille\nsiitä, syxyllä sisälle otettua, Mikkelin ja Martin päiwän wälillä 3\nilta joka wiikko; ja älä anna heidän niin pian saada juoda sen päälle.\nTämä on myös hywä wesi-tautiin, ja muihin ryhtyneihin wikoihin.\nKatso N:o 24.\n\n    Wielä hywä puoskaro Lampaille.\n\nAnna niille surwotuita kataja marjoja suolan kanssa ynnä kaurain, on\nmyös hywä.\n\nEli: anna heille kataja wettä wähän malin ja suolain kanssa, on myös\nhywä terweellinen juoma, hywästä waikutuxesta.\n\nNB. Anna Lampaille usein kyllä suoloja ja malia nuollaxeen, niin owat\nne warjeldut taudeista ja ne sairaatkin kostuwat.\n\n\nN:o 64.\n\nLammasten umpi-tautiin.\n\nLampaalle annetaan 2 eli 3 lusikallista tuoresta jästiä lämpymäsä\noluesa: -- -- Eli: puoli luodia hywin surwottua tulikiweä kullekkin,\nrieskasa.\n\nEli: kullekkin 1/4 osa luodia surwottua spitsglasia (Antimonium crudum)\nkauran jauhoen ja kusen kanssa taikinaxi sotkettu ja sisälle annettu.\n\nEli: Keitä koiwun lehtiä kourallisen humalain kanssa: auttaa kuin siitä\nkortteli juotetaan.\n\n\nN:o 65. Katzo N:o 25.\n\nEttä tietä jos Lampaat owat kaikki terweet.\n\nKeitä malia (koiruohoa) kotwan aikaa wedesä, ja kuin liemi on jähtynyt,\nanna siitä Lammasten juoda, se lammas joka ei tahdo juoda, pitää\nlahdixi, mutta muut Elo-lampaixi säästettämän.\n\nMuutamat ottawat haawan kuorta ja keittäwät sitä 2 eli 3 tiimaa.\nSitten antawat he sitä keittoa Lampaille, kuin ne on olleet 2 eli 3\npäiwää sisällä.\n\nToiset jälle koettelewat tällä tapaa; he keittäwät haawan kuorta, malia\nja lepän kuorta, ja antawat kekrinä Lammasten juoda, josta ne sairaat\nmaahan waipuwat ja tulewat herwottomaxi, ja eiwät elä talwen yli; mutta\nne terweet puhdistawat ainoastans wähä itziänsä tältä juomalta, ja\nkelpaawat Elo-lampaixi. -- -- Mutta muut tunnustelewat heitä, tarttuin\nheitä selkään ja koettewat jos nahka istuu lujasa, niin ne owat\nterweet; mutta jos se on kohona ja luikas, niin owat ne sairaat.\n\n\nN:o 66.\n\nEttä pitää Lampaita hywäs terweydes.\n\nNiin pian kuin ne on Karihtoinet, anna syödä suolaa ja lawermarjoja,\njosta ne tulewat lihawaxi, terweexi ja lypsäwät hywin. Mutta syxystä\ntiinexi tultua älä enää anna, ettei ne keskosia loisi.\n\n\nN:o 67.\n\nLammasten kapiin.\n\nEnsin willat keritään kapisesta Lampaasta, ja muista salwataan; pese\nsitten iho suola wedellä eli Ihmisen wedellä, josa kuumetut tiilikiwet\nowat kastetun 3:es osan kuiwattua. -- Katzo N:o 38.\n\n\nN:o 68.\n\nPyörä- eli pää-tautiin Lampaille.\n\nPyörälle tulewat Lampaat enimmästi umpitaudista, joka autetaan wattan\nrikkowaisten kautta. Katzo N:o 64.\n\nOta Antimonium Crudum 1/4 osa luodi kutain Lammasta kohden, joka\nsurwotaan ja sotketaan taikinaxi kauran jauhoisa, jotain Ihmisen wettä\nsekaan ja niin sisälle annetaan. -- Eli suonta lyödään silmäin alle eli\nhäntään, eli leikataan korwia, ja hienottua meiramia kynällä sieramiin\npuhalletaan.\n\nJos Lammas pyörii ympäriinsä ja kaatuu, niin ota Terästä ja tulita,\nkasta se oluen johonka wiskaa 3 suola raesta, auttaa, sisälle annettua.\nJos pää pöhettyy, paranee se, muutoin tapa pois.\n\nNori juohista leuwan alle ja niskaan, jota usein siirrellään, että wesi\njuoxee, auttaa toisinaan.\n\n\nN:o 69.\n\nKuin Lammasten suu ja huulet on ruwilla ja kipiät.\n\nKuin ruostesta sataa ja Lampaat syöwät sitä ruohoa, tule niitten suu\nkipiäxi. Ota isoppia ja suoloja, kumpiain yhen werran, surwo, sekoita,\nhiwuta suuta ja huulia, lakia ja kurkkua. Wiruta sitten etikalla ja\nwoitele wihdoin terwalla ja talilla yhteen sulattuna. Eli 1 luodi\nSpanskgröönaa ja 2 luodia wanhaa ihraa, yhteen sulaa.\n\n\nN:o 70.\n\nSappi-tautiin.\n\nSisälle annetaan ihmisen kusta -- -- Tahi: kuoleman kouran\n(Samakon-hiiren porras) ruohoa, poltettua jauhoixi tammen jäkälätä\nja lepän lehtiä kuiwatuita uunisa, ja sitten pulwerixi surwottu,\nsekoitettu noella ja suolalla, annetaan hywällä hyödytyxellä Lampaille\nsappitautiin.\n\n\nN:o 71.\n\nLammasten haawoin, Sudelta, Koiralta, Sialta eli muulta Pedolta.\n\nKeitä nuoren pihlajan kuoria oluesa, jolla haawa pestään. Eli wanhaa\nhärskiä woita sulata kusen kanssa haawaan ja päälle sido. Eli woitele\nkatajan öljyllä -- parantaa.\n\n\nN:o 72.\n\nEttä estää Sikain tautia.\n\nOta joka Sialle 1/2 qwintiiniä aiwastus-juurta (Prustrot), 1 qwintiini\nlawermarjoja, 1/2 qwintiiniä tulikiweä ja saman werran krassin\nsiemeniä, ja myös saman werta Saxan saipuata (Wenedisk Twål), tämä\nsurwotaan ja hienotetaan ja sisälle annetaan maidon kanssa -- -- on\nkaikille Sioille hywä paihti tiineille. --\n\nEli toisin:\n\nOta tulikiweä, lawermarjoja ja alunata, yhtä werran kumpiain, ja\njotain nokia takoista, (totoista), pane pussiin heidän jokapäiwäiseen\njuomaansa, kaxi kertaa wuodesa uudistettu, warjelee heitä taudista.\n\n\nN:o 73.\n\nJos Siat taudista paljon kuolewat.\n\nAwaa suoni kärsään hammasten päälle, Hewosten suoni raudalla. Tämä\nsuoni ei näy, mutta sywälle pistäin, tulee weri ulos ja Sika paranee.\n\nOrsteen Sikain ruokaan warjelee heitä.\n\nEli: Ota juoxutettu maito, Lehmän eli härjän lokaa, ja wähä aiwastus\njuurta, sekoita, ja kaada Sian kurkkuun.\n\nEli: Ota liwerstikkua, aalannin juurta ja ämmän kengän eli karraborrin\njuuria (stora karborre rötter) pane sitä Sian purtiloon jokapäiwäiseen\njuomaan, sekä ennen että jälkeen taudin -- sanoo _Colerus_.\n\nEli: Jos Siat syöwät kraapuja, niin tulewat ne terweexi, kaikenlaisisa\ntaudeisa. -- -- Eli: kaada lipiä poroa Sian purtiloon ja puhdasta wettä\npäälle ja anna heidän juoda kerran eli kahdesti.\n\nEli: Ota laingin werta kruutia, jotain saxan soopaa ja enemmän\nlawermarjoja, keitä ne kusesa suuresa kruukusa:\n\nAnna Sioille joka aamu lusikallinen heidän juomansa sekaan, niin\npotiwaiset paranewat ja sairaat, terweet ei tule tauteihin.\n\n\nN:o 74. Katzo N:o 6.\n\nKryyni-Sioille.\n\nKaaputa wähä Tulikiweä ja Alunata, astiaan; pane siihen tygö\nSäfwenbomin warsia, keitä, ja kaada Sika-purtiloon juoman sekaan, tee\nse 4 eli 5 kertaan.