[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fiBsElPqr-QvdlvLNl6whbviVce4-iE-10MuiP4i5UCE":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":11,"gutenbergSubjects":20,"gutenbergCategories":21,"gutenbergSummary":11,"gutenbergTranslators":22,"gutenbergDownloadCount":11,"aiDescription":23,"preamble":24,"content":25},3337,"Ajan tieto Suomenmaan menoist ja uscost","Laurentius Petri Aboicus",1605,1671,"3337-laurentius-petri-aboicus-ajan-tieto-suomenmaan-menoista-ja-uscost","3337__Laurentius_Petri_Aboicus__Ajan_tieto_Suomenmaan_menoista_ja_uscost",null,"muistelmat",[],[],"fi",1658,1728,9650,false,[],[],[],"Vuonna 1658 julkaistu riimikronikka esittelee Suomen historian vaiheita, kristinuskon leviämistä sekä piispojen ja kuninkaiden tekoja. Teos on kirjoitettu lyhyin säkein ja se etenee kronologisesti keskiajalta 1600-luvulle saakka.","Laurentius Petri Aboicuksen 'Ajan tieto Suomenmaan menoist ja uscost'\non Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 3337. E-kirja on public domainissa\nsekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia\nkirjan vapaan käytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","SYNOPSIS CHRONOLOGIAE FINNONICAE RHYTMICA\n\neli\n\nAJAN TIETO SUOMENMAAN MENOIST JA USCOST\nerinomaisest Suomen Pispoist cungin\nKuningan ajall/\nLyhykäisijn rijmein coottu a\nLAURENTIO PETRI Ab:\nPastore Tamm: Syr: 44.\nKijttäkäm cunnialisia Miehiä/ ja meidän\nIsiäm/ yhtä toisens jälkeen.\nMonda cunnialist työtä on Herra tehnyt\nheidän cansans.\nHe owat jaloja töitä tehnet.\nHe owat caicki aicanans ollet kijtettäwät/\nja nijncauwan cuin he elit/\nsuures cunnias pidetyt.\nHe owat rauhas haudatut/ mutta heidän nimens\npysy ijancaickisest.\n\n       *       *       *       *       *\n\nTurusa Prändetty Pietar Hansonilda/ Anno 1658.\nSuurisucuisen Herran/\nH. Ernest Johan Creutzin Wapaherran Casaritzis/\nHerran Malmilla ja Tambercoskell/\nUdenmaan ja Hämen Maanherran\nRackalle Poicaiselle ja perilliselle Suurisucuiselle\nJuncharille eli nuorelle Herralle\nH. Ernest Creutzille/ Wapaherralle Casaritzijn/\nPerindöherralle Malmijn ja Tambercoskeen.\nMinun hywälle hollhojalleni\nnämät yxikertaiset Rijmit\nnöyrästi dediceran Vudhen\nWuoden lahiaxi ja\nJumalalda siunausta toiwotan\n\n              Laurentius Petri\n                   P. T.\n\n\n\n    Pispa suuri Suomenmaalle                 A. Ch:\n    Papix pandu pacanoille\n    1. Henrick ensin Engelandist/             1150.\n    Sepä seurais tänne Ruodzist             Rex Sveci\n    Corkiat Erick Kuningasta                    S. Ericus.\n    Suomeen silloin culkewaista;\n    Se sitt Suomes cansaa casti/\n    Suomalaiset vscoon saatti.\n    Jota pacanat pahax panit/\n    Taca ajoit/ tyhmäst tapoit.                   1151.\n    Sijhen sian sitt ainian\n    Toimitt' Jumal toiset pijan.                  Carolus VII\n    2. Her Rodolph Wästgötin maalda    Canutus.\n    Opett' sitten Suomen saarta/\n    Cuurilaisild fangix wietin/\n    Cuurinmaalla cuoliax lyötin.                1178.\n    3. Colmas Her Folquinus Ruotzist.    Suercherus III\n    4. Neliäs Thomas Engelandist.          Ericus X.\n    Cosca wuotta sata cului                     Johannes I.\n    Sitt cuin Suomeen vsco tuli/               Ericus XI.\n    Birger Järli jalo Herra\n    Samoisi se Suomeen kerran/            1249.\n    Samois Hämesen huowinensa/\n    woitti hämen jouckonensa:\n    Pacanat siel' caicki käänsi/\n    Uscoon oikiall opill wäänsi;\n    Hämen linnan lujan rakens/                1250.