[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$fJ-SOUFI_aa6hTu0JBYMLNaWMhHshpxl7D_wP6duvuPQ":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":11,"gutenbergSubjects":20,"gutenbergCategories":21,"gutenbergSummary":11,"gutenbergTranslators":22,"gutenbergDownloadCount":11,"aiDescription":23,"preamble":24,"content":25},3368,"Krydimaan Yrttein Kaswannot","Gadd, Pehr Adrian",1727,1797,"3368-gadd-pehr-adrian-krydimaan-yrttein-kaswannot","3368__Gadd_Pehr_Adrian__Krydimaan_Yrttein_Kaswannot",null,"tietokirja",[],[],"fi",1768,2371,14276,false,[],[],[],"Ensimmäinen suomenkielinen puutarhakirja opastaa hyötykasvien ja mausteiden viljelyyn. Teoksessa käsitellään taimilavojen perustamista, lannoitusta sekä eri kasvilajien, kuten kaalien, yrttien ja juuresten, hoitoa ja kylvöaikoja.","Pehr Adrian Gaddin 'Krydimaan Yrttein Kaswannot' on Projekti Lönnrotin\njulkaisu n:o 3368. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia\nkirjan vapaan käytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","Lyhykäinen Ja Yxikertainen Neuwo Kuinga\n\n             KRYDIMAAN YRTTEIN KASWANNOT,\n\n        Suomen Maasa, Taittaan saatetta tuleundumaan.\n\n\n\n    Maan-Mjehilleensä opetuxexi edespandu\n\n           PIETARI ADRIANI GADDILDA\n\n    Plantage Directeurilda Suomesa ja Chemie Professorilda Turuusa.\n\n\n\n\n\n                   Turussa,\n         Prändätty J. C. Frenckellildä,\n                    1768.\n\n\n\n\n\n\n§. 1.\n\nKrydimaan yrtit, joita meidän maasa kaswatetaan, ne owat ruan ja\nelannon awuxi tarpeelliset, osittain juurten ja lehtein, osittain\npalko-kaswandoin ja siemenden tähden. Muutamat näistä uloskylwetään\nensin plantuixi, ja sitte istutetaan kaswamaan, enin osa taittaan\nmyöskin kohta uloskylwettä.\n\n\n§. 2.\n\nPlantu-lawoille kylwetään siemenet Sallatista, Spinatista, Purju,\nSilleri, Isoppi, Kyndeli, Meirami, Timia, Pårtlaka, Pasilika, Salwia,\nkaikki Kaalin siemenet, Melonit, Gurkut, Pumput, nijnkuin myös ensin\nkewäillä Rädisit, Krassa ja Persilia. Kaikki nämät kylwetään taajemmin\nkuin muutoin, ja warjellaan tarkkaasti wilulda olkimatoilla Klasi-\ntaikka Paperi-akkunain alla.\n\n\n§. 3.\n\nPlantu lawot täytetään palawalla ja löyhkäwällä Sonnalla, lopusta\nMaaliskuuta ja kokoon pannaan se ensin löyhästi, että sonda rupee hywin\nlämmittämään, jonga jälkeen se jotakin kowemmin kokoon tallataan, ja\nsen jälkeen lisätään Plantu-lawoon yxi korteli muldaa, johon siemmenet\nkylwetään. Jota waremmin Plantu-lawo asetetaan sitä korkiammalle ja\nenämmin se sonnalla täytetään, nijnkuin myöskin usein puoli toista\nkortelia muldaa tarwitaan sen täytteexi; Sillä jos Plantuin juuret\nkuumaan sondaan ulottuwat nijn ne kohta kuiwettuuwat, joka myös tapahtu\njos ei yhtä taikka kahta kertaa päiwäsä Plantu-lawon akkunoita awata,\nettä se saa tulehtua.\n\n\n§.4.\n\nJos mulda Plantu-lawosa paljo kuiwahta, ja wedettemyden tähden plantut\nwalkeneewat ja rupewat lakastumaan, nijn se joskuus kastetaan. Jos\nsiemenet owat tuoreet ja raikkaat, nijn Plantu lawosa itäpi.\n\n  Persilia     30 päiw.     Portlaka        6. p.\n  Spinati       5.          Winruta        12.\n  Sallati       5.          Timja          12.\n  Purju        15.          Spaniankrassa  12.