\n\nEli anna heille Soopan wahtua juoda ja hämmennä tammisella kekäleellä\nheidän ruokaansa, ennen kuin se syödä annetaan.\n\n\nN:o 75.\n\nKanain kieli sampaan. (Pippen på Höns.)\n\nWalkia kalwo kaswaa Kanain kielen nenään, se wedetään pois kynnellä, ja\nkieli kynsilaukan mehulla ja tuhgalla hierotaan. -- -- -- Sitten\nsulalla pistetään molempiin sieramiin, josta Kana pääse hengittämään.\nAnna sitte hänelle wähä woita, surwotun pippurin kanssa syödä, ja\nwoitele nokka kynsilaukka wedellä, eli wedellä josa rusennettu\nkynsilaukka on lijonnut.\n\n\nN:o 76. Katzo N:o 61.\n\nEläimiä ruokkia Silpulla.\n\nKuin Eläinten kontua on wähä, niin tehdään Lehmille tällainen sirppu:\nOta silputuita olkia, ja sekoita kaikenlaisia ruumenia siihen ja anna\nseisoa liosa. Kuins siitä tahdot antaa Lehmälle, niin sekoita siihen\nmäskiä (rapaa) kliitä ja jauho höystö wettä, ja anna haloisna eteen\nsyötää. -- -- Sillä säästetään heiniä, ja Lehmät lypsäwät paremmin.\nTalwella annetaan Lehmälle 2 ämpäriä -- kesällä illalla yxi kotia\ntullesa; niin se kutzumata tulee kotia ja lypsää kahta wertaa enemmän.\n\n\nN:o 77. Katzo N:o 7.\n\nWasikoista waarinotettawa.\n\nWasikat ei pidä ikäin sowitettamaan Lammasten eli Sikain kanssa yhdesä\nseisomaan; sillä siitä he saawat taudin, täitä, ja ryytywät eikä\nmenesty.\n\n\nN:o 78.\n\nEttä tietää, jos Lehmä on tiines eli Wasikoisa.\n\nKuin se on nykyisin lypsetty, päästä pisar maitoa kylmään weteen. Jos\nse ulos hajoa, niin on Lehmä Wasikan kanssa; mutta jos maito tippu\npysyy koosa, niin ei se ole tiines.\n\n\nN:o 79.\n\nSikoja elättä yli talwen.\n\nLepän lehtiä kootaan ja kuiwataan warjosa, keitetään ja taikka yxin eli\nkliin kanssa sekoitetaan, ja annetaan näille Irujamille, jotka siitä\nhywin menestywät; hywäxi säästöxi jauholaarisa -- lepän lehdillä on\nelättäwä woima ja takistuwat keittäessä kuin liima, sormiin tarttujen.\nPetut eli petäjän kuoret, kuiwatut ja surwotut, samoin wehka on hywin\nelättäwä Sikain ruoka, kuin ne jauhotaan ja rankkiin sekoitetaan,\nnauriin nattain kanssa. Sika järsii mäntyisiä eli petäjä puita talwella.\n\n\nN:o 80.\n\nPihlajan hyödytyxestä Eläimille.\n\nPihlajan marjoja syö Kanat mielellään.\n\nPihlaja kuorten, lehtien ja warpujen wesi, silputtuin olkein kanssa, on\nHewosille ja Lehmille hywä ruoka, josta he pian lihowat.\n\n\nN:o 81. Katzo N:o 35.\n\nHewoisia helposti ruokkia yli Talwen.\n\nJos tynneri kauran karheita jauhoja sekoitetaan karhiaxi jauhettujen\nRuis jauhoen kanssa, leiwotaan siitä 480 kyrsää eli leipää, josta\nannetaan päiwäsä hewoselle, jotka räkkää 24 päiwää, kuin muutoin sen\najan sisällä menis kuin Hewoselle päiwäs annetaan 1 tuoppi kauroja 6\ntynneriä 24 kappaa. -- Ja ettei perhe taida petosta tehdä sekoitetaan\ntaikinaan suoloja ja trankkia.\n\nKuiwata kuusen hakoja ja jauhaa jauhoxi ja sillä syöttää -- pitää\nHewosen hengisä ja lihottaa.\n\nPolttiaisen siemenet kootut, ja kourallinen päiwäsä annettu, on Hewosen\nterweydexi ja menestyxexi.\n\nHaawan lehdet riipoitut ja Hewoisille syötetyt owat aiwan terweelliset\nja syödä hywän makuiset. Yxi tynneri haawan lehtiä, on 3 leiwiskän\nnurmen weronen.\n\n\nN:o 82.\n\nParantaa Willi-koiria, ja warjella siitä.\n\nOtetaan woita ja siihen sotketaan kuminoita niin sakiaxi kuin ikään\ntaitaan, ja annetaan Koiralle syödä -- -- auttaa -- -- ja on koettu.\n\n\nN:o 83.\n\nHewoisten pää-tautiin. Katzo N:o 2, 3.\n\nAnna syödä hampun siemeniä, kuusen hakojen ja ohrain kanssa.\n\n\nN:o 84.\n\nSatulan lyöttämisen haawaan.\n\nPolta herneitä jauhoxi pannusa, sekoita suutarin piin kanssa ja pane\nhaawaan. -- Eli pese saipualla ja palowiinalla. Eli hiuta warsan polwen\nruoholla (persicaria).\n\n\nN:o 85.\n\nHewosen ähky-tautiin.\n\nRatasta Hewonen hywin lämpymäxi -- anna toisia heiniä eli appeita, ja\nanna hänelle sitten kourallinen kissan paskaa hienottua ja sekoitettua\nhaliaan oluehen. Pidä händä sitten pois 4 eli 5 tiimaa syömästä. Puolen\nwuorokauden sisällä on Hewonen tällä parattu, ehkä se on ollut kowisa\nähwyn pinteisa.\n\n\nN:o 86. Katzo N:o 3.\n\nHewosen kurkku-tautiin (Qwarckan).\n\nAnna hampun siemeniä, monta päiwää perätyxin.\n\nTraania hylkeen (merenajoa) leiwäsä annettu Hewoisille ylistetään\nmuutamilta.\n\nKaattein juuria jywisä, syxyllä.\n\n\nN:o 87. Katzo N:o 32. N:o 11.\n\nHewoisten umpi-tautiin.\n\nSurwo punasta lakkaa jauhoixi ja anna Hewoiselle yxi lusikallinen\nhaliasa oluesa.\n\n\nN:o 88. Katzo N:o 18, 29, 81.\n\nHewoisia wahwistawa ja hywäs lihasa pitäwä ruoka.\n\nHaawan kuoria, mahlan aikana, kuin kuori lähtee eli huokiasti\nnuljahtaa, otetaan, kuiwataan; mutta ei saawusa; surwotaan hienoxi,\nsekoitetaan jauhoin, ruumenten eli ohrain sekaan; saattaa Hewoiset\npulskiaxi, lihoamaan ja ajaa ulos matoja.\n\n\nN:o 89.\n\nJää naulalta, eli kengä naulalta, wioitettu Hewonen kengittäisä.\n\nWedä ulos naula, ja tipahuta muutama pisar terpetin öljyä reikään eli\nläpeen. Eli Ihmisen kusta ja talia eli wanhaa woita sulattua haawaan.\nEi enää nilkuta, waan paranee pian.\n\n\nN:o 90. Katzo N:o 41.\n\nLehmäin jalkain ajettuessa.\n\nSurwo Fläderin (Ruusu-taudin kukan) lehtiä Sian ihraan, pane waattelle\nja sido ympäri jalan. Hiero keitetyillä ohran olilla -- haudo malilla\nja liwerstikulla.\n\n\nN:o 91. Katzo N:o 47, 62, 78.\n\nLehmää auttaa poikiessa eli wasikoidesa.\n\nKeitä pellawan siemeniä, ja anna juoda. Eli pistä kurkkuun 6 eli 7\nSipulia, niin se huokiasti poikii.\n\n\nN:o 92 Katzo N:o 28, 29, 63, 66.\n\nEläimiä warjella Taudista ja Loukkauxista.\n\nWoitele sarwen juuret eläwällä hopialla; eli kynsilaukalla. Ei myös\ntule Täihin.\n\nAnna Eläimen joka aamu 1/2 korttelia kusta.\n\nKuin Eläimet on syömätä ja ei märehdi, wedä langalle 4 eli 5 Sipulia --\nripusta kaulaan. Tätä tehdään joka päiwä; Eläimistä juoxee ulos kino,\neli saawat he wetelämmän wattan, ja jällens paranewat.\n\n\nN:o 93.\n\nLampaita, warjella Taudeista.