[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fTuK5mgi3bb6qnMeEap00CIYjwfzxe9Mbc_S9SqBLZ-E":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":7,"slug":8,"bookId":9,"genreRaw":7,"genre":10,"themes":11,"origin":12,"language":13,"yearPublished":14,"yearPublishedTranslation":7,"wordCount":15,"charCount":16,"usRestricted":17,"gutenbergId":18,"gutenbergSubjects":19,"gutenbergCategories":22,"gutenbergSummary":25,"gutenbergTranslators":26,"gutenbergDownloadCount":27,"aiDescription":28,"preamble":29,"content":30},2495,"Lasten lauluja","Usea tekijä",null,"2495-hellen-immi-lasten-lauluja","2495__Hellén_Immi__Lasten_lauluja","lastenkirja",[],[],"fi",1899,3410,18536,false,65216,[20,21],"Children's poetry, Finnish","Finnish poetry -- 19th century",[23,24],"Children & Young Adult Reading","Poetry","\"Lasten lauluja\" by Immi Hellén is a collection of children's songs written at the turn of the 20th century. This book aims to celebrate innocence and the beauty of the Finnish landscape, capturing the spirit of childhood and nature through lyrical verses that blend themes of faith, patriotism, and the joys of childhood experiences.  The content of \"Lasten lauluja\" comprises a variety of songs that resonate with the experiences of Finnish children. The verses cover topics such as nature, family, patriotism, and spiritual themes, providing children with simple prayers, hymns, and celebratory songs that reflect their world. Each piece is characterized by a gentle rhythmic quality, encouraging young readers to relate to their environment, their families, and their nation. Through songs like \"Kansakoulun laulu\" (School Song) and \"Maamme\" (Our Land), the collection emphasizes respect for one’s homeland and the importance of community, making it both an educational and enjoyable read for children and their families. (This is an automatically generated summary.)",[],214,"Immi Hellénin toimittama kokoelma sisältää lapsille suunnattuja lauluja, virsiä ja runoja. Teos koostuu isänmaallisista aiheista, luontokuvauksista sekä hengellisistä ja opetuksellisista lauluista, joita on perinteisesti käytetty kotien ja koulujen kasvatustyössä.","Immi Hellénin 'Lasten lauluja' on Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 2495.\nE-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten\nemme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan käytön ja levityksen\nsuhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","LASTEN LAULUJA\n\nKoonnut\n\nImmi Hellén\n\n\nKyläläisten kirjasia\nII sarja, vihkot 11-20\n\n\n\n\n\nPorvoossa,\nWerner Söderström'in kirjapainossa,\n1899.\n\n\n\n\n\n\nSISÄLLYS:\n\n    Miksi en laulaisi.\n 1. Lasten virsi.\n 2. Kouluvirsi.\n 3. Rukous.\n 4. Isänmaa.\n 5. Virsi kotimaan puolesta.\n 6. Herra taivahan.\n 7. Maamme.\n 8. Aamulaulu.\n 9. Sinun maasi.\n10. Maalleni.\n11. Sotilaspoika.\n12. Vaasan marssi.\n13. Maani.\n14. Hymni.\n15. Ohoh kullaista kotia!\n16. Pimiä iloton pirtti.\n17. Varpunen.\n18. Mökin poika.\n19. Kansakoulun laulu.\n20. Kansakoululasten laulu koulumatkalla.\n21. Kodista erotessa.\n22. Älä itke äitini.\n23. Väinämöisen soitto.\n24. Lintuselle.\n25. Huomenkello.\n26. Joululaulu.\n27. Kehtolaulu.\n28. Mennyt aika.\n29. Talvilaulu.\n30. Matkapolska.\n31. Keväällä.\n32. Pääskyselle.\n33. Leivoselle.\n34. Lähteelle.\n35. Kiiltomato.\n36. Kalastaja.\n37. Blankan kalastaja.\n38. Poikani.\n39. Pikku Lauri.\n40. Kiikussa.\n41. Lintu, kukka ja lähde.\n42. Kellot kaikuu.\n43. Mitä muut?\n44. Tähtilaulu.\n45. Oi, jos oisi sydämmeni.\n46. Mansikka-aikaan.\n47. Mökin laittaja.\n48. Kansalaislaulu.\n\n\n\n\nMiksi en laulaisi.\n\n\n    Laulavat Lapinki lapset,\n    Heinäkengät heittelevät,\n    Hirven harvoilta lihoilta,\n    Petran pienen pallehilta;\n    Niin miksen minäki laula,\n    Miksei laula meiän lapset,\n    Ruoalta rukihiselta,\n    Suulta suurukselliselta.