[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$f598uP2XhSr710c2aoEQBSOrKEInRFosOvvihgt838zU":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":11,"gutenbergSubjects":20,"gutenbergCategories":21,"gutenbergSummary":11,"gutenbergTranslators":22,"gutenbergDownloadCount":11,"aiDescription":23,"preamble":24,"content":25},3429,"Flora fennica","Lönnrot, Elias",1802,1884,"3429-lonnrot-elias-flora-fennica","3429__Lönnrot_Elias__Flora_fennica",null,"tietokirja",[],[],"fi",1860,101180,644324,false,[],[],[],"Lönnrotin laatima teos on Suomen ensimmäinen kattava kasvioppi. Se sisältää kasvien tieteellisiä kuvauksia, suomenkielisiä nimityksiä sekä tietoa lajien lääkinnällisistä ja hyötykäyttöön liittyvistä ominaisuuksista.","Elias Lönnrotin 'Flora fennica' on Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 3429.\nE-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten\nemme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan käytön ja levityksen\nsuhteen.\n\nTämän e-kirjan ovat tuottaneet Jari Koivisto ja Projekti Lönnrot.","FLORA FENNICA — SUOMEN KASVISTO\n\nKoelma\n\n\nKirj.\n\nELIAS LÖNNROT\n\n\nSuomalaisen kirjallisuuden Seuran Toimituksia. 24 Osa,\n\n\n\n\n\nHelsingissä,\nSuomalaisen Kirjallisuuden Seura,\n1860.\n\n\n\n\n\n\n      Imprimatur:  Heimbürger.\n\n\n\n\nAlkulause.\n\n\nTarpeellisinten ja hyödyllisinten koulu-oppien sekaan on epäilemättä\nkasvioppi luettava. Se tarjoaa samassa sielun, kun ruumiinki voimille\nhyvin sopivaa ja otollista harjoitusta, eikä kun moni muu oppi-aine\nyksipuolisesti ainoastaan edellisille. En tiedä, mikä paremmin kun\nkasvioppi totuttaisi harjoittajaansa omavaraiseen tutkintoon ja\nulkonaisten erinäisyyksien tarkkaan havaintoon, enkä myös, mikä\noppilaiselle saattaisi paremman mielihyvityksen, kun se, että äsken\ntuntemattomista kukista sai tuttavia itselleen, tuttavia, jotka\njälkeenpäinkin usein näkee ja joiden seurassa voipi monta iloista\nhetkeä viettää, monella suloisella muistolta mieltänsä lohdutella,\nettei suuresti kaipaakkaan muita joutavia, usein turmelevaisiaki\nseuroja. Kasvien tutkinto ja niistä omalla työllään selvän saaminen\ntotuttaa hänen vähitellen muistakin ennen tuntemattomista kohdista\nselvää pyytämään, eikä heti epäilyksiin heittäytymään, kun jotain\nsellaista eteen sattuu.\n\nOutoin uusien kasvien etsintö-matkat ahoilla, nurmilla, kedoilla,\nlaksoissa, mäillä, vuorilla ja tuntureilla, soissa, rämeissä ja\nkorpiloissa saattaa myös ruumiille kyllä terveellistä liikuntoa, ettei\nolekkaan suurta vaaraa ja pelkoa kirjan ääressä koukkuun kasvamisesta.\nEikä se aika, mikä semmoisiin matkustuksiin kuluu, tule juuri mihinkään\nlukuun, sillä istua ihminen ei muutenkaan aina jaksa, jonka tähden\nmoni paremman puutteessa etsii väliaikaista liikuntoa turhissa, usein\nvahingollisissaki huvituksissa.\n\nKasviopin sanotaan myös vaikuttavan siveämielisyyttä, tyyneyttä ja\nlempeyttä harjoittajissansa, joka kyllä onkin uskottava asia, sillä\nmonet muutkin ulkonaiset kohdat, joiden vaiheella tulet, kauvemmin\nelämään, usein taivuttavat mielen mukaansa.\n\nErisanoista, joita kasviopissa, kuin muissakin itsenäisissä\ntietohaaroissa tavataan, ei tarvitse kenenkään pelästyä, jotta niiden\ntähden heittäisi koko kasviopin sikseen. Onhan merimiehilläki paljo\nomia sanoja, mutta ei kukaan merimieheksi rupeava niitä pelänne.\nKasviopin erisanat suomenkielessä eivät paljon eroakkaan tavallisista\nsanoista, ja toisekseen voipi jo vähemmälläki niiden tuntemisella\nruveta erityisiä kasveja tutkimaan, jonka alla erisanat ikään kuin\nitsestään pian selviävät ymmärrettäväksi.\n\nMelkein tähän tapaan koin jo 13 vuotta sitte kansan opetuksesta\nkirjoittaissani kasvioppia puolustella[1], eikä ole syytä nytkään\ntoisin siitä ajatellakseni. Sopimattomasti kyllä tähän asti meillä\nei ole ollut suomalaista kasvioppia, ja juuri sitä puutosta olenki\ntällä tekoseltani pyytänyt poistaa. Tunsin kyllä jo työhön ruvetessani\noman kehnouteni siihen, kun en koskaan olekkaan varsinainen\nkasvitutkija ollut, ja siitä sille itse työki vielä monasti uudelleen\nmuistutti minua, vaikka en kuitenkaan hennonnut heittää yritystäni,\nkun tietämätöntä oli, ottaisiko joku toinen sitä pitkään aikaan\ntoimittaakseensa. Nyt valmistuneena olkoonpa tämä kasvioppi millainen\nhyvänsä, se ansio on sillä kuitenki, että on tien raivaajana\nvastaisille paremmille.\n\nParhaana ja alinomaisena apunani olen käyttänyt seuraavia:\n\n1. Herbarium Musei Fennici af W. Nylander och Th. Salan. Helsingf.\n1859. 2. Handbok i Skandinaviens Flora af C. Hartman. Stockholm\n1858. 3. Svensk Flora af S. Liljeblad. Upsal. 1816 4. Svensk Botanik\n1802-1843.\n\nEnsimäistä olen seurannut kasvien järestämisessä ja kasvanto-paikkain\nosottamisessa. Kun siinä ei kuitenkaan nimitetä muita paikkoja, kun\nmistä niitä on museon kokoukseen saatu, niin moni kasvi kyllä kasvaa\nlaajemmaltaki Suomessa, kun minkä samat osotukset viittaavat.\n\nEnimpien kasvien suku- ja lajiselitys, kukkima-ajan ja kasvi-alan\nmääräys, kasvin tavallisuus tahi harvinaisuus on n:o 2:n mukaan\n[2]. Muutamat Suomen kasvit niissä suhteissa välistä vähän eroavat\nruotsalaisista vertaisistansa, jota eroamista kuitenki harvoin on\nmäärätä taidettu.\n\nKasvien ja kasviosain lääkevoima tahi muu hyöty ja käytäntö on\nenimmiten n:o 3:n ja 4:n jälkeen. Tässä sopinee muistuttaa, täyden\nlääkevoiman olevan juurissa ainoastaan varhain keväällä tahi myöhään\nsyksyllä koottuna, kuorialueissa ennen lehden puhkeamista, varsissa ja\nlehdissä vähä ennen kukkimista, kukissa ja kukkapäissä juuri kukkimisen\nalussa, marjoissa ja siemenissä valmistuneina, ja että ne ovat silloin\npoutasäällä koottavat ja sitte varjopaikassa, ei päivänpaisteessa,\nkuivattavat. Lajiselitysten Hartman'ista suomentamisessa on Nurmijärven\npitäjän koulumestari Malakias Kostiander minua paljon auttanut.\nSammalkasvienki lajiselitykset olivat jo kirjoitettuna valmiit,\nmutta kun kirja niistä olisi useampaa arkkia suuremmaksi kasvanut\nja harvat niitä kuitenkin olisivat kysyä tainneet, niin päätin ne\nkokonaan pois jättää. Luultavasti on ensi-alkaville jo kylliksi niiden\nsukuselityksestä yksinänsä. Suomalaisia nimiä muutamilla kasveilla oli\nliiaksiki, toisilla ei ainoatakaan, aivan kuin sanotaanki, hyvällä\nolevan montaki nimeä, pahalla katoavan ainoanki. Niillenki kasveille,\njoilla ennestään ei ollut nimeä, olen parhaan taitoni mukaan kokenut\nsuomalaisen nimen saada, joka työ ei juuri ollutkaan huokeinta, koska\nsiinä piti lukuun ottaa milloin kasvien ulkomuoto, milloin sukulaisuus\ntoisten kasvien kanssa, milloin niiden lääkevoima tahi muu hyöty ja\nkäytäntö, milloin kasvanto-paikka ja senki seitsemän muuta seikkaa.\n\nToisinto-nimiä en tahtonut pois jättää, vaikka kyllä ovatkin sekavia\nja epävakaisia. Yhdellä nimellä välistä osotetaan monta eri kasvia\nja toisen kerran on yhdellä kasvilla monta eri nimeä. Kaikessa\nepävakaisuudessaan semmoiset nimet kuitenki antavat jotain johtoa\nSuomalaisten mielialasta kasveja suhteen kuin monesta muustaki\nlähellisestä seikasta. Ne ovat enimmäksi osaksi tohtori H.A. Reinholman\nkokoamia ja 1850-vuotisessa Suomi-nimisessä aikakirjassa julkaisemia.\n\nKun joku vanha latinainen kasvinimi on lajinimeksi muutettu, on monella\ntapana kirjoittaa se isolla alkupuustavilla, esimerk. Matricaria\nChamomilla, Achillea Millefolium, Artemisia Absinthium. Sitä tapaa\nen ole huolinut noudattaa, kun ei lienekkään muuta kun turhamaista\noppinäytettä, eikä sitä ole seurattu edellä mainitussa Herbarium Musei\nFennici kirjassakaan.\n\nKasviopillisten erisanain selitys on lyhennetty siitä vähän\ntäydellisemmästä, joka tavataan 1858-vuotisessa Suomikirjassa.\nJohtosanat päätteillä -hko, -htava, -kas, -ke, -kkeinen, -llinen,\n-mainen, -ton, -ukka, -va j.n.e. jotka enimmiten ovat pois jätetyt,\nkyllä lienevät jo varsisanansa selityksestä ymmärrettävät. Niin\ntarkoittaa esimerk. vaaleahko, valean puoleista, kertailtava, vähin\nhertan muotoista, varrekas, että jollain on varsi, korvake, jotenki\nkorvan tapaista osaa, korvakkeinen, korvakkeella varustettua,\nkannallinen, kannalla olevaa, kalvomainen, kalvon tapaista tahi\nmuotoista, vartaloton, ilman vartalotta olevaa, lehdykkä, pienoista\nlehteä, varteva, vahvavartista.\n\n\n\n\nSanalyhennyksistä ja merkeistä osottaa:\n\n\n  A.        -- Ahvenanmaalla (Olannissa).\n  ait.      -- aitovierillä.\n  E.- L.    -- etelästä Lappiin asti ja Lapissaki.\n  E.- P.    -- etelästä Pohjanmaalle asti ja\n               Pohjanmaallaki.\n  ed.       -- kuin edellinen, katso edellistä.\n  erinom.   -- erinomattain.\n  H.        -- Hämeessä. Heimo. Hyöty,\n  h., harv. -- harvoin; harvinainen,\n  ist.      -- istutus; istutettava.\n  j.m.      -- ja muualla.\n  j.n.e.    -- ja niin edespäin,\n  jok.      -- jokiloissa.\n  jokivars. -- jokivarsilla,\n  järv.     -- järvivesissä.\n  K.        -- Karjalassa Laatokan rantamailla.\n               Kukka, kukat. Kasvinpaikka.\n  k.ed.     -- kuin edellinen, katso edellistä.\n  kasv.     -- kasvatettava; kasvatetaan.\n  Ke.       -- Karjalan eteläpuolella.\n  Kp.       -- Karjalan pohjoispuolella.\n  Kv.       -- Karjalassa Wenäjän puolella.\n  kank.     -- kankailla.\n  kelt.     -- keltainen.\n  kosi.     -- kosteilla paikoilla.\n  kyl.      -- kylätienoilla.\n  kylv.     -- kylvetään; kylvettävä.\n  käyt.     -- käytetään.\n  I.        -- eli; tahi.\n  L.        -- Lapissa (Suomen puolella). Luokka.\n  Lv.       -- Lapissa Wenäjän puolella.\n  lait.     -- laitumilla.\n  laks.     -- laksoissa.\n  leht.     -- lehtomaissa.\n  linj.     -- linja; linjan(1/10 osa tuumaa).\n  lop.      -- lopulta, lopullisesti.\n  lähi.     -- lähteitten ympärillä.\n  m., melk. -- melkein.\n  mer.      -- merirannoilla.\n  mets.     -- metsissä,\n  mäk.      -- mäkimaissa,\n  niit.     -- niituilla.\n  P.        -- Pohjanmaan pohjoispuolella.\n  Pe.       -- Pohjanmaan eteläpuolella.\n  paik.     -- paikoissa, paikoilla.\n  pelt.     -- peltomaissa.\n  pient.    -- pientareilla.\n  pih.      -- pihoilla.\n  pit.      -- pituinen.\n  pun.      -- punainen.\n  päiv.     -- päivänpaisteessa.\n  rant.     -- rantasilla, rannoilla.\n  rint.     -- mäki-, ahorinteillä.\n  rusk.     -- ruskea.\n  ryytim.   -- ryytimaissa.\n  räm.      -- rämeissä.\n  S.        -- Savossa.\n  salit.    -- saniaisessa maassa,\n  saviper.  -- saviperäisessä maassa,\n  sein.     -- seinävierillä, seinuksilla,\n  seur.     -- seuraava; kuin scuraava.\n  sieni.    -- siemenet,\n  sin.      -- sininen.\n  St.       -- Satakunnassa.\n  T.        -- Turun puolella,\n  t.        -- tahi, taikka.\n  tav.      -- tavallisesti, tavallinen.\n  tien.     -- tienoilla.\n  tievars.  -- tievarsilla.\n  tois.     -- toisintolaji.\n  tunt.     -- tunturi; tuntureilla.\n  tuum.     -- tuuma; tuuman.\n  töyr.     -- töyräillä.\n  U.        -- Uudella maalla,\n  us.       -- usein.\n  vaaks.    -- vaaksa; vaaksan,\n  valk.     -- valkea, valkoinen,\n  valin.    -- valmistuneena,\n  varj.     -- varjopaikoissa,\n  vehr.     -- vehreä, viherjä.\n  ves.      -- vesipaikoissa.\n  vesiper.  -- vesiperäisillä paikoilla.\n  vet.      -- vetisillä paikoilla.\n  vilj.     -- viljöksillä, viljelömailla.\n  vuor.     -- vuoriseuduilla.\n  väl.      -- välisti.\n  y. k.     -- yksi kun, sama kun.\n  yl.       -- yleinen; yleisesti.\n  ☉         -- vuosinaisella\n  ☽         -- kaksivuotisella juurella.\n  ♃         -- monivuotisella\n  ♄         -- pensas- tahi puukasvi.\n  ♄♃        -- ruohontapainen pensas.\n  ♂         -- hedekukka; hedekasvi.\n  ϙ              -- emikukka; emikasvi.\n  (—)        -- vaihteleva edellisen ja seuraavan\n               tunnussanan välillä, esimerk.\n               1-5 s. o. 1, 2, 3, 4 tahi 5.\n  ☉ ☽, ♃       -merkkih seuraava numero osottaa\n               kuukautta, jona kasvi kukkii,\n               esimerk. 3 touko-kuuta, 6 kesäkuuta\n               j.n.e.\n\nKasvien latinaista suku- ja lajinimeä seuraavat viitta-puustavit,\njonkalaisia ovat Ag. All. DC. Fr. Hn. Lam. Led. Nyl. Reich. Sæl. Sw.\nTrin. Wg. Willd. j.n.e., ovat niiden kasvitutkijain nimilyhennyksiä,\njoilta sama kasvi on sen nimensä saanut. Edistyneille kasvitutkijoillen\nilmanki tuttuja ovat ne muiden niin tuiki tarpeettomat tietää, että\nniiden selityksellä en tahtonut tätä alkulausetta pidentää. Kaikki\nne latinaiset kasvinimet, joita mitään semmoista ei seuraa, ovat\nikimainion Linnein antamia tahi käyttämiä.\n\nHelsingistä lokakuussa l860. E. L.\n\n\n\nLinnein kasviluokat\n\n\nHeteet tasapitkiä t. epäpitkiä. 1.—13.\n\n  Heteitä  1.     1. Yksiheteisiä (monandria).\n  Heteitä  2.     2. Kaksiheteisiä (diandria).\n  Heteitä  3.     3. Kolmiheteisiä (triandria).\n  Heteitä  4.     4. Neliheteisiä (tetrandria).\n  Heteitä  5.     5. Viisiheteisiä (pentandria).\n  Heteitä  6.     6. Kuusiheteisiä (hexandria).\n  Heteitä  7.     7. Seitsenheteisiä (heptandria).\n  Heteitä  8.     8. Kahdeksaheteisiä (octandria).\n  Heteitä  9.     9. Yhdeksäheteisiä (enneandria).\n  Heteitä 10.    10. Kymnienheteisiä (decandria).\n  Heteitä 12-19. 11. Kaksitoistaheteisiä (dodeandria).\n                 12. Parikymmenheteisiä (icosandria).\n                     Heteitä monta, kiinni verhossa\n                  13. Moniheteisiä (polyandria).\n                     Heteitä monta, kiinni emipohjassa\n\n  Heteet erin toisistaan. 1.—15.\n\n  14. Kaksivaltiaita  Heteet eripitkiä 4,\n      (didynamia). joista 2 pidempää.\n  15. Nelivaltiaita Heteet eripitkiä 6,\n      (tetradynamia). joista 4 pidempää.\n\n\n  Heteet eripontisia. 1.— 18.\n\n  16. Yksikuntaisia Palhot yhdistyneet 1:hen kimppuun\n  (   monadelphia).\n  17. Kaksikuntaisia Palhot yhdistyneet 22:hen kippuun\n      (diadelphia).\n  18. Monikuntaisia Palhot yhdistyneet moneen kimppuun\n      (polyadelphia).\n\n  Heteet emistä erillään. 1.— 19.\n\n  19. Yhdyskukkaisia Ponnet yhteen kasvettuneet\n      (syngenesia).\n\n  Kukat kaksineuvoisia. 1.— 20.\n\n  20. Emiheteisiä. Heteet (1, 2, 6) ja emi yhteen\n      kasvaneet (gynandria).\n\n  Siiteosat selviä  1.— 23.\n\n  21. Yksikotisia. Kukat erineuvoisia. Hede-\n      ja emikukat samassa kasvissa (moncecia).\n  22. Kaksikotisia. Kukat erineuvoisia. Hede-\n      ja emikukat eri kasveissa (dioccia).\n  23. Sekasopuisia. Kukat erineuvoisia. Hede- ja emikukkia\n      ynnä täysi-neuvoisten kanssa (polygamia).\n\n  Siiteosat epäselviä. 24.\n\n  24. Salasiittiöitä (cryptogamia).\n\n\n  Edellisestä osotuksesta löydetään siis luokka,\n  mihin kukin kasvi kuuluu, ja sikäli tavataan.\n\n  I. Kasvit ilman selvittä siiteositta 24 luokassa.\n\n  II. Ne joiden kaikki kukat ovat 2-neuvoisia 1-20 luokassa.\n\n  1:llä heteellä joko 1 tahi 20 luokassa.\n  2:lla     \"      \"  2 tahi 20 luokassa.\n  3:lla     \"      \"          3 luokassa.\n  4:lIä     \"    joko 4 tahi 14 luokassa.\n  5:llä     \"         5, 16 tahi 19 luokassa.\n  6:lla     \"      \"  6, 13, 17 tahi 20 luokassa.\n  7:lla     \"                 7 luokassa.\n  8:lla     \"    joko         8 tahi 17 luokassa.\n  9:llä     \"                         9 luokassa.\n  10:llä    \"    joko    10, 16 tahi 17 luokassa.\n  12-19:llä \"                        11 luokassa.\n  20-1000:lla    joko 12,13, 16 tahi 18 luokassa.\n\n  III. Sekä 2- että l-neuvoisilla  kukilla 23 l.\n\n  IV. Ainoastaan 1-neuvoisilla joko 21 tahi 22 l.\n\nHeteitä lukiessa on muistettava, että niiden ponnet siittämisen\nperästä pian varisevat ja ainoastansa palhot tavallisesti jäävät\njälille. Muutamissa kasveissa hedetten luku on epävakainen. Niin\nesimerk. on trientalisella usein vaan 6 hedettä, ehkä tavallisesti 7,\njonka tähden se onki seitsenheteisiin asetettu. Toisissa harvoissa\nkasvisuvuissa hedetten luku vaihtelehtii joko saman varren eri kukissa\ntaikka saman suvun eri lajeissa. Ne semmoiset luetaan siihen luokkaan,\nmihin suurimman hedelukunsa mukaan kuuluvat. Niin esimerk. tavataan\nmonotropa:n päällimmäisessä kukassa 10 hedettä, muissa ei kun 8. Se\nluetaan siis kymmenheteisiin. Polygonum-suvun eri lajit vaihtelevat\n3:llä, 6:lla ja 8:lla heteellä, ja luetaan kahdeksaheteisiin.\n\nNe sulkiaisilla (--) erotetut, jota kuta luokkaa, lahkoa tahi\nlahkojakoa seuraavat kasvisuvut tahi lajit juuri ovat semmoisia\nepävakaisia. Niinen seuraavat numerot (isottavat, mihin ne oikeastaan\nkuuluvat). Niin esimerk. tavataan 2:sen luokan kaksemisten perässä\n(Anthoxanthum 3, 2), joka merkitsee, että se kasvi tavataan 3:mannen\nluokan kaksemisissä, jos sillä joskus ei olisikkaan kun ainoastansa 2\nhedettä.\n\nHeteet välistä ovat niin kehän peitteessä, ettei niitä ollenkaan näy\nilman kehän halkaisematta. Yhdyskukkaisissa (19 luokka) ne 3 pontta\novat yhdistyneet emin ympäri niin, että näyttävät kun yhdeltä. Kaikki\nsemmoiset kasvit ovat kuitenki luokkansa ja luonnollisen heimonsa\n(synanthereæ t. compositæ) vuoksi helposti tunnettavat siitä,\nettä niillä tavallisesti on paljo pieniä kukkia yhdellä pyoreillä\npohjalla, niinkuin esimerk. voikukalla, ohdakkeella, kissankäpälällä,\npäivänkukalla j.n.e. Orchideæ-heimossa (20 luokka) on hede yhdistynyt\nemin kanssa niin kutsutuksi siitintukuksi 1:llä, harvoin 2:lla,\n2-lokeroisella ponnella päässään.\n\nLahkot itsekussaki luokassa ovat sen osotuksen mukaan, ku niistä\npaikallansa on saatava:\n\n  1-13 luokassa.\n  Yksemisiä (monogynia).\n  Kaksemisiä (digynia).\n  Kolmemisiä (Irigynia).\n  Neliemisiä (tetragynia).\n  Viisemisiä (pentagynia).\n  Kuusemisiä (hexagynia).\n  Seitsenemisiä (heptagynia).\n  Kahdeksaemisiä (octagynia).\n  Yhdeksäemisiä (enneagynia).\n  Kymmenemisiä (decagynia).\n  Moniemisiä (polygynia).\n\n14 luokassa. Paljassiemenisiä (gymnospermia). Kotasiemenisiä\n(angiospermia).\n\n15 luokassa. Liskoisia (siliculosæ). Litukkaisia (siliquosæ).\n\n16-18 luokassa. Viisiheteisiä (pentandria). Kuusiheteisiä (hexandria).\nKahdeksaheteisiä (octandria). Kymmenheteisiä (decandria). Moniheteisiä\n(polyandria).\n\n19 luokassa. Yksisopuisia (monoclinia). Epäsopuisia (polyclinia).\n\n20 luokassa. Yksi-, Kaksiheteisiä.\n\n21 luokassa. Yksi -- Moniheteisiä. Yhdyskukkaisia (syngenesia).\n\n22 luokassa. Yksi -- Moniheteisiä. Yksikuntaisia (monadelphia).\n\n23 luokassa. Yksikotisia (monœcia). Kaksikotisia (diœcia).\n\n  24 luokassa. Sanikkaisia (filices).\n  Sammalia (musci).\n  Leviä (algæ).\n  Sieniä (fungi).\n\nLahkot usein jakauvat kahteen tahi useampaan eri jakoon, merkityt †,\n††. †††, j.n.e., ja välistä vielä nämät jaotki pienempiin tähdeillä\n*, **, *** j.n.e. merkittyihin osiin. Kun sille jota kuta kasvia\ntutkittaissa sen heteistä ja niiden luvusta tahi laadusta on tultu\ntietämään, mihin luokkaan se kuuluu, katsotaan sen emistä, hedelmästä\nja muista tunnus-merkeistä, mihin lahkoon, jakoon ja osaan se\nsopii, sikäli kun niiden osotukset kussaki luokassa johdattavat.\nIsonnuslasilla hedelmän laadun usein saattaa jo ennen hedelmän\nvalmistumistaki nähdä. Toisinaan se kuitenkin on mahdotonta, ja silloin\ntäytyy kasvin muista tunnusmerkeistä sen tarkemmin vaarin ottaa,\ntaikka, missä ne ei anna tarpeeksi selkoa, odottaa kunnes hedelmä\njoutuu.\n\nSittekun kasvin suku on vasta mainitulla tavalla määrätyksi saatu,\netsitään sukuselitettä seuraavan numeron johdolla se luontaisheimo,\njohon sama kasvisuku kuuluu. Jos sitte heimonki selite sopii kasvin\nkanssa yhteen, niin kyllä jo saapi vakuutettu olla siitä, että\ntutkittavalle kasville on oikea sukunimensä saatu. Mutta jos heimon\nselitteessä olisi jotaki vastahakoista, taikka jos kasvi muuten\nei oikein soveltuisi mihinkään sukuun siinä luokassa, johon se\nheteistänsä kuuluisi, niin katsottakoon, eikö sopisi niihin sukuihin,\njotka lahkojaon tahi jako-osan jälestä ovat sulkiaisten (--) sisällä\nnimitetyt.\n\nSuvusta selko saatua mennään sitte saman suvun lajiselitteitä\nkatsomaan, että saataisi kasvin lajikin määrätyksi, joka niiden\npaikallansa olevain osviittain johdolla ja vähällä harjaantumisella ei\njuuri olekkaan mikään erittäin vaikea työ.\n\nLuontaisjärestöstä seuraa jälkeenpäin täydellisempi selitys. Sen 20\nluokkaa eri heimoillensa ovat:\n\n\n\n\nA. SIRKKALEHTISIÄ (cotyledoneæ).\n\n\nI. Yksisirkkaisia (monocotyledoneæ).\n\n1 luokka. Heinäkukkioita (glumifloræ).\n\ne. 1. heimo. Gramineæ.\n\n  2 luokka. Puikelokukkioita (spadicifloræ).\n  e. 2. Cyperaceæ.\n  d. 3. Typhaceæ.\n  c. 4. Potamogetoneæ.\n  b. 3. Aroideæ.\n\n  3 luokka. Liljakukkioita (liliifloræ).\n  e.  6. Juncaceæ.\n  d.  7. Nartheciaceæ.\n  c.  8. Alismaceæ.\n  b.  9. Colchicaceæ.\n  a. 10. Liliaceæ.\n\n  4 luokka. Hedelmäkukkioita (fructifloræ).\n  e. 11. Najadeæ.\n  c. 12. Hydrocharideæ.\n  a. 13. Irideæ.\n     14. Orchideæ.\n\n  II. Kaksisirkkaisia (dicotyledoneæ).\n\n  1 jakso. Terähetiöitä (corollifloræ).\n\n  5 luokka. Siementeräisiä (seminifloræ).\n  a. 15. Synanthereæ.\n     16. Dipsaceæ.\n  b. 17. Valerianeæ.\n  c  18. Rubiaceæ.\n  e. 19. Caprifoliaceæ.\n\n  6 luokka. Läpiteräisiä (annulifloræ).\n  a. 20. Campanulaceæ.\n     21. Lobeliaceæ.\n  b. 22. Convolvulaceæ.\n  c. 23. Boragineæ.\n     24. Labiatæ.\n  d. 25. Menyantheæ.\n  e. 26. Polemoniaceæ.\n\n  7 luokka. Torviteräisiä (tubifloræ).\n\n  a. 27. Oleineæ.\n  c. 28. Asclepiadeæ,\n  d. 29. Gentianeæ.\n  e. 30. Solanaceæ.\n     31. Personatæ.\n     32. Lentibularieæ.\n     33. Primulaceæ.\n     34. Plantagineæ.\n     33. Plumbagineæ.\n\n  2 jakso. Pohjushetiöitä (thalamifloræ).\n\n  8 luokka. Syrjäpohjaisia (discifloræ).\n  a. 36. Corneæ.\n  c. 37. Umbelliferæ.\n     38. Adoxeæ.\n  d. 39. Acerineæ.\n\n  9 luokka. Kantapohjaisia (sertifloræ).\n  a. 40. Nymphæaceæ.\n  c. 41. Ranunculaceæ\n  d. 42. Papaveraceæ.\n     43. Fumariaceæ.\n     44. Cruciferæ.\n  e. 45. Polygaleæ.\n     46. Balsamineæ.\n\n  10 luokka. Peräpohjaisia (columnifloræ).\n  b. 47. Tiliaceæ.\n     48. Malvaceæ.\n     49. Gruinales\n  d. 50. Hypericineæ.\n     51. Cistineæ.\n     52. Violarieæ.\n     53. Droseraceæ.\n  e. 54. Silenaceæ.\n     53. Alsinaceæ.\n     56. Elatineæ.\n\n  3 jakso. Verhohetiöitä (calycifloræ).\n\n  11 luokka. Nieluheteisiä (faucifloræ).\n  a. 57. Cucurbitaceæ.\n     58. Ribesiaceæ.\n     59. Rhamneæ.\n  c. 60. Saxifrageæ.\n     61. Crassulaceæ.\n  e. 62. Lythrarieæ.\n     63. Onagrarieæ.\n     64. Halorhageæ.\n\n  12 luokka. Syrjäheteisiä (rosifloræ).\n  a. 65. Pomaceæ.\n  c. 66. Senticosæ.\n  d. 67. Drupaceæ.\n     68. Papilionaceæ.\n\n  13 luokka. Pohjaheteisiä (centrifloræ).\n  b. 69. Ericineæ.\n     70. Empetreæ.\n  c. 71. Euphorbiaceæ.\n  e. 72. Portulacaceæ.\n     73. Paronychiaceæ.\n     74. Polygoncæ.\n\n  4 jakso. Vajakukkioita (incompletæ).\n\n  14 luokka. Suojuskukkaisia (bracteifloræ).\n  a. 75. Thymeleæ.\n     76. Elæagneæ.\n  c. 77. Ulmaceæ.\n     78. Urticaceæ.\n     79. Chenopodiaceæ.\n\n  15 luokka. Norkkokukkaisia (julifloræ).\n  b. 80. Cupuliferæ.\n  d. 81. Salicineæ.\n  e. 82. Betulineæ.\n     83. Myricaceæ.\n     84. Coniferæ.\n\n  16 luokka. Kehättömiä (nudifloræ).\n  c. 83. Callitrichineæ.\n  e. 86. Ceratophylleæ.\n\n\n\n  B. SIRKATTOMIA (nemeæ).\n\n\n  III. Erivartisia (beteronemeæ).\n\n  17 luokka. Kortteisia (filices).\n  87. Characeæ.\n  88. Equisetaceæ.\n  89. Polypodiaceæ.\n  90. Marsileaceæ.\n  91. Lycopodiaceæ.\n\n  18 luokka. Sammalkasveja (musci).\n  92. Bryaceæ.\n  93. Hepaticæ.\n\n  IV. Sekovartisia (homonemeæ).\n\n  19 luokka. Leviä (algæ)\n  20 luokka. Sieniä (fungi).\n\n\nVasta kuvatussa luontaisjärestössa ne heimonumeron edelliset puustavit\na, b, c, d, e osottavat lahkoja, joita hedelmiin eri laadun mukaan\non 5 kussaki luokassa, vaikka ei Suomen kasveja toki yletykkään joka\nlahkoon muissa kun 3:nnessa ja 6:nnessa luokassa. Niin merkitsee a\nyhdiskotaista, b monikotaista, c erikotaista, d laitasiemenisesti\nyksikotaista, e keskisiemenisesti yksikotaista hedelmää.\n\nSelvemmin, kuin millään muulla tavalla voisi tapahtua, näyttää tämä\nluontaisjärestön osotus kunki kasviheimon sekä likeisemmän että\nkaukaisemman sukulaisuuden toisten heimoin kanssa. Likeisempin sukua\non heimo vierellisten heimoin kanssa samassa luokassa, esimerk. heimo\n44 (cruciferæ) heimoin 43 (fumariacecæ) ja 45 (polygaleæ) kanssa.\nKaukaisempaa sukulaisuutta taas ovat samapuustaviset lahkot ei\nainoastaan sivullisissa luokissa, vaan niissäki, jotka ovat lähinnä\nsuoraan ylempänä ja alempana toisissa jaksoissa, esimerk. heimo 44\nheimoin 25, 39, 50-53, 67 ja 68 kanssa.\n\n\n\n\nKasviosain selitesanoja.\n\n\n1. Kaksi pää-osaa on kasveissa merkittävä:juuri ja varsikko, joista\njälkimäinen jakaupi moneen eri osaan. Itsekullaki osalla on monta\nominaisuutta, jotka tekevät ne eri kasveissa erilaisiksi. Niiden\nselittämiseksi tarvitaan vastaavia, osiksi oudompia sanoja.\n\n2. Pintansa vuoksi on itsekuki osa miten milloinki: kalju (glaber),\njolla ei ole karvoja; sileä (lævis) kun ei ole uurtoja, nyyliä eikä\nmuita epätasaisuuksia; karkea (asper), pienillä kyhmyillä, nyhillä ja\nnystyröillä; karhea (scaber), epäselvillä kankeilla karvoilla; lienteä\n(pubescens), lyhyellä, hienolla, tiheällä karvalla; sametti-nukkainen\n(velutinus); silkkimäinen (sericeus); höyteä (villosus), pitkällä,\nlahealla, tiheällä karvalla; karvainen (pilosus); hatuinen (hirsutus),\nkarkea-, pitkä- ja tihukarvainen; takkuinen (hispidus), karkea-,\npaksuja harvakarvainen; kalsea (hirtus), lyhytkarvaisempi edellistä;\nvillainen (lanatus l. lanuginosus); nutturainen (floccosus),\ntukkupäisellä villalla eli nutturoilla (flocci); vanukkeinen\n(tomentosus), vanuksissa oleva, villainen; seittinen l. lukinverkkoinen\n(araneosus l. arachnoideus), hämähäkin verkon tapaan yhteen kutouneilla\nvillakarvoilla.\n\nRipsikarvainen l. ripsinen (ciliatus), yhtäpitkillä karvoilla jonkun\nosan (e.m. lehden) reunassa; parrakas (barbatus), vihkoisilla karvoilla\njonkun osan päässä; sukainen l. sukasinen (setosus), kankeilla,\nliereillä karvoilla; nojosukainen (strigosus), kankeilla, lyhemmillä,\nlitteämäisillä, alaspainuneilla karvoilla; koukkusukainen (setis\nhamosis, s. hamatis, s. aduncis, s. apice uncinatis), koukeropäisillä\nsukakarvoilla; väkäsukainen (glochidatus), kun on päässä vastahakaisia\nkarvoja; poltinsukainen l. polttava (urens), polttavilla sukakarvoilla;\npistinsukainen (aciculosus), kun karvat tarttuvat koskiessa ihoon\nja heltiävät juuriltansa; piikkisukainen, piikillinen (aculeatus),\nkun karvat (piikit) eivät lähde juuriltansa irti; pehmytpiikkinen\nl. hakarainen (muricatus) pehmeillä piikeillä (murices); kärheä l.\ntakistava (adhærens), hienoilla väkäpäisillä piikeillä; varullinen\n(armatus), jolla on oria, piikkejä, poltinsukia j.n.e.; varuton\n(inermis), jolla niitä ei ole.\n\nPiikeistä (aculei.) on itsekuki joko yhtenäinen (simplex) tahi\njaettu (fissus), haarapäinen (furcatus) kaksi-, kolmihaarainen (bi-,\ntrifurcatus), suora (rectus), käyrä (incurvus), keikkeä (recurvus),\nalaspäin väärä. Käyrää ja keikkeätä sanotaan myös yhteisellä sanalla\nkoukeroiseksi (aduncus).\n\nNyhäinen (verrucosus) on se pinta jolla on pieniä syyliä tahi\nnystyröitä; tahmea (viscosus, viscidus) ja jäläinen (glutinosus),\njosta tihkuu tarttuvaista nestettä; pisakarvainen (pilis glandulosis),\nnesteisellä pisamalla karvan päässä; haarakarvainen (pilis furcatis);\nsulkakarvainen (p. plumosis); tähtikarvainen (p. stellatis);\nnivelkarvainen (p. septatis); kilseinen (p. lepidosis l. squamosis);\nkehnäinen (farinosus); paikullinen (maculatus); kaarnainen l.\npullokuorinen (suberosus); juomuinen (striatus); pykeinen (rimosus).\n\n\n1) Juuri (radix).\n\n3. Juurenniska l. niska (collum radicis), juuren ja varren raja eli\nvälipaikka.\n\nLisäjuuri (radix adventitia), maassa olevasta varresta tahi oksasta\nlähtevä uusi juuri.\n\nIlmajuuri (r. aërea), maasta ylempänä olevasta kasviosasta lähtevä\nlisäjuuri.\n\nEmäjuuri (r. palaris), haaraton pystöjuuri ja haarovanki juuren\npystöinen pääosa.\n\nYksiperäinen (r. simplex) juuri, joka alkuansa on yhtenä, jos sitte\nalempana jakauisiki; moniperäinen (r. multiplex), heti alusta jakaunut;\nhaaraton (r. integra), yksiperäinen, jolla ei ole kun ainoastaan\nhapsia (fibrillæ); kokonainen (r. integerrima), yksiperäinen haaraton\nsekä hapsiton; haarova (r. ramosa); yksivartinen (r. unicaulis),\njosta nousee ainoastansa yksi varsi; monivartinen (r. multicaulis),\njosta lähtee useampaa vartta; rihmamainen (r. filiformis), rihman\npaksuinen; suikea (r. fusiformis), keskeltä paksumpi, pitkulainen,\nhaaraton; suippeneva l. suippo (r. conica), niskasta aikain vähitellen\nhoikkeneva; naurismainen (r. napiformis), niskasta pullakka, alempaa\nhoikalla hännällä; hapsinen (r. fibrillosa i. capillacea), moniperäinen\nhapsimaisilla eri säikeillä; tupastava (r. cæspitosa), moniperäisen\njuuren niskasilmikoista kasvaa vuosittain uusia varsia ja juuria,\njotka entisten kuihtuneitten kanssa kutouvat tuppaaksi eli mättääksi;\nkimputtu (r. fasciculata), muutamat säikeet heti varren rajalla ovat\nmyhkyröityneet yhteen tukkuun.\n\nVuosinainen, (r. annua l. fugax); monivuotinen (r. perennis);\nkaksivuotinen (r. biennis l. vivax), ensi vuotena tavallisesti ei\ntekevä kun varren, toisella kukkiva ja siementyvä, sen jälkeen katoava\ne.m. nauris; talvehtiva (r. perennans), kukkimisen ja siementymisen\njälkeen vielä jonkun vuoden kasvava; rönsyävä (r. stolonifera),\nniskasta kasvattava lehtivesoja eli rönsyjä (stolones) varren ympäri;\nsuomukaulainen (r. stipata), niskan ympäritse on suomumaisia hilseitä;\nkarvaniskainen (r. comosa); pystöinen l. pytöpystö (r. perpendicularis\nl. verticalis); alaskohtainen (r. descendens), pystöhaarainen juuri;\nuloskohtainen (r. horizontalis), haarat leviävät ulospäin maata pitkin;\nulottava (r. procurrens), pitkä uloskohtainen juuri; tihkeä (r.\ncarnosa), e.m. nauris; mehevä (r. succosa); maitias (r. lactescens);\npuutava (r. lignosa), sitkeää, puuntapaista ainetta; mahkurainen\n(r. tuberosa), haarat paikoittain ovat tursuneet pyöreiksi tahi\nmukulaisiksi kyhmyiksi; helminauhainen (r. moniliformis), joka haarassa\non useampaa pientä mahkuraa eli nyylää toinen toisensa perästä;\nrippunyyläinen (r. filipendula), nyylät eli myhkyrät ovat harvemmassa,\nikään kuin ripuksissä.\n\nMuist. Muutamilla harvalukuisilla kasveilla on juurensa vedessä,\nja monta löytyy, jotka ovat toisiin kasveihin juurtuneet. Näitä\njälkimäisiä sanotaan loiskasveiksi eli loisioiksi (plantæ parasiticæ).\nNe ovat kahta laatua, toiset varsinaisia, toiset epäperäisiä loisioita.\nEdelliset itävät ja juurtuvat muilla kasveilla, jälkimäiset nousevat\nensin maasta ylös ja tarttuvat vasta myöhemmin pienillä syylämäisillä\njuurilla kiinni muihin kasveihin, jonka jälkeen niiden entinen juuri ja\nvarsi kuoleuvat.\n\n\n2) Varsikko (cormus).\n\n4. Juuresta nousevaa kasviosaa sanotaan yhteisellä nimellä varsikoksi,\njoka tavallisesti on maan päällä, mutta muutamissa kasveissa kokonansa\ntahi osiksi maan sisälläki. Maan-alaista varsikkoa ennen arveltiin\nja tavallisesti vieläki sanotaan juureksi, vaikka se ylöspäin\nkasvamallansa, hilseisillä lehtien jäännöksillä ja silmikoillansa\nselvästi osottaa samaa laatua olevansa, kun muuki varsi.\n\nMaan-alaisia varsikon osia ovat sipuli, mukula ja juurakko.\n\n\na. Sipulista.\n\n5. Sipuli (bulbus), lyhyt, käpertynyt varren-osa päälitysten\nröyköttyneillä hilseisillä kuoruslehdillä.\n\nSipulin sydän l. emys (discus bulbi, lecus).\n\nHilseinen (b. tunicatus) on sipuli, jonka lehdet ovat leveinä\nmonikertaisina kalvokääreinä; verkkosuoninen (b. reticulatus),\nverkontapaisilla ristisuonilla; töyhtöinen (b. fimbriatus), kun\nsuonet yhdistyvät hepsupääksi; liistoinen (b. foliosus), lehtisellä\neli liistoisella kuorella; suomuinen (b. squamosus); monikynsinen (b.\ncompositus), jossa on monta kynttä (bulbilli) yhdessä; monikoloinen\n(b. nidulans), kynsien ja sydänsipulin välissä on pieniä kolosia;\npahkasipuli (bulbotuber, b. solidus), tihkeäaineinen, parhaastaan\nsydäntä; kalvosipuli (b. foliosus), jossa kuoruslehdet voittavat.\n\n\nb. Mukulasta.\n\n6. Mukula (tuber), täyteinen, turpea tahi möyheämpi maanalainen\nvarren-osa silmikoilla, joista sikiää uusia kasveja.\n\nKun mukulaa ennen luettiin juureksi, niin siitä on juurelle seuraavia\ntunnussanoja saatu: kämmekkäinen (radix palmata), sormentapaisesti\nhaarova; kaksoismukulainen (r. didyma), kaksi mukulaa vieretysten;\nnysteröinen (r. granulata), monta pientä yhteen nyhertynyttä mukulaa.\n\n\nc. Juurakosta.\n\n7. Juurakko (rhizoma), erästen kasvien tavallisesti maanalainen\nvarren-osa, jonka ylipäästä vuosittain kasvaa uusi varsi maan päälle,\nKuv. 3. Seki ennen juuren nimellä tuttu on antanut juurelle seuraavia\nerotussanoja: suikertava (radix repens), maan pinnassa venyvä eli\nluikertava; nivelikäs (r. articulata); solmikas (r. nodosa); typäkkä\n(r. prӕmorsa l. succisa), lyhyt ja ikään kuin katkaistu päästä.\n\n8. Maanpäällisen varsikon eri osia ovat emävarsi (truncus, caulis),\nhaarat (rami), oksat eli haarukat (ramuli), lehdet (folia), perälehdet\n(bracteӕ), apulehdet (stipulӕ), silmät eli silmikot (gemmӕ), kukka\n(flos), siittimet (partes fructificationis) ja hedelmä (fructus).\n\n\na. Emävarresta.\n\n9. Runko l. puuvarsi (truncus), haarova ja oksiva (puilla ja pensailla).\n\nPalmuvarsi (cauloma l. caudex), tasapaksu, puinen, tav. haaraton,\nerottamattomalla sydän-, puu- ja kuorikerralla.\n\nKorsi t. heinävarsi (culmus), heinäkasvien pillikäs, solmunivelinen,\ntuppilehtinen, varsi; vahvempaa sanotaan oleksi, Kuv. 5.\n\nRuoko (calamus) nivelitön, hohka-aineinen, ei pillikäs korsi.\nRuohovarsi (caulis l. cormus herbaceus), pehmeä laatuansa ja vuosittain\nlakastuva.\n\nPuinen (c. lignosus), kiinteä, monivuotinen, vasta ylempää haarova\nvarsi; pensainen (c. fruticosus), kiinteä, monivuotinen, juuresta\naikain haarova; pensastava (c. suffruticosus), haarat ovat tyvestä\nkiinteä-aineisia ja monivuotisia, ylempää ruohomaisia, vuosittain\nlakastuvia.\n\n10. Täyteinen (c. solidus), varsi joka läpensä on yhtä välitöntä\nainetta; pillikäs (c. fistulosus), tyhjä sisältä; pullakka (c.\ninflatus), pillikäs ja pöhökäs; runsasytyinenl. ytevä (c. medullosus),\ntavallista vahvemmalla ytimellä; hohkamainen l. sienettävä (c.\nspongiosus), täynnä pieniä kolosia; metrinen (c. succulentus),\nrunsaalla vehreällä tahi vedenkarvaisella nesteellä; hentoinen (c.\nlaxus) ja hoikka (c. debilis), tuskin pystössä pysyvä; veltto l.\nhervoton (c. flaccidus), joka ei ollenkaan kestä pystössä; tankea l.\ntönkeä (c. rigidus), taivuttaissa katkeava; notkea (c. flexilis),\nkatkeamatta taipuva; sitkeä (c. tenax), työläästi taittuva; hauras (c.\nfragilis), helposti katkeava.\n\n11. Solmikas l. solmunivelinen (c. nodosus l. nodoso-articulatus),\nvarsi jolla on useampaa solmuilla (nodi) erotettua jaksoa eli\nsolmuväliä (internodium) e. m. olella, Kuv. 3; nivelikäs l.\nhoikkanivelinen (c. articulatus l. constricto-articulatus), solmut\novat pehmeämpiä ja hoikempia; yhtenäinen (c. continuus l. contiguus),\njolla ei ole eri jaksoja; solmuton l. nivelitön (c. enodis l.\nexarticulatus); liereä l. pyöreä (c. teres), tasapyöreä ilman kulmitta;\nsivupuoli (c. semiteres), puoli litteä, toinen pyöreä; litteämäinen (c.\ncompressus), kaksisivuinen, pyöreämäinen; litteä (complanatus), ohuempi\nedellistä; kaksiteräinen (c. anceps), kahdella terävällä vastapäisellä\nsyrjällä; kulmikas (c. angulatus), harjumaisesti kohonneilla sivuilla;\nnulokulmainen (c. obtusangulus), tylppämäisillä harjuilla; särmikäs (c.\nacutangulus), terävillä kulmilla; ohutsärmäinen (c. acutissangulus),\nvieläki teräväkulmaisempi; kolmi — kuusi-, monikantainen (c. tri —\nhexa-, polygoniis), 3 — 6:lla, monella kehkerällä kulmain välisellä\nsivulla; kolmi — kymmentahkoinen (c. tri — decemqueter), niin\nmonella tasaisella sivulla; kolmi — kuusi-, moniteräinen (c. tri —\nsex-, multangularis), niin monella kouruisella sivulla ja ohuella\nterämäisellä syrjällä; nauhamainen (c. fasciatus), useammasta varresta\nyhteen kasvettunut.\n\n12. Lehtinen (c. foliatus), lehdillä varustettu varsi; lehvakka\nl. lehtevä (c. foliosus), runsaslehtinen; lehdetön (c. aphyllus);\ntupillinen l. tuppikäärinen (e. vaginatus), varren ympärillä on\ntuppimaisia, usein lehdestyviä kääreitä; suomuinen (c. squamosus);\nsuomukkainen (c. squamulosus), hyvin pienoisilla suomuilla; paanuttu l.\nlimittäinen (c. imbricatus), päällitysten limitetyillä suomuilla tahi\nlehdillä peitetty; sulitettu (c. alatus), kaksi vastakkaista syrjää\novat lehtimäisesti levenneitä; apulehtinen (c. stipulatus); apulehdetön\n(c. exstipulatus); paljas (c. nudus); uurtoinen (c. sulcatus),\npitkittäisillä syvemmillä juovilla eli uurteilla.\n\n13. pysty l. pystöinen (c. erectus), suoraan ylös maasta nouseva\nvarsi; kallas l. kallellinen (c. obliquus), kallellaan; suora (c.\nrectus), mutkiton; piukka (c. strictus), suora ja tankea; mutkiva\n(c. flexuosus), sinne tänne väärä; polviva (c. geniculatus),\nerisuuntaisilla solmuväleillä; koheneva (c. adscendens), tyvipuoli\nmaassa tahi kallellaan, latvapuoli pysty; kaareva (c. incurvatus),\nkaaressa ylöspäin; lenko (c. declinatus), tyveltä pystössä, latvempaa\nalaskaareva; nuokkuva (c. nutans), pää kallellaan; nuokahtava (c.\ncernuus), vähemmin kallellaan päästä; rippuva (c. pendulus), toisiin\nkasveihin, kalliovieriin tahi muihin aineisiin juurtunut ja varrellaan\nalas roikottava; rento (c. procumbens), maassa makaava ilman juuria\ntekemättä; lama (c. prostratus l. humifusus), haaroinensaki maassa;\nlaitto l. laiehtiva (c. fluitans), veden kalvolla makaava; suikertava\n(c: repens), maassa makaava ja juuria maahan lähettävä; longertava (c.\nsarmentosus) ja loikertava (c. reptans), juuria lähtee harvemmalta\nmaahan ja välijaksot eivät makaa aivan maassa kiinni; kiiveksivä l.\njuurrehtiva (c. radicans), pienoisilla ilmajuurilla tarttuva muihin\naineisiin ja niitä myöten kohotteleiva, Kuv. 9; väänneliäs (c.\nscandens), muiden kasvien tahi ainetten varassa nouseva ja niihin\nkärheillään (cirrhi) tahi hakaroillaan takistuva; köynneliäs (c.\nvolubilis), kiertyvä jonkun muun kasvin tahi aineen ympäri joko vastoin\npäivää (c. volubilis dextrorsum) e. m. humala, tahi myöten päivää (c.\nvol. sinistrorsum) e. m. salkopapu.\n\n14. Yhtenäinen (c. simplex), varsi haaraton, kukat haarovia;\nihkayhtenäinen (c. simplicissimus), ei varsieikää kukkahaarukoilla;\nhaarova (c. ramosus); haarikas l. monihaarainen (c. ramosissimus),\npaljoilla ja uudelleen haarovilla haaroilla; yltävä l. läpituntuva (c.\nexcurrens l. integer), pitkin pituuttaan aina latvaan asti selvästi\nhaaroistaan erotettava e. m. havupuissa; haihtohaavainen, haihtuva\nl. sortuva (c. deliquescens), kun varsi sortuu haaroiksi, joista\nsitä lopulla ei taida erottaa, e. m. lehtipuissa; latvavarainen (c.\nprolifer), kun uusia haaroja ja lehtiä lähtee ainoastansa latvasta;\ntoishaarainen (c. dichotomus), jakauva kahdeksi haaraksi ja haarat\neteenpäin kahdeksi; kolmishaarainen (c. trichotomus), kerraten jakauva\nkolmeksi haaraksi; ristihaarainen (c. brachiatus), haarat vastakkaisia\nja ristissä toisen vastakkaisen haaraparin kanssa; pitkittävä (c.\nindeterminatus), sivulta kukkiessaan latvasta pilkittävä kasvuansa;\nrajattu (c. determinatus), latvasta kukkiva ja siihen kasvunsa päättävä.\n\n15. Erittäin merkittäviä varressa ovat ydin (medulla), puuaine\n(lignum), kuori (cortex). Puuaineessa on kaksi erikertaa, sisämäinen\nkovempi sydänpuu (duramen) ja ulkomaiden pehmeämpi ja tavallisesti\nvalkeampi manto eli pintapuu (alburnum). Kuoressa samoin on useampaa\nerikertaa, ensin puuta vasten nila l. niini (liber), sitte välikuori\n(periderma) ja päälimmäisnä närvi l. ketto (epidermis). b. Haaroista.\n\n16. Vastakkaisia (rami oppositi) ovat haarat, kun ovat vastapäätä,\ntoinen toisella, toinen toisella puolella vartta; vuorottaisia (r.\nalterni), kun lähtevät ympäri vartta toinen toistansa ylempää;\nristikkäisiä (r. brachiati), ristittäin vastakkaisia; kahtaallisia l.\nkahdappäisiä (r. distichi), päillänsä ei kun kahta suuntaa; härkiläisiä\n(r. verticillati), kolme tahi useampaa haaraa lähtee yhtä korkealta\nkuki suunnallensa, erinäisiä (r. sparsi), kun lähtevät sieltä täältä\nympäri vartta; hajallisia (r. remoti), enemmän toisistaan erillään;\nlähinäisiä (r. conferti l. approximati), tiheässä ja liketysten;\nsisäpäisiä (r. coarctati), latvoillaan varteen päin kääntyneitä;\ntasalatvaisia (r. fastigiati), kun ovat eri paikoista lähteneitä\nja latvoin ylitä korkealla, jolloin myös itseä vartta sanotaan\ntasalatvaiseksi.\n\n17. Vitsamainen (ramus virgatus), hoikka, pitkä ja melkein haaromaton\nhaara; pystönäinen (r. erectus); ulostyvinen (r. parallelopatens),\nalkuansa ulospäinen, sitte pystönäinen; varsimyötäinen (r. adpressus),\npitkin vartta kasvava; siirottava (r. patens), jotenkin ylöspäinen;\nulospäinen, levenevä l. ulottava (r. divergens, horizontalis, diffusus,\ndivaricatus l. patentissimus) suoraan varresta ulospäin; alaskaareva\n(r. deflexus); alaspäinen (r. reflexus l. refractus), kaarettomasti\nalaspäin vartta vasten; taaspäinen (r. retroflexus), alaspäin\nmutkainen; rippuva (r. pendulus), veltto ja suoraan alaspäinen.\n\n18. Haarahanka (ala) on haaran ja varren välikulma, ja haarahankainen\n(alaris), haarahangassa oleva tahi siitä lähtevä. Erilaatuisia haaroja\nja haara-osia ovat: Lonkero (sarmentum), maassa kulkeva, lehdetön,\nusein koukeroinen hyötöhaara, jonka päästä kasvaa lehtiä ja uusia\njuuria. Rönsy (stolo l. flagellum), maasta kohoamaton lehdekäs haara,\njonka alapuolelta paikoin kasvaa juuria maahan ja päästä lehtiä,\nvälistä kukkiaki. Kerkkä l. kasvanne (turio), haaran tahi varren\nvuotuinen lisä. Ora (spina), keskieräinen kova, pistävä oksan käperö,\nlähtevä, kuin muutki oksat varren puuaineesta, kun piikit (aculei)\nlähtevät ainoastaan kuoresta. Kärhi (cirrhus), rihmamainen ja usein\nkierteinen haaran pidennys, jolla kasvi tarttuu muihin aineisiin.\nKarhet toisinaan lähtevät lehden ruodista tahi keskisuonesta, välistä\nkukkaperästäki. c. Lehdistä.\n\n19. Sirkkalehdet (cotyledones), ensimmäiset itulehdet. Aluslehdet\n(folia radicalia), lähtevät varren alimmaisesta päästä. Varsilehdet\n(f. caulina) ja haaralehdet, oksalehdet (f. ramea) lähtevät varresta,\nhaaroista tahi oksista. Kukkalehdet (f. floralia), lähellä kukkia.