\n    Johon jällen jätti wäkens/                    Valdemar.\n    Cocht sitt Ruotzisa perusti\n    Suuren Stockholmin kijrusti.               1260.\n    5. Sitt Pispan oli Wästgötist Bero\n    6. Nijn Ragvald Östgötist\n    He Rändämäel haudattin/\n    Cus' Duomiokircko pidettin.\n    7. Her Catillus Wästgötist taas           Magnus\n    Oli Pispana Suomen maas.                Ladulåås\n    8. Sitt Her Johan Sigtunasta/\n    Wietin Upsalaan Suomesta.               1281.\n    9. Maunus sitten sijrryi sian/                Birgerus.\n    Cuta caicki kijtit ijan/\n    Ruscoll' syndyn Pispa Suomeen/\n    Cosca wihdyi wierax tuonen/\n    Unicangarell' cannettin/\n    Turcuun ensimäis haudattin/\n    Torkil tain pispan ajalla\n    Woitti caicki Carjanmaalla;\n    Caicki oikian vscoon käänsi/                 1293.\n    Wiburihin Linnan wäänsi.\n    10. Tuli taas Turcuun Her Ragvald\n    Aiwan oppen Ahwenan maald;\n    Jonga ajal Wenäläisild/\n    Häpiällä häjynlajsild\n    Turcu tuhille poltetin/                              1318.\n    11. Sitt Her Bengti Upsalasta.               Magnus Smeck\n    12. Jäl Her Hemming samast maasta.  Ericus XII\n    13. Nijn Her Henrick Hermän huonest.  Albertus.\n    14. Johannes Petri jäll Suomest           1370 obijt.\n    15. Johan Westphali Turusta/\n    Wihdoin wijsas Wiliasuosta.                 1374 obijt\n    16. Bero Balcki Wehmalainen              Margareta.\n    Jäll oli Pispan Suomalainen/                1412 obijt\n    17. Maunus Tawast Mynämäest/          1412\n    Hywin syndyn hywäst wäest;                Ericus XIII\n    Tästä Paawi palio piti/\n    Kuningas cans tätä kijtti.                      Christoph.\n    Suomell suurex hywydexi                    Carolus VIII.\n    Pysyi pispana wanhaxi.                       1452\n    18. Mestar Oleff saawui sian              1450.\n    Pijckiön Rungoist pispan tilan/            Christian9\n    Hywi töitä palio teki/                                         I\n    Cuta cuollutt' kijtti wäki.                       1460.\n    19. Sitte Mestar Conrad Bitzi/\n    Joca opis oli wissi/                             Steno Sture\n    Aniniemen adeleista/                         Gub: Regn\n    Turun Linnan turwaista.                      1489 obijt\n    20. Mestar Maunus Särkilahdest/      1489\n    Suomen hywäst Herraswäest/\n    Ylösotet ylimmäisild/                          Johannes II.\n    Aina kijtet alamaisild.\n    21. Mestar Lauritz Suuripää              1500\n    Turculainen wijsas tämä                    Suanto Sture\n    Hiliaxens caickein cans oli                Gub. Regn.\n    Juuri Jumalisest cuoli.                      1507.\n    22. Mestar Johan Paraisilda/            1507.\n    Sanoi pian ijäist ilda/\n    Cutta pala rindan painui/\n    Huikia tuttin calman haju.                  1510\n    23. Her Arwei Kurki Laucosta/         1510.\n    Syndynyt suurest sugusta/              Sten. Sture\n    Oli pispan orjan ajall/                        junior R.G\n    Cosca Juuti julmal tawall                  Christiern9\n    Ryösti Ruotzin/ ryösti Suomen;                   II.\n    Jumal costi Juutin juonen.               Tyrannus.\n    Nämät caick' ehk cansa castit/        1521\n    Paawist cuiteng erimäst estit;\n    Enä paha palwelit Paawi\n    Cuin oikiast opist otit waari.\n    Nyt olcon kijtos Jesuxen/                 D Lutherus.\n    Joca lähet Lutheruxen !                   1517.