\n  Silleri      35.          Salwia         12.\n  Isoppi        20.         Såkerin juuret 30.\n  Kyndeli       10.         Sipuli         15.\n  Meirami       12.         Melonit         8.\n  Krassa         3.         Pumput          8.\n  Kaalin\n    siemenet     8.         Rädisit         5.\n  Pasilika       6.         Räätikät        8.\n\nSenjälken kuin Plantu-lawosa on enämbi taikka wähembi lämmindä, ja\nsiemenet enämmän eli wähemmin raikkaat, itaä yxi osa näistä wielä\npikemmin kuin mainittu on.\n\n\n§. 5.\n\nMuldasta, sannan sekaista maata, waatiwat kaikki Krydimaan kaswannot,\nja taittaan ilman Planttu-lawoa siihen kohta kylwää kaikkinaiset\nsiemenet, joista idulle puhkeewat.\n\n\n    Muretit       20. päiw. Snittkaali   8. p.\n    Palsternakat  20.   Härkä papu      12.\n    Röbetit       12.   Sokeri papu     12.\n    Sipuli        20.   Turkin papu     12.\n    _Cochlearia_ karwas Talwi krassa     8.\n       Krassa     12.   Talwi Spinati    10.\n    Molla          8.   Talwi Suolakkeet 12.\n    Dilli         12.\n    Kirweli        6.   Talwi Kirweli 8. §.\n    Sinappi       12.\n    Naurijt        6.   Anexet          16.\n\n\nKuinqa kaikki nämät krydimaan yrtit kaswandoon saatetaan, sijttä\nedespannan lawiambi neuwo seurawaisisa.\n\n\n§. 6.\n\nJuurten kautta taittaan wielä myös muutamat Krydimaan yrtit\nparemmin kaswatetta kuin siemenillä; Senkaldaiset owat Piparroti,\nÄrtskokit, Maanpäärynät, Silleri juuret, Sokeri juuret, Kynsi-laukka,\nRuoho-laukka, (Gräs-löki), Tulpanit, Narcissit, Liljat ja monenlaiset\nmuut Kukkaiset.\n\n\n§. 7.\n\nSallati on kahtalainen, Kupu- taikka Lehti-Sallati, ja nämät kylwetään\nnijnkuin sanottu on, Krassan kanssa warhain kewäillä Planttu-lawoille.\nJos ennen kylwöä siemenet yxi wuorokausi idätetään lumiwedesä, nijn ne\nsitä pikemmin itääwät. Kupu-Sallatin siemenet kylwetään harwembaan,\nja kuin plantut owat kolme tuuma isot, nijn ne Rabbattijn (Krydimaan\nsängyn syrjin) taikka mualle Krydimaahan erinänsä, puoli kynärää joka\nplantun wälillä ulosistutetaan. Lehti-Sallati kylwetään muutoin koko\nsuwi- ja syxykausi joka 14:nes päiwä että lehdet nijn kauwan kuin ne\nowat kaiskerat ja pienet taittaan nauttia.\n\n\n§. 8.\n\nSuwi Kirweli kylwetään warhain kewäillä kalweseen, josa se parhain\nkaswaa, ja itzeensä sitte joka wuosi uloskylwä. Spanian taikka\nTalwi-Kirweli kylwetään syxyllä nijnkuin puun siemenet. Itää kewäillä\nja kaswa sitte juuresta monda wuotta. Suwi-krassa kylwetään nijn\npian kuin kirsi maasta on lähtenyt; kuukautta taaskin hiljemmin\nTalwi-Krassa, ja _(Cochlearia)_ karwas Krassa, jotka yli Talwen lumen\nalla wiherjäisenä ja raikkaana pysywät. Spanian Krassa _(Tropeolum,)_\nkylwetään ensin Plantu-lawoin, ja sitte ulosistutetaan plantuisa.\nSiemenet tästä yrtistä pitä koottaman, ennen kuin ne nijn tuleunduwat,\nettä ne maahan putoowat, sillä harwoin ne sitte enää itääwät.\n\n\n§. 9.\n\nSuwi-Spinati kylwetään plantu lawoin ensin kewäillä §. 2. 3. 