\nLehtihanka (axillum), lehden ja varren välikulma, ja lehtihankainen\n(axillaris), lehtihangassa oleva tahi siitä lähtevä. Lehtiruoti l.\nruoti (petiolus), se osa, joka yhdistää emälehden ja varren. Emälehti\n(lamina l. limbus), lehden lapa eli levy. Lehden päälystä (pagina\nsuperior); — alusta (pagina inferior); — kanta (basis folii), varren\ntahi ruodin puolinen laita; — pää (apex folii), kantaa vastapäinen\nlaita; — laita (margo), ympärys, reuna, ääri eli syrjä.\n\n20. Tavallisia ruodin erotuksia ovat: kupuva (petiolus ventricosus),\nkeskeltä tursea eli pöyheä; tuppimainen (p. vaginans), varren puolelta\nlaajennut ja tupenmoisesti sen ympäri kääriytynyt. Tuppi on milloin\nlehdestävä (vagina foliifera), lehdeksi muuttuva, milloin lehdestymätön\n(v. aphylla). Sulitettu (p. alatus), on ruoti kahdella lehtimäisellä\nsyrjällä; kärhikäs (p. cirrhiferus), karheksi jatkuva; lehdentö\n(phyllodium), lehtimäisesti laajennut emälehdetön ruoti.\n\n21. Ruodikas (folium petiolatum), lehti jolla on ruoti; ruoditon\n(fol. sessile), suoraan varressa kiinni; johteinen (f. decurrens),\nkannastaan jatkuva ja juokseva vartta myöten alas seuraavaan lehteen\nasti; puolijohteinen (f. semidecurrens), kun juoksee vaan puoliväliin;\nsepivä l. sepokantantainen (f. amplexicaule l. amplectens), kannallaan\nvarren ympäri; puolisepoinen (f. semiamplexicaule), vaan puolen vartta\nkiertävä; läpikantainen (f. perfoliatum), varsi käypi lehden kannasta\nläpi; yhtynyt (f. connatum), kahdesta vastakkaisesta lehdestä niin\nyhteen kasvanut, että näyttää kun olisi vaan yksi lehti, ja varsi sen\nläpi pistäynyt.\n\n22. Silposuoninen (f. simplicinerve l. nervosum), jonka suonet ei\nhaamu; haarasuoninen (f. rainosinervo l. venosum), haaraisilla\nsuonilla; verkkosuoninen (f. reticulato-venosum), suonihaarat juoksevat\nristin rastin toisiinsa yhtyen; tasasuoninen (f. rectinerve),\nsilposuonisen lehden suonet juoksevat suoraan ja tasasuuntaisesti\npitkin lehteä; kaarisuoninen (f. converginerve), kaarevilla suonilla;\ntukkusuoninen (f. diverginerve), useampia silposuonia on tyvestä\nyhdessä tukussa; sulkasuoninen (f. pennil. pinninerve), keskisuonesta\nkummallenki puolelle lähtevillä sulantapaisesti haarauneilla suonilla;\nkourasuoninen (f. palminerve), kannasta lähtee suonia ympärinsä lehden\nlaitaan; kilpisuoninen (f. peltil. stellinerve) tahi kilpimäinen\n(peitatuin), ruotia vasten lähtevillä säteemäisillä suonilla yltä\nympärinsä, jotta ruoti on keskellä emälehteä alla puolen, kuin varsi\nmännässä; kantasuoninen (f. pedatinerve), kannasta lähtee kaksi\nhyvin haarottavaa emäsuonta (toisinaan niiden välissä vielä kolmaski\npienempi), ja niistä uusia suonihaarukoita lehden päähän.\n\n23. Yksivarainen (f. simplex), ruodilla on vaan yksi lehti;\nmonipuolinen l. liittoinen (f. compositum), ruodilla on monta\npientä erinäistä lehteä eli lehdykkää (foliolum), jotka ovat kiinni\nemäruodissa (petiolus communis l. rachis folii), joko ruodittomasti\ntaikka eri ruodeillansa eli ruodukoilla (petioluli l. petioli\npartiales).\n\n\n24. Ehytlaitainen (f. integerrimum); kokonainen (f. integrum l.\nindivisum), jolla on vaan pienempiä koloja (incisurӕ) laidassa;\nkololaitainen (f. incisum); halkoinen (f. fissum), puolitiehen\nkeskilehteä taikka runsaamminki ulottuvilla suoralaitaisilla koloilla;\nkaksi-, kolmi-, neli-, viisi... monihalkoinen (f. bi-, tri-, quadri-,\nquinque... multifidum); liuskainen (f. lobatum), puolitiehen lehden\nkeskipaikkaa ulottuvilla koloilla, ja niiden välissä kehkerälaitaisilla\nliuskoilla (lobi); kaksi-, kolmi-, neli... moniliuskainen (f. bi-,\ntri-, quadri... multilobum); mutkalaitainen (f. sinuatum), kaarteisilla\ntuskin puolitiehen lehden keskustaa ulottuvilla mutkilla (sinus);\njakoinen (f. partitum), yli keskilehden ulottuvilla koloilla; kaksi-,\nkolmi-, neli-, viisi... monijakoinen (f. bi-, tri-, quadri-, quinque...\nmultipartitum); osainen (f. sectum), kolot menevät lehden keski- tahi\nkantasuoneen asti.\n\nParihalkoinen (f. pinnatifidum), kun halkoisen lehden liuskat ovat\nvastakkaisia; kahdesti parihalkoinen (f. bipinnatifidum), liuskatkin\novat parihalkoisia; kolmesti parihalkoinen (f. tripinnatifidum),\nkahdesti parihalkoisen lehden liuskat ovat vielä uudelleen\nparihalkoisia; parikaarteinen l. lyyrymäinen (f. lyratum), tyvipuolella\non vastatusten muutamia syviä kaarteita pyöreämäisillä väliliuskoilla\nja latvapuoli tavallisesti yhtenä isompana pyöreähkönä liuskana;\ntasaliuskainen (f. runcinatum), molemmin puolin keskisuonta on isompia\ntaaspäin kääntyneitä kairamaisia liuskoja vastatusten; parijakoinen\n(f. pinnatipartitum), jakoinen lehti vastapäisillä liuskoilla;\nkampalaitainen (f. pectinatum), parijakoinen pienillä tasasoukilla\nliuskoilla; parittainen l. parilehtinen (f. pinnatisectum l. pinnatum),\nvastakkaiset liuskat ovat aivan erillään toisistaan ja ainoastaan\nkeskisuonessa kiinni; epätasaisesti parittainen (f. interrupte\npinnatisectum), lehdykät eli liuskat ovat erisuuria; epäliuskainen\n(f. laciniatum), sulkasuoninen lehti useammalla erisuurella liuskalla\nyhtä suuntaa emälehden kanssa; resaliuskainen (f. lacerum),\nepäliuskainen repaleisilla liuskoilla; siirottavasti parihalkoinen (f.\nsquarroso-pinnatifidum), parihalkoisen lehden liuskat eivät ole yhtä\nlinjausta eli suuntausta emälehden kanssa; kouramainen l. kourajakoinen\n(f. palmatum l. palmatipartitum), kourasuoninen lehti koloilla\nsuonten välissä; kourahalkoinen (f. palmatifidum l. f. tri-, quadri-,\nquinque-, multifidum), kourasuoninen halkoinen lehti; kouraliuskainen\n(f. palmatilobum l. f. tri-, quadri-, quinque-, multilobum),\nkourasuoninen liuskainen lehti; tähtiliuskainen (f. stellilobum\nl. stellato-laciniatum), kilpisuoninen suonivälisillä koloilla;\nkantamainen (f. pedatuin l. pedatisectum), kantasuoninen liuskainen\nlehti; kantahalkoinen (f. pedatifidum l. pedatuin), kantasuoninen\nhalkoinen lehti; kantajakoinen (f. pedatipartitum l. pedatuin),\nkantasuoninen jakoinen lehti.\n\n25. Yhteisruotinen (f. simpliciter compositum), haarattomalla\nemäruodilla on useampia nivelkantaisia lehdyköitä; haararuotinen\n(f. decompositum), varresta lähtevä tyviruoti (petiolus primarius)\njakauu ruotihaaroiksi (petioli secundarii), joilla kullakin on\nnivelkantaisia lehdyköitä; haarukkaruotinen (f. supradecompositum),\nruotihaarat jakauvat uudelleen ruotihaarukoiksi (petioli tertiarii),\njoissa lehdykät kantanivelillänsä ovat kiinni. Vastaisparinen\n(f. opposite pinnatum), vastakkaisilla lehdyköillä, joista kahta\nvastakkaista yhteensä sanotaan lehtipariksi (jugum); yksi-, kaksi-,\nkolmi-, neli-, viisi-, moniparinen (f. uni-, bi-, tri-, quadri-,\nquinque-, multijugum), l:llä, 2:lla, j. n. e. lehtiparilla;\nvuoroparinen (f. alterne pinnatum), vuorottelevilla lehdyköillä;\ntasaparinen (f. paripinnatum l. abrupte pinnatum), parijakoisen\nlehden piiassa ei ole yksinäistä lehteä l. päätöä (f. impar l.\nterminale); päätöparinen (f. impari-pinnatum l. pinnatum cum\nimpari), päässä yksinäinen päätölehti; mukaparinen (f. ӕqualiter\npinnatuin), kaikki lehtiparit yhtä suuria; kasvuparinen (f.\ncreseentipinnatum), kun lehdykät isonevat latvaan päin; sortoparinen\n(f. decrescenti-pinnatum), kun pienenevät latvemmuuttansa;\ntoisparinen (f. bipinnatum), yhteisruodista pitkin pituuttaan lähtee\nparijakoisia lehtiä; kolmisparinen (f. tripinnatum), yhteisruodilla\non pilkin pituuttaan toisparisia lehtihaaroja. Sormijakoinen l.\nsormikkainen (f. digitatum l. palmatisectum), ruodin päästä lähtee\nuseampia lehdyköitä nolokulmaisesti ruotia vasten; kaksi-, kolmi-,\nneli-, viisi-, seitsensorminen (f. hinatuin l. geminatum, ternatum,\nquaternatum, quinatum, septenatum); toissorminen (f. bidigitatum),\nsormijakoisen emäruodin kullaki haaralla on sormijakoisia lehdyköitä;\ntoistain kaksisorminen (f. bigeminatum l. geminato-binatum), emäruoti\nkaksijakoinen ja kumpiki haara kaksisorminen; toistuin kolmisorminen\n(f. biternatum l. duplicato-ternatum), emäruoti kolmijakoinen ja kuki\nhaara kolmisorminen; kolmissorminen (f. tridigitatum), sormijakoisen\nemäruodin kuki haara toissorminen; ratasmainen (f. rotatum l.\npeltato-digitatum) l. tähtijakoinen (f. stellatum).\n\n26. Vastakkaisia, vuorottaisia, erinäisiä, hajallisia, lähinäisiä,\nkahdappäisiä l. kahtaallisia, pystönäisiä, varsimyötäisiä, siirottavia,\nalaskaarevia, alaspäisiä j.n.e. ovat lehdet samalla ehdolla, kun\nhaaratkin edelläpäin; ristikkäisiä (f. decussata), vastakkaislehtiparit\nristissä toinen toisensa kanssa; säteittäisiä (f. verticillata\nl. stellata), varresta lähtee yhtä korkealta kolme tahi useampaa\nlehteä säteittäin kuki suunnallensa; kolmi-, neli-, viisi-; kuusi-,\nkahdeksasäteisiä (f. terna, quaterna l. cruciata, quina, sena,\noctona), kolmella j.n.e. säteittäisellä lehdellä; limittäisiä (f.\nimbricata), alempi lehti latvallansa peittää lähimäisen ylemmän\ntyvipuolelta; umpilimisiä (f. undique imbricata), vartta ei näy\nollenkaan; kaksi-, kolmi-, neli-, moniratisesti limittäisiä (f. bi-,\ntri-, quadri-, multifariam imbricata), lehdet ovat niin monessa eri\nrivissä; yksinäisiä (f. solitaria), kuu on vaan yksi lehti paikassansa;\ntukkuisia (f. fasciculata), yhdestä paikasta lähtee useampia lehtiä;\nruusukkeisia (f. rosulata), lehdet lähtevät yhdestä kimpusta varren\nympärillä ruususolmun tapaisesti ylöspäin.\n\n27. Erisuuntaisia (f. heteromalla), lehdet kasvavat mille puolelle\ntahansa; yhtäällisiä l. yhdäppäisiä (f. unilateralia l. homomalla),\novat vaan yhdellä puolella; lähentyviä (f. conniventia), lähenevät\nlatvoin toisiansa. Ulospäinen (f. patentissimum l. horizontale),\non lehti suoraan varresta ulos lähtevä; harittava (f. squarrosum),\nulospäisellä latvalla; rippuva (f. pendens l. dependens), suoraan\nalaspäinen; kampela (f. obliquum), kierrähtänyt kuin väkkärän siipi;\nkiertynyt (f. resupinatum l. inversum), aluspuoli kääntynyt päällepäin;\nsyrjittäinen (f. verticale), toinen laita suoraan ylös, toinen\nalaspäin; laitto l. laiehtiva (f. natans), veden kalvolla makaava;\nvedenpäällinen (f. emersum), ylhäällä vedestä; vedenalainen (f.\nsubmersum I. demersum), vedessä oleva.\n\n28. Tasasoukka l. kaitainen (f. lineare), pitkä ja soukka lehti, ei\nkeskeltä erittäin leveämpi, kun päistäkin, e. m. heinillä; neulamainen\n(f. acerosum), e. m. havupuilla; sukamainen (f. setaceum), sukasen eli\nharjaksen paksuinen; hapsimainen (f. capillare), hieno kuin hivus;\nsoikea (f. ovale), lähes kahden leveytensä pituinen, pyöreämäisillä\nsivuilla, suipoilla päillä; pitkänpyöreä (f. ellipticum), kahden\nleveytensä pituinen, pää ja kanta yhtä pyöreitä; pitkulainen (f.\noblongum), 2—3 kertaa pidempi kun leveä, pyöreämäisellä päällä\nja kannalla; suikea (f. lanceolatum), päälle kolmen leveytensä\npituinen nirkoilla eli terävillä päillä; putkea (f. ovatum), kahden\nleveytensä pituinen, pyöreäkantainen, suippopäinen; herttamainen (f.\ncordatum), leveämpi edellistä, lovikantainen pyöreillä liuskoilla\nmolemmin puolin lovea; nelikulmainen (f. rhombeum), kulma kantana,\ntoinen päänä, kolmas ja neljäs sivuilla; epänelinen (f. deltoideum),\nneljällä suoralla sivulla, kantasivut lyhempiä, nolokulma välissä;\nkoiramainen (f. triangulare), kantasivut melkein suoralinjaisesti\ntoisissaan; miekkamainen (f. ensiforme), pitkä, tönkeä, suorasivuinen,\nteräväpäinen; oramainen (f. subulatum), hoikka, huippupääksi vähittäin\nkapeneva; kalpamainen (f. acinaciforme), toinen sivu paksumpi ja\nsuorempi, loinen ohuempi ja erittäinki päätä vasten kikkerämpi;\nsirppimäinen (f. falcatum), ohut kiverä lehti; nalkkimainen l.\nvastokairainen (f. cuneatum), hoikkakantainen ja vähittäin laajeneva\nmelkein tasapäiseksi latvaksi; kieloinen (f. lingulatum), nalkkimainen\npyöreällä päällä; lapiomainen (f. spathulatum), pyöreähkö pitkällä\nkaarevasti hoikkenevalla kannalla; vastopuikea (f. obovatum),\npyöreä lyhyellä suipolla kannalla; vastoherttainen (f. obcordatum),\nsuippokantainen, lovilatvainen pyöreillä liuskoilla molemmin puolin\nlovea; kehrämäinen (f. orbiculare), pyöreä ja yhtä leveä, kun pitkäki;\npyöreä (f. rotundum); pyöreähkö (f. subrotundum); pyöreämäinen (f.\nroluodatuin); munuamainen (f. reniforme), pituuttansa leveämpi,\npyöreähkö, lovikantainen, pyöreämäisillä kantaliuskoilla; kuuluva (f.\nlunatum, lunulatum l. semilunatum), kuun muotoinen ennen täytymistään.\n\n29. Soukkakantainen (f. basi attenuatum); kapeakantainen (f. basi\nangustatum); pyörökantainen (f. basi rotundatum); leveäkantainen (f.\nbasi dilatatum); tasakantainen (f. basi ӕquale), molemmat kantapuolet\ntoisensa mukaisia; epäkantainen (f. basi inaequale l. obliquum),\ntoinen kantapuoli isompi tahi pidemmältä ruotia seuraava kun toinen;\nkeihäskantainen (f. hastatum), kannasta lähtee kaksi vastakkaista\nulospäistä liuskaletta; nuolikantainen (f. sagittatum), sivut kantaa\nvasten jatkuvat kahdeksi kairamaiseksi liuskaksi; korvakantainen\n(f. auriculatum), kannan alla on kaksi pyöreämäistä liuskaa;\nmunuaiskantainen (f. basi reniforme), kannalla munuamaisen lehden\nmuotoinen; herttakantainen (f. basi cordatum), pykäläisellä kololla\nja pyöreillä liuskoilla kannassa; vinoherttainen (f. basi oblique\ncordatum), herttamaisen lehden kantaliuskat eivät ole yhtä isoja;\nherttapuoliskoinen (f. basi semicordatum), toista kantaliuskaa ei ole\nollenkaan. Suippo (f. acutum), lehden sivut yhtyvät kaitakulmaiseksi\npääksi; suipukka (f. acuminatum), vieläki kaitaisemmalla,\npitkäveteisellä kulmalla; nirkko (f. cuspidatum), pitkän soukalla ja\ntavallisesti tönkeämäisellä päällä; kärkevä (f. pungens), pistävällä,\ntönkeällä kärellä; otapäinen (f. mucronatum), keskisuoni sojottaa\npäästä ulkona; tylppäpäinen (f. obtusum), nykerä, ei suippo eikä\nnirkko päästä; pyöröpäinen (f. apice rotundatum), pyöreämäisellä\npäällä; typäkkä (f. truncatum), melkein kuin poikki leikattu päästä;\nkatkottu (f. praemorsum), kuin poikki purtu tahi järsitty; lanttopäinen\n(f. retusum), matalalla ontevalla kololla päässä; pykäläpäinen (f.\nemarginatum), syvemmällä teräväpohjaisella kololla; halkopäinen (f.\nbifidum), syvempi kolo jakaa pään kahdeksi liuskaksi, suippo kulma\nvälissä; lovipäinen (f. bilobum), kaksi liuskaa päässä ja syvempi\npyöreämäinen kolo välissä; jakopäinen (f. bipartitum), kaksi nirkkoa\nliuskaa ja yli puolen lehteä ulottuva kolo välissä.\n\n30. Hammaspäinen (f. apice dentatum), useammalla pienellä\nhampaamaisella yhtä suurella liuskalla päässä; kolmi-, neli-,\nviisi— hampainen päästä (f. apice tri-, quadri-, quinquedentatum),\nnirhalaitainen (f. erosum), laidassa on pieniä pyöreämäisiä,\nerisuuruisia koloja ja välissä pieniä teräväpäisiä hampaita;\nnyhälaitainen (f. crenatum), laidassa on suoraan ulospäisiä nyhiä\nja niiden välissä pieniä kulmapohjaisia koloja; toisnyhäinen (f.\nduplicato-crenatum), ensin isompia nyhäreitä ja niiden laidassa toisia\npienempiä; suipponyhäinen (f. acute crenatum); tylppänyhäinen (f.\nobtuse crenatum); hienonyhäinen (f. crenulatum); nyhähampainen (f.\ncrenato-dentatum), laidassa on harvemmalta pieniä, suoraan ulospäisiä\nnyhämäisiä hampaita; hammaslaitainen (f. dentatum), erisuurilla\nulospäisillä, hampaamaisilla lisäyksillä laidassa; hienohampainen\n(f. denticulatum), pienoisilla hampailla; sahalaitainen (f.\nserratum), sahanterän näköinen laidalta; vastosahainen (f. retrorsum\nserratum), sahahampaat (serraturӕ) kääntyvät lehden kantaan päin\n(ovat vastasukaisia); toissahainen (f. duplicato-serratum), ensin\nisompia hampaita ja niiden laidassa pienempiä; hienosahainen (f.\nserrulatum); isol. jurasahainen (f. grosse serratum); otasahainen\n(f. mucronato-serratum); epäsahainen (f. inӕqualiter serratum),\nerisuuruisilla hampailla; mutkalaitainen (f. repandum); oralaitainen\n(f. margine spinosum); ehytlaitainen (f. integerrimum).\n\n31. Litteä (f. planum), yltä ylensä yhtä tasainen lehti; kovera (f.\nconcavum), keskipaikka alaspäin onteva eli kuopassa; kehkerä l. kupera\n(f. convexum), keskus ylöspäin pyöreämäisesti kohollaan; tuuttimainen\n(f. cucullatum), laidat torvemaisesti yhteen kiertyneet kannasta\nsoukkapohjaiseksi latvaan päin laajenevaksi törröksi eli tötteröksi;\nkourumainen (f. canaliculatum), päältä päin pitkin pituuttansa\nkuurnamaisesti kovertunut; venheemäinen (f. carinatum), lehtipuoliskot\nkeskisuonta myöten teräväpohjaisesti toinen toistansa vastaan;\nvastalaskuinen (f. conduplicatum), lehtipuoliskot melkein yhteen\nlaskeutuneet; poimuinen (f. plicatum), useammilla pienillä laskoksilla;\npitkinpoimuinen (f. longitudinaliter plicatum); poikkipoimuinen\n(f. transversim plicatum); sädepoimuinen (f. radiatim plicatum);\naaltolaitainen (f. undulatum), vähän mutkitelevallaa laidalla;\nkurttuinen (f. rugosum), epätasainen, rypyliäs; kolea (f. lacunosum),\nsuonten välissä, varsinki aluspuolella pieniä koloja ja painanteita;\nkiherä (f. crispum), paljoilla erisuuruisilla, mutkaisilla poimuilla\nerittäinki laidassa.\n\n32. Kalvomainen (f. membranaceum), ohut ja hentukka lehti; kälpeä (f.\nscariosum), ohut, kuiva, hilseä; pehmeä (f. molle), löysäaineinen,\nohutläntä, norea; nahkea (f. coriaceum), kiinteämpi ja tukevampi\nedellistä; tanakka, tanea l. tankea (f. rigidum), nahkamainen,\nei notkea: mehevä l. mehuinen (f. pulposum), täynnä tuoretta,\nmehuista ainetta; möyheä l. lihava (f. carnosum), paksummalla,\nvähemmin mehevällä sisustalla; pillimäinen (f. fistulosum), liereä,\ntyhjäsisuinen.\n\n33. Outovärinen (f. coloratum), ei vehreä; kaksivärinen (f. discolor),\nalus- ja päälyspuoli erivärisiä; kuultopilkkuinen (f. pellucide\npunctatum) l. läpipisteinen (f. perforatum), läpikuultavilla\npilkuilla; munanmoinen, nalkinmoinen j. n. e. (oviforme, cuneiforme\netc.), paksu munan, nalkin j. n. e. muotoinen; lyhytaikuinen (f.\ncaducum), pian ilmestymisensä jälkeen jo ennen syksyä variseva tahi\nkuihtuva; yksikesäinen (f. deciduum), syksyllä lakastuva ja variseva;\nmonikesäinen (f. persistens), talven yli, yhden eli useamman, kestävä;\nkuihtuva l. surkastuva (f. marcescens), nuutuva ja kuihtuva varrellansa\nilman varisematta, niinkuin aluslehdillä useinkin on tapana; ainavehreä\n(f. sempervirens), y. k. monikesäinen.\n\n\nd. Perälehdistä.\n\n34. Perälehti (bractea), kukkaperällä tahi lähellä kukkaa oleva\ntähtimäinen kasviosa, joka muodollansa sekä värillänsä eroaa muista\nlehdistä. Perälehtiä on eri nimillänsä: suojuslehti, varus, lisäverho,\nkotelo ja kehto.\n\nSuojus (bractea), tavallisesti yksinäinen, välistä perään kiinni\nkasvettunut tähti lähellä kukkaa.\n\nJoutosuojus (bractea vacua), jolla ei ole kukkaa, tahikka vaan joku\nkukan käperö.\n\nLatvasuojus (coma), siksi sanotaan useampia perän latvaan ryhmistyneitä\njoutosuojuksia.\n\nVarus (involucrum), varukseksi eli varuslehdiksi (f. involucralia)\nsanotaan niitä perälehtiä, jotka perän alapäässä tavallisesti ovat\nsäteittäin ja useampia.\n\nSarjavarus (involucrum universale l. involucrum), sarjakukissa yhteisen\nsarjan alapäässä.\n\nSarjukkavarus (inv. partiale l. involucellum), erinäisten sarjain eli\nsarjukkain alapäässä.\n\nKumpiki niin sarjakuin sarjukkavarus laitaa olla joko täysinäinen (inv.\ncompletum), kun varuslehtiä lähtee säteittäin yltä ympäritse, tahi\npuolinainen l. vajanainen (inv. dimidiatum l. unilaterale), kun niitä\non vaan toisella puolella.\n\nLisäverho (calyculus l. calyx exterior), pienoisia perälehtiä, jotka\novat verhossa kiinni ikään kuin toisena ulkopuolisena eli ulkoverhona.\n\nKotelo (spatha), tuppimainen perälehti, joka eräissä kasveissa peittää\nkukan ennen valmistumistansa ja sitte kukan ilmestyessä halkeaa kytästä.\n\nKehto (periclinium, anthodium, calyx communis l. involucrum), monta\nverhomaiseksi kiehkuraksi ryhmistynyttä perälehtiä yhdyskukkain ympäri\ne. m. ohdakkeissa. Kehdon eri lehtiä sanotaan kehtolehdiksi (foliola),\njos ovat vehreitä, lehtimäisiä, ja suomuiksi (squamis) ollen kuivia,\nkalvomaisia. Muutamissa yhdyskukissa on myös itsekunkin eri kukan\nviilissä pienoisia lehtiä omalla niinellänsä vareet (paleae).\n\nTavallisimpia kehdon ja kehtolehtien tunnussanoja ovat yksirivinen\n(uniserialis). kaksirivinen (biserialis), paanuttu l. limitetty\n(imbricatus), lisäverhoinen (calyculatus), kuritettu (squarrosus),\nsäteittäinen (radiatus). Kehtokannaksi (cupula) sanotaan hedelmän\npohjalla olevaa maljamaista kehtoa, jonka suomut ovat kovettuneet ja\nyhteen kasvettuneet e. m. pähkinöissä, terhoissa.\n\n\ne. Apulehdistä.\n\n35. Apulehdet (stipulӕ), lehtimäisiä osia, jotka muutamissa kasveissa\npeittävät ja suojaavat varsilehden ennen sen puhkeamista ja sitte joko\nmenehtyvät tahi jäävät lehden vaiheilla kasvamaan. Niitä on kolme\nerilajia: korvake, tupeke, kieleke.\n\nKorvakkeet (stipulӕ), parittain lehden tahi ruodin alapäässä olevat\napulehdet.\n\nSivukorvakkeet (stipulӕ laterales), yksi kummallaki puolella lehden\njuurta.\n\nHankakorvakkeet (st. axillares l. intrafoliaceӕ), lehtihangassa.\nAluskorvakkeet (st. extrafoliaceӕ), lehtijuuren alla.\n\nVastaiskorvakkeet (st. oppositifoliӕ), vastatusten kummallaki puolella\nvartta lehtijuurella.\n\nRuotikorvakkeet (st. petiolares), ainoastaan ruodissa kiinni.\nLehdykkäkorvakkeet (stipellӕ), lehdykkäin juuressa.\n\nTupeke (ochrea), kaksi lehdestä ylöspäin varren ympärille solmuväliin\ntuppimaisesti yhteen kasvettunutta apulehteä.\n\nKieleke (ligula), hieno, kuulakka kalvo heinäkasveilla tuppimaisten\nlehtiensä aukeamassa.\n\nErinäiset (st. liberӕ l. solutӕ), ne korvakkeet. jotka ovat ainoastaan\nkannasta kiinni; ruotivaraiset (st. marginales l. petiolo minatio),\nsivuillaan ruotiin kiinnettyneet; varsivaraiset (st. cauli adnatӕ),\nsivusin varressa kiinni; kaksivaraiset (st. ambigue adnatӕ), sekä\nruodissa että varressa kiinni; yhtyneet (st. connotm), toinen toiseensa\nkiinni kasvettuneet.\n\n\nf. Silmikoista.\n\n36. Silmikko l. silmä (gemma), kaikenlaisten varsien, varsikasvainten,\nhaarain j.n.e. ensialku, jonka ensittäin lehtiaihos ja päälliseksi\nsuomukat (perulae) tavallisesti peittävät.\n\nLatvasilmikko (gemma terminalis), varren tahi haaran päässä.\n\nSivusilmikko (g. lateralis), sivulla eli kylessä haarain alkuna oleva.\n\nPaljas (g. nuda). on se silmikko, jolla ei ole suomukoita peitteenä,\nkaltainen (g. tecta), suomukoilla katettu.\n\nLehtisilmikko (g. foliifera), josta ei tule kun lehtiä. Kukkasilmikko\n(g. florifera), josta vaan kukkia lähtee. Sekasilmikko (g.\nfolio-florifera l. mixta), jossa on sekä lehden että kukan alkuja.\n\nSiemensilmikko (bulbogemma), joka valmiina eriää emäkasvista ja siittää\nuuden itsepäällisen, ei kun tavalliset silmikot, jotka vaan lisäävät\nemäkasvia; siemensilmikkoinen (bulbifer l. bulbiger), siemensilmikolla\nvarustettu.\n\nLehtiaihos (prӕfoliatio l. vernatio), silmikossa lehdiksi muuttuva\nosa, joka miten milloinki saattaa olla: vierettäinen (prӕfoliatio\nl. folia in gemmis adplicata), kun lehdenalut ovat vieretysten\nsuorana; poimuinen (p. plicata); vastalaskuinen (p. conduplicata);\ntaaskääntöinen (p. reclinata); käppyräinen (p. circinalis), päästä\nlähtein, kuin tuohen käppyrä, itsesisäänsä kiertyneillä lehdenaluilla;\nhakalaitainen (p. obvoluta), kääntyneistä laidoistansa hakamaisesti\ntoisissaan kiinni; käärimäinen (p. convoluta), laidasta lähtein\nitsesisäänsä kiertyneet; vastakierteinen (p. involuta), kumpiki\nlaita ylöspäin toinen toistansa vastaan itsesisäänsä kiertynyt;\nalaskierteinen (p. revoluta), samalla tavalla alaspäin kiertyneet;\npaanuttu (p. imbricata), kaksi sisämäistä lehdenalkua kulmamaisesti\nkääntyneet laidoillansa vastatuksin, ja niiden päällä toisia samalla\ntavalla kääntyneitä niin, että päälimäisten lehtien keskipaikat\nvastaavat alimaisten laidoille; kaksittain limilaskuinen (p. equitans\nanceps), useampia vastalaskuisia lehtiä sisätysten, sisämäisten laidat\nulkomaisten laskoskulmaa vasten; kolmittain limilaskuinen (p. equitans\ntriquetra), kun useammista venheemäisistä tahi vastalaskuisista, toinen\ntoisensa sisässä olevista lehdenaluista sisämäisen toinen laita on\npäälimäisen laskoskulmassa, ja keskikohta päälimäisen toisen laidan\nalla, toinen laita taas juoksee ulkopuolelle päälimäisen lehdenalun\nlaskoskulman j.n.e.\n\n\ng. Kukista ja siittimistä.\n\n37. Kukkaperä l. perii (pedunculus), kukkasilmikosta lähtevä kukallinen\nvarren jatko.\n\nVana (scapus), maanalaisen varren päästä lähtevä kukkaperä.\n\nJuuriperä (pedunculus radicalis), lähtevä maanalaisen varren sivulta,\nei päästä.\n\nKukkavarsi l. lapakko (rachis), se varren osa (tahi haarovan perän\nrunko), josta lähtee useampia kukallisia perähaaruksia (pedicelli).\n\n38. Terttu (racemus), kukostus, jossa pitkäveteinen kukkavarsi sieltä\ntäältä pitkin pituuttansa työntää melkein yhdenpituisia kukkaperiä e.\nm. tuomella.\n\nRöyhy (panicula), pitkäveteisestä kukkavarresta lähtee sieltä täältä\nuseampia siirottavia tahi ulospäisiä pidempiä kukkahaaruksia, jotka\nuudelleen haarauvat, e. m. kasteheinällä.\n\nHarkko (thyrsus), latvasta kukkimaton, pitkäveteinen kukkavarsi\nlähettää monihaaraisia periä, joista alemmaiset kukkivat, ennen\nylemmäisiä ja keskimäiset ennen vierimäisiä, e. m. sirenillä.\n\nHuiskilo (corymbus), kukkahaarukset lähtevät eri paikoilta\npitkäveteistä lapakkoa, ja alemmaiset nousevat tasapäähän ylemmäisten\nkanssa.\n\nMykerö (capitulum), eriverhoiset perättömät kukat ovat palleromaisesti\nkiinni ryhmistyneet lyhytvartiseen lapakkoon, e. m. apilassa.\n\nKiehkura (verticillus), kukat ovat kiehkurassa varren ympäri joko\nperättöminä (vertic. sessilis) tahi peräkkäinä (v. pedunculatus).\n\nTähkä (spica), kukat lähtevät melkein perättöminä pitkänhoikasta\nlapakosta, e.m. rukiissa ja sarassa.\n\nTähkä on miten milloinkin yksikertainen (simplex), yksittäisillä\nkukilla; toiskertainen (composita), kun yksityisten kukkain sijasta on\npieniä tähkylältä (spiculӕ); yhtenäinen (ӕqualis l. continua), jolla ei\nole suurempia välipaikkoja; välikköinen (interrupta), kun kukat ovat\neri kihermissä; yksipuolinen (unilateralis), kun ovat vaan yhdellä\npuolella; yhdäppäinen (secunda), kun kääntyvät yhdelle suunnalle;\nkaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, kuusiratinen (bi-, tri-, quadri-,\nquinquesexfaria) taikka kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, kuusitahkoinen\n(di-, tri-, tetra-, penta-, hexasticho).\n\nNorkko l. palmu (amentum, julus), hienolla, tavallisesti notkealla,\npitkulaisella lapakolla on perättömiä, vaillinaisia kukkia, katetut\netinen puhkeamistaan limisuomuisilla, ei tuppimaisilla suojuksilla, e.\nm. koivussa, lepässä, pajussa, haavassa. Norkot ovat joko hedenorkkoja\n(amentum masculum), joilla on paljaita hedekukkia. tahi eminorkkoja\n(am. femineum) paljailla emikukilla. Edelliset varisevat kukassaan,\njälkimäiset hedelmöinä. Mikäli norkko ilmaantuu lehtinaisen edellä,\nyhtaikaa tahi perästä on se varhainen (am. prӕcox), yhtaikainen (am.\ncoӕtaneum), tahi myöhäinen (am. serotinum).\n\nKäpy (strobilus, conus), eminorkko, jonka suomut paisuvat ja kovettuvat\nnahkeamaiseksi aineeksi, e.m. kuusessa ja männyssä. Katajassa ja\neräissä muissa ovat kukkasuojukset yhteen kasvettuneet marjakävyksi\n(galbulus).\n\nPuikelo (spadix), pitkänomainen kukostus, jossa kukkavarren pää on\npaksuksi turvonnut ja kukat siihen kuin sisään painuneet, e. m.\nsuovehkassa, Kuv. 54 a. Puikelo on milloin koteloinen (spathaceus),\nmilloin koteloton (espathatus).\n\nViuhko (cyma), yhtä korkealta varren päästä lähtee kaksi tahi useampaa\nkukkahaarusta, jotka epätasaisesti haarauvat ja kasvavat tasapäisiksi,\ne. m. heisipensaassa, Kuv. 55. Kuoperoviuhkoksi (anthela) sanotaan sitä\njos latvakukka on lyhempi vierimäisiä ja varsinki äärimäisiä.\n\nTupsu (fasciculus), viuhkomainen kukostus varsin lyhyillä\nkukkahaaruksilla ja liketysten olevilla täydemmillä kukilla, e. m.\ntervakolla.\n\nPallero (glomerulus), vieläki lyhemmillä haaruksilla ja kerämäisesti\nyhteen tukutuilla kukilla tavallisesti lehtitahi haarahangassa.\n\nSykerö (anthurus), tähkämäinen tahi norkkomainen kukostus\nkukkapalleroilla pitkin lapakkoa.\n\nSarja (umbella), yhdestä kohti varren tahi varsihaaran päästä\nlähtee säteittäin useampia periä, joista kuki joko kantaa kukan,\ntahi lähettää päästänsä samantapaisia uusia sädeperiä. Edellisessä\ntapauksessa sanotaan sarjaa yksinäiseksi (umb. simplex), jälkimäisessä\ntoiskertaiseksi (umb. composita).\n\nToiskertaisia sarjoja sanotaan myös sarjastoiksi, ja niissä erotetaan\nemäsarja (umb. universalis) sarjukoista (umbellӕ partiales l.\numbellulӕ), jotka lähtevät emäsarjan perien päästä. Emäsarjan periä\nsanotaan säteiksi eli sarjaperiksi (radii) ja sarjukkain periä\nperyköiksi eli sarjukkaperiksi (pedicelli).\n\nTasakukkainen (umb. similiflora) on sarjasto. jonka kaikki kukat ovat\nyhtäsuuria; sädekukkainen (umb. radiata), kun laitakukat eli terälehdet\nsarjan äärimäisissä kukissa ovat isompia, kun keskisarjassa; kehkerä\n(umb. convexa), yhtäpitkillä säteillä; tasapäinen (umb. plana),\näärimäiset säteet pidempiä ja yhtä korkealla keskimäisten kanssa;\nonteva (umb. concava), keskimäiset säteet paljo lyhemmät äärimäisiä ja\nsarja keskeltä kuopassa.\n\nKoppilo (calathium, anthodium l. calathidium), useampaa pientä kukkaa\nseisoo vieretysten kukkaperän päältä laajenneessa päässä ja yhteisen\nsuojuskehdon sisässä. Koppiloa osotetaan myös sanoilla kukasto,\nyhdyskukka (flores compositi) ja kukkaryhmä (flores adgregati),\njoista edellinen merkitsee sitä, jossa kunkin erikukkasen heteet ovat\nponsistaan yhdessä. Koppilossa on erotettava erikukkaset (flosculi),\nlava l. marto (receptaculum l. anthoclinium), kukkaperän laajennut pää,\njossa erikukkaset seisovat, ja kehto (periclinium l. anthodium), josta\njo on ennen mainittu.\n\nKieloiskukkainen (calathium lingulatum l. semiflosculosum) tahi\nkieloiskukasto (flos compositus lingulatus l. semiflosculosus) on\nkoppiin kieloisilla erikukilla; pillikukkainen (c. tubulosum) tahi\npillikukasto (flos compositus tubulosus l. flosculosus l. discoideus),\nkun kaikki erikukat ovat pillimäisiä; kehrämäinen (c. discoideum),\npillikukasto yhtäsuurilla kukilla; säteehtivä (c. radians), vähiin\nisommilla, epätasaisilla laitakukilla; sädekukkainenq (c. radiatum) ja\nqsädekukasto (flos compositus radiatus), kukat keskellä ovat pystöisiä,\npillimäisiä, laidalla ulospäisiä, kielekkeisiä; tasaneuvoinen (c.\nhomogamum), koppilo, jonka erikukat ovat täysineuvoisia; sekaneuvoinen\n(c, heterogamum), yhden koppilon erikukilla on millä vaan heteitä,\nmillä emiä: erineuvoinen (c. hcterocephalum l. c. homogamum. diclinum),\nsaman lajin erikoppiloilla on millä vaan hedemillä emikukkia.\n\nSädekukaston keskikohtaa pillimäisillä kukillansa sanotaan erinimellä\nkehräksi (discus). ja kielekkeisiä laitakukkia säteiksi (radii).\n\nLavaa eli martoa erotetaan seuraavilla selityssanoilla: litteä\n(receptaculum planum), onteva (concavum), palleroinen (globosum),\nkeilamainen (conicum), liereä (cylindricum), täyteinen (solidum),\nonsi l. tyhjäsisuinen (cavum), pilkullinen (punctatum), kuopurainen\n(scrobiculatum l. foveolatum), lokeroinen (favosum), väreinen\n(paleaceum), kalsea (hirtum) j.n.e.\n\nYksinäisiä (solitaria) ovat koppilot yksikukkaisella varrella, ja\nmikäli itse sanat osottavat, hajallisia (sparsa), lehtihankaisia\n(axillaria), röyhymäisiä (paniculata l. in paniculam disposita),\nharkkomaisia (thyrsoidea l. in thyrsum disp.), huiskilomaisia\n(corymbosa), palleromaisia (glomerulosa), mykerömäisiä (in capitulum\ndisposita), terttumaisia (racemosa), tähkämäisiä (spiciformia) j.n.e.\n\n40. llmisiittiö (planta phanerogama), kukallinen kasvi selvästi\nerotettavilla siittimillä.\n\nSalasiittiö (pl. cryptogama), kukaton kasvi puuttuvilla tahi\nepäselvillä siittimillä.\n\nKukka (flos), sättimistä ja niiden peitteistä valmistuva kasviosa.\n\nPoimi l. kukanalku (flos virgineus), puhkeamaton.\n\nKehä (perianthium), lehtimäiset osat siitinten kattamista varten, jotka\nkuitenki monessa kasvissa puuttuvat; ne ovat verho ja terä.\n\nVerho (calyx), ulkopuolinen, tavallisesti vehreä kehä-osa.\n\nTerä (corolla), sisämäinen, hennompi, erivärinen kehäpuoli.\n\nKupu (perigonium), kun verhokin on erivärinen (ei vehreä) tahi peräti\npuuttuva.\n\nHede (stamen), siitinten uroseli koiraspuoli, siittämisen eli hetimisen\njälkeen menehtyvä.\n\nEmi (pistilla), siitinten naaraspuoli sikiämisen jälkeen, ainakin\ntyvipuolellansa, pysyvä hedelmän valmistumiseen saakka.\n\nTäysinäinen kukka (flos completus), kukka jolla on sekä verho että\nterä; vaillinainen kukka (flos incompletus), jolla on vaan yksipuolinen\nkehä (perianthium simplex); terätön (flos apetalus), vaillinainen kukka\nvehreällä kehällä; verkotan (flos acalycinus), vaillinainen kukka\nterämäisellä kehällä; kehätön l. alaston (flos nudus), on kukka, jolla\nei ole verhoa eikä terää, vaan paljaat siittimet.\n\nKaksi- l. täysineuvoinen (flos hermaphroditus l. bisexualis), kukka\njolla on sekä heteet että emit; erineuvoinen l. yksineuvoinen (flos\ndiclinus l. unisexualis), eri kukissa on, missä vaan heteitä, missä\nemiä, s. o. ne ovat taikka hedekukkia (flores masculi) taikka emikukkia\n(flores feminei); neuvoton l. tyhjä (flos neuter), kukassa ei ole emiä\neikä hedettä; yksisopuinen (planta monoclina), kasvi jolla on kaikki\nkukkansa täysineuvoisia; erisopuinen (pl. diclina), erineuvoisilla\nkukilla; yksikotinen (pl. monoica), kasvi jonka muutamissa\nkukostuksissa tavataan vaan hedekukkia, toisissa emikukkia;kaksikotinen\n(pl. dioica), saman lajin yhdessä varressa ei tavata kun emikukkia,\ntoisessa ei kun hedekukkia; sekaneuvoinen (pl. androgyna), samassa\nkukostuksessa ovat hedeja emikukat erillään; sekasopuinen (pl.\npolygama), yhdellä kasvilla ovat muutamat kukkansa täysineuvoisia,\ntoiset erineuvoisia.\n\n4l. Erilehtinen (calyx eleuterosepalus), on verho useammalla\nerinäisellä lehdellä, verholehdellä (sepalum), joiden mukaan sitä\nsanotaan kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, monilehtiseksi (c. di-,\ntri-, tetra-, penta-, polysepalus); yhdislehtinen (c. gamosepalus\nl. monosepalus), lehdet ovat kasvettuneet yhtenäiseksi lehdeksi.\nYhdislehtistä verhoa sanotaan myös yhdisverhoksi.\n\nTorvi (tubus), yhdislehtisen verhon kokonaan yhteen kasvettunut\nalimainen, tavallisesti soukempi osa.\n\nLaide (limbus), ylempi erinäisempi, tavallisesti leveämpi osa.\n\nNielu (faux), torven ja laiteen välikohta.\n\nEhytlaitainen (calyx integer), on yhdislehtinen verho päähän asti\nyhteen kasvettuneilla lehdillä; huulimainen (c. labiatus), kahdella\neripitkällä huulten tapaisesti toinen toistansa vastaan asettuneella\nliuskalla; kahdenkertainen (c. duplex), lisäverholla varusteltu.\nKahdenkertaisena varsinaista verhoa sanotaan sisäverkoksi (c. interior)\nja lisäverhoa ulkoverhoksi (c. exterior).\n\nKiinteistä (sepala clausa) ovat verholehdet, kun makaavat kiinni\nterässä ja laidoilla toisissansa; ylöspäisiä (s. erecta), kun erillään\nterästä ovat pystössä; ulospäisiä (s. patentia), kuta kuinki terästä\nulottavina; alaspäisiä (s. reflexa), kääntyneet terästä peräänpäin;\nlisäkkeisiä (s. appendiculata), juurelta lähtevillä ulottavaisilla\neriliuskoilla; kannustettuja (s. calcarata), kun joka verholehti on\nkasvettunut oramaiseksi, tyhjäsisuiseksi kannukseksi (calcar).\n\n42. Terälehti (petalum), erilehtisen terän kukin eri lehti.\n\nKanta (unguis), terälehden soukempi tyviosa.\n\nLapa (lamina), leveämpi osa, joka saattaa olla ehytlaitainen,\nhalkoinen, liuskainen, hammaslaitainen, nyhälaitainen, ripsinen j.n.e.\n\nRipsuinen (lamina fimbriata), pitkiin varsin soukkiin siekaleisiin,\njakaunut terälapa; yhdislehtinen l. yksilehtinen (corolla gamopetala);\nerilehtinen (c. eleuteropetala); yksi-, kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-,\nmonilehtinen terä (c. mono-, di-, tri-, tetra-, penta-, polypetala);\nepäyhtinen (c. heteropetala), osiksi eri, osiksi yhdislehtinen;\ntasamukainen (c. ӕqualis), liuskoista, koloista tahi lehdistä toinen\nei ole toistaan isompi; epämukainen (c. inӕqualis), vastallakaan\nedellistä; suunnallinen (c. regularis), tasamukainen terä ja\nepämukainenki, jonka laidekolot tahi lehdet ovat yhdenmuotoisia ja\njossain suunnallisessa järjestyksessä välillään; epäsuuntainen (c.\nirregularis), ei suunnallinen.\n\nTorvimainen (c. tubulosa), yhdislehtinen terä, jonka laide on\nmelkein erottamaton torvesta [Torvi, laide ja nielu ovat terässä\nkuin edellä (4l) verhossaki.]; pikarimainen (c. cyathiformis l.\ncylindrico-campanulata), vähän avarammalla laiteella; suppilomainen\n(c. infundibuliformis), vieläki väljempi laiteelta k. ed.; kellomainen\n(c. campanulata); palleroinen (c. globosa); munapyöreä (c. urceolata\nl. ovata); hattumainen (c. hypocrateriformis), terän torvi lyhyt\nja laide litteämäisesti levennyt; ratasmainen (c. rotata), vielä\nlyhemmällä torvella k. ed. ja erinäisemmillä lehdillä; kielekkeinen (c.\nlingulata), kun yhdislehtisen epäsuuntaisen terän torvi on pillimäinen\nlitteämäisellä laidepuoliskolla; huulimainen l. kaksihuulinen (c.\nlabiata l. bilabiata), kahdella huuliksi (labia) verratulla liuskalla\nvastatusten, toinen ylempänä toinen alempana.\n\nYlihuuli (labium superius) on usein kaarimaisesti kuvertunut\n(fornicatum) hedetten päälle ja sanotaan silloin kypäriksi (galea);\nalahuuli (labium inferius), ja laki (palatuin), sen ylihuulta vasten\nkuvertunut laita.\n\nAmmottava (corolla ringens) on terä siirottavilla huulilla ja\navonaisella nielulla; naamattava (c. personata), alahuuli kuvertunut\nylihuulta vasten ja sen kautta torven nieluki sulettu (faux clausa);\nruusumainen (c. rosacea), suunnallinen terä viidellä levytlapaisella,\nlyhytkantaisella erilehdellä, renkaamaisesti liittäyneet verhon\naukeamaan; yhdiskantainen l. malvamainen (c. malvacea), suunnallinen\nviisilehtinen terä lyhyillä toinen toiseensa ja heteisiin kiinni\nkasvattaneilla kannoilla; ristimäinen (c. cruciata), suunnallinen\nnelilehtinen terä selvästi erotetuilla kannoilla; neilikkämäinen\n(c. caryophyllacea), suunnallinen viisilehtinen terä pitkulaisilla\nkannoilla tuppimaisessa verhossa; huulikkeinen (c. labiosa) ja\nvastohutilikkeinen (inverse labiosa), epäsuuntaisia teriä viidellä\nerilehdellä; perimmäinen l. hernekukkainen (c. papilionacea),\nviidellä epäyhtisellä terälehdellä, kolme päälläpuolen erinäistä ja\nkaksi alempana yhteen kasvettanutta. Erinäisistä lehdistä sanotaan\npäälimmäistä (a) purjeeksi (vexillum), sivulehtiä (b) Siiriksi (alӕ)\nja kahta yhteen kasvanutta alimaista (c) venheeksi (carina), jonka\nsisässä heteet ovat ja joka on kaksikantainen (biunguiculata). Välistä\nvenhelehdet eivät olekkaan yhteen kasvaneet, jossa tapauksessa niitä\nsanotaan laitalehdeiksi (petala carinalia) ja koko terää perhottavaksi\n(subpapilionacea). Liljamainen (perigonium liliaceum, corolla\nliliacea l. flos liliaceus), kupu kuudella suunnallisella erilehdellä\nkahdessa kerrassa taikka kannoista yhdessä; epäsuuntainen (perigonium\norchideum), kupu kuudella epäsuuntaisella lehdellä kahdessa kerassä,\njoista sisäkerran yhtä, hyvin erimuotoista lehteä sanotaan huuleksi\n(labellum) ja toisia siitinten ympärillä olevia kypäriksi (galea).\nTavallisesti on huulella myös kannus (calcar).\n\n43. Heinäkukka (flos gramineua) e. m. rukiilla, ohralla, kauralla,\nheinäkasveilla.\n\nKale l. suojus-akana (gluma), heinäkukan ulkosuojus (bractea).\nTavallisesti on kaleita peräsukaan kaksi erisuurta kuperaa nirkkoa\nakanaa (vaiva), jotka eivät suoraan peitä siittimiä.\n\nKun kaleita välistä on verhoksi verrattu, ovat ne siitä saannot toisen\nnimensä verhoakanat (valvulӕ calycinӕ) ja on niillä vielä kolmantenaki\nnimityksenä ulkokehä (perianthium externum).\n\nHelve l. kukka-akana (glumella), heinäkukan sisäsuojus (bracteola),\njossa myös on kaksi kuperaa akanoista (valvula) peräkkäin siitinten\nympärillä. Alimainen (e) niistä on isompi ja usein varustettu vihneellä\n(arista), lähtevä helpeen selkäsuonesta. Helpeitä on välistä arveltu\nheinäkukan teräksi ja nimitetty teräakanoiksi (valvula corollinӕ), tahi\nsisäkehäksi (perianthium internum). Myös on niitä ynnä siaällisten\nsiitintensä kanssa sanottu heinäkukaksi (flosculus), ja mikäli niitä\nyksien katoillen sisällä on enemmin eli vähemmin, sanotaan heinätähkää\n(spicula) yksi-, kaksi-, ... monikukkaiseksi (uni-, bi... multiflora).\n\nVihne lähtee milloin tyveltä akanan, milloin keskeltä, niskalta tahi\npäästä ja on sikäli tyvivihne (arista basillaris), selkävihne (ar.\ndorsalis), niskavihne (ar. infraapicularis). latvavihne (ar. terminalis\nl. apicularis),. ja itsekuki vihne on niiton milloinki suora, painiva,\nkierteinen (tortilis), ulottava (exserta), tähkäsisäinen (inciusa)\nj.n.e.\n\nKauna l. teräakana (glumellula l. lodicula), pari kolme pienoista,\nkuulakkaa akanaa siitinten juuressa. Ne ovat heinäkukkain teränaiheita,\nei kuitenkaan kaikissa tavattavia. Ennen arveltiin niitä mesipiteiksi\n(nectarium) ja nimitettiin myös mesivareiksi (squamӕ nectariferӕ).\n\nSukainen kupu (perigonium setosum) ja kupusukaset (setӕ perigoniales),\nkuuluvat heinäketten selitykseen. Niillä tavallisesti on kuusi tahi\nuseampaa hapsimaista sukaa siitinten ympäri. Mitenkä suat peittävät\ntahi ei peitä siementä, sanotaan sitä sukapeitteiseksi (setis perigonii\nstipatum l. cinctum) tahi saattamaksi (nudum l. setis orbatum).\n\nPullakkomainen (perig. utriculare l. urceolatum) on heinäketten kupu,\nkun se kukkimisen jälestä muuttuu pullakon (utriculus) näköiseksi\nsiemenkodaksi, Kuv. 70 a, b. Mesipiteeksi tahi verhoksi arveltuna on\nseki onnen saanut loisen nimen mesipullakko (nectarium urceoiatum),\ntalli verhopul lakko (calyx utriculatus).\n\n44. Lyhytaikuinen, menehtyvä (flos deciduus), pysyvä, kuihtuva\n(emarcidus l. marcescens) ovat terä ja verho, mikäli varisevat jo\nkukkimisen alussa, heti jälkeen, myöhemmin kukkimisen perästä taikka\nensin varrella kuihtuneina; siemenlatvainen (epigynus l. superus),\nsiemenvartinen (amphigynus), siemenjuurinen (hypogynus l. inferus),\nmikäli lähtevät hedelmän päältä, keskeltä tahi alta.