\n    Sepä opin selwäst selitt'\n    Paawin exyxist meit eritt':\n    Ehk se saarnais Saxalaisill'\n    culkip' sana Suomalaisill.\n    Cuin tuli cuuluis Kuningas/\n    Gösta suur Ruotzin Ruhtinas/          Gustavus I.\n    Se samoitt' Juutin juonen taan/        1522.\n    Wapaht waiwast Suomenmaan/\n    Opin saatt' oikian maacundans/\n    Sarnajat selwät seuracundans;\n    Paawist pahast Ruotzalaiset\n    Selit sekä Suomalaiset/\n    Ain Apostolein saarnalla/\n    Ratk' Lutheruxen tawalla.\n    Cutta wuotta cuusi cului/\n    24. Her Martin Skytt pispax tuli;        1528.\n    Hämesä se Adel asui/\n    Jonga poica papix paisui.\n    Waan jo ennen ensimäissä\n    Lutheruxen oppi täsä\n    Mestar Pietar Särkilahdest\n    ( Joc' oli tullut Saxast hahdes )        1522\n    Oikein opetti Turusa/\n    Kylis/ Kirkois ja Schoulusa/\n    Ettei Paawi palwellaisi.\n    Mutt' ain' Jesust' muistetaisi.\n    Ja cosc' itze pispa tuli/\n    Jot' wanha ja nuori cuuli/\n    Sepä paawist perät erott'\n    Ruotzis/ Suomes kirkon menot\n    Tai Lutheruxen tawalla/\n    Käski messut isänmaalla/\n    Latinan laulut pojes hajott'\n    Mungit/ Nunnat vlossamott'\n    Saarnans lähett' Suomalaisill/\n    Hämäläisill/ Carjalaisill/\n    Kijtää Jesust äitin kielell'\n    Eikä käydä Paawin teillä\n    Piti waarin Kircoist/ Scholuist/\n    Menoist pyhist/ luguist/ lauluist/\n    Cahdexan caunist nuorucaista\n    Walitz Turust/ Wijburista/\n    Maille muille matcustaman/\n    Mestareixi menestymän/\n    Tarpex suurex Suomalaisill/\n    Pispan cuiteng culutuxill.\n    Cosca caicki caunist sääsi/\n    Lepoon sitte wijmein pääsi.               1550.\n    25. Mestar Mickel Agricola\n    Syndyn vlias Udellmaalla/\n    Turun Schoulmestarix säättin/           1538.\n    Sijtä wijmein Pispax wäättin/              1554.\n    Suomex kirjoi käänsi pränttijn\n    Joist' on Usi Testamenti/\n    Psalmi- Rucous- Käsi-Kirja/\n    Joit oppiman ole wirjä.\n    Cosca Wenäjäldä palais/\n    Picaiseld tääld pojes halais.             1557.\n    26. Riensi Ruotzist Mestar Petrus,  1558.\n    Lijaldnimeldä Follingus,\n    Sepä Suomes hywäx luultin/\n    Jopa cohta pahax cuultin:\n    Tätä cansaa se cadetti/\n    Aiwan palion ain ahnetti.\n    Cuin pääl cauwan cannettin/\n    Wirca toisell annettijn;                     Eric9 XIV.\n    Jona wuonn' weljexet sodit/             1563.\n    Erich/ Johan yhten otit.\n    27. Paulus Juusten jalo miesi/\n    Turun/ Wijburin tawat tiesi;\n    Turcuun tai Wijburist tuli/                  1563.\n    I. Cusa Pispan ensimmäis oli.         1554.\n    Wenäjäll waeldaan pandin/           Johannes III.\n    Cusa pahoin cansa mendin:\n    Wuotta colme fangiutta\n    Kärsei cowa angarutta.\n    Tuli tai wijmein Turcuhun\n    Cuoli sielä sijt sulcuhun.                   1576.\n    Sitt oli suuri yskäwuosi/                    1580.\n    Jona monda Suomes cuoli.\n    28. Sitte Pispa Laitilasta/                 1583.\n    Papin poica Pappilasta/\n    Mestar Erich Erikin poica/\n    Joca opis oli oikia;\n    Miehex se cuin selwäx nähtin/\n    Kuningas Johald adelix tehtin.\n    Kirjoitti se caunin kirjan/                   1594\n    Suomenkielisen Postillan,        Sigismundus.\n    Catechismuxen/ ja muuta/\n    Joisa on wanha ja uutta.\n    Tain aialla rutto Suomes/                1588.\n    Lickui liki joca huones.                    1603\n    Turcu paloi tupinensa/                    1593.\n    Kirco kempi Kelloinensa.         1600 Carol IX.