4. taikka\nmyös muuhun Krydimaan muldaan, kerta kuukaudesa, sillä se ylöskaswa\npian siemenijn. Talwi-Spinati taittaan nijn hywin kylwettää kewäillä\nkuin syys puoleen, ja taittaan sitte enin osa lehdistä syxyllä pojes\nleikata, koska yhtä hywin sen juurista uudet lehden pensaat kewäillä\nuloskaswawat Talwi Suolake (Spanian Syra,) on samankaldainen. Jos\nnäiden yrttein siemenet ennen kylwöö yxi eli pari wuorokautta, lipeen\nsekaisesa sonda wedesä idätetään nijn ne sitä pikemmin itääwät ja\nkaswawat.\n\n\n§. 10.\n\nPortlaka, Meirami, Kyndeli, Timia, Basilika, Salwia, Isoppi, Silleri\n§. 2. 4. nämät kaikki ulosistutetaan lihawaan hikiseen maahan, yxi\nkortteli joka Plantun wälille, sitte kuin ne owat Sormen pituisexi\nkaswaneet. Sillerin kanssa on erittäin tarpellinen että nijn\nnaatti-lehdistä kuin juuresta jotakin pojes leikataan ja nypitään ennen\nkuin ne istutetaan. Krydimaan sängyyn joka on 2 kyynärä lawia taittaan\nistutetta 4:ä riwiä Silleri-plantuja puoli kyynärää jokaitzen wälillä,\nja sitte kuin ne rupeewat kaswamaan ja juurtumaan nijn kootaan mulda\njuurten idun ymbärille, josta ne sitten paremmin kaswawat.\n\n\n§. 11.\n\nSitte kuin Melonit ja Pumput Plantu lawosa owat kaswaneet 3 tuman\nsuruteen, nijn muutetaan Melonit wastauudesta Plantulawoin ja\nistutetaan erittäin kyynärä joka plantun wälille, klasi akkunoitten\nalla kaswamaan. Pumpuin plantut taittaan mualle krydimaahan senlaisijn\npaikkoin ulosistutetta, josa auringon paiste parhain koko päiwän\nlämmittää. Gurkut taittaan kaswoxi tuletetta, osittain plantu lawoisa\nkuin paras on, taikka lihawasa mullasa ja sängyn syrjisä jotka auringon\npaisteesa owat. Jos siemenistä taikka plantuista Gurkuja edestuotetaan,\nnijn tehdään aina muldaan 2 tuuma sywä wako, johon ne pannaan, että\nnijn hywin sateesta märkyys, sitä paremmin itzeensä kokopi nesteexi,\nnijnkuin myös, että kuin Gurkut kastetaan wesi, sitte paremmin pysähtä\njuurten ymbäristölle.\n\n\n§. 12.\n\nMuretit owat kahtalaiset, taikka keltaiset eli walwan keltaiset,\nja pehmenewät keitosa ne ensimmäiset ei nijn hywin, kuin ne walwan\nkeltaiset. Nijn pian kuin kirsi lähtee maasta, kylwetään näitä sannan\nsekaiseen mutu muldaan, joka on hywin sywästi uloskaiwettu, ja jota\nei samana wuonna ole sonnitettu, sillä muutoin toukat ja madot näitä\njuuria wihaawat. Kylwösä sekotetaan Muretin siemenet sandaan, että\nne sitä harwembaan taittaan uloskylwettää, ja sitä suuremmat juuret,\nnijstä sitte uloskaswawat. Yxi luodi muretin siemeniä pijsaa, ja\ntaittaan kylwettää yhteen krydimaan sängyn, joka on 16 kyynärä pitkä\nja 2 kyynärä lawia. Palsternakat kylwetään samalla muoto, waan\ntajembaan; sillä harwoin nijstä kaikki siemenet itääwät, ja jos ne\ntihuusti ylöstulisit nijn harwennetaan nijtä nijn muodoin, että yxi\nosa plantuista pojes noukitaan. Ilman tätä taittaan aina hyödytyxellä\nMurettein ja Palsternakkain sekaan harwaan uloskylwää wähän\nKupusallatia, Dilliä ja Mollaa.\n\n\n§. 13.\n\nLehti- ja Juuri Persilian siemenet pysywät ylitze 30 wuorokauden maasa\nennen kuin ne itääwät § 4. Sentähden tehdään aikaisin kewäillä hieta\nmuldaan juuri sywäldä kaiwettu krydimaan sängy näitä warten; ja paitzi\nsitä, että Persilia aikaisin taittaan edestuoda plantulawosa, nijn\nwielä waremmin saadan nähdä sen wiljakas kaswo jos jo Huhti kuusa\njoku kruku eli pytty hywällä mullalla täytetään ja se sitte kuin\nPersilian siemenet sijhen kylwetyt owat 8 taikka 9 wuorokautta alinomaa\nhaalialla wedellä