\n\n45. Kukanaihos (ӕstivatio l. prӕfloratio) on kukkasilmikossa\n(alabastrum) tavattava kukan ensialku, joka samoin kuin lehtiaihoskin\n(36) saattaa olla paanuttu, poimuinen, vastakierteinen, tahi:\nlaitavierinen (ӕstivatio valvata), kun verhon tahi terän lehtialut\novat laidoittain toisensa vieressä; limikierteinen (ӕ. contorta),\nkuki lehdenalku peittää laidallansa vierellisen lehden, toiselta\npuolen itse samoin peittyen; kurttuinen (ӕ. corrugativa), lehdenalut\novat sekä pitkin että poikkipäin ilman järjestyksettä rypystyneet;\npurjepeitteinen (ӕ. vexillaris), hernekukkain lehtiaihos, jossa purje\npeittää siivet, siivet venheen; kypäripeitteinen (te. galearis l.\ncochlearis), huulikukan lehtiaihos, jossa kaikki muut laideliuskat ovat\nkypärin sisään kääriytyneet.\n\n46. Hede (stamen), kukan urospuolinen siilin kolmella eri osalla palho,\nponsi ja siitepöly.\n\nPalho (filamentum), heteen varsi eli ponnen alainen osa. Välistä palhoa\nei olekkaan ja silloin sanotaan pontta palhottomaksi (sessilis).\nMuuten palho on miten miki rihmamainen, oramainen, nuijamainen (f.\nclavatum), liereä, paksulatvainen; leveäkantainen (f. basi dilatatum)\nja leveälatvainen (f. apice dilatatum), alatahi ylipäästä levennyt;\nterämäinen (f. petaloideum), terälehdenmoinen; kaksipäinen (f.\nbifurcum) ja kolmipäinen (f. tricuspidatum).\n\nPonsi (anthera), heteen päähinen eri osa, jossa siitepöly valmistuu.\nSillä on tavallisesti kaksi pikkuruista lokeroa (loculamentum) ja\nniiden välissä ponsikalvo (connecticulum). Ylen harvoin tavataan ponsi\nyksilokeroisena (a. unilocularis) ja vieläki harvemmin nelilokeroisena\n(a. quadrilocularis).\n\nSivuluomainen (a. lateraliter dehiscens) on ponsi, joka avauu ja\nluopi siitepölynsä sivusta tahi sivuluomasta (rima) milloin ulospäin\n(extrorsum), milloin sisäänpäin (introrsum); latvaluomainen (a. apice\ndehiscens), avauva ja luova siitepölynsä päästä joko poikkitelaisesta\nhalkeamasta tahi yhdestä eli useammasta, reiästä; poikkitelainen\n(a. horizontalis l. incumbens), keskikohdasta poikkipuolin palhon\npäässä kiinni, jolloin se usein myös on kiekkuva (a. versatilis);\nkaksisarvinen (a. bicornis) ja kaksipäinen (a. bicuspidata), kahdella\nsarvenmoisella tahi muulla eri lisäkkeellä (appendix).\n\n47. Siiteponsinen (stamen fertile l. perfectum) on hede täysinäisellä,\nsiitepölyisellä ponnella; joutoponsinen (st. sterile l. imperfectum),\njonka ponsi ei tee siitepölyä; vajaponsinen l. ponneton (st. abortivum\nl. castratum), jolla pontta ei ole ollenkaan; siemenlatvainen (st.\nepigynum) joka lähtee siemenen päästä; siemenvartinen (st. amphigynum),\nkeskipaikalta siementä lähtevä; siemenympärinen (st. perigynum);\nsiemenympärisiksi sanotaan heteitä, kun ovat kiinni verhossa siemenen\nympärillä; siemenpohjainen (st. hypogynum), siemenen alta lähtevä.\n\nMäärälukuisia (stamina definitiva) ovat heteet, joita aina on yhtä\nmonta yhdessä lajissa, eikä päälle kahdenkymmenen; epälukuisia (st.\nindefinita), yli kahdenkymmenen; yksi-, kaksi, kolmi-, monirivisiä\n(st. uni-, bi-, tri-, multiserialia), kun heteet lähtevät yhdessä tahi\nuseammissa riveissä; erinäisiä (st. libera), sekä palhollaan että\nponnella erin toisistaan; yhtyneitä (st. connata), jollain tavalla\nyhdistyksessä keskenänsä; yhdispalhoisia (st. filamentis connata),\nyhteen kasvaneilla palhoilla; yksi-, kaksi-. kolmi-, monikuntaisia\n(st. mon-, di-, tri-, polyadelpha), yhdispalhoisina yhdessä, kahdessa,\nkolmessa tahi useammassa kimpussa; yhdispontisia (st. antheris\nconnata), ponnet yhteen kasvettuneet kuin torveksi, joka puhkeaa ja\nluopi siitepölyn sisäänpäin; liitepontisia (st. antheris cohӕrentia),\nponnet kiinni toisissansa ilman yhteen kasvamatta; tasapitkiä (st.\nӕqualia); eripitkiä (inӕqualia); kaksivaltiaita (st. didynama),\nneljästä heteestä on kaksi pidempää, kaksi lyhempää; kolmivaltiaita\n(st. tridynama), kuudesta heteestä on kolme pidempää, kolme lyhempää;\nnelivaltiaita (st. tetradynama), kuudesta heteestä on neljä pidempää,\nkaksi lyhempää; viisivaltiaita (st. pentadynama), kymmenestä heteestä\non viisi pidempää, viisi lyhempää; parivaltiaita (st. diplodidynama),\nviidestä heteestä ovat kaksi ylimäistä pisimmät, kaksi keskimäistä\nvähä lyhemmät ja alimainen yksinäinen hede lyhin; torvisisäisiä (st.\ninclusa), kun eivät ulotu terän torvesta esille.\n\nSiitepöly (pollen), ponnessa tavattavia hienukkaisia pölähtäviä rakkoja\neli siitehiukkoja (grana pollinis), joiden sisässä on siiteneste\n(fovilla).\n\n48. Pohjus (torus), hedetten tahi hedetten ja terän aluspaikka, josta\nne lähtevät. Vaillinaisissa kukissa on se ainoastaan hedepohjus,\ntäysinäisissä myös teräpohjus.\n\nVerhovarainen on pohjus yhteen kasvettuneena verhon kanssa,\nverhoheteisissä (calyciflorӕ) kasveissa; itsevarainen, joka ei ole\nyhdistyksessä verhon eikä terän kanssa, pohjaheteisissä (thalamiflorӕ);\nterävarainen, kun on yhdessä teriin kanssa, terähete sissä\n(corolliflorӕ).\n\n49. Emi (pistillum), kukan naaraspuolinen siitin hedetten ja koko kukan\nkeskellä. Sillä on kolme eriosaa: sikiäinen, vartalo ja luotti.\n\nSikiäinen l. hedelmys (germen), emin alusosa, joka sitte syttyneenä\nvalmistuu hedelmäksi, Kuv. 7l f. Siinä on päälimmäisnä yksi eli\nuseampaa sikiäislehteä (carpophyllum), Kuv. 72 a, ja niiden sisällä\nsiemenaiheet (ovula) napasuonestaan (funiculus umbilicaris) istukassa\n(placenta) kiinni.\n\nKukanalainen (germen inferum) on sikiäinen siemenlatvaisessa kukassa,\nja kukanpäällinen (superum) siemenjuurisissa.\n\nVartalo (stylus) emin keskimäinen osa sikiäisen ja luotin välillä.\n\nLatvaperäinen (stylus terminalis), sikiäisen päästä lähtevä vartalo;\nsivuperäinen (st; lateralis) ja pohjaperäinen (st. basilaris) kun\nlähtee sikiäisen sivulla tahi pohjasta.\n\nLuotti (stigma), emin latvaosa, joka vastaan ottaa ponnesta lähtevän\nsiitepölyn.\n\nLuotti on miten milloinki: hapsimainen (stigma filiforme),\nhuhtuvamainen (st. aspergilliforme), töyhtöinen (st. penicelliforme),\nsulkamainen (st. plumosum); läpipäinen (st. perforatum), epäselvällä\naukolla päässänsä; tahkulainen (st. lamellatum), yhdeksi tahi\nuseammaksi tahkulaksi (lamella) litteynyt; ristimäinen (st. cruciatum),\nristimäisesti neljäksi jakaunut; sädejakoinen (st. radiatum),\nvartaloton, tähtimäinen luotti; latvaperäinen ja sivuperäinen, mikäli\nistuu vartalonsa päässä tahi kylessä; johteinen joka juoksee alaspäin\nkahdenpuolen vartaloa; vartaloton (st. sessile), kohdastaan sikiäisen\nlatvasta lähtevä; vajonnut (st. immersum), sikiäisen sisään painunut\nvartaloton luotti.\n\n50. Siitintukku (androstylium), heteen palhot ovat emin vartalon kanssa\nkasvettuneet yhteen tukkuun, jossa sekä ponnet että luottiistuvat.\n\nSiitinlakka (stylostegium l. gynostegium), ponnet kiinni kasvettuneet\nkukan kahteen vartaloon, ja levennyt kilpimäinen luotti niiden päällä.\n\n\nh. Hedelmästä.\n\n5l. Hedelmä (fructus), siittyneestä sikiäisestä valmistunut\nsiemenholho, jolla on kolme eriosaa: kota, istukka ja siemenet.\n\nEpähedelmä (fructus spurius), johon on yhteen kasvettunut hedelmään\nkuulumatonta lisäkettä lähellisistä kukkatahi pohjus-osista. Semmoinen\nepähedelmä tahi epämarja (bacca spuria) on e. m. mansikka. Sen mehevä\naine ei ole muuta kun tursistunutta pohjusta, jonka sisässä varsinaiset\nhedelmät ovat.\n\nSiemenkota l. kota (pericarpium), sikiäislehdistä kasvettunut ja\nmuodostunut siementen suojuskuori, jossa A osottaa poikki leikattua,\nvalmistumatonta, ja H liitteistään auvennutta, valmista kotaa. Eri\nlehtien yhdyntäpaikkaa sanotaan liitteeksi (sutura) ja itsiä yhtyneitä\nlehtiä laidoiksi (valvӕ; l. valvulӕ), joiden mukaan kota on yksi-,\nkaksi-, kolmi-, ... monilaitainen (p. uni-, bi-, tri... multivalve).\n\nPesä (loculamentum); pesiksi sanotaan erityisiä siemenlokeroita, ja\nkotaa niiden mukaan kaksi-, kolmi-, nelipesäiseksi j.n.e. (pericarp.\nbi-, tri-, quadriloculare etc.) Itsekukin eri pesä saattaa olla joko\nsiemeninen (loculamentum fertile) tahi sieme netön l. tyhjä (l.\nsterile).\n\nVälikelmu (dissepimentum), pesäin erotuskalvo eli välikuori,\nsikiäislehtien sisään kiertyneistä laidoista muodostunut.\n\n52. Istukka (placenta, trophospermium, spermophorum, sporophorum\netc.), se osa, jossa siemenet ovat kiinni istumassa. Se on joko\nkeski-istukka (pl. centralis) tahi laita-istukka (pl. valvaris), kuin\nmyös itsenäinen (pl. libera, pl. centralis libera l. columella), erin\nlaidoista keskellä kotaa; kelmusäteinen (pl. centralis radians l.\ndissepimentalis), koski-istukka josta yltä ympärinsä lähtee välikelmuja\nlaitoihin, (keskipieleksi (Columna l. axis centralis) sanotaan silloin\nitsoä runkoa); laitavierinen (pl. valvaris haud dissepimentalis),\nsuorastaan kodan laidassa; keskilaitainen (pl. parietalis), keskellä\nlaitaa; liiteperäinen (pl. marginalis l. suturalis), pitkin liitteitä;\nlaitakelmuinen (pl. valvaris dissepimentalis), laidasta sisäänpäin\nlähtevillä säteisillä välikelmuilla, joissa siemenistukat ovat;\nkeskilaitaiskelmuinen (pl. parietalis radians), vasta mainitut\nkelmut lähtevät kcskilaidoilta; väliseinäinen (pl. intervalvuiaris),\nväliseinän tapaisella kelmulla, jossa siemenistukat ovat. Väliseinä\ntoisinaan on keskeltä auki jäänyt, jolloin sitä sanotaan rakoväliseksi\n(pl. fenestrata).\n\n53. Yksikotainen (fructus holocarpus), hedelmä ainoastaan yhdellä\nkomerolla (paracarpum), joka kuitenki taitaa olla istukasta\nlähteneitten sädejakoisten, välistä muidenki välikelmuin kautta\npesittelevä (sublocularis) tahi monipesäinen.\n\nKeskisiemenisesti yksikotainen (fr. holocarpus centrispermus),\nyksikotainen hedelmä keski-istukalla. Jos istukka on itsenäinen, niin\nhedelmä on yksipesäinen; kelmusäteisenä istukan ollessa, hedelmä tekeyy\nmonipesäiseksi.\n\nLaitasiemenisesti yksikotainen (fr. holocarpus pleurospermus),\nyksikotainen hedelmä laita-istukalla, joka istukka miten milloinki\nsaattaa olla joko laitavierinen, keskilaitainen, liiteperäinen,\nlaitakelmuinen tahi väliseinäinen ja hedelmä sikäli yksipesäinen,\npesittelevä tahi monipesäinen.\n\nErikotainen (fr. schizocarpus), hedelmässä on useampaa eri hedelmystä\n(carpellum, earpidium).\n\nHedelmykset erikotaisessä hedelmässä ovat kierteisesti ja erin\ntoisistaan, mutta jos ovat kiehkuraisesti, niin välistä kasvavat\nyhteenki toinen toisihinsa, kuitenki niin löyhästi, että hedelmän\nvalmistuessa jälleen eriävät.\n\nMonikotainen (fr. syncarpus), useammasta kiehkuraisesta hedelmyksestä\neriämättömästi yhteen kasvettunut hedelmä.\n\nYhdiskotainen (fr. gamocarpus), monikotiiiucn hedelmä, jonka pohjus\non lihavaksi, nahkeaksi tahi puutuvaksi peitteeksi hedelmän päälle\nkasvettunut. Sen siemenet tavallisesti ovat rippuvia (semina pendula).\n\nYksinäinen (fr. simplex), itsekukin yksikolainen hedelmä; moniosainen\n(compositus), eri-, moni-, tahi ylidiskotainen hedelmä.\n\n54. Kotelo (capsula), monisiemeninen ja monilaitainen siemenkota eli\nhedelmä. Kotelo ennenkun itse varisee luopi siemenensä mikä milläki\ntavalla aukeamasta (dehiscentia), kuin kohta tarkemmin selitetään.\n\nLiiteluomainen (capsula valvis dehiscens), kotelon paidat liitteistä\nlähtevät erin toisistaan.\n\nRakoluomainen (c. rimis dehiscens), kotelon liitteisiin ilinautuu\nerinäisiä rakoja keskikohdalta molemmin puolin. Laidat muuten jäävät\ntoisiinsa kiinni.\n\nHammasluomainen (c. dentibus dehiscens), kotelon laidat eriävät\nlatvasta ei ainoastaan liitepaikoista vaan keskisuontaki myöten.\n\nLäpiluomainen (c. poris dehiscens), kotelo saapi pieniä pyöreitä reikiä\neli huokoja latvaan tahi sivuihin.\n\nKansiluomainen, (c. operculo dehiscens), kotelo puhkeaa latvapäästä\npoikkipuolin niin, että päälimäinen osa, kuin kantena, putoaa pois.\nSemmoista koteloa sanotaan myös poikkipiirtoiseksi (c. circumscissa).\n\nSisäluomainen (c. septicida), monipesäisen kotelon välikelmut eriävät\nkahdeksi ja puhkeavat sisään päin.\n\nOn muistettava, että välikelmut alkuisin ovat kahdesta sikiäislehdestä\nyhteen kasvettuneet, jonka, tähden jälleen taitavatki kahdeksi eritä.\n\nLaitaluomainen (c. loculicida), monipesäisen kotelon laidat puhkeavat\nkeskisuonesta ulkopuolitse.\n\nLaitalähtöinen (c. septifraga), kotelon laidat eriävät keskipieleen\nkiinnijäävistä välikelmuista ja varisevat pois.\n\n55. Tuppilo (conceptaculum, folliculus), yksilaitainen ja yksipesäinen,\npitkin sivua puhkeava pöyheämäinen siemenkota itsenäisellä istukalla.\n\nTuppihedelmys (carpellum capsulare), erikotaisen hedelmän kukin\nerinäinen osa puhkeaa sisäpuolelta liitteestä yksieli useampi-rivisillä\nsiemenillä kodan laidassa.\n\nPähkylähedelmys (carpellum nucamentaccum), yksisiemeninen,\nkovakuorinen, puhkeamatta variseva kierteisen erikotaisen hedelmän\nerinäinen osa.\n\nOtahedelmys (carp. rostratum), emi-jäännöksellä hedelmyksen päässä.\n\nOdaksi (rostrum) ylettäin sanotaan oramaista tahi neulamaista, suoran\nsekä väärää lisäkettä jonkun osan päässä ja odattomaksi (orostris l.\nmuticus) sitä osaa, jolla ei ole sellaista lisäkettä.\n\nHillukka (acinus), pähkylähedelmä mehevällä päälyställä. Jos hillukoita\non useampaa yhteen kasvettunut, sanotaan hedelmää yhdismarjaksi (bacca\ncomposita) e. m. vaaran.\n\nPalko (legumen), yksipesäinen, kaksilailaincn kota siömenistukalla\nylisessä liitteessä, e. m. herneenpalko.\n\nPalko on toisinnan pesäjakoinen (subbilocularis) kun alinen liite on\nväliseinän tapaisesti sisään kääntynyt: kiekurainen (!eg. cochleatum).\nkahteen eli useampaan kiekuraan kiertynyt palko.\n\nNivelpalko (lomentum), jolla tavallisesti joka siemenen välillä on\nnivel lalii kannas (isthmus) ja joka ei puhkea liitteistä, vaan katkeaa\nnivelistä poikki.\n\nLitu l. litukka (siliqua), kaksilaitainen ja tavallisesti kaksipesäinen\npitkä kota, siemenet kahdessa rivissä vastakkain pitkin väliseinän\ntapaisen siemenistukan reunoja.\n\nLisko (silicula), yhtä pitkä kun leveäki, tahi ei kuitenkaan paljoa\npidempi litu.\n\nLisko on leveävälinen (silic. latisepta), kun väliseinä on yhtä leveä\npalon kanssa, ja kaitavälinen (sil. angustisepta), knn väliseinä käypi\naivan poikkiteloin palon leveyden suuntaa.\n\nPähkylälisko (nucamentum l. silicula nucamentacea), yksisiemeninen\npyöreä, litteähkö, litteä tahi ohut aukeamatta variseva lisko. Leveäksi\nlitistyneenä sitä myös sanotaan siipiliskoksi (sil. samariformis l.\nalata).\n\nNivellitukka (siliqua nucamentacea articulata), kun litukka on\nnivelpalon lailla jakaunut yksisiemenisiin pesiin, jotka kukin\naukeamatta varisevat.\n\nMarja (hacca), aukeamatta variseva hedelmä, jonka tavallisesti\nkeski-istukkaiset siemenet ovat peitetyt mehevällä, tursealla aineella,\nja istukat sekä välikelmut pehmeänlaisia, e.m. mustikka, karpalo,\nviinamarja.\n\nMarjamaiseksi (fructus baccatus) sanotaan erilaisia hedelmiä pehmeällä,\nmehevällä sisusaineella.\n\nKurkka (pepo), marjamoinen hedelmä useammalla laita-istukkaisella\nsiemenellä, peitetyt mehevällä turpealla aineella.\n\nOmena (pomum), aukeamatta putoava monisiemeninen ja monipesäinen kota,\njonka meheväksi päälysainecksi verho kukkimisen jälkeen on turpunut ja\nkiinni kasvettunut.\n\nKivieli luumarja (drupa), aukeamatta variseva luutava kota mehevällä\nturpealla päälysaineella, enimmästi yhdellä, mutta välistä useammallaki\npesällä ja siemenellä. Itseä kodan kuorta sanotaan luuksi (putamen)\nja sen sisässä olevaa siementä tumaksi eli sydämmeksi (nuclcus).\nLuumarjoja ovat e.m. kirsin ja tuomen marjat.\n\nPähkinä (nux), aukeamatta variseva luukuorinen hedelmä tavallisesti\nyhdellä turpealla siemenellä, e.m. pähkinäpuussa. Tammen ja erästen\nmuiden puiden nahkeakuorista pähkinää sanotaan terhoksi (glans).\nErikotaisen hedelmän pähkinöitä sanotaan, miten jo edellä osotettiin,\npähkylöiksi.\n\nSiipisiemen (samara l. semen alatum), aukeamatta variseva, kälpeä,\nrutistunut, yksi tahi harvasiemeninen hedelmä, jonka kota on yhdeltä\ntaikka joka puolelta laajennut ja ohennut kaivomaisiksi tahi\nlehtimiiisiksi lisukkeiksi, e.m. vahteressa, saarnessa, jalavassa.\n\n56. Jyväsiemen (caryopsis), kuivankälpeä, yksisiemeninen, sileä, taikka\npitkin sisäpuolta uurtoinen hedelmä, jonka ohut, kalvomaincn kuori\nkiinteästi peittää itsen siemenen, e.m. rukiissa, ohrassa, kaurassa ja\nheinäkasveissa yhteisesti.\n\nJyväke l. kuorusjyvä (achenium), kuivankälpeä yksitahi harvasiemeninen\nhedelmä yhteen kasvettuneella verholla kuorena, e.m. ohdakkeessa,\nmaitiaisessa.\n\nKehäpäinen (achenium coronatum, fructus coronatus, semen coronatum\nl. sem. marginatum), on jyväke, kun sen latvapäähän on yhteen\nkasvettuneesta verhosta jäänyt pieni ympyräinen palle eli kehäke\n(corona); haivenpäinen (achen. papposum, fructus papposus l. semen\npapposum), verhokuori jyväkkeen latvasta jakauu hienoiksi haiveniksi\n(pappus); paljaspäinen (achen, calvum l. semen calvum), verho on\nniin jyväkettä myöten kasvettunut, että päässä ei ole kehäkettä eikä\nhaivenia.\n\nVarreton (pappus sessilis) on haiven, joka ei millään lailla haarau,\nvarrellinen (stipitatus) kun tyveltä yhdessä ylempänä haarauu;\nvareinen, vihneinen l. kovasukainen (aristatus), pehmytsukainen,\n(setiformis), hapsimainen, sulkajakoinen (plumosus), lähtevä\n(deciduus), kun pian lähtee, ja pysyvä, kun pysyy vielä varisneessaki\njyväkkeessä.\n\n57. Kaksoisjyväke (diachenium, achenium bipartibile, polachcnium,\ncremocarpium), sarjakukkaisien verhokuorinen jyväke, joka valmistuessa\nhalkeaa kahdeksi jyväpuolikkaaksi (mericarpium, carpidium, carpellum,\nsemen) yhdellä latvaan asti halkeavalla istukalla (columna l.\ncarpophorum).\n\nLiite (commissura), jyväpuolikasten yhdistyspaikka; maha (latusculum),\nliitesivu; selkä (dorsum), ulkopuolinen sivu; harju (costa l. jugum),\nkorkeampi pitkin selkää päästä päähän kulkeva naarmu.\n\nHarjuja on tavallisesti viisi kummallaki puolikkaalla, nimittäin\nkeskiharju (costa centralis), kaksi väliharjua (costa intermedia)\nja kaksi sivuharjua (c. lateralis), jotka viimeiset saattavat olla\njoko kulmaharjuja (costa; marginales) taikka vieriharjuja (c.\nintramarginales) kulman vieressä. Välistä on näiden emäharjujen (juga\nprimaria) välissä toisia pienempiä väliharjuja (juga secundaria).\n\nHarjut milloin ovat piikkisukaisia, milloin levenneet ohuiksi\nlehtimäisiksi kalvoiksi, siipiharjuiksi (e. alatæ). Kun harjua ei\ntunnu ollenkaan sanotaan jyvänpuolikasta sileäksi eli harjuttomaksi\n(mericarp. ecostatum l. eju gatum). Harjuväli l. vako (vallecula), on\nkahden harjun välipaikka jyväpuolikkaassa; öljysuoni (vitta), musta,\npäältä päin usein näkymätön pitkin vaon pohjaa kulkeva juova, sisältävä\neri makuista ja hajuista haihtoöljyä.\n\nVälistä on useampia öljysuonia yhdessä vaossa, jonka jälkeen vakoa\nsanotaan yksi-, kaksi-, kolmi-, monisuoniseksi (uni-, bi-, tri-,\nmultivittata). Toisinaan taas on vako öljysuoneton (vallecula\nevittata). 58. Siemen (semen) kahdella eri osallansa: sydän ja kuori.\n\nKuori (integumentum), jolla on pinta (testa l. membrana externa),\ntummempi näköänsä, ja aluskuori (tunica, tegmen l. membrana interior),\npinnan alla ja sydämmen ympärillä oleva vaalea kuorikalvo. Näiden\nvälillä tavataan toisinaan erinäistä ainetta, välikerta (mesospermium),\nja muutamat luulevat pinnassakin olevan kaksi kuorikertaa, varsinaisen\npinnan ja sen päällä keden (epidermis).\n\nPaljas (semen nudum), yksinäinen siemen, jonka kota on niin\nlikinäisesti siihen yhdistynyt, että on kuin kuorena sen päällä.\n\nKehrämäinen (s. discoideum) on siemen pyöreänä ja littoänä; virnamainen\n(lenticulare), pyöreänä tahi soikeana ja litteähkönä; pallistettu\n(marginatum), kun on erilainen viiru ympärillä; nöhtämäinen\n(scobiforme) kun on hyvin pieni, pitkulainen, hilpainen j.n.e.\n\nSydän (nucleus) on siitinaihetta joko kokonansa tahi valkuaisen kanssa.\n\nValkuainen (albumen), sydänsiemenen eriosa, jota ei kuitenkaan kaikissa\ntavata. Aineensa vuoksi se on tavallisesti valkea ja milloin turpea eli\nlihava, milloin rustomainen (corneum), milloin jauhomainen (farinosum)\nj.n.e. Sijansa vuoksi siitinaihetta suhteen on se joko yltäympärinen\n(alb. periphericum), hetkellinen, (centrale) tahi vierellinen\n(laterale).\n\nValkuallinen (semen albuminosum) on siemen, jolla on valkuaista,\nvalkuaton (exalbuminosum), jolla ei ole.\n\n59. Siitinaine (embryo), siemenen pääosa, josta uusi kasvi itäessä\nilmaantuu. Siinä on kolme erittäin tarkattavaa osaa: ide, sirkus ja\nsilmä.\n\nIde (corculum); siihen kuuluu juuriaine eli juurukka (radicula l.\nrostellum) ja sirkkaruoti (cauliculus l. scapellus), jotka siemenessä\nyhdisteltynä itäessä eriävät, toinen alaspäin juuren, toinen ylös\nvarren aluksi.\n\nSuuntainen (embryo orthotropus l. erectus) on siitinaine suorana ja\nsiemenen mukaisena, juurukka siemenen kantaa päin; vastasuuntainen l.\ntaka-peroinen (e. antitropus l. inversus). Kun juurukka on siemenen\nlatvaa päin; kaltto (heterotropus), joka ei ole siemenen mukaan;\ntaaskääntöinen (amphitropus), luokkamaisesti kaaristunut, molemmat,\npäät siemenen kantaa päin.\n\n60. Sirkus (cotyledo), jo siemenessä perustettu itäessä ilmaantuva\nkasvin sirkkalehti.\n\nSirkkalehlinen (planta cotyledonea) kasvi, jolle itäessä ilmaantuu\nsirkkalehti; kaksisirkkainen (pl. dicotyledonea) joka itää kahdella\nvastattaisella, tahi (niinkuin havupuut) useammalla säteittäisellä\nsirkkalehdellä, jota jälkimäistä saattaisi myös sanoa monisirkkaiseksi\n(pl. polycotyledonea); yksi sirkkainen (pl. monocotyledonea), kasvi\njolla on vaan yksi sirkkalehti, ylen harvoin kaksi, eikä silloin\nvastatusten, vaan perätysten.\n\nNouseva (cotyledo epigӕa), sirkkalehti, joka itäessä nousee maan päälle\nnäkyviin, n.k. tavallisesti kaikkien kaksisirkkaisten; nousematon\n(c. hypogӕa), joka jääpi maahan ja muutenki vaillinaiseksi, n.k.\ntavallisesti yksisirkkaisissa.\n\nLaitajuuruinen (embryo pleurorhizeus) on siitinaine, jonka sirkukset,\nlaidoin siemenen leveyttä myöten, ovat päälystöillänsä vastatusten oli\nvastapuoliset (cotvledones adcumbentes) ja juurukka taaskääntöisenä\n(reflexa) pitkin molempain sirkusten laitaa s. o. laidallisena\n(radicula marginalis l. lateralis); selkäjuuruinen (e. notorhizeus),\nkun sirkukset poikkiteloin siemenen leveyttä ovat päälitysten\neli päälittäiset (incumbentes) ja taaskääntöinen juurukka toisen\nsirkuksen selällä s. o. selällinen (dorsalis); suoralaskuinen (e.\northoploceus), sirkukset ovat vastalaskuisia (conduplicatӕ) ja juurukka\nulkomaisen kulmassa s. o. kulmallinen (angularis); poikkilaskuinen (o.\ndiplecolobeus), keskeltä taaspäin kääntyneillä s. o. taaskääntöisillä\n(medio replicatӕ) sirkuksilla ja selällisellä juurukalla;\nkiertosirkkainen (spirilobeus), sisään kiertyneillä (spirales l.\nspiraliter involutӕ) sirkuksilla ja selällisellä juurukalla.\n\n61. Silmä (gemmula, cauliculus l. plumula), siitinaineen kolmas osa,\njosta kasvin varsi lähtee, ja jolla kaksisirkkaisissa on sijansa\nsirkusten välissä, yksisirkkaisissa sirkustupekkeen sisässä.\n\nEsikkolehti (folium primigenum l. primordiale), suoraan silmästä\nilmaantuva ensimäinen kasvilehti.\n\nNapa (hilum), se paikka siementä, josta se kodassa on kiinni ollut.\nNapapuolta sanotaan siemenen mahaksi (venter), toista puolta seläksi\n(dorsum), välikohtia sivuiksi (latera).\n\nNapalappu (strophiolum l. caruncula), nystyrämäinen tahi käsnämäinen\nlisäke, joka lähtevä napasuonesta tahi istukasta erästen kasvien\nsiemenissä peittää navan.\n\nSiitereikä (micropyle l. foramen germinationis), kuorikalvoin\npienukainen, usein näkymätön reikä navan päässä, jäännöksenä siitä\nreiästä, josta siitinneste kulki siemenaiheesen.\n\nNapapilkku (chalaza), se paikka siementä, josta napasuoni käypi sisään,\nmuutamissa siemenissä kohdastaan navan alla, toisissa vähän syrjässä,\nja tavallisesti kiinteämpi, vehreä, keltainen tahi ruskea.\n\nNapaviiva (raphe), napasuonen saattama tavallisesti vieripaikkoja\nkorkeampi viiru navan ja napapilkun välillä niissä siemenissä, joissa\novat erillään. Se lähtee aina toiselta puolen napaa, kun siitereikä on\ntoisella. Siemenvaippa (arillus, coma, desma), muutamissa siemenissä\ntavattava napasuonen ulkopuolinen leveäminen siementä vasten. Siemenen\nvalmistuessa vaippa toisinaan muuttuu tukaksi (coma) ja siementä\nsanotaan siitä tukkaiseksi (semen comosum l. crinitum).\n\n\nKukkain lisäosista.\n\n62. Lisäosat (partes accessoriӕ), joita ainoastaan eräissä kukissa\ntavataan.\n\nLisäterä (paracorolla), terän sisäinen ja melkein saman muotoinen\nkukkalisäke, joka taitaa olla joko yhdislehtinen (corona gamophylla)\ntahi erilehtinen (c. eleutherophylla l. polyphylla), ja jonka erinäisiä\nlehtiä sanotaan lisälehdiksi (parapetalum).\n\nLisälehtinen (petala coronata), erilehtinen terä pienillä suomumaisilla\nlehti kalvoilla terälehtien juuressa kukan sisällä; kupurasulkuinen\n(faux fornicibus clausa), yhdislehtisen terän nielu, kun siinä on\npaksumpia kuperia kyhmyjä eli kupuroita (fornices), ja nystysulkuinen\n(faux fornicibus subulatis clausa), kun kyhmyt ovat oramaisia; sulettu\n(faux clausa) ja avoin (f. pervia l. nuda) osottavat yhteisesti\nnielussa jotain sulkua olevan talli oi olevan.\n\nEpä- l. valhehede (parastemon), heteen kaltainen lisäke, esimerk.\nvilukossa; mesinystyrä (glandula nectarifera); mesihuokonen (porus\nnectariferus); mesikolo (fovea nectarifera), milloin paljas, milloin\nsuomukatteinen (fovea squama tecta); mesijuova (plica l. stria\nnectarifera), pilkin terää tahi kupulehteä; mesikannus (calcar\nnectariferum), kun joku kukkaosa on venynyt pitkämäiseksi onneksi\nmesipiteeksi.\n\nMuist. Selite-sanat, joita käytetään kasvien värin, hajun, maun,\nasuntopaikan ja muiden kohtain osottamiseksi, ovat kyllä itsestään\nymmärrettäviä, jonka tähden taidetaan sillensä jättää.\n\n\n\n\n\n\nI. LUOKAT, LAHKOT JA SUVUT\n\nLinneen siitinjäresteessä.\n\n\n\n\n1 LUOKKA.\n\nYKSIHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n1. SALICORNIA. Suolayrtti. — Kukat kolmittain, itsekuki vehreällä\nmöyheällä kehäliuskallaan, jotka yhdistyvät pyöreäksi puikeloksi.\nHeteitä 1—2 ulottavina kehästä. Luotti 2—3-halkoinen. Hedelmänä\nyksinäinen kehän peittämä siemenrakko.— Heimo 79. Möyheä lehdetön\nnivelkasvi meren rannoilla.\n\n2. HIPPURIS. Wesikuusi. — Sikiäiseen kiinnittynyt kehä tuskin\nhavaittavana palteena sen päässä. Hede siemen-latvainen. Emi\nyksinäinen. Hedelmänä kehän peittämä pähkyläsiemen. — H. 64. Nivelikäs\nvesikasvi säteettäisillä lehdillä.\n\n3. ZOSTERA. Ajokas. — Kehä, hede ja emit perätysten toinen toisensa\nvieressä irtanaista, litteätä, tasalevyistä puikeloa myöten, jonka\nympäri lehti päälyspuolite on kuvertunut tuppimaiseksi koteloksi.\nHedelmä pähkylämäinen. — H. 4,1. Heinämäisiä merikasveja.\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ. (Blitum virgatum 5, 2. Callitriche 21, 1.)\n\n\n\n\n2 LUOKKA.\n\nKAKSIHETEISIÄ.\n\n\n(Muihin luokkiin kuuluvia kaksiheteisiä ovat Salicornia 1, 1;\nRhyncospora alba 3, 1; Lepidium 15, 1; Cypripedium 20, 2; Fraxinus 23,\n2. )\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† Yksipuolinen kehä lehden aukeamassa. (Laiehtivia, varrettomia, tav.\nkukattomia kasveja.)\n\n4. LEMNA. Limaska. — Lehden laitaan vaipunut yksilehtinen kehä. Kota\nyksipesäinen, harvasiemeninen. — H. 5, 1. Pienillä yhdistyneillä, us.\nkoko veden kalvon kattavilla lehdillä, rihmamaisilla vedessä rippuvilla\njuurilla.\n\n†† Kehä täydellinen verholla ja terällä. Yhdellä sikiäisellä.\n\n5. VERONICA. Tätyruoho. — Verho 4-lohkoinen. Terä ratas- tahi\nsuppilomainen 4:llä epämukaisella liuskalla. Hedelmänä 2-pesäinen\nsiemenkota. — H. 31, 2. Ruohokasvi tav. vastakkaisilla lehdillä; kukat\ntähkämäisesti, rypälämäisesti tahi yksinäisiä lehtihangassa.\n\n6. PINGUICULA. Yökönlehti. — Verho 2-lohkoinen, kololiuskainen. Terä\nyhdislehtinen, ammottava, huulimainen, kannustettu. Luotti melk.\nvartaloton, 2-huulinen. Kota 1-pesäinen, latvaluomainen. — H. 32.\nAinoastansa aluslehdillä, kukat peräkkäitä, yksinäisiä.\n\n7. UTRICULARIA. Wesiherne. — Verho 2-lohkoinen, eholiuskainen. Terä\nyhdislehtinen, naamattava, alahuuli lakkimainen erillisellä tahi\nyhtyneellä kannuksella. Luotti kilpimäinen pilkättävällä vartalolla.\nKota 1-pesäinen, varistuansa kansiluomainen (poikkipiirtoinen), — H.\n32. Laiehtiva vesikasvi hienojakoisilla lehdillä, harvakukallisella\nvarrella.\n\n8 CIRCÆA. Welholehti. — Verho ja terä 2-lehtisiä. Hedelmänä 2-pesäinen\nkota. — H. 63. Lehtokasvi vastakkaisilla lehdillä, rypälökukilla.\n\n††† Kehä täydellinen. Neljä lopulta pähkylämäistä sikiäistä.\n\n9. LYCOPUS. Rantayrtti. — Verho 5-liuskainen. Kehä suppilomainen,\n4-halkoinen, yhdellä isommalla kolopäisellä liuskalla. — H. 24, 1.\nRantakasvi vastakkaisilla lehdillä ja kiehkurakukilla lehtihangassa.\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ. (Anthoxanthum 3, 2.)\n\n\n\n\n3 LUOKKA.\n\nKOLMIHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n†Ruohokkeita (ei heinämäisiä).\n\n10. VALERIANA. Wirmajuuri. — Verho kiinnittynyt hepalorenkaaksi\nsikiäisen päähän. Terä yhdislehtinen, suppilomainen, 5-halkoinen.\nKota peitetty lop. haivensäteiksi jakautuneella verholla. — H. 17.\nVastakkaisilla, us. parijakoisilla lehdillä; röyhykukilla.\n\nll. VALERIANELLA. Peltokaali. — Verho kiinnittynyt sikiäiseen joko\nhepalottornasti tahi hampaamaiseksi hepaloksi. Terä ed. Hedelmä\npähkylämäinen, haiveneton. — H. 17. Lehdet vastakkaisia, kokonaisia;\nröyhykukilla.\n\n12. IRIS. Kurenmiekka. — Kehä yksipuolinen, terämäinen, 6-jakoinen,\nlyhyttorvinen, ulkopuoliset liuskat isoja, alaspäisiä, sisämäiset\npystöisiä. Luotit terämäisiä. Kota 3-pesäinen. — H. 13. Miekkamaisilla\ntupettavilla lehdillä, isoilla liljamaisilla kukilla.\n\n(Montia ja Koenigia 3, 3; Galium trifidum 4, 1;Empetrum 22, 3).\n\n† Heinämäisiä kasveja, tähkät t. tähkylät liereitä ympärinsä\nlimitetyillä tähkäsuomuilla. *)\n\n(*) Cyperacea-heimon kasveilla ei ole tavallista kehää. Niiden\nsiitinkehänä on vaan joku suomumoinen suojus joko paljaaltaan taikka\nhapsilla, sukasilla tahi muilla suomukoilla sisässänsä. Suojussuomuja\nsanotaan toisella nimellä tähkäsuomuiksi, koska ne muodostavat tähkän,\nja niiden sisäisiä hapsia, sukasia ja suomukoita kehähapsiksi,\n-sukasiksi ja -suomuiksi, koska ne siittimiä likinnä ovat kuin niiden\nkehänä.\n\nMuist. Tämän jaon suvut kasvavat useimmiten vedessä t. veden vaiheilla,\nvälistä muillaki kosteilla paikoilla.\n\n13. ERIOPHORUM. Niittuvilla. — Tähkäsuomut tasamukaisia. Joka\npähkylällä paljo kehäsukasia, lop. hyvin pitkiä, villamaisia, sileitä,\nvalkoisia t. punertavia hapsia. — H. 2, 2. Tähkät pian vaikenevia, us.\ntuumanpituisilla villahapsilla.\n\n14. TRICHOPHORUM. Suovilla. — Alin tähkäsuomu jatkunut juryillä,\ntylpällä, tähkylänpituisella odalla. Joka pähkylällä 4—6 kehäsukaista,\npidemmät itseä tähkylää. — H. 2, 2. Monella tupastavalla, tyveltä\nsuomuisella korrella, ylimmäinen suomu oramaisesti lehdistyvä.\nKehäsukaset valkoisia.\n\n15. RHYNCOSPORA. Piirtoheinä. — Ne 3—4 alinta tähkäsuomua tyhjiä.\nPähkylä sukapeitteinen, vartalon tyvellä lisäkkeenä päässä, sukaset\nlyhyitä, karheita. — H. 2, 2. Hoikka heinälle lehtisellä korrella,\nlöyhäryhmäisillä tähkylöillä.\n\n16. HELEOCHARIS. Luikka. — Tyhjiä tähkäsuomuja 0 t. 1—2. Pähkylä ed.\nlisäkkeellä ja sukasilla. — H. 2, 2. Korsi lehdetön yksinäisellä\nlatvatähkällä.\n\n17. SCIRPUS. Kaisla. — Tähkäsuomut ed. Pähkylä ilman lisäkkeettä,\nsukaseton t. lyhyillä, karheilla sukasilla. — H. 2, 2. Korsi ed. tahi\nlehtinen ja monitähkäinen. (Juncus supinus, effusus ja conglomeratus 6,\n1).\n\n††† Heinäkasveja kaleettomilla kukilla *).\n\n(*) Ei enemmin, kuin edellisen jaon (Cyperacea-heimon) kasveilla on\nvarsinaisillaki heinäkasveilla semmoista terää ja verhoa, kun muilla\nilmisiittiöillä. Tavallisesti on heinäkukalla 2 (harv. 1) helvettä ja\nniiden sisäpuolella siitinten juurella 1—3 pienukaista, us. ilmetöntä\nkaunaa. Harvoin (Nardus’ella) kukka kuitenkin on niin selkoinen, vaan\ntavallisesti, milloin se toisten kukkain kanssa ei ole tähkyläksi\nyhdistynyt, on sillä helvetten ulkopuolella 2 (harv. 1) kaletta.\nTäydellisellä heinä-kukalla on siis tavallisesti l:o 2 kaletta (glumæ);\n2:o niiden sisäpuolella 2 helvettä (glumellæ); 3:o kaunat- (glumellulæ)\nsiitinten juurella, ja 4:o siittimet.\n\nKun useampaa kukkaa on yhdistynyt tähkyläksi (tähkäksi), niillä\njokaisella ei ole kaleita, vaan ainoastaan helpeet ja kaunat. Kaleet\nsilloin ovat yhteiset koko tähkylälle sen juurella. Enimmillä\nheinäkasveilla on semmoisia 2- tahi monikukkasisia tähkylöitä.\nTavataan välistä yksinäisessäki täydellisessä heinäkukassa toisen\nkukan aihetta, ja sitä vastoin muuttuvat oikeastaan 2-kukkasiset\ntoisen kukan keskeytymisestä välistä 1-kukkasiseksi. Kun siis\ntarkkaa rajaa ei olekkaan yksinäisten kukkain ja tähkyläin välillä,\nnimitetään yksinäisiäki kukkia välistä tähkylöiksi ja niin mainitaan\n1- ja monikukkasisista tähkylöistä. Niin kaleet kuin helpeetkin eivät\nole ihan vastakkain, vaan toinen vähän ylempänä toisiansa. Alempi\ntulee johon kuhun määrään ylempänsä peittämään, vähintäänki tyveltä,\njonkatähden sitä sanotaan ulko-, ylempää sisäkaleeksi ja helpeeksi.\nViimeisellä helpeellä ymmärretään aina alempaa helvettä.\n\n18. NARDUS. Ukonparta. — Tähkä hoikka yhdäppäisillä kukilla. Tähkylät\n2-helpeisia. — H. 1, 1, 1. Sitkeä heinä tiheä-tuppaisesta juuresta\nlähtevillä sukamaisilla lehdillä ja paljailla korsilla.\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ. (Heinäkasveja).\n\n† Tähkylät röyhynä t. haaratähkänä, 1-kukkasisia.\n\n* Tähkylät 2-kaleisia, tihuryhmäisiä, toiskertaisessa liereissä\ntähkässä. Kaleet tasapitkiä.\n\n19. PHLEUM. Tähkäheinä. — Kaleet erillisiä, kumpiki sukamaisella\nselkäsuonen jatkeella; 2 vihneetöntä, jyväkkeen kanssa varisevaa\nhelvettä. — H. 1, 1, 3. Tankeamainen, 1-tähkäinen heinä.\n\n20. ALOPECURUS. Puntarpää. — Kaleet tyveltä yhdessä, suka-jatkeetta; 1\nvihneikäs, jyväkkeen kanssa variseva helve. — H. 1, 1, 3.\n\n** Tähkylät röyhynä; kaleet melk. tasapitkiä.\n\n21. DIGRAPHIS. Helpi. — Kaleet litteämäisesti vastalaskuisia terävällä\nsulattomalla selällä; helpeet vihneettömiä ja niiden juurella 2\npienukaista lisähelvettä (keskieräistä kukkaa). — H. 1, 1, 2. Iso,\nleveälehtinen rantaheinä tihukukastoisilla röyhyhaaroilla.\n\n22. MILIUM. Tesmä. — Kaleet pyöreähkä-selkäisiä; ulkohelve\nkehkerän-pullakka, tihkeä (ei kalvomainen), vihneetön, lop. jyväkkeesen\nkiintyvä. — H. 1, 2, 1. Korkea, leveälehtinen lehtoheinä isolla,\nhataralla, hervakalla röyhyllä.\n\n23. CALAMAGROSTIS. Kastikka. — Helpeet kalvomaisia, juurelta karvaisia,\nulkohelve hapsisella vihneellä. — H. 1, 2, 1. Kukostus miten milloinki\nleveäröyhyinen; viime joko kovin hieno ja pieni helpeen latvasta, tahi\nisompi sen selästä lähtevä.\n\n24. MÜHLENBERGIA. Hajuheinä. — Kaleet vähän helpeitä pidemmät,\nkumpaisetki ruohomaisia (vehreitä), litteämäisiä, teräväselkäisiä;\nulkohelve ei paljon sisähelvettä isompi, lyhyellä, suoralla, paljaalla\nlatvavihneellä. Luotti helpeen pituinen tahi pidempi. — H. 1, 2, 1.\nIso, leveälehtinen lehtoheinä nuokahtavalla röyhyllä, litteämäisillä\nvehreillä tähkylöillä.\n\n25. AGROSTIS. Rölli. — Kaleet terävä-kouru isiä; helpeitä 1 tahi 2\nerisuurta, kalvomaista (m. valkoista), paljaat, pidemmät luotteja. —\nH. 1, 2, 1. Tähkylät leveämpänä t. soukempana röyhynä; helpeet milloin\nvihneettömät, milloin selkävihneisiä.\n\n*** Kaleet jokseenki eri pitkiä.\n\n26. APERA. Luoho. — Helpeet ruohomaisia (vehreitä), ulkohelve\npitkällä hapsimaisella latvavihneellä. — H. 1, 2, 1. Ryhevällä tav.\nnuokahtavalla röyhyllä; kaleet ja helpeet samanlaatuisia; viime 3 —\n4 kertaa helvettä pidempi. (Anthoxanthum, Colpodium, Glyceria-lajeja\nseur. jaoissa.)\n\n†† Tähkylät leveässä t. tähkämäisessä röyhyssä, monikukkasisia.\n\n* Tähkylät tyhjillä t. 1-neuvosilla kukilla ynnä 2-neuvoisten kanssa.\n\n27. PHRAGMITES. Ruoko. — Kaleet hyvin erillään toisistaan ja toinen\npaljon toistaan suurempi; sisähelve monikertaisesti ulko-helvettä\npidempi; kukat ylempänä lapahapsien keskellä, alimmainen hapsiton,\ntyhjä t. ainoastaan heteellinen. — H. 1, 2, 1. 2-4-kyynäräinen,\ntanakka, leveälehtinen vesiheinä, ruosteenkarvaisella kukkaröyhyllä.\n\n28. ANTHOXANTHUM. Simake. — Tähkylät 3-kukkasisia, toinen kale kahta\npidempi toistansa. Keskimäinen kukka täysineuvoinen, vihneetön;\nlaitakukat 1-akanaiset, tyhjät, vihneelliset. - H. 1, 1, 2. Soukalla,\nm. tähkämäisellä, lop. kellanhohtavalla röyhyllä.\n\n29. SETARIA. Pantaheinä. — Tähkylät 2-kukkasisia hapsimais-ten\nkehäsukasien sisässä yhtyneet tiheäksi liereäksi tähkämäiseksi\nröyhyksi. Kaleet eripitkiä. Alempi kukka tyhjä kalvo-maisilla kaleilla;\nylempi täysineuvoinen ja 2:lla nahkealla akanalla. — H. 1, 1, 5.\nYksinäisellä, ulottavista kehäsukasista karvaisella latvatähkällä.\n\n30. MELICA. Helmikkä. — Kaleet m. yhtäpitkiä, 1- tahi 2-kukkasisia,\nnuijamaisella aineella edellisessä tapauksessa toiseksi, jälkimäisessä\nkolmanneksi kukaksi. Helpeet vihneettömiä. — H. 1, 2, 2. Kukostus joko\nsoukempana, rypälömäisenä, tahi leveämpänä ja harvempana röyhynä.\n\n31. HOLCUS. Mesiheinä. — Kajeet m. tasapitkiä, 2-kukkasisia. Ylempi\nkukka emitön ja viimeisellä ulkohelpeellä; alempi täysi-tekoinen,\nvihneetön. — H. 1, 2, 2. Lauhea heinä pitkulaisella, tiheämäisellä\nröyhyllä.\n\n32. HIEROCHLOA. Maarianheinä. — Kaleet tasapitkiä, 3-kuk-kasisia;\nylimmäinen kukka 2-neuvoinen, ne 2 muuta emittömiä -- H. 1, 1, 2. Röyhy\npuikea, kaleet ja helpeet kalvopäisiä. (Avena elatior, Enodium seur.\njaoissa.)\n\n** Kaikki kukat 2-neuvoisia, selvävihneisiä (paitsi Avena elutior,\njolla tav. on yksi emitön kukka).\n\n33. AVENA. Kaura. — Tähkylät 2—7-kukkasisia. Ulkohelve kärestä\n2-halkoinen (paitsi A. elatior'issa), polvikkaalla selkävihneellä.\n— H. 1, 2, 2. Levenneellä, väl. soukalla t. tähkämäisellä röyhyllä.\nUlkohelpeen liuskat eräissä sukamaisia. A. elatio'rissa on ylempi kukka\nus. vihneetön, alempi emitön.\n\n34. VAHLODEA. Rusolatva. — Kaleet m. tasapitkiä, 2-kukkasisia, pidemmät\nkukkia. Ulkohelve tankea, rustomainen, eheäpäinen, hienokärkisellä\njäreällä selkävihneellä. Hapsia kukkain ympäri tyvellä. — H. 1, 2, 2.\nLitteälehtinen tunturi-heinä hervakalla, ruosteenkarvaisella röyhyllä.\n\n35. AIRA. Lauha. — Kaleet m. tasapitkiä, 2—3-kukkasisia. Helpeet\nohuita, kalvomaisia, ulkohelve eheällä t. hienohampaisella päällä\nja hapsimaisella selkävihneellä. — H. 1, 2, 2. Tav. kaitalehtisiä,\nröyhyisiä heiniä.\n\n36. DACTYLIS. Koiranruoho. — Kaleet 3—7-kukkasisia, epämukaisia,\nlyhemmät kukkia; ulkohelve teräväkouruinen lyhyellä latvavihneellä,\nsisähelve halkokärkinen. — H. 1, 2, 3. Tähkylät yhdäppäin röyhyn\nhaaroihin ryhmistyneet; lehtitupet alempana 2-teräisiksi litistyneet.\n\n37. FESTUCA. Nata. — Ulkokale 1-suoninen, lyhempi monisuonista\nsisäkaletta, molemmat teräväselkäisiä. Ulkohelve pyöreäselkäinen,\nlatvavihneinen (harv. vihneetön), sisäkale 2-liuskainen. (Kukkia 3—15).\n— H. 1, 2, 3. Monivuotinen, us. rönsyinen heinä, tav. pystöllä, harv.\nnuokahtavalla tahi hervakalla röyhyllä.\n\n38. BROMUS. Kattara. — Kaleet 3—monisuonisia; ulkohelve pyöreäselkäinen\nlatvan-alaisella vihneellä. (Kukkia 5—15). — H. 1, 2, 3. Vuosinainen,\noikeittain rönsytön heinä joksikin isoilla tähkylöillä röyhyssä.\n\n(Triodia seur. jaossa.)\n\n*** Kaikki kukat 2-neuvoisia, vihneettömiä t. epä-vihneisiä.\n\n39. TRIODIA. Hina. — Kaleet 3—4-kukkasisen tähkylän pituiset; ulkohelve\npyöreä-selkäinen, kolopäinen, tylpäkkä hammas kolossa ja 2 karvatöyhtöä\njuurella. — H. 1, 2, 2. Tav. rentona maassa, soukka kukkarypälö\nlatvassa 5—8:lla lyhyellä ja paksulla tähkylällä.\n\n40. FLUMINIA. Piuru. — Kaleet erisuuria, vähän lyhemmät 4—5-kukkasista\ntähkylää; ulkohelve resahampainen päästä, 2 karvatöyhtoä juurella. — H.\n1, 2, 2. Iso, kaislamainen, röyhylatvainen vesiheinä.\n\n41. BRIZA. Räpelö. — Kaleet ontevia, leveämmät pyöreämäiseltä\npäältänsä, monikukkasisia; ulkohelve syvän onteva, herttakantainen. —\nH. 1, 2, 3. Harva, röyhyinen kukostus, rippuvilla m. herttamaisilla\ntähkylöillä.\n\n42. ENODIUM. Siniheinä. — Kaleet eripitkiä, suippoja, eheitä, tav.\n3:lla keilamaisellä, erillisellä kukalla, ylimmäinen tav. pienempi,\ntyhjä ja pian lähtevä; ulkohelve pyöreä-selkäinen, epäselvästi\n3-suoninen, tylppäpäinen, ei kalvomainen. — H. 1, 2, 3. Korsi tankea,\nm. solmuton, röyhy punerva- sininen.\n\n43. COLPODIUM. Lapinhilpi. — Kaleet ed. 1—2:lla jotenkin erillisellä\npitkulaisella kukalla; ulkohelve pyöreä-selkäinen, epäselvästi\n3-suoninen tylppäkalvoisella päällä. — H. 1, 2, 3. Tankea,\nleveälehtinen tunturiheinä soukalla tav. ruosteenkarvaisella röyhyllä.\n\n44. CATABROSA. Hilpi. — Kaleet eripitkiä, tylppä- tahi resapäisiä\n1—2:lla (harv. 3:lla) erillisellä, pitkulaisella kukalla; ulkohelve\n3-suoninen resaisella t. viistetyllä kalvomaisella päällä. — H. 1, 2,\n3. Lahkea, ihan vehreä, suuruuteensa leveälehtinen heinä.\n\n45. GLYCERIA. Sorsanheinä. — Kaleet ed., 2—13:lla erillisellä,\npitkulaisella, täysineuvoisella kukalla; ulkohelve pyöreä-selkäinen\n5—monisuoninen, muuten kuin ed. — H. 1, 2, 3. Vesi- ja rantaheinä\nkukostaissa harvakukkasisilla tähkylöillä.\n\n46. POA. Nurmikka. Kaleet m. tasapitkiä (paitsi P. annua’ssa),\nvenheemäisiä, teräväpohjaisia, 2 — monella lähinäisellä puikealla\nkukalla; ulkohelve venheemäinen, suippo. — H. 1, 2, 3. Yleinen\npuikea-röyhyinen niittuheinä aina vihneettömillä tähkillä. (Festuca,\nBromus secalinus ed. jaossa.)\n\n††† Tähkylät suojuksellisiä ryhmistyneet tähkäksi tahi mykeröksi.\n\n47. SESLERIA. Lupikka. — Tähkylät mykerönä tyhjällä, eheällä\nsuojuslehdellänsä jokainen. Kaleet orakärkisiä, 2—3-kukkasisia;\nUlkohelpeen päässä useampia lyhyitä vihneitä, joista selkäsuonen viime\nsuurin. — H. 1, 1, 4. Tupasheinä pyöreällä t. puikealla sinertävällä\ntähkällä.\n\n48. CYNOSURUS. Sukapää. — Tähkä yhdäppäinen, tähkylät parittain\nparijakoisessa suojuksessa. Kaleet orakärkisiä, 2—3-kukkasisia.\nUlkohelve orakärkinen. H. 1, 2, 3. Kukostuksena tasasoukkanen, tihkeä,\nvehreä tähkä yhdäppäisillä tähkylöillä.\n\n(Setaria †† jaossa.)\n\n†††† Tähkä nivelikäs, Tähkylät suojuttomia.\n\n49. LOLIUM. Luste. — Tähkä litteä, 2-tahkoinen; tähkylät 3 —\nmonikukkasisia, syrjin (ei lappein) tähkälapaan. Kaleita ei kun 1\ntähkylän ulkosyrjässä (lavan puolinen syrjä kaleeton). — H. 1, 2, 4.\nSolmukorsinen heinä sileillä lehdillä ja korrella.