\n\nAnna niille wälistä eli aika takaa surwotuita katajan marjoja\nsekoitettuna suoloilla, ja siihen wähä kauroja. -- -- Katajan keitetty\nwesi, suoloja sekaan, on terweellinen juoma.\n\nYxi nuoltawa laitettu sinisestä sawesta, wanutettu ja sekoitettu silli\nsuolaweden kanssa ja malin ja pyörtänö ruohoin (Reenfane) nuppien\nkanssa, warjelee heitä monesta taudista.\n\nKauran oljet ja lepän lehdet warjelee heitä wesi-taudista. -- -- Katzo\nN:o 65, 66.\n\n\nN:o 94. Katzo N:o 72, 73.\n\nWarjella Sikoja kryynisexi tulemasta.\n\nSe on wissi, päälle luotettawa yxinkertainen konsti, että ainoastansa\njoka aamu tyhjetä heidän ruokaansa ihmisten yöllistä kusta, ja siihen\nsekoitta muutama kahmalo pihlajan marjoja -- eli panna ruan sekaan sian\nkiweä (Lapis suillae.)\n\n\nN:o 95.\n\nKuin Siat paljon kuolewat sairaudesta.\n\nOta liwerstikkuja, aalannin juurta ja karraborin juuria, hakkaa ne\nhienoxi, ja pane joka päiwäiseen juomaan. On jalo warjellus ja\nparantawa lääkitys.\n\n\nN:o 96.\n\nEläinden, Lehmäin Umpi-tautiin.\n\nYxi wanha kokenut Huoneen-haltia on löynnyt hylkeen traanin\n(lihawuuden) parahaxi. Siitä annetaan Eläimelle, Hewoiselle eli\nNaudalle, kanan munan werta, joka kädellä kurkkuun tukitaan. Mutta\nTraanin pitää olla tuoreen ja ei härskin. Tämä on tehnyt hywän\nwaikutuxen kaikenlaisesa umpi-taudisa.\n\nDagl. Allehanda N:o 107, År 1784.\n\n\nN:o 97.\n\nYxi oiwa pää-wälikappale warjella Lehmiä, Wasikoita, nuoria Nautoita,\nSikoja, Hewoisia ja Lampaita, Taudista ja Loukkauxesta -- _Herm.\nHastilta_.\n\nNeljä wuorokautta ennen kuin Hewoiset ja Eläimet ulos päästetään\nannetaan heille 1 luodi Theriakia aamuin ja illoin -- hampaat ja kieli\nhiwutetaan sillä ja sormella kurkkuun pakataan; samoin syxyllä sisälle\nottaisa -- --\n\nKuin Eläin hawaitaan sairaaxi, leikataan sen korwaan ja häntään, että\nweri hywin juoxee -- ja Theriakiaa annetaan 3 eli 4 eli useimmin\npäiwäsä, sixi kuin se paranee. -- -- Jos tauti ajoxexi lyöpi, niin ei\nsitä awata, waan kypsetään tällä salwulla:\n\nOta 3 naulaa ihraa eli wanhaa woita.\n    3 naulaa Terwaa.\n    3 naulaa kuusen pihkaa.\n    2 naulaa Ruukiin-jauhoja.\n    4 luodia pulvis Bezoardicus simplex --\n\nKeitä hywin yhteen, ja sen jähtyessä 8 munaa sekaan; pyhi riewulle,\nsido päälle -- muuta aamuin ja illoin.\n\nKuin kupula on pehmennyt awaa weihtellä -- anna märjän hywin ulos\njuosta, pane sama woide päälle.\n\nJos ei tätä salwua ole saatawilla, sotke Theriakia ihraan eli woihin,\nlämminnä päälle sido.\n\nLoukkaus eli ampu-tautiin, annetaan 8 kertaa päiwäsä joka toinen tiima,\nkuumas juomasa pulvis bezoardicus simplex -- ja edellistä plaastaria\npäälle pannaan.\n\n\nN:o 98.\n\nLammasten pää-tauti ja kuolema, usein paarmoista ja kuhmista, jotka\npakkaa sieramista aiwoa kohden.\n\nHr. Archiateri _Linnæus_, Skånin reisulla pag. 128, näki Lampaita,\njotka käwi kaheilla päin, sairasna päästä, ja kuolit, awatesa löyttiin\npaarmoja pää ranisa.\n\n_Wallisnerius_ on ne ensin hawainnut Italiasa. _Reaumur_ on ne\nmaalannut hänen kirjasaan, _de Insectis_, Tom. IV. Tab. 35. --\n_Linnæus_, Fauna Svec. 1026, 1027. kutzu ne _Oestrus_. Ne on\npaarman sikiöitä, sieramiin tungenneet. Kuin Lappi ajaa talwella\nkowasti poroansa että se aiwastaa, niin pernahtaa niitä matoja koko\nkahmalollinen lumelle eli hangelle. Niistä kuolee porotkin. Suola-wettä\npriiskotetaan sieramiin, eli Tulikiweä nuuskuxi -- ihosa nahan alla\nkuin ne on, leikataan ne ulos, ja paikka hierotaan suoloilla ja\ntulikiwellä.\n\n\nN:o 99. Katzo N:o 110.\n\nEläinten Ruttoon ja Loukkaus Tautiin.\n\nBaron _Reuterholmi_ sanoo, että Archiateri _Linnæus_ (katzo sen\nSkånin Reisua eli Matka-kirja p. 456) on Eläinten taudin rutosta ja\nloukkauxesta estänyt ja parantanut Fläskillä, etikalla ja malilla\nsekoitettuna ja annettuna Lehmille, kohta sairaaxi tullesa.\n\n\nN:o 100.\n\nEläinten ja Wasikkain ulko-tautiin.\n\nYxi kortteli samasta Lehmästä lypsetään, keitetään Toukan jauhojen\nkanssa seinistä, ja sisälle annetaan. --\n\nEli punasta kliitua sisälle annetaan.\n\n\nN:o 101.\n\nLammasten köhään eli yskään.\n\nLakritzia pannaan leipään ja annetaan syödä, eli lawermarjoja.\n\n\nN:o 102. Katzo N:o 10.\n\nLammasten Wesi-tautiin.\n\nSuolaa wedesä annetaan juoda aina syxystä. Lämmintä juomaa ei pidä\nikään annettaman Lampaille, se on suurexi wahingoxi.\n\n\nN:o 103.\n\nKuin ei yxi Hewonen taida wettään heittää.\n\nWie händä hetkexi seisomaan Lammas karsinaan. Se höyry tungee hänen\nruumiisensa ja auttaa händä kuselle.\n\n\nN:o 104. Katzo N:o 45, 53.\n\nEläinten puna-tautiin ja wetelään wattaan.\n\nTämä on yxi jalo ja hywäxi koeteltu wälikappale Eläinten watturiin\nja puna-tautiin, joka ei ikään petä. Täysi raawaalle otetaan 2\nlusikallista, yhdelle nuorelle Naudalle yxi, ja Wasikalle 1/2\nTerpentiinin öljyä, ja kaataa sen sairaan Eläimen sisään; paras on\ntaudin alusa.\n\n\nN:o 105.\n\nLehmiä saada härille eli Sonnia ottamaan.\n\nLehmälle annetaan jästiä, eli lohen purstoa, eli sonnin Wasikan mako,\neli ampiais pesää -- eli wähä Spanian kärwäisiä.\n\n\nN:o 106. Katzo N:o 25, 65.\n\nMerkit Lammasten Tautiin.\n\nNe wissimmät merkit Lammasten tautein otetaan silmistä; Jos ne owat\nwikkelät, silmä muna eli walkonen, sinisen walkia, puhtailla hienoilla\nsuonilla, niin on Lammas terwes. Mutta jos suonet walkosen päällä\nsilmäsä owat suuret ja walppaan punaiset, niin sanowat taitawat\nLammas-paimenet, sen olewan merkin keuhko ja maxa tauteihin. Pöhöttynyt\npää, kalweet juoxewat silmät, paljon raattaa silmisä, walkiat huulet,\npöhöttynyt rippuwa maha, on merkki wesi-tautiin. Punaset silmät,\nwesikelloja kielellä owat merkki poltet-tautiin ja pään-kipuun -- Jos\npieniä punaisia pilkkuja ja näpylöitä on Lanteilla ja reiden puolesa,\nniin Lampailla on Rupuli eli Rokot. -- --\n\n\nN:o 107.\n\nNeuwoja ja parannuxia Lammasten Tauteihin.\n\nSuolaa nuolla Lampailta, ruuhisa, huhmareisa ja pölkyisä on heidän\nterweydensä.