\n\n    Laulamat Lapinki lapset,\n    Heinäkengät heittelevät,\n    Vesimaljan juotuansa,\n    Petäjäisen purtuansa;\n    Niin miksen minäki laula,\n    Miksei laula meiän lapset,\n    Juomalta jyvälliseltä,\n    Oluelta ohraiselta.\n\n    Laulavat Lapinki lapset,\n    Heinäkengät heittelevät,\n    Nokisilta nuotioilta,\n    Hiilisiltä hiertimiltä;\n    Niin miksen minäki laula,\n    Miksei laula meiän lapset,\n    Lavitsoilta lautaisilta.\n    Huonehilta honkaisilta.\n\n                     Kanteletar.\n\n\n\n\n1. Lasten virsi.\n\n\n    1. Mä silmän' luon ylös taivaaseen\n    Ja käten' yhtehen liitän;\n    Sua, Herra, ystävä lapsien,\n    Mä sydämmestäni kiitän.\n\n    2. Ah, iloist' on sua ylistää,\n    Ja mielellän' mä sen teenkin;\n    Mä tiedän: et mua hyljää sä,\n    Vaan katsot myös vähäiseenkin.\n\n    3. Oi kiitos kaikesta, mitä soi\n    Sun armos armosta mulle,\n    Oi kiitos muustakin, jot' en voi\n    Mä tyystin lausua sulle!\n\n    4. Mä olen taimi sun tarhassas\n    Ja varten taivasta luotu,\n    Sun isällisehen huomahas:\n    Jo syntymästäni suotu.\n\n    5. Mua suojaa sä, Isä armoinen,\n    Sun Henkes voimalla vielä,\n    Ja tieni johdata taivaaseen,\n    Ijäiseen elohon siellä!\n\n\n\n\n2. Kouluvirsi.\n\n\n    1. O Herra kaikkvaltias,\n    Jok olet meidät luonut\n    Ja sulasta sun armostas\n    Niin paljon hyvää suonut,\n    Meit' auta tahtos täyttämään,\n    Sun lahjas kalliit käyttämään\n    Uskollisesti aina!\n\n    2. Me saimme ruumiin raittihin\n    Kautt' armos isällisen\n    Ja kuvas mukaan kallihin\n    Sielumme järjellisen,\n    Niill' että nimes kunniaa\n    Me pyytäisimme kartuttaa\n    Taidossa, totuudessa.\n\n    3. Meit' auta, Isä armias,\n    Sä Luoja, elon lähde,\n    Noudattamaan sun tahtoas,\n    Hyvyytes suuren tähden,\n    Kristillisissä avuissa,\n    Myös tiedoissa ja tavoissa,\n    Rauhassa, rakkaudessa!\n\n    4. Aikaamme auta muistamaan.\n    Jok' kulkee joutuisasti,\n    Sen vuoksi ahkeroitsemaan\n    Hartaasti, taitavasti!\n    Karkoita meistä kankeus,\n    Luo meihin halu, hartaus\n    Kaikissa menoissamme!\n\n\n\n\n3. Rukous.\n\n\n    1. Oi Herra, siunaa Suomen kansa,\n    Suo sille runsas armosi,\n    Se kaikiss' että vaiheissansa\n    Sun oma kansas olisi!\n    Suo uskollisuus, vakuus meille,\n    Menestys elämämme teille!\n\n    2. Oi Herra, siunaa Suomen maamme\n    Runsailla taivaan lahjoilla,\n    Ett' ahkeralla työllä saamme\n    Ain' elämämme tarpeita!\n    Suo lastenlastemmekin sillä\n    Sun laupeudestas vielä kiittää!\n\n\n\n4. Isänmaa.\n\n\n    Jumala kaikkivaltias,\n    Maatamme suojaa voimallas,\n    Niin sodassa kuin rauhassa,\n    Ja murheen, ilon aikana.\n\n\n\n\n5. Virsi kotimaan puolesta.\n\n\n    1. Oi kuningasten kuningas,\n    Sä maan ja taivaan valtias,\n    Myös tälle maalle silmäs luo\n    Ja armos runsaat lahjat suo!\n\n    2. Vähäinen meidän kansa on,\n    Maailman silmiss' arvoton;\n    Vaan mitä mahtavinkaan vois,\n    Jos voimaa sult' ei saanut ois!\n\n    3. On edessäs kuin tomu vaan\n    Suuruudet, voimat, vallat maan;\n    Kun viittaat, korkein alenee\n    Ja matalaiset ylenee.\n\n    4. Kuink' usein juuri valitset\n    Aseikses pienet, alhaiset,\n    Siks' että Sinun voimasi\n    Selvemmin heissä näkyisi.\n\n    5. Oi Herra, kuule meitä myös,\n    Tee meissäkin sun armotyös!\n    Suuruutta emme rukoile,\n    Me pienuuteemme tyydymme.\n\n    6. Jos meidän kansa aina sais\n    Vaan olla palvelijanais,\n    Sun töitäs aina toimittaa,\n    Valistua ja valistaa!\n\n\n\n\n6. Herra taivahan.\n\n\n    1. Herra taivahan! Kuule huutoan',\n    Armos suojaan taas sulje mua!\n    Suo mulle aina Siunaus, rauha;\n    Luoja, Luoja mä ootan sua.\n\n    2. Aamuin uudistat Armos avarat;\n    Isä, tue ja johda mua!\n    Vaaroista hellin Varjele huolin!\n    Luoja, Luoja,: mä ootan sua.\n\n\n\n\n7. Maamme.\n\n\n    1. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa!\n    Soi sana kultainen!