kastetaan, jonga jälkeen ne ynnä mullan kanssa sijhen\nwalmistettuun krydimaan sängyyn uloskylwetään. Juuri-Persilia kylwetään\nharwembaan kuin Lehti-Persilia. Syxyllä ylösotetaan yxi osa Persiljan\njuuria ja tallella pidetään kuiwasa sannasa yli talwen, sopiwaisten\ntarwetten täytteexi. Osittain peitetään ne Hallan tullesa Marras kuusa\nohuelda lewitettyillä kuusen eli katawan haoilla, josta ne sitten yli\ntalwen taitawat seisowaiset olla, jos muutoin krydimaa ei aiwan wetinen\nole.\n\n\n§. 14.\n\nRödbetit ja Talwi-Rädisit taittaan kylwää sawen sekaiseen mulda maahan\nselwään riwijn, nuoran jälkeen. Ne edelliset aikaisin kewäillä puolda\nkortelia jokaisen ehiän siemenen wälille. Ne jälkimmäiset mitzomaarian\npäiwän jälkeen; jos lehdet pois nypitään sydän lehteen asti, nijn ne\nratki isoxi kaswaawat. Kuitengin on nijtä nypityitä paikkoja kuiwalla\nmullalla peittäminen ettei sade ja märkyys juuria mahda turmella kaswon\naikana. Kuukautisiet Rädisit ja Räätikät kylwetään osittain Sallatin\nkanssa kewäillä plantulawoin, osittain kerta jokaitzesa kuusa koko suwi\nja syyskausi. Schorzonera kylwetään samanlaiseen maahan, waan tajembaan\nja paremmin päiwän rindaan, ja näiden juuria ei nautita ennenkuin\ntoisena wuonna. Tragoponin kanssa on sama laita. Waan tästä taittaan ne\nhendukaiset lehdet, ja warsi juurelda mullasa pois leikata ja syödä.\n\n\n§. 15.\n\nSåkeri juuret taittaan samalla muoto kuin Persilian juuretkin §. 13.\nOsittain siemenistä kaswatettaa, osittain juurista istutetta. Istutaisa\njätetään ainoastansa wähä juuresta lehtijn ja leikataan myös enin osa\npois lehtiwarresta ulos istuttamisesa. Paras on näitä juuria nuoraa\nmyöden riwijn istuttaa kortelia pitkälle toinen toisestansa. Ärtskäkit\nja Maa-päärynät kaswawat wiljakkaammin kuiwasa hjeta mullasa auringon\npuolella, ja menestywät parhain juurten istuttamisen kautta jotka\ntaittaan usiambijn palaisijn jaetta, jos waan wähä idusta jätetään\njoca palaan. Jota lihawambi maa, sitä suuremmat juuret. Maa-päärynät\nei seiso yli talwen. Waan Ärtskäkit aiwan hywin, jos ne ainoastansa\nkuiwaan maahan kaswamaan ulospannut owat. Jos syxyllä warsi tahdotaan\npoisleikata maata myöden ja wihando sydän-lehteen asti ja nijtä wähän\nsuojata hewoisen sonnalla, sitte kuin maa nijden ymbäristöllä on kokoon\nlykätty, nijn ei ole pelkoo että halla nijtä turmelee.\n\n\n§. 16.\n\nSparisi on yxi nijstä kallijmista krydi maan yrteistä, joita meidän\nmaasa kaswatetaan. Ennen kuin siemenet tästä ulos kylwetään, kaiwetaan\nkryydi maan sängy kyynärää sywäxi, josta kaikki mulda pojes otetaan\nja pannaan ensin sen pohjalle, puoli kyynärää sawee, joka wahwasti\nkokoon tallataan, senjälkeen täytetään puolelda kyynäräldä, lihawalla\nhjeta mullalla, johon, jos sängy on 2 kyynärää lawia, kylwetään\nSparisi siemenet 4:än riwijn, sitte jos sjemenet owat raikkaat ja\nusein kastetaan, itääwät ne 14 wuorokauden jälkeen, jos ej pikemmin.