\n\n50. ELYMUS. Rantavehnä. — Tähkylät 2—monikukkasisia, 2—4 joka\ntähkänivelessä; 2 suippopäistä kaletta, molemmat tähkylän ulkopuolella.\n— H. 1, 2, 4. Iso vehnämäinen rantaruoho.\n\n51. BRACHYPODIUM. Aroluste. — Tähkylät monikukkasisia, lyhytperäisiä, 1\nkussaki tähkänivelessä; 2 erisuurta kaletta; ulkohelve vihnepäinen. —\nH. 1, 2, 4. Hinterä heinä hoikalla, harsulla tähkällä.\n\n52. TRITICUM. Wehnä. — Tähkylät ed., perättömiä; 2 erisuurta kaletta\nsamoin kuin ulkohelveki sukapäiset t. suattomat. — H. 1, 2, 4. Jotenki\nkorkea heinä tiheämmällä t. hatarammalla 2-tahkoisella tähkällä,\ntähkylät litteitä. (Chenopodium polyspermum 5, 2.)\n\n3 Lahko. KOLMEMISIÄ.\n\n53. KOENIGIA. Kurentatar. — Kehä yksipuolinen, terämäinen, 3-jakoinen\nja sen sisällä pähkylähedelmä. — H. 74. 1—2-tuumainen tunturikasvi\ntupekkeisilla lehdillä.\n\n54. MONTIA. Hetekaali. — Kehä 2-lehtinen. Terä yhdislehti-nen,\nsuppilomainen, yhdeltä puolen läpihalkoinen; laide 5-lius-kainen. Kota\n3-laitainen, 3-siemeninen. — H. 72. Vesi- eli hetekasvi vastakkaisilla\nlehdillä.\n\n(Elatine 8, 4. Stellaria media 10, 3.)\n\n\n\n\n4 LUOKKA.\n\nNELIHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† Paljo erikukkia ryhmässä yhteisellä marrolla monilehtisen kehdon\nsisällä.\n\n55. TRICHERA. Ruusuruoho. — Kehtosuomut m. 2-kertaisena kiehkurana.\nTerä 4-halkoinen. Jyväkkeet latvalta epäselvästi kalvopalteiset\n(ulkoverhon jälkeä) ja kalvon sisäpuolella sukamaisiksi säteiksi\njakautuneella siemenkehäkkeellä (sisäverhoa). Marto kehkerä, karvainen.\n— H. 16. Varsilehdet vastakkaisia, tav. parijakoisia, kukastot litteitä.\n\n56. SUCCISA. Purtojuuri. — Kehto limitetty. Terä 4-halkoinen. Jyväkkeet\n5-liuskaisella latvapalteella ja 5-säteisellä siemenkehäkkeellä. Marto\nkehämäinen, suomukas kukkain väliin jatkuvista kehtosuomuista. — H. 16.\nLehdet vastakkaisia, eheitä. Kukastot palleroisia.\n\n†† Kukat kehdottomia; sikiäinen yhdislehtisen liuskaisen kehän sisässä.\n\n57. SANGUISORBA. Punaluppu. — Kukat tiheänä mykerönä. Kehä\nyksipuolinen, erivärinen (punainen) 4-jakoisella laiteella, torvi\nlop. kovettuva ja kotamaisesti hedelmykset sulkeva. — H. 66, 2.\nVuorottaisilla parittaisilla lehdillä.\n\n58. ALCHEMILLA. Poimulehti. — Kehä yksipuolinen, verhomainen\n(vehreänkellerva), 8-halkoinen, joka toinen liuska pienempi, lop.\ntuntumaton. Vartalo m. pohjaperäinen. Hedelmänä 1—2 hedelmystä. — H.\n66, 2. Lehdet pyöreämäisiä, liuskaisia t. jakoisia, kukat pieniä,\nkihermäisiä.\n\n59. MAJANTHEMUM. Oravanmarja. — Kupu terämäinen, ratasmainen,\n4-jakoinen alapäisillä liuskoilla. Hedelmänä 2-pe-säinen marja. — H.\n10, 1. Yksivarainen ruoko herttamaisilla lehdillä, terttukukilla.\n\n60. PLANTAGO. Ratamo. — Tähkäkukilla. Verho 4-jakoinen. Terä\nsuppilomainen, 4-halkoinen, paljo lyhempi pitkiä heteitä. Hedelmänä\npoikkipiirtoinen kota. — H. 34. Lehdet jaottomia, (meikäläisissä)\nainoastaan juurella.\n\n(Gentiana 5, 1; Ulmus 5, 2; Mentha 14, 1; Limosella 14, 2; Littorella\n21, 4.)\n\n††† Terä yhdislehtinen, 4- harv. 3-halkoinen t. -jakoinen,\nsiemenlatvainen. Lehtiä 4—10 säteettäin.\n\n61. ASPERULA. Maratti. — Terä suppilomainen, selvätorvinen,\n3—4-liuskainen. Hedelmänä 2 yhtenäistä hedelmystä. — H. 18.\n\n62. GALIUM. Matara. — Terä ratasmainen tuntumattomalla torvella,\n3—4-halkoinen t. -jakoinen. Hedelmä ed. — H. 18.\n\n†††† Terä erilehtinen.\n\n63. CORNUS. Kanukka. — Verho 4-hampainen, siemenlatvainen. Luotti\ntylppäpäinen ei vartaloa paksumpi. Luumarja 2-pesäisellä pähkylällä. —\nH. 36. Pensas t. ruohoke vastattaisilla lehdillä, kukat sarjamaisessa\nt. huiskilomaisessa ko'ossa.\n\n(Rhamnus 5, 1; Cardamine hirsuta 15, 2.)\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ.\n\n(Galium 4, 1; Gentiana 5, 1; Ulmus ja Cuscuta 5, 2.)\n\n3 Lahko. KOLMEMISIÄ.\n\n64. BULLIARDA. Pauni.— Verho 4-halkoinen. Terä 4-lehtinen. Sikiäisiä\n4, vartalottomat, lop. sama luku sisäluomaisia hedel-myksiä. — H. 61.\nPieni rantaruohoke vastattaisilla lehdillä, lehtihankaisilla kukilla.\n\n65. POTAMOGETON. Vita. — Kehä yksipuolinen, verhomainen, 4- lehtinen.\nSikiäisiä 4, vartalottomat, lop. sama luku nahkealla päällyksellä\nkatetuita pähkylöitä. — H. 4, 2. Vesiruoho yksivaraisilla lehdillä ja\napulehdillä, kukat tähkässä.\n\n66. RUPPIA. Lima. — Kehätön. Ponnet palhottomia, 1-lokeroisia,\npoikkiteloin aukeavia, kaksittain tähkäperän ympärillä pienoisesta\nsuomusta lähteviä. Emiä 3—7, lop. sama luku pitkä-peräisiä pähkylöitä.\n— H. 4, 2. Meriruoho rihmaisilla tupellisilla lehdillä, kukat tähkässä.\n\n(Cerastium semidecandrum ja Sagina 10, 5.)\n\n\n\n\n5 LUOKKA.\n\nVIISIHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† Yksipuolisella kehällä.\n\n67. GLAUX. Rannikki. — Kehä kellomainen, 5-halkoinen, erivärinen. Kota\nkehänsisäinen, 1-pesäinen, 5-laitaincn. — H. 33, 1. Pieni rantaruoho\nvastattaisilla lehdillä.\n\n(Ulmus 5, 2.)\n\n†† Kehä täydellinen, verholla ja yhdistehtisellä terällä.\n\n* 4 pähkylöiksi muuttuvaa sikiäistä terän pohjalla. Ruohokkeita\nerinäisillä eheillä lehdillä.\n\n68. ECHIUM. Neidonkieli. — Terä lyhyttorvinen viistetyllä\nkellomaisella, epämukaisella 5-halkoisella laiteella. Pähkylät luutavia\n— H. 23. Tankea, karheakarvainen ruohoke, kukat toiskertaisessa\ntähkässä.\n\n69. LITHOSPERMUM. Rusojuuri. — Verho m. läpensä 5-jakoinen. Terä\ntaasmukainen, suppilomainen, paljasnieluinen. Tähkylät luutavia. — H.\n23. Tankeamainen, karheahka, suikealehtinen ruohoke.\n\n70. STENHAMMARIA. Halikka. — Verho ja terä ed. Pähkylät ohuella,\nkalvomaisella kuorella. — H. 23. Lamova, kalju, leveälehtinen\nrantaruoho.\n\n71. PULMONARIA. Imikkä. — Verho m. liereä, 5-kulmainen,\n5-liuskainen. Kehä ed. onteva-laiteinen. Pähkylät kaljuja. — H. 23.\nKarheahko-karvainen lehtoruohoke myöhemmin kasvavilla aluslehdillä.\n\n72. SYMPHYTUM. Karjanyrtti. — Verho 5-jakoinen. Terän laide munamainen,\nnielu sulettu pilkillä suomukoilla. Pähkylät kaljuja. — H. 23. Karhea,\nleveälehtinen ruohoke pikarimaisilla kukilla.\n\n73. CYNOGLOSSUM. Koirankieli. — Verho m. tasamukaisesti 5-halkoinen.\nTerä suppilomainen; nielu sulettu kupumaisilla kyhmyillä. Pähkylät\npiikkisukaisia, alas litistyneitä, kiinnitetyt latvalta patsasmaiseen\nvartalotyveen. — H. 23. Ylempätä harmaahtava samettinukkainen ruohoke.\n\n74. ECHINOSPERMUM. Sirkunjyvä. — Verho ja terä cd.; torvi m.\nsuomusulkuinen. Pähkylät 3-kulmaisia, kiinnitetyt koko sisäkulmallansa\npatsasmaiseen vartalotyveen, kulmat piikkisukaisia. — H. 23.\nTankeamainen, karheahko-karvainen ruohoke lemmikki-kukilla.\n\n75. MYOSOTIS. Lemmikki. — Verho ja terä ed. Pähkylät litteämäisiä ja\nsileitä, kiinnitetyt perällään alas litistyneen vartalon tyveen. — H.\n23. Hedelmällään edellisestä suvusta eroava.\n\n76. ANCHUSA. Häränkieli. — Verho ed. Terä suppilomainen,\nonteva-laiteinen, suoratorvinen; nielu sulettu kupumaisilla kyhmyillä.\nPähkylät kulmikkaita, sileitä, kiinni reiästä pohjassa. — H. 23.\nIsohko, karheahka ruohoke, joksikin ylenevällä, hoikalla torvella.\n\n77. LYCOPSIS. Rasti. — Käyrätorvinen, muuten ed. — H. 23. Hyvin\nkarheakarvainen peltokasvi.\n\n78. ASPERUGO. Terhi. — Verho lop. epämukaisesti halkoinen ja litteästi\nsoukistunut pähkyläin ympäri. — H. 23. Karheakarvainen, hervakka,\ntakistava ruohoke, verho hanhenjalan- moisesti pähkyläin ympäri\nlitistynyt.\n\n** Yksi ainoa 1-pesäinen sikiäinen terän sisällä.\n\na — Luotti yhtenäinen, kota itsenäisellä istukalla.\n\n79. LYSIMACHIA. Alpi. — Terä kello- talli ratasmainen, syvään\n5-halkoinen. Palhot yhdistyvisiä. Luotti ei erittäin vartaloa\nturpeampi, poikkipäinen. Kota 5- tahi 10-laitainen. — H. 33, 1. Ruohoke\nvastattaisilla t. säteettäisillä lehdillä.\n\n80. NAUMBURGIA. Vesialpi. — Verho ja terä tav. syvään 6-jakoisia.\nHeteet tav. 6, eriset, pohjaperäiset. Luotti ja kota ed. — H 33, 1.\nVesiruoho vastattaisilla lehdillä ja kukkatertuilla.\n\n81. ANDROSACE. Nukki. — Verho 5-hampainen. Terä suppilomainen, m.\nmunamoisella, nielusta soukistuneella torvella. Heteet torvisisäisiä.\nLuotti ed. Kota 5-laitainen. H. 33, 2. Paljasvartinen ruohoke\nValkosilla sarjakukilla.\n\n82. PRIMULA. Esikkö. — Verho ed. Terä suppilo- tahi maljamainen\nsoukalla avonaisella torvella; heteet torvisisäisiä. Luotti ed. Kota 5-\ntahi 10-laitainen. — H. 33, 2. Paljasvartinen (väl. varreton) ruohoke\nkeltaisilla t. sinipunervilla sarjakukilla.\n\nb — Luotti 2-halkoinen. Kodassa 2 siemenistä laitaa.\n\n83. MENYANTHES. Raate. — Verho 5-jakoinen, lyhyttorvinen, väljenevällä,\nsisällä karvaisella laiteella. — H. 25. Vesiruoho kolminaisilla\nlehdillä, tuiskakukilla.\n\n84. GENTIANA. Katkero. — Verho 2—5-halkoinen. Terä pikari-\ntahi suppilomainen, 4—5-liuskainen. Heteet torviperäiset, aina\nsuorapalhoiset. Emi vartaloton. — H. 29. Vastaislehtinen ruohoke.\nTavataan myös 4-halkoisella kehällä ja silloin 4-heteisenäki.\n\n85. ERYTHRÆA. Rantasappi. — Verho 5-halkoinen. Terä suppilomainen,\npitkätorvinen, 5-jakoisella, litteähköllä laiteella. Heteet m.\ntorviperäiset, ponnet lop. kierteiset. Vartalo pitkättävä. — H. 29.\nVastaislehtinen ruohoke ihan punaisilla kukilla.\n\n*** Yhdellä teränsisäisellä, monipesäisellä sikiäisellä.\n\n86. DIAPENSIA. Uuvana. — Verho 5-jakoinen 2—3 lehtisellä lisäverholla.\nTerä maljamainen 5-halkoisella laiteella; heteet torviperäisiä. Kota\n3-pesäinen. — H. 26. Matala, tupastava tunturiruoho aina vehreillä\naluslehdillä, 1-kukkasisella vanalla.\n\n87. AZALEA. Siekkilö. — Verho 5-jakoinen. Terä kellomainen, heteet\npohjaperäisiä. Luotti rengasmainen, poikkipäinen. Kota 2—3-pesäinen. —\nH. 69, 2. Sormenkorkuinen, haarova, alaspainunut tunturipensas.\n\n88. POLEMONIUM. Sinilatva. — Verho syvään 5 halkoinen. Terä\nlyhyttorvinen kellomaisella, 5-jakoisella laiteella. Heteet kilseisellä\njuurellansa torviperäiset. Luotti 3-halkoinen. Kota 3-pesäinen,\n3-laitainen. — H. 26. Röyhykukkasinen ruohoke parijakoisilla lehdillä.\n\n89. CONVOLVULUS. Kierto. — Verho 5-jakoinen. Terä kellomainen, loivaan\n5-liuskainen, poimuinen. Luotti 2—3-halkoinen. Kota 2—3-pesäinen. — H.\n22. Köynnösruoho isoilla lehtihankaisilla kukilla.\n\n90. DATURA. Hulluruoho. — Verho munapyöreä, 5-hampainen. Terä\nsuppilomainen, isolla, kellomaisella, poimuisella laiteella. Kota\n2-pesäinen, 4-laitainen, vahva-orainen. — H. 30. Leveälehtinen,\nisokukkasinen ruohoke.\n\n91. VERBASCUM. Tulikukka. — Verho syvään B-halkoinen. Terä m.\nratasmainen, lyhyttorvinen, 5-jakoisella laiteella. Heteet kaarehtivia\nerillisillä ponsilla. Kota 2-pesäinen, latvaluomainen. — H. 31, 1.\nPitkä, yksivarainen ruohoke tähkämäisesti ryhmistyneillä kukilla.\n\n92. HYOSCYAMUS. Villikaali. — Verho kellomainen, laajenevalla,\nsyvään 5-hampaisella laiteella. Terä suppilomainen, kellomaisella\nepämukaisella laiteella. Kota kansiluomainen. — H. 30. Tahmeakarvainen\nruohoke, isoilla liuskaisilla lehdillä.\n\n93. SOLANUM. Koiso. — Verho 5-halkoinen. Terä ratasmainen, 3-halkoinen.\nPonnet pitkittäin yhdessä. Hedelmänä 2-pesäinen mehevä marja. — H. 30.\nKöynneliäs pensaskasvi, tahi ruohoke, röyhyisillä t. sarjamaisilla\nkukilla varren sivulla.\n\n(Erythræa ed. jaossa; Rhododendrum 10, 1.)\n\n*** Kukanalaisella sikiäisellä.\n\n94. SAMOLUS. Punka. — Verho 5-jaokkeinen. Terä maljamainen, lyhyt- ja\navaratorvinen 5- laiteella. Ponnet erillisiä juurellaan teräliuskain\nvastaisia. Luotti kokonainen. Kota 1-pesäinen, latvaluomainen. — H. 33,\n1. Rantaruoho vuorottaisilla kokonaisilla lehdillä ja terttu-kukilla.\n\n95. CAMPANULA. Kello. — Verho 5-jakoinen. Terä kellomainen,\n5-liuskainen. Heteet erillisiä juurillaan teräpohjan peittävissä\nkilseissä. Luotti 3-halkoinen. Kota 3-pesäinen (tav. läpiluomainen\nsivuilta). — H. 20. Kellomaisilla, tav. sinertävillä kukiltaan tuttu\nruohoke.\n\n96. JASIONE. Munkki. — Kukat kukastona monilehtisellä kehdolla. Verho\nja terä 5-jakoisia. Ponnet tyveltä yhdistyneitä. Kota 2-pesäinen. — H.\n20. Latvakukkasinen ruohoke vuorottaisilla tasasoukilla lehdillä.\n\n97. LOBELIA. Nuottaruoho. — Verho 5-jakoinen. Terä epämukaisella,\nvinosti 2-huulisella, 5-liuskaisella laiteella. Ponnet yhdistyneitä.\nKota 2-pesäinen. — H. 21. Vesiruoho yksinäisellä vanalla, ainoastaan\nkukka-tertullaan vedestä ylhäällä.\n\n98. LONICERA. Kuusama. — Verho erittäin pieni. Terä suppilomainen,\nväljenevä epämukaiseksi 5-halkoiseksi laiteeksi. Heteet erillisiä.\nMarjahedelmä. — H. 19. Pensaskasvi vastattaisilla lehdillä.\n\n(Viburnum 5, 3.)\n\n††† Erilehtisellä terällä.\n\n99. VIOLA. Orvonkukka. — Verho 5-jakoinen kannan-alaisilla, lyhyillä\nlisäkkeillä. Terä 5-lehtinen, epämukainen, kannustettu. Ponnet yhdessä.\nKota 1-pesäinen, 3-laitainen. — H. 32. Apulehtinen ruohoke us.\nherttamaisilla lehdillä.\n\n100. IMPATIENS. Häpykannus. — Verho 2-lehtinen. Terä 3—5-lehtinen,\nepämukainen, kannustetta. Ponnet yhdessä. Kota 5-laitainen, pohjasta\nauki ampaiseva. — H. 46. Vuorolehtinen ruohoke mehevällä nivelvarrella.\n\n101. RHAMNUS. Paatsama. — Verho lyhyt, pikarimainen,4—3-liuskaincn.\nTeränä 4-5 pientä verhoperäistä lehtikilsettä. Heteitä 4, 8. Luotti\nlovipäinen t. monijakoinen. Hedelmänä 2—4-pesäinen ja 2—4-siemeninen\nluumarja. — H. 59. Puu t. pensas liuskattomilla lehdillä, liereillä\nhaaroilla.\n\n102. RIBES. Viinapensas. — Verho pikarimainen t. maljamainen,\n5-liuskainen. Terä ed., 5-lehtinen. Vartalo 2-jakoinen t. 2-halkoinen.\nHedelmänä 1-pesäinen, monisiemeninen marja. — H. 58. Pensaskasvi\nVuorottaisilla liuskaisilla lehdillä.\n\n(Parnassia 5, 4; Erodium 16, 1; Geranium 16, 2.)\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ.\n\n† Kehä yksipuolinen, verhomainen.\n\n* Sikiäinen lyhyillä hapsimaisilla vartaloilla; hedelmänä ohuen kalvon\n(siemenrakon) sisäinen pyöreä siemen.\n\n103. HERNIARIA. Tyräruoho. — Kehä 5-jakoinen. Heteet 5 ponnellista,\n5 ponnetonta. Siemen löyhästi rakon sisässä. — H. 73. Pieni alas\npainunut, hajalehtinen ruohoke ryhmistyneillä kukilla.\n\n104. CHENOPODIUM. Savikka. — Kehä ed. Siemenet lappeallaan (ei\nsyrjällään) 5-kulmaisen verhon pohjassa. — n. 79. Leveälehtinen ruohoke\npienillä ryhmäkukilla.\n\n105. BLITUM. Muro. — Kehä ed. Siemenet osittain tahi kaikki syrjällään\nverhon pohjassa. — H. 79.\n\n106. SALSOLA. Kilokki. — Kehä erivärinen, 5-lehtinen, lop. lisäkkeellä\nlehtien selässä. Ide kierteinen. — H. 79. Rantaruoho turpeilla,\noramaisilla, teräväkärkisillä lehdillä.\n\n(Polygonum 8, 3.)\n\n** Sikiäinen litteä 2-halkoisella, sisäpuolelta höyteällä luolilla\npäässään. Hedelmänä sulitettu kota.\n\n107. ULMUS. Jalava. — Kehä suppilomainen, liuskainen, erivärinen\n(pullahtava). Litteä, 1-siemeninen sulkahedelmä. — H. 77. Puukasvi\nliuskattomilla (jurasahaisilla) lehdillä, pienillä ryhmäisillä kukilla.\n\n†† Kehänä verho ja yhdislehtinen terä; sikiäinen kehän sisällä.\n\n108. CYNANCHUM. Perhokukka. — Verho 5-halkoinen. Terä ratasmainen,\n5-jaokkeinen. Heteet patsasmaisesti yhtyneet 2-vartaloisen emin\nympäri. Sikiäisiä 2; emit yhteisellä kilpimäisellä luotilla. Hedelmänä\n2 siementuppeloa haivenisilla siemenillä. — H. 28. Ruohokasvi\nvastattaisilla kokonaisilla lehdillä, pieniröyhyisillä kukilla.\n\n109. CUSCUTA. Humalavieras. — Verho 4—5-halkoinen. Terä suppilo- tahi\nkellomainen, 4—5-halkoinen. Heteitä 4—5. Kota tyveltä poikkipiirtoinen.\n— H. 22. Rihmamainen, lehdetön, epäperäinen loisio, kukat mykeröisessä\nryhmässä.\n\n(Gentiana 5, 1.)\n\n††† Terä 5-lehtinen, siemenlatvainen. (Verho us. epäilmeinen.)\nHedelmänä 2 yhdistynyttä, lop. tav. toisistaan eroavaa jyväpuolikasta.\n(Sarjakasveja). *)\n\n[*) Sarjakasveja on iso heimokunta pienillä valkoisilla, harv.\nkeltaisilla t. sinervillä, punertavilla kukilla enimmiten isommassa\nsarjassa säteettäisillä perillä, joiden päässä on toisia kukkia\npienemmässä sarjassa (sarjukassa). Niin sarjoilla kuin sarjukoilla on\nus. 1-monilehtisiä säteettäisiä varuksia perän tyvellä. Terälehtiä\non 5. Ne ovat us. niin koverapäisiä, että näyttävät kolopäisiltä,\nvastoherttaisilta j.n.e. Hedelmänä on 2 alusta yhtynyttä, valmiina\nus. eroavaa jyväpuolikasta. Yhtyneinä kutsutaan niitä hedelmäksi eli\nsiemeneksi. Jyväpuolikkaat ovat muutamissa leveämmät liitteestä,\nkuin ovat liitteen ja selän väliltä, ja niin muodoin litteitä eli\nlitistyneitä liitettä vasten tahi puolipyoreitäki. Välistä ovat ne\nsoukempia liitteestä, taikka kuin syrjinein yhtyneitä, niin että ne\nsamoin kuin koko hedelmä ovat sivuun päin litteitä ja korkea-selkäisiä.\nTavallisesti on jyvä-puolikkailla juovia, joissa löytyy hajullista\nhaihtoöljyä. Poikki leikatussa jyväpuolikkaassa ne havaitaan mustina\npilkkuina. Päältäpäin näkyvinä sanotaan niitä öljysuoniksi.\n\n* Kukat mykeröinä yksinäisessä sarjassa.\n\n110. SANICULA. Sankula. — Mykeröt sarjassa. Verho 5-lehtinen.\nTerälehdet sisäkääntöisellä päällä. Hedelmä okainen. — H. 37, 2.\nLehtoruoho 3-5-sormisilla lehdillä, m. lehdettömällä yksinäisellä\nvarrella.\n\n** Kukat toiskertaisessa sarjassa peräkkäitä. Jyväpuolikkaat liitettä\nvasten litteitä.\n\na—Verho selvempi, 5-hampainen. (Terälehdet koverapäisiä, näköään\nvastaherttaisia.)\n\n111. LASERPITIUM. Karvasruoho. — Jyväpuolikkaat puolipyöreitä 4:llä\nleveäsulkaisella harjulla, öljysuonet niiden alla. — H 37, 2. Iso\nruohoke sarja- ja sarjukkavaruksilla, lehdykät hertakkeisia.\n\n112. HERACLEUM. Ukonputki. —Jyväpuolikkaat litteitä, puikeita, selvillä\nlyhyillä nuijamaisilla öljysuonilla 3:n ihan matalan harjun välissä. —\nH. 37, 2. Iso, karhea, sarjavarukseton ruohoke parijakoisilla lehdillä\npariliuskaisilla lehdyköillä.\n\n113. PEUCEDANUM. Suojuuri. — Jyväpuolikkaat litteitä, pitkänpyöreitä,\nsisällisillä, päällä näkymättömillä öljysuonilla ja mataloilla tylpillä\nharjuilla. — H. 37, 2. Kierä sarjavaruksinen ruohoke, tois- ja\nkolmisparisilla lehdillä.\n\nb— Verho puuttuva t. epäselvä-hampainen.\n\n114. PASTINACA. Pasternakka. — Terälehdet pitkän-puikeita,\nvenheemäisiä, vastakierteisiä. Jyväpuolikkaat litteitä, soikeita\nselvillä lähes kantaan asti ulottuvilla öljysuonilla varsin matalain\nharjuin välillä. — H. 37, 2. Sarja- ja sarjukkavarukseton ruohoke\nparijakoisilla lehdillä.\n\n115. CENOLOPHIUM. Tuholatva. — Terälehdet vastopuikeita\nsisäkääntöisellä päällä. Jyväpuolikkaat pitkän-puikeita, puolipyöreitä,\nterävillä, m. kalvosulkaisilla harjuilla, öljyjuovikkaita. - H.\n37, 2. Sarjukka- us. sarjavaruksinenki ruohoke 3—5-kertaisesti\npari-jakoisilla lehdillä.\n\n116. SELINUM. Metsäkumina. — Terälehdet vastoherttaisia. Jyväpuolikkaat\nkorkean-kuperia (puolipyöreitä), korkeilla terävillä harjuilla,\nöljyjuovikkaita. — H. 37, 2. Sarjavarukseton ruohoke tois- t.\nkolmisparittaisilla lehdillä ja 6—9-säteisellä sarjalla.\n\n117. ANGELICA. Putki. — Terälehdet pitkän-suikeita, suippoja.\nJyväpuolikkaat litistyneitä, soikeita, terävillä kohoharjuilla;\nöljy-juovikkaita. — H. 37, 2. Iso ruohoke tois- t. kolmisparittaisilla,\nleveäliuskaisilla lehdillä. Sarjavarus puuttuva t. lähtevä.\n\n*** Sarja toiskertainen. Jyväpuolikkaat korkeaselkäisiä.\n\na— Hedelmä palleroinen — soikea, kalju. Sarja- sekä sarjukkavaruksitta.\n\n118. ÆGOPODIUM. Vuohenputki. — Verho epäselvä. Terä- lehdet\nvastoherttaisia. Hedelmä puikea sileillä kohoharjuilla, öljysuoniton.\n— H. 37. 2. Iso ruoholle toiskolmittaisilla lehdillä, hertakkeisilla\nlehdyköillä.\n\n119. CARUM. Kumina. — Verho ja terä ed. Hedelmä soikea tylpillä\nkohoharjuilla, öljysuonikas. — H. 37, 2. Ruohoke pienijakoisilla\nlehdillä.\n\n120. PIMPINELLA. Anisruoho. — Verho ja terä ed. Hedelmä puikean\npyöreä litteillä viirumaisilla harjuilla, öljysuonikas. — H. 37, 2.\nParijakoislehtinen ruohoke.\n\nb— Hedelmä palleroinen — soikea, kalju; sarjukkavarukset monilehtisiä.\n\n121. CICUTA. Koiso. — Verho 5-hampainen. Terälehdet vastoherttaisia.\nHedelmä palleroinen leveillä sileillä harjuilla ja niiden välisillä\nöljysuonilla. — H. 37, 2. Iso sarjavarukseton Vesiruoho, tois-,\nkolmisparittaisilla pitkäliuskaisilla lehdillä.\n\n122. CONIUM. Katko. — Verho epäselvä. Terälehdet ed. Hedelmä pyöreän\npuikea, kureisillä kohoharjuilla, öljysuoniton. - H. 37, 1. Korkea\nruohoke punapaikkuisella varrella, monilehtisillä varuksilla,\nkolmisparittaisilla lehdillä.\n\n123. HALOSCIAS. Rantaputki. — Verho ed. Terälehdet vastopuikeita\nsisäkääntöisellä päällä. Hedelmä soikea, kohoharjuinen, öljysuoninen.\n— H. 37, 2. Sarjavaruksinen rantaruoho toiskolmittaisilla lehdillä,\nleveillä lehdyköillä.\n\n124. OENANTHE. Pahaputki. — Terälehdet vastopuikeita. Verhon 5 selvää\nhammasta lop. otasina uurtojuovaisen, soikean, öljysuonisen hedelmän\npäässä. — H. 37, 2. Pystöinen, sarjavarukseton vesiruoho.\n\n125. SIUM. Sorsanputki. — Verho 5-hampainen. Terälehdet\nvastoherttaisia. Hedelmä pitkän-soikea, tylppäharjuinen, öljy-suonikas.\n— H. 37, 2. Pystöinen, sarjavaruksinen Vesiruoho parijakoisilla\nlehdillä.\n\n126. ÆTHUSA. Hukanputki. — Verho epäselvä. Terä cd. Hedelmä puikea\nvenheemäisillä kohoharjuilla, öljysuonikas. — H. 37, 2. Kiiltävä, kalju\nsarjavarukseton ruohoke 3-lehtisellä alaskaarevalla sarjukkavaruksella.\n(Selinum ed.)\n\nc— Hedelmä puikeamainen, karvainen t. piikkisukainen.\n\n127. LIBANOTIS. Peuranjuuri. — Verho 5:llä pitkättävällä hampaalla.\nTerälehdet vastopuikeita. Hedelmä puikeamainen, yleensä höyteä,\ntylppäharjuinen, öljysuonikas. — 37, 2. Ruohokasvi tiheillä kuperilla,\nsiementen valmistuessa m. ontevilla sarjoilla, kokonaisilla\nvaruslehdillä.\n\n128. ANTHRISCUS. Metsäkirveli. — Verho epäselvä. Terä cd. Hedelmä\npuikea, okainen, lyhyellä kaljulla odalla, harjuton ja öljysuoniton. —\nH. 37, 1. Sarjavarukseton ruohoke harvasäteisillä sarjoilla. (Sanicula\ned.) d— Hedelmä suikea — tasasoukkainen.\n\n129. CHÆROPHYLLUM. Koiranputki. — Verho epäselvä. Terälehdot\nvastopuikeita t. hertahtavia. Hedelmä suikea, kalju, harjuton,\nöljysuonikas. — H. 37, 1. Sarjavarukseton karheahka ruohoke.\n\n130. MYRRHIS. Saksankirveli. — Verho epäselvästi 5-hampainen.\nTerälehdet vastopuikeita. Hedelmä suikea, kalju, uurtoisilla onsilla\nkohoharjuilla, öljysuoniton. — H. 37, 1. Sarjavarukseton ruohoke\nisoilla monikertaisesti jakaisilla lehdillä, tuumanpituisilla\nhedelmillä. (Oenanthe ed.)\n\n3 Lahko. KOLMEMISIÄ.\n\n131. VIBURNUM. Heisi. — Verho 5-hampainen. Terä yhdislehtinen\n5-halkoinen kellomainen. Kukat viuhkossa, laidalla isompina, litteinä,\nneuvottomina. Luotit vartalottomia. Hedelmänä 1-siemeninen marja. — H.\n17. Pensaskasvi vastattaisilla, liuskaisilla lehdillä.\n\n(Polygonum aviculare 8, 3; Stellaria media 10, 3.)\n\n4 Lahko. NELIEMISIÄ.\n\n132. PARNASSIA. Vilukko. — Verho 5-jakoinen. Terä 5-lehtinen.\nVartaloton. Mesivareita 5, nupillisilla karvoilla laidassa. Hedelmänä\n1-pesäinen kota. — II. 83. Aluslehtinen 1-kukkasinen ruohoke 1:llä\nvarsilehdellä.\n\n5 Lahko. VIISI — KYMMENEMISIÄ.\n\n133. ARMERIA. Ruohoneilikka. — Kukat kehdonsisäisenä kukastona. Verho\npikarimainen, kalvomainen, 5-hampainen. Terä syvään 5-jakoinen.\nHedelmänä 1-siemeninen, puhkeamatta variseva siemenrakko. — H. 35.\nTupasruohoke rihmamaisilla lehdillä, l-kukkasisella vanalla.\n\n134. DROSERA. Kihokki. — Verho 5-jakoinen. Terä 5-lehtinen. Kota\n1-pesäinen, monisiemeninen. — H. 53. Paljasvanainen suoruohoke\npisakarvaisilla lehdillä.\n\n135. SIBBALDIA. Närvänä. — Verho 10-halkoinen, joka toinen liuska\npienempi. Terä 5-lehtinen Siemenet paljaina kuivalla, litteällä\nistukalla. — H. 66, 3. Pieni tunturiruoho kolmittaisilla lehdillä,\npienillä kukkasilla.\n\n(Linum 16, 1.)\n\n6 Lahko. MONIEMISIÄ.\n\n136. MYOSURUS. Hiirenhäntä. — Verho 5-lehtinen, kannan- alaisella\njatkolla. Terä 5-lehtinen mesikololla kannassa. Paljo (pieniä, siemenen\nnäköisiä) kotia häntämäisellä lapakolla. — H. 41, 1. Pieni 1-kukkasinen\nruohoke rihmamaisilla aluslehdillä.\n\n\n\n\n6 LUOKKA.\n\nKUUSIHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† Liljakasveja terämäisellä (erivärisellä) kuvulla, 3-pesäisellä\nkuvunsisäisellä sikiäimellä.\n\n137. ALLIUM. Laukka. — Kukat sarjassa kalvolehtisen kotelon sisällä.\nKupu 6:lla, tois. hedepohjaiselta kaunaltaan vähän yhdistyneellä\nlehdellä. Ponnet selin palhon päässä. Luotti yhtenäinen. — H. 10, 2.\n\n138. GAGEA. Käenrieska. — Kupu 6-lehtinen. Ponnet pohjallaan palhossa,\npystöisiä. Emi vartalolla ja liuskaisella luotilla. Siemenet litteitä.\n— H. 10, 2. Kukat varuslehtisessä sarjakkeessa, vana lehdetön.\n\n139. CONVALLARIA. Kielo. — Kupu yhdislehtinen, kello- tahi torvimainen,\n6-liuskainen. Luotti yhtenäinen, 3-kulmainen. Marjahedelmä.\nLojottavalla juurakolla (ei sipulilla). — H. 10, 1. Varsi lehdetön,\nkukut tertussa, tahi lehtivartinen ja kukat lehti-hangassa. Kukat\npaksussa puikelossa tiheäryhmäisiä.\n\n140. CALLA. Vehka. — Kotelo 1-lehtinen, sisäpuolelta erivärinen\n(valkea). Kehätön, (Heteitä epämääräseltä, pohjustetut sikiäinten\nympärille). Hedelmät marjamaisia, ryhmistettynä puikelossa. — H. 5, 3.\nVesikasvi herttamaisilla lehdillä.\n\n141. ACORUS. Kalmojuuri.— Koteloton. Puikelo sulkea. Kehä yksipuolinen,\nverhomainen, 6-lehtinen. Kota 3-pesäinen. — H. 5, 2. Vesikasvi\nmiekkamaisilla lehdillä, puikelo vanan kyljessä.\n\n††† Ruohomaisia kasveja 6-lehtisellä verhomaisella (vehreällä t.\nruosteenkarvaisella) kuvulla.\n\n142. JUNCUS. Vihvilä. — Emi vartalolla ja 3:lla hapsimaisella\nluotilla. Kota monisiemeninen, 3-pesäinen ja 3-laitainen, laitain\nkeskeltä lähtevillä välikelmuilla. — H. 6. Heinäkasvi puuttuvilla t.\nrihmamaisilla lehdillä ja toiselta puolen halkinaisilla lehtitupilla.\n\n143. LUZULA. Piippo. — Kota 1-pesäinen, välikelmuton, 3-siemeninen;\nmuuten kuin ed. — H. 6. Litteälehtinen heinäke kokonaisilla\nlehtitupilla.\n\n†††† Verholla ja tav. terälläki varustettuna.\n\n144. PEPLIS. Luhtakaali. — Verho kellomainen, poimuinen, 12-hampainen,\njoka toinen hammas pienempi, us. epäselvä. Terä puuttuva t. 6-lehtinen.\nVartalo kovin lyhyt, pyöreä-luottinen. Kota monisiemeninen. — H. 62.\nVastaislehtinen lamova t. laijehtiva ruohoke lehtihankaisilla kukilla.\n\n(Trientalis 7, 1.)\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ.\n\n145. OXYRIA. Hapro. — Kehä yksipuolinen, verhomainen, 4-lehtinen: 2:lla\nlehdellänsä kasvava ja peittävä kalvosulkeisen pähkylän. 2 töyhtöistä\nluottia. — H. 74. Tunturiruoho herttamaisilla aluslehdillä.\n\n(Ulmus 5, 2; Polygonum 8, 3.)\n\n3 Lahko. KOLMI — KUUSEMISIÄ.\n\n146. RUMEX. Hierakka. — Kehä yksipuolinen verhomainen 6-lehtinen: 3:llä\nlehdellänsä kasvava ja peittävä 3-kulmaisen pähkylän. 3 töyhtöistä\nluottia. — H. 74. Hajalehtinen ruohoke tupekkeilla nivelissä. — Parilla\nkaksikotisella lajilla.\n\n147. TRIGLOCHIN. Suolake. — Kupu verhomainen 3:lla ulko- ja 3:lla\nsisälehdellä, itsekunki sisällä 1 m. palhoton ponsi. 3 t. 6\nvartalotonta emiä. Kota jakauva 3:hen t. 6:hen 1-siemeniseen pesään.\n— H. 8, 1. Vanaruoho rihmamaisilla aluslehdillä, kukat tähkämäisessä\ntertussa.\n\n148. TOFIELDIA. Karhunheinä. — Kukat 3-halkoisella kehällä. Kupu\nterämäinen 6-lehtinen. Palhot ja vartalot selviä. 3 monisiemenistä,\ntyveltä yhtynyttä kotaa. — H. 7. Tähkäkukkasinen ruohoke pienillä\nmiekkamaisilla aluslehdillä.\n\n149. VERATRUM. Pärskajuuri. — Eräät kukat keskeytyneitä, 1-neuvoisia.\nVaruslehdetön. 3 tyvellä vähän yhtynyttä kotaa; muuten kuin ed. — H. 9.\nIso leveälehtinen tunturiruoho. isoilla terttukukilla.\n\n150. SCHEUCHZERIA. Leväkkö. — Kupu terämäinen 6-lehtinen. Ponnet\ntasasoukkia selvillä palhoilla. 3—6 vartalotonta emiä. 3—6 pullakkaa,\n1—2-siemenistä kotaa. — H. 8, 1. Terttukukkasinen vesiruoho\npuolipyöreillä lehdillä. (Elatine 8, 4.)\n\n4 Lahko. MONIEMESIÄ.\n\n151. ALISMA. Sarpio. — Verho ja terä 3-lehtisiä. Monta 1- siemenistä\nkotaa, — H. 8, 2. Paljasvartinen vesiruoho kokonaisilla aluslehdillä.\n\n\n\n\n7 LUOKKA.\n\nSEITSENHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n152. TRIENTALIS. Metsätähti. — Verho ja terä pohjaan asti 6—7-jakoisia,\njälkimäinen tähtimäisesti levinnyt. Kota 1-pesäinen 7—8:lla pian\nlähtevällä laidalla. Siemenet keski- istukkaisia, valkeita, pilkutuita.\n— H. 33, 1. 1—2-kukkasinen metsäruohoke m. säteettäisillä lehdillä.\n\n\n\n\n8 LUOKKA.\n\nKAHDEKSAHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† Kukan päällisellä sikiäimellä.\n\n153. DAPHNE. Näsiä. — Kehä yksipuolinen terämäinen suppilomainen\n4-halkoinen. Hedelmänä 1-pähkyläinen luumarjake. — H. 75. Matalahko\npensas, kukat ryhmässä paljaalla oksalla.\n\n154. CALLUNA. Kanerva. — Verho 4-jakoinen, erivärinen, syvään\n4-halkoista terää pidempi (lyhyellä ulkoverhon näköisellä 4-lehtisellä\nsuojuksella). Kota kelmusäteinen. — H. 69. 2. Matala pensas, haarat\npienistä tiheistä lehdistänsä 4-tahkoiset.\n\n(Ulmus 5, 2; Polygonum 8, 3; Elatine 8, 4; Monotropa 10,1; Acer 23, 2.)\n\n†† Kukan alaisella sikiäimellä.\n\n155. VACCINIUM. Puola. — Verho 4-halkoinen. Terä kellomainen,\n4-liuskainen. Ponnet epäselvillä kannuksilla. Marjahe­delmä. — H. 69,\n1. Lamova pensasto nahkeilla lakastumattomilla lehdillä.\n\n156. OXYCOCCUS. Karpalo. — Verho 4-hampainen. Terä ratasmainen\n4-jakoinen taaspäisillä liuskoilla. Ponnet 2-haaraisia, kannuksettomia.\nMarjahedelmä. — H. 69, 1. Suikertava rihmamainen monivuotinen kasvi\npitkäperäisillä kukilla.\n\n157. MYRTILLUS. Mustikka. — Verho kokonainen t. 4-liuskainen.\nTerä palleromainen t. puikea, 4—5-hampainen. Ponnet 2-sarvisia,\n2-kannuksisella selällä. Marjahedelmä. — H. 69, 1. Matala ruohomainen\npensas varisevilla lehdillä ja lehtihankaisilla kukilla, väl. 10:llä\nheteellä. — H. 69, 1.\n\n158. EPILOBIUM. Horsma. — Verho syvään 4-halkoinen lyhyellä\npikarimaisella pohjalla. Terä 4-lehtinen. Sikiäin tasasoukka, lop.\npitkä palkomainen 4-laitainen kota hapsisilla siemenillä. — H. 63.\nVastais-, eheälehtinen ruohoke punaisilla, harv. valkoisilla kukilla.\n(Yhden lajin lehdet eivät ole vastakkaisia.)\n\n159. OENOTHERA. Helokki. — Verho suppilomainen, pitkätorvinen\n4-jakoislaiteinen. Terä ja kola ed. Siemenet paljaita. - H. 63.\nVuorolehtinen ruohoke isoilla (keltaisilla) kukilla.\n\n(Ulmus 5, 2; Polygonum 8, 3; Monotropa 10, 1; Acer 23, 2.)\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ.\n\n160. CHRYSOSPLENIUM. Linnunsilmä. — Kehä yksipuolinen, 4-halkoinen,\nsisäpuolelta erivärinen (keltainen). Hedelmänä 2-laitainen,\nmonisiemeninen kota. — H. 60. Pieni ruohoke munuamaisilla lehdillä\nryhmässä yläpuolella.\n\n(Ulmus 5, 2, Polygonum 8, 3; Acer 23, 3.)\n\n3 Lahko. KOLMEMISIÄ.\n\n161. POLYGONUM. Tatar. — Kehä yksipuolinen terämäinen, syvään\n5-halkoinen. Heteitä 5—8. 1 sikiäin 1—3:lla erisellä t. yhtyneellä\nvartalolla. Hedelmänä 3-kulmainen, laita-iteinen, litteäsirkuksinen\npähkylä. — H. 74. Tupekkeinen ruohoke, lehdet joko puikeita —\ntasasoukkaisia, tahi herttamaisia sepokanlaisia, taikka herttamaisia\nväänneliäs-vartisia.\n\n(Elatine 8, 4.)\n\n4 Lahko. NELI — VIISEMISIÄ.\n\n162. PARIS. Sudenmarja. — Kupu yksipuolinen verhomainen, 4:llä isolla\nja 4:llä rihmamaisella sisälehdellä. Palhot piden­neinä pontta\nylemmäksi. Hedelmänä 4-pesäinen marja. — H. 10, 1. Yksikukkasinen\nruohoke säteettäisillä yksivaraisilla lehdillä.\n\n163. ADOXA. Tesmanyrtti. — Verho 2—3-halkoinen säteettäin sikiäimen\nympäri. Terä 4—5-halkoinen. Hedelmänä 3—5- pesäinen, mehevä kota. — H.\n38. Yksivarainen ruohoke monipuolisilla lehdillä ja pienillä kukilla m.\n4-tahkoisessa mykerössä.\n\n164. ELATINE. Vesirikko. — Verho 3—4-halkoinen. Terä 3—4- lehtinen.\nHeteitä 3, 6 tahi 8. Luotteja 3, 4. Hedelmänä 3—4- pesäinen kota. —\nH. 56. Pieni rantaruoho vastattaisilla yksivaraisilla lehdillä ja\nlehtihan­kaisilla kukilla. Veden alla tav. terälehdetön.\n\n\n\n\n9 LUOKKA.\n\nYHDEKSÄHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko KOLMEMISIÄ.\n\n(Polygonum bistorta 8, 3)\n\n2 Lahko. KUUSEMISIÄ.\n\n165. BUTOMUS. Rimpi. — Kupu terämäinen 6-lehtinen. 6 monisiemenistä\nsikiäintä ja kotaa. — H. 8, 3. Korea sarjakukkainen vesikasvi\njokirannoilla.\n\n\n\n\n10 LUOKKA.\n\nKYMMENHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† Terä yhdislehtinen.\n\n166. ARCTOSTAPHYLOS. Sianpuola. — Verho 5-halkoinen. Terä puikea t.\ntorvimainen sikiäimen ympärillä. Ponnet 2-kannuksisia. Hedelmänä\n5-pesäinen, 5-siemeninen marja. — H. 69, 2. Lamova varpumainen\npensaskasvi m. lapiomaisilla lehdillä.\n\n167. ANDROMEDA Suokukka. — Verho 5-jakoinen. Terä pui­kea t.\nkellomainen. Ponnet pyöreämäisiä t. pitkän-pyöreitä, 2- kannuksisia.\nKota 5-pesäinen, laitaluomainen. — H. 69, 2. Pieni pensaskasvi, kukat\npitkättävillä perillä.\n\n168. CASSANDRA. Vaivero. — Verho 5-jakoinen 2-lehtinen lisäverhon\nsisällä. Terä pikarimainen. Ponnet kannuksettomia. Kota ed. — H. 69, 2.\nMatala Vuorolehtinen pensas lehtihankaisilla kukilla.\n\n169. PHYLLODOCE. Kurenkanerva. — Verho 5-jakoinen. Terä puikea. Ponnet\nliereämäisiä kannuksettomia. Kota 5-pesäinen, liiteluomainen. — H. 69,\n2. Pienoinen soukkalehtinen pensaskasvi peräkkäillä latvakukilla.\n\n170. RHODODENDRON. Lapinruusu. — Verho 5-liuskainen. Terä\nsuppilomainen. Ponnet kannuksettomia. Kota ed. — H. 69, 2.\nSormenkorkuinen pensaskasvi, lehdet ja kukat haarain päässä.\n\n(Vaccinium 8, 1.)\n\n†† Terä erilehtinen.\n\n171. LEDUM. Pursu. — Verho pienen pieni, 5-hampainen (ruskean-höyteä).\nTerä 5-lehtinen. Ponnet latvasta viistoin 2-huokoisia. Kota 5:llä\npohjasta eriävällä kodalla. — H. 69, 2. Kyynärän korkuinen,\nsoukkalehtinen, sarjakukkasinen pensas.\n\n172. PYROLA. Talvilehti. — Verho ratasmainen, 5-jakoinen. Terä\nja heteet ed. Kota 5-pesäinen, liiteluomainen. — H. 69, 3.\nTerttukukkasinen ruohoke paljaalla, tyveltä lehtisellä varrella.\n\n173. MONOTROPA. Mäntykukka. — Verho ja terä pikarimaisia. Laitakukat\n8-heteisiä 4:llä verho- ja terälehdellä, latvakukka 10-heteinen ja\n5:llä lehdellä. Kehälehdet keltaisia. Kola 4—5- pesäinen. — H. 69, 3.\nTerttukukkasinen lehdetön suomuinen ruohoke. (Geranium 16, 2.)\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ.\n\n174. SCLERANTHUS. Jäsenheinä. — Kehä yksipuolinen verhomainen\nyhdislehtinen 5-hampainen. Hedelmänä kalvopeitteinen siemen kehän\nkovettuneessa pohjassa. — H. 73. Pieni haarainen ruohoke vastattaisilla\noramaisilla lehdillä.\n\n175. SAXIFRAGA. Kivirikko. — Verho kellomainen 5-halkoinen. Terä\n5-lehtinen verhoperäinen. Kota 2-pcsäinen, aukeava 2:n vartalonsa\nväliltä, istukka väliseinäinen. — H. 60. Vuorolehtinen ruohoke ehyillä\nt. liuskaisilla lehdillä.\n\n176. DIANTHUS. Neilikka. — Verho torvimainen 5-hampainen lisäverholla\npohjassa. Terä 5:llä pitkä- ja soukkakantaisella lehdellä. Kota\n1-pesäinen, 4-laitainen, keski-istukkainen. — H. 54, 2. Jotenkin\nisokukkasinen ruohoke soukilla vastattaisilla lehdillä.\n\n177. GYPSOPHILA. Raunikki. — Verho kellomainen 5-liuskainen. Terä 5:llä\nalaspäin soukkenevalla lehdellä. Kota ed. — H. 54, 2. Pienikukkasinen\nruohoke soukilla vastattaisilla lehdillä.\n\n3 Lahko. KOLMIEMISIÄ.\n\n178. SILENE. Kohoruoho. — Verho pikarimainen t. puikea, 5- hampainen.\nTerä 5:llä pitkäkantaisella lehdellä. Kota 1-pesäinen, 6-laitainen,\nkeski-istukkainen. — 54, 1. Vastais- ja ehytlehtinen ruohoke\npikarimaisilla kukilla.\n\n179. STELLARIA. Tähtimö. — Verho 5-jakoinen. Terä 5:llä syvään\n2-halkoiselta t. 2-jakoisella lehdellä. Kota ed. monilukusilla pienillä\nsiemenillä. — H. 55, 1. Vastais- ja ehytlehtinen ruohoke tähtimäisillä\nkukilla.\n\n180. HALIANTHUS. Rantakaali. — Verho 5-jakoinen. Terä 5:llä\nkokonaisella lehdellä, kannat leveitä pitkättäviä. Mesinystyrät\nerittäin isoja vuorottain hedetten kanssa. Kota 3-laitainen\nharvalukuisilla (noin 6:lla) isoilla keski-istukkaisilla sieme­nillä. —\nH. 55, 2. Rantaruoho vastattaisilla, leveähköillä, möyheillä lehdillä.\n\n181. ARENARIA. Arho. — Verho ja terälehdet ed., jälkimäiset ilman\nselvittä kannoitta ja mesinystyröittä. Kota 6-laitainen monilukuisilla\nkeski-istukkaisilla siemenillä. — H. 55, 1. Pienenläntä ruohoke, lehdet\nvastattaisia, leveähköitä, apulehdettömiä. 174. LEPIGONUM. Solmuheinä. —\nVerho ja terä cd. Kota 3- laitainen; siemenet rengasmaisella palteella.\n— H. 55, 3. Ruohoke vastaisilla, rihmamaisilla, apulehtisillä lehdillä.\n\n182. LEPIGONUM. Solmuheinä. — Verho ja terä ed. Kota 3-laitainen;\nsiemenet rengasmaisella palteella. — H. 55, 3. Ruohoke vastaisilla,\nrihmamaisilla, apulehtisillä lehdillä.\n\n183. ALSINE. Nätä. — Kukat ja kota ed. Siemenet rengaspalteettomia. —\nH. 55, 2. Pieni apulehdetön ruohoke, lehdet ed. (Cerastium trigynum 10,\n4.)\n\n4 Lahko. VIISEMISIÄ.\n\nKukat yksinäisellä sikiäimellä.\n\n* Verho pikarimainen t. puikea, liuskalatvainen.\n\n184. AGROSTEMMA. Aurankukka. — Verho nahkea 5:llä pitkällä\nlehdettävällä liuskalla. Terä 5-lehtinen. Luotit yleensä\nkarkeakarvaisia. Kota 1-pesäinen, monisiemeninen. H. 54,1.\nIsokukkasinen peltonruohoo soukilta vastattaisilla lehdillä.\n\n185. VISCARIA. Tervakko. — Verho kalvomainen, 5-hampainen. Terä ed.\nKota monipesäinen, monisiemeninen. — H. 54, 1. Soukkalehtinen ruohoke\nryhmämäisillä kukilla röyhyn haaroissa.\n\n186. MELANDRIUM. Ailakki. — Verho ed. Terä Sillä (2-halkoisella)\nlehdellä. Kota 1-pesäinen 5:llä päästä lop. 2-halkoisella laidalla,\nsiten 10-hampainen, monisiemeninen. — H. 54, 1. Vastaislehtinen\nruohoke, kukat yksinäisessä tahi kaksittelevassa röyhyssä.\n\n187. LYCHNIS. Käenkukka. — Verho 5-hampainen. Terä 5:llä\n(4-halkoisella) lehdellä. Kota 1-pesäinen, 5-laitainen, liiteluomainen,\nmonisiemeninen. — H. 54, 1. Soukkalehtinen ruohoke röyhykukalla.\n\n** Verho pohjaan asti jakoinen. (Lehdet vastattaisia.)\n\n188. MALACHIUM. Vata. — Terä Sillä syvään 2-halkoisella lehdellä.\nKota öillä päästä 2-liuskaisella laidalla. — H. 55, 1. Isohko,\nleveälehtinen, hervakka ja hauras ruohoke.\n\n189. CERASTIUM. Härkki. — Terälehdet ed. (harv. kokonaisia).\nKota päästä yhdenmoisesti 10-hampainen. — H. 55, 1. Soikea —\ntasasoukka-lehtinen ruohoke tähdekkeisillä kukilla. — Cer.\nsemidecandrum on tav. 5-lehtinen jaottomilla terälehdillä, ja\ntoisinnollansa 4-lukuisilla kukka-osilla.\n\n190. SPERGULA. Hatikka. — Terä 5:llä kokonaisella lehdellä. Kota\n5-laitainen, liiteluomainen. Siemenet litteitä rengasmaisella\npalteella. — H. 55, 3. Ruohokkeen lehdet rihmamaisia, ulkonäköhän\nsäteettäisiä.\n\n191. SAGINA Haarikko. — Verho 4— 5-jakoinen Terä 4—5:llä\nehyellä lehdellä (väl. pulittava). Kota 4—5-laitainen, siemenet\nrengaspalteetta. — H. 55, 2. Pieni ruohoke tav. oramaisilla lehdillä,\napulehdittä.\n\n(Adoxa 8, 4; Arenaria ciliata 10, 3; Oxalis 16, 2.)\n\n†† Kukat useammalla sikiäimellä. (Lehdet vuorottaisia).\n\n192. SEDUM. Maksaruoho. — Verho ja terä 5-lehtisiä, 5:llä\nmonisiemenisellä hedelmyksellä. — H. 61. Ruohokkeen lehdet ovat paksuja\nus. liereitä.\n\n(Geranium 16, 2.)\n\n\n\n\n11 LUOKKA.\n\nKAKSITOISTAHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n193. LYTHRUM. Rantakukka. — Verho pikarimainen, 12-hampainen. Terä\n6-lehtinen. Kota kukansisäinen, 2-pesäinen. — H. 62. Tähkäkukkasinen\nruohoke vastattaisilla t. säteettäisillä lehdillä.\n\n2 Lahko. KAKSEMISIÄ.\n\n194. AGRIMONIA. Verijuuri. — Verho 5-halkoinen. Terä 8- lehtinen.\nHeteitä 12—20. Verhopohja lop. muuttuva 1—2- siemeniseksi, latvalta\nsukapeitteiseksi kodaksi. — H. 66, 2. Tähkäkukkasinen ruohoke\nVuorottaisilla parijakoisilla lehdillä.\n\n3 Lahko. KOLMI-, NELIEMISIÄ.\n\n195. EUPHORBIA. Tyräneste. — Kehä yksipuolinen kellomainen\n8—10-liuskainen, joka toinen liuska terävälehtinen, litteästi\nulospäinen. Heteitä 12—20, eriaikuiset, nivelpalkoiset. Vartaloita 3,\nhalkoluottiset. Kota 3-kyhmyinen, 3-pesäinen, 3-siemeninen. — H. 71.\nSarjakukkasinen ruohoke kokonaisilla vuoroislehdillä.\n\n\n\n\n12 LUOKKA.\n\nPARIKYMMENHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n196. PRUNUS. Tuomi. — Verho 5-halkoinen. Terä 5-lehtinen,\nkukansisäisellä sikiäimellä. Hedelmänä mehevä t. möyheä luumarja\nsileällä (ei kolealla) kivellä. — H. 67. Pensas- tahi puukasvi\nkokonaisilla sahalaitaisilla lehdillä. (Cratœgus 12, 2).\n\n2 Lahko. KAKSI — VIISEMISIÄ.\n\n197. COTONEASTER. Tuhkapuu. — Verho 5-halkoinen, lop. möyheäliuskainen.\nTerä 5-lehtinen. Vartaloita 2—3. Hedel­mänä lop. marjakkeeksi muuttuva\nverho ja 2—3 pähkylämäistä, alusta 2-siemenistä, ylhäältä erinäistä\npesää avopäisen marjan sisäpuolella. — H. 65. Ehytlaitaislehtinen\npensas 1-5-kukkasisilla tertuilla.\n\n198. CRATÆGUS. Orapihlaja. — Verho 5:llä ohuella liuskalla. Terä\n5-lehtinen. Vartaloita 1—3. Hedelmä ed. 1—3:lla pähkylämäisellä\ntoisiinsa ja umpipäiseen marjaan kiinteästi yhty­neellä pesällä. — H.\n65. Liuksalehtinen pensas, kukat sarjamaisessa röyhyssä.\n\n199. SORBUS. Pihlaja. — Verho ja terä ed. Vartaloita 2—4. Hedelmä\nmarjamainen, jauhea 2—4:llä kalvolaitaisella, 2-siemenisellä pesällä. —\nH. 65. Puukasvi syvään sahalaitaisilla, liuskaisilla t. parijakoisilla\nleh­dillä, tiheäröyhyisillä kukilla.\n\n200. PYRUS. Omenapuu. — Verho ja terä ed. Vartaloita 5. Hedelmänä\nmehevä omena t. peruna 5:llä kalvolaitaisella, 2-siemenisellä\nmarjalla. — H. 65. Puukasvi kokonaisilla t. sahalaitaisilla lehdillä,\nsarjamaisilla huiskilo-kukilla.\n\n3 Lahko. MONIEMISIÄ.\n\n† Verho 5-, harv. 6—7-halkoinen.\n\n201. SPIREA. Angervo. — Verho 5—7-halkoinen, Terä 5—7 lehtinen. 3—12\nkukansisäistä sikiäintä, lop. sama luku 2-4 siemenisiä kotia. — H. 66,\n4. Ruoho- tahi pensaskasvi kokonaisilla t. parijakoisilla lehdillä,\nröyhymäisillä t. harkkomaisilla kukilla.\n\n202. ROSA. Ruusu. — Terä 3-lehtinen. Verho 3-halkoinen puikealia t.\npalleroisella lop. marjamaisella erivärisellä pohjalla peitteenä\nsisäpuolelle kiintyneitten hedelmysten ympäri. — II. 66, 1. Pensaskasvi\nparijakoisilla ruotikorvakkeisilla lehdillä.\n\n203. RUBUS. Vatukka. — Verho 3-halkoinen. Terä 5-lehtinen. Sikiäimet\nkuivalla istukalla, lop. 1-siemenisiä yhdysmarjaksi liittyneitä\nhillukoita. — II. 66, 3. Ruoho- tahi pensaskasvi liuskaisilla tahi\nkolmittaisilla — seitsemittäisillä, haro, parijakoisilla lehdillä,\nerinäisillä korvakkeilla.\n\n†† Verho 10-harv. 8-halkoinen, joka toinen liuska pienempi.\n\n204. FRAGARIA. Mansikka. — Terä 3-Iehtinen. Marjamaisena hedelmänä\n(mansikkana) monta sienettävästi turpean, mehevän, erin lähtevän\nistukan pintaan vajounutta siementä (hedelmystä). — II. 66, 3.\nKolmitlaislehtinen ruohoke suikertavalla varsilonkerolla.\n\n205. POTENTILLA. Hanhenjalka. — Terä ö-, harv. 4-lehtinen. Monta\nsuatontahedelmistä kuivalla kuperalla istukalla. — II. 66, 3.