\n    Ei laaksoa, ei kukkulaa,\n    Ei vettä, rantaa rakkaampaa,\n    Kuin kotimaa tää pohjainen,\n    Maa kallis isien!\n\n    2. On Suomi köyhä, siksi jää,\n    Jos kultaa kaivannet.\n    Sen vieras kyllä hylkäjää,\n    Vaan meille kalliin maa on tää;\n    Sen salot, saaret, manteret\n    Ne meist' on kultaiset.\n\n    3. Sun kukoistukses kuorestaan\n    Kerrankin puhkeaa;\n    Viel' lempemme saa nousemaan\n    Sun toivos, riemus loistossaan,\n    Ja kerran laulus, synnyinmaa,\n    Korkeemman kaiun saa!\n\n\n\n\n8. Aamulaulu.\n\n\n    1. Tuhanten rantain partahilla\n    Heräjä, armas synnyinmaa!\n    Heräjä, taivaan rantehilla\n    Jo aamun koitto leimuaa!\n    Ikävä yös on haihtuva\n    Ja valon riemu voittava.\n    Tuhanten rantain partahilla\n    Heräjä, armas synnyinmaa.\n\n    2. Sun kyyneleesi kuivukohot\n    Kuin kaste aamun tuulihin!\n    Keväimen kylmät lauhtukohot\n    Ja ruusut nouskoot kasvoihin!\n    Kukiksi nuput puhjetkoot,\n    Ja mielet, toiveet tointukoot!\n    Sun kyyneleesi kuivukohot,\n    Kuin kaste aamun tuulihin.\n\n\n\n\n9. Sinun maasi.\n\n\n    1. Laps Suomen, älä vaihda pois\n    Sun maatas ihanaa!\n    Sill' leipä vieraan karvast' ois\n    Ja sana karkeaa.\n    Sen taivas, päiv' on loistoton,\n    Sen sydän sulle outo on.\n    Laps Suomen, älä vaihda pois\n    Sun maatas ihanaa!\n\n    2. Laps, Suomen, kaunis sull' on maa,\n    Ja suuri, loistokas, veet välkkyy,\n    Maat sen vihoittaa,\n    Sen rant' on maineikas.\n    Jo kirkas, päivä lämpöinen\n    Ja taivas tuhat tähtinen.\n    Laps Suomen, kaunis sull' on maa\n    Ja suuri, loistokas.\n\n    3. Laps Suomen, armas maasi tää\n    Siis muista ainiaan!\n    Sull' onnea ja elämää\n    Ei muuall' ollenkaan.\n    Jos minne tiesi olkohon,\n    Niin juures synnyinmaassa on!\n    Laps Suomen, armas maasi tää\n    Siis muista ainiaan!\n\n\n\n\n10. Maalleni.\n\n\n    Oi Suomi, isän, äidin maa,\n    Ei sua vieras sortaa saa,\n    Ei vallat vääryyden;\n    Kun olen jäsen kansasi,\n    Sull' elän, kuolen Suomeni,\n    Tää ota heikko uhrini,\n    Sä maani armainen.\n\n\n\n\n11. Sotilaspoika.\n\n\n    1. Mun isän' oli sotamies, ja nuori, kauniskin,\n    Jo viisitoista vuotisna hän astui rivihin.\n    Tiens' aina kulki kunniaan,\n    Iloisin mielin kärsi vaan\n    Hän kylmää, nälkää, haavojaan,\n    Mun isän' armahin.\n\n    2. Ma lapsi olin, kun hän läks, ja loppui rauha maan,\n    Mut uljasta en käyntiään unhoita milloinkaan;\n    Hattunsa muistan töyhtöineen\n    Ja muodon ahavoittuneen\n    Ja kulmakarvat varjoineen, --\n    Ne muistan ainiaan.\n\n    3. Ma köyhä olen orpo nyt, syön leipää vierahan,\n    Ma turvan, kodin kadotin kanss' isä vainajan;\n    Vaan vaikertaako huolisin!\n    Korkeemmaks aina kasvankin,\n    Ma poika kelpo sankarin\n    En joudu hukkahan.\n\n    4. Kun viisitoista vuotta vaan ma kerran täyttää saan,\n    Samaanpa käyn mä taisteluun ja nälkään, kuolemaan.\n    Miss' ankarimmin luodit soi,\n    Taajimmin tulta salamoi,\n    En sinne käymätt' olla voi\n    Tiet isäin astumaan.\n\n\n\n\n12. Vaasan marssi.\n\n\n    1. Miss' aukee laaja Pohjanmaa,\n    Veet merten, virtain vaahtoaa,\n    Me siellä maassa hallojen\n    Niin kasvoimme kuin kuuset sen:\n    Ei niitä sää\n    Voi säikyttää,\n    Ei kuihtumaan\n    Saa talvetkaan\n    Ei puute, kurjuus korpimaan.\n\n    2. Kuin aallot järvein tuhanten\n    Käy rannoillamme yhtehen,\n    Niin liittohon myös meidät saa\n    Sun nimes, kallis synnyinmaa.\n    Jos vainomies\n    Sun sulkee ties,\n    Niin kuolemaan\n    Me taistellaan\n    Kuin Vaasan urhot ainiaan.\n\n    3. Et turvatta sa, Suomi, jää.\n    On vankka pohjas ranta tää,\n    Ja muuris meidän olla suo,\n    Jot' eivät myrskyt maahan luo.\n    Pois unteluus\n    Ja hervakkuus!\n    Niin onnehen\n    Vaan pohjaisen\n    Vie kunto, työ sen poikien.\n\n\n\n\n13. Maani.\n\n\n    1. Mun maani murheen yöstä\n    On noussut valohon,\n    Ja lapsiensa työstä\n    Se riemun saakohon.