\n\nMalin nupit, ihra, suola, nisun eli kauran jauhon klii wähän terwan\nkanssa sotkettu, maistuu heille hywin, ja pitää heitä terwesnä.\n\nKuin Lampaat tulewat watturixi, eli saawat wetelän loan, paratan ne\nRaponticumilta Apthekista 2 luodia kullekkin, eli Tuli-ruohon (Hewon\nhiiran) siemenet samoin.\n\nLammasten Yskä, parataan yhellä hywällä lusikallisella lientä keitetty\nmalista ja katajan marjoista eli katajan warwuista ja suolaa sekaan,\njoka uuhen kurkkuun kaataan.\n\nLammasten rupuli, rokko eli Tuhkuri parataan, kuin annetaan Antimonium\nCrudum, saltpietaria saman werta ja Tulikiweä (Rikkiä) puolexi, josta\nannetaan 1 luodi kullekkin taikina palleisa, jotka tukitaan heidän\nkurkkuunsa.\n\nWesi-tautia wasten ruukataan paljon suoloja, ja wähä wettä keitetty\nkataja pensasten päälle, ja yxi nori kurkun alle punotusta langasta eli\njouhista, niin että wesi kuin laskeuupi päähän kumartaisa ja syödesä,\ntästä ulos nuuruisi.\n\nJos Karihta eli Lammas on kipiä huulista eli suusta, niin woidellaan se\nsuolaamattomalla woilla, Tulikiwellä ja Alunalla, ja annetaan Emälle\neli uuhelle sisälle, Antimonium crudum 1 luodi, kaxi päiwää perätyxin.\n\nKalwo eli häiwä, kynsi eli liika silmästä ajetaan pois sokurilla ja\n1/4 osa walaskalan suomusta jota saadaan Apteekista, joka puhalletaan\nkynän kautta silmään, sixi kuin kalwo kuluu, ja woidellaan sulalla\nseurawaista Silmi-wettä: 2 munaa keitetään kowaxi, walkonen eroitetaan\nkalwosta, hakataan hywin hienoxi, ja sekoitetaan 3:men hienoxi surwotun\nja sihdatun neglikan kanssa, kumpaakin munaa kohden, ja walkiata\nWictriolia (silmä-sokuria) pähkinän werta, jauhoixi, jonga yli sitten\npannaan yxi taldrikki kuin se on koottu yhteen palliin, ja annetaan\nseisoa niin hywä tiima; sitten rässätään mehu ulos liinan läpi, ja\npannaan tallelle tarpeexi klasiin -- Sakka eli rahka kuiwataan ja\nhienoxi jauhoxi surwotaan, ja kuin tarwitaan silmään puhalletaan\n-- -- Tämä on yxi werratoin silmä-wesi kaikkiin silmä wammoin\nIhmisille ja eläimille.\n\n\nN:o 108.\n\nLehmistä, ja niitten taudeista.\n\nKuin Lehmän hampaat liikkuwat ja lensuwat trankista hiwutetaan hampaat\njauhoilla, joka on tehty alunasta, suoloista ja inkifääristä, jolla\nikeneet talwella hiutetaan kerta eli kahdesti wiikosa, ilman laimin\nlyömistä, waikka ei he ikään saisi hapanta.\n\nLehmän ikä nähdään sarwista. Kolmanna wuonna alkaa ensimmäinen rinki\nnäkymään, ja sitten joka wuosi uusi tulee.\n\nJos Lehmä on saanut sen pahan tawan että imiä ittiänsä, eli sen Wasikka\nimee, niin pannaan päähinen (kriimu) kuusen teräwistä oxista, eli\nraudasta, kuonolle, joka pistää utareita; sixi kuin hän unhohtaa sen\ntawan.\n\nLehmäin kuiwuuteen satakerrasa, annetaan hienoxi jauhettua kiwi yrttiä\n(polypodium vulgare, Stensöta, _Linnæi Fl. Svec_. 944) Eli jauhettua\nSinappia, Tranin öljyä, palowiinaa yxi kortteli yhteen sekoitettuna;\njosta annetaan Lehmälle 2 jumfuria, ja wirutetaan perästä 1 jumfrulla\npuhdasta palowiinaa. -- -- --\n\nJos hän on Ummella pannaan siihen hywä finkerpori kröön Wictrilliä\neli mustaa (kupar-röökiä). Tämä annetaan Eläimille kuin ne lettywät\nja tulewat lennoxiin, wapisewat, ja eiwät märehdi, ja ruoka lysti on\npoisa; jotka on merkit tautiin.\n\nLehmän ummesa olles pistetään yxi aluna palanen kahden pähkinän kokonen\nperä-suoleen -- ja ei petä.\n\nAjettuneihin Rauhaisiin kurkun alla, otetaan malia (absintium) pujoa\n(artemisia) ja kamillin kukkia, yhen werran kumpiain, ja keitetään\njuomasa; nämät ruohot sidotan kaulan ympäri waatteeseen ja sidotaan\nkiinni sarwiin. Kahdesti päiwäsä uudesta lämmitetään, jos sitä aikanaan\nruukataan, niin se paranee, mutta jos wiiwytään puhkee se reikiin, ja\non kauwan auki.\n\nJos Eläimet rykiwät eli owat Yskäiset, annetaan niille malia ja kataja\nwettä ja wähä suoloja sekaan.\n\nSappi-tautiin eli kelta-tautiin annetaan niille Finis eli Saxan\nsaipuata (venedisk twål) wedesä sulattu, juoda kerran päiwäsä, kolme\npäiwää.\n\nKipeille nahattomille nännille eli nisille bruukataan yxi woidet\nsuolattomasta woista, Tulikiwestä ja Alunasta. Elikkä: palowiinaa,\nEtikkata ja pukin talia yhteen sulataan.\n\nUlkonaisiin haawoin ruukataan yxi woidet kusesta, keitetty jotain\nsakiaxi suolan ja ihran kanssa hywin yhteen sekoitettu kuin Mätä-Kuu\nlähestyy, alkaa Lehmät tulla kuiwaxi turwasta, silmät juoxewat, joka\non merkki kuumuuteen ruumiisa, silloin annetaan isolle Rahwaalle\nlusikallinen terwaa ja kourallinen malia ja suoloja.\n\nHärkäin riukku tauti, parataan liha laukalla (suola wedellä) keitetty,\nja wahto pois otettu, yxi kortteli päiwäsä; elikkä nokia ja palowiinaa.\n\nPuna-tauti parataan yhellä lusikallisella Terpetin öljyä 1, 2 eli 3\nkertaa päiwäsä -- -- ei ikään petä.\n\n\nN:o 109. Katzo N:o 72, 73, 94, 95, 97.\n\nSikain tautiin.\n\nKuiwina kesinä, ja kuin ei ne saa juoda, tulee ne lonkista ja\nperäpuolesta herwottomaxi, ettei ne tahdo seisaalla pysyä. Ne parataan\nsilloin seuraawaisella pulwerilla. Saltpietaria 1 luodi, Orsten 1\nluodi, Camphertia 1/2 qwintiä, Antimonium crudum 1/2 luodia, eli sen\nsiaan Tulikiweä hienonnetaan, ja annetaan puoli satzia, kullekkin\ntaikina palleisa, päiwäsä; ja annetaan Trankkia eli piimää, sinukkata\njuoda wälistä.\n\nKryyni Siat tutaan, että ne on ajettuneet molemmin puolin kaulaa,\nja korwat rippuwat; ne parataan, jos niille annetaan 3 lawermarja 3\npäiwää perätyxin, jauhona; jos ei se kohta auta, annetaan uudesta --\nAntimonium crudum tekee myös sen saman.\n\nSian kalwosta, joka peittää rinnat sisällä (pleura) ja wälikalwosta\nkeuhkojen alla (Diaphragma) saadaan puu lyhtyin peitet, jotka on niin\nkirkkaat kuin klasi.\n\n\nN:o 110. Katzo N:o 99.\n\nKarjan Ruttoon eli Eläinden Loukkaus tautiin.\n\nWarjella Eläimiä tästä taudista (præfervativ). 1/2 naulaa\nLuttramatointa Saltpietaria, 2 eli 3 luodia Salmiakkia ja 1 luodi\nCampherttia, surwotaan jauhoixi, josta annetaan joka Eläimelle\nfinkerporin täysi 2, 4 eli 6 kertaa wiikosa.