\nSyys puoleen korootetaan ja lisätään tämän plantusängyn päälle, näiden\nplanttuin kaswoxi 2 tuuma hywää muhu muldaa, ja sitte kuin ne kewäillä\nedes kaswaneet owat; otetaan tästä plantu sängystä pojes nijn paljon\nplantuja että yxi korteli jääpi joka taimen wälille ja korootetaan\ntaaskin tämä plantusängy 2 tuuman mullalla. Plantut jotka tihuusti owat\nylös kaswaneet, istutetaan erittäin Plantu-sängyyn joka samalla muoto\nkuin se edellinengin, asetettu on. Senjälkeen ej tarwitze nämät Sparisi\nsängyt muuta perään katzandoo kuin että ne syxyllä joka wuosi 2 taikka\n3 tuumaa, sywällä mullalla korootetaan ja ensin ruohoista puhdistetaan.\nSe kuin sparisia tällä tawalla kaswattaa, taitaa 3:en wuoden jälkeen\nsen täyteen kaswoon edes tuotta.\n\n\n§. 17. Piparruuti ei kaswa kuiwasa hjeta maasa.\n\nWaan tarwitze sawee perustuxexi, 3:men kortelinsywäldä sannan sekaista\nlihawaa muldaa ruoka mullaxi. Nuorten juurten kautta se parhain\ntaittan kaswatetta, jotka rikki leikataan yhden korttelin pituisexi\nja riwittäin pituden jälkeen kahden tuuman sywydelle, kortelin päähän\ntoinen toisestansa, istutetaan. Sitte pidetään maa paska ruohosta\nwapaana, ja ensimmäisenä wuonna on maa syxyllä peitettäwä ohuelda\nsonnalla, ja senjälkeen joka syxy löyhitettäwä. Samalla muotoo on\ntarpeellinen että joka kewät Piparruuti puhdistetaan nijstä monista\nhaaroista ja siwu-juurista jotka sen caswannon estääwät. Joka toinen\nja kolmas wuosi saadaan Piparruuti maasta hedelmätä koota, jonga wuoxi\nmyös tarpeellinen on että Piparruuti erinäisinä aikoina ulos istutetaan.\n\n\n§. 18.\n\nMitä nijhin kaswannoihin tulee jotka, palkoja kandawat, nijn owat ne\nristat eli herneet, ja pawut. Ristat (ärter) owat nijden luusta jotka\nkewäillä nijn pian kuin kirsi maasta lähtee saadaan kylwää. Aikaiset\nristat kylwetään ensin että nijstä aikaisin hedelmät saadaisijn. Waan\nmutoin ne useemmin on kylwettäwät, jos pitkälle syxyllä wiheriäisiä\npalkoja tahdotaan. Kymärä pawut (krypärter) taittaan kyllä aikaisin\nplantulawoisa klasin alla kaswamaan satta, mutta ei ne tuotta nijn\npaljon hyödytystä kuin nijstä on waiwaa ja kulua. Såkeri pawusta on\nne musta pilkulliset parhaat, sentähden että ne kaikkein hiljemmin\nsyxyllä palkoja tuottawat. Ristat tarwitzewat kohtuullisesti lihawata\nmaata; ja ej kaswa kalweesa. Isot pawut (Härkä pawut) waatiwat enämmän\nAuringon paistetta, ja ei pidä nijtä kylwettämän ennen kuin yö-hallat\nnijn lakkaawat ettei nijstä enää pelkoa ole ja maa on wähän lämminnyt.\nSillä kylmäsä ja märjäsä maasa halkeewat ne idun-aikana ja hukkaan\nmätäneewät. Wijden toistakymmenenen wuotinen koettelemus täällä\nTuruusa on osottanut ettei Såkeri papuja taitta kylwää ennen 18 eli\n20 Touko kuusa, koska wijri pääskynen ensin näyttää itzensä. Isoista\npawuista on tjetyt: härkä pawut, Turkin pawut jotka owat kymärä pawut,\n(krypärter) taikka salko-pawut (stång bönor) ja myös pärlypawut,\njotka kaikki samalla tawalla ruokotaan. Aikaa woitain taittaan ristat\nja pawut sade- eli lumi-wedesä muutamia wuorokausia ennen kuin ne\nkylwetään liotetta.\n\n\n§. 19.