\n    Siis siskot sekä veikot Nyt työhön eestä maan,\n    Ei liene voimat heikot, kun kaikin taistellaan.\n\n    2. En löydä vertaa maani Suloisen, ihanan,\n    En vaihtais onnelaani,\n    En mahtiin maailman.\n    Niin soisko ihmiselle\n    Muu soitin vierasten,\n    Kuin soipi sydämmelle\n    Tää kannel kotoinen.\n\n\n\n\n14. Hymni.\n\n\n    1. Oi terve Pohjola,\n    Isäimme onnela!\n    Voimamme\n    Henkemme\n    Me sulle uhraamme.\n\n    2. Oi terve urhola,\n    Vapauden valkama!\n    Sointuisuus,\n    Vakavuus\n    On meidän oppiamme.\n\n    3. Oi terve vapaus,\n    Sä kansain ihanuus!\n    Eipä ken Orjuuteen\n    Voi syöstä poikiamme.\n    Terve, terve, terve,\n    sä Suomen maa!\n\n\n\n\n15. Ohoh kullaista kotia!\n\n\n    1. Lämmin paita liinainenki\n    Oman äitin ompelema;\n    Vilu on vaippa villainenki\n    Vaimon vierahan tekemä.\n\n    2. Lämmin on emosen sauna\n    Ilman löylyn lyömättäki;\n    Kylmäpä kyläinen sauna,\n    Vaikka löyly lyötäköhön.\n\n    3. Koria kotoinen leipä,\n    Jos on täynnä tähkäpäitä;\n    Vihavainen vieras leipä,\n    Vaikka voilla voituohon.\n\n    4. Millainen emosen vitsa,\n    Ruokoinen isosen ruoska,\n    Joskon viikon virpokohon,\n    Rupeaman ruoskikohon;\n\n    5. Vitsa vierahan verinen,\n    Kyläläinen kynnäppäinen,\n    Josko kerran iskeköhön,\n    Tahi puolen koskekohon.\n\n    6. Ohoh kultaista kotia,\n    Armasta ison eloa!\n    Jos oli leipeä vähempi,\n    Niin oli unta viljemmältä;\n    Ei toruttu torkunnasta,\n    Makoomasta ei manattu.\n\n\n\n\n16. Pimiä iloton pirtti.\n\n\n    1. Oli mulla muoto muinen,\n    Oli muoto muien rinnan,\n    Kun mä notkuin nuorempana,\n    Kasvoin heinän karvallisna.\n    Hyvä oli lapsen lassa olla\n    Hyvän vanhemman varassa;\n    Ikävä isättä olla,\n    Outo äitittä eleä,\n    Vaiva suuri vanhemmatta:\n    Pimiä isoton pirtti,\n    Vaikka päivä paistakohon,\n    Sokia emoton soppi\n    Vaikka kuu kumottakohon.\n\n\n\n\n17. Varpunen.\n\n\n    1. Jos ruikutella voisin\n    Ma kielin sataisin,\n    Tai kiurusena oisin\n    Kohoova pilvihin,\n\n    2. Niin aina kiitteleisin\n    Suloista Suomea,\n    Ja Jumalalle veisin\n    Ma huokauksensa.\n\n    3. Hän silmät ehkä loisi\n    Myös meihin raukkoihin\n    Ja päivän paistaa soisi\n    Saloihin synkkihin.\n\n    4. Ei ääni mulle suotu\n    Oo satakielisen;\n    Heikoksi siipi luotu,\n    Ei kanna taivaasen.\n\n    5. Vaan laulustani kuiten\n    En huoli vai'eta,\n    Kun ääni lintuin muitten\n    Ei kuulu talvella.\n\n    6. Parempii laulajoita\n    Keväällä ehtinee,\n    Niin kuunnellessaan noita\n    Jo varpu vaikenee!\n\n\n\n\n18. Mökin poika.\n\n\n    1. Jo hetken oon nyt heilunut\n    Mä kirves käissäni.\n    Ja hongan oisin kaatanut,\n    Vaan vaipui voimani.\n\n    2. Ol' ennen mulla kuntoa,\n    En silloin uupunut;\n    Vaan vehkaleivän syötyä,\n    On ruumis riutunut.\n\n    3. Jos kurja muunne muuttaisin\n    Jo tästä seudusta,\n    Niin leivän ehkä löytäisin\n    Ja palkan vaivasta.\n\n    4. Vaan vaikka siellä saisinkin\n    Ma ruuan runsahan.\n    Niin vaikea on kuitenkin\n    Mun saada matkahan.\n\n    5. Sill' oisko seudut, maisemat\n    Niin siellä herttaiset?\n    Ja oisko kummut, kukkulat\n    Kuin meillä metsäiset?\n\n\n\n\n19. Kansakoulun laulu.\n\n\n    1. Jumalan yrttitarhassa\n    Me kasvaa saamme kauniissa,\n    Ja valkeuteen nostamme\n    Kuin kukkasetkin katseemme.\n\n    2. Jumalan rakkaus se on\n    Valomme armas, verraton,\n    Se meitä maasta nostattaa,\n    Ja taivaan lapsiks kasvattaa.\n\n    3. Oi käyttäkäämme aikamme\n    Valossa vaeltaaksemme,\n    Ja kasvakaamme uskossa\n    Ja taivaan rakkaudessa!\n\n\n\n\n20. Kansakoululasten laulu koulumatkalla.\n\n\n    1. Me kuljemme nuoruuden kukkiessa\n    Ja aamujen armaiden kastehessa;\n    Me kuljemme syksyt ja talvetkin\n    Yl' nietosten, jäätyneen järvenkin.