\nKeltakukkasinen ruohoke parittaisilla t. sormijakoisilla lehdillä.\n\n206. COMARUM. Kurenjalka. — Terä 3:llä lehdellä (paljo lyhemmät\nsisäpuolelta ruskeata verhoa). Monta suatonta hedelmystä kuivassa\nsienemäisesti tursistuneessa istukassa. — II. 66, 3. Suoruoho\n2-3-parisilla tummanruskeilla lehdillä.\n\n207. GEUM. Kellukka. — Terä 5-lehtinen. Hedelmät pitkällä luotin\njälkeisellä okakärkisellä odalla. — H. 66, 3. Ruohoke isopäätöisesti\nparijakoisilla altislehdillä.\n\n††† Verho tasamukaisesti 8—10-halkoinen.\n\n208. DRYAS. Lapinvuokko. — Terä 8—10-lehtinen. Hedelmät pitkällä\nhäntämäisellä odalla. — H. 66, 3. Tunturiruoho yksivaraisilla lehdillä\nyksinäisellä vanakukalla.\n\n\n\n\n13 LUOKKA.\n\nMONIHETEISIÄ.\n\n\n1 Lahko. YKSEMISIÄ.\n\n† 4-lehtinen.\n\n209. PAPAVER. Unikko. — Verho 2-lehtinen, lyhytaikuinen. Sikiöin\nnuijamainen — palleroinen, kilpimäisellä vartalottomalla luotilla. Kota\nsikiäimen muotoinen, 1-pesäinen, välikelmu-aiheinen, läpiluomainen\nluotin juurelta. — H. 42. Liuskalehtinen, isokukkasinen, maitias\nruohoke.\n\n210. CHELIDONIUM. Keltamo. — Verho ja sikiäin ed. Kota litukkainen,\n1-pesäinen, välikelmu-aiheinen. — H. 42. Keltamailias, liuskalehtinen\nruohoke pienemmillä kukilla.\n\n211. ACTÆA. Konnanmarja. — Verho 4-lehtinen, variseva. Sikiäin\npuikea soikealla vartalottomalla luotilla. Hedelmänä 1-pesäinen\nmarja 2-puolisesti istuvilla siemenillä. — H. 41. Terttukukkasinen\npimento-ruoho monijakoisilla lehdillä.\n\n†† Terä 5:llä tahi useammalla lehdellä.\n\n212. HELIANTHEMUM. Päivännouto. — Verho 3-lehtinen 2:lla\nsuojuslehdellä. Terä 5-lehtinen. Kota 3-laitainen 1—3:lla\nmonisiemenisellä pesällä. — H. 51. Pensasmainen kasvi vastattaisilla\nlehdillä.\n\n213. TILIA. Lehmus. — Verho 5-lehtinen, variseva. Terä 5-lehtinen.\nVartalo rihmailiainen 4—5-halkoisella luotilla. Kota puhkeamatta\nvariseva 4—5-llä 1-siemenisellä pesällä. — H. 47. Herttalehtinen puu\nsuojuksellisella yhteisellä kukkaperällä.\n\n214. NYMPHÆA. Lumme. — Verho 4-lehtinen. Terä monirivisesti\nmonilehtinen. Heteet terälehtimäisillä, sikiäimen päältä lähtevillä\npalhoilla. Luotti kilpimäinen, vartaloton. Kota puhkeamatta variseva.\nSiemenet verkkomaisen kalvon sisäisiä. — H. 40. Herttalehtinen\nvesikasvi isolla yksinäisellä valkealla kukalla.\n\n215. NUPHAR. Upukka. — Verho 5-lehtinen. Terälehdet, luotti ja kota\ned., emin pohjasta lähtevillä heteillä. Siemenet verkkomaisetta\nkalvotta. — H. 40. Edellisen kaltainen kellakukkasinen vesikasvi.\n\n(Parnassia 5, 4; Delphinium 13, 2.)\n\n2 Lahko. KAKSI — VIISEMISIÄ.\n\n216. DELPHINIUM. Kukonkannus. — Verho iso, terämäinen, erivärinen,\n5-lehtinen, ylimmäinen lehti mesikannuksinen. Terä 1-(moni-)lehtinen\nkannuksella verhokannuksen sisässä. Hedelmyksiä 1—3. — H. 41, 3.\nHaarainen, kannuskukkasinen ruohoke pienijakoisilla lehdillä. —\nMeikäläinen laji 4-eminen ja 4:llä mesipiteestä muodostuneella\nterälehdellä.\n\n217. ACONITUM. Ukonhattu. — Verho ed. Ylimmäisen kypärimäisen lehden\nsisällä 2 peräkästä sarvi- tahi tuuttimaista terälehteä (mesipidettä).\nHedelmyksiä 3—5. — H. 41, 3. Terttukukkasinen ruohoke kourahalkoisilla\nt. jakoisilla lehdillä.\n\n218. AQUILEGIA. Akileia. — Verho ed. tasamukaisilla lehdillä. Terä\n5:llä, alaspäin yhtä moneksi kannukseksi pidenneellä leh­dellä.\nHedelmyksiä 5. — H. 41, 3. Ruohoke isoilla toisjakoisilla lehdillä ja\nisoilla 5-kannuksisilla ku­killa.\n\n(Hypericum 18, 1; Stratiotes 22, 7.)\n\n\n3 Lahko. MONIEMISIÄ.\n\n† Kehä yksipuolinen terämäinen (terälehtimäinen verho).\n\n219. THALICTRUM. Ängelmä. — Kehä 4-lehtinen, lyhytaikuinen. Monta\nkulmikasta, 1-siemenistä, aukeamatta putoavaa hedelmystä. — H. 41,\n2. Ruohokasvi parijakoisilla lyhyttuppisilla lehdillä, pienillä\nterttukukilla.\n\n220. PULSATILLA. Käensilmä. — Kehä erivärinen 6-lehtinen. Monilukuiset\nhedelmykset mykerössä, 1-siemenisiä, pitkillä haivenisilla sukasilla. —\nH. 41, 2. Ruohokasvi parijakoisilla aluslehdillä, isolla vanakukalla ja\npienijakoisella varuksella.\n\n221. ANEMONE. Vuokko. — Kehä ed. 5—10-lehtinen 3-lehtisellä varuksella\nalempana t. verhontapaisesti kukan alla. Hedelmykset ed. suattomat. —\nH. 41, 2. Ed. mukainen ruohoke, mutta 5-liuskaisilla t. 3(harv. moni-)\njakoisilla lehdillä.\n\n222. CALTHA. Rentukka. — Kehä ed. 5—6-lehtinen; varukseton. Monta\nsäteettäin yhdistynyttä monisiemenistä hedelmystä. — II. 41, 3.\nVesiruoho kokonaisilla hertakkeisilla lehdillä.\n\n(Trollius seur. jaossa.)\n\n†† Kukat verholla sekä terällä.\n\n223. TROLLIUS. Kullero. — Verho iso, erivärinen, terämäinen,\n10—16-lehtinen. Terälehdet pieniä, tuskin heteitä pidemmät,\nkielekkeisiä, mesikoloisella tyvellä. Monta monisiemenistä hedelmystä.\n— H. 41, 3. Ruohokasvi 5—7-jakoisilla lehdillä, isoilla palleroisilla\nkukilla.\n\n224. FICARIA. Maapähkänä. — Verho 3-lehtinen. Terä 7—10 lehtinen,\nsuomupeitteinen mesikolo lehden kannalla. Monta 1-siemenistä,\nmarjamaista, vartalotonta hedelmystä. — H. 41, 1. Herttalehtinen\nruohoke l-kukkasisella varrella.\n\n225. RANUNCULUS. Leinikkö. — Verho 5-(harv. 3-)lehtinen. Terä\n5(harv. useampi-)lehtinen suomuvaraisella mesikololla lehtikannassa.\nHedelmykset lyhytvartaloisia, muuten kuin ed. — H. 41, 1. Ruohokasvi\nkokonaisilla soukilla t. miten milloinki monijakoisilla lehdillä.\n\n226. BATRACHIUM. Sätkin. — Verho 5-lehtinen. Terä 5(harv.\nuseampi-)lehtinen paljaalla mesikololla lehtikannassa. Hedelmykset ed.,\nhienokureiset pinnalta. — H. 41, 1. Vesiruohoke tav. pienijakoisilla\nalemmilla lehdillä ja valkoisilla kukilla.\n\n\n\n\n14 LUOKKA.\n\nKAKSIVALTIAITA.\n\n\n1 Lahko. PALJASSIEMENISIÄ. *)\n\n(*) Paljassiemeniset kasvisuvut kuuluvat huulikukkaisien (labiatæ)\nheimoon. Niiden yhdislehtinen terä on torvella ja epäsuuntaisella,\nus. 2-huulisella laiteella varustettu. Kukan pohjalla on 4 sikiäintä\nyhteisellä vartalolla. Kaikilla (meikäläisillä lajeilla) on ruohovarsi\nja vastattaiset, harv. liuskaiset lehdet.]\n\nHedelmänä 4 pientä kodatonta pähkylää.\n\n† Verho ö:llä, m. tasamukaisella liuskalla.\n\n* Terän ylihuuli pienempi t. ei erittäin korkeampi alahuulta. (Mintun\nterä m. tasamukaisesti liuskainen.)\n\n227. MENTHA. Minttu. — Terä m. tasamukaisesti 4-liuskainen 1:llä\nkolopää liuskalla. Heteet erillään, suoria. — H. 24, 1. Kukat\nsäteettäin milloin lehtihangassa, milloin tähkässä t. mykerössä.\nSuojuslehdet soukkia.\n\n228. AJUGA. Akankaali. — Terän ylihuuli pieni, 2-hampainen, alahuuli\n3-liuskaincn, keskiliuska isoin, kolopäinen. Heteet erillään. — H. 24,\n6. Pystöinen ruohoke säteettäisillä lehtihankaisilta suojuksettomilla\nkukilla.\n\n229. GLECHOMA. Maahumala. — Ylihuuli vastoherttainen 2-liuskainen;\nalahuuli 3-halkoinen, keskiliuska kolopäinen. Pon­net parittain\nristissä. — H. 24, 4. Herttalehtinen suikertava ruohoke.\n\n** Terän ylihuuli korkea, liuskaton t. loivaliuskainen.\n\n230. ORIGANUM. Meirami. — Verho tasamukaisesti ö-hampainen,\nkarva-sulkuinen. Terän ylihuuli litteähkö, 2-liuskainen; alahuuli\ntasamukaisesti 3-halkoinen, ehytliuskainen. — II. 24, 2. Kukat pienissä\nkäpymäisissä röyhyksi yhdistyneissä tähkissä pit­killä suojuslehdillä.\n\n231. NEPETA. Kissanminttu. — Verho kohollaan 13-suoninen. Terän torvi\neteenpäin käyrä; ylihuuli litteä, kolopäinen, ala­huuli 3-halkoinen,\nsivuliuskat ulospäisiä, keskimäinen levennyt, onteva, nyhälaitainen.\n— II. 24, 4. Kukat ryhmässä vastattaisilla röyhyhaaroilla, suojukset\nsulkeita.\n\n232. BETONICA. Betonia. — Verho epäsuoninen. Terän torvi eteenpäin\nkäyrä; ylihuuli ehytlaitainen; alahuuli 3-liuskainen, liuskat m.\ntasapitkiä, keskimäinen leveämpi, ehytlaitainen. — H. 24, 5. Kukat\nsäteettäisiä, tähkäksi ryhmistyneitä; suojukset puikeita.\n\n233. LEONURUS. Nukula. — Verho 3-kulmainen. Terän ylihuuli soukka,\nkupumainen, ehyt; alahuuli 3-halkoinen, soukkaliuskainen, sivuliuskat\nalaspäisiä. Pähkylät latvapuolelta litteitä, poikkipäisiä, lienteitä. —\nH. 24, 3. Lehdet liuskaisia, kukat säteettäin lehtihangassa.\n\n234. LAMUM. Peippi. — Verho 5:llä isommalla suonella. Terän ylihuuli\nkupumainen; alahuulen sivuliuskat epäselviä, isolla vastoherttaisella\nt. puikealla, varsin soukkatyvisellä keskiliuskalla. Ponnet\nsivuluomaisia. Pähkylät litteällä kierällä lat­valla. — H. 24, 5. Kukat\nmykerössä t. säteettäin, puuttuvalla t. sukamaisella suo­juksella.\n\n235. STACHYS. Pähkämö. — Verho 5-kulmainen. Terä suoratorvinen;\nylihuuli kuvukkeinen, alahuuli 3-liuskainen, keski­liuska\nvastoherttainen t. puikea. Ponnet kieriä, lop. sivulle kallistuvia,\nsivuluomaisia. Pähkylät päältäpäin pyöreämäisiä, kaljuja. — H. 24, 3.\nKukkakiehkurat lähetysten pienehkölehtisessä tähkässä.\n\n236. GALEOPSIS. Pillike. — Verho 5:llä isommalla kohosuonella. Terän\nylihuuli kupumainen; alahuuli ontelolla ham­paalla sivuliuskain ja\nleveän m. poikkipäisen keskiliuskan vä­lillä. Ponnet karvaisia, poikite\npuhkeavia 2:ksi tahkulaiseksi kuoreksi. Pähkylät ed. — H. 24, 3. Kukat\nhajallisissa t. lähellisissä kiehkuroissa sulkeilla suojuksilla.\n\n(Dracocephalum seur. jaossa.)\n\n†† Verho 2-huulinen (s. o. 2:lla isommalla kokonaisella t. liuskaisella\nosalla).\n\n237. SCUTELLARIA. Vuohennokka. — Verho kokonaisilla poikkipäisillä\nhuulilla, ylihuuli litteällä ontelolla selkäkyhmyllä. Terän ylihuuli\nkuvera 3-liuskainen; alahuuli kokonainen. — H. 24, 3. Rantaruoho\nparittaisilla kukilla, pitkällä litistyneellä terällä.\n\n238. PRUNELLA. Arohumala. — Verhon ylihuuli leveä, tasa­mukaisesti\n3-hampainen; alahuuli soukempi, 2-liuskainen. Te­rän ylihuuli kuvera\nkokonainen; alahuuli 3-halkoinen. Palhot päästä 2-liuskaisia, toinen\nliuska ponsikas. — H. 24, 3. Kukkakiehkural tiheässä mykerössä\nmunuamaisella suojuksella.\n\n239. DRACOCEPHALUM. Ampiaisyrtti. — Verhon ylihuuli 3-liuskainen\npaljon leveämmällä keskihuulella; alahuuli 2-jakoinen. Terän ylihuuli\nkolopäinen; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska pidempi. — H. 24, 4.\nKukkakiehkurat lähetysten, väl. tähkämäisesti; suojukset puikeita.\n\n240. THYMUS. Ajuruoho. — Verhon ylihuuli tasamukainen, 3-liuskainen;\nalahuuli 2-jakoinen. Terän ylihuuli lyhyt, suora ja kolopäinen;\nalahuuli 3-halkoinen, ehytliuskainen. Ponnet erillään. — H. 24, 2.\nLamova varpamainen ruohoke mykerö-kukilla.\n\n241. CALAMINTHA. Käenminttu. — Ponnet terän ylihuulen alla yhtyviä;\nmuuten kuin ed. — H. 24, 2. Kukat kielikuroittain altapuolen kupuralla\nverholla.\n\n242. CLINOPODIUM. Mäkiminttu. — Verho käyrä; ylihuuli tasamukaisesti\n3-kärkinen; alahuuli 2:na sukamaisena liuskana. Terän ylihuuli\n2-liuskainen; alahuuli 3-liuskainen kolopäisellä keskiliuskalla.\nPonnet ed. — H. 24, 2. Kukkakiehkurat mykerössä monilla sukamaisilla\nsuojuksilla.\n\n2 Lahko. KOTASIEMENISIÄ *).\n\nSiemenet kodan sisässä.\n\n(*) Paitsi viimeistä Linnæa-sukua kuuluvat kaikki kotasiemeniset\nnaamakukkain (personatæ) heimoon. Niillä on terä yhdislehtinen\nepäsuuntaisella halkoisella laiteella ja kukan sisäinen 2- (harv. 1-)\nsiemeninen kota.]\n\n† Verho 2-tahi 4-halkoinen.\n\n* Suomupeitteinen lehdetön loiskasvi. Kota 1-pesäinen.\n\n243. LATHRÆA. Suomukka. — Verho tasamukaisesti 4-halkoi­nen,\nerivärinen. Terän ylihuuli kuverahko, kokonainen; alahuuli loivaan\n3-liuskaincn. Luotti yksinäinen. — H. 31, 4. Maanalainen osa jakaunut\nhaaroiksi, peitetyt paksuilla tahkulaisilla suomuilla; kukat\nyhdäppäisessä tertussa.\n\n**Lehtisiä ruohokkeita 2-pesäisellä kodalla. (Lehdet vastattaisia.)\n\n244. EUPHRASIA. Silmäruoho. — Verho 4-halkoinen. Terän ylihuuli\nkuvertunut, 2-liuskainen, lyhempi 3-halkoista alahuulta; liuskat\nkolopäisiä. Ponnet terän ylihuulen sisällä, lokerot valkean-lienteitä\nsivulta, eripitkillä lisäkkeillä tyveltä. H. 31, 3. Haaraton t.\nuseammin haarainen ruohoke vaaleansinisillät, vaa­leilla kukilla.\n\n245. ODONTITES. Sänkiö. — Verho 4-halkoinen. Terän yli­huuli\npoikkipäinen ja avonainen, ylipäästään työntävä näkyviin 2:lla\ntasamukaisella lisäkkeellä varustetut ponnet; alahuuli 3:lla ehyellä\nliuskalla. Siemenet juomuisia. — II. 31, 3. Soukkalehtinen ruohoke,\nkukat yhdäppäisessä tähkässä.\n\n246. HARTSIA. Punakko. — Verho ja terä ed. Ponnet ed. yleensä\nvalkean-lienteitä. Siemenet useammalla leveällä kalvopalteella. —\nH. 31, 3. Tunturi- tahi suoruoho haarattomalla varrella, lyhyellä\nlehtisellä latvatiihkällä.\n\n247. RUINANTHUS. Laukku. — Verho ja terän ylipuolinen kypärimäinen\netunollasta 2-hampainen huuli sivultapäin litisty­neitä. Ponnet\nvalkean-lienteitä. Siemenet monilukuiset, litteät. H. 31, 3. Ruohokasvi\nkeltaisilla tähkäkukilla.\n\n248. MELAMPYRUM. Maitikka. — Verho 4-haIkoinen. Terän ylihuuli kuvera\nkokonainen ylöskäänteisellä laidalla; alahuuli liuskainen. Ponnet\nlöyhästi yhdessä. Siemenet kuperia, si­leitä 1 tahi 2 pesässään. — H.\n31, 3. Kukat tähkässä isoilla suojuslehdillä. parittain lehtihangassa.\n\n249. CASTILLEJA. Kastilja. — Verho 2-halkoinen, liuskat kolopäisiä.\nTerän ylihuuli pitkulainen, soukka, teräväselkäisesti kuvera; alahuuli\npienoinen 3:lla hyvin lyhyellä ontevalla lius­kalla. Ponnet ylihuulen\nalla. Siemenet monilukuiset lientoisella verkkopinnalla. — H. 31, 3.\nTiheätähkäinen, soukkalehtinen ruohokasvi tav. haarattomalla var­rella.\n\n†† Verho 5-liuskaincn sikiäinten ympärillä (Sceptrum ja Pedicularis\nväl. moniliuskaisella verholla).\n\n250. SCEPTRUM. Valtikka. — Terä syvään 2-huulinen, sulettu yhteen\nkääntyneillä huulilla; ylihuuli kypärimäinen, alahuuli 3-liuskainen.\nKota palleromainen poikkiteloin puhkeava. Sie­menet väljällä,\npoimuisella, läpikuultavalla, verkkomaisesti pilkutulla kuorikalvolla.\n— H. 31, 3. Isokukkasinen komea suokasvi parihalkoisilla aluslehdillä,\nm. leh­dettömällä varrella.\n\n251. PEDICULARIS. Kuusio. — Verho 5-halkoinen t. 5-hampainen. Terä\navonainen, muuten kuin ed. Kota soikea t. puiken, vlnopäinen,\npuhkeava kehkerältä sivulta. Siemenet ti­heässä epätasaisella t.\npilkutulla kuorella. — H. 31, 3. Suo- tahi tunturiruoho vuorottaisilla\nparihalkoisilla lehdillä.\n\n232. LIMOSELLA. Suoyrtti. — Terä kellomainen, m. tasamu­kaisesti\n3-halkoinen. Luotti yksinäinen. Kota 1-pesäinen. — H. 31, 2. Pieni\nvesiruoho juuresta lähtevällä kukkaperällä.\n\n253. LINARIA. Kannusruoho. — Terä 2-huulinen, sulettu alahuulen\nkuveralla tyviosalla; ylihuuli pystö, 2-halkoinen; alahuuli\nmesikannuksinen. Kota 2-pesäinen, epätasaisesti latvaluomainen. — H.\n31, 2. Soukkakannuksisista kukista tuttu ruohoke.\n\n254. SCROPHULARIA, Syyläjuuri. — Terä palleroinen lyhyellä\nö-halkoisella laiteella, mesipiteetön. Kota 2-pesäinen. — H. 31, 1.\nVastaislehtinen isohko ruohoke pienillä palleroisilla kukilla.\n\n††† Verho sikiäimen päällä.\n\n255. LINNÆA. Vanamo. — Verho 5-jakoinen. Terä m. tasamu­kaisesti\n5-liuskainen. Hedelmänä ensin 3-, lop. 1-pesäinen, 1-siemeninen kota. —\nH. 19. Vastaislehtinen suikertava metsäruohoke vuorottaisilla kukilla.\n\n\n\n\n15 LUOKKA.\n\nNELIVALTIAITA. *)\n\n\n(*) Tämän luokan kaikki kasvit ovat ristikukkain eli litu-kotaisten\n(crucifera; l. siliquosæ) heimoa. Terälehdet, jotka harvoin puuttuvat,\novat aina 4 ristimäisesti vastattain. Verho myös on 4-lehtinen,\ntav. terän kanssa variseva. Kukat tertussa. Lehdet hajallisia, ei\nvastattaisia. Hedelmänä 2-pesäinen 2-laitainen litukka, jota sanotaan\nliskoksi, jos se on lyhempi, ja liduksi pidempänä ollessaan. Siemenet\nistuvat vuoroperäisesti litukan kummassaki liitteessä tav. 1-rivisesti,\nharv. 2-rivisesti. Niissä on ainoastaan siitin-aine 2:lla sirkuksella\nja piikkimäinen laidallinen t. selällinen juuriainen.]\n\n1 Lahko. LISKOISIA.\n\n† Hedelmä (pähkylä-lisko) variseva puhkeamatta, nimittäin koko lisko\nkerrallaan t. kuki pesä erittäin.\n\n256. NESLIA. Ohraheinä. — Lisko palleroinen (verkkomaisesti kolea)\nalusta 2-pesäinen, kalvomaisella menehtyvällä välikelmulla, lop.\n1-siemeninen. Siemenet selällisellä juurukalla. — H. 44, 5. Pystöinen\nruohoke pienillä keltaisilla kukilla, liskot pitkissä ter­tuissa.\n\n257. BUNIAS. Ukonpalko. — Lisko puikea, vino ja epätasainen, suippo,\nvinomaisesti 2-pesäinen, 2-siemeninen. Siemenet vastakierteisillä\nsirkuksilla ja selällisellä juurukalla. — H. 44, 1. Runsaskukkasinen,\ntankea ja karhea ruohoke, kukat keltaisia.\n\n258. CAKILE. Rantasinappi. — Lisko 2:lla päähittäisellä pe­sällä,\npäälimäinen pitkättävä, 4-kulmainen, suippo, variseva liitteestä.\nKumpiki pesä 1-siemeninen laidallisella juurukalla. — H. 44, 1. Lamova\nmerenrantainen ruohoke sinervän-punaisilla kukilla.\n\n259. ISATIS. Morsioko. — Lisko soikea t. nalkkimainen, litteä, lop.\n1-pesäinen ja 1-siemeninen. Siemenet selällisellä juurukalla. — H. 44,\n5. Ehytlehtinen merenrantainen, haro, peltoruohoke keltaisilla kukilla,\ntippuvilla liskoilla.\n\n(Raphanus seur. lahkossa.)\n\n†† Lisko aukeava 2:lla laidalla ja soukalla välikelmulla (kaitavälinen\nlisko).\n\n260. LEPIDIUM. Nousuruoho. — Lisko pitkänpuikea t. leveämpi ja\nhertakkeinen 1-siemenisillä pesillä. Juurukka selällinen.— H. 44, 6.\nPienikukkasinen ruohoke.\n\n261. CAPSELLA. Lutukka. — Lisko (vastaherttainen t. nalkkimainen,\npoikkipäinen), kalvolaiteeton, monisiemeninen. luurukka selällinen. —\nII. 44, 6. Vähähaarainen ruohoke m. 5-kulmaisilla liskoilla.\n\n262. TIILASPI. Taskuheinä. — Lisko pyöreä t. vastoherttainen,\nlitteähkö, kalvolaitaisilla monisiemenisillä pesillä. Juurukka\nlaidallinen. — II. 44, 6. Vähähaarainen ruohoke syvään kolopäisillä,\nkalvosulkaisilla lis­koilla.\n\n263. SUBULARIA. Äimäruoho. — Lisko'soikea, ehytpäinen, venheemäisillä,\nsulittomilla, monisiemenisillä pesillä. Siemenet poimullisella\njuurukalla. — H. 44, 7. Pienoinen ranta- tahi vesiruolio oramaisilla\nlehdillä.\n\n††† Lisko ed. leveävälinen.\n\n264. COCHLEARIA. Kuiriruoho. — Lisko soikea t. palleroinen, pullakka,\nauvetessa väliseinään jäävällä vartalolla, 2—monisiemenisillä pesillä.\nSiemenet laidallisella juurukalla. — II. 44, 7. Valkeakukkasinen,\nkalju, merenrantainen ruohoke.\n\n265. CAMELINA. Kitupellava. — Lisko vastopuikea t. perunamainen,\npullakka, puhetessa laitoihin jäävällä vartalolla otana. Siemeniä monta\nselällisellä juurukalla. — H. 44, 7. Keltakukkasinen ruohoke, lehdet\nnuolikantaisia, vähän sepiviä.\n\n266. ALYSSUM. Savuruoho. — Palhot hampaamaisella lisäk­keellä. Lisko\npitkänpyöreä pitkättävällä vartalolla, monisiemenisillä pesillä.\nJuurukka laidallinen. — H. 44, 7. Lehtinen, harmaanlienteä ruohoke,\nvalkeilla, halkopäisillä kukilla.\n\n267. DRABA. Kynsimö. — Lisko puikea t. soikea, litteähkö, hy­vin\nlyhyellä, väl. epäselvällä vartalolla päässä, monisiemenisillä pesillä.\nSiemenet ed. — H. 44, 7. Pienempi ruohoke valkealla t. keltaisilla\nkukilla. (Nasturtium scur. lahkossa.)\n\n2 Lahko. LITUKKAISIA.\n\nPitkälitukkaisia.\n\n† Litukka 2-laitainen, pitkittäin aukeava.\n\n* Litukka 4-kulmainen venheeni öisillä laidoilla.\n\n268. HESPERIS. Illakko. — Verholehdet ummispäiset. Luotti 2:lla\npystöisellä tahkulaisella liuskalla. Litukka tasasoukka. Siemenet\n1-rivisiä selällisellä juurukalla. — H. 44, 3. Ruohokasvi kokonaisilla\nsahahampaisilla lehdillä, kesko-isoilla sinipunervilla t. valkeilla\nkukilla.\n\n269. ERYSIMUM. Ukonnauris. — Verho ummispäinen. Luotti kolopäinen\nepäselvällä vartalolla. Litukka tasasoukka varsin nelikulmainen.\nSiemenet sileitä, pitkulaisia, muuten kuin ed. — H. 44, 3.\nKeltakukkasinen, jotenki soukkalehtinen ruohoke.\n\n270. ALLIARIA, Palkolaukka. — Verho ed. Luotti ehyt, poikkipäinen hyvin\nlyhyellä vartalolla. Litukka ed. Siemenet mut­kitellen uurtojuovaiset,\nliereitä; muuten kuin ed.— H. 44, 3. Herttalehtinen valkeakukkasinen\npimento-ruohoke.\n\n271. BARBAREA. Kanankaali. — Verho ed. Luotti m. ehyt, vähän\npitkättävällä vartalolla. Litukka tasasoukka pitkättävä, 4- kulmainen,\nlitteähkö. Siemenet 1-rivisiä laidallisella juuru­kalla. — H. 44, 4.\nLiuskalehtinen keltakukkasinen ruohoke.\n\n272. MELANOSINAPIS. Sinappi. — Verho avonainen. Luotti eheähkö\npitkättävällä vartalolla. Litukka lyhyt, täysi-nelikulmainen,\notamaisella vartalolla. Siemenet 1-rivisiä poimullisella juurukalla.\n— H. 44, 2. Liuskalehtinen ruohoke, lyhyillä varsimyötäisillä\n6-8-siemenisillä liduilla.\n\n** Litukka pyöreä t. litteä, kehkerä-laitainen.\n\na — Laidat ilman selvättä selkäsuonetta.\n\n273. DENTARIA. Hammasjuuri. — Verholehdet visusti umpipäiset. Litu\ntasasoukka suikea paksuvälinen lyhytvartaloinen. Siemenet 1-rivisiä\nlaidallisella juurukalla. —H. 44, 4. Lehtoruoho parijakoisilla\nlehdillä, siemensilmikoilla ylemmissä lehtihangoissa, sinipunervilla\nkukilla.\n\n274. CARDAMINE. Krassi. — Verho m. avonainen. Litu pit­kättävä\ntasasoukka putkahtain aukeavilla t. taaskierteisillä lai­doilla,\nkalvomaisella välikelmulla. Siemenet ed. — H. 44, 4. Parijakoislehtinen\nruohoke valkeilla harv. sinipunervilla kukilla. (Yksi laji jaottomilla\nlehdillä.)\n\n275. NASTURTIUM. Nenätti. — Verho ed. Litukka lyhyt (pyö­reä t. 2—5:n\nleveytensä pituinen) litteähkä. Siemenet m. 2-rivisiä laidallisella\njuurukalla. — H. 44, 4. Lyhytlituinen ruohoke jakoisilla lehdillä,\nkeltaisilla (1 laji val­keilla) kukilla.\n\nb— Litukka selvällä selklisuonella ja pitkättävällä otamaisella\nvartalolla (monta kertaa litukan leveyttä pi­dempi).\n\n276. RRASSICA. Kaali. — Verho tav. umpipäinen. Litukka järeäsuoninen.\nSiemenet 1-rivisiä palleroisia poimullisella juu­rukalla. — H. 44, 2.\nKeltakukkasinen peltokasvi sepokantaisilla lehdillä.\n\n277. SINAPIS. Narsku. — Verho ulospäinen. Litukka 3—5-suonisilla\nlaidoilla. Siemenet ed. — H. 44, 2. Keltakukkasinen liuskalehtinen\npeltoruohoke; litukat pitkällä le­veällä odalla. — H. 44, 2.\n\nc — Litukka selvällä selkäsuonella ja lyhyellä vartalolla (ei pidempi\nlidun leveyttä).\n\n278. TURRITIS. Pölkkyheinä. — Verho umpipäinen. Terä pystölaiteinen;\nlitukka pitkä, litteähkä, 2-teräinen. Siemenet 2-rivisiä laidallisella\njuurukalla. — H. 44, 4. Pitkä ruohoke sepokantaisilla lehdillä,\nvaalean-keltaisilla kukilla.\n\n279. ARABIS. Pitkäpalko. — Verho sulettu. Litu pitkä litis­tyneillä\nsuorilla laidoilla m. eheällä luotilla ja tuntumattomalla vartalolla.\nSiemenet 1-rivisiä laidallisella juurukalla. — H. 44, 4. Ehyt- tahi\nliuskalehtinen ruohoke valkeilla, harv. punertavilla kukilla.\n\n280. EUTREMA. Lapinpalko. — Verholehdet soikeita, tasamukaisia,\nontevia, tylppäpäisiä, laitapuolelta punervia. Terälehdet l½\nverhon pituisia, lyhytkantoisia, vastopuikeita, tylpäköitä.\nLidut terttumaisesti pystössä, suikulaisia, teräväselkäisiä\nnäky­mättömällä vartalolla, pienoisella töpäkällä luotilla. Siemenet\n2-rivisiä, tumpuroita, sileitä selällisellä juurukalla. — H. 44, 2.\nValkeakukkasinen ruohoke pitkänsoikeilla ehytlaitaisilla lehdillä.\n\n281. SISYMBRIUM. Pernaruoho. — Verho m. avonainen. Litu pitkättävä\nm. pyöreä 3-suonisilla suorilla laidoilla, ehyellä t. kolopäisellä\nluotilla, lyhyellä vartalolla. Siemenet 1-rivisiä se­lällisellä\njuurukalla. — II. 44, 3. Keltakukkasinen ruoholle jakoisilla t.\nliuskaisilla lehdillä.\n\n†† Litukka variseva kokonaan t. nivel-osittain, ei pit­kittäin aukeava.\n\n282. RAPHANUS. Retikka. — Verholehdet umpipäisiä. Litu soikea\nt. tasasoukka, pyöreä (lop. nivelmäisesti kutistunut sie­menten\nvälillä). Siemenet poimullisella juurukalla. — H. 44,1. Peltoruoho\nparikaarteisilla lehdillä, kukat vaalean-keltaisia us. sinipunervilla\nsuonilla.\n\n\n\n\n16 LUOKKA.\n\nYKSIKUNTAISIA.\n\n\n1 Lahko. VIISIHETEISIÄ.\n\n283. LINUM. Pellava.—Verho ja terä 8–lehtisiä. Heteet 5, kaikki\nsiitteisiä, vartaloita ja luotteja 5. Kota odaton 5:llä 2–halkoisella\nlaidalla, 10–pesäinen l:llä siemenellä kussaki pesässä. — H. 49, 3.\nRuohokasvi soukilla hajallisilla lehdillä.\n\n284. ERODIUM. Kurennokka. — Verho ja terä ed. Heteet m. yhdispalhoisia,\n5 ponsikasta, 5 vajaponsista. Emi otamainen 5–luottinen. Hedelmyksiä\n5 säteettäin, l–siemeniset, siementen lähtiessä köynnöskierteisillä\nhapsilla emi–odan päässä. — H. 49, l. Sarjakukkasinen ruohoke\njakoisilla t. liuskaisilla lehdillä.\n\n(Lysimachia 5, 1.)\n\n2 Lahko. KYMMENHETEISIÄ.\n\n285. GERANIUM. Kurenpolvi. — Terä ja verho 5–lehtisiä. Emi 5–luottinen.\nHeteet m. yhdispalhoisia. Hedelmyksiä 5 säteettäin, 1–siemeniset,\nsiementen lähtiessä sisäkierteisillä hapsilla odan päässä. — H. 49, 1.\nLiuska– tahi jakolehtinen ruohoke tav. parittaisilla kukilla.\n\n286. OXALIS. Käenkaali. — Verho 5–jakoinen. Terä 5:llä m.\nyhdis–tyvisellä lehdellä. Palhot miten milloinkin yhdis–tyviset» Emi\n5–vartaloinen. Kota 5–pesäinen, monisiemeninen; siemenet möyheällä\nlisäkkeellä. — H. 49, 2. Pieni ruohokasvi kolmittaisilla lehdillä.\n\n(Ononis ja Anthyllis 17, 3.)\n\n3 Lahko, MONIHETEISIÄ.\n\n287. MALVA. Malva. — Verho 5–halkoinen 3–lehtisellä lisäverholla. Terä\n5–lehtinen. Vartalot monilukuisia. Hedelmykset 1–siemenisiä, odattomia,\ntiheästi yhdistyneet kehrämäiseksi kiehkuraksi. — H. 48. Lienteä,\nvalkean–höyteä ruohoke liuskaisilla lehdillä.\n\n\n\n\n17 LUOKKA.\n\nKAKSIKUNTAISIA.\n\n\n1 Lahko. KUUSIHETEISIÄ.\n\n288. FUMARIA. Emäkki. — Verho 2–lehtinen, variseva. Terä 4:llä\nepämukaisella ummispäisellä lehdellä, yksi lehti lyhyellä rakkomaisella\nkannuksella. Palhot yhdistyneet kahteen kimppuun, kumpiki 3:lla\nponnella. Hedelmä m. palleromainen, pähkylämäinen, 1–siemeninen,\npuhkeamatta variseva. — H. 43. Haarainen ruohoke yksinäisellä\nrihmamaisella juurella, monijakoisilla lehdillä ja terttukukilla.\n\n289. CORYDALIS. Kiurunkannus. — Verho 2–lehtinen, pian variseva. Terä\nja heteet ed. Hedelmä monisiemeninen, 2–laitainen, litukkamainen. —\nH. 43. Haaraton ruohoke sipulimaisella mukulalla ja moniperäisellä\njuurella, 1—2—monijakoisilla varsilehdillä ja terttukukilla.\n\n2 Lahko. KAHDEKSAHETEISIÄ.\n\n290. POLYGALA. Linnunruoho. — Verho 3:lla pienellä ja 2:lla isolla\nsiipimäisellä erivärisellä lehdellä. Terä 5:llä toinen toistensa ja\nhedetten kanssa yhdistyneellä (päästä töyhtöpalteisella) lehdellä.\nKota litteä, kolopäinen, 2–pesäinen. — H. 48. Terttukukkasinen ruohoke\nkokonaisilla soukilla lehdillä.\n\n3 Lahko. KYMMENHETEISIÄ.\n\n[Tähän lahkoon kuuluu koko hernekukkain heimo (papilionaceæ). Niillä\non 4 epämukaista miten milloinkin yhdistynyttä terälehteä, nimittäin\nyksi venheen–niminen alapuolla, toinen leveämpi, purje, vastapäätä,\nja 2 sivulehteä, siivet. Hedelmänä on niillä 2–laitainen palko\nsiemen–istukalla ylimäisessä (selkä–)liitteessä.]\n\n† Kaikki palhot yhdis–tyvisiä (ei yksikään erinäinen).\n\n291. ONONIS. Orakko. — Verho syvään 5–halkoinen. Verho ota–kärkinen.\nVartalo kalju. — H. 68, 5. Pyöreähaarainen kasvi kolmittaisilla\nlehdillä.\n\n292. ANTHYLLIS. Masmalo. — Verho pullakka, 5–hampainen, lop. palko\nsisässä. Venhe käyrä, suippo. — H. 68, 8. Mykerökukka ruohoke\nparittaisilla lehdillä.\n\n†† Alimaiset 9 palhoa yhdistyneitä, ylimmäinen erillään.\n\n* Lehdet päätöparisia.\n\n293. HEDYSARUM. Lapinnätkin. — Verho 5–hampainen. Terä isolla\ntylpäkällä, paljon siipiä pidemmällä venheellä. Palko moninivelikäs\n1–siemenisillä pyöreillä nivelväleillä. — H. 68, 2. Ruohokasvi\nuseammalla kukalla pitkulaisessa tertussa.\n\n294. ASTRAGALUS. Kurenherne. — Verho 5–hampainen. Venhe tylpäkkä.\nPal’on ala– (maha–)liitteestä sisään lähtevä soukempi t. leveämpi\nvaillinainen välikelmu. — H. 68, 3. Ruohokasvi mykerömäisillä\nkukkatertuilla.\n\n295. PHACA. Peuranvirna. — Verho ja terä ed. Palko kokonaan\nvälikelmuton. — H. 68, 3. Keltakukka tunturiruoho 4–5–parittaisilla\nlehdillä.\n\n296. OXYTROPIS. Keulankärki. — Venhe käyrä-otainen päästä; muuten kuin\ned. — H. 68, 3. Ruohokasvi moniparisilla lehdillä.\n\n** Lehdet tasaparisia.\n\n297. OROBUS. Liununherne. — Verhon 2 ylimäistä hammasta erimuotoiset ja\nlyhemmät kun ne 3 alimaista. Luotti tasasoukka, kehkerä, päältäpuolen\nlieminkäinen, alapuolelta kalju. — H. 68, 1. Päälölehden sijasta\nsukamainen ota t. kärhen aihe.\n\n298. LATHYRUS. Nätkelmä. — Verhon 2 ylihammasta lyhemmät. Luotti m.\ntasasoukka, päältä litteä ja karvainen, alta kalju. — H. 68, 4. Lehdet,\npaitsi L. maritimus'ella, 1—5 parisia, hapsimainen karhi lehden päässä.\n\n299. VICIA. Virna. — Verho ed. Luotti m. tasasoukka, litteä, alta tahi\nmolemmin puolin höyteä. — H. 68, 1. Lehdet kärhipäisiä. — H. 68, 1.\n\n300. ERVUM. Virvilä. — Verho 5–liuskainen, ylihampaat vähän lyhemmät.\nLuotti pyöreä, päästä palleroinen, lienteä. — H. 68,1. Hento\nPienikukkasinen ruohoke.\n\n*** Lehdet kolmittaisia.\n\n301. MELILOTUS. Mesikkä. — Verho 5–hampainen, Terä tylpäkällä\nvenheellänsä purjeessa kiinni, lyhyt–aikuinen. Palko puikea, suora,\n1—2–siemeninen, pidempi verhoa, lop. puhkeava. — H. 48, 4. Ruohoke\npienillä keltaisilla t. valkeilla kukkatertuilla.\n\n302. TRIFOLIUM. Apila. — Verho ed. Terä pysyvä, muuten kuin ed. Palhot\ntasapaksuja. Palko 1—4–siemeninen, puhkeamatta variseva, verhon\nt. surkastuneen terän peitteinen. — H. 48, 4. Kukat tav. tiheässä\nmykerössä.\n\n303. LOTUS. Maite. — Verho 5–liuskainen. Terän venhe ota–kärkinen.\nPalhot latvapuolelta turpeammat. Palko tasaleveä, pyöreä ja suorahko,\nmonisiemeninen, verhoa pidempi. — H. 48, 4. Kukat yksitellen t.\nmykerömäisessä tertussa.\n\n304. MEDICAGO. Mailanen. — Verho ed. Terän venhe tylpäkkä. Palhot\noramaisia. Palko käyrä, kuutava t. kiekurainen, verhoa pidempi. — H.\n48, 4. Kukat miten milloinki tikeissä tertuissa, harv. mykerössä.\n\n\n\n\n18 LUOKKA.\n\nMONIKUNTAISIA.\n\n\n1 Lahko. MONIHETEISIÄ.\n\n305. HYPERICUM. Kuismo. — Verho 5–jakoinen. Terä 5–lehtinen. Palhot\ntyveltä 3:ssa tahi 5:ssä kimpussa. Hedelmänä 3–pesäinen monisiemeninen\nkota. — H. 50. Vastaislehtinen ruohoke 5:lla vartalolla.\n\n\n\n\n19 LUOKKA.\n\nYHDYSKUKKAISIA.\n\n\n[yhdispontisia (synanthereæ) eli yhdyskukkaisia (compositæ). Edellisen\nnimensä ovat saaneet siitä, että erikukkain 5 pontta ovat yhteen\nkasvettuneet, jälkimäisen siitä, että on koko joukko pienoisia,\nperättömiä erikukkia yhteisellä lavalla eli marrolla ja monilehtinen\nkehto niiden ympärillä. Kaikkia semmoisia erikukkia yhteensä sanotaan\nkukastoksi. Erikukilla on ainoastaan terä itsenäinen ja selvä siemenen\n(kuorusjyvän, achenium) päässä ja teräpohjan ympärillä verho, jonka\nlaide on jakautunut hienoiksi haiveniksi eli sukasiksi. Välistä näitä\nhaivenia eli sukasia ei kuitenkaan tavata, taikka on niiden sijasta\nkuorusjyvän päässä verhosta syntynyt kalvomainen palle eli kehäke,\njolloin kuorusjyvää sanotaan kehäkkeiseksi.]\n\n1 Lahko. YKSISOPUISIA.\n\nKaikki siittimelliset kukat (paitsi Centaurea) täysineuvoisia\n(Polygamiaægualis).\n\n[Muutamain kasvisukuin eri lajit ovat miten milloinkin yhdispontisia,\nvaikkeivät kuulu tähän luokkaan eli heimoon. Semmoisia sukuja ovat\nSolanum, Jasione, Lobelia, Viola ja Impatiens, jotka tavataan\nedellisessä viisiheteisten luokassa.]\n\n† Kukaston kaikki kukat kielekkeissä.\n\n[Erikukat ovat joko kielekkeisiä, kun laide on yhtenä, litteänä,\npitkättävänä, toispuolisena liuskana, tahi torvimaisia eli\npillikkeisiä, kun niillä on lyhempi, tav. tasahalkoinen laide. Eräissä\nsuvuissa on samassa kukastossa molemmanlaisia erikukkia, pillikukkia\nkeskellä (kehrällä) ja kielikukkia laidalla, esimerk. päivänkukalla.\nJälkimäisiä sanotaan myös sädekukiksi, koska ovat kuin säteinä toisten\nympärillä, ja koko semmoista yhdyskukkaa kutsutaan myös sädekukastoksi.]\n\n* Kuorusjyvät (siemenet) sulkahaivenilla.\n\n[Haivenet, jotka kuin töyhtönä tavataan kuorusjyvän päässä, ovat\nvälistä yksivartisia, isontimella katsottaissa sileitä, josko\nkarheitaki. Välistä niillä taas on sul’an tapaan sivuhaivenia kylessä.\nKuorusjyvää sanotaan edellisessä tapauksessa hapsihaiveniseksi,\njälkimäisessä sulkahaiveniseksi. Sulkahaivenet enimmiten ovat\nvarrettomia, mutta muutamissa kasveissa siementen valmistuessa\nselvävartisia, välistä pitkävartisiaki.]\n\n306. TRAGOPOGON. Pukinparta. — Kehto 1–rivinen 8—12:lla tasakorkealla\nlehdellä. Kuorusjyvät varrellisilla haivenilla. Marto paljas. — H. 15,\n3. Soukkalehtinen ruohoke lehtimäisillä kehtosuomuilla.\n\n307. SCORZONERA. Sikojuuri. — Kehto limitetty leveillä kalvolaitaisilla\nsuomuilla, lisäverhoton. Siemenhaivenet varrettomia. Marto paljas. — H.\n15, 3. Kehdon ulkosuomut lyhemmät ja leveämmät sisämäisiä.\n\n308. HYPOCHÆRIS. Häränsilmä. — Kehto limitetty. Kehräkukkain siemenet\nvarrellisilla haivenilla, varetten sisässä. — H. 15, 3. Varsi m.\nlehdetön; vareet helposti marrosta lähteviä.\n\n309. LEONTODON. Voikukka. — Kehto limitetty, soukkasuomuinen,\nlisäverhoton. Siemenet varrettomilla haivenilla. Marto paljas. — H. 15,\n3. Varsi lehdetön, l-harvakukastoinen.\n\n310. PICRIS. Kitkerö. — Kehto limitön tasakorkeilla suomuilla,\nhervakoita lisäverhosuomuja tyvellä. Siemenet ja marto ed. — H. 15, 3.\nRöyhykukastoinen lehtinen ruohoke.\n\n** Kuorusjyvät (siemenet) hapsihaivenisia.\n\n311. TARAXACUM. Maitiainen. — Kehto tasakorkeilla, vähän\nyhdis-tyvisillä suomuilla, lisäverhosuomuja tyvellä. Siemenet\npitkävartisilla haivenilla. Marto paljas. — H. 15, 3. Yksikukastoinen\nruohoke pitkällä juuresta aikain pillisellä varrella.\n\n312. LACTUCA. Vuohenkaali. — Kehto liereähkö limisuomuisella tyvellä.\nSiemenet varrellisilla haivenilla. Marto paljas. – H. 15, 3. Lehtinen\nruohoke pienillä keltakukilla.\n\n313. SONCHUS. Valvatti. — Kehto paksumpi tyveltä, yleensä\nlimisuomuinen. Siemenet litistyneitä pehmeillä villamaisilla,\nlöyhälähtöisillä haivenilla. Marto paljas. — H. 15, 3. Keltakukkasinen\nruohoke liuskaisilla t. isohampaisilla varsilehdillä.\n\n314. MULGEDIUM. Herukka. — Kehto liereähkö limisuomuisella tyvellä.\nSiemenet litistyneitä suorilla, tankeamaisilla, selvästi karheilla\nhapsihaivenilla. Marto paljas. — H. 15, 3. Lehtinen ruohoke sinisillä\nsädekukastoilla.\n\n318. HIERACIUM. Keltanunnu. — Kehto limisuomuinen. Siemenet liereitä\nt. monikulmaisia, tasapaksuja, varrettomilla haivenilla kuin ed.\nMarto paljas. — H. 15, 3. Keltakukkasinen ruohoke monikukastollisella\nvarrella, harv. lehdettömällä eli 1–kukastoisella vanalla.\n\n316. CREPIS. Keltto. — Kehto limitön, vähän eroavia lisäverhosuomuja\ntyven ympäri. Siemenet latvalta soukempia, varrettomilla\npehmytkarvaisilla haivenilla. Marto paljas. — H. 15, 3. Keltakukkasinen\nlehtivartinen ruohoke.\n\n*** Siemenet haivenettomia.\n\n317. LAPSANA. Linnunkaali. — Kehto limitön 8—10:llä tasakorkealla\nvenheemäisellä suomulla, pienukaisella lisäverholla. Marto paljas. — H.\n15, 3. Lehtinen ruohoke pienillä keltaisilla kukastoilla.\n\n†† Kaikki erikukat pillikkeisiä, siittimellisiä.\n\n* Kehtosuomut teräviä, useemmiten pistäviä.\n\n318. LAPPA. Takiainen. — Kehto m. palleroinen okakärkisillä suomuilla.\nSiemenet sukamaisilla karheilla haivenilla. Marto suomuinen. — H. 15,\n2. Isolehtinen ruohoke pehmeisiin aineisiin kiinni tarttuvalla kehdolla.\n\n319. CARLINA. Kurho. — Kehto maljamaisesti leveä; ulkosuomut\nsuoraoraiset päästä ja sivuilta; sisäsuomut erivärisiä, varuksettomia.\nSiemenet hapsihaivenisia. Marto kokonaisilla tahi monihalkoisilla\norasuomuilla. — H. 15, 2. Ohdakeruoho vaalean–keltaisilla kukilla.\n\n320. CIRSIUM. Ohdake. — Kehto palleroinen t. puikea suoraotaisilla,\nterävillä tav. pistävillä suomuilla. Siemenet sulkahaivenisia. Marto\nhapsimaisilla suomuilla. — H. 15, 2. Kukat punaisia, punasinerviä,\nharv. keltaisia.\n\n321. CARDUUS. Karhiainen. — Kehto ja marto ed. Siemen–haivenet\nkarhea–hapsisia. — H. 15, 2. Ohdakekasvi punaisilla t. punasinervillä\nkukilla.\n\n** Kehtosuomut pehmeämpiä.\n\n322. SAUSSUREA. Lääte. — Kehto liereähkö, limisuomuinen. Siemenhaivenet\nerilaisia, keskimäiset pehmeitä sulkamaisia, ympärillä lyhempiä\nsukamaisia. Marto sukasuomuinen. — H. 15, 2. Pehmythöyteinen\ntunturiruoho. Ponnet tyveltä pitkähapsisia.\n\n323. EUPATORIUM. Punalatva. — Kehto pienillä limisuomuilla. Terä\nhyvin loivaliuskaisella suulla ja pitkillä ulottavilla, hapsimaisilla\nluoteilla. Siemenet liereähköitä t. kulmikkaita karhealla\nhapsihaivenella. Marto paljas. — H. 15, 1, γ. Tiheäröyhyinen ruohoke\npienillä kukastoilla ja vastattaisilla 5–jakoisilla lehdillä.\n\n324. BIDENS. Rusokki. Kehto tasakorkeilla suomuilla, iso lisäverho\npohjalla. Siemenet 2—4:llä tankealla sukasella latvan ympäri, Marto\nlitteä, suomuinen. — H, 15, 1, α. Kostealla alalla t. vedessä kasvava\nruohoke vastattaisilla lehdillä, yksittäisillä kukastoilla. (B. cernua\nväl, sädekukastoilla).\n\n(Senecio, Aster ja Matricaria seur. lahkossa.)\n\n†††† Laitakukat neuvottomia (isompia). (Polygämia frustranea).\n\n325. CENTAUREA. Kaunokki. — Kehto limitetty,. Laitakukat isommat\nviistoisella monihalkoisella laiteella, neuvottomia. Marto\nsukasuomuinen. — H. 15, 2. Kehto m. palleroinen resalaitaisilla\nsuomuilla.\n\n2 Lahko. EPÄSOPUISIA.\n\nKehräkukat täysineuvoisia, laitakukat ainoastaan emillä (Täysineuvoiset\nkukat keskeytyvät välistä 1–neuvoisiksi.) paitsi Filago (Polygamia\nsuperflua).\n\n† Kaikki kukat pillikkeisiä.\n\n326. TANACETUM. Pietaryrtti. — Kehto puolipalleroinen, limisuomuinen.\nHarvat laitaiset emikukat 3–liuskaisia, täysineuvoiset 5–liuskaisia.\nSiemenet kalvomaisella kehäkkeellä, haivenettomia. Marto paljas. — H.\n15, 4, α. Lehdet erittäin jakoisia, kukastot huiskilomaisessa röyhyssä.\n\n327. ARTEMISIA. Maruna. — Kehto maljamainen t. pikarimainen\nlimisuomuinen. Emikukat pienukaisella liuskattomalla terällä seoin\n2–neuvoisten kanssa. Siemenet haivenettomia ja kehättömiä. Marto paljas\nt. karvainen. — H. 15, 4; α. Monijakoislehtinen ruohoke, kukastot\npieniä, tav. tertussa.\n\n328. GNAPHALIUM. Jäkkärä. — Kehto limisuomuinen, lisäverhoton.\nEmikukat laidassa monirivisiä. Siemenet ja marto ed. — H. 15, 1, α.\nSoukkalehtinen ruohoke pienillä kukastoilla ryhmässä.\n\n329. ANTENNARIA. Käpälä. — Hede– ja emikukat eri kasveissa\n(kaksikotisia). Siemenet päästä paksummilla haivenhapsilla. Marto\npaljas. — H. 15, 1, α. Yhdellä tiheällä kukasto–huiskilolla latvassa.\n\n330. FILAGO. Tulenlento. — Kehto suippeneva tasakorkeilla suomuilla ja\ntav. 5–lehtisellä lisäverholla. Emikukat hapsimaisia, haivenettomia,\nkehtosuomuin ja harvalukuisten varetten välissä. Kehräkukkain siemenet\nhapsihaivenisia. — H. 15, 1, α. Vaalean tahi harmaan–höyteä ruohoke\npienillä kukastoilla ryhmässä.\n\n(Petasiles seur. jaossa.)\n\n†† Kehräkukat pillikkeisiä, laita– tahi sädekukat kielekkeisiä.\n\n* Siemenet hapsihaivenisia; kehto m. yksirivinen tasapitkillä suomuilla.\n\n331. CINERARIA. Tuhko. — Kehto 1–rivinen monilukuisilla tasa–pitkillä\nsuomuilla, lisäverhoton. Sudekukat 3—1–hampaisia. Marto paljas, kalju.\n— H. 15, 1, α. Huiskilo–kukastoinen ruohoke puikeilla t. suikeilla\nlehdillä.\n\n332. TUSSILAGO. Leskenlehti. —– Kehto ja marto ed. Kukasto (yksinäinen)\nmonirivisillä pitkättävillä sädekukilla. — H. 15, 1, γ. Suomuvartinen,\n1–kukastoinen ruohoke, lop. isoilla aluslehdillä.\n\n333. PETASITES. Ruttojuuri. — Kehto ja marto ed. Muutamissa kukastoissa\nerinäisillä kasveilla enimmiten emikukkia, toisissa enin osa\ntäysineuvoisia; sädekukat lyhyitä l. ei ollenkaan. — H. 15, 1, γ.\nMonikukastoinen ruohoke; varsi ja lehdet ed.\n\n334. SENECIO: Peltovilla. — Kehto tasakorkeilla ruskeapäisillä\nsuomuilla, lisäverhoinen. Marto paljas. — H. 15,1, α.\nPariliuskaislehtinen ruohoke keltaisilla kukastoilla röyhyssä.\n\n338. LIGULARIA. Nauhus. — Kehto 1–rivisillä suomuilla, 2–lehtisellä\nlisäverholla. Sädekukat 1–rivisiä, soukkia, 3–hampaisia; kehräkukat\n5–hampaisia. Marto litteä ja paljas. — H. 15, 1, α. Paljasvartinen,\nharvalehtinen ruohoke, kukastot tav. yksinäisessä tertussa.\n\n** Siemenet hapsihaivenisia; kehto limisuomuinen.\n\n336. INULA. Hirvenjuuri. — Sädekukat pitkättäviä, monilukuiset. Ponnet\n2:lla sukasella tyvessä. Siemenet tasamukaisilla haivenilla. Marto\npaljas. — H; 15, 1, β. Keltakukkasinen pystövartinen ruohoke.\n\n337. SOLIDAGO. Piisku. — Sädekukat harvalukuiset (6—9), samanväriset\nkehräkukkain kanssa (keltaisia). Ponnet sukasettomia. Siemenet\nkulmikkaasti pyöreitä. Marto paljas, pilkullinen. — H. 15, 1, β.\nPystövartinen ruohoke, kukastot röyhyssä.\n\n338. ASTER. Asteri. — Sädekukat 1–rivisiä, monilukuiset, toisenväriset,\nkun kehräkukat (sinisiä t. valkeita). Ponnet suattomia. Siemenet\nlitteitä. Marto paljas, kolea. — H. 15, 1, β. Merenrantainen ruohoke\nsoukilla, möyheähköillä lehdillä.\n\n330. ERIGERON. Kallioinen. — Sädekukat monirivisiä, hyvin soukalla\nkielekkeiseilä laiteella, toisenväriset kun kehräkukat (punertavia t.\nvalkoisia). Siemenet litteähköitä. Marto pilkullinen. — H. 15, 1, β.\nSoukkalehtinen ruohoke, yksinäisillä t. terttukukastoilla.\n\n340. PYRETHRUM. Nunnu. — Sadekukat monilukuiset, pitkulaisia,\nsamanväriset kehräkukkain kanssa (keltaisia). Siemenet kehäkkeisiä.\nMarto paljas. — H. 15, 1, α. Melk. värisauramon näköinen lapin ruohoke.\n\n***Siemenet haivenettomia; marto pitkillä suomuilla.\n\n341. ACHILLEA. Kärsämö. — Kehto puikea. Sädekukat lyhyellä laiteella,\nei paljoa pidempi, kun leveäki. — H. 15, 1, α. Kukastot m.\ntasakorkeasti röyhyssä t. huiskilossa.\n\n342. ANTHEMIS. Sauramo. — Kehto litteä t. maljamainen. Sädekukat\npitkättäviä. — H. 15, 1, α. Haaravartinen ruohoke, haarat yksinäisellä\nkukastona.\n\n**** Siemenet haivenettomia; marto paljas.\n\n343. TRIPLEUROSPERMUM. Harakanhattu. — Kehto eripitkillä, limittäisillä\nkalvolaitaisilla suomuilla. Siemenet 3–harjuisia 2:lla pyöreähköllä\nselkäpuolisella kololla latvapäässä. Marto lop. suippeneva,\ntihkea-sisuinen. — H. 15, 1, α. Haarainen ruohoke pienijakoisilla\nlehdillä; kehtosuomut tav. mustalaitaisia.\n\n344. MATRICARIA. Saunakukka. — Kehto ed. Siemenet 5–uurtoiset,\nkolottomat. Marto lop. keilamainen, tyhjäsisuinen. — H. 15, 1, α.\nHaarainen ruohoke kuin ed.; kehtosuomut valkealaitaiset.\n\n345 CHRYSANTHEMUM. Päivänkukka. — Kehto ed, Siemenet 5– tahi\nuseampiharjuiset, kolottomat. Marto lop. kehkerä. — H. 15, 1, α. Lehdet\nkokonaisia t. leveäliuskaisia.\n\n\n\n\n20 LUOKKA.\n\nEMIHETEISIÄ. *)\n\n(*) Tämän luokan kasvit kuuluvat yhteensä epäsuuntioiden (orchideæ)\nheimoon.\n\nPonsi ja emi niillä ovat yhdistyneet siitintukuksi ilman tarkkaa\npalhon ja vartalon erotusta. Luottina on pienoinen tahmea kolo tukun\netupuolella ponnen lähellä.\n\nJaossa † on ponsi pystössä 2:lla etupuolisella lokerolla ja niiden\nsisässä nuijamaiset siitinpöly- aineet. Jaossa †† ponsi on selvästi\nemistä erotettu ja useammassa suvussa kannen tapaan liikkuva.