\n\nKewäillä ja kesällä annetaan myös wälistä Eläinden juoda yhtä wettä,\nkeitettyä kusiais pesistä eläwäin kusiaisten kanssa kiehunutta, suolan\neli suolaweden kanssa sekoitettu; sillä ynnä sen wahwistawan pihgan\nkanssa sisällänsä pitää tämä yhen höyryäwän, wahwistawan ja janoa\nsammuttawan happoimuden. Jos nuoria tuoreita kuusen kaswanneita siihen\ntygö pannaan, on se sen woimallisempi -- katajan hakoja ja hiestanan\nwarsia ja lehtiä, hakata, keittää -- juottaa, on sangen hywä.\n\n3 eli 4 lusikallista terwan päällä seisowata wettä, muulla wedellä\nsekoitettu, kaataan Lehmän kurkkuun. Eli 1/2 korttelia Terwaa kiehautta\nylös 1/2 tuopii wettä sen jähdyttyä, tätä wettä paljaaltaan kallistaa\n2:sti wiikosa eli useimmin Lehmän kurkkuun. -- Nämät happoimellansa\nparantawat ja wahwistawat Eläinten sisällyxet, weren ja ruumiin.\n\nTämän Taudin liikkuesa liiki senonsa, kaataan Eläimiin Etikkata,\npontakkia eli palowiinaa, malin kanssa, kusiais pesä ja kuusen hako\nweden kanssa, on wirwottawa ja tarttumista läkähyttäwä.\n\nMutta puumöljyä antaa, ei ole hywä neuwo. Eikä myös wattan rikkowia\nedellä -- se on wahingollinen mutta jälistä päin -- ja awata suonta\nTouko-Kuusa lihawiin ja werisiin -- joka on Hewoset warjellut waikka ne\non toisten kanssa ulkona käyneet. --\n\nMutta että taudin alla suonta awata, on peräti wahingollinen ja\nkiiruhtaa kuolemata.\n\nMerkit Tautiin. Wälistä ei hawaita Ajettumista ja silloin ne taitaa\nkapertyä yhes wuorokaudes eli 10 tiiman sisällä -- ja silloin\nmäärehtiminen lakkaa, silmät on kahallaan, ei liiku waan mulkailewat,\nkorwat kuumat ja rippuwat, ruumis wärisee ja wapajaa, werta tippuu\nsieramista, ja werinen ilkiän hajunen kuola eli kino käy suusta,\najettuneet näistä paikoin.\n\nKuin joku Eläin, näitten merkkein jälkeen on sairas, niin kohta\nbruukataan tämä lääkitys Rec. 1 naula Luttramatointa Saltpietaria,\n1/4 osa naulaa Wilkun walkun kukkia (Liljeconwallie blomster) 1/4 osa\nnaulaa Chamili kukkia, 3 luodia Camfertia ja 5 luodia salmiakkia,\njauhoxi sekoitetaan; 1 finkerporin täysi 2 eli 3 kerta päiwäsä annetaan\nhywällä hyödytyxellä.\n\nSixi toisexi ota: 5 osaa Saltpietaria, yhen osan Hirwen sarwen suolain\nkanssa (Hjorthornssalt, Sal. C. C.) yhtä tasaisiin osiin sekoitettu, on\nwielä parempi.\n\nYnnä ensimmäisen pulwerin kanssa on hywä antaa sairaalle Eläimelle joka\nilta 50 eli 60 pisarta Wenäjän öljyä, puolen sen werta Hjorthorni öljyn\nkanssa.\n\nTakasta Nokea, illoilla on hywä antaa Bjelkin Elixiri eli Hjernerin\nTestamenti on löytty hywäxi Ihmisille, jotka on Eläinden loukkauxesta\ntulleet kohdatuxi.\n\nEttei ne terweet Eläimet ei tulis saastutetuxi täldä taudilta, on\nwaarin ottaminen:\n\n1. Että se sairas Eläin yxin salwataan ja holhotaan.\n\n2. Kuin joku tulee niistä paikoista josa tämä rutto liikkuu, ja\njoka sairaita Eläimiä kattoo, pitää sawuttaman ittensä Tulikiwellä,\nkatajilla, katajan marjoilla, kaiken laisilla pihoilla, Terwalla\nja pihkaisilla puilla, puikoilla ja riewuilla jotka on sulattuun\ntulikiween kastetut.\n\n3. Sairasten sonta, heinät, ja raadot hywin sywään maahan kaiwettaman,\nettei Terweet saa niitä haistella.\n\n4. Nawetta sawutettaman -- Eläimet sisällä pidettämän.\n\n5. Eläimille annetaan joka päiwä suolaisia silakoita; ja annetaan\nnuolla, sekoitusta Terwasta ja suoloista.\n\nTurpa pyhitään surwotulla kynsilaukalla sekoitettu wetelällä\npihgalla, Terwalla eli Terpentiinillä. Joka päiwä hiutetaan ne pitkin\nselkä-ruotoa harjalla, ja suu hiwutetaan willasella riewulla suolalla\npäälle piroitettu.\n\nSairaita Eläimiä, antoi, Stud. Medic. & Oecon. Herr _Erland Turseeni_\n(Kongl. Collegii Medici Berättelse om Boskaps-Sjukan i Östergöthland,\ntr. 1751 pag. 10).\n\nTällä tawalla huusata.\n\n1. Suonta lyödään kaulaan yxi eli usiampi kerta, sixi kuin kuumuus on\nwähennyt.\n\n2. Leikataan rinta lapaan nahkaan reikä ja auki pidetään.\n\n3. Ota 1 naula Finis Saipuata, leikkaa hienoxi, sulaa 6 kannusa wettä,\npane kourallinen saltpietaria, anna kiehua, sixi kuin kaikki on ylös\nsulanut, ja anna Eläimelle 1 tuoppi illoin ja aamuin, sixi kuin se\nwattan rikkoo ja ummelta päästää.\n\n4. Wielä että liika kuumuus wähettäisiin, niin pannaan hywä\nhyypeellinen Saltpietaria jauho-juomaan joka haliaxi tehdään, ja\nkaataan muutamasti päiwäsä Eläimen kurkkuun, jos ei se mielellään juo.\n\n5. Että kurkku, sieramet ja henki torwi, sitkiästä kinosta puhdistuis;\nniin awataan Eläimen suu 3:sti päiwäsä ja heitetään hienottua\nsaltpietaria kitaan, ja lasketaan irralle, että se saa päristää ja\nräkää ulos perata.\n\n6. Kuin Eläimen watta on kyllä auki, niin se wettäkin heittä, mutta jos\nei se wettään laskee, niin Terpetin-öljyä annetaan 1/4 osa korttelia,\nhywällä hyödytyxellä.\n\n7. Jos se wattan rikkominen jonga Eläin saa saipua juomasta N:o 3,\nseisahtais ja muuttuis ulko taudixi; niin se autetaan 1/2 korttelilla\nliin-öljyä, joka muutama kerta päiwäsä annetaan, ja jos ei loka\nsittengään tahtois tulla sakiaxi, niin annetaan ynnä liin-öljyn kanssa\njoka 6:des tiima, yxi palli tehty hienoxi surwotusta petäjän kuoresta,\nohraisista jauhoista ja wedestä nyrkin kokonen.\n\nMuutoin ruukataan ainoastansa liin-öljyä, joka täsä taudisa on\nhyödyllinen.\n\nPohjan maalla kuin Ihmiset saawat loukkauxen eli Ruton nuolen ihoonsa,\njoka on kuolettawainen, niin he teräwällä weittellä ensin hakkaawat\nkipiätä paikkaa; ja sitten kohta tuores juusto, maolla maidosta\njuoxutettu päälle pannaan, johon se musta mato (furia infernalis)\nwetäyypi -- ja Ihminen paranee. (Vid. _Diss. Miracula Insectorum,\nUpsaliae, præs. Linnæo_ 1752.)\n\n\nN:o 111.\n\nLammasten Rupuliin eli Rokko-tautiin.\n\n1. Niin pian kuin yxi Lammas hawaitaan saastutetuxi eroitetaan se\nterweistä, paikalle, josa ei kylmän höngy käy, pestään haliasa wedesä,\nja willat pois keritään.\n\n2. Joka päiwä annetaan kerta eli useimmin lusikallinen fläder moosia,\nhämmenetty 1/2 tuoppiin hywää olutta. Taudin wallalla ollesa on\nlusikallinen hunajata hywä.