\n    Nuja sota sitten oli.                         1597\n    Claus Fläming cansa kuoli.\n    Hertu Carlei tuttin tuimax.               1599.\n    Adelill monell surkiax surmax.\n    Sitte haikia hallawuosi                     1601\n    Tuotti monda tuonen luoxi.\n    Jään sulut weit Turun sillan.            1612.\n    Walke poltti Turun Linnan.               1614.\n    Pyrstö tähti ilmenepi.                       1618. Gust:\n    Auring armas pimenepi.                  1621   Adolp.\n    Keisar alca Saxan sodan/               1618\n    Saatta monell cuoleman cowan.\n    Gösta Adolph woitti Rijan/              1621\n    Sijrryi sieldä Pryssijn pian:              1626.\n    Waan jo ennen Wenäläisild\n    Saatti rauhan alamaisill.                   1611\n    Mätäjärwi paloi Turus.                      1624.\n    Pispan cuollost oldin surus.            1625.\n    Pispat wijsaat Wijburis olit/\n    Jotca Herras elit/ cuolit:\n    II. Mestar Erich Härkäpä Suomest  1578 obijt\n    III. Mestar Oleff Elimäest.\n    29. Turcuun Ruotzist Rothovius,    1627\n    Mestar Isachi Smolandus.\n    Uro vlias/ taitawa tawois/\n    Oikia opis/ selkiä sanois/\n    Joca Pispax luodun luotu/\n    Pappei paneman Suomeen suotu.\n    Sepä Suomest surun piti/\n    Sitä kirjatoingin kijtti.\n    CorkianSchoulun/ Gymnasiumin,   1630.\n    Toimitt Turcuun caiket caunin.\n    Sitt Her Pietar Brahen awust/\n    Drotningin Christinan armost/         Christina.\n    Academian Suomen saatti/            1640.\n    Kirjain pränttäjän Turcuun tuotti.     1642.\n    Ah mun armast Isänmaata/\n    Sangen suloist Suomen saarta!\n    Ei sill' mennä Saxan wesill/\n    Oppi corke coton käsill.\n    IV. Mestar Niles Wijburijn wielä      1628.\n    Tuli Pispax tain ijällä.\n    V. Mies wijsas Mestar Gabriel        1630.\n    Oli sitten Pispana siel;\n    Turus toimell Teinei opett/\n    Pispan' pian ikäns lopett/               1641\n    VI. Mestar Pietar Biugge jällen/\n    Pispax pandu maalle sillen;\n    Herra hywä Hämäläisill/\n    Kelpais tai cans Carjalaisill.           1656 obijt\n    Suuri Gösta Saxaan saawui.          1630.\n    Siellä suurest woitost caadui         1632.\n    Rutto Turus oli tuikia                       1629.\n    Surma silmäin edes surkia             1630.\n    Juthi wiecas wielä sodei.                1644.\n    Hädäs rijdan rieten sowei.              1645.\n    Jumal sowinnon Saxast annoi/       1648.\n    Keisar cowan walan wannoi.\n    Sitt oli callis catowuosi/                  1649.\n    Moni näliän hädäs huusi/                1650.\n    Mutt' tai Pispa Birgerin poica\n    Kirckoi corjais joca aica/\n    Turun Kirckon caunijst caunist/\n    Caton caiken waskell wahwist/       1644.\n    Hywin eli/ Hywin opett/\n    Hywäst wijmein ikäns lopett            1652.\n    Cuin tätä Suomi suurest suri/\n    Andoi Jumal armost juuri\n    30. Doctor Eskell Petraeuxen/       1652.\n    Ruotzis syndynen/\n    suomeen suostunen\n    Teineil Turus Ramatut pyhät           1629.\n    Tai kyll tutkei kirjat hywät.\n    Turculaisi kirkoherran/                     1634.\n    Opett' oikein monin kerran.\n    Biblian Suomex tulkitz Suomel/      1642.\n    Caikell hywäx Herran huonel.\n    Andoi monda muuta pränttijn/\n    Joilla wireydens näytti.\n    Ett näin wirastans warin piti/\n    Sill oli Pispax tuleman witi.\n    Olip oike opettaja/\n    Siweyten totuttaja.\n    Eij se rämeill' räyhäille/\n    Eikä juopun juomingeille.