\n\nKupu on 6-lehtinen. Sen 3:a ulkopuolista lehteä ovat muutamat\neriväriseksi verhoksi verranneet ja sisämäisiä teräksi. Jälkimäisistä\non yksi erimuotoinen, eteen t. ulos, harv. ylöspäin kääntynyt. Sitä\nsanotaan huuleksi ja sen tyvellä on eräissä suvuissa kannuksen, rakon\nt. kolon tapainen mesipide.\n\nHedelmä on 1-pesäinen, 3-laitainen, laidoista puhkeava ja hyvin\npienokaiset siemenensä luova. Nuorempana (sikiäimenä) on se (välistä\nsen perä) tav. niin vääntynyt, että kuvun huuli on alaspäin. Eräissä\nharvoissa suvuissa on se vääntymätön ja huuli silloin ylöspäin. Missä\nerittäin toisin ei sanota, on huuli aina alaspäin kääntynyt.\n\n1 Lahko, YKSIHETEISIÄ,\n\n† Ponsi pystössä koko pohjallaan kiinteässä yhdistyksessä vartalon\nkanssa.\n\n* Huuli kannusmaisella t, rakkomaisella mesipiteellä,\n\n346. ORCHIS. Kämmekkä. — Huuli miten milloinki liuskainen, kannustettu,\nPonsilokerot altapäin yhtenä nystyrämäisenä rakkona luotin päällä ja\nsen sisässä niiden 2:n pölykimpun eri juuret. — H, 14, 5. Kumpiki\npölykimppu liuskaisella juurella, joka erittäin taitaan yhteisestä\nrakosta ulos vetää.\n\n347. GYMNADENIA, Kirkiheinä. — Huuli leveä, 3-halkoinen, kannustettu,\nPölykimppuin juuret lähinäisiä ilman ponsirakotta; luotti niiden alla.\n— H. 14, 5, Kukat pitkättävässä tähkässä; juurimahkurat halkinaisia.\n\n348. PLATHANTHERA. Lehdokki. — Huuli kokonainen tasaleveä kannustettu.\nPölykimppuin juuret kumpiki nystyrässänsä kahdenpuolin luottia. — H.\n14, 5. Kahdella m. vastattaisella, harv. 1:lla lehdellä; mahkurat\nkokonaisia.\n\n349. COELOGLOSSUM. Maariankämmä. — Huuli tasaleveä, liuskapäinen,\nrakkomaisella mesipiteellä. Pölykimppuin juuret rakotta. — H. 14, 5.\nJuurimahkurat kämmenjakoista; kukat vehreän-kellerviä.\n\n**Huuli selvättä mesipiteettä.\n\n350. OPHRYS. Orho. — Kupu avonainen. Huuli 4-liuskainen. Pölykimppuin\njuuret erillään kumpiki rakossansa. — H. 14, 5. Hajallisilla kärpänen\nmuotoisilla kukilla; juurimahkurat kokonaisia.\n\n351. CHAMÆORCHIS. Orhukka. — Kupu kypärimäisesti sulettu. Huuli\nehyt. Pölykimput ed. — H. 14, 5. Pieni tunturiruohoke kokonaisilla\nmahkuroilla ja tasalevyisillä lehdillä.\n\n†† Ponsi erillään selvänä siitintukun osana ja miten milloinki liikkuva,\n\n* Huuli syvällä kannus- tahi rakkomaisella mesipiteellä.\n\n352. CALYPSO. Neidenkenkä. — Huuli iso, kenkämäinen, etupuolisella\nlaiteella ja kaksoiskannuksella. Siitintukku pitkä, lehdekkeisellä\nlisäkkeellä. — H. 14, 2. Yksilehtinen ruohoko 1:llä isolla lehdellä ja\nsipulimaisella juurella.\n\n353. EPIPOGIUM. Metsän-emä. — Huuli 3-liuskainen ylöspäisellä\nrakkomaisella mesipiteellä. Pölykimput pitkäperäisiä, yhtenäisiä pian\nvarisevassa kansimaisessa ponnessa. — H. 14, 4. Lehdetön, suomukas,\nharvakukkasinen ruohoke pokkuroivalla juurella.\n\n** Huuli matalalla t. epäselvällä mesipiteellä.\n\n354. GOODYERA. Yövilkka. — Huuli kokonainen maljamaisella mesipiteellä.\nPonsi eri perällä siitintukun selässä. Luotti kilpimäinen, 2-sarvinen.\n— H. 14, 4. Tyveltä monilehtinen ruohoke rihmamaisella juurella,\nsoukkatähkäinen.\n\n355. CEPHALANTHERA. Vaikku. - Huuli sivukoloilla jaettu ontevaksi\nkannaksi ja kokonaiseksi liuskaksi. Siitintukku suora, tasasoukka,\npitkättävä (vähintään 4-kertaisesti paksuuttansa pidempi). Polykimput\nm. tasapaksuja. Sikiäin perätön, vääntynyt. — H. 14, 4. Pystökukkasinen\nruohoke miekkamaisilla t. suikeilla lehdillä, rihmakkelsella juurella.\n\n356. EPIPACTIS. Neidenvaippa. — Huuli ed. Siitinlukku lyhyt. Pölykimput\nnuijamaisia. Sikiäin väättyperäinen. — H. 14, 4. Lehdet useampia\npuikeita t. suikeita, juuri rihmakkeinen, kukat vähän rippeellään.\n\n357. LISTERA. Kaksikko. — Huuli halkopäinen. Siitintukku lyhyt,\nsuomumaisella jatkeella ponnen takana. — H. 14, 4. Kahdella m.\nvastattaisella leveällä lehdellä, rihmakkeisella juurella.\n\n358. NEOTTIA. Pesäke. — Huuli ed. Siitintukku pitkättävä, päätyvä\nponnella. — H. 14, 4. Lehdetön, suomukas ruoho, kimputulla juurella.\n\n359. MALAXIS. Suovalkku. — Huuli ehyt, ylöspäinen. Siitintukku\nperin lyhyt kansimaisella ponnella latvassa. Siitinkimput yhdessä,\nnuijamaisia, 2-jakoisia. — H. 14, 3. Tyveltä l—3-lehtinen ruohoke\nsipulimaisella juurella ja monilukuisilla pienillä kukilla tähkässä.\n\n360. CORALLORHIZA. Harajuuri. — Huuli loivilla sivukoloilla,\nehyellä liuskalla. Siitintukku pitkättävä, vähän edeskäyrä,\npäästä kalvopalteinen. Ponsi 2:lla pienemmällä lokerolla, kumpiki\npalleroisella pölykinipulla. — H. 14, 3. Lehdetön suomukas ruohoke\npuhkuroivalla juurella.\n\n2 Lahko. KAKSIHETEISIÄ.\n\n361. CYPRIPEDIUM. Käenvirsu. - Kupu 5-lehtinen (2 alamaista lehteä\nyhdessä). Huuli kenkämäisesti pullistunut. Ponnet kahdenpuolin\nkilpimäisessä luotissa kiinni. — H. 14, 1. Leveälehtinen ruohoke 1:llä,\nharv. 2:lla isolla kukalla.\n\n\n\n\n21 LUOKKA.\n\nYKSIKOTISIA.\n\n\n1 Lahko. YKSIHETEISIÄ.\n\n362. ZANNICHELLIA. Haura. — Hedekukat kehättömiä. Heteet pitkittävällä\npalholla. Emikukat 4—7-llä sikiäimellä, kuki vartalolla ja\nkilpimäisellä luotilla. Hedelmänä 4-7 kuutavaa pähkylää. — H. 4, 2.\nVesikasvi apulehdillä ja rihmakkeisilla vuorottaisilla lehdillä.\n\n363. CALLITRICHE. Vesitähti. — Kehätön tahi 2:lla terämäisellä\n(valkealla) suojuksella kehänä. Emikukat 4-kyhmyisellä sikiäimellä ja\n2:lla rihmakkeisella luotilla. Hedelmänä 4 yhtenäistä, lop. eriävää\npähkylää. — H. 86. Vesiruoho vastattaisilla lehdillä, apulehdetön.\n\n(Zostera 1, 1; Typha 21, 3; Pinus 21, 0.)\n\n2 Lahko. KAKSHIETEISIÄ.\n\n(Lemna 2, 1; Typha 21, 3.)\n\n3 Lahko. KOLMIHETEISIÄ.\n\n364. CAREX. Sara. — Kukat tähkässä. Hedekukat l:llä suojuksella\n(tähkäsuomulla), kehättömiä. Emikukat 1:lla suojuksella ja 1:llä\npullakkomaisella kehäsuomulla, laskeva latva-aukostansa sisällisen\nvartalon 2—3 luottia ulos ja lop. muodostuva pähkylämäisen siemenen\nkuoreksi. — H. 2, 1. Heinämäinen kasvi tav. kulma-uurtoisilla lehdillä.\n— Muist. Verhosuomu nimitetään laji-erotuksissa kodaksi.\n\n365. TYPHA. Osmankäämi. — Hede- ja emikukat erillään 2:ssa liereässä\neri tähkässä korren ympärillä, hedetähkä emitähkän päällä. Kukat\nkehättömiä hapsimaisten sukasten sisällä. Ponsia tav. 2—3 yhteisellä\npalholla. Hedelmänä pitkäperäinen pähkylä. — H. 3. Korkea vesiruoho\nmiekkamaisilla lehdillä, tiheillä käämimäisillä (telamaisilla) tähkillä.\n\n366. SPARGANIUM. Palpakko. — Hede- ja emikukat erillään palleroisissa\nmykeröissä. Hedekukat epämääräisillä suomuilla; emikukat 3—4:llä\nnalkkimaisella suomulla. Hedelmä pähkylämäinen, tav. perätön. — H. 3.\nVesiruoho monella pyöreällä tähkällä; liedetähkät emisten päällä.\n\n(Eriophorum 3, 1.)\n\n4 Lahko. NELIHETEISIÄ.\n\n367. URTICA. Nokkonen. — Hedekukat yksipuolisella verhomaisella\n4-jakoisella kehällä. Emikukkain kehä myös yksipuolinen 2:lla isolla ja\n2:lla perin pienellä lehdellä, lop. peittävä pienen pähkylän. — II. 78.\nPoltinsukainen kasvi pienillä röyhykukilla.\n\n368. LITTORELLA. Raani. - Hedekukat 4-jakoisella verholla. Terä\nsuppilomainen 4-jakoisella laiteella. Emikukat (perättöminä\nlehtihangassa juurella) verhottomia, jonka sijasta on 2—3- lehtinen\nvarus; terä yhdislehtinen kalvomainen 2 liuskainen. Hedelmä\npähkylämäinen. — H. 34. Pieni rantaruohoke oramaisilla lehdillä:\nhedekukka pitkäperäinen.\n\n369. ALNUS. Leppä. — Hedekukat norkoissa kilpimäisillä yhdyssuomuilla,\n3 kukkaa joka suomun alla. Kehä 4-jakoinen. Emikukkain norkot lyhyitä\nlimittäisillä, 2-kukkaisilla, lop. puutavilla, pieneksi kävyksi\nmuodostuvilla suomuilla. — H. 82. Puu tahi pensaskasvi, kukkiva\nlehdettömänä aikana.\n\n5 Lahko. VIISIHETEISIÄ.\n\n(Bryonia 21, 7; Atriplex 23, 1.)\n\n6 Lahko. MONIHETEISIÄ.\n\n(Useammalla kun 5:llä heteellä.)\n\n† Ruohokkeita.\n\n370. SAGITTARIA. Keiholehti. — Verho ja terä 3-lehtisiä. Heteitä\nja emiä paljo. Hedelmänä rokkomaisia 1-siemenisiä kotia ryhmässä\npyöreähköllä istukalla. — H. 8, 2. Paljasvartinen vesiruoho\nsäteettäisillä kukilla.\n\n371. CERATOPHYLLUM. Karvalehti. - Kehän sijasta verhomainen\nmonilehtinen varus. Heteitä 12—20, m. palhottomia. Emi 1, oramaisella\nvartalolla. Hedelmänä 1-siemeninen pähkylä. — H. 85. Vesiruoho\nsäteettäisillä toishaaraisilla pienijakoisiila lehdillä.\n\n372. MYRIOPHYLLUM. Ärviä. — Verho 4:llä, väl. epäselvällä hampaalla\nsikiäimen päässä. Terä 5:llä lyhyt-aikulsella lehdellä. Heteitä\n4—8. Sikiäin (hedekukissa puuttuva) 4-kyhmyinen, 4:llä höyteällä\nluotilla, lop. jakauva 4:hän pähkylämäiseen pesään. — H. 64. Vesiruoho\nkampalailaisilla lehdillä, pienillä säteettäisillä t. tähkäksi\nlähenevillä kukilla.\n\n†† Puita ja pensaita. (Hedekukat norkossa.)\n\n373. QUERCUS. Tammi. — Hedekukkais-norkko liereä. Kehä maljamainen,\n5—12-halkoinen, 5—12:lla heteellä. Emikukan varus limisuomuinen,\nlop. yhteen kasvettava maljaksi pähkinän alle. Emi 1, maljamaisella\nluotilla. Hedelmänä pähkinä (terho). — H. SO. Iso puu mutkaliuskaisilla\nlehdillä yhtenä aikana kukkain kanssa.\n\n374. CORYLUS. Pähkinäpuu. — Hedekukkais-norkko liereä 3- liuskaisilla\nsuomuilla, keskiliuska suurin, peittävä sivuliuskat. Kehätön.\nHeteitä 8:n paikoilla lähtien norkkosuomuin alta. Eminorkkoin suomut\n2-kukkaisia. Vartaloita 2. Hedelmänä pähkinä suurten liuskaisten\nvaruslehtein sisässä. — 80. Pensuskasvi toissahaisilla lehdillä kukkiva\nennen lehtimistä.\n\n375. BETULA. Koivu. — Hedekukkais-norkko liereä kilpimäisillä\nyhdyssuomuina, 1 kukka joka suomun alla 3-lehtisellä varuksella.\nHeteitä 4—6, halkopäiset 1:lla ponsilokerolla joka liuskassa.\nEmikukkais-norkko limisuomuinen, suomut litteitä lop. varisevia,\njokainen 3:lla sikiäimellä, lop. siipisiemenellä (pähkylällä). — H. 82.\nPuu tahi pensaskasvi sahalaitaisilla kukan-aikuisilla lehdillä.\n\n376. PINUS. Petäjä. — Hedekukkais-norkot monilukuisilla ponsilla,\njokainen eri suomussa kehättömänä. Eminorkot (kävyt) limisuomuisia,\nsuomut lop. kasvettuaan puutavia itsekuki 2:lla pähkylämäisellä\nsiemenellä. — H. 84. Aina vehriöivä havupuu.\n\n7 Lahko. YHDYSKUKKAISIA.\n\nHeteet osittain yhdistyneitä.\n\n377. BRYONIA. Koirannauris. — Verho 5-liuskainen, siemenlatvainen. Terä\n5-jakoinen. Heteitä 5, 3-kuntaisina, (1 erinäinen). Vartalo 3-jakoinen.\nHedelmänä marjake 5—6;lla litteähköllä siemenellä. — H. 57. Ruohokasvi\nkouramaisilla lehdillä ja rihmakkeisilla varsiperäisillä kärheillä.\n\n\n\n\n22 LUOKKA.\n\nKAKSIKOTISIA.\n\n\n1 Lahko. YKSIHETEISIÄ.\n\n378. NAJAS. Näkinruoho. — Kupu yksipuolinen pullakkomainen siitinten\nympärillä ja ylhäältä kutistunut 2—3-liuskaiseksi kaulaksi. Hedakasvin\nponsi 4-lokeroinen, lop. puhkaiseva kuvun 3—4:ksi liuskaksi. Emikasvin\nsikiäin vartaloton ja luotiton, lop. muodostuva pähkyläksi kuvun\nsisässä ja ynnä kuvun kanssa variseva. — H. 11. Vesiruoho soukilla\nsäteettäisillä lehdillä, kukat varsinivelissä.\n\n2 Lahko. KAKSIHETEISIÄ.\n\n370. SALIX. Paju. — Kukat nurkoissa (palmuissa) yksivaraisilla\nlimisuomuilla siitintensä ja 1—2:n nystyrämäisen kehälehden kanssa.\nKota 2-laitainen, 1-pesäinen, karvaisilla siemenillä. — H. 81.\nEhytlehtinen puu t. pensaskasvi. Heteitä väl. l t. 3, yhdellä lajilla\n4—8. Luotti 2- tahi 4-halkoinen, harv. eheä. (Fraxinus 23, 2.)\n\n3 Lahko. KOLMIHETEISIÄ.\n\n380. EMPETRUM. Variksenmarja. — Verho ja terä 3-lehtisiä. Luotti\nkilpimäinen, väl. 9-säteinen. Hedelmänä marja, tav. 5-siemeninen. —\nH. 70. Ruohomainen pensas neulomaisilla lehdillä, lehtihankaisilla\nkukilla. Toisissa kukat täysineuvoiset.\n\n(Eriophorum 3, 1; Salix amygdalina 22, 2, Juniperus 22, 8.)\n\n4 Lahko. NELIHETEISIÄ.\n\n381. HIPPOPHAË. Tyrni. — Hedekukan kehä yksipuolinen, verhomainen,\n2-jakoinen. Emikukan kehä nuijamainen lohkopäinen, sarvimaisella\nulottavalla luotilla. Hedelmänä epäperäinen luumarja. — H. 76.\nMerenrantainen pensas oraisilla oksilla, kokonaisilla lehdillä.\n(Rhamnus cathartica 5, 1; Urtica dioica 21, 4; Salix pentandra 22, 2;\nMyrica 22, 6)\n\n5 Lahko. VIISHETEISIÄ.\n\n382. HUMULUS. Humala. — Hedekukan kehä yksipuolinen verhomainen\n5-jakoinen. Emikukat tähkässä, emin ympäri tuuttimaisesti kiertyneillä\nsuomuilla. Vartaloita 2. Hedelmänä ryppyinen siemenrakko varistessa\nseuraava pähkylämäistä siementänsä. — M 78. Köynnöskasvi kouramaisilla\nkarkeilla lehdillä.\n\n(Ribes alpinum 5, 1; Salix pentandra 22, 2; Myrica 22, 0.)\n\n6 Lahko. KUUSIHETEISIÄ.\n\n(Heteitä 6:n paikoilla)\n\n383. MYRICA. Suomyrtti. — Hede- ja eminorkot litteinä limittäisillä\n1-kukkaisilla suomuilla. Heteitä 4—6, harv. useampaa. Luotteja\n2. Hedelmänä käpy pienillä 1-siemenisillä luumarjoilla. — H. 83.\nPensaskasvi kukostava ennen lehtimistä; lehdet väkevänhajuisia.\n\n(Rumex acetosa ja acetosella 6, 3.)\n\n7 Lahko. KAHDEKSA - MONIHETEISIÄ.\n\n384. POPULUS. Haapa. — Kukat limisuomuisissa norkoissa, joka suomulla\nyksinäinen tuutti- tahi maljamainen kehäsuomu, jossa siittimet istuvat.\nLuotteja 2, 2—4-halkoiset. Kota 2-laitainen, 1- pesäinen, karvaisilla\nsiemenillä. — H. 81. Ennen lehtimistä kukkiva puu pyöreillä t.\npuikeilla lehdillä.\n\n385. RHODIOLA. Ruusujuuri. — Verho 4-jakoinen. Terä 4-lehtinen. Heteitä\n8. Emiä 4. Sikiäimiä 4, sisäänpäin puhkeavia. — H. 61. Tunturiruoho\nkeltaisella hyvänhajuisella juurella; kukat tiheässä röyhyssä.\n\n386. MERCURIALIS. Sinijuuri. — Kehä yksipuolinen verhomainen\n3-jakoinen. Heteitä 9-12. Vartalo lyhyt, 2-jakoinen, 2-luottinen. Kota\n2-kyhmyinen, 2-pesäinen, 2-siemeninen. — H. 71. Vastaislehtinen ruohoke\npienillä tähkäkukilla.\n\n387. STRATIOTES. Sahalehti. — Verho 3-jakoinen. Terä 3-lehtinen.\nHeteitä 12:n paikoilla. Emi 6:lla 2-jakoisella vartalolla,\n6-kulmaisella kukanalaisella sikiäimellä. Sikiäimiä 20:n paikoilla,\njoutoponsien kaltaiset. Hedelmä marjamainen 6-pesäinen monisiemeninen.\n— H. 12. Vesikasvi pilkillä piikkisahaisilla lehdillä.\n\n388. HYDROCHARIS. Kilpukka. — Verho ja terä 3-lehtisiä. Heteitä\n9. Emikukat 6:lla vartalolla, 2-halkoisilla luoteilla ja 3:lla\nrihmakkeisella hede-aiheella. Sikiäin kukan-alainen, lop. 6-pesäinen,\nmonisiemeninen kota. — H. 12. Vesiruoho herttamaisesti pyöreähköillä\nlaiehtivilla lehdillä.\n\n(Silene acaulis 10, 3; Melandrium 10, 4; Rubus chamæmorus 12, 3; Salix\npentandra 22, 2; Myrica 22, 6; Acer 23, 2.)\n\n8 Lahko. YKSIKUNTAISIA.\n\n389. JUNIPERUS. Kataja. — Hedekukkana kilpimäisiä suomuja käpymäisessä\nryhmässä, joka suomun takakulmassa 3—6 pontta kehättömänä. Emikäpynä\nlimittäisiä suomuja, jotka lop. yhdistyvät kuivaksi marjamaiseksi\n3-pesäiseksi kävyksi (marja- kävyksi). — H. 84. Pensas t. pienempi puu\noramaisilla neulosilla ja mustansinisellä marjamaisella hedelmällä.\n\n390. TAXUS. Marjakuusi. — Hedekasvissa ponsia 8:n paikoilla säteettäin\nkilpimäisten perällisten suomuin alla. Emikukat yksitellen epäselvällä\nrengasmaisella lavalla, lop. pähkylämäinen hedelmä säteettäin\nlevenneen marjamaisen lavan sisässä. — H. 84. Pensas t. pienempi puu\n2-tahkoisesti istuvilla litteillä neulosilla.\n\n\n\n\n23 LUOKKA.\n\nSEKASOPUISIA.\n\n\n1 Lahko, YKSIKÄTISIÄ.\n\nYksineuvoisia kukkia samalla varrella kaksineuvoisten kanssa.\n\n391. ATRIPLEX. Maltsa. — 2-neuvoiset kukat yksinäisellä verhomaisella\n5-jakoisella kehällä, 5 llä heteellä ja 2-jakoisella vartalolla.\nEmikukan kehä 2-jakoinen t. syvään 2-halkoinen, litistynyt, ja sen\nsisällä erillinen, kulmallaan seisova, litteähkö siemen, peitetty\nohuella kuorimaisella rakolla. — H. 79. Ruohoko pienillä perättömillä\nnyhmäisillä vehreillä kukilla.\n\n(Holcus,Illierochtoa ja Avena elatior 3, 2; Empetrum 22, 3; Fraxinus ja\nAcer 23, 2.)\n\n2 Lahko. KAKSIKOTISIA.\n\nYksineuvoiset kukat eri varsilla kaksineuvoisten kanssa.\n\n392. FRAXINUS. Saarni. (Kehätön). — 2-neuvoiset kukat 2-heteisiä,\nlyhytpalhoisia, l-emisiä 2-halkoisella luotilla. Hedekukat 2-heteisiä\npalhottomia. Hedelmänä litteähkö kota jatkunut siipimäisellä\nlisäkkeellä. — H. 27. Korkea puu vastaisparisilla lehdillä.\n\n393. ACER. Wahteri. — Werho 5-jakoinen. Terä 5-lehtinen. Heteitä 8. Emi\n2-luottinen. Hedekukat pitkäpalhoisia keskeytyneellä emillä. Emikukat\npitkättävällä emillä, keskeytyneillä ponsilla, lyhyillä palhoilla.\nHedelmänä 2-siipinen, 2-siemeninen kota. — H. 39. Puu kouraliuskaisilla\nlehdillä. (Empetrum 22, 3.)\n\n\n\n\n24 LUOKKA.\n\nSALASIITTEISIÄ.\n\n\n1 Lahko, SANIKKAISIA.\n\n† Equisetaceæ (kortekasveja). Lehdettömiä nivelvartisia kasveja,\ntupellisilla nivelillä, kilpisuonisella latvatähkällä, suomun-alaisilla\nsiemeniköillä.\n\n391. EQUISETUM. Korte. — Siemenet (itimet) 4:lla nuijamaisella\njoustimella. — H. 88. Varsi liereä uurtojuovainen, haaraton t.\nsädehaarainen.\n\n†† Marsileaceae. Warrettomia kasveja, juurakosta lähtevillä lehdillä ja\nlehtikantaisilla siemeniköillä.\n\n395. ISOËTES. Lahnaruoho. — Siemenikkö lehtikannan sisäpuolella,\ntoiset järeämmillä, toiset hyvin pienillä siemenillä.— H. 90.\nVesiruoho järeillä oramaisilla, sisästä 4-pillisillä lehdillä, joista\nsisämäisillä on aukko lehtikannassa, jossa siemeniköt tavataan.\n\n††† Lycopodiaceae. Monilehtisellä varrella, siemeniköt joko\nlehtihangassa t. limisuomuisessa tähkässä.\n\n396. LYCOPODIUM. Lieko. — Siemeniköt tasamukaisia, munuamaisia,\nhienoilla jauhomaisilla siemenillä. — H. 91. Tankeilla neulomaisilla,\nväl. yhdistyneillä lehdillä.\n\n397. SALAGINELLA. Mähkä. — Muutamat siemeniköt munuamaisia\nhienosiemenisiä, toiset 3—4-kyhmyisiä 3—4-llä isolla siemenellä — H.\n91. Pehmeä, tyveltä haarainen ruohoke lehtisillä tähkillä.\n\n†††† Polypodiaceæ. (Ja seur. jaossa Filices veræ.) — Lehtisellä t.\nlehtimäisellä varrella, siemeniköt lehtein aluspuolla t. laidassa.\n\n* Siemeniköt selvärenkaisia täpittäin t. viivoittain lehden aluspuolla.\n\n398. POLYPODIUM. Imarre. — Täpät pyöreitä, erillään, varuksettomia. —\nH. 89, A. Varsilehti haaraton ja parijakoinen t. haarukka-ruotinen.\n\n399. ASPIDIUM. Härkylä. — Täpät ed. Erilaitainen kilpimäinen varussuomu\nkeskellä täppää. — H. 89, A. Varsilehti parijakoinen t. toisparinen\npiikkisahaisilla liuskoilla.\n\n400. POLYSTICHUM. Alvejuuri. — Täpät ed. Varus munuaispyöreähkö\npoimulla täpän laidassa. — H. 89, A. Varsilehdet tois-,\nkolmisparittaisia t. -liuskaisia.\n\n401. CYSTOPTERIS. Loikko. — Täpät ed. maljakkeisella varuksella täpän\nalla ja ensittäin erinäisellä kalvomaisella laidalla sen peitteenä. —\nH. 89, A. Hento, pehmeä sanajalka-ruoho pian kutistuvalla epäselvällä\nvaruksella.\n\n402. WOODSIA. Kiviyrtti. — Täpät maljumaisten hapsistuneitten\nvarusteli sisällä, pian yhtyneinä ja koko lehdykkäin selän peittävinä.\n— H. 89, A. Pienempi parijakoinen sanajalka, lehden aluspuoli lop.\nruosteenkarvainen ja höyteä yhdistyneistä hapsisista täpistä.\n\n403. ASPLENIUM. Hiirenporras. — Täpät soikeita — tasasoukkia. Varus\nsamanmuotoinen pitkin puolin täpän ulkoreunassa, aukeava lehden\nsuonesta. — H. 89, A. Pienempi sanajalkainen ruoho.\n\n404. PTERIS. Sanajalka. — Täpät yhteen viivaan liittyneitä\ntaaskääntöisen kalvomaisen lehtilaidan peitteessä — H. 89, A. Iso\nkolmipuolinen sanajalka kolmisparisilla lehdillä.\n\n** Siemeniköt selvärenkaisia erityisten juuresta lähteväin\nsiemenlehtein aluspuolla.\n\n405. ALLOSORUS. Liesu. — Siemenlehdet haarukka-ruotisia 2-lla\ntasasoukalla yhtäsuuntaisella, pian yhtyvällä läpällä joka liuskassa,\nliuskan taaskääntyneen laidan peitteessä ilman erityisettä varuksetta.\n— H. 89, A. Pienijakoinen sanajalka tunturiseuduilla.\n\n406. STRUTHICPTERIS. Kotkansiipi. — Siemenlehdet parijakoisia; täpät\ntaaskääntyneitten kololaitaisten lehtiliuskain alla, lop. koko\naluspuolen peittävinä. — H. 89, A. Varsilehdet isoja tuuttimaisesti\npienempäin siemenlehtein ympärillä.\n\n††††† Ophioglosseæ. Ruohokasvi 1—2-lla lehdellä erillään yksi- tahi\ntoiskertaisesta tähkästä. Siemeniköt renkaattomia.\n\n407. BOTRYCHIUM. Noidanlukko. Siemeniköt perättömiä vieretysten\nhaaraisessa tähkässä, keskeltä poikkiteloin aukeavia. — H. 89, B.\nVarrella 1—2 miten milloinki monijakoista lehteä.\n\n408. OPHIOGLOSSUM. Kärmeenkieli. — Siemeniköt perättömiä, 2-tahkoisesti\nyhtyneet haarattomaan tähkään, poikkiteloin aukeavia. — II. 89,\nB. Varsi haaraton 1-llä kokonaisella lehdellä ja haarattomalla\nlatvatähkällä.\n\n†††††† Characeæ. Lehdettömiä nivelikkäitä vesiruohoja säteettäisillä\nhaaroilla ja pähkylämäisillä siemeniköillä haarain kylessä.\n\n409. CHARA. Näkinparta. Heteentapaiset pirpulamaisia, erivärisiä,\nköynnöskierteisesti juovaisten, 1-pesäisten, pysyvästi litteäkehäisten\npähkyläin (kotain) alla. — H. 87. Merivesissä t. järvissä j.n.e.\nkasvava enimmiten piikkisukainen ruoho monipillisellä, tav.\nuurtojuovaisella varrella, aina yksikertaisilla varuksellisilla\nhaaroilla.\n\n410. NITELLA. Vesiahmo. — Heteentapaiset ed. pähkyläin päällä, joiden\nkehä on pian variseva t. suipoksi soukistunut. — H. 87. Suolattomassa\nvedessä kasvava piikitön ruoho, 1-pillisellä juovattomalla varrella ja\n2-haaraisesti t. säteettäin toisjakoisilla varuksettomilla haaroilla.\n\n2 Lahko. SAMMALIA.\n\nEnimmiten pieniä ja ainoastaan vedessä menestyviä kasveja, tav.\nmonilehtisellä, harv. kalvontapaisella lehtimäisellä varrella. Lehdet\n† jaossa ovat ohuita, läpihohtavia ja aina kokonaisia, †† jaossa tav.\nliuskaisia. Siemenikkö tav. miten milloinki peräkäs, harv. aivan\nperätön, ensi-aikoinansa lakin sisällä, joka usein pysyy siementen\nvalmistumiseen saakka.\n\n† Kannellisia (operculati) eli lehtisammalia (musci frondosi).\nSiemeniköt kannellisia; joustimia ei milloinkaan siementen seassa.\n\n* Latvasiemenisiä. Siemenikkö varren tahi haaroin päässä (paitsi\nFissidens-suvulla). Acrocarpi l. musci bryoidei (Kun siemenikön\nsanotaan istuvan varren päässä, tarkoitetaan siementymisen aikuista\nvartta, eikä niitä siemenikön sivulta us. jälkeenpäin kasvavia uusia\nversohaaroja.).\n\na — Suuttomia (astomi). Siemenikkö värisemättömällä kannalla.\n\n411. PHASCUM. Maasammal. Siemenikkö lyhemmällä t. pidemmällä huipulla\nkannen sijasta, variseva aukeamatta, lyhyellä tahi melk. puuttuvalla\nperällä. Lakki yksipuolinen pieni ja pian variseva. Siemenet pieniä\nja monilukuiset. — H. 92, 19. Hyvin pieniä maassa kasvavia sammalia\npuikeilla l. pyöreillä siemeniköillä, us. lehtein välissä.\n\n412. ANDRKAKA. Antinsammal. Siemenikkö aukeava sivulta 4-ksi ylipäästä\nkannen alta yhteen jääväksi laidaksi. Lakki hattumainen, lyhytaikainen.\n— H. 92, C. Ruosteenkarvaisia tupastavia kivisammalia peräkkäillä\nsiemeniköillä.\n\nb — Paljassuisia (gymnostomi). Kansi variseva; suu hampaaton.\n\n413. SPHAGNUM. Kuohusammal. Siemenikkö tasamukainen (S.t.s. ei\nvino tahi toiselta puolelta kuperampi, niin että suu sen kautta\ntulisi kallistumaan sivulle päin.) rengasmaisella jalalla perässä\nkiinni; lakki aukeava päästä. — H. 92, B. Pehmeitä, vaaleanvehreitä,\nmonihaaraisia suosammalia palleroisilla t. puikoilla siemenikäillä, m.\nliiteällä pyhättömällä t. kodattomalla kannella, suonettomilla lehdillä.\n\n414. HEHWIGIDIUM. Ripsisammal. Siemenikkö tasamukainen, palleromainen,\ntuntumattomalla perällä, m. kokonaan latvalehtein sisällä. Lakki\nhattumainen, kokonainen t. tyveltä yksipuolimaisesti halki. Lehdet\ntiheässä puikeita t. pitkänpuikeita, tihusolukkoisia m. 4-kantaiseila\nsilmuksilla, suonettomia. — H. 92, 13. Tupastavia haavaisia\nkivisammalia leveillä us. juomuisilla lehdillä, soikean-palleroisella\nsiemeniköllä.\n\n415. SCHISTOSTEGA. Rotkosammal. Siemenikkö tasamukainen, palleroinen,\nperäkäs. Lakki hattumainen, ehyt. Lehdet leveänsuikeita, harvaa\nsuurisilmäistä solukkoa, suonettomia; siemenettömät varret litteitä,\nsanajalkamaisia, syrjit täisillä, tyveltä yhdistyneillä lehdillä. — H.\n92, 18. Pieni, yksivarainen, pimeissä rotkoissa kasvava sammal vaalean-\nvehreillä lehdillä; siemenikkö kuperalla, tylpällä kannella.\n\n410. POTTIA. Kalisammal. Siemenikkö tasamukainen, soikea t.\nvastopuikea, peräkäs. Lakki sileä, yksipuolinen. Lehdet pitkänpuikeita,\nontevia, läpikuultavia, verkonsilmäistä solukkoa, suonisia. — H. 92,\n12. Mataloita haarattomia t. versohaaraisia maasammalia leveähköillä\nlehdillä ja ulottavalla lehtisuonella.\n\n417. PHYSCOMITRiUM. Rakkosammal. Siemenikkö tasamukainen, palleroinen\nt. perunamainen, peräkäs. Lakki pullakka, kulmikas, lop. halkotyvinen,\nlyhempi siemenikköä. Lehdet suikeita, soikeita t. puikeita,\nlitteähköitä, isosilmäistä 6-kantaista solukkoa, suonisia. — H. 92,\n6. Lakki ennen siementen valmistumista pullakka, lop. hattumainen,\nmonihalkoinen t. yksipuolisesti puhkeava; muuten kuin ed. (Encalypta.\nZygodon.)\n\nc — Yksihammastoisia (haploperistomi). Siemenikön suulla 1-rivinen\nhammaskiehkura.\n\nα — Siemenikkö 4—10:lla ehyellä t. epäliuskaisella, halkeisella t.\nkoloisella hampaalla.\n\n418. TETRAPHIS. Nelihammas. — Siemenikkö tasamukainen 4:llä ehyellä\npystöisellä hampaalla. Lakki hattumainen, liuskalaitainen. — H. 92, 3.\nHaaraton sammal pitkättävällä varrella, tav. lahopuulla kasvava.\n\n419. SPLACHNUM. Ruunusammal. — Siemenikkö tasamukainen, makaava\nsiemenikköä leveämmällä kilpi- tahi pullakkomaisella erivärisellä\nlisäkkeellä. Hampaita 10 parittain lähenneinä t. yhtyneinä (päältä\nnähden 8). Lakki hattumainen, lop. vähän yksipuolisesti halkoinen. — H.\n92, 5. Ryhmäisiä suo- tahi vuorisammalia isosilmäisillä läpikuultavilla\nlehdillä; siemenikkö tav. paljon soukempi lisäkettä.\n\n420. TAYLORIA. Kukkasammal. — Siemenikkö tasamukainen kehämäisellä\nsiemenikköä soukemmalla lisäkkeellä. Hampaita 16—32 parittain\nlähetysten t. yhdessä, ulospäin leukoja. Lakki ed. - H. 92, 5.\nVuoriseutuinen sammal kasvava märänneellä tateella j.n.e.\n\n421. DISSODON. Kaksoissammal. — Siemenikkö lisäkkeellä ja lakilla ed.\nHampaita 16 parittain t. yhtä kaukana toisistaan, kuivia, pystöisiä. —\nH. 92, 5. Tiheätupastoisia, tylppälehtisiä, harvasolukkoisia sammalia.\n\n422. ENCALYPTA. Kellosammal. — Siemenikkö tasamukainen, m. liereä,\nilman selvättä lisäkkeettä. Hampaita 16 parittain (väl. ilman\nhampaitta). Lakki kehämäinen, sileä, peittävä koko siemenikön\nvalmistumiseen asti. — H. 92, 11. Maassa, kiviseinillä j.n.e. kasvavia\nsammalia pitkällä, kierällä ja kokonaisella l. hammaslaitaisella\nlakilla.\n\n423. COSCINODON. Ristisammal. — Siemenikkö tasamukainen, soikea,\nlisäkkeetön, hyvin lyhyellä perällä latvalehtein välissä. Hampaita\n16, kokonansa häkkimäisesti koloissa. Lakki kellomaisesti levennyt,\njuomupoimuinen, kierä, soukkahuippuinen. — H. 92, 10. Tupastava\nvuorisammal hapsikärkisillä lehdillä ja hienolankaisen häkin\nkaltaisilla hampailla.\n\n424. GRIMMIA. Kivisammal. — Siemenikkö ed. sisään vaipuneella t.\nulottavalla perällä. Hampaat 16, kokonaisia t. epähalkoisia ja\nkotoisia. Lakki hattumainen, liuskainen t. yksipuolisesti puhkeava. —\nH. 92, 13. Tupastava sammal, lehdet tav. valkealla hapsikärellä.\n\n425. CONOSTOMUM. Keilasammal. — Siemenikkö palleromainen,\nuurtojuomuinen, vinoperäinen. Hampaat 16, päästä keilantapaisesti\nyhdessä. Lakki yksipuolinen. — H. 92, 9. Vahvatupastoinen\ntunturisammal, lehdet rivittäin limissä (ainoastaan hampaillaan\nBartramia'sta eroava).\n\n426. CATOSCOPIUM. Mustapää-sammal. — Siemenikkö pyöreähkö vino ja\nkallistuva, epäselvällä lisäkkeellä. Hampaat 16, lyhyitä, tylpäköitä,\nlyhytaikuisia, haarattomia, erinäisiä, mutta keskeenpäin kallistuvia.\nLakki yksipuolinen. — H. 92, 9. Joksensaki pitkä ja tupastava suosammal\nhyvin pienillä pitkaperäisillä siemeniköillä.\n\n427. WEISSIA. Louhisammal. — Siemenikkö tasamukainen, soikea,\npitkulainen t. perunamainen, perällinen. Hampaat 16, suippoja, väl.\näkkitylppiä, kokonaisia tahi epäpyköisiä t. epähalkoisia. Lakki ed.\nLehdet soukkia epätasaista, latvapuolelta pieni- ja pyöreäsilmäistä\nsolukkoa. — H. 92, 17. Enimmiten tupastavia ja haaraisia maa- tahi\nkivisammalia suikeilla t. soukemmilla lehdillä.\n\n428. SELIGERIA. Kalkkisammal. — Siemenikkö tasamukainen,\npyöreä-perunamainen, perällinen. Hampaat 16, leveitä ja tylpäköitä,\nm. kokonaisia. Lakki ed. Lehdet soukkia tasamukaista solukkoa isoilla\npitkulaisilla silmuksilla. — H. 92, 17. Hyvin pienoinen lohkaleittain\nkalkkikivellä kasvava sammal. (Distichium.)\n\nβ — Siemenikkö 16:lla (väl. 32—64:llä) keskitiehen t. tyvemmäksiki\nhalenneella hampaalla.\n\n429. TREMATODON. Kaulasammal. — Siemenikkö liereähkö t. soukka ja\nperunamainen pitkällä tyvilisäkkeellänsä, käyrähkö. Hampaat 16,\nnuorempana keskitiehen halkeisia, lop. m. tyveen asti halenneita. Lakki\nyksipuolinen. — H. 92, 15. Löyhissä tupastoissa t. lohkaloissa kasvava\nmaasammal pitkäperäisellä kaltohkolla siemeniköllä, soukilla lehdillä.\n\n430. FISSIDENS. Poimusammal. — Siemenikkö uurnamainen, m. tasamukainen\nt. epäselvästi käyrä, perällä lähtevä 2:sta tahkulasta tyvellä\nyhdistettyin lehtein poimusta. Hampaat 16, puoliväliin halenneita.\nLakki yksipuolinen. — H. 92. 16. Kaksitahkoisista syrjittäisistä\nlehdistä litteitä maasammalia.\n\n431. LEUCOBRYUM. Sinisammal. — Siemenikkö pitkulainen,\nvino, lisäkkeetön. Hampaat ja lakki ed. Lehdet vaalahkoita\nnelikanta-silmäistä solukkoa, suonettomia. — H. 92, 15. Tihutupastoinen\nsuosammal sinertävillä vaaleilla, tiheillä ja soukilla lehdillä.\n\n432. DICRANUM. Korpisammal. — Siemeniäkö vastopuikea, pitkulainen\nt. liereä, tav. vino- tahi käyrämäinen. Hampaat ja lakki ed. Lehdet\nerinäisiä, soukkia, tiheätä epäsuuntaista solukkoa, suonekkaita. — H.\n92, 15. Tupastoissa t. lohkareissa kasvavia suo- tahi kivisammalia,\nväl. järin pieniä, väl. korttelinki pituisia. Melk. kaikki otamaisella\nsiemenikön kannella.\n\n433. CERATODON. Sarvisammal. — Siemenikkö pitkulainen t. liereä,\nvinohko t. käyrähkö. Hampaat 16, m. läpeensä halenneet 2:ksi\ntasamukaiseksi, pitkäksi ja soukaksi liuskaksi (ulkonäköään 32\nhammasta). Lakki yksipuolinen. Lehdet sulkeita t. soukempia,\npienisilmäistä solukkoa, suonekkaita. — H. 92,15. Miten milloinki\nryhmäisiä maasammalia uudisversoista us. haarottuneella ja pidenneellä\nvarrella; siemenikkö keilamaisella kannella.\n\n434. DESMATODON. Harasammal — Siemenikkö soikea t. pitkulainen,\ntasamukainen. Hampaat 16, 2—3-jakoisia l. päältä katsoen 32, suoria,\ntyveltä yhteisen kalvon liittämiä. Lakki yksipuolinen. Lehdet\npitkulaisia — puikeita, tylpähköitä, otapäisiä t. odattomia, muuten\nkuin ed. — H. 92, 14. Pieni tupastava tunturikallioinen, uudisversoin\nhaarottama sammal, tuttava leveistä tylpistä lehdistään.\n\n435. TRICHOSTOMUM. Hapsisammal. — Siemenikkö pitkulainen t.\nliereä, tasamukainen t. epäkäyrä. Hampaat 32. parittaisia, suoria\nja hapsimaisia, tyveltä järin soukan kalvon yhdistämiä. Lakki\nyksipuolinen. Lehdet soikeita t. soukempia, suippoja, muuten kuin ed. —\nH. 92, 14. Haarattomia t. uudisversoin haarottamia maa- ja kivisammalia.\n\n430. DISTICHIUM. Kahtiosammal. — Siemenikkö, lakki ja lehdet ed.\nHampaat 16, syvään 2-jakoisia, t. 32, us. epähalkoisia t. -pyköisiä,\nilman nähtävättä yhdistyskalvotta tyvellä, — H. 92, 14. Eroava\nedellisestä suvusta 16:llä, epätasaisemmasti jakautuneella t.\nhalenneella tyvestäki erinäisellä hampaalla.\n\n437. RACOMITRIUM. Mäkisammal. — Siemenikkö tasamukainen, soikea\n—- pitkulainen. Hampaat 16, 2—3-jakoisia, tahi 32, suoria. Lakki\nhattumainen, sileä (ei poimuinen), tyveltä liuskainen. — H. 92, 13.\nTupattavia haaraisia maa- tahi kivisammalia suikeilla us. hapsipäisillä\nlehdillä.\n\n438. TORTULA. Kierusammal. — Siemenikkö pitkulainen t. liereä,\ntasamukainen t. käyrähkö. Hampaat 32, pitkiä, hapsimaisia, yhteen\npunouneita. Lakki yksipuolinen. — H. 92, 14. Tupastavia t. lohkaleisia,\nhaarattomia t. vähin haaraisiaki maa- ja kivisammalia, hampaat köyden\ntapaan yhteen punouneet.\n\n439. POLYTRICHUM. Karhunsammal. — Siemenikkö 32—64:llä lyhyellä,\nsuunpäällisen piukan kalvon yhdistämällä hampaalla. Lakki yksipuolinen,\nkokonaan pitkillä alas rippuvilla hapsilla peitetty. — H. 92, 7.\nLöyhätupastoisia t. lohkaleisia, enimmiten haarattomia maasammalia,\nlyhemmät l/2:n tuuman, pisimmät 1—3 korttelin pituisia, m.\nläpikuultamattömilla lehdillä, pyöreällä t. kulmikkaalla siemeniköllä.\n\n440. CATHARINEA. Katrinsammal. — Siemenikkö ed. Lakki kierä t.\nharvoilla pystöisillä karvoilla varustettu. — H 92, 7. Edellisestä\nsuvusta ei muulla kun lakillaan eroava. Siemenikkö aina liereä, käyrä\nt. vinohko. (Encalypta; Buxbaumia; Ortholrichum; Bartramia.)\n\nd — Kaksihammastoisia (diploperistomi). Siemenikön suun ympärillä kaksi\nhammaskiehkuraa (sisämäinen väl. kokonaisina t. liuskaisena kalvona).\n\n441. BUXBAUMIA. Käensammal. — Siemenikkö vino, alapuolelta kupuva,\ntoiselta puolelta litteä, peräkäs. Suun ympärillä 2 kalvokiehkuraa,\nsisäpuolinen keilamainen, poimujuomuinen, ulkomainen lyhempi, resainen\nt. epämukaisiksi hampaiksi halkeutunut. Lakki hattumainen. — H. 92, 8.\nLohkaleittain mutta harvamaisesti kasvava sammal epäselvillä lehdillä\nja varrella; isolla siemeniköllään ja paksulla varrellaan melk.\npienoisen sienen näköinen.\n\n442. FUNARIA. Ilmasammal. — Siemenikkö vino, perunamainen. Ulkohampaat\n16 litteämäisesti 16:n vastattaisten, tyveltä ulkohammasten kanssa\nyhdistettyin sisähammasten päällä. Lakki lop. yksipuolinen tyhjällä\npientä kantta paljon korkeammalla odalla. - H. 92, 6. Matala\nlohkaleittain kasvava maasammal, leveälehtinen, pitkäperäisellä sivulle\nt. alaspäin kallistuneella siemeniköllä.\n\n443. ORTHOTRICHUM. Takkusammal. — Siemenikkö tasamukainen, soikea t.\nperunamainen epäselvällä t. lyhyellä perällä. Ulkohampaat 16, parittain\nyhtyneinä (päältä nähden 8), lop. tav. erillään; sisäkiehkurassa 8\ntahi 16 suulla makavaa hammasta t. hasta (väl. puuttuvina). Lakki\nhattumainen kierä t. pystökarvainen, tav. poimuinen. — H. 92, 10.\nPienissä tupastoissa kasvava haarainen puu- tahi kivisammal; lehdet\nkulma-uurtoisia, sulkeita, harv. leveämpiä.\n\n444. ZYGODON. Tupassammal. — Siemenikkö ja hampaat ed. t. puuttuvilla\nhampailla. Lakki yksipuolinen, kalju. — H. 92, 10. (Puu- tahi)\nkivisammal ainoastaan lakillaan edellisestä eroava. (Z. lapponicus\nsuuhineeton).\n\n445. BARTRAMIA. Hiirensammal. — Siemenikkö vino, palleroinen,\nuurtojuovainen, pienisuinen, 16:lla erinäisellä oramaisella\nulkohampaalla ja 16:lla kalvomaisella, väl. epäselvällä\nsisähampaalla. Lakki yksipuolinen. — H. 92, 9. Tupastava, haarainen,\ntav. soukkalehtinen maa- tahi kivisammal, enimmiten peräkkäällä\nsiemeniköllä. Sisäpuol. hammaskiehkura väl. hyvin lyhytaikainen t.\nulkopuolisen kanssa yhdistynyt.\n\n446. TIMMIA. Timosammal. — Siemenikkö m. tasamukainen, nuijamainen,\nsivulle päin kallellaan, sileä, vanhemmuuten uurtoinen. Ulkohampaat 16,\nsuippoja; sisämäiset tyveltä kalvon yhdistämiä ja osittain 2—3 latvasta\nyhtyneitä. Lakki yksipuolinen. — H. 92, 3. Tupastava pitkättävä\nvuorisammal soukilla tuskin läpikuultavilla lehdillä, pitkäperäisellä\nsiemeniköllä. Varrella ja lehdiltä kuin Polytrichum, siemeniköiltä kuin\nBryum.\n\n447. CINCLIDIUM. Mutasammal. — Siemenikkö tasamukainen, pitkulainen t.\nsoikea, lenko. Ulkohampaat 16, tylppiä ja niiden vastassa yhtä monta\nkoloa sisäpuolisessa kupumaisessa kalvossa. Lakki yksipuolinen. — H.\n92, 3. Pitkä uudisversoin haarottawa suosammal isoilla pyöreähköillä\nlehdillä; siemenikön sisäpuolinen kalvo kuin korkea 16:n pylvään\nkannattama holvi.\n\n448. AULACOMNION. Sädesammal. — Siemenikkö vinohko ja kallellaan,\npitkulainen, uurtojuovainen. Ulkohampaat 16, suippoja; sisäpuoliset\nsamoin 16 karvoilla välissä. Lakki yksipuolinen. — H. 92, 3. Tupastavia\nsuo- ja maasammalia leveillä pitkulaisilla — suikeilla lehdillä;\ntuttava uurtojuovaisesta siemeniköstään.\n\n440 MNIUM. Tähtisammal. — Siemenikkö tasamukainen, pitkulainen\n— palleroinen, sileä, kallellaan t. lenko. Suuhine ja lakki\ned. Lehtisolut isoja 6-kantamaisesti pyöreitä (paitsi M.\ncinclidioides'ella). — H. 92, 3. Eroava seur. suvusta lehteinsä\nrakennolla ja tähtimäisillä hedekukillaan.\n\n450. RRYUM. Mattosammal. — Siemenikkö tasamukainen, liereä —\npalleroinen. Hampaat 16 suippoja ja niiden sisäpuolella suun ympärillä\nkalvo, jakaunut 16:ksi paljaaksi t. karvaväliseksi hampaaksi, harv.\njakaumatta. Lakki yksipuolinen. Lehtisolut kulmikkaita, pitkulaisia.\n— H. 92, 3. Uudisversoin haarottamia, tupastavia maa-, harv.\nkivisammalia, nuppimaisilla hedekukilla latvassa.\n\n451. PALUDELLA. Leväsammal. — Siemenikkö vino, pitkulainen, sileä\nja pystöhkö. Ulkohampaat ja lakki ed.; sisähampaat 16. Lehdet m.\n3-kantaisia, taaskääntöisiä, pienillä pyöreähköillä soluilla. — H.\n92, 4. Pitkä, lupastava, harvahaarainen suosammal, lyhyellä kulma-\nuurtoisilla lehdillä.\n\n452. MEESIA. Hivussammal. — Siemenikkö vino, perunamainen, sileä,\npystöhkö. Ulkohampaat 16, tylppäpäisiä, lyhemmät sisähampaita,\njotka tav. ovat lyhytaikuisella verkkokudelmalla yhdistyneet.\nLakki yksipuolinen. Lehdet pienisilmäistä solukkoa. - H. 92, 4.\nSoukkalehtisiä us. hyvinki pitkiä suosammalia. (Encalypta streptocarpa.)\n\n** Sivusiemenisiä (musci hypnoidei). Siemenikkö varren tahi haarain\nkylessä.\n\na — Yksihammastoisia (haploperistomi). Siemenikön suulla 1-rivinen\nhammaskiehkura.\n\n453. LEUCODON. Oravisammal. — Siemenikkö tasamukainen. Hampaat 16,\nsyvään 2-jakoisia. Lakki yksipuolinen. — H. 92, 1. Harvoin hedelmöivä\nmaitomainen puu-, harv. kivisammal; lehdet leveitä juomuisia\nsuonettomia, pienillä pyöreillä silmuksilla päässä ja laidoilla,\npitkulaisilla keskellä.\n\nb — Kaksihammastoisia (diploperistomi). Suun ympärillä ulkopuoliten\n16 hammasta ja sisäpuolella hampaiksi t. hapsiksi jakaunut kalvo\nFontinalis ja Dichelyma-suvullä verkkomaisena keilana.\n\n454. LEPTOHYMENIUM. Ihasammal. — Siemenikkö tasamukainen. Sisäpuolinen\nhammaskalvo hyvin ohut ja pian menehtyvä, yhdistyneenä ulkohammasten\nkanssa, lop. katoava ja ainoastaan jälkiä ulkohampaisiin jättävä.\nLakki yksipuolinen. - H. 92, 1. Maitomainen liereävartinen kivisammal\ntiheillä limittäisillä lehdillä. Suuhine lyhyt-aikuinen, varsinki se\nsisäpuolinen epäliuskainen kalvo, josta harv. selviä jälkiä tavataan.\n\n455. ANOMODON. Kalliosammal. — Siemenikkö ja lakki ed. Sisähampaat 16,\nerinäisiä, hapsimaisia, vuorottain ulkohammasten laitaan yhdistyneitä.\n— H. 92, 1. Joltisen pitkiä, liereitä, tav. ruskeamaisia, maltomaisesti\nkasvavia sammalia, tav. kivillä, väl. puun rangoilla; sisähampaat hyvin\nepäselviä, väl. pienoisina hapsina ulkohammasten laidassa.\n\n456. NECKERA. Nekkerinsammal. — Siemenikkö ja lakki ed. Sisähampaat 16,\nyhdenmoisia, vuorottain ulkohammasten kanssa, tyveltä soukaksi kalvoksi\nyhdistyneitä. Varsi litteä kahden puolen syrjittäisillä lehdillä. — H.\n92, 1. Litteitä maitomaisia puu- ja kivisammalia, sisämäiset hammas-\nhapset juurillaan, kuin seuraavanki suvun, erinäisessä, varsin soukassa\nkalvossa.\n\n457. LESKEA. Leskensammal. — Siemenikkö tasamukainen t. vähän käyrähkö.\nSisähampaat 16, tasamukaisia, juurillaan selvässä ja leveämmässä\nkalvossa, kuin ed. Lakki yksipuolinen. - H. 92, l. Eroava ed. suvusta\nvarrellaan, joka, paitsi L. pilifera'ssa, on liereä tasahajallisilla\nlehdillä. Hypnum’ista eroaa tämä suku tasamukaisilla sisähampaillaan\n(hapsillaan) ja tav. suoralla siemeniköllään.\n\n458. CLIMACIUM. Lempisammal. — Sisähampaat m. erinäisiä, pitkiä\nja puolitiestä koloisia t. pyköisiä; muuten kuin ed. — H. 92, 1.\nLatvapuolelta puuntapaisesti haarova maasammal, suoralla, pystöisellä\nsiemeniköllä.\n\n459. HYPNUM. Karvasammal. — Siemenikkö tav. vino t. käyrä. Suukalvo\nselvä, jakaunut 16:ksi pitkän ja leveänlaiseksi hampaaksi, 1:llä 1.\nuseammalla lyhemmällä hapsimaisella väliliuskalla. Lakki yksipuolinen.\n— H. 92, 1. Suikertavia, haaraisia, tav. mattomaisesti t. tupastoissa\nmelk., ylettäin kasvavia sammalia.\n\n460. DICHELYMA. Kynsisammal. — Siemenikkö tasamukainen. Sisähampaat\npoikkirenkailla yhdistyneet verkkomaiseksi keilaksi. Lakki\nyksipuolinen. — H. 92, 2. Maltomaisesti vedessä kasvava sammal,\n3-ratisilla suonikkailla lehdillä, peräkkäällä siemeniköllä.\n\n461. FONTINALIS. Lätäsammal. — Siemenikkö ja hampaat ed. Lakki\nhattumainen. — H. 92, 2. Mustanvehreitä, tav. pitkiä, laijehtivia\nvesisammalia, 3-ratisilla suonettomilla lehdillä, m. perättömillä\nsiemeniköillä varren tyveltä. (Bortramia Halleriana.)\n\n†† Kannettomia (deoperoulati). Siemenikkö ilman varsinaisetta kannetta.\nSiemenet seotettuna joustimilla (paitsi Riccia-suvulla). Musci hepatici.\n\nA — Jungermannieæ. Siemenikkö yksinäinen, aukeava 4:llä laidalla, harv.\nuseammalla t. epätasaisesti.\n\n* Lehdikkäitä (foliosæ). Varsi selvä erinäisillä lehdillä.\n\n1 parvi.\n\nGymnomitrieæ. Kupu puuttuva t. yhteytynyt varukseen. Siemenlaite\nlatvassa. Lehdet alittaisia, kokonaisia t. päästä 2-liuskaisia.\nApulehdet puuttuvia t. pieniä, muista lehdistä eroavia.\n\n462. GYMNOMITRIUM. Jouhisammal. — Kupu puuttuva. Lakki varukseen\nvajonnut. — H. 93, 1. Tupastava sammal, varsi m. jouhen paksuinen,\nliereä järin tihulimisistä 2-liuskaisista lehdistä; apulehdetön.\n\n463. SARCOSCYPHUS.— Kupu yhteytynyt varuksen kanssa pikari- maiseksi,\naukeava varuksen suussa peitetyillä hampailla. — H. 93, 1. Varsi\nkoheneva t. pystö, pystoisillä 2-liuskaisilla lehdillä 2:ssa\nvastattaisessa rivissä.\n\n464. ALICULARIA. — Kupu yhteytynyt varukseen ja aukeava sen sisäisillä\nhampailla. — II. 93, 1. Tupattava sammal pyöreähköillä kokonaisilla\nt. päästö loivakoloisilla, varren 2-rivisesti peittävillä lehdillä.\nApulehdet piennukkaisin, kokonaisia.\n\n2 parvi.\n\nJungermannideæ. Kupu varren t. erityisen sivuhaaran päässä, erinäinen\nja tav. ulkoneva. Lehdet alittaisia 2-puolisesti varresta lähteviä.\nApulehdet kuin edellisessä parvessa.\n\n465. PLAGIOCHILA. — Kupu varren 2:ksi haarottumassa t. sivuhaaralla,\nsileä, poikkipäisellä ehyellä suulla. 2 varuslehteä toisiansa isommat.\n— H. 93, 2. Lehdet harvemmassa, 2-suuntaisia, kokonaisia, pyöreähköllä\nt. nuijamaisia. Apulehdetön.\n\n466. SCAPANIA. — Kupu latvassa kahden puolen vastatusten litistynyt,\npoikkipäisellä, kokonaisella, nuorempana alaspäisellä suulla.\nVaruksena 2 varsilehtein muotoista lehteä. — H. 93, 2. Lehdet 2:sta\nvastalaskuisesta, tav. erisuuresta liuskasta; apulehdittä.\n\n467. JUNGERMANNIA. Kokalmus. — Kupu latvassa t. lyhemmällä\nsivuhaaralla, pillimäinen t. puikea, miten milloinki kulmikas,\nliuskaisella ripsuttomalla suulla. Varus useammalla enemmin vähemmin\nvarsilehtein muotoisella lehdellä. — H. 93, 2. Monenmoisia sammalia,\n2-puolisesti istuvilla kokonaisilla, 2- tahi monihalkoisilla, väl.\nhapsijakoisilla lehdillä, mikä apulehdellinen, mikä ilman.