\n\n3. Sairaalle Lampaalle annetaan joka päiwä haliata juomaa ruis eli\nkaura jauhoista -- Isoppia keittää heidän juomaansa on wielä parempi.\n\n\nN:o 112.\n\nHewoisten kapiin, Stud. _Turseeniltä_.\n\nKapi on tarttuwa. Hewoset, jotka sillä owat saastutetut.\n\nSuonta lyötetään kerta wiikosa, ja kahdesti wiikosa pestään Saltpietari\nkeiton wedellä eli wäkewällä laakalla suolan eli saltpietarin jälkeen\n-- mutta jos awoimia haawoja on, niin ei pidä haawat pestämän suola\nwedellä, waan pyhittämän liin-öljyllä.\n\n2. Sotketaan yhteen rauta eli kiwi moorttelisa Tulikiweä 4 1/2 luodia,\nSpetsglas (Antimonium crudum) 2 luodia, luttrattua Saltpietaria 1/2\nluodia hienoxi, erittäin surwotaan -- annetaan isolle Hewoiselle 1 1/2\nlusikallista joka toinen päiwä, appeihin jos hän sitä tahtoo syödä, eli\nhämmennetään se juomaan ja kaataan hänen kurkkuunsa sieranten kautta --\nmutta jos hän rupiaa hengittämään raskaasti tämän pulwerin jälkeen --\nja ei tahdo syödä, niin annetaan hänelle 4 lusikallista liin-öljyä.\n\n\nN:o 113.\n\nHewoisten Täi-tautiin.\n\nLeikattua Tupakkia ja kynsi-laukkaa wäkewäsä juomasa keitetään ja\npestään sillä.\n\n\nN:o 114. Katzo N:o 82.\n\nHullut Willi Koirat.\n\nEi enää syö eikä juo; ei tunne omaa Isäntätänsä, juoxewat mettään\nwillinä, kita auki, kuola juoxee suusta, häntä rippuu taka jalkain\nwälisä; haukkuwat harwoin, ja kähisewällä äänellä, käywät päälle\nkaikkein kuin he rookaawat, ja saattawat Taudin joka Eläimen päälle\njota he purewat, ja niin he juoxewat 9 wuorokautta, ennen kuin he\ntuskalla kuolewat.\n\nTästä taudista luullaan taitawan Koiria warjeldaa, jos heidän ruokaansa\nsekoitetaan kanan paskaa, ja annetaan heidän syödä siitä wähä joka\npäiwä.\n\n\nN:o 115.\n\nHärkiä, Lehmiä ja muita Eläimiä ja Karjaa huusata ulos laskeisa ja\nmuutoin, ettei niihin taudit tartu.\n\nKuin Eläimet kewäillä ulos lasketaan, on tarpeellinen, että päiwää\nennen annetaan pähkinän werta _Karjan Theriakia_ aamulla leiwän kanssa,\nja samana päiwänä kuin ne ulos ajetaan woileipää surwottuin Fänkooliin\nja Tillin kanssa, se warjelee heitä kaikenlaisesta tarttumisesta ja\nmyrkystä.\n\nMutta yhden hywän Karja-Muorin, pitää myös usiasti iloilla antaman\nheidän nuolla suolaista kalaa, suolaa, kynsilaukkaa, ja muuta -- mitä\nhänellä on, niinkuin liwerstikkua -- se awaa Lypsy-lehmäin maito suonet\njalosti. Erinomattain neuwon minä häntä, että yhteen kluutuun eli\npussiin sitoa kynsilaukkaa, suoloja, pirun paskaa ja majawan haustaa\nkaulaan rippumaan, niin se warjelee loukkauxesta ja lettymisestä.\n\nHerneitä keitettynä annetaan wälistä syödä, niin ne lihowat pikaan ja\nsaawat hywän karwan.\n\n\nN:o 116.\n\nEläinten mahan ja suolten pureihin ja wäänteihin.\n\nTauti tutaan siitä, että he panewat maata, nousewat jälle pian, jalat\nwapisewat ja ei he syö. -- Ota silloin Olutta, hämmennä siihen suoloja,\nhämmennä että wahtuaa, ota wahto pois, kaada 3 klasillista kurkkuun ja\nanna ynnä Eläimelle Theriakia.\n\n\nN:o 117. Katzo N:o 36.\n\nEläinden Silmille.\n\nKuin Eläin mulkuilee ja nurin kääntää silmiään, niin puhalla suoloja\nsilmiin.\n\n\nN:o 118.\n\nKuin eläin ei tahdo syödä, ja ei ole juuri roweisaan.\n\nKuin Eläin ei ole Roweellinen, ota sen häntä kämmenten wäliin; jos se\non pehmiä ja niinkuin näiwehtynyt, että sen taitaa ympärinsä kääriä,\nniin leikkaa weittellä, poikkipuolin häntää, puoli weihten hamaran\nsywältä; jota ei he tunne, sillä häntä on kuin puuttunut -- pane siihen\nhaawaan 9 ohran jywää, sido punaisella weralla eli silkillä, ja anna\nohrat olla siinä 9 wuorokautta -- awaa jälle -- Jos Eläimillä tämä\ntauti on kauwan, tulewat sääret kipiäxi, laihtuwat ja lamaantuwat.\n\nEli: sekoita hienoja suoloja rukiin olkiin, hiero sillä häntää sixi\nkuin se lämpiää; Tee se muutamasti päiwäsä; niin weri tulee liikkeelle\nja eläin prokenee.\n\n\nN:o 119. Katzo N:o 43.\n\nKoska härjät eli Lehmät werta tekewät.\n\nEi niitä pidä paljon ajaman; ettei maxa ja keuhko tulettuisi. Tämä\ntautii tulee laitumesta eli ruohoista: ja parataan näin: Tormentillan\njuurta (puna juuri) eli Tuli-ruohon (Hewon hiiran juurta) hakkaa\nhienoxi, anna syödä.\n\nEli: Johannes öljyä (ol. hyperici) sulaa lämpymäs oluesa, anna\nmuutamisti sisälle.\n\nEli: pari päiwän perästä kuin puna on näkynyt, niin leikkaa läskiä\npitkiin ja hoikkiin kiiwuin ja sekoita kauroin eli leipään, ja anna\nsisälle, kuitengin ei ylön paljon; Eläin peitetään waatteilla.\n\n\nN:o 120. Katzo N:o 33, 103.\n\nJos Eläin ei taida wettään heittää.\n\nAnna juoda wettä josa persiljan juurta, krawun kiwejä ja lawermarjoja\non keitetty.\n\nEli: Ota hunajata, öljyä ja wiinaa, keitä, anna sisälle 3 aamua\nperätyxin -- Eli pistä Traania kurkkuun.\n\nEli: ota härjän sappea, pane siihen wähä suoloja, ja woitele sillä\nympäri nawan.\n\n\nN:o 121. Katzo N:o 54, 64, 96.\n\nEläinten Umpi-tautiin.\n\nTee yxi juotawa Finis Saipuasta, yxi luodi pähkinä puun juurta 2 qwint.\nSäfwe-puuta (Sabina) 1 1/2 qwint., keitä ne wiinasa eli oluesa -- anna\nEläimen juoda, ja kuljeta sitä wähä.\n\n\nN:o 122.\n\nKuin Eläimillä on matoja suolisa.\n\nKeitä yxi luodi Eläwätä hopiata wedesä, ja anna Eläimen juoda sitä\nsamaa wettä.\n\n\nN:o 123. Katzo N:o 22, 59.\n\nEttei parmat, hyteet etc. syö Eläimiä.\n\nOta warsan polwen ruohoa (persicaria, Jungfru-twål) puserra se mehuxi,\nwoitele sillä Eläin, eli Traanilla sarwein wäliä. -- Katzo N:o 59.\n\n\nN:o 124. Katzo N:o 42, 46.\n\nJos Eläin on astunut rauta naulaan eli muuhun teräwään.\n\nOta rauta naula ja pistä se fläskiin -- eli pistä Fläskiä Naulan\nreikään ja sido päälle lukinwerkkoa.\n\nEli: Ruukaa Liin-öljyä ja pikiä, sulaa yhteen, ja woitele sorkkain\nwälistä. Kuin sääret nilkasta ajettuwat niin on weri hyytynyt sorkkain\nwäliin; ota jouhi nuora, eli wahwa hamppu siima, wedä sitä sorkkain\nwälistä, että weri uloslähtee; siitä eläin paranee.