\n    Käv' pirtti ahtahaks,\n    Ja tiemme mieluisaks,\n    Ja kulkumme laulu saa uljahaks\n    Kun valkeuden Herra meit' matkalla vie\n    Ei pitkältä tunnu tää onnekas tie.\n\n    2. Me maallemme oomme kuin aamuinen koi,\n    Min ruskosta päivä viel' valjeta voi,\n    Sen vihrehin laiho, min rakkaus luo,\n    Mi heelmien toivossa kukkia tuo.\n    Oi oota kaunis maa,\n    Sun laihos kasvantaa;\n    Me joudumme taistojas taistelemaan\n    Ja kuormias kantaan, sua suojelemaan!\n    Sun uskoas, valkeuttas varjelemaan!\n\n    3. Niin meidän on käydä tää koulumme tie\n    Kuin haapojen höydyn, sen tuuli kun vie,\n    On taivaassa Taatto, mi johdattelee,\n    Hän meidätkin maahamme juurruttelee.\n    Oi nouse kaikumaan,\n    Nyt laulu, riemuisaan;\n    Kyll' hetkemme joutuvi aikoinaan!\n    Nyt kuljemme toivossa rukoellen\n    Ja kukkien heelmiä vartoellen.\n\n\n\n\n21. Kodista erotessa.\n\n\n    1. Mull' laakson liepehellä\n    On koti rauhaisa,\n    Siell' armas käyskennellä\n    On lehdoissa.\n    Terve tuhansin,\n    Seutu kallihin!\n    Siell' armas käyskennellä\n    On lehdoissa.\n\n    2. Kun erkanen mä täältä\n    Nyt leikkipaikaltain,\n    Niin tuntuu synkeältä\n    Mun rinnassain.\n    Viime terveisen'\n    Sulle, laaksonen!\n    Niin tuntuu synkeältä\n    Mun rinnassain.\n\n    3. Kun kuolo viimein kohtaa,\n    Tääll' hautan' auetkaan,\n    Niin matkani mun johtaa\n    Taas rauhalaan.\n    Jääös hyvästi,\n    Syntypaikkani!\n    Niin matkani mun johtaa taas rauhalaan.\n\n\n\n\n22. Älä itke äitini.\n\n\n    1. Älä itke, äitini,\n    Älä, äiti kulta,\n    Vaikka vaan nyt isäni\n    On jo musta multa.\n\n    2. Älä muista murhetta,\n    Tuoll' on kirkas taivas!\n    Poikas torjuu puutetta,\n    Vähentääpi vaivas.\n\n    3. Anna ajan ehtiä,\n    Huoles minä maksan;\n    Leipä paisuu leviä,\n    Koska kyntää jaksan.\n\n\n\n\n23. Väinämöisen soitto.\n\n\n    1. Hongikossa sulo ääni kaikuu\n    Väinön kaunihin kantelen.\n    Kauvas soittosävelensä raikuu\n    Yli  vuorien, vesien.\n    Laulu voimallansa luonnon lumoaa,\n    Surun, huolen, murheen yli voiton saa,\n    Sointuisuutta se synnyttää\n    Ja sydämmiä kaikkein miellyttää.\n\n    2. Järven laineet hiljaan aaltoellen\n    Esiin Vellamon kantavat.\n    Tapiolan immet kainostellen\n    Joka oksalle istuvat.\n    Ilman sankaritkin alas laskeutuu,\n    Pienet laululinnut myöskin kokoontuu,\n    Eivät pedot nyt puutukkaan\n    Soittoa Väinämöisen kuullessaan.\n\n\n\n\n24. Lintuselle.\n\n\n    1. Oi lausu, pikku lintu,\n    Lehvillä jalavan.\n    Kuink' aina voinet laulaa,\n    Iloita ainian?\n    Sun laulus kuulen aamuin,\n    Sit' illoin kuuntelen,\n    Vaan kirkas ain' on äänes\n    Ja sointus suloinen.\n\n    2. Sun aittas on niin köyhä\n    Ja ahdas asuntos,\n    Tok' aina lauleskellen\n    Silmäilet kotohos.\n    Et kylvä, etkä niitä,\n    Et korjaa latoihin,\n    Et huomispäivää tiedä --\n    Ja tyydyt kuitenkin.\n\n    3. Monelle kyllä suotu\n    On riistat, aartehet,\n    On maat ja valtakunnat\n    Ja linnat kultaiset;\n    Ja huolin, kyynelsilmin\n    He päivää alkavat,\n    Min koittehelle virtes\n    Sä soitat riemuisat!\n\n    4. Kyll' ihmislapsi hylkäis\n    Sun halvan olentas;\n    Ei kiittele hän Luojaa,\n    Vaan ain on vaateljas.\n    Sun hento henkes sortaa\n    On hänen vallassaan --\n    Tok' onneas sä kiität,\n    Hän moittii onneaan.\n\n    5. Miks nurkuin taivahalle\n    Hän kylmän silmän luo?\n    Häll' onko vaatimista,\n    Jolle Luoja kaikki suo?\n    Kun maailman riemut ratki\n    Hänelle tarjoutuu,\n    Miks lisää vaan hän itkee\n    Ja orjaa halveksuu?\n\n    6. Ei! Laula, lintu pieni,\n    Ain' autuudesta vaan!\n    En lauluus vaikerrusta\n    Sekoita milloinkaan.\n    Kesäisin pesäs laadi\n    Majani vierehen,\n    Mua neuvo aamuin illoin\n    Olemaan iloinen.\n\n\n\n\n25. Huomenkello.\n\n\n    1. Nyt kaikkialla kaikuu\n    Jo ääni kellojen.\n    Huomenen hyvän lausuu\n    Ne meille herttaisen.