\n    Christin itzens waeldaan anda/        1655\n    Orpanellens crunun canda.        Carol Gust\n    Paloi Turun Iso puoli/                       1656.\n    Jota monen sydän cuoli.\n    Cuin puoltoista wuotta cului/            1657.\n    Pispan Hengi rinnoist riutui/\n    Ah tät' aica/ aica camall'/\n    Waiwat monet monell tawall':\n    Tauti tappa taitawat/\n    Sota waiwutta waldiat:\n    Puolacat puskiat wäijy meitä/           1655.\n    Keisar/ mond muut autta heitä.        1657.\n    Wenäläinen wielä sitten/                  1656.\n    Läpi käy maita läpimitten/\n    Miehet/ Waimot monell murhall\n    Suretta/ surma surkial surmall.\n    Rutto Ruotzis/ Suomes/ Kesois        1657.\n    Rijas/ Narwas/ Wijburis/ Wirois.\n    Juthi juonicas wielä soti/                    1657.\n    Wälis sopi/ wälis oti:\n    Hollandikin hoila wedel                      1658.\n    Ollek wara mennä merel.\n    Brandeburi caiket cansa                    1658.\n    Ahkeroidze Ruotzi ansan.\n    Ach cuing saartan saarta tätä\n    Mones paicas näky hätä:\n    Sota surma/ tauti tappa/\n    Ket eij wijmein kijnni nappa:\n    Cuules cuiteng suomi culda/\n    Sanomat sanon/ muista mulda:\n    Turcuun tulos HErran tuomast\n    31. Doctor Jöns Jumalan suomast/\n    Pispax walitt' Waldialda/\n    Carl culuisald Kuningalda\n    Taitawa tai Ruotzin Dalist\n    Parhax arwatt' pappein parist/\n    Suotu Pispax suomalaisill/\n    Pappein pääxi Pohjalasill:\n    Nincuin enneng täällä tuttin/\n    Cuin Academia aljettin/\n    Tänne tuli Professorixi/                      1640\n    Täällä tehtin Doctorixi/                        1649.\n    Ett' oli wiriä wirasansa/\n    Corkeest oppen' opisansa/\n    Tääldä cutzuttiin cuuluisaan                1649.\n    Upsalan Academiaan,\n    Sielä nytt Pispaxi tehtin/                       1658.\n    Sieldä jällens suomeen sijrtin.\n    Iloitz Wijburikin wielä/\n    Pispa sinull tulos tiellä/\n    VII. Mestar Niles Nycopensis,             1658.\n    Tai Professor Aboensis,\n    Hurskas ja oikein oppenut/\n    Kirjans kyll kijsten lukenut:\n    Ota waari/ tottel händä/\n    Oikel tiell' se sinua wäändä.\n    Herra hurscas hywä Isä/\n    Armos heille luja lisä/\n    Ett he wirjät wirasansa/\n    Nuhtettomat neuwoisansa/\n    Laumaas tääl caunijst caitzisit/\n    Oikial tiellä talutaisit:\n    Wahwist heit hurscai holhoman/\n    Nurioita nuhteleman:\n    Warjel waarast wainoitten/\n    Kirwot kimbust kiuckuitten:\n    Engeleilläs heitä holhoel/\n    Köyhä Christicundans suojel/\n    Ett pyhydes pysytäisin/\n    Pahudest pois poikettaisin.\n    Isä armias auta wielä/\n    Älä köyhild apu kiellä/\n    Aset' taudit/ sowit' sodat/\n    Poista pääldäm warat cowat.\n    Culje cuuluisa Kuningas/\n    Ruotzin Crunattu Ruhtinas/\n    Carle Gösta caunucoinen\n    Sangar sangen woimalinen\n    Puske puskeit puolacoita/\n    Jumi Juthei juonicoita/\n    Hajot' hahdet wihollisten/\n    Wieckain wesil olewaisten\n    Tule turwax tuocalaisten/\n    Suomalaisten Carialaisten/\n    Carcot cauwas Wänäläiset/\n    Häwit' häpiäll häjynlaiset/\n    Wiholliset caicki caada\n    Rijdast meille rauha saata.\n    Että Ruotzis/ Wijburis/\n    Wirois/ Suomes suures/ kylis/ Kircois/\n    Olisit oikiat opettajat/\n    Opin oikian selittäjät.\n    Pidä pispat/ papit meille\n    Ojendamas oikeil teille/\n    Joiden awull vscon cautta/\n    Jesus tääld' taiwaiseen auta.\n    Anna Herra Rauha caikille maacunnille/\n    Onni ja terweys cullakin sädylle.\n\n\n\n"]