\n\n\nN:o 125. Katzo N:o 42, 46.\n\nSarwi-wahingoihin.\n\nJos joku Nauta sarwensa puskee rikki, niin pestään se wiinetikalla\nsuolalla ja öljyllä yhteen sekoitettu; ota sitten ihraa, terwaa ja\nkuusen pihkaa, sekoita yhteen ja pane haawan yli; Eli: ota nokia,\nsuoloja ja wanhaa ihraa, yhteen sekoitettua, ja sido ympäri; ihra kalwo\nympäri sidottu, parantaa myös hywin.\n\n\nN:o 126. Katzo N:o 16.\n\nKäärmeen pistoxeen eli panemiseen.\n\nHauwin hampaalla hakkaa ensin paiset, pese Etikalla ja pane Theriakia\npäälle. --\n\nSurwo Liwerstikkua, sekoita wanhaan wiinaan ja truiska Eläimen\nsieramiin, ja pane tuoresta Sian paskaa haawan päälle -- -- Eli keitä\nliwerstikkua ja kynsilaukkaa juoxewasa wedesä ja kaada sisälle. --\n\nEli tuoresta pajun kuorta, nuljakka puoli haawaa wasten, ja sido\nsurwotuita hampun siemeniä päälle. --\n\nTheriaaki on hyödyllinen ruukata kaikkea myrkkyä wasten -- Warsan\npolwen ruoholla on sama luonto.\n\nKynsilaukkaa Eläimille antaa, on hywä lääkitys.\n\n\nN:o 127.\n\nKuin Eläinden hampaat löyhtywät.\n\nOta kourallinen suoloja ja wähä maltaita sekoita, hiwuta hampaita ja\nikeneitä, ja anna Eläimen se sitten syödä, niin tarttuu hampaat jälle\nkiinni.\n\n\nN:o 128.\n\nKuin Eläin on lettynyt (lennoxisa).\n\nOta Liwerstikkua, malia, mäster örttiä, sekoita suoloin kanssa, anna\nsisälle -- -- aamuin ja illoin sisälle annettu on hywä warjellus.\n\n\nN:o 129. Katzo N:o 58.\n\nKuin Eläin ei taida seisoa jalwoillaan, pöhöttywät ylempää mahaa, ja\nsaawat niinkuin kalwon silmihin.\n\nOta suoloja, hunajata, lawermarjoja ja walkiata inkifääriä yhen werran\nkumpiain, tee jauhoxi, puhu silmiin. Sitten ota Eläinten Theriakia\nleiwälle, pane sen päälle mäster örtti ja Sammakon porras juurta; anna\nsyödä kohta -- niin se auttaa -- kylmää wettä waletaan Eläimen päälle,\nja sitten peitetään.\n\n\nN:o 130.\n\nEläinden pää-tautiin ja pyörtymiseen.\n\nLeikkaa niitä kohta korwaan, että werta tulee. Ota timiani surwottua,\nsuoloja ja leikatuita kynsilaukkoja, wiinaan, hiwuta kieltä -- mutta\nparas on ottaa pois se Eläin, sillä se tauti tulee useimmin.\n\n\nN:o 131. Katzo N:o 129, 36, 117.\n\nWettä juoxewiin raattaisiin silmiin.\n\nHiero kieltä suolalla ja kynsilaukalla, wirutta sitten wiinalla eli\noluella -- awaa suoni kielen alta.\n\n\nN:o 132.\n\nPerna-tautiin Eläimillä.\n\nKeitä saarnipuun kuorta wedesä, ja anna naudan juoda muutama päiwä,\nawaa pernan, ja ajaa paljon wettä ulos, jos sillä on wesi-tauti, ja\nEläin tulee hoikemmaxi. -- -- Joka tahtoo terweltä Nautoja, pesköön\nheidän suutaan, heidän omalla wedellään, niin heistä paljo kinoa ja\nräkää ulos juoxee suusta, ja alkawat syömään halulla.\n\n\nN:o 133.\n\nTäitä ja wäiweitä wastaan.\n\nSurwo kynsilaukkaa, sekoita liin-öljyyn eli muuhun raswaan -- eli\nEläwällä hopialla woitele täiset paikat -- Ei pidä Eläimiä laskettamaan\nsiko läättiä nuuskimaan ja lähestymään, siitä he saawat täitä -- ja\nkuin yxi saa, saastuttaa se koko karjan. Katzo 21, 50, 113. 7.\n\n\nN:o 134. Katzo N:o 38, 69.\n\nEläinten rupiin ja kaapiin.\n\nSekoita woita wanhaan kuseen, pese sillä. Eli: ota wanhaa raswaa, kaada\nse kylmään weteen että se hyytyy, sitten ota pirun paskaa, tulikiweä,\nlawermarjoja, kynsilaukkaa, kupar röökiä, terwaa, sekoita siihen, anna\nkiehua, woitele lämminnä Eläin sillä; lämpymäsä nawetosa.\n\nOta waarin: Lukit ja hämmäshäkit on hywät nawetasa, ne wetäwät paljon\nmyrkkyä ja märkyyttä pois. --\n\nEläimet menestywät hywin kusa ne owat.\n\n\nN:o 135. Katzo N:o 2, 101.\n\nEläinten Yskään ja Rykimiseen (köhään).\n\nAnna Entianaa 2 luodia sisälle -- Eli, hakkaa Isoppia tuoresna, anna 9\npäiwää perätyxin -- Eli 4 kahmaloa pujoja, kaada wettä päälle, rässää\nmehu ulos, anna 7 päiwää perätyxin. --\n\nEli: Ota 1 tuoppi pestyjä ja hierotuita papuja, keitä ilman suoloja,\nwuohen talia 6 luodia, 3 kuorittua kynsilaukkaa, keitä wierteesä, anna\n3 päiwää sisälle, on sangen hywä apu yskään, naudoille.\n\n\nN:o 136. Katzo N:o 58.\n\nKuin kalwo eli häiwä on silmän päällä.\n\nNaudat saa wälistä lijan silmän päälle, jonka kansa näin eletään; ota\näimä eli neula, pane sen silmään lankaa, pistä kalwon läpi, nostata\nsitä ja leikkaa pois jonga jälkeen silmä sitten woidellaan suoloilla ja\nnuorella kermällä (fiilillä), kuitengin waaditaan tähän kewiä ja ennen\nharjaandunut käsi.\n\nEli: ota kewäillä mateen maxaa, pane awopäiseen klasiin auringoon;\nsiitä tule öljy, woitele sulalla aamuin ja illoin, niin häiwä kuluu.\n\nSaisi siihen panna puolexi suoloja maxan päälle, kuin se klasiin päiwä\npaisteseen pannaan. --\n\nEli: pane onki matoja (lieroja) klasiin, peitä se yli kaikki paxulla\ntaikinalla, pane uuniin leipoessa niin sulawat madot; woitele sillä\nöljyllä silmää.\n\n\nN:o 137. Katzo N:o 28, 29, 63, 66, 92, 93, 97, 107, 110.\n\nWarjella edeltä kättä (præservera) Eläimiä taudista.\n\nAnna niille kewäillä eli Mikkelin aikana pähkinän werta Theriakia\nleiwän kanssa.\n\nAnna kerran Kuusa paistettu leipä pala, woita päälle pyhitty,\njohon lewitetään fänkoolia, tilliä ja kynsilaukkaa, niin ei mitään\nwahingollista ruohosta haittaa. Eli: Ota Eläinden Theriakia,\nBärnsteeniä, majawan haustaa, kynsilaukkaa, surwo yhteen ja anna\neläimelle ennen kuin muuta syötetään -- -- Tämä on myös hywä kuin\nniitten pää ja kaula ajettuu.\n\nYhden wiisaan isännän pitää slahdatesa katzoman misä wika on ollut\nsisällä -- ja sen jälkeen maxa-perna- eli keuhko-tautiin -- eli\nsappi-tautiin sowittaman lääkityxiään. -- Jos wika on keuhkois ja Eläin\npaljon ryskii, antaa Ehrenpriisiä suolain kansa, eli isoppia eli pujoa.\n-- Katzo N:o 135.\n\nN:o 138.\n\nKaikenlaisiin Karjan tauteihin.\n\nPutken juurta (Angelica) 9 luodia, mäkihumalan juurta 1 luodi,\nkissan minttua 3 luodia, isomman wihalaisen eli polttiaisen 2 luodia,\nKiwiyrttiä 1/2 luodia, Warsankawion lehtiä (Tussilago) 1 luodi,\nKuoria 9 erilaista puusta, katajan erinomattain -- päältä karhein\npoiskrawataan, ja sisämmäinen kuori hakataan hienoxi, wähä kuiwataan,\nkaikki sekoitetaan, kahmalollinen kutain, keitetään kaikki kryydit\n8 kannusa wettä padasa sixi kuin tulee ruskiaxi kuin wieret, josta\nannetaan Eläimelle 1/2 korttelia, 1/2 korttelisa olutta, joka ei saa\nolla tuoresta eikä aiwan wanhaa.