\n\n    2. Taas kutsuvat' ne meitä\n    Huoneeseen Herramme,\n    Saa sieltä virkistystä\n    Väsyneet sielumme.\n\n\n\n\n26. Joululaulu.\n\n\n    1. Oi terve, terve tultuas,\n    Sä juhla juhlien,\n    Kun ja'at sun armolahjojas\n    Majoihin kaikkien!\n\n    2. Nyt riemuvirret kilvan soi\n    Ja rauhaa saarnataan,\n    Kun joulujuhla armas toi\n    Meill' rauhan ruhtinaan.\n\n\n\n\n27. Kehtolaulu.\n\n\n    1. Päivä paistaa kaukahalla,\n    Uinu, pieni, peiton alla!\n    Metsän linnut lauleleepi,\n    Lintusein, sua raukaseepi.\n    Tuuli soi,\n    Rantaan pienen purren toi.\n    Tuomi kukkii, loimu lehtii;\n    Lapsi unelahan ehtii,\n\n    2. Jyvä laiholle jo saapi,\n    Jumala sen kasvattaapi.\n    Kenpä suojaa viljehemme?\n    Jesus Kristus, terveytemme.\n    Uskossa,\n    Juurru taimi Herrassa!\n    Herra säälii heikkouttasi,\n    Jesus kukkain kunniasi.\n\n\n\n\n28. Mennyt aika.\n\n\n    1. On mennyt aika vielä\n    Hyvästi mielessäin,\n    Kun riemun, rauhan tiellä\n    Iloitsin syömmessäin\n    En pahasta ma tiennyt,\n    Tai muusta vaivasta,\n    Jos vaan lie tieni vienyt\n    Kotihin koulusta.\n\n    2. Myös niityt, nurmet vielä\n    On mulla muistossa,\n    Mitenkä muinoin siellä\n    Juoksimme joukossa,\n    Kun päivän paistaessa\n    Ajoimme perhoja,\n    Tai niiden puuttehessa\n    Poimimme kukkia.\n\n\n\n\n29. Talvilaulu.\n\n\n    1. Nyt talvella muistaa\n    Taas poikaset luistaa,\n    Ja suksilla suistaa Sievästi näin;\n    Ja hanki se nauskaa\n    Ja jäätikkö rauskaa,\n    Ja kulku on hauskaa,\n    Hei edespäin!\n\n    2. Lum' hiukehet välkkää,\n    Ja kulkuset helkkää,\n    On riemua pelkkää,\n    Nyt hulmutaan!\n    Ma valjastan varmaan\n    Nyt varsani harmaan,\n    Vien siskoni armaan\n    Kanss' ajamaan.\n\n    3. Kun maan lumi peittää,\n    Ja tuisku kun heittää\n    Jo kasvoihin meitä,\n    Niin hauska on.\n    Kun joutuvi joulu,\n    Ja loppuvi koulu,\n    Niin kaikuvi laulu\n    Taas suruton.\n\n\n\n\n30. Matkapolska.\n\n\n    1. Soios, sorja tiuku, illan hämyssä!\n    Vieös, varsa virkku maita, metsiä!\n    Niinkuin tuuli kulkee matka kotia.\n    Kohta meidät sulkee syli lämmin jo;\n    Suru keillä, jos on ilo meillä?\n    Katsos, tuolla liekkii pohjan tuloset;\n    Mieless' sadat leikkii muistot suloiset.\n\n    2. Soios, sorja tiuku, illall' ihanaan!\n    Vieös, varsa virkku, kautta metsän, maan!\n    Ensi koite kohtaa meidät kotona;\n    Puna raikas hohtaa puissa, poskilla;\n    Nousu norja kuperkeikan korjaa.\n    Kas, mit' yöstä tulta tuolla tuikuttaa?\n    Tähti, kodin kultalieskö leimuaa?\n\n\n\n\n31. Keväällä.\n\n\n    1. Nyt on Suomen suloin aika:\n    Nyt sen luonto kukoistaa.\n    Nyt sen kaikuu laulun taika --\n    Väinön kannel kajahtaa.\n\n    2. Katso kuinka järvet hohtaa,\n    Suomen sulojärvet nuo,\n    Lehtoloissa sua kohtaa\n    Tuoksut, joita kitkat luo.\n\n    3. Tarkastele, nuorukainen,\n    Onko kaunis maa, min näät:\n    Tuolla hoikka koivahainen,\n    Täällä kuuset kukkapäät;\n\n    4. Tuolla niitty tuoksuvainen,\n    Sinilampi laineineen,\n    Täällä metsä laulavainen,\n    Jylhät vuoret rotkoineen.\n\n    5. Lehtoloissa linnut laulaa\n    Linnun kielin suloisin,\n    Suomalainen myöskin laulaa\n    Suomen kielin kotoisin.\n\n    6. Nyt on Suomen suloin aika:\n    Nyt sen luonto kukoistaa,\n    Nyt sen kaikuu laulun taika --\n    Väinön kannel kajahtaa.\n\n    7. Nyt on sunkin suloin aikas:\n    Sull' on voimat nuoruuden,\n    Sull' on sulo lemmen taikas:\n    Lempi suuri Suomehen.\n\n    8. Toimeen siksi! kaikin voimin\n    Työsi maalles omista --\n    Lempi vahva töin ja toimin\n    Paljon, paljon aikaan saa.\n\n\n\n\n32. Pääskyselle.\n\n\n    1. Oi pääsky, lintu pienoinen,\n    Sä riemurinta kaunoinen!\n    Jo taasen riensit Pohjolaan,\n    Jo taasen löysit meidän maan.\n\n    2. Oi, tuttu mulle vanhastaan!\n    Sun ääntäs taas ma kuulla saan:\n    Noh, terve, terve tultuas,\n    Sä ystäväni armias!