\n\nKuinga kaiken laiset kaalit, plantuista kaswatetaan on edelläkäsin §\n4. Mainittu. Paitzi sitä kuin jokainen kaalin kaswattamisesta tjetää,\non muistettawa että sitte kuin ne istutetut plantut kaalimaasa owat\njotakin wahwistuneet, pitä ne mullalla tuettaman eli mulda koottaman\nkorkialle, (kupas) plantun warren ymbäristölle, nijn pitä myös ne\nalimmaiset lehdet pois nykittämän että ne muut sitä paremmin itzeensä\nkuwulle andawat. Ruusu kaalin plantut (Blomkål,) istutetaan lihawaan\nhjeta-muldaan auringon paisteseen, kuitengin nijn ettei kaalilda mahda\nnestettä puuttua. Sini kaali (Blåkål,) joka yli talwen seiso, taittaan\nilman plantu lawoo kylwää kylmään maahan aikaisin kewäillä, ja myös\nhiljemmin syxyllä. Kaalin warjelemisexi madoilda on paras lewittää\nkaali maan ylitze wanhoja werkkoja eli nuottia jonga kautta perhoiset\nestetään muniaansa laskemasta kaalin päälle joista madot tuleewat. Jos\nkaalisa jo matoja on nijn on peräänkatzominen jos ne, sitte kuin äskön\nsade on ollut, owat lymyttäneet itzeensä sisämmäiselle puolelle nijstä\nalammaisista lehdistä märkyydeldä warjoon, josta sitte ne kohta pojes\nnykitään ja nijn muodoin enin osa madoista ynnä poisotetaan. Juuri\nmadosta ej ole enimmiten pelkoa jos ej kaalia palamattoman tuoreen\nsonnan päälle istuteta.\n\n\n§. 20.\n\nLaukat jotka meidän maasamme kaswaawat, owat Purju, ruoho laukka\n_charlatti_ ja nijn cutzuttu Johannexen laukka, nijn myös sipuli\nja kynsi laukka. Se ensimmäinen kylwetään kewäillä sjemenistä\nplantu lawoille ja ulos istutetaan sitten kuin se on kaswanut\nsormen-pituudelle, ja ruokotaan nijn kuin Sillerijstä § 10 sanottu\non. Ruoho laukka enänee huokiasti jos taimet istutetan toisijn\npaikkoin wasta uudesta, ja taittaan myös mjelen jälkeen, korituxet\nusiammalla tawalla kryydi maahan sijttä sen kaswaisa tehdä. Jota\nuseimmin se keritään sitä enämmän ja paremmin se kaswaa. _Charlatti_\nlaukka istutetaan juurista Jacobin päiwän aikaan, sitte kuin lehdet\nwalwastuneet ja kuiwettuneet owat, otetaan ne ylös, kuiwataan wähän ja\njälleensa istutetaan 4 tuuma toinen toisestansa ja 2 tuuman sywydelle\nmaan sisälle. Johannexen laukka istutetaan Elo-kuusa hellään, ja\nlahtiaan maahan, neljäs osa kyynärätä joka laukan wälille; Seurawaisena\nkewännä kelpaa se ruaxi, ja kappaleen aikaa suwesta istutus ajaan\npuoleen, syxyllä rupe se kowenemaan ja puisexi itzeensä wetämään.\nSipuli waati lihawata ja sawen sekaista mulda maata, kylwetään sitte\nkuin yö-hallat lakkawat, sitte kuin sjemenet jotka owat maasa 20\nwuorokautta ennen kuin ne itääwät, edellä woittain muutamia wuorokausia\nowat lumi- taikka sadewedesä liwotetuxi tulleet. Sipuli pitä hywin\nkastettaman sekä silloin kuin se sjemenisä maasa on, että myös sen\njälkeen ja paska ruohosta wapaana pidettämän. Jos sen wiho sitte kuin\nse jotakin on ylöskaswanut ja wahwistunut maata myöden tallataan, nijn\ntule itze sipulin juuri kookkaammaxi.\n\n\n§. 21.\n\nSinappi kylwetään aikaisin kewäillä kohtullisesti lihawaan maahan, ja\npidetään aluusta wapaana paska ruohosta, sitte se edespäin itzestäänsa\nloput kaswamiseensa aikana tukahuttaa. Anexet ja Korianderi kylwetään\nsamalla muoto aikaisin kewäillä sanda mahan joka sinä siwusa muldanen\non, kuiwijn paikkoin auringon rinnasa, nijn ne meidängin maasamme\nennen kuin syys hallat tulewat, tuleunduneet sjemenet edes tuowat;\nmutta Fänkåli on myöhäisembi, ja anda sjemenensä wasta toisena wuonna\nja owat sen juuret hiljain syxyllä ylös otettawat ja sannasa yli\ntalwen kellarisa tallella pidettäwät nijn myös aikaisin kewäillä\nulosistutettawat, nijn taita Fänkåli Suomen maasakin tuleendua ja\ntäydet sjemenet edestuoda.\n\n\n\n"]