\n\n468. SPHAGNOECETES. — Kupu lyhyellä, pienilehtisellä, toiselta puolen\nvartta lähtevällä ylöskaarevalla haaralla, kalvomainen, liereä,\nsuuta vasten 3-kulmainen, ripsuton. — H. 93, 2. Vaaleanvehreä, us.\npitkä, harvinaisesti kuohusammal-soilla kasvava sammal, kokonaisilla,\n2-puolisesti levenneillä t. makaavilla lehdillä; apulehdet puuttuvia t.\nepäselviä.\n\n469. LIOCHLÆNA. — Kupu latvassa kallellaan, liereä ja sileä,\nlanttomaisella suulla. Varuslehdet 2, varsilehtein muotoisia. — H.\n93, 2. Mattomainen mustanvehreä ehytlehtinen sammal, kupu alassuisen\nolutputelin muotoinen; apulehdetön.\n\n470. LOPHOCOLEA. — Kupu varren päässä t. sivuhaaralla, suulta\nväljempi, 3-kulmainen 3:lla ripsulaitaisella liuskalla. — H. 93, 2.\nVaaleanvehreitä sammalia läpikuultavilla, 2-puolisesti ulospäisillä,\n2-liuskaisilla lehdillä, 2- tahi moniliuskaisilla apulehdillä.\n\n471. HARPANTHUS. — Kupu järin lyhyellä sivuhaaralla, käyrä,\npitkänpuikea (m. liereä); suulla 3—4 erisuurta ehytlaitaista hammasta.\nLakki kupua lyhempi ja siihen yhdistynyt. — H. 93, 2. Vehreänpunerva\nsammal pyöreähköillä kolopäisillä, 2-puolisesti siirottavilla lehdillä;\napulehdillinen.\n\n472. CHILOSCYPHUS. — Kupu ed., 2—3-halkoinen tahi -jakoinen,\npikarimainen ja lyhempi erinäistä, ei kiinnettynyttä lakkia. — H. 93,\n2. Matalia, mattomaisesti litteitä sammalia, 2-puolisesti levenneillä,\nm. 4-kantaisesti tylpillä t. kolopäisillä lehdillä, 2-halkoisilla\napulehdillä.\n\n3 parvi.\n\nTrichomanoideæ. Siemen-istukka toiselta puolen vartta lähtevä milloin\nsoukkana tippuvana, alapäästä umpinaisna, ylhäältä siemeniä varten\navonaisna pussintapaisena, milloin erityisenä kupuhaarana. Lehdet\npäälissyrjäisiä. Apulehdet paljon pienemmät varsilehtiä.\n\n473. CALYPOGEJA. — Istukka pussimainen, karvainen. Kupu puuttuva.\nSiemeniäkö vintilä-kierteinen. — M 93, 3. Mattomaisesti litistynyt\nsammal 2-puolisesti levenneillä, pyöreähköillä, ehytlaitaisilla t.\nlanttopäisillä lehdillä, leveillä 2-liuskaisilla apulehdillä.\n\n474. LEPIDOZIA. — Kupu lyhyellä ylöskaarevalla pienilehtisellä\nhaaralla, pitkulainen, suulta vähän poimusa, pienihampainen. — H. 93,\n3. Pieni suikertava parittaishaarainen sammal 2-puolisesti istuvilla\nlitteillä tav. 4-liuskaisilla lehdillä ja apulehdillä.\n\n475. MASTIGOBRYUM. — Kupu ed. 3-kulmainen, 3-hampainen, sivulta\nsyvähalkoinen. — H. 93, 3. Pitkättävä toishaarainen sammal; lehdet\npuikeita, kehkeriä, vähän alassuuntaisia, 2—3:lla hampaalla\ntasapoikkiomessa päässänsä. Apulehdet leveitä 3—4-hampaisia.\n\n4 parvi.\n\nPtilidieæ. Kupu varren päässä t. lyhyellä sivuhaaralla, joko erinäinen\nja selvä t. yhteytyvä varukseen. Lehdet päälissyrjäisiä. Apulehdet\nisoja, varsilehtein muotoisia.\n\n470. PTILIDIUM. — Kupu lyhyellä sivuhaaralla, varusta pidempi, liereä\nja sileä, poimutulla hampaisella suulla. — H. 93, 4. Joltisen iso\nparittaishaarainen sammal, takkuinen monihalkoisten lehteinsä ja\napulehteinsä hapsimaisilta liuskoilta.\n\n5 parvi.\n\nPlatyphylleæ. Kupu tav. lyhyillä sivuhaaroilla, miten milloinki\nlitteähkö, avonaisella 2-huulisella töpäkällä suulla. Varuslehdet\nmuiden lehtein muotoiset. Lehdet päälissyrjäisiä pienemmällä liuskalla\nallapuolen.\n\n477. RADULA. — Kupu leveä litteähkö, ehyellä poikkipäisellä suulla.\nSiemenikkö m. perunamaisesti pitkulainen, ulottavalla hyvin lyhyellä\nperällä. — H. 93, 5. Maitomainen litteähkö sammal; lehdet pyöreähköllä,\nalapuolinen pienempi liuska puolitiehen yhdessä päälispuolisen isomman\nkanssa. Apulehdetön.\n\n6 parvi.\n\nJubuleæ. Kupu lyhyillä sivuhaaroilla, liereä ja pullakka t. poimuinen\n4—5-kulmainen. Lehdet päälissyrjäisiä miten milloinki selvällä\nkääntyneellä liuskalla alla puolen. Apulehdet selviä.\n\n478. LEJEUNIA. — Kupu vastopuikea t. nuijamainen, poimuisesti t.\nsulkamaisesti 5-kulmainen. Siemeniäkö lyhytperäinen, puolitiehen\npuhkeava. Lehtein alaliuska litteä. — H. 93, 6. Hieno vehreä litteä\nmattomaisesti kasvava sammal, eheillä lehdillä, joiden litteä, väl.\nepäselvä alaliuska on enimmäksi osaksi yhdessä lehden laidan kanssa.\nApulehdet kolopäisiä t. 2-liuskaisia.\n\n479. FRULLANIA. — Kupu puikea t. vastopuikea, liereä t. epämukaisesti\nuurtoinen. Siemenikkö ed. Lehtein alaliuska onteva, korvamainen,\nei erittäin yhdessä lehden kanssa. — H. 93, 6. Ruskeita, us. melk.\nmustia parittaishaaraisia sammalia, pyöreällä eheillä lehdillä\nja 2-liuskaisilla apulehdillä; siemenperä ei suuresti ulottava.\n(Fossombronia.)\n\n** Lehdisvartisia (frondosæ). Varsi epäselvä. Lehdet yhtyneitä miten\nmilloinki liuskaisiksi t. monipuolisiksi lehdisvarsiksi, paitsi\nFossombronia’ssa.\n\n7 parvi.\n\nCodonieæ. Varsi ja lehdet miten milloinki erillään ja selviä.\n\n480. FOSSOMBRONIA. — Kupu iso, kellomainen, väljäsuinen. Siemenikkö\nlyhytperäinen, epämukaisesti puhkeava. — H. 93, 7. Mutarannoilla\nkasvava sammal lyhyellä suikertavalla varrella, alusta selvään\n2-puolisilla, myöhemmin ryhmäisillä poimuisilla, muotoansa\npyöreähköillä t. melk. 4-kantaisilla lehdillä.\n\n8 parvi.\n\nHaplolæneæ. Lehdisvarret päästä 2-liuskaisia, miten milloinki\nselväsuonisia. Varus suonen yläpuolella, likellä päätä, lyhyt\n(pikarimainen) t. puuttuva. Kuvuton. — Maasammalia.\n\n481. PELLIA. — Varus pikarimainen, liuskahampainen. Lakki paljas,\nkuvuton, pidempi t. lyhempi varusta. Siemeniäkö palleroinen. — H. 93,\n8. Lehdisvarret liuskaisia t. mutkaisia, tav. pitkättäviä ja m. ½-n\ntuuman levyisiä, väl. enemminki. Suoni leveä, epärajainen. Siemenperä\nparin tuuman pituinen.\n\n482. BLASIA. Kupu puuttuva. Lakki lop. pillimäisen avopäisen\nlehdisvarren suonen sisässä. Siemenikkö pitkulainen. — H. 93, 8.\nLehdisvarret nuorempana vehreänsinerviä, alta suomuisia, yhtyneitä\ntuumanlevyisiksi tähtimäisiksi laatoiksi, us. pullakkomaisilla\nsuonenpäälisillä itupesillä halvoin tavattavan hedelmän sijasta. Tämän\nvalmistuessa sammal on kellastunut t. ruskea ikään kuin surkastunut.\n\n9 parvi.\n\nAneureae. Lehdisvarret suonettomia. Kupu puuttuva. Lakki yhdistynyt\nlehtilaidan aluspuolelta lähtevään varukseen, liereähkö, möyheä. —\nMaasammalia.\n\n483. ANEURA. Samat tuntomerkit, mitkä parvellaki. — H. 93, 9.\nLehdisvarret liuskattomia ja pitkättäviä t. liuskaisia ja ryhmäisiä,\nalta turseita ja möyheitä; lakki soukka, valkea ja kova.\n\n10 parvi.\n\nMetzgerieae. Lehdisvarret tasasoukkia, toishaaraisia, soukalla, mutta\nselvällä suonella. Kupu puuttuva. Lakki lähtevä suonen takapuolelta,\nnuijamainen, möyheä ja piikkisukainen.\n\n484. METZGERIA. Parven tuntomerkeillä. — H. 93, 10. Maitomainen pehmeä\npuu- ja kivisammal, rihmakkeisilla, litteillä, ohuilla lehdisvarsilla.\nHarvoin hedelmällisiä.\n\nB — Marchantieae. Siemeniköt useampia peräkkäässä, lojottavassa,\nkilpimöisessä, kukkuraisessa t. sädejakoisessa istukassa. Siemenet\njoustimilla seotettuna. — Lehdisvarsien pinta pieniruutuinen ja\npilkullinen.\n\n485. MARCHANTIA. Emi-istukka puoliväliin asti jakaunut 3—15-ksi\nsoukaksi säteeksi. Sädetten alaisten varusten sisällä useampia\nliuskoiksi puhkeavia siemenikköjä. Hedeistukka kilpimäinen, peräkäs.\n— H. 93, B. Lehdisvarret l/2-n tuuman levyisiä t. runsaamminki,\nperättömiä maljamaisia itimiä pinnalla.\n\n486. PREISSIA. Emi-istukka kupera, loivaan 4-liuskaisella t.\nmutkaisella laidalla ja allapuolen 1—2-lla siemeniköllä joka pesässä\nt. varuksessa. Siemenikkö kellomaisessa kuvussa, epämukaisesti aukeava\n4—8-ksi liuskaksi. Hede-istukka ed. Siemenperä karvaton ylä-istukan\nkohdalta (emi-istukan keskikohdalta). — H. 93, B. Lehdisvarret\npienempiä, kun ed., vastoherttaisia t. -nalkkisia, uusilla kolopäisestä\nlatvasta lähtevillä lehdillä.\n\n487. FIMBRIARIA. Emi-istukka puolipyöreä, m. ehytlaitainen,\n3—8-pesäinen, 1-llä siemeniköllä joka pesässä. Kupu ulottava, jakaunut\nuseammaksi pitkäksi, läpikuultavaksi, latvasta kauvan yhdessä\npysyväksi liuskaksi. Siemenikkö ja lakki ed. Siemenperä karvaton. —\nH. 93, B. Lehdisvarret pieniä, nalkkimaisia, alta kehkeriä. Kasvaa\nvuorenrotkoissa, tuttu istukan alta ulos riippuvista valkeista, paljo\nulommaksi siemenikköä pistävistä liuskoista.\n\nC — Riccieae. Siemeniköt palleroisia perättömiä lehdisvarren sisässä.\nSiemenet joustimettomia.\n\n488. RICCIA. Yksillä tuntomerkeillä kun parviki — H. 93, C.\nMaassa kasvavien lehdisvarret tav. säteettäin pienissä laatoissa,\nvesikasvoisten epämukaisia ja rihmakkeisia. Siemeniköt milloin\npäälyskeden milloin aluskuoren alla pienellä vartalo-reiällä lehden\npinnassa, joka valmistuessa ikään kuin kuluu pois ja ulos laskee\nsiemenet.\n\n\n\n\n\n\nSUOMEN KASVIEN LUONTAINEN JÄRESTÖ *).\n\n\n(* E. Fries’in mukaan sillä poikkeamalla, kun Herbarium Musei Fennici,\nHels. 1859, osottaa. Muist. Luontaisjärestössä tarkastetaan kasvia\nyleensä eli kaikin puolin, ei ainoastaan sen joita kuita eri kohtia,\nsiittimiä, kukkaa, vartta, lehtiä, hyötyä j.n.e. Ne kasvit sitte, jotka\novat enemmin yhdenlaatuisia, sijoitetaan luontaisjärestössä vierettäin.\nPienistä eroavaisuuksista selitetään paikallaan.)\n\n\nA. SIRKKALEHTISIÄ. Nämät kasvit ilmaantuvat siemenestä sirkkalehdillä\neli iduilla ja kukkivat kaksineuvoisilla siittimillä, josta niitä\ntoisella nimellä sanotaan ilmisiittiöiksi. Niissä tavataan selviä\nnestesuonia ja siitä kutsutaan niitä myös suonikasvuiksi. Lehtipinnassa\non niillä pienoisia aukkoja eli suukkosia. Ne jakautuvat kahteen eri\nkaareen: yksisirkkaisiin ja kaksisirkkaisiin.\n\n\n\n\n\nI. YKSISIRKKAISIA.\n\n\nItävät yhdellä sirkkalehdellä. Niitä sanotaan myös sisäkasvuisiksi\naineensa kasvamisesta ja lisääntymisestä ilman selvittä lustuvitta\npäälyskerroksiin. Ne jakautuvat seuraavaan neljään luokkaan.\n\n\n\n\n1 luokka.\n\nHEINÄKUKKIOITA.\n\n\nKukat heinätähkillä, kaleilla ja helpeillä (ulko- ja sisä-akanoilla)\nperätysten.\n\n\n\n1 heimo. GRAMINEAE E **). Heinäkasveja. Kukat kaleilla (verholuomilla)\nja niiden sisäisillä helpeillä (teräluomilla) toinen toisensa perästä\n2-puolisesti, ja pienillä, us. epäselvillä kaunoilla ihan siitinten\nvaiheilla. Heteet tav. 3, harv. 2 tahi 6. Emi 2-lla vartalolla t.\nluotilla, harv. 1:llä. Hedelmänä 1 jyväsiemen (Niin tässä kuin muissaki\nheimoissa, joissa valkuaisesta ei mitään mainita, tavataan sitä aina\nniiden kasvien siemenissä, jotka heimoon kuuluvat.).\n\n(**) Itsekussaki sirkkakasvi-luokassa on, miten siitä jo edellä\non mainittu, 5 lahkoa hedelmän eri laadun mukaan. Niitä osotetaan\ntässä heimonimeä seuraavilla puustaveilla A, B, C, D, E, merkitsevä\nA yhdiskotaista, B monikotaista, C erikotaista, D laitasiemenisesti\nyksikotaista, E keskisiemenisesti yksikotaista hedelmää. Suomen kasveja\nei kuitenkaan joka luokalla ole kaikkiin lahkoihin.]\n\n\n1 jako. Clisantheae. Kukat heteissä suletuita. Vartalot pitkättäviä\nkukan päässä ulottavilla luoteilla.\n\n1 parvi. Nardeae. Tähkylät perättömiä suojuslehdeltömässä tähkässä.\nSuku. Nardus.\n\n2 parvi. Phalarideae. Tähkylät sivuilta litistyneitä, 1-llä\ntäydellisellä ja 1—2-lla vaillinaisella kukalla (joko tyhjinä tahi\n1-neuvoisina). Suvut. Anthoxanthum. Hierochloa. Digraphis.\n\n3 parvi. Alopecureae. Tähkylät ed., 1:llä kukalla suojuslehden alla.\nSuvut. Phleum. Alopecurus.\n\n4 parvi. Sesleriaceae. Tähkylät ed., monikukkaisia, m. yhtä pitkät\nisoin suojuslehteinsä kanssa. Suku. Sesteria.\n\n5 parvi. Paniceae. Tähkylät litteäselkäisiä, toisella puolen kehkeriä,\ntoiselta litteämäisiä, 2:lla kukalla, toinen täydellinen, toinen tav.\nkeskieräinen t. vaillinainen. Suku. Setaria.\n\n\n2 jako. Eyryantheae. Kukat hetiössä avonaisia. Vartalot lyhyitä, luotit\nkukan päässä.\n\n1 parvi. Agrostideae. Tähkylät 1-kukkaisia (paitsi Phragmites'ella).\nSuvut. Mühlenbergia. Milium. Agrostis. Apera. Calamagrostis. Phragmites.\n\n2 parvi. Avenaceae. Tähkylät peräkkäitä (röyhynä). Kaleet yhtä pitkät\nt. pidemmätki, kun helpeet. Suvut. Melica. Holcus. Vahlodea. Aira.\nAvena. Triodia. Fluminia.\n\n3 parvi. Festucaceae. Tähkylät ed. Kaleet helpeitä lyhemmät. Suvut.\nEnodium. Colpodium. Catabrosa. Glyceria. Poa Briza. Bromus. Festuca.\nDactylis. Cynosurus.\n\n4 parvi, Hordeaceae. Tähkä nivelikäs, tav. perättömistä nivelpaikkoihin\ntoinen toisensa perästä kiinnittyneistä t. vajonneista tähkylöistä.\nSuvut. Brachypodium. Lolium. Elymus. Triticum.\n\n\n\n\n2 luokka.\n\nPUIKELOKUKKIOITA.\n\n\nKupu puuttuva, 4-lehtinen t. suomuinen, hapsinen j.n.e. Kukat\nperättömiä.\n\n\n\n2 heimo. CYPERACEAE E. Tähkäkukostus yksinäisillä limittäisilla\nkaleilla (verhosuomuilla). Emi paljas t. helpeen, kaunan, vihneen,\nsukasen sisällä. Pähkylä-hedelmä pystöllä siemenellä.\n\n1 parvi. Cariceae. Kukat erineuvoisia. Suku. Carex.\n\n2 parvi. Scirpeae. Kukat täysineuvoisia. Kaleet joka puolella\nlimittäisiä. Suvut Eriophorum. Trichophorum. Heleocliaris. Scirpus.\nRhyncospora.\n\n\n\n3 heimo. TYPHACEAE D. Kukat tähkässä t. mykerössä. Kehä monisuomuinen\nt. monisukasinen. Pähkylä-hedelmä rippuvalla siemenellä. Suvut.\nSparganium. Typha.\n\n\n\n4 heimo. POTAMOGETONEAE C. Kukat tähkässä t. litteällä puikelolla;\nZannichellia'lla lehtihangassa. Heteet 1—4. Sikiäiset 3—6, harv. 1,\nkuki luotillinen, valmiina pähkylän t. kivimarjan tapainen.\n\n1 parvi. Zostereae. Kukat litteä-puikeloisia lehdestä käpristyneen\nkotelon sisällä. Sikiäisiä 1. Kehä puuttuva. Suku. Zostera.\n\n2 parvi. Potameae. Useammalla sikiäimellä. Suvut. Zannichellia. Ruppia.\nPotamogeton.\n\n\n\n5 heimo. AROIDEAE B. Kukat perättöminä ryhmässä koteloisella t.\nkotelottomalla puikelolla; 1-mäisessä parvessa lehden sisulle\nvajouneita. Kota- tahi marja hedelmä, variseva puhkeamatta.\n\n1 parvi. Lemneae. Kukat laijehtivain lehtein laidassa. Kehä 1-lehtinen.\nSuku. Lemna.\n\n2 parvi. Acoroideae. Koteloton. Kehä 6-lehtinen. Suku. Acorus.\n\n3 parvi. Aroideae verae. Puikelot kotelon sisäisiä. Kukat kehättömiä.\nSuku. Calla.\n\n\n\n\n3 luokka.\n\nLILJAKUKKIOITA.\n\n\nKupu 3- tahi 6- (eri- tahi yhdis-)lehtinen, ynnä hedetten kanssa\nsikiäisalainen.\n\n\n\n6 heimo. JUNCACEAE E. Kupu verhomainen t. suomumainen, 6-lehtinen.\nHeteet G, harv. 3. Wartalo 1, 3-luottinen. Kota 3-pesäinen,\nmonisiemeninen t. 1-pesäinen ja 3-siemeninen. Suvut. Luzula. Juncus.\n\n\n\n7 heimo. NARTHECIACEAE D. Kupu terämäinen, 6-lehtinen. Heteet 6.\nHedelmykset 3-pesäisenä kotana, joko kokonaan yhdistyneet tahi latvalta\nerinäiset, liiteperäisillä laita-istukoilla. Suku. Tofjeldia.\n\n\n\n8 heimo. ALISMACEAE C. Kupu 6-lla lehdellä, ne 3 ulkopuolista\nverhomaisia. Hedelmykset monilukuiset, erinäisiä, tahi määrälukuiset\n3—6 miten milloinkin yhdistyneitä ja vasta valmistuneina toisistaan\neriäviä. Wartaloita t. vartalottomia luotteja sama luku, ku\nhedelmyksiäki. Walkuaiseton.\n\n1 parvi. Juncagineae. Kupulehdet verhokkeisia (vehreitä t.\nkellahtavia). Hedelmykset myötänsä tahi vaan tyveltä yhdistyneitä.\nSuvut. Triglochin. Scheuchzeria.\n\n2 parvi. Alismeae. Ulkomaiset kupulehdet vehreitä, sisämäiset\nterämäisiä. Hedelmykset (monilukuiset) puhkeamatta varisevia. Suvut.\nSagittaria. Alisma.\n\n3 parvi. Butomeae. Kupulehdet erivärisiä. Hedelmykset kotamaisia, ei\nkun tyveltä yhdistyneitä, sisäluomaisia. Suku. Butomus.\n\n\n\n9 heimo. COLCHICACEAE B. Kupu terämäinen 6- jakoisella laiteella.\nHeteet 6, ulkoluomaisia. Wartalot 3. Kotana 3 myötänsä t. vaan tyveltä\nyhdistynyttä keski-istukkaista hedelmystä. Suku. Veratrum.\n\n\n\n10 heimo. LILIACEAE A. Kupu- terämäinen. Ponnet sisäluomaisia. Wartalo\n1 tahi puuttuva. Sikiäin 3-pesäinen, 3-laitainen, monisiemenisillä\nkeski-istukoilla (Suku Paris eroava).\n\n1 parvi. Asparageae. Kupu 6-, harv. 4-tahi 8-. tav. yhdislehtinen.\nMarjahedelmä. (Paris 8-lla m. erinäisellä lehdellä). Suvut. Paris.\nMajanthemum. Convallaria.\n\n2 parvi. Asphodeleae. Kupu 6-, eri- tahi yhdislehtinen. Kotahedelmä.\nSuvut. Gagea. Allium.\n\n\n\n\n4 luokka.\n\nHEDELMÄKUKKIOITA.\n\nKupu heteinensä sikiäimen päällä.\n\n\n\n11 heimo. NAJADEAE E. Kukat erineuvoisia. Kupu yksipuolinen,\npullakkomainen, kiinteästi siitinten ympärillä. Hede 1, 4-lokeroisella\nponnella. Sikiäin 1-pesäinen, valmistuneena kuvun peittämä pähkinä.\nSuku. Najas.\n\n\n\n12 heimo. HYDROCHARIDEÆ C. Kukat erineuvoisia 3:lla terämäisellä ja\n3:lla verhomaisella kupulehdellä. Heteitä 1—4 joka semmoista terälehteä\nvastaan. Hedelmä monipesäinen, laita-istukkainen. Suvut. Hydrocharis.\nStraliotes.\n\n\n\n13 heimo. IRIDEÆ A. Kupu terämäinen 3:lla ulkoluomaisella ponnella.\nSikiäinen 3-pesäinen, monisiemeninen. Suku. Iris.\n\n\n\n14 heimo. ORCHIDEÆ A. Kupu kehämäinen, epämukainen, huuliliuskainen.\nHeteitä 1, harv. 2, emin kanssa siitintukuksi yhdistyneet. Sikiäinen\nkuvunalainen, 1-pesäinen, 3-laitainen, laita-istukkainen.\n\n1 parvi. Cypripedieæ. Ponsia 2. Suku. Cypripedium.\n\n2 parvi. Vandeæ. Ponsi yksinäinen, erillinen. Pölyaine (4:nä tahkulana)\nvahamainen, solukkamaisella jatkeella luottiin kiinnittynyt. Suku.\nCalypso.\n\n3 parvi. Malaxideæ. Ponsi ed. Pölyaine (palleromaisina tahi\npitkulaisilta osina) vahamainen, kohdastaan luotin päällä. Suvut.\nCorallorhiza. Malaxis.\n\n4 parvi. Neottieæ. Ponsi ed. Pölyaine jauhomaisina t. takkulaisina,\njoustavina pirpaleina. Suvut. Neottia. Listera. Epipactis.\nCephalanthera. Goodyera. Epipogium.\n\n5 parvi. Ophrydeæ. Ponsi 1, kiinteästi emiin yhdistynyt. Suvut.\nChamæeorchis. Ophrys. Cæloglossum. Platantliern. Gymnadenia. Orchis.\n\n\n\n\n\nII. KAKSISIRKKAISIA.\n\n\nItävät kahdella sirkkalehdellä ja sanotaan toisella nimellä\nuloskasvuisiksi, koska ne niistä, joilla on monivuotiset varret (puut\nja pensaskasvit) lisäyvät uusilla vuosikerroksilla eli lustuvilla\nentisten päälle. Ne eriävät neljään jaksoon: terähetiöihin,\npohjushetiöihin, verhohetiöihin ja paljashetiöihin.\n\n\n1 jakso.\n\nTerähetiöitä.\n\nNiiden heteet istuvat yhdislehtisen terän sisäpuolella. Terähetiöitä on\nkolme eri luokkaa: siementeräisiä, läpiteräisiä ja torviteräisiä.\n\n\n\n\n5 luokka.\n\nSIEMENTERÄISIÄ.\n\n\nTerä nivelellä sikiäisen päässä kiinni.\n\n\n\n15 heimo. SYNANTHEREÆ t. COMPOSITÆ. Kukat koppilona yhteisen kehdon\nsisällä. Heteet juurillaan yhdislehtisen terän torvessa, ponsillaan\nvartalon ympäri kiinni. Hedelmä teränalainen, yksisiemeninen,\nerkenemättömällä verholla kuorena. Valkuaiseton. Tämä heimo jakautuu\nseuraaviin eri parviin.\n\n1 parvi. Corymbiferæ. Kukat joko kaikki pillimäisiä, taikka vaan\nkehrällä pillimäisiä, laidalla kielekkeisiä (sädekukkia). Vartalo\nliereä, ei tursea, eikä nivelikäs. Seuraavilla eri osakkeilla.\n\nα Senecionaceæ. Vartalo 2:lla tasasoukalla, töyhtöpäisellä liuskalla.\nSuvut. Bidens. Chrysanthemum. Pyrethrum. Matriraria. Tripleurospermum.\nAnthemis. Achillea. Tanucetum. Artemisia. Ligularia. Cineraria.\nSenecio. Gnaphalium. Antennaria. Filago.\n\nβ Asteracceæ. Vartalo 2:lla tasasoukalla, ylempätä lieminkäisellä\nliuskalla. Suvut. Inula. Aster. Erigeron. Solidago.\n\nγ Eupatoriaceæ. Vartalo nuijamaisilla, ulkopuolelta nystypilkkuisilla\nliuskoilla. Suvut. Eupatorium. Petasites. Tussilago.\n\n2 parvi. Cynarocephalæ. Kukat (Suomen kasveissa) tasamukaisia,\npillimäisiä. Vartalo luottia vasten turseampi eli paksumpi,\nhapsikiehkura ympärillä. Suvut. Centaurea. Saussurea. Carlina. Carduus.\nCirsium. Lappa.\n\n3 parvi. Cichoriaceæ. Kaikki kukat täysineuvoisia, kielekkeisiin\ntasahoikalla, nivelettömällä vartalolla. Suvut. Mulgedium. Sonchus.\nLactuca. Lapsana. Tragopogon. Scorzonera. Picris. Crepis. Hieracium.\nTaraxacum. Leontodon. Hypochæris.\n\n\n\n16 heimo. DIPSACEÆ A. Kukat ryhmässä yhteisellä lavalla koppilon\nsisällä (kukastoina). Heteet 4, erinäisiä, terän torvesta lähteviä.\nErikukat kahdenkertaisella verholla, sisämäinen kiinnettynyt\n1-jyväiseen, lopulta pähkylämäiseen hedelmykseen. Suvut. Trichera.\nSuccisa.\n\n\n\n17 heimo. VALERIANEÆ B. Kukat koppilottomia. Heteet 5 tahi 3, harvoin\nei niinkään monta, erinäisiä. Hedelmys 3-pesäinen, vaikka 2 pesää\nvälistä keskeytyy ja ainoastaan 1 siemen valmistuu. Luotteja 3 tahi 1.\nSuvut. Viburnum. Valeriana. Valerianella.\n\n\n\n18 heimo. RUBIACEÆ C. Verho kiinnettynyt 2-pesäiseen hedelmykseen,\nusein tuntumattomalla laiteella. Heteet tav. 4. Hedelmä 2-kyhmyinen,\nlähtevä puhkeamatta tahi 2-osaisna. Suvut. Galium. Asperula.\n\n\n\n19 heimo. CAPRIFOLIACEÆ E. Verho kiinnettynyt monipesäiseen\nhedelmykseen, joka valmistuu marjaksi tahi marjamaiseksi siemenkodaksi.\nSuvut. Lonicera. Linnæa.\n\n\n\n\n6 luokka.\n\nLÄPITERÄISIÄ.\n\n\nTerä läpipohjaisena lähtee sikiäisen ympärisestä kehrästä eli syrjästä\n(ei päästä eikä alta).\n\n\n\n20 heimo. CAMPANULACEÆ A. Verho tyvipuolella kiinnettynyt\nhedelmykseen. Terä tasamukainen. Heteitä S. Hedelmä monipesäinen, kota\nmonisiemeninen, keski-istukkainen. Suvut. Campanula. Jasione.\n\n\n\n21 heimo. LOBELIACE.E A. Terä epämukaisella laiteella. Heteet ponsista\nyhteyneet. Muuten k. ed. Suku. Lobelia.\n\n\n\n22 heimo. CONVOLVULACEÆ B. Verho erin hedelmyksestä, sen alta\nlähtevä. Terä tasamukainen. Heteitä 5 harv. 4. Hedelmänä 2—3-pesäinen\nsiemenkota. Suvut. Convolvulus. Cuscuta.\n\n\n\n23 heimo. BORAGINEÆ C. Hedelmänä 4 pähkylää yhteisellä vartalolla.\nVerho ja terä k. ed. Heteitä 5. Suvut. Symphytum. Anchisa. Lycopsis.\nMyosotis. Lithospermum. Stenhammaria. Pulmonaria. Echium. Cynoglossum.\nEchinospermum. Asperugo.\n\n\n\n24 heimo. LABIATÆ C. Terä torvimainen epämukaisella laiteella. Heteitä\n4 harv. 2. Hedelmänä 4 pähkylää, yhteisellä, päästä 2-haaraisella\nvartalolla.\n\n\n1 parvi. Mentheæ. Terä suppilomainen 4—5:llä erisuurella, mutta melk.\nyhdenmoisella liuskalla. Suvut. Mentha. Lycopus.\n\n2 parvi. Saturejineæ. Terä 2:lla litteällä huulella. Heteitä 4,\nerisuuntaiset välillänsä Suvut. Origanum. Thymus. Calamintha.\nClinopodium.\n\n3 parvi. Scutellarieæ. Terä 2-huulinen 4:llä yhdensuuntaisella heteellä\nylihuulen alla. Hedelmä-verho litteämäisesti umpipäinen. Suvut\nScutellaria. Prunella.\n\n4 parvi. Nepeteæ. Terä 2-huulinen. Heteet k. ed., ylemmäiset alemmaisia\npidemmät. Verho ei litteämäinen. Suvut. Nepeta. Glechoma. Dracocephalum.\n\n5 parvi. Stachydeæ. Ylemmäiset heteet alemmaisia lyhemmät, muuten k.\ned. Suvut. Betonica. Stachys. Leonurus. Galeopsis. Lamium.\n\n6 parvi. Buguleæ. Terän ylihuuli tuntumaton tahi pieni ja 2-halkoinen.\nSuku. Ajuga.\n\n\n\n25 heimo. MENYANTHEÆ D. Terä tasamukaisesti 3-liuskainen. Heteitä 5.\nSiemenkota 1-pesäinen, 2-laitainen keskilaitaisella siemen-istukalla.\nSuku. Menyanthes.\n\n\n\n26 heimo. POLEMONIACEÆ E. Terä ja heteet k. ed. Siemenkota terän\nsisällä, 3-laitainen ja 3-pesäinen, keski-istukkainen. Suvut.\nPolemonium. Diapensia.\n\n\n\n\n7 luokka.\n\nTORVITERÄISIÄ.\n\n\nTerä sikiäisen alla umpipohjaisena lähtevä.\n\n\n\n27 heimo. OLEINEAE A. Terä tasamukainen, 4-liuskainen, väl. puuttuva.\nHeteitä 2. Hedelmä 2-pesäinen, 2 rippuvaa siementä kummassaki pesässä.\nSuku. Fraxinus.\n\n\n\n28 heimo. ASCLEPIADEAE C. Terä tasamukainen, liuskat poimussa\nkierteisiä. Heteitä 8, siitepöly yhtenä vahamaisena aineena. Luotteja\n2. Hedelmänä 2 siementuppeloa. Suku. Cynanchum.\n\n\n\n29 heimo. GENTIANEAE D. Terä k. ed. Kota 2-laitainen liiteperäisellä\nistukalla, väl. 2-pesäinen laitareunain sisäänkääntymisestä. Suvut.\nGentiana. Erythraea.\n\n\n\n30 heimo. SOLANACEAE E. Terä tasamukainen, poimussa laskuinen.\nHeteitä 5. Hedelmänä 2-pesäinen kota tahi marja monella siemenellä\nvälikelmuisessa istukassa. Suvut. Solanum. Datura. Hyoscyamus.\n\n\n\n31 heimo. PERSONATAE E. Terä epäliuskaisella laiteella. Heteitä 2 tahi\n4, harv. 5. Hedelmänä 2- pesäinen kota välikelmuisella istukalla, harv.\n1-pesäinen laita-istukalla.\n\n1 parvi. Verbasceae. Ponnet 1-lokeroisia. Hedelmys 2-pesäinen. Suvut.\nVerbascum. Scrophularia.\n\n2 parvi. Antirrhineae. Ponnet 2-lokeroisia ilman tyvilisäkkeittä. Kota\n2-pesäinen. Suvut. Linaria. Veronica. Limosella.\n\n3 parvi. Rhinanthaceae. Ponnet 2-lokeroisia sukamaisilla\ntyvilisäkkeillä. Kota 2-pesäinen. Suvut. Castilleja. Bartsia.\nOdontites. Euphrasia. Rhinanthus. Sceptrum. Pedicularis. Melampyrum.\n\n4 parvi. Orobancheae. Ponnet 2-lokeroisia ilman selvittä lisäkkeittä.\nKota 1-pesäinen. Suku. Lathraea.\n\n\n\n32 heimo. LENTIBULARIEAE E. Terä epämukainen 2-huulisella laiteella,\nkannusniekka. Heteitä 2. Kota 2-pesäinen itsenäisellä istukalla. Suvut.\nUtricularia. Pinguicula.\n\n\n\n33 heimo. PRIMULACEAE E. Terä tasamukaisella laiteella. Heteet\nvastakkain liuskoja. Kota k. ed.\n\n1 parvi. Rotaceae. Lehtivartisia kasveja. Suvut. Lysimachia.\nNaumburgia. Trientalis. Glaux. Samolus.\n\n2 parvi. Preciae. Warrettomia kasveja juurakosta lähtevillä\nlehtipyöryläisillä ja kukkaperällä (vanalla). Suvut. Primula. Androsace.\n\n\n\n34 heimo. PLANTAGINEAE E. Terä tasamukainen, 4-halkoinen. Heteitä 4\nvuoron teräliuskain kanssa. Kota keski-istukkainen, 2- tahi 4-pesäinen,\nharv. pähkylämäinen, 1-pesäinen ja 1-siemeninen. Suvut. Plantago.\nLittorella.\n\n\n\n35 heimo. PLUMBAGINEAE E. Terä tasamukainen. Heteitä 5 vastakkain\nteräliuskojn. Kota 1-pesäinen 1:lla keski-istukasta rippuvalla\nsiemenellä. Suku. Armeria.\n\n\n2 jakso.\n\nPohjushetiöitä.\n\nTerälehdet useampia, erinäisiä. Heteet ynnä terälehtien kanssa istuvat\nerityisessä pohjuksessa. Pohjushetiöitä on kolmessa eri luokassa\nsyrjäpohjaisia, kantapohjaisia ja peräpohjaisia.\n\n\n\n\n8 luokka.\n\nSYRJÄPOHJAISIA.\n\nHeteet ja terälehdet lähtevät sikiäisen päällisestä tahi ympärisestä\nkehräsyrjästä (Rhamneae k. 59 heimo).\n\n\n\n36 heimo. CORNEAE A. Terälehdet 4 poimussa laitavieriset. Hedelmys\n2-pesäinen, verhokiinteinen ja kehräpeitteinen, valmistuneena\n2-pesäinen ja 2-siemeninen kivimarja. Suku. Cornus.\n\n\n\n37 heimo. UMBELLIFERAE (sarjakasveja) C. Terälehdet 3, poimussa\nvastakierteisiä. Heteitä 5. Hedelmys verhokuorinen yhteen kasvanut\n2-sta, valmistuneena eriävästä siemenpuolikkaasta. Emiä 2.\n\n1 parvi. Campylospermae (uurtoliitteisiä). Siemenpuolikasten liitesivut\npitkin-uurtoisia. Suvut. Conium. Myrrhis. Chaerophyllum. Anthriscus.\n\n2 parvi. Orthospermae (tasaliitteisiä). Siemenpuolikasten liitesivut\nlitteitä. Suvut. Laserpitium. Heracleum. Pastinaca. Angelica.\nPeucedanum. Selinum. Cenolophium. Haloscias. Libanotis. Aethusa.\nOenanthe. Cicuta. Aegopodium. Carum. Pimpinella. Sium. Sanicula.\n\n\n\n38 heimo. ADOXEAE C. Terälehdet yhdistyvisiä, poimussa laitavierisiä.\nHeteitä 2 joka terälehteä vastaan, ponnet 1-lokeroisia. Hedelmys\n4—3-pesäinen, puoliksi kehrä- peitteinen, valmistuneena marjamainen\nkota, siemen kussaki pesässä. Suku. Adoxa.\n\n\n\n39 heimo. ACERINEÆ D. Terälehdet poimussa paanutuita. Hedelmus\nerinäinen, 2—3-pesäinen, 2 siemenystä kussaki pesässä, valmistuneena\nsiipisiemen tahi nahkea kota. Suku. Acer.\n\n\n\n\n9 luokka.\n\nKANTAPOHJAISIA.\n\nHeteet ja terälehdet lähtevät sikiäisen ympäriltä tahi kannasta.\n\n\n\n40 heimo. NYMPHÆACEÆ A. Kukka monilukuisilla lehtipalhoisilla heteillä\nja monikiehkuraisilla terälehdillä. Hedelmä nahkea. Kota monipesäinen,\nlaita-istukkainen. Suvut. Nymphæa. Nuphar.\n\n\n\n41 heimo. RANUNCULACEÆ C. Kehä yksipuolinen tahi kahdenkertainen\nvuorottelevilla, hedelmän valmistuessa varisevilla verho- ja\nterälehdillä. Heteet tav. monilukuiset. Hedelmänä monta erinäistä,\nharv. yhdeksi 1-pesäiseksi kodaksi yhteynyttä hedelmystä.\n\n1 parvi. Ranunculeæ. Ponnet ulosluomaisia. Terälehdet mesikololla\nkannassa. Pähkylähedelmys, valmistuneena 1-siemeninen. Suvut.\nRanunculus. Batrachium. Ficaria. Myosurus.\n\n2 parvi. Anemoneæ. Ponnet ulosluomaisia. Terälehdet mesikolottomia.\nPähkylähedelmykset, valmistuneena 1-siemeniset. Suvut. Thalictrum.\nAnemone. Pulsatilla.\n\n3 parvi. Helleboreæ. Ponnet ulosluomaisia. Hedelmykset monisiemenisiä.\nSuvut. Caltha. Trollius. Aqvilegia. Aconitum. Delphinium.\n\n4 parvi. Peæonieæ. Ponnet sisäluomaisia. Hedelmänä monisiemeniset\nhedelmykset tahi marja. Suku. Actæa.\n\n\n\n42 heimo. PAPAVERACEÆ D. Kukat tasamukaisia 2-lehtisellä, pian\nvarisevalla verholla ja 4-lehtisellä terällä. Heteet erinäiset,\nmonilukuiset. Kota 1-pesäinen vaillinaisilla välikelmuilla, tahi\n2-pesäinen. Suvut. Papaver. Chelidonium.\n\n\n\n43 heimo. FUMARIACEÆ D. Verho 2 lehtinen, variseva. Terä epämukainen.\nHeteitä 6 kaksikuntaisina, ponnet 1-lokeroisia. Hedelmä 1-pesäinen.\nSuvut. Corydalis. Fumaria.\n\n\n\n44 heimo. CRUCIFERAÆ D. Verho ja terä tasamukaisia, 4-lehtisiä. Heteitä\n6 nelivaltiaina. Lituhedelmä. Valkuaiseton.\n\nMuist. Virheellisyydestä tahi muusta syystä taitaa terälehtiä ja 2 tahi\n4 hedettä väl. puuttua ja litu tulla 4-pesäiseksi.\n\n1 parvi. Lomentaceæ. Litu 2:lla tahi useammalla pesällä päällitysten,\nvariseva kokonaisaa tahi nivel-osittain. Suvut. Bunias. Raphanus.\nCakile.\n\n2 parvi. Brassiceæ. Litu pituuttaan halki puhkeava. Siemenet selällisen\njuurukan ympäri kääntyneillä sirkuksilla. Suvut. Brassica. Eutrema.\nSinapis. Melanusinapis.\n\n3 parvi. Sisymbrieæ. Litu k. ed. Sirkukset litteitä selällisellä\njuurukalla. Suvut. Erysimum. Sisymbrium. Alttaria. Hesperis.\n\n4 parvi. Arabideæ. Litu k.ed. Sirkukset litteitä laidallisella\njuurukalla. Suvut. Dentaria. Cardamine. Arabis. Turritis, Barbarea.\nNasturtium.\n\n5 parvi. Nucamentaceæ. Lisko valmistuneena 1-pesäinen ja 1-siemeninen,\npähkylämäinen. Suvut. Isatis. Neslia.\n\n6 parvi. Lepidineæ. Lisko 2-pesäinen soukilla välikelmuilla. Suvut.\nLepidium. Capsella. Thlaspi.\n\n7 parvi. Alyssineæ. Lisko 2-pesäinen leveällä välikelmulla. Suvut.\nCamelina. Alyssum. Cochlearia. Draba. Subularia.\n\n\n\n45 heimo. POLYGALEÆ E. Verho ja terä epämukaisia. Heteet\nyhdispalhoisia, ponnet 1-lokeroisia. Kota 2-pesäinen, rippuva siemen\nkummassaki pesässä. Suku. Polygala.\n\n\n\n46 heimo. BALSAMINEÆ E. Verho ja terä epämukaisia, edellinen\nkannustettu. Heteet liitepontisia. Kota 5-laitainen, ampaisemalla\npuhkeava, keski-istukkainen. Valkuaiseton. Suku. Impatiens.\n\n\n\n\n10 luokka.\n\nPERÄPOHJAISIA.\n\nHeteet lähtevät sikiäisen aluisesta pilkkumaisesta tahi patsasmaisesta\npohjuksesta.\n\n\n\n47 heimo. TILIACEÆ B. Verho poimussa laitavierinen, variseva.\nTerälehdet limittäisiä. Heteet monilukuiset, erinäisiä. Hedelmä\nmonipesäinen keski-istukoilla. Suku. Tilia.\n\n\n\n48 heimo. MALVACEÆ B. Verho k.ed. Terälehdet kipertyneitä. Heteet\nmonilukuiset, yhdispalhoisia. Hedelmykset useampia pyöryläisesti yhteen\nkasvettuneet vartalon tyven ympäri. Valkuaiseton. Suku. Malva.\n\n\n\n49 heimo. GRUINALES B. Verho poimussa limittäinen. Terälehdet\nkipertyneitä. Heteet määrälukuisia (5 tahi 10, joista jälkimäisistä\n3 tahi 5 väl. ovat ponnettomia), tyveltä yhdispalhoisia. Kota\nmonipesäinen tahi 5 pyöryläisesti yhtynyttä hedelmystä.\n\n1 parvi. Geranieæ. Hedelmänä 3 pyöryläisesti yhtynyttä, valmistuneena\neriävää hedelmystä vartaloillaan pitkän odan päässä kiinni.\nValkuaiseton. Suvut. Geranium. Erodium.\n\n2 parvi. Oxalideæ. Heteitä 10. Kota 5-pesäinen keski-istukoilla, pesät\nmonisiemenisiä. Suku. Oxalis.\n\n3 parvi. Lineæ. Heteitä 4—5. Kota 8- eli 10-pesäinen yhtä monella\nvalikoinnilla, joista joka toinen vaillinainen. Pesät 1-siemenisiä.\nValkuaiseton. Suku. Linum.\n\n\n\n50 heimo. HYPERICINEÆ D. Terä tasamukainen. Heteet monilukuiset,\ntyvestä 3- tahi 5-kimppuisia. Emit useammalla vartalolla. Kota 1- tahi\nmonipesäinen (aitavierien sisään kääntymisestä), pesät useasiemenisiä.\nValkuaiseton. Suku. Hypericum.\n\n\n\n51 heimo. CISTUNEÆ D. Terä tasamukainen. Heteet monilukuiset,\nerinäisiä. Vartalo 1. Kota 1-pesäinen keskilaitaisilla istukoilla tahi\nmonipesäinen keski- istukoilla. Suku. Helianthemum.\n\n\n\n52 heimo. VIOLARIEÆ D. Terä epämukainen (kannustettu). Heteitä 5 miten\nmilloinki liitepontisia. Kota 1-pesäinen laitaistukoilla. Suku. Viola.\n\n\n\n53 heimo. DROSERACEÆ D. Terä tasamukainen. Heteet määrälukuisia, 5 väl.\nuseampaa, erinäisiä. Vartalot useampia. Kota 1- tahi vaillinaisesti\nmonipesäinen laita-istukoilla. Suvut. Parnassia. Drosera.\n\n\n\n54 heimo. SILENACEÆ E. Verholehdet yhdistyneet torvenmoisesti,\nerinäisillä (hampaamaisilla) päillä. Terälehdet yhdenmoisia,\npitkäkantaisia, ynnä kahdesti niin monen lieteen kanssa kiinni\nemin-aluisessa ulottavassa pohjuksessa. Kota 1:llä tahi useammalla\nvaillinaisella pesällä, ylipäästä itsenäisellä keski-istukalla.\n\n1 parvi. Lychnideæ. Kota 3—5-laitainen ja niin monella vartalollaki.\nSuvut. Silene. Melandrium. Viscaria. Lychnis. Agrostemma.\n\n2 parvi. Diantheæ. Kota 2-laitainen ja 2-vartaloinen. Suvut. Dianthus.\nCypsophila.\n\n\n\n55 heimo. ALSINACEÆ E. Verholehdet erinäisiä. Terälehdet tasamukaisia,\nlyhytkantoisia, harv. kannattomia. Heteitä yhtä monta tahi kaksi niin\nmonta, kuin verholehtiä. Kota k.ed. heimossa, mutta itsenäisellä\nistukalla.\n\n1 parvi. Stellarieæ. Kota puhkeava kahta niin monella hampaalla, kuin\nvartaloita on. Apulehdittä. Suvut. Mulachium. Stellaria. Cerastium.\nArenaria.\n\n2 parvi. Alsineæ. Kota yhtä monella laidalla, kuin vartaloitakin on.\nApulehdittä. Suvut. Halianthus. Alsine. Sagina.\n\n3 parvi. Lepigoneæ. Kalvomaisilla apulehdillä. Suvut. Spergula.\nLepigonum.\n\n\n\n56 heimo. ELATINEÆ E. Verho 3—5-halkoinen. Terä yhtä monilehtinen.\nHeteitä sama tahi kahdenkertainen luku. Sikiäinen 3—5-pesäinen\nkeski-istukoilla. Valkuaiseton. Suku. Elatine.\n\n\n3 jakso. Verhohetiöitä.\n\nTerälehdet erinäisiä, lähtevät ynnä erinäisten heteitten kanssa\nverhovaraisesta pohjuksesta. Kolmessa eri luokassa nieluheteisiä,\nsyrjäheteisiä ja pohjaheteisiä.\n\n\n\n\n11 luokka.\n\nNIELUHETEISIÄ.\n\nHeteet lähtevät ohuen pohjuksen ylireunasta verhon nielussa.\n\n\n\n57 heimo. CUCURBITACEÆ A. Kukat erineuvoisia, tav. yhdistyneillä\nterälehdillä. Heteitä 5, osiksi yhdistyneet. Sikiäin 3—8-pesäinen,\nlaita-istukkainen, valmiina kurkka (tahi marja). Suku. Bryonia.\n\n\n\n58 heimo. RIBESIACEÆ A. Terälehdet ja heteet erinäisiä (4 eli) 5.\nSikiäinen 1-pesäinen, valmistuneena marja 2:lla laitaisella istukalla.\nSuku. Ribes.\n\n\n\n59 heimo. RHAMNEÆ A.*) Terälehdet poimussa limittäisiä t. laskuisia.\nHedelmys monipesäinen, kehränsisäinen, erinäinen t. verhopohjaan\nkiinnettynyt, valmistuva kodaksi ja vielä useammin kivimarjaksi, 1:llä\nsiemenellä joka pesässä. Suku. Rhamnus.\n\n(*) Fries’in järestössä pohjushetiöihin ja syrjäpohjaisiin 36:nnen\nheimon edellä kuuluva.]\n\n\n\n60 heimo. SAXIFRAGEÆ C. Verho miten milloinki kiinnittynyt\n2-laitaiseen, 1—2-pesäiseen sikiäiseen. Kota puhkeava 2:ksi\nvartalo-otaiseksi laitapuoliskoksi. Suvut. Saxifraga. Chrysosplenium.\n\n\n\n61 heimo. CRASSULACEÆ C. Sikiäiset yhtä monta kun terälehdetki,\nvalmistuneena 1-pesäisiä, monisiemenisiä erinäisiä kotia (hedelmyksiä),\njokainen omalla vartalollaan. Suvut. Rhodiola. Sedum. Bulliarda.\n\n\n\n62 heimo. LYTHRARIEÆ E. Verho yhdislehtinen, kellomainen tahi\npikarimainen, hammaslaitainen. Kota erinäinen, monipesäinen,\nmonisiemeninen, keski-istukkainen. Valkuaiseton. Suvut. Lythrum. Peplis.\n\n\n\n63 heimo. ONAGRARIEÆ E. Verho suppilomainen, torvellaan kiinnittynyt\nmonipesäisen sikiäisen ympärille. Hedelmä 2—4-pesäinen. Kota\nkeski-istukkainen, Valkuaiseton. Suvut. Oenothera. Epilobium. Circæa.\n\n\n\n64 heimo. HALORHAGEAÆ E. Verho kiinnittynyt 1- tahi monipesäisen\nsikiäisen ympärille. Terälehdet menehtyviä tahi ei ollenkaan. Hedelmä\npuhkeava 1:ksi tahi useammaksi pähkylämäiseksi pesäksi, kuki 1:llä\ntippuvalla siemenellä. Suvut. Myriophyllum. Hippuris.\n\n\n\n\n12 luokka.\n\nSYRJÄHETEISIÄ.\n\nHeteet renkaamaisesti tursuneen pohjuksen ylisyrjässä kiinni.\n\n\n\n65 heimo. POMACEÆ A. Verholiuskat ja terälehdet 5, tasamukaisia.\nHeteitä 20 tahi useampiuki. Sikiäisiä 1 tahi useampia, kiinni\nkasvettuneet verhopohjaan ja ynnä sen kanssa valmistuvat\nomenahedelmäksi. Valkuaiseton. Suvut. Pyrus. Sorbus. Cratægus.\nCotoneaster.\n\n\n\n66 heimo. SENTICOSÆ C. Kukat tasamukaisia. Sikiäiset useampia,\nerinäisiä tahi vajouneet verhopohjaan, valmistuneina 1- tahi\nharvasiemenisiä erinäisiä hedelmyksiä. Valkuaiseton.\n\n1 parvi. Roseæ. Hedelmykset monilukuiset möyheäksi ja marjamaiseksi\nvalmistuvan verhotorven sisässä. Suku. Rosa.\n\n2 parvi. Sanguisorbeæ. Hedelmykset harvalukuiset (1—4), lopulta\nkovettuvan verhon sisällä. Suvut. Agrimonia. Sanguisorba. Alchemilla.\n\n3 parvi. Dryadeae. Hedelmykset monilukuiset, pähkylämäisiä,\n1-siemenisiä, verhosta erinäisellä pohjuksella. Suvut. Rubus. Fragaria.\nComarum. Potentilla, Sibbaldia. Geum. Dryas.\n\n4 parvi. Spiraeeae. Hedelmykset 5—10, kotamaisia, monisiemenisiä,\nerinäisiä. Suku. Spiraea.\n\n\n\n67 heimo. DRUPACEAE D. Terä tasamukainen. Sikiäinen erinäinen kukan\nsisällä, valmistuneena 1-kivinen marja. Suku. Prunus.\n\n\n\n68 heimo. PAPILIONACEAE D. Terä epämukainen, hernekukkahinen.\nPalkohedelmä. Valkuaiseton.\n\n1 parvi. Vicieae. Heteitä 9 yhdessä, 1 erinäinen (kaksikuntaisia).\nPalko toisesta liitteestänsä puhkeava, 1-pesäinen. Sirkukset paksuja,\nmelk. pallopuolikkaisia. [Varsi-lehdet parittaisia, suka- tahi\nkärhipäätöisiä]. Suvut. Lathyrus. Orobus. Vicia. Ervum.\n\n2 parvi. Hedysareae. Heteet kaksikuntaisia. Palko variseva kokonaisna\ntahi nivelittäin [nivelpalko. Varsilehdet päättöparisia]. Suku.\nHedysarum.\n\n3 parvi. Astragaleae. Heteet kaksikuntaisia. Palko toisesta\nliitteestänsä sisään kääntynyt, melk. pesäjakoinen, pitkin puhkeava.\n[Lehdet k. ed. parvessa]. Suvut. Phaca. Oxytropis. Astragalus.\n\n4 parvi. Trifolieae. Heteet kaksikuntaisia. Palko 1-pesäinen. Sirkukset\nohuita [Varsilehdet 3-sormisia]. Suvut. Lotus. Medicago. Melilotus.\nTrifolium.\n\n5 parvi. Genisteae. Heteet yksikuntaisia. Palko ja sirkukset k. ed.\nparvessa. [Varsilehdet 3-sormisia tahi virheellisesti jaottomia].\nSuvut. Ononis. Anthyllis.\n\n\n\n\n13 luokka.\n\nPOHJAHETEISIÄ.\n\nHeteet lähtevät pilkkumaisesta tahi tuntumattomasta pohjuksesta\nverhopohjassa.\n\n\n\n69 heimo. ERICINEAE B. Kukat täysineuvoisia. Terä miten milloinkin\nyhdis- tahi erilehtinen. Hedelmä monipesäinen monisiemenisellä kodalla\ntahi marjalla, ja keski-istukoilla. Wartalo yksinäinen.\n\n1 parvi. Vaccinieae. Hedelmä verhopohjan peitteessä ja sisällä\n(kukan-alainen). Suvut. Vaccinium. Oxycoccus. Myrtillus.\n\n2 parvi. Ericeae. Hedelmä erinäinen, kukansisäinen. Siemenet\nvaipattomia. Suvut. Arctostaphylos. Andromeda. Cassandra. Callum.\nPhyllodoce. Azalea. Rhododendron. Ledum.\n\n3 parvi. Pyrolaceae. Hedelmä erinäinen. Siemenet pitkulaisella\nvaipalla. Suvut. Pyrola. Monotropa.\n\n\n\n70 heimo. EMPETREAE B. Kukat erineuvoisia. Kehä-osat ja heteet\n3-lukuisia. Sikiäinen erinäinen (3-) 9-pesäinen valmistuva niin\nmonisiemeniseksi marjaksiki. Suku. Empetrum.\n\n\n\n71 heimo. EUPHORBIACEAE C. Sikiäinen erinäinen, 2—3-pesäinen,\nkeski-istukkainen, valmistuva 2—3-kyhmyiseksi kodaksi, puhkeava niin\nmonilaitaiseksiki. Siemenet tippuvia, 1—2 kussaki pesässä. Suvut.\nEuphorbia. Mercurialis.\n\n\n\n72 heimo. PORTULACACEAE E. Werho tav. 2-lehtinen. Hedelmänä 1-pesäinen,\nmonisiemeninen, keski-istukkainen kota. Suku. Montia.\n\n\n\n73 heimo. PARONYCHIACEAE E. Werho 5-jakoinen tahi 5-liuskainen.\nWartaloita 2—3. Hedelmänä 1-pesäinen, keski-istukkainen, (Suomen\nkasveissa) 1-siemeninen kota. Suvut. Herniaria. Scleranthus.\n\n\n\n74 heimo. POLYGONEAE E. Kehä 3—6-jakoinen. Hedelmä pähkylämäinen,\nkalvopalteinen tahi kalvoton, 1-siemeninen. Suvut. Polygonum. Rumex.\nOxyria. Koenigia.\n\n\n4 jakso. Wajakukkioita.\n\nKukat vaillinaisia, pohjuksettomia ja sikäli terälehdettömiäki,\nainoastaan yksipuolisella suomuisella talli muunlaisella kuvulla.\n\n\n\n\n14 luokka.\n\nSUOJUSKUKKAISIA.\n\nKupu yksipuolinen monesta pyöryläisesti yhtyneestä lehdestä.\n\n\n\n75 heimo. THYMELEAE A. Kupu torvellinen, poimussa limiliuskainen.\nHeteet kaksi niin monta, kun kupuliuskat, lähtevät kuvun torvesta.\nSikiäinen erinäisnä kuvun sisällä, 1-pesäinen, rippusiemeninen. Suku.\nDaphne.\n\n\n\n76 heimo. ELAEAGNEAE A. Kupu poimussa limiliuskainen. Heteet istuvat\nnielussa. Sikiäinen erinäisnä, valmistuneena kivimarjan tapainen\nmehevän kuvun ja pähkylämäisen, 1-siemenisen hedelmän yhteen\nkasvettumisesta. Suku. Hippophaë.\n\n\n\n77 heimo. ULMACEAE E. Kukat täysineuvoisia. Sikiäinen erinäisnä,\n2-vartaloinen, valmistuneena 1-pesäinen, 1-siemeninen, litteä\nsiipisiemen. Suku. Ulmus.\n\n\n\n78 heimo. URTICACEAE E. Kukat erineuvoisia, 1-vartaloisia. Hedelmä\npähkylämäinen, 1-siemeninen. Suvut. Humulus. Urtica.\n\n\n\n79 heimo. CHENOPODIACEAE E. Kupu ruohomainen, verhomainen. Heteet kuvun\npohjasta lähteviä. Hedelmänä kalvomainen, 1-siemeninen, puhkeamalla\nvariseva siemenrakko. Suvut. Atriplex, Blitum. Chenopodium. Sahata.\nSalicornia.\n\n\n\n\n15 luokka.\n\nNORKKOKUKKAISIA.\n\nKukat erineuvoisia yhdistyneet norkoksi suomuisella t. muunlaisella\nkuvulla.\n\n\n\n80 heimo. CUPULIFERAE B. Kukat yksikotisia. Emikukan kehä yhteen\nkasvettunut 2—6-pesäisen sikiäimen kanssa. Hedelmä valmistuneena\nkeskieräisyyttä 1-pesäinen, 1-siemeninen pähkinä, yltä yleensä\nt. pohjallaan norkkosuomuista muodostuneen kehtokannan sisäinen.\nValkuaiseton. Suvut. Quercus. Corylus.\n\n\n\n81 heimo. SALICINEAE D. Kaksikotisia. Norkot (palmut) limittäisiä,\nyksinäisiä suomuja, pisamaista t. tuuttimaista varjosainetta\nvälikulmissa. Hedelmänä 1-pesäinen, 2-laitainen, laitaistukkainen kota\nmonilukuisilla haivensiemenillä. Valkuaiseton. Suvut. Populus. Salix.\n\n\n\n82 heimo. BETULINEAE E. Yksikotisia. Hedenorkot yhdistettyjä,\nkilpimäisiä suomuja, 1—3-kukalliset. Eminorkot varjottomilla suomuilla.\nSikiäin 2-pesäinen ja 2-siemeninen. Hedelmä (siemen) kalvopalteinen t.\npähkylämäinen, puhkeamatta variseva. Valkuaiseton. Suvut. Betula. Alnus.\n\n\n\n83 heimo. MYRICACEAE E. Norkot yksinäisillä suomuilla. Eminorkot\npienoisilla suomuloilla varjo-aineena. Käpyhedelmä pienoisilla\n1-siemenisillä kivimarjasilla. Suku. Myrica.\n\n\n\n84 heimo. CONIFERAE E *). Hedekukat varjottomina käpyinä t.\nmykeröinä. Emikukat mykerössä t. yksinäisiä, valmistuneena suomuisia\nt. marjamaisin käpyjä 1-siemenisillä pähkylämäisillä hedelmillä. —\nHavupuita. Suvut. Pinus. Juniperus. Taxus.\n\n*) Herb. Mus. Fenn. 86 heimo.\n\n\n\n\n16 luokka.\n\nKEHÄTTÖMIÄ.\n\nKukostus varjoton ja perätön lehtihangassa.\n\n\n\n85 heimo. CALLITRICHINEAE C. Heteitä 1. Sikimö 4- kyhmyinen ja\n4-pesäinen, 1-llä siemenellä joka pesässä, 2-vartaloinen. Suku.\nCallitriche.\n\n\n\n86 heimo. CERATOPHYLLEAE E*). Ponnet 12—16, 2-pesäisiä, palhottomia,\nmonilehtisen varuksen sisällä. Sikimö 1-siemeninen, valmistuneena\npähkylämäinen. Wartalo 1. Valkuaiseton. Suku. Ceratophyllum.