\n\n    3. Sä kaunokieli, kultasuu!\n    Oi, kuinka laulus luonnistuu,\n    Kun lennät ilmass' liehuten\n    Ja riemuvirttä veisaten.\n\n    4. Min vuoksi, pääsky, Pohjolaan\n    Sä riennät? Oi sä riennät vaan\n    Sen kauneutta katsomaan,\n    Sen ihanuutt' imehtimään.\n\n    5. Sen saaret, salmet, laaksolot,\n    Sen kuusikot, sen koivikot,\n    Sen kukkaset koreudessaan, --\n    Et löynne, pääsky, veriojaan!\n\n    6. Sen taivas ehtookullassaan,\n    Sen aamurusko loistossaan,\n    Ne toi sun, pääsky, Pohjolaan,\n    Ne sai sun tänne saapumaan.\n\n\n\n\n33. Leivoselle.\n\n\n    1. Ilon ääni ihanainen\n    Intohoni ilmestyi,\n    Kun tuo lintu laulavainen\n    Laaksoihimme lähestyi.\n\n    2. Katsos kuinka korkealla\n    Lentelee ja laulelee,\n    Lempeällä laulullansa\n    Korkehinta kiittelee!\n\n    3. Koska ensin äänes kuulin\n    Vielä varsin nuorena,\n    Väinämöisen soitoks luulin\n    Kevähänä kauniina.\n\n    4. Älä väsy veisaamasta,\n    Korvani sua kaipaavat,\n    Älä lakkaa laulamasta,\n    Silmäni sua seuraavat.\n\n    5. Laula, laula lintuseni,\n    Lennä ylös pilvihin\n    Kantamahan kiitokseni\n    Luojan luokse taivaisin!\n\n\n\n\n34. Lähteellä.\n\n\n    1. Mä istun, lähde, reunallas\n    Ja katson pilviä,\n    Kuin vaihtelevat aallossas\n    Kuin käden säännöstä.\n\n    2. Kas tuossa pilvi ruskottaa\n    Kuin ruusu aueten;\n    Mut heti pois se kiiruhtaa,\n    Ei saavu jällehen.\n\n    3. Mä sieluani aattelen,\n    Kun tuollaisna mä nään:\n    Kuin moni kultapilvinen\n    Sen kerkes heittämään.\n\n\n\n\n35. Kiiltomato.\n\n\n    1. Kiiltomato kukkasissa\n    Loisti hiljaisuudessaan\n    Yli kedon tienohissa,\n    Tietämätön loistostaan.\n\n    2. Suloisesti tätä tähti\n    Katsoi korkeudestaan;\n    Kätköstänsä käärme lähti\n    Myrkkyänsä valamaan.\n\n    3. Sääli madon surkeutta:\n    \"Miks' hän syyttä surmattiin?\"\n    \"Syyttä\", sanoi käärme, \"mutta\n    Miksikäs hän loisti niin?\"\n\n\n\n\n36. Kalastaja.\n\n\n    1. Purtensa reippaasti työntää hän lahteen,\n    Vankasti tarttuu hän airohan kahteen.\n    Soutaapi pois yli syvyyksien,\n    Yli syvyyksien.\n\n    2. Verkot hän laskeepi luotoihin muihin,\n    Koukut hän laittaapi lahtien suihin.\n    Miettiipi näin: oi, jos onni nyt ois,\n    Oi jos onni nyt ois.\n\n    3. Ennenkuin työsi on valmiina sulla,\n    Ilta jo usein on ehtinyt tulla.\n    Soudappa pois yli synkeän veen,\n    Yli synkeän veen.\n\n\n\n\n37. Blankan ratsastaja.\n\n\n    1. Aja, aja, aja, Blankan ratsasta!\n    Ritarini verraton\n    Kannuksitta vielä on;\n    Kun ne sulle koituu,\n    Lapsuusrauhas' poistuu.\n\n    2. Aja, aja, aja, Blankan ratsastaja!\n    Sinisilmä poikani,\n    Kruunut sua oottavi!\n    Kun ne sulle koituu,\n    Nuoruusrauhas' poistuu.\n\n\n\n\n38. Poikani.\n\n\n    1. Poikani asuu myllyllänsä,\n    Laari, la liiri, la liirilei,\n    Taivaan kirkkaat ovat sinisilmänsä,\n    Laari, la liiri laari!\n\n    2. Tuulen lailla sen viikate käy,\n    Laari, la liiri, la liirilei,\n    Punaposkillansa surua ei näy,\n    Laari, la liiri laari!\n\n    3. Hevosensa juuri metsähän vei,\n    Laari, la liiri, la liirilei,\n    Tallivarsaa vertaistansa nähty ei,\n    Laari, la liiri laari!\n\n\n\n\n39. Pikku Lauri.\n\n\n    1. Maailma on niin lavea,\n    Pikku, pikku Lauri!\n    Siin' on monta loukkoa,\n    Pikku, pikku Lauri!\n\n    2. Tiet on siinä mutkaiset,\n    Pikku, pikku Lauri!\n    Katso minkä valitset.\n    Pikku, pikku Lauri!\n\n\n\n\n40. Kiikussa.\n\n\n    Hei! kiikkumme hei!\n    Ei peljätä, ei!\n    Vaikk' kotkien teitä\n    Sä lennätät meitä,\n    Ei peljätä, ei!\n    Hei, kiikkumme, hei!\n\n\n\n\n41. Lintu, kukka ja lähde.\n\n\n    1. Oksalla lintunen\n    Ompi niin pienoinen,\n    Mut kuuleshan,\n    Kuink' ompi laulunsa\n    Suloinen sointuisa,\n    Kuuleppas vaan,\n    Kuuleppas vaan!\n\n    2. Kukkanen nurmella\n    Hempeä, herttaisa\n    Tuoksuelee.