\n\n\nN:o 139.\n\nKuin Suoni on suljahtanut eli katkennut.\n\nPese suoni lämpymällä oluella ja sulatulla raswalla, kastele riepu\nsamaan ja sido päälle. Pellawan siemenet on myös hywät näille wammoille.\n\n\nN:o 140.\n\nMahan pöhötyxeen, turpumiseen, ja ummella ollesa.\n\nAnna 4 luodia surwottua Aloesta, haliasa wedesä. Muut antawat\nKuparrökiä ja tuoresta Jästiä.\n\nHiiren lokareet oluesa, awaawat hywin. Hampun lehdet wedesä juoda.\n\nJos se on wesi-ummella pane hanhen ihraa lämpymään juomaan, anna\nsisälle; woitele samalla ihralla napaa, surwo kynsilaukkaa, woitele\nsillä kusitin.\n\n\nN:o 141. Katzo N:o 70.\n\nSappi-tautiin.\n\nKuin naudan silmät juoxewat, on merkki että sapesa on wika, Truiskaa\nSuoloja ja inkifääriä korwaan, sido niinellä. Kuiwattu sian sappi\nannetaan Etikan ja suolan kansa ja sitä pannaan korwaan, ja kiinni\nniwotaan, auttaa. _Saipuata_ weteen wispata ja antaa juoda, on paras Apu\nSappi tauteihin.\n\n\nN:o 142. Katzo N:o 62, 78, 91.\n\nKuin Lehmällä on Työläs poikiessa eli wasikkata saadesa.\n\nOta kappale Majawan haustaa sekoita se kruutiin, kaada lehmän kurkkuun\nEtikalla eli oluella, niin se pian poikii ja puhdistaa itzensä. -- Tämä\non myös Lampaille löytty hywäxi.\n\nEli ota polttiaisen siemeniä mettu maarin aikana anna sisälle\nlämmitetysä oluesa, se auttaa.\n\nJos jälkimmäiset ei tahdo irralle lähtiä, eli lehmä ei perkau, niin\nota muutama luodi pellawan siemeniä, keitä wedesä, ja anna lehmän se\njuoda.\n\nAwata maito suonia, jälkeen poikimisen.\n\nKeitä herneitä hywin ja anna lehmälle wesi juoda, sekoita herneet\nsitten sen hauteseen.\n\nJos lehmä ehtyy, anna liwerstikkua lämpymäsä wedesä muun heinän kansa\nsyödä.\n\nMaito huoneesa sawutetaan Mirrhamia, Wirakkia, Malia, Johannus\nruohoja ja Tammen wäli kuorta, niin maito pysyy myrtymätä, ja\nTalwikot ja parat ei tohdi sinne lähestyä. Hiuta myös ulkoa hulikat\nkynsilaukalla. Maito hulikoita pitää hautoa ja pestä Liwerstikulla,\nTillillä, polttiaisilla ja kuminan warsilla, wiruta puhtaaxi,\nsillä likaisisa ja happaimisa maito astioisa ei tule hywä fiili.\n\n\nN:o 143.\n\nEläinten kulku eli liikkuwiin Tauteihin.\n\n Rec. Ohrsteen 8 luodia (Lapis suillus.)\n      Spitsglas 6 luodia (Antimonium.)\n      Poltetuita suoloja 4 luodia (Sal decrepitum.)\n      Kampherttiä 1 luodi (Camphora.)\n      Brunrot 9 luodia (Scrophularia.)\n      Ruton juurta 3 luodia (Waleriana.)\n      Inkifääriä 2 luodia (Zingiber.)\n      Pietarin kukkia 2 kourallista (Millefolium.)\n      Kruutia 6 luodia (Pulvis pyrius.)\n      Myrrhaa 1/2 luodia\n      Saltpietaria 12 luodia (Nitrum.)\n\nNämät kaikki surwotaan hienoxi jauhoxi ja hywin yhteen sekoitetaan.\n\nDosis, eli Sisälle annon Määrä on 1 luodi aamuin ja illoin wedesä,\njosa edeltä on keitetty karaborin juurta (isoa lajia ohdakesta)\nsuola heinän juurta.\n\nLiikkuuisa Eläinden taudeisa on myös hywä warjelluxexi antaa heidän\nwälistä juoda jotain sammuttamattomasta kalkista eli tuhasta tehtyä\nlipiätä.\n\n    Seurawainen Pulweri Eläinden Tautiin.\n\n_Spitsglasia_ (Antimonium crudum) ja tulikiweä yhen werran. Anna täysi\nRaawalle, 1 luodi, joka 3, eli neljäs tiima, lämpymäsä wedesä. Tätä\nannetaan kuin eläin jo on taudisa ja sairasna.\n\n    Eli näistä yrteistä ja juurista.\n\nScordien ruoho, Cardobenedicta, Diplami, Ruta, Salwia, Putken juuri,\nBaggesöta, Puna juuri (Tormentilla) Ormroth, Cicorien juuri, Swindöds\nrot, Lawermarjoja, Katajan marjoja -- surwo hienoxi, sekoita, anna\nlämpymäsä wedesä yxi luodi joka kolmas eli neljäs tiima, Eläindä kohden.\n\nSeuraawainen sotku monesta laista kokoon pantu on minulta itteltä ylös\najateltu Eläinten Tautiin, loukkaus Tautiin, Lennoxiin, Turpuneille\n-- -- etc. ja owat kaikin paranneet kaikisa taudeisa joille minä olen\nsitä antanut sekä koti että kylän Eläimille.\n\nOta Terwaa eli Terwan Kusta 5-6 lusikallista, eli enemmän, kuinga\ntarwitaan, Suoloja pari kourallista, surwomata, Kynsi laukkaa ja sen\ntuoreita lehtiä; leikkaa; _Nokia_ totoista ja padoista eli saunan katon\nalta pari kourallista -- surwo, sotke sekaan.\n\n_Putken juurta_ (Angelica) Liwerstikun tuoreita lehtiä eli juurta, leikkaa\nruoheixi.\n\n_Wilkun walkun eli Pietarin kukan_ (lehmän kielen eli kryynikukan)\n(Lilium convall. Fl. & Millefol.) kukkia, kuiwana eli tuoresna;\nhienonna.\n\n_Kamferttia_ hitunen; Saltpietaria pari kourallista -- -- _ruton juurta ja\nkukkia_ (Valeriana) -- jotka kaikki saadaan tällä maalla koti seuduisa\n-- sekoita -- sotke.\n\nAnna sisälle lusikallinen terweille ja sairaille taudin aikana, joka\nilta; Taikina pallisa, johon se sisälle pannaan, peitetään, kastellaan;\nyxi pitää lehmää sarwista, ja toinen tukkii kädellään aina kurkun\npohjaan, että sen täytyy niellä.\n\n\nN:o 144.\n\nKuin koi on Hewosen kawiosa eli lehmän sorkasa.\n\nKuin koi kawiota eli sorkkaa raiskaa, niin on samakon eli Talwen liha\nkaikki jauhoina, jotka hywin weittellä pois leikellään ja krawataan,\nsitten woidellaan jalan alusta Talilla ja terwalla, ja jälistä Tuli\nkuumalla raudalla wedetään äkisti yli ja paadetaan. Kewäillä ei\nlehmät tahdo pysyä seisaallaan Tämän Taudin tähden, jonga tähden\nheidän sorkkainsa wäli pitää puhdistettaman ja kynnet leikattaman ja\ntasattaman; samoin hewosten kawiot.\n\n\nN:o 145.\n\nJouhi-mato warsain hännäsä.\n\nTutaan, että hännän juurelta karwat lähtewät, ja warsa usein hiwuttaa\nja liikkää ittiänsä koin eli madon syhyessä -- Hännän päätä leikataan\nwähä pitkin päin auki, johon pannaan suoloja ja hierotaan kämmenden\nwälisä -- -- hännän juuri woidellaan suola wedellä, eli syhelmä\nwoiteella johon pannaan _Tupakkia_ ja näsiän marjoja.\n\n\n\n"]