\n    Kun näät sen loistoa,\n    Rintasi riemusta Sykkäelee,\n    Sykkäelee.\n\n    3. Lähde se lehdossa\n    Päilyvi kirkasna\n    Kuin hopea,\n    Luokse jos käypi ken,\n    Auliisti aina sen\n    Se virvoittaa,\n    Se virvoittaa.\n\n\n\n\n42. Kellot kaikuu.\n\n\n    1. Kellot kaikuu,\n    Kellot temppelin; :,:\n    Nyt on Herran pyhäpäivä,\n    Päivä parahin. :,:\n\n    2. Kuule ääntä\n    Kirkon kellojen, :,:\n    Riennä hartain mielin, riennä\n    Herran huoneesen! :,:\n\n    3. Sinne astuu\n    Vanhus harmaapää, :,:\n    Sieltä etsii nuorukainen\n    Hengen elämää. :,:\n\n    4. Isä, äiti\n    Lapset muassaan, :,:\n    Kaikki Herran pyhää sanaa\n    Rientää kuulemaan. :,:\n\n    5. Kätke siemen\n    Pohjaan sydämmen, :,:\n    Siellä itäköhön jyvä\n    Kallis, kultainen! :,:\n\n\n\n\n43. Mitä annat?\n\n\n    1. Mitä annat sä isälles alttiiksi,\n    Niin paljon hän eestäsi uhrasi?\n    Oi, paljonkin uhrata tahtoisin,\n    Mä siunata saan häntä kumminkin.\n\n    2. Miten vaivat äitisi palkitset,\n    Ne parhaiten miten maksanet?\n    En palkita voi hänen vaivojaan,\n    Ei palkinnoita hän vaadikaan.\n\n    3. Mit' annat, mit' annat sä maallesi,\n    Joka hoivakseen sinut kasvatti?\n    Oi vähäisen, vähäisen antaisin,\n    Jos elämäntyöni mä uhraisin!\n\n\n\n\n44. Tähtilaulu.\n\n\n    1. Tähtöset loistaa,\n    Tietäni valaisevat;\n    Tähtöset toista\n    Eloa ilmaisevat.\n\n    2. Lentää ken voisi\n    Juuri kuin lintunen tuo;\n    Mieluista oisi\n    Kohota tähtien luo.\n\n    3. Laulelen sentään\n    Vaikk' olen vankina maan,\n    Laulu kun lentää\n    Tähtien asuntolaan.\n\n    4. Laulu ja soitto\n    Puhtaampi tähdissä lie, --\n    Suuri on voitto,\n    Luoja kun sinne mun vie.\n\n\n\n\n45. Oi, jos oisit sydämmeni.\n\n\n    Oi, jos oisit sydämmeni\n    Raitis kuni uusi oras,\n    Puhdas kuni kehdon lapsi,\n    Kirkas kuni lähteen silmä --\n    Niin jos oisit sydämmeni!\n\n\n\n\n46. Mansikka-aikana.\n\n\n    1. Nyt kesäkulta vallitsee\n    Ja nurmet vihannoivat,\n    Nyt linnut puissa laulelee\n    Ja paimenpillit soivat.\n    Nyt tuoksuavat kukkaset\n    Jo kankahilla, soilla,\n    Ja posket ompi punaiset\n    Jo mäen mansikoilla.\n\n    2. Nyt kaikki uudet kasvot saa,\n    Myös pienet lapsukaiset\n    Nyt ruusupäisnä ruskottaa\n    Kuin maalla mansikkaiset.\n    Kuin hauska silloin lapsien\n    On mansikassa olla!\n    Saa poimien ja maistellen\n    He käydä nurmikolla.\n\n\n\n\n47. Mökin laittaja.\n\n\n    1. Nytpä tahdon olla ma\n    Pienen mökin laittaja:\n    Seinät kun saan valmihiksi,\n    Toisen pään teen kammariksi,\n    Päähän toiseen pirttisen,\n    Sievän, hauskan, puhtoisen.\n\n    2. Sitten vielä rakennan\n    Tallin, aitan, ometan;\n    Hyv' on olla myöskin sauna,\n    Jossa kylven lauvantaina,\n    Riihi metsän rinnassa,\n    Nuottakota rannalla.\n\n    3. Talliss' oiva hevonen\n    Panna auran etehen,\n    Neljä lehmää ometassa,\n    Pieni porsas karsinassa,\n    Lampahia vuonineen\n    Määrillensä kymmenen.\n\n    4. Pellot kauniit, viljavat,\n    Niityt, nurmet ruohoisat,\n    Paljo voimaa tehdä työtä,\n    Sekä aina onni myötä --\n    Siin' on kaikki toivehein,\n    Joista laulun tään mä tein.\n\n\n\n\n48. Kansalaislaulu.\n\n\n    1. Olet maamme, armahin Suomenmaa,\n    Ihanuuksien ihmemaa!\n    Joka niemeen, notkohon, saarelmaan\n    Kodin tahtoisin nostattaa.\n\n    2. Kodin ympäri viljavat vainiot\n    Kalarantoja kaunistais,\n    Jalon kansan kuntoa laulelmat\n    Yli aaltojen kuljettais.\n\n    3. Saisi kuulla maailma kummakseen\n    Miten täälläkin taistellaan;\n    Pyhän, kauniin, oikean voitollen\n    Ilojuhlina riemuitaan.\n\n    4. Kuinka kansa, pieni ja köyhäkin\n    Edistykselle uhria toi,\n    Ihanteen, jalon aatteen alttariin\n    Rovon viimeisen kantaa voi.\n\n    5. Kaikki, kaikk' ylös yhtenä miehenä nyt\n    Suomen onnea valvomaan!\n    Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa\n    Isänmaahan ja maailmaan.\n\n\n\n"]