\n\n*) Herb. Mus Ecun. 84 heimo.\n\n\n\n\n\nB. SIRKATTOMIA.\n\n\nNäillä kasveilla ei ole varsinaisia siemeniä, ainoastaan ituhiukkoja,\njotka eivät idä sirkkalehdillä tahi tavallisella idulla. Niitä sanotaan\nmyös salasiittiöiksi, koska niillä ei ole ilmeisiä siittimiä (paitsi\nsammalkasveilla, joissa isonnuslasi osottaa siittimille vastaavia\nosia). Solukkoisiksi nimitetään niitä, kun niiden aine on pelkkää\nsolukkoa ilman nestesuonitta (paitsi juuri muutamissa).\n\n\n\n\n\nIII. ERIVARTISIA.\n\nJoilla on eri juuri ja varsi, jälkimäinen lehditetty tahi itse\nlehtimäinen ja vehreä.\n\n\n\n\n17 luokka.\n\nKORTTEISIA.\n\nSelvillä nestesuonilla. Erottamattomilla t. epäselvillä siittimillä.\n\n\n\n87 heimo. CHARACEAE**). Läpikuultavia, levämäisiä, härkylä-haaraisia\nkasveja. Luultavina heteinä keltaisia tahi punaisia pirpuloita. Emit\nkierteisjuomuisia, itimillä täytetyllä siemenikköjä milloin yhdellä\nvarrella heteentapaisten pirpulain kanssa (yksikotisia), milloin eri\nvarrella (kaksikotisia). Suvut. Nitella. Chara.\n\n**) Tämä heimo tavataan Fries’in järestössä ilmisiittiöihin luettuna ja\non asetettu Ceratophylleae heimoa seuraamaan. Samoin tavataan seuraava\nEquisetaceae heimo ilmisiittiöiden seassa Coniferae heimon jälestä.\nHerbarium Musei Fennici, jota tässä olemme seuranneet, asettaa ne\nsalasiittiöiden alkuun, koska niillä ei ole minkäänlaista yhteisyyttä\nilmisiittiöiden kanssa.\n\n\n\n88 heimo. EQUISETACEAE. Heteettömiä. Latvatähkäisenä kukostuksena\nkiehkuroittain istuvia kilpimäisiä suomuja, joiden aluspuolla\nsiemeniköt tavataan monilukuisilla itimillä 4:ssä kierteisessä\njoustimessa. Suku. Equisetum.\n\n\n\n89 heimo. POLYPODIACEAE.\n\nA. — POLYPODIEAE. Varsilehdet poimussa vastakierteisiä, valmistuneena\nsiemenryhmät lehden aluspuolella, harvemmin laidassa, joustavan renkaan\nsisällä. Suvut. Polypodium. Woodsia. Aspidum. Polystichum. Cystopteris.\nAsplenium. Pteris. Struthiopteris. Allosorus.\n\nB. — OPHIOGLOSSEAE. Siemenlaite yksi- tahi toiskertaisessa tähkässä\nrenkaattomista siemenitiöistä. Varsilehti poimussa suora. Suvut.\nBotrychium. Ophioglossum.\n\n\n\n90 heimo. MARSILEACEAE. Lehdet yksivaraisia, liereitä. Ituhiukat\nkahdenlaisia, hienompia ja järeämpiä lehdenkannallisessa tahi\n-kantaisissä siemeniköissä. Suku. Isoëtes.\n\n\n\n91 heimo. LYCOPODIACEAE. Yksivaraisten litteäin lehtien peittämiä\nvarsikasveja. Siemeniköt lehtien tahi tähkäsuomuin hangassa, puhkeavat\npoikkiluomaisesti. Suvut. Lycopodium. Selaginella.\n\n\n\n\n18 luokka.\n\nSAMMALKASVEJA.\n\nAine solukkainen, ainoastaan merkiksi nestesuonia. Siittimet\nkaksipuolisia.\n\n\n\n92 heimo. BRYACEAE. Siemenikköin keskinasta miten milloinki selvä,\nja kansi variseva jo sitä ennen tuntuvalta, enimmiten hampaalliselta\nsuulta. Lakki lopulta tyvineen eriävä pohjustupesta ja jonkun ajan\njälkeenpäin pysyvä siemenikön päässä. Siemenet aina ilman joustimitta.\n\nA. — BRYEAE. Siemenikkö aina kokonainen, jaoton, varisevalla kannella.\nLehtisilmukset pitkänomaisia, pyöreitä tahi kulmikkaita, enimmiten\nkeskilehteä pitkin suonentapaiseksi supistuneita.\n\n1 parvi. Hypneae. Vuosikasvannoista haarovia, tav. suikertavia, väl.\ntupastavia, pystönäisiä sammalia. Siemennys lehtihangassa sivulla.\nSiemenikkö kahdenkertaisella suuhineella (paitsi Leucodon'illa). Suvut.\nHypnum. Leskea. Climacium. Neckera. Anomodon. Leptohymenium. Leucodon.\n\n2 parvi. Fontinaleae. Sekahaaraisia, enimmiten laijehtivia vesisammalia\n3-suuntaisilla lehdillä, varren sivuisilla siemennyksillä ja\nkahdenkertaisella suuhineella. Suvut. Fontinalis. Dichelyma.\n\n3 parvi. Bryineae. Pystöisiä sammalia. Siemenikkö latvassa\npitkäläisellä perällä yksinänsä tahi sivuhyötiäisillä tyvessä\n(usein pidemmät itseä hedelmäperää), tav. tasamukainen, munapyöreä,\npitkulainen tahi perunamainen kahdenkertaisella harv. yksinäisellä\nsuuhineella. Suvut. Cinclidium. Mnium. Aulacomnion. Timmia. Bryum.\nTetraphis.\n\n4 parvi. Meesieae. Monivuotisia suosammalia mikä lyhemmällä, mikä\npidemmällä, mikä pitkälläki varrella, vinosti perunamaisella, sivuun\npäin käyristyneellä siemeniköllä ja kahdenkertaisella suuhineella.\nMuuten k.ed. parvi. Suvut. Meesia. Paludella.\n\n5 parvi. Splachneae. Suosammalia erittäinki vanhoilla sonnikoilla.\nLehdet ohuita, läpihohtavia. Siemenikkö pystöinen, tasamukainen,\nvastokukkuraisen, palleromaisen tahi lakkamaisen lisäkkeen päällä.\nSuuhineena yksinäinen hammaskiehkura. Lakki pieni, hattumainen. Suvut.\nSplachnum. Tayloria. Dissodon.\n\n6 parvi. Funarieae. Yksivuotisia, enimmiten yksi-varaisia,\nlyhytvartisia sammalia, isosoluisilla lehdeillä, perunamaisella\nsiemeniköllä ja kahdenkertaisella tahi puuttuvalla suuhineella.\nLakki nuorempana pullakka, miten milloinki kulmikas. Suku. Funaria.\nPhyscomitrium.\n\n7 parvi. Polytricheae. Monivuotisia sammalia pidemmällä, enimmiten\nyksinäisellä varrella. Siemenikkö pitkäperäinen lyhythampaisella\nkiehkuralla kiinni piukassa suuaukon kattavassa kalvossa. Suvut.\nPolytrichum. Catharinea.\n\n8 parvi. Buxbaumieae. Lyhytvartisia tahi varrettomia sammalia, isolla\nvinolla, pohjalta kuplivalla, latvempaa hoikkenevalla siemeniköllä.\nSuuhine kahdenkertainen, ulkopuolinen usein epäselvä, sisämäinen\nkeilamaisna kalvona. Suku. Buxbaumia.\n\n9 parvi. Bartramieae. Tupastavia sammalia pitkyräisellä varrella,\nmelk. palleromaisella, vinohkolla siemeniköllä, yksinäisellä tahi\nkahdenkertaisella suuhineella ja sivupuolisella lakilla. Suvut.\nBartramia. Conostomum. Catoscopium.\n\n10 parvi. Orthotricheae. Tupastavia, haarovia sammalia lyhytvartisilla,\npystöisillä, tasamukaisilla latva-siemeniköillä, kahdenkertaisella\ntahi yksinäisellä, harv. puuttuvalla suuhineella. Lakki hattumainen\n(Zygodon'lla sivupuoli), tav. uurtoinen, usein karvainen. Suvut.\nOrthotrichum. Coscinodon. Zygodon.\n\n11 parvi. Encalypteae. Miten milloinki haarovia sammalia\npitkävartisilla, pystöisillä, tasamukaisilla, liereillä siemeniköillä\ntukkunaan keilamaisen, kokonaisen (halkeamattoman), kaljun lakin\nsisässä. Suku. Encalypta.\n\n12 parvi. Pottieae. Pieniä yksivaraisia tahi jonkun sivuhyötiäisen\nhaarottamia sammalia isosoluisilla lehdillä, peräkkäällä, pystöisellä,\ntasamukaisella siemeniköllä, puuttuvalla tahi yksinäisellä\nhammaskiehkuraisella suuhineella ja sivupuolisella lakilla. Suku.\nPottia.\n\n13 parvi. Grimmieae. Tihutupastoisia, haarovia, enimmiten\nruosteenkarvaisia sammalia, tihkeillä, pienisoluisilla, usein\nvaaleapäisillä lehdillä, pystöisellä, tasamukaisella latvasiemeniköllä,\nyksinäisellä tahi puuttuvalla suuhineella, hattumaisella, sileällä ja\nkierällä, alta tav. liuskaisella, väl. sivupuolisellaki lakilla. Suvut.\nHedwigidium. Grimmia. Racomitrium.\n\n14 parvi. Trichostomeae. Yksivartisia tahi haarovia, pystöisiä\nsammalia pitkäperäisellä latvasiemeniköllä. Suuhineena yksinäinen\nkiehkura 32:lla yhteen kiertyneellä tahi erinäisillä ja parittaisilla,\nhapsimaisilla hampailla. Lakki sivupuoli. Suvut. Tortula. Desmatodon.\nTrichostomum. Distichium.\n\n15 parvi. Dicraneae. Yksivartisia tahi haarovia, tav. tupastavia\nsammalia erillisillä, tav. soukilla, vehreillä, suonikkailla lehdillä,\njoiden aine on tihkeätä, epätasaista solukkoa. Siemenikkö 16:lla\nkeskimaihin halkopäisellä hampaalla. Suvut. Ceratodon. Leucobryum.\nDicranum. Trematodon.\n\n16 parvi. Fissidenteae. Litteävartisia sammalia kaksisuuntaisilla\nvarren kulmasta lähtevillä lehdillä, joiden vastalaskuisesti\nkahdenkertainen alapuoli sisältää lähimäisen lehden ja hedelmäperän\ntyvipuolen. Siemenikkö k.ed. parvessa. Suku. Fissidens.\n\n17 parvi. Weissieae. Pieniä harv. tuumankaan pituisia, yksivartisia\ntahi haarovia, väl. tupastavia sammalia pitkämäisellä, hedelmäperällä,\ntasamukaisilla, pystöisillä siemeniköillä. Suuhine k.ed. parvessa,\nharv. hampaaton. Lakki sivupuoli. Suku. Weissia. Seligeria.\n\n18 parvi. Gymnostomeae. Enimmiten tupastavia ja haarovia, harv.\nyksivartisia sammalia soukilla lehdillä, pystöisellä siemeniköllä,\nhampaattomalla suuhineella, hattumaisella lakilla. Suku. Schistostega.\n\n19 parvi. Phasceae. Tavallisesti pieniä ja us. järin pieniä sammalia.\nSiemeniköt eivät aukea kannella, vaan putoavat kokonaisina. Suku.\nPhascum.\n\nB. — SPHAGNEAE. Pehmeitä, vehreänhallavia, valkoisia tahi punertavia\nsuosammalia tukkoisilla haarukoilla. Lehdet suonettomia väänteisillä\ntahi kierteisillä silmuksilla. Siemeniäkö pitkänomainen tahi pyöreähkö\nlitteämäisellä varisevalla kannella, suuhineeton. Lakki päältä päin\nepäsääntöisesti puhkeava. Ilman varsinaista hedelmäperää, ehkä pidennyt\nkukkaperä kohottaa siemenikön valmistuneena. Suku. Spliagnum.\n\nC. — ANDREAEEAE. Musevia tahi ruosteenkarvaisia, tukkuisia\nkivisammalia. Lehdet k. A-jaossa. Siemenikkö jakauva neljään eri\nlaitaan, joiden välistä siemenet lähtevät ja jotka päästään ovat\neriämättömässä kannessa kiinni. Suku. Andieaea.\n\n\n\n93 heimo. HEPATICAE.\n\nSiemenikkö puhjenneena 2-, 4- tahi useampiliuskainen, kanneton ja\nsuuhineeton (parissa suvussa sen latvapää kuitenki varisee kannen\ntapaan, ehkä se ei ole millään havaittavalla liitteellä erotettu). Lakki\npuhkeava päästä ja pysyvä paikallaan, ei siementen kanssa lähtevä.\nSiemenet joustimilla sekoitetut.\n\nA. — JUNGERMANNIEAE. Siemenikkö yksinäinen, pystöperäinen, tav.\nepätasaisesti 4-jakoinen tahi 4-liuskainen.\n\n1 parvi. Gymnomitrieae. Suvut. Gymnomitrium. Sarcoscyphus. Alicularia.\n\n2 parvi. Jungermamideae. Suvut. Plagiochila. Scapania. Jungermannia.\nSphagnoecetes. Liochlaena. Lophocolea. Harpanthus. Chiloscyphus.\n\n3 parvi. Trichomanoideae Suvut. Calypogeja. Lepidozia. Mastigobryum.\n\n4 parvi. Ptilidieae. Suku. Ptilidium.\n\n5 parvi. Platyphylleae. Suku. Radula.\n\n6 parvi. Jubuleae. Suvut. Lejeunia. Frullania.\n\n7 parvi. Codonieae. Suku. Fossombronia.\n\n8 parvi. Haplolaeneae. Suvut. Pellia. Blasia.\n\n9 parvi. Aneureae. Suku. Aneura.\n\n10 parvi. Metzgerieae. Suku. Metzgeria.\n\nB. — MARCHANTIEAE. Useampia siemenikköjä peräkkäin pohjuksen sisällä,\njotka puhkeavat moniliuskaisesti tahi kannen tapaisesti. Suvut.\nMarchantia. Preissia. Fimbriaria.\n\nC. — RICCIEAE. Siemeniköt palleroisia, perättömiä, varren pintakeden\nalla. Suku. Riccia.\n\n\n\n\n\nIV. SEKOVARTISIA.\n\nJuuri, varsi ja lehdet seoin (harvoin vehreitä).\n\n\n\n\n19 luokka.\n\nLEVIÄ (algae).\n\n\nKasvieloinen rakento voittopuolella juuren, varren ja lehtien\ntoisistaan eroamatta. Ottavat ravintonsa vedestä joko suorastaan tahi\nilmasta imemällä. Useammalla eri heimolla.\n\n\n\n\n20 luokka.\n\nSIENIÄ (fungi).\n\n\nSiemennys voiton päällä. Elävät siitä pilaantuneesta, kivuloisesta\naineesta, jonka varassa ovat siinneet ja kasvavat.\n\n\n\n\n\n\n\nSUOMEN KASVISTO luontais-järestössä.\n\n\n\n\nI. YKSISIRKKAISIA.\n\n\n\n1 heimo. GRAMINEÆ (heinäkasveja).\n\n\n\n1 jako. Clisantheæ.\n\n\n1 parvi. Nardeæ.\n\n1. NARDUS. Ukonparta.\n\nN. stricta. — Tähkä sukamainen, kierä yhdäppäinen. — ♃ 7. Kost. niit.\ntav. (E.— Lv.) Tönkeä, sitkeä, vaikea-niittoinen, sukamainen heinä;\njuuri kimputta, suikertava.\n\n\n2 parvi. Phalarideæ.\n\n2. ANTHOXANTHUM. Simake.\n\n1. A. odoratum. — Röyhy kaita, tähkämäinen t. soikea; neuvottomat\nsivukukat pyöreämäisiä, tylppäpäisiä, pitkällä selkävihneellä. - ♃ 5,\n6. Niit. tav. (E.— P.) Hyvähajuinen heinä; röyhy lop. kellankiiltävä,\nväl. isompi ja epätasaisesti ryhmäinen.\n\nMuist. Sangen hyvä ruoho hakamaissa etenki keväällä. Nutuilla se on\nvarhain niitettävä, muuten kuihtuu; eikä eläimet myöhemmin siitä\nhuolikkaan. Kylvöheinänä siis on paras sekoittaa se varhaisiin\nkeväkasveihin, jos ei tahdota peräti erinään kylvää.\n\n3. HIEROCHLOA. Gmel. Maarianheinä.\n\n1. H. australis RS. Eteläinen maarianheinä. — Röyhy vähän hajallinen,\nhaarat kieriä, paitsi juuri puikeitten tähkyläin alipuolella\nkarkeakarvaiset; helpeet karvalaitaisia, keskimäisessä kukassa keikkeä\nselkävihne, alisessa lyhyt niskavihne; lehdet litteitä, kortta\nleveämmät. — ♃ 3, 6. Varjoisilla niit. harv. (T.— K.H.) Aluslehdet\npidempiä, yli linjan levyiset.\n\n2. H. borealis RS. Hyvähajuinen maarianheinä. — Röyhy hajallinen,\nhaarat ylt'yli kieriä; tähkylät puikeita; helpeet karvalaitaisia,\nvihneettömiä, t. hyvin lyhyellä latvavihneellä; lehdet litteitä, kaksin\nkortta leveämmät. — ♃ 5—7. — β firma Nyl.: kukissa lyhyt niskavihne,\nlehtitupet karheita. Kosteilla niit. (E.— Lv. — β K.) Hyvähajuinen\nheinä ruskeankeltaisilla kiiltävillä, 2:n linjan pituisilla tähkylöillä\nsuikertavalla juurella. — H. odorata Wg. Holcus od.\n\n3. H. alpina RS Lapin maarianheinä. — Röyhy suppea, haarat ylt'yli\nkieriä; tähkylät nuorempina pitkulaisia; kumpikin alinen kukka\nkarvalaitainen, ulottavalla polvisella selkävihneellä; lehdet kortta\nleveämmät. — ♃ 7, 8. Tunturitien. harv. (L. Lv.) Rönsylehdet m.\nrihmamaisia. — Aira Liljebl. Holcus. Sv. B.\n\n4. DIGRAPHIS Trin. Helpi.\n\n1. D. arundinacea Trin. — Röyhy kukkiessa avoin, haarat tiheäkukkaisia;\nneuvottomat kukat suomumaisia, pitkäkarvaisia. — ♃ 7, 8. Rant. tav.\n(E.— Lv.) 2—3:n kyynärän pituinen, leveälehtinen punerva-röyhyinen\nheinä. — Phalaris. Arundo colorata Sv. B. Baldingera Fl. Wett.\n\n\n3 parvi. Alopecureæ.\n\n5. PHLEUM. Tähkäheinä, tähkiö.\n\n1. P. alpinum. Tunturitähkiö. — Tähkä soikea — pitkulainen, liereä;\nsuka m. poikkipäisen kaleensa pituinen; ylinen lehtituppi pullakka.\n— ♃ 7. Tunturikasvi yl. (P.— Lv.) Tähkä lyhempi, mutta paksumpi k.\nseur., toisinteleva palleroisena ja liereänä, punasinervä. Suka aina\nkarkeahko, harvoin vaan on siinä muutamia karvoja tyvellä.\n\n2. P. pratense. Nurmitähkiö. — Tähkä liereä; kaleet poikkipäisiä,\nkarvaselkäisiä tav. paljon lyhemmällä sualla kun itse akana; ylinen\nlehtituppi liereä. — ♃ 5, 7. Niit. tav. (E.— P.) 2—5:n vaaksan\npituinen, vehreällä m. sormenpituisella tähkällä; mutta kuivissa\npaikoissa matalampikorsinen, l—1½:n tuuman pituisella tähkällä, ja\nsilloin useammin juurimukulalla.\n\nMuist. Kylv. parhaiten alanko-niittuihin maan valmistettua sitä ennen\nm. kuin pelto. Palkitsee hyvin viljeliän kustannukset. Siemenet koota\nhelpommat kun muiden heinälajien. Joutuvat elokuussa, ja kootaan heinän\nleikkaamalla ja tappamalla kuin muidenki laihoin. Puhdistetaan sitte\nseulomisella, ja kylvetään joko yksin tahi ynnä syys- tahi kevä-touvon\nkanssa (harvaltaan) 15—20 naulaa tynnyrin alalle. Jyrällä silitellään\nsitten ensin äestetty pelto. Kylväminen käy myös laatuun sannan seassa.\n\n6. ALOPECURUS. Puntarpää.\n\n1. A. geniculatus. Suo-puntarpää. — Tähkä liereä tylppäpäisehkö; kaleet\nvaan kannalta yhtyneet, tylppäpäisiä, karvaselkäiset, kukan pituiset;\nkorsi tyveltä koheneva, t. epärento; juuri hapsinen, monivuotinen. — ♃\n6, 7. — β fulvus Sm. ponnet kellerviä; vihne tähkäsisäinen. Wet. paik.\nyl. — β tav. vedessä. (E. — Lv.) Tähkä tav. hiirenkarvainen, ponnet\nvaaleankeltaisia, lop. ruskeita: β:n tähkä vehreänkeltainen, korsi\nrennompi.\n\n2. A. pratensis. Nurmi-puntarpää. — Tähkä liereä, tylppäpäinen; kaleet\nyhdessä keskustaan asti, suippoja, höyteät, kukkaa pidemmät; korsi\npysty; juurakko monivuotinen. — ♃ 6, 7. — β nigrescens Ands. (alpestris\nWg) korsi ja lehdet kaljuja; ylinen lehtituppi 3:in kerroin lehteä\npidempi. — γ nigricans Horn. juurakko iaajasti suikertava, erinäisillä\nversolehdillä; tähkä lop. musteneva. Kost. niit. tav. (A. — Pe. — β A.\nU. — γ A. — U. L.) Tähkä pehmeän höyteä, usein sormenpituinen, β:n m.\nkahta lyhempi. Toisint. pidemmällä tahi lyhemmällä kukkavihneellä.\n\nMuist. Hyvä heinälaji; kylv. parahiten alankoon hyvään maanlaatuun.\nTaidetaan niittää varhain ja useamman kerran yhtenä kesänä ja on ehkä\nparas kaikista kotimaan heinälajeista. Se säilyy heinämadoiltaki, kun\nmuita turmelevat. Hevoiset sitä vanhempana ei mieluisesti syö, pitää\nsiis nuorena niitettämän rehuksi, ennenkun on kypsyttänyt siemenensä,\njoiden kokoamiseksi jätetään eri muru.\n\n\n4 parvi. Sesleriaceae.\n\n7. SESLERIA Scop. Lupikka.\n\n1. S. coerulea Ard. — Tähkä puikea — pitkänpyöreä; tähkylät\n2—3-kukkahisia, ulkohelpeen latvassa 3—4 lyhyttä vihnettä; lehdet\nlitteitä. — ♃ 4, 5. Kost. niit. (A.) Tähkä pähkinän-kokoinen, sininen,\nharv. vaaleankeltainen. — Cynosuras.\n\n\n5 parvi. Paniceae.\n\n8. SETARIA PH. Pantaheinä.\n\n1. S. viridis PB. — Röyhy tähkämäinen m. liereä; varussukaset karheita\nylöspäisistä piikeistä. — ☉ 7, 8. Viljelömaissa harv. (Ke.) Tähkä\nvehreä.\n\n\n\n2 jako. Eyryantheae.\n\n\n1 parvi. Agroslideae.\n\n9. MÜHLENBERGIA Schreb. Hajuheinä.\n\n1. M. pendula Trin. — Röyhyssä pitkäveteiset yhtäällisesti nuokkuvat\nhaarat; lehdet leveitä, liereä-tupellisia, kieleke pitkäveteinen. —\n♃ 7, 8. Varj. (U.) 2—5 jalan pituinen heinä; röyhy 1—2-vaaksainen,\nruohonpäinen; lehdet 5—7 linjan levyiset. Hyvähajuinen niinkuin Milium\nja Anthoxanthum. — Agrostis suaveolens Blytt. Blyttiä Fr. Cinna expansa\nLink.\n\n10. MILIUM. Tesmä.\n\n1. M. effusum. — Röyhy iso, hajallinen, haarat velttoja,\nharvakukkahisia, kaljuja; tähkylät puikeita; korsi ja lehtitupet\nkaljuja. — ♃ 7. Leht. (E. — Lv.) 5—4 jalanpituinen, leveälehtinen,\nhyvähajuinen heinä.\n\nMuist. kylv. parahiten metsäniituille. Parhaimpia heinälajeja, vaan\nunohdettu niittuviljennössä, kenties sentähden, ettei menesty hyvin\naukeilla, kun vaatii varjoa tarpeeksensa.\n\n11. AGROSTIS. Rölli.\n\n† Kukassa ainoastaan ulkohelve; sisämäinen vähän t. ei ollenkaan\nvalmistunut: Trichodium Mich.\n\n1. A. canina. Arorölli. — Röyhy nuorempana veltto, kukattoman aikansa\nsupistunut, haarat pitkäveteisiä karheita ja monikukkahisia; kukassa\ntav. keikkeä selkävihne; aluslehdet rihmamaisia, vastalaskuisia. — ♃\n6, 7. Kost. niit. ja lait. tav. (E. — L.) Röyhy ruskea, varjopaikoissa\nväl. keltainen; toisinto: pallida.\n\n2. A. rubra Wg. ja Fr. Ruseva rölli. — Röyhy pysty, pidempien alisten\nhaarain takia keilamainen, kukkimisen jälkeen ei supistunut, tav.\nkarhea-haarainen, kukissa keikkeä selkävihne; aluslehdet varsilehtiä\nkaidemmat. — ♃ 7, 8. Tunturikasvi kost. paik. (L. Lv.) Jalanpituinen,\nröyhy avoin, hiirenkarvainen; aluslehdet leveämmät ja litteämmät kun\nedell.; tähkylät epäkokoisia. — A. borealis Hn. A. alpina Wg. Fl. L.\n(eri muodostuma).\n\n†† Kukka kahdella täydellisellä helpeellä: Vilfa PB.\n\n3. A. vulgaris With. Nurmirölli. — Röyhy harv. hajallinen, pidempien\nkeskihaarain takia puikea, kukkimisen jälkeenki yhtä avoin; kaikki\nlehdet litteitä, kieleke lyhyt typäkkä. — ♃ 6, 7. Niit. tav. (A. —\nP.) Röyhy tav. ryhevä, sen siirottavat haarat ja haarukat kaljuja t.\nkarheahkoita, tähkylät hyvin vähäisiä. Sekä tällä että seuraavalla on\ntav. suikertavia lehtiversoja tyvellä. — A. stolonifera α. L. Fl. Sv.\nA. rubra Wg. Fl. Sv.\n\n4. A. stolonifera. Rönsyrölli. — Röyhy alisten pitkäveteisten haarojen\ntakia keilamainen, kukkimisen jälkeen supistunut; kaikki lehdet\nlitteitä, pitkäveteisillä pitkulaisilla kielekkeillä. — ♃ 6, 7. Kost.\nniit., merenrant. tav. (E. — Lv.) Ilöyhyn haarat tav. karheita; paljon\ntoisinteleva. 5. 4. spica venti k. Apera.\n\n12. APERA Adans. Luoho.\n\n1. A. spica venti PB. — Röyhy ryhevä-hajallinen, nuokahtava; vihne\nmonin kerroin helvettä pidempi; ponnet tasakaitaiset, pitkulaiset. —\n☉ 7. Pelt. tav. (E. — P.) Röyhy iso, vaalean-vehreä, harv. ruskea. —\nAgrostis.\n\nMuist. Kasvaa rikkaruohona laihoissa, kun on pelto kehnosti ruokottu.\nKukkaröyhyllä painetaan villaista vehreäksi, kun painettava ensin\npeitotaan aluna-vedessä ja sitte keitetään puhtaassa.\n\n13. CALAMAGROSTIS Roth. Kastikka.\n\n† Wihne lähtee helpeen tyvipuolelta ja on keskeltä keikkeä: Dejeuxia B\nB.\n\n1. C. sylvatica DC. Ahdekastikka. — Röyhy pysty, avoin; kaleet\nsuikeita, suipukoita; kukkavihne ulottuva paljon yli kaletten;\npohjuksen karvat ulottuvia kukan keskustaan. — ♃ 6. Kivikkomäissä.\ntav. (E. — P.) 3—4 jalan pituinen tönkeä heinä. — Agrostis. Arundo Wg.\narundinacea Roth. Muist. kylv. eduin kivimäkiin; antaa nuorena hyvää\nrehua. Mukava piipunpuhdistimeksi.\n\n2. C. lapponica Hn. Lapinkastikka. — Röyhy tav. kaita, m.\ntähkämäinen, pysty; kaleet suikeita, tylppäpäisiä t. lyhytnirkkoja,\npidemmät helpeitä karvoineen; vihne ja karvat helpeen pituisia t.\nvähän pidempiä. — ♃ 7, 8. — β substrigosa W. Nyl. Tunturitien.\n(P. — Lv.) Röyhy tuskin sormenpaksuinen, puna-sinervä, m. kahta\nisommista tähkylöistä kun edell. Wihne vähemmän keikkeä kun muiden\nosakuntaistensa.\n\n3. C. chalybea Fr. Metsäkastikka. — Röyhy pysty, aukea; kaleet leveän\nsuikeita, suippoja, vilmeen pituiset, ei paljon kukkaa pidemmät; karvat\nhelpeitä lyhemmät. — ♃ 6, 7. Kuiv. paik. harv. (Lv.) Tähkylät vehreän\nja ruskean pilkulliset, pienemmät, kun muiden osakuntaistensa; toinen\nkale vähän pidempi, toinen hiukka lyhempi helpeitä, molemmat suippoja,\nodattomia. — Arundo sylvat. β Wg.\n\n†† Vihne suora helpeen selästä t. niskasta lähtevä.\n\n4. C. stricta Hn. Luhtakastikka. — Röyhy pysty, haarat kukkiessa m.\nuloskohtaiset, lyhyet; kaleet suikeita, lyhyen suippoja; vihne helpeen\npituinen t. vähän pidempi, keskustan alipuolelta lähtevä; karvat\nhelvettä lyhemmät; korsi m. kalju. — ♃ 6, 7. — β elatior Hn. kahta\npidempi, röyhy iso, veltohko. Kost. niit. — β ruoh. rant. (E. — L. —\nβ P.) 2—4 vaaksan pit. heinä; röyhy kapea, hiirenkarvainen; lehdet\nsoukkia, pian kipertyviä; korsi väl. karhea ylempätä. — Arundo stricta\nTimm. A. neglecta Ehrh. ja Fr.\n\n5. C. strigosa Hn. Sinervökastikka. — Röyhy pysty, soukka ja tiheä,\nhyvin karheahaarainen; kaleet pitkäsuippoisia; vihne ja karvat\ned.; korsi ylempää karhea. — ♃ 7, 8. Rant. harv. (L.) On edellisen\nmuotoinen, multa röyhyn haarat paljon karheampia ja kaleet kärkisempiä;\nkarvat ulottuvina yli puolen helvettä, väl. ylemmäksiki.\n\n6. C. Hartmaniana Fr. Rantakastikka. — Röyhy pysty, aukea, kukittua\nsuppea; kaleet suikeita, nirkkoja; ulkohelve selkävihneinen; vihne\nvähän pidempi, karvat vähän lyhemmät helvettä; lehdet soukkia (1—2\nlinjan lev.), väleen kipertyviä. — ♃ 7. Kost. rantaniit. (L.) Ei eroa\nseur. lajista, jos ei vähän soukemmalla sinipunervalla röyhyllä,\nsuipommilla kaleilla ja lyhemmillä karvoilla. — C. ambigua Hn.\n\n7. C. Halleriana DC. Törmäkastikka. — Röyhy hajallinen, veltohko ja\nharva; kaleet suikeita, nirkkoja; vihne helpeen keskustasta, kukan\npituinen niinkuin karvatki, t. vähän pidempi; lehdet soukkia (1½ —\n3-linj.). — ♃ 7. Kost. niit., rant. j.m. (K.) Ei paljon seur. lajista\neliminoinen, kuitenki vähemmillä röyhyllä ja tähkylöillä; lehdet\nsoukempia; väl. niin C. lanceolata'n muotoinen, että vihne on pian\nainoana erotuksena. — C. pseudophragmites Reich. β, C. pulchella Bl. N.\nFl.\n\n8. C. phragmitoides Hn. Ruokokastikka. — Röyhy hajava, latvoin\nnuokkuva; kaleet suikeita, pitkänirkkoja; vihne päästä 2-halkoisten\nhelvetten pituinen t. vähän pidempi, milloin selästä, milloin niskasta\nt. latvasta lähtevä; karvat helpeen pituisia, koleita lyhemmät; lehdet\nleveitä (3—5-linj.). — ♃ 7, 8. Vuorimaissa j.n.e. (E. — Lv.) Iso heinä,\nröyhy runsas, ruskean-sinervä, m. 2 linjan pituisista tähkylöistä,\nlevein lehtineen m. Phragmites'en näköinen.\n\n9. C. epigeios Roth. Maakastikka. — Röyhy pysty; tähkylät tav.\nryhmin tönkeitten haaroin ulkosivulla; kaleet orapäisiä; viime\nhelpeen selässä, lyhempi kun helpeitä pidemmät karvat; korsi tav.\nkarhea. — ♃ 7. Kuiv. paik. (E. — P.) Tönkeä heinä, röyhy ruskea- t.\nharmaapilkullinen.\n\n††† Latvavihneinen.\n\n10. C. lanceolata Roth. Lehtikastikka. — Röyhy hajava, kallellaan;\nkaleet suikeita, nirkkoja; ulkohelve hyvin lyhyellä vihneellä\nlatvaliuskainsa välissä t. rahtu alempana; karvat pidemmät sekä\nhelpeitä että vihneitä — ♃ 7. Kost. rantatien, yl. (E. — Lv.). Lauhea\nheinä; röyhy ed.; korsi alisista lehtihangoista haarova; viime m.\nnäkymätön, ei koskaan päälle 1/6 helpeen pituudesta. (C. phragmitoides.)\n\n14. PHRAGMITES Trin. Ruoko.\n\n1. P. communis Trin. — Röyhy iso, ulottava t. hajava: tähkylät\n3—6-kukkahisia: lehdet m. suikeita. — ♃ 7, 8. Rant., väl. kost. pelt.\ntav. (E. — P.) 3—4 kyynärän pituinen heinä, korsi pillimäinen, lehdet\nsormenlevyisiä. Kuivissa paik. paljon matalampi. — Arundo phragmites.\n\nMuist. Heti jälkeen heinänteon leikattuna on se maukas pehku lehmille,\njotka siitä lypsävät hyvin. Sovelias katoksiksi, matoiksi, j.n.e.\nKukkaröyhy nuorena, kun on ruskea, koottuna painaa vehreäksi. Röyhyjä\nsopii myös talvittuneina jäiltä koota ja käyttää makaus-alusten\ntäytteeksi. Ist. siemenillä savisotkoon sekoitetuilla, tahi myös\njuurilla järviin ja jokiin heitetyillä.\n\n\n2 parvi. Avenaceae.\n\n15. MELICA. Helmikkä.\n\n1. M. nutans. — Tähkylät yhtäällisiä nuokkuvassa tertussa, 2-lla\nkaljulla kukalla ja aiheella 3:nteen; kieleke näkymätön. — ♃ 5,6.\nKivikkomäissä tav. (E. — P.) Tähkylät yhdäppäisiä, ruskeansinerviä.\n\n16. HOLCUS. Mesiheinä.\n\n1. H. lanatus. — Kaleet tylppäpäisiä tav. lyhyellä odalla ulottavasta\nselkäsuonesta; viime koukeroinen, ei kaleita pidempi; korsi ja\nlehtitupet pehmeänhöyleitä; juuri hapsinen. — ♃ 6, 7. Kost. niit. (T.\nU.) Röyhy tiheä, tav. punerva; koko heinä pehmeä.\n\nMuist. On parhaimpia heinälajejamme; taidetaan kylvää pelkkään hietaan,\njuurittuu nopeasti ja menestyy useinki siinä, missä muu heinä ei kasva.\nVahinko vaan, ettei ole juuri kyllä kestävä, ainoasti 3, 4-vuotinen.\n\n17. VAHLODEA Fr. Rusolatva.\n\n1. V. atropurpurea Fr. — Röyhy harva pitkäveteisistä veltoista\nhaaroista; tähkyläin vihne lyhempi koleita; lehdet litteitä. — ♃ 6, 7.\nTunturi-alustoilla harv. (L. Lv.) Jalanpituinen velttoröyhyinen heinä,\ntähkylät ruskeansinerviä. — Aira Wg. Fl.L. Holcus Wg. Sv. B.\n\n18. AIRA. Lauha.\n\n† Tähkylät 2-kukkaisia, ilman 3-nnen kukan aiheettakaan: vihne\npolvikas, tyvipuoli kierteinen: Avenella Koch.\n\n1. A. flexuosa. Ahdelauha. — Röyhy tav. hajava ja nuokkuva, kiherä-\nja kalju-haarainen; kaleet hyvin epäkokoiset ja tähkylät tuskin niitä\npidemmät, vihne pitkällen ulottava; lehdet rihmamaisia, kieleke\npitkulainen, typäkkä. — ♃ 6, 7, — β montana: röyhy soukka, tav. suppea,\ntähkylät isompia, ruskeansinerviä. Kuiv. nurmikentillä tav. (E. — L.\n— β Pe.) Röyhy tav. iso, kiiltävä, vaaleankeltainen, tähkylät väl.\nkannalta punasinerviä; aaluva-lehdet kaljuja.\n\n†† Tähkylät 3-kukkaisia, tahi 2-kukkaisia ja aiheella 3:nneksi; viime\nm. suora: Deschampsia PB.\n\n2. A. caespitosa. Nurmilauha. — Röyhy velton-hajava, karhea- haarainen;\nkukassa kummassaki helpeen pituinen vihne tyveä lähempänä; lehdet\nlitteitä, päälystä hyvin karhea. — ♃ 6, 7. — β discolor Thuill.\nerisuurilla kaleilla, ulottavalla vihneellä ja rihmakkeisilla lehdillä.\nNiit. tav. (E. — Lv. — β T.) Pitkä, hyvin tupastava heinä, tav. iso-,\nveltto-, harmaa- t. ruskea-röyhyinen.\n\n3. A. bottnica Wg. Rantalauha. — Röyhy pysty, aukea, kalju- t.\nepäkarhea-haarainen; tähkylän kummassaki kukassa viime lähempänä tyveä,\nkahta pidempi helvettä; lehdet päältä karheahkoja, pian kipertyviä.\n— ♃ 7, 8. Merenrant. (T.— P.) 2—3 jalan pituinen tupattava, väleen\nkellastuva heinä, kellankiiltävällä röyhyllä; tähkylät kahta isommat\nkun edellisellä.\n\n4. A. alpina. Lapinlauha. — Röyhy ed., kaljuhaarainen; tähkylän\nalisessa kukassa ei paljon helvettä pidempi selkävihne, ylisessä lyhyt\nlatvavihne; lehdet kaljuja, kipertyneitä. — ♃ 7. Tunt. (Lv.) 1—2\nvaaksan pituinen kalju heinä, tav. tähkä-ituisella röyhyllä.\n\n19. AVENA. Kaura.\n\n† Monivuotisia juurehisilla versolehdillä; tähkylät pystyjä, kaleet\n1—2-suonisia.\n\n*Tähkylät vähempiä, litteämäisiä m. venheettävillä niskavihneisillä\nkaleilla: Trisetum Pers. Fr.\n\n1. A. agrostidea Fr. Lapinkaura. — Röyhy hajava, harva, tu.\nkaljuperäinen, kukkimisen jälkeen m. tähkämäisesti supistunut; tähkylät\n2—3-kukkahisia, toinen kale vähän toista pidempi; ulko- helpeen latva\n2-liuskainen; korsi ylempää ja yliset lehtitupet kaljuja. — ♃ 7.\nTunturitien. harv. (L.) Jalan pituinen heinä vehreänkellertävällä\nröyhyllä, harvempi kun seur.\n\n2. A. subspicata Clairv. Pohjankaura. — Röyhy aina soukka, tähkämäinen\nhienokarvaisilla perillä; tähkylät ed.; korsi ja lehtitupet\npehmytkarvaisia. — ♃ 7. Tunturikasvi. (L. — Lv.) 1-l½ vaaksan pituinen\npehmeänhöyteä heinä; tähkä 1-1½ tuuman pituinen, tav. hiirenkarvainen.\nAira.\n\n** Tähkylät isompia, vähemmin litteitä.\n\n3. A. pratensis. Nurmikaura. — Tähkylät m. tähkämäisessä tertussa,\n4-5-kukkahisia, melkeän pidemmät kun kumpiki 3-suoninen kale; kaikissa\nkukissa selkä- t. niskavihne; lehtitupet kaljuja t. karheahkoita\n(ei karvaisia). — ♃ 6,7. Niit. (T. U.) Tönkeähkö kyynärän pituinen\nheinä hyvin kaidoilla aaluva-lehdillä; röyhy terttumainen t. eräillä\n1-2-tähkäisillä haaroilla alempana.\n\n4. A. pubescens. Mäkikaura. — Röyhy soukka, haarova; tähkylät\n2-3-kukkahisia, ei paljon kaleita pidemmät; kaikki kukat\nniskavihneiset; aliset lehtitupet tav. lauhakarvaisia. — ♃ 6, 7. Niit.\ntav. (E. — P.) Röyhy toiskertaisempi k.ed.; heinä pehmeämpi ja alhaalta\nhienohöyteä, harv. kalju; alinen kale muin 1- suoninen, muin 2-lla\nhienolla sivusuonella.\n\nMuist. sama hyöty ku seur.; sopii siis kylvöheinäksi.\n\n5. A. elatior. Heinäkaura. — Röyhy toiskertainen, haarova; tähkylät\n2-kukkahisia, alisessa kukassa tav. vaan heteitä, ei emiä, ja pitkä\nvihne alipuolella helpeen keskustaa; lehtitupet kaljuja - ♃ 6, 7.\nMerenrant., niit. (A. T. St.) 2-5 jalan pituinen heinä, jotenki leveä-\nja litteälehtinen, veltohko-röyhyinen; ulkomainen kale tav. 1-suoninen.\n— Arrhenaterum avenaceum PB.\n\nMuist. 2-sta tynnyrin-alasta hyvää peltomaata, kylvettynä\nheinäkauralla, on vuoteensa saatu 22 kuormaa hyviä heiniä ja vähän\npäälle 1000 naulan siemeniä, joista myös kaupungissa myyden on saatu\nhyvä voitto. Kun ei tahdota kypsettymään siemeneksi, taidetaan\nheinä niittää kaksin ottein vuodessa. Nuorempana on se maukkaampaa\neläimille. Kylvetään multaiseen, hyvin ruokottuun maahan, joka ei\nole vesiperäistä, ynnä tavallisen kauran eli jonkun muun heinäkasvin\nkanssa. Kasvaa sitte 6, 7 vuotta uudistamatta.\n\n†† Vuosinaisia; tähkylät isoja lop. Tippuvia; kaleet 3—9-suonisia.\n\n6. A. strigosa Schreh. Ukonkaura. — Röyhy yhtäällinen; tähkylät\n2—3-kukkahisia, kaletten pituiset; kaikki kukat vihneellisiä; ulkokale\nkalju, latva 2-orainen; tähkäpohjuksen karvat näkymättömiä. — ☉ 6, 7.\nPelt. harv. (U. H. Ke.) Seuraavan muotoinen; tähkylät tav. 2-kukkahisia.\n\nMuist. Viljennetään Saksanmaalla usein paikoin hietaisessa ja laihassa\nmaassa, missä muu laiho ei menesty. On vähempi tavallista peltokauraa.\n\n7. A. fatua. Hukkakaura. — Röyhy hajavilla veltoilla haaroilla;\ntähkylät 2—3-kukkahisia, lyhemmät kaleita; kaikki kukat välineellisiä;\nulkohelve nirkko, latva 2-halkoinen, kanta karvainen. - ☉ 6, 7. Pelt.\n(H.) Tähkät tuuman pituisia, pitkävihneisiä; helpeissä sukamaisia\nkarvoja.\n\nMuist. Siemeniä jauhettuna taidetaan katovuosina leiväksi käyttää.\n\n20. TRIODIA RBr. Hina.\n\n1. T. decumbens PH. — Röyhy m. yksikertainen, suppea, terttumainen;\ntähkylät 4—8- t. 3—4-kukkahisia; lehtitupet suuta vasten karvaisia. — ♃\n6, 7. Mets. ja lait. (A. — U.) Korsi rento t. koheneva, harv. pysty. —\nFestuca. Poa Schrad. Danthonia DC.\n\n21. FLUMIMA Fr. Piuru.\n\n1. F. arundinacea Fr. — Röyhy iso, siiro-haarainen; tähkylöissä 3—3\notahammaspäistä kukkaa; korsi pysty, alisilta niveliltä juurrehtiva.\n— ♃ 7, 8. Jok. harv. (T. — K. H.) Korsi sylen pituinen, ikäänkuin\ntavallinen ruoko, mutta vaaleampi ja soukkalehtisempi. — Festuca\narundinacea Liljebl. F. donacina Wg. F. borealis MK.\n\nMuist. Pitää niitettää varhain, tulee muuten liian järeäksi heinäksi.\n\n\n3 parvi. Festucaceae.\n\n22. ENODIUM Gaud. Siniheinä.\n\n1. E. caeruleum Gaud. — Röyhy tav. suppea, 2—3-kukkahisilla\nvihneettömillä tähkylöillä; korsi pysty, tönkeä, ainoasti yksi nivel\ntyvessä. — ♃ 7, 8. Kost. metsäniit. tav. (E. — P.) 2—3 jalan pituinen;\nröyhy sininen, tav. lyhyillä, mutta väl. usean tuuman pituisilla\nhaaroilla. — Medica. Molinia Schrank.\n\nMuist. Kukkaröyhy painaa alunoitun liinan vaaleanvehreäksi. Taidetaan\neduin istuttaa lammasten suvisyönnökseksi.\n\n23. COLPODIUM Trin. Lapinhilpi.\n\n1. C. latifolium Br. — Röyhy soukka ja suppea; lehdet suikulaisia,\npitkällä kalvomaisella kielekkeellä; korsi vähän kohenevasti pysty. — ♃\n7, 8. Tunt. harv. (Lv.) Ikään kuin edellinen, jonka kanssa on lähintä\nsukua, mutta leveälehtisempi ja 2—5-nivelisellä kyynärän pituisella\nkorrella. Pähkylöissä harv. 2, tav. vaan 1 kukka, m. tasamukaisilla\nvehreillä, useammin ruskean-sinervillä helpeillä. — Catabrosa Fr. Cinna\nBrownii Rupr.\n\n24. CATABROSA PB. Hilpi.\n\n1. C. latifolia Fr. k. Colpodium latifolium.\n\n2. C. algida Fr. Tunturihilpi. — Röyhy ryhmäinen, väl. m. tähkämäinen;\ntähkylät 1-kukkahisia hyvin pienillä, us. puuttuvilla kaleilla,\nepäselvästi suonisilla helpeillä. — ♃ 7, 8. Tunturipuroilla, harv.\n(Lv.) 1—2 tuuman pit. heinä linjan levyisillä litteillä lehdillä, hyvin\npienillä tiheäryhmäisillä tähkylöillä yksikertaisessa tähkämäisessä t.\nhaarovassa röyhyssä. — Agrostis Wg. Phippsia Br. Glyceria Hn (5 & 6).\n\n3. C. aquatica PB. Vesihilpi. — Röyhyn haarat 4—7 yhdessä,\ntasahajallisia, siirottavia, m. kaljuja; tähkylät 1—3:lla resatylpällä,\nkohosuonisella kukalla; korsi veltto, alempaa rento. — ♃ 6—8. Kost. (U.\nKv. P. Lv.) Pehmeä, levylehtinen, us. laiehtiva heinä. — Aira. Molinia\nWib. Glyceria Hn (5 & 6).\n\n25. GLYCERIA RBr. Sorsanheinä, sorsimo.\n\n† Ulkohelve 5-suoninen: Heleochloa Fr.\n\n1. G. distans Wg. Ojasorsimo. — Röyhyn aliset haarat pitkäveteisiä,\n3—5 yhdessä, lop. alaskaarevia, karheahkoja; tähkylät pitkulaisia,\n2—7-kukkahisia; kukat puikeita — pitkulaisia, tylppäpäisiä t.\ntypäköitä; korret tupastavia, kohenevia. — ♃ 6, 7. — β pulvinata:\n1—3 tuuman pituinen, lyhyillä parittaisilla, ei paljon siirottavilla\nröyhyhaaroilla. Rant., tien-ojissa. (E. — Lv. — β P. Lv.) Toisintelee\npaljon; röyhy muin tiheä ja suppea, muin harva ulos- ja alaspäisin\nhaaroin, 2—7-kukkahisin vehrein t. ruskein tähkylöin. — Molinia Hn (4).\nPoa distans. P. salina Poll. P. arenaria Retz. Puccinellia Parl.\n\n†† Ulkohelve 7-suoninen (G. pendulina ja G. fulva vaan 1:llä selvällä\nsuonella): Hydrochloa Hn.\n\n2. G. remota Fr. Arosorsimo. — Röyhyhaarat m. hapsimaisia, rippuvia,\nkarheita; tähkylät pitkulaisia, tasasoukkia, 4—6:lla harvahkolla,\nkohosuonisella, resatylpällä kukalla; lehdet notkeita, molemmin puolin\nkarheita, lyhytkielekkeisiä. — ♃ 7. Kost. paik. harv. (U.H.K.Kv.)\n5—4 jalan pituinen, hento heinä; helpeet vahvasuonisia ja tav.\nrunsasvärisempiä kun seuraavassa. — G. norrvegica Somft. Molinia Hn (4).\n\n3. G. pendulina Læst. Pohjansorsimo. — Röyhyhaarat kaljuja, m.\nhapsimaisia ja rippuvia; tähkylät pitkulaisia, 5—7:llä erillisellä,\nepäsuonisella kukalla; lehdet tönkeähköitä, kaljuja, pitkäveteisin\nkielekkein; korsi tyvipuolelta juurrehtiva. — ♃ 7. Rant. harv. (P.)\nKyynärän pituinen, jyreähkö kalju heinä; röyhyn haarat ja laiva\nvelttoja; tähkylät kukkiessa 3 linjan pituiset ja 2:n levyiset; helpeet\nkalvomaisia vehrein selkäsuonin, sivusuonet epäselviä t. ei lainkaan.\nMolinia Hn (4). Arctophila Læstadii Rupr. A. fulva * pendulina Ands.\n\n4. G. spectabilis MK. Isosorsimo. — Röyhy iso, tasahajallinen,\nhyvin karheahaarainen; tähkylät pitkulaisia, 5—9 kukallisia; kukat\nkohosuonisia, tylppäpäisiä; lehdet leveitä, lyhytkielekkeisiä; korsi\npystynäinen. — ♃ 7, 8. Ves. harv. (T.U.K.Kv.) Iso runsasröyhyinen,\nlehdet m. sormenlevyisiä. — Poa aquatiea. Glyc. aquat. Wg. Molinia\nmaxima Hn (4).\n\nMuist. Ist. sekä juurilla että kylvetään siemenillä karjanrehuksi;\npitää niitettämän varhain, muuten tulee järin karheaksi.\n\n5. G. fluitans Br. Vesisorsimo. — Röyhy yhtäällinen, harva, 1—3:in\nkaljuin haaroin yhdessä; tähkylät tasasoukkia, m. liereitä,\n8—13-kukkahisia; kukat suikeita, tylppäpäisiä, lyhytkärkisiä; kieleke\npitkäveteinen; korsi alhaalta rento. — ♃ 6, 7. Rant., ojissa tav.\n(E.—P.) Tav. kyynäräinen heinä, harvaröyhyinen tuuman pituisista,\nkaidoista, aina vehreistä tähkylöistä. — Festuca.\n\n6. G. fulva Trin. Lapinsorsimo. — * lapponica Nyl. Röyhy hentomainen\nerinäisillä, ylt'ympäri ulottavilla, mutkivilla, kaljuperäisillä\nhaaroilla; tähkylät puikeita 2—4-kukkahisia; kukkain juurella lyhyitä,\ntankeamaisia karvoja. — ♃ 7. Vet. soilla (Lv.) 2 — 5 jalan pituinen\nheinä kellervän-sinervällä röyhyllä ja vähän tankeamaisilla lehdillä;\nkorsi pystössä, tyveltä lehdetön, latvempaa tuppilehtinen. — Poa fulva.\nArctophila fulva Ands.\n\n26. POA. Nurmikka.\n\n† Juuri hapsinen t. tupastava ilman pidemmittä aaluva-suikeroitta.\n\n* Röyhyhaarat tav. parittaisia (1—3).\n\n1. P. annua. Kylänurmikka. — Röyhy lavea-hajallinen; tähkylät puikean\npitkulaisia, 3—7-kukkahisia, m. höyteettömiä; kaleet hyvin erikokoisia;\nkorsi pehmeä-litteämäisehkö. — ☉ ☽ 4—9, Kyl., tievarsilla tav. (E.—P.)\nVaaksan pituinen pehmeä, tav. vehreä-röyhyinen heinä.\n\n2. P. alpina. Tunturi-nurmikka. — Röyhy pysty, tönkeä, puikea,\ntihukukkahinen, ulospäisin haaroin; tähkylät leveän puikeita,\n3—6-kukkahisia, puikeitten kukkain väliltä höylteelliset; korsi ja\nlyhyet lehdet kaljuja. — ♃ 6, 7. Tunturitien. tav. (L. Lv.) Röyhy\nisoilla punertavilla, väl. tähkä-ituisilla tähkylöillä; lehdet tav.\n1—2, harv. 3 tuuman pituisia.\n\n** Röyhy 3- t. useampi-haarainen alisissa nivelissä.\n\n3. P. nemoralis. Lehtonurmikka. — Röyhy soukka, veltto,\nkarheahaarainen; tähkylät suikeita, 2—5 kukkahisia, höyteettömiä;\nlehdet kaitoja epäselvällä kielekkeellä; korsi kalju, paljas-\nnivelinen. — ♃ 6, 7. Leht. tav. (E.—Lv.) Hentonen, vaan usein pitkä\nheinä, jonka mustat t. ruskeat nivelet harv. ovat lehtituppien sisäisiä.\n\n4. P. serotina Ehrh. Rantanurmikka. — Röyhy tav. tuuhean hajallinen,\nkarheahaarainen; tähkylät tyvekäs-suikeita, 4—6 kukkahisia,\nkahdenkarvaisia; kukat höyteellisiä; tupet ja versolehdet liereitä;\nkieleke pitkäveteinen. — ♃ 7, 8. Kost. paik., rant. tav. (E.—Lv.)\nKasvaa tav. tuppaissa monilukuisin korsin, joiden nivelet tav. ovat\nlehtituppien sisäisiä. Röyhy runsaskukkahinen, nuorempana suppea;\ntähkyläin kukat vehreitä, ruskea- t. kelta-kärkisiä.\n\n5. P. trivialis. Aronurmikka. — Röyhy hajallinen ja veltohko; tähkylät\nsoikeita, 3-kukkaisia, kukat hienolla höyteellä yhdistyneitä, suonisia;\nlehdet tuskin kahden korren levyisiä, pitkäveteisellä m. suipolla\nkielekkeellä; versolehdet litteämäisiä. — ♃ 6, 7. Niit., kost. paik.\ntav. (E—Lv.) Korsi tav. karhea, kuitenki väl. kalju; röyhy tav. vehreä.\n\n6. P. sudetica Hænke. Vuorinurmikka. — Röyhy aukea t. hajallinen,\nepäveltto; tähkylät soikeita, 3-kukkahisia, erinäisillä suonisilla\nkukilla; lehdet paljon kortta leveämmät; tupet ja erinomattain\nversolehdet litteämäisesti 2-teräisiä, karheita; kieleke lyhyt. — ♃\n6, 7. — β remota Fr. röyhy isompi, pitkä- ja velttohaarainen; lehdet\npitkän suipukoita. Kost. lehdoissa, erinom. vuorimaissa, harv. (E.—P.)\n2—4 jalan pituinen, pehmeä ja leveälehtinen heinä, vaan väl. lähenevä\nedellistä lajia.\n\n†† Juuri laajasti suikertavilla aaluvilla.\n\n7. P. cenisea All. Lapinnurmikka. — Röyhy hajallinen yksinäisistä t.\nparittaisista kaljuista haaroista, 1—3:lla soikealla 3—5-kukkahisella\ntähkylällä ja suikeilla kukilla; varsilehtiä 2—3, soukkia\npitkähkö-veteisellä kielekkeellä; korsi kalju ja m. liereä. — ♃ 6,\n7. Tunturitien. (L.) Jalanpituinen, hoikka, mutta jotenki tanakka\nkaitalehtinen heinä, harvalla tähkävajallisella, tav. ruskeansinervällä\nröyhyllä.\n\n8. P. pratensis. Niittunurmikka. — Röyhy hajallinen, 3—6:in siirottavin\nhaaroin yhdessä; tähkylät puikeita, 3—5-kukkahisia; korsi ja tupet\nliereitä, kaljuja; kieleke lyhyt ja typäkkä. — ♃ 6, 7. Niit. j.n.e.\n(E.—L.) Tav. pitkä, kalju ja runsaskukkahinen heinä. Tunturitienoissa\nväl. hento ja kaitalehtinen, kahta vähemmillä tähkylöillä.\n\nMuist. Tämä heinälaji on sitä erittäin kutsuttua hyvää nurmikasta 1.\nnurmiheinää.\n\n27. BRIZA. Räpelö.\n\n1. B. media. — Röyhy pysty, harittava-haarainen; tähkylät rippuvia,\nlop. herttamaisia, 7—11 kukkahisia, kaleet alisia helpeitä lyhemmät. —\n♃ 6, 7. Niit. tav. (A.—K.— Kp.) Toisintelee isoudessa ja tähkäkukkien\nluvussa; jälkimäisiä tav. 7—8.\n\n28. BROMUS. Kattara.\n\n1. B. mollis. Nurmikattara. — Röyhy pitkulaisen puikea, tiheä, pysty;\ntähkylät puikean pitkulaisia, tiheäkukkahisia; vihne suora, m. helpeen\npituinen; lehdet ja tupet pehmeän höyteitä. - ☉ 6, 7. Viljelömaissa,\nmäk. (A.—U.) Toisintelee pehmeänkarvaisin tähkin kyynäränpituisesta\nrunsaalla röyhyllä sormenpituiseen 1—2:lla tähkylällä. B. nanus Weig.\n\n2. B. arvensis. Pyörtänö-kattara. — Röyhy hajava, lop. nuokkuva,\n3—8:lla pitkäveteisellä haarukalla yhdessä; tähkylät tasasoukkia,\nsuikeita, litteämäisiä; kukat tiheässä, suoralla helvettä pidemmällä\nvihneellä; ulkohelve leveäniskainen, m. yhtä pitkä sisähelpeen kanssa;\nkielekkeet lienteitä. — ☉ 6. — β patulus Koch, röyhy nuokkuva; tähkylät\nsiirottavilla kukilla ja vihneillä. Vilj. pient. (A.— U.—β,P) Röyhy\ntav. iso ja hajava; tähkylät soukkia, tuumanpituisia, enimm. rusk.,\nponnet kullankarvaisia.\n\n3. B. secalinus. Ruiskattara. — Röyhy lop. nuokkuva, monilukuisin\npitkäveteisin haaroin samassa nivelessä; tähkylät puikean pitkulaisia,\ntav. kaljuja; kukat valmistuessa erillisiä, vihneettömiä t. käyrähköllä\nvihneellä, lyhempi kun heti keskustan alipuolelta leveämpi helpeensä;\nkorsi ja lehtitupet kaljuja. — ☉ 6, 7. Pelt. tav. (E.—P.) Pitkä heinä,\npaksulla vehreällä, lop. painoltansa nuokkuvalla tähkällä. Toisintelee\nisoilla, päälle tuumanpituisilla, monikukkahisilla tähkylöillä.\n\n29. FESTUCA. Nata.\n\n† Lehdet tupen jatkoksessa kaksikorvaisia, sisäkielekkeettä; aluslehdet\nsukamaisia t. rihmakkeisia; ulkokale vähinnäki puolen sisäkaleen\npituinen.\n\n1. F. qvina. Ahonata. — Röyhy soukka, yhtäällinen, pysty,\npitkulaisilla, 4—6-kukkahisilla, harsoilla tähkylöillä; helpeet tav.\nvihneellisiä; kaikki lehdet tasamukaisia, sukamaisia; korsi kulmikas,\ntupastava, pystyisillä versoilla ja hapsisella juurella. — ♃ 6. Kuiv.\npaik. tav. (E.—L.) 1—2 vaaksan pituinen, kapealla, ainoasti kukkiessa\navoimella röyhyllä 2 linjan pituisista tähkylöistä, jotka tav. ovat\nvehreitä t. harmaahtavia, tunturitienoissa usein punasinerviä. F.\nviolacea Gaud.\n\n2. F. rubra. Aronata. — Röyhyn haarat pystyjä t. siirottavia, suikeilla\n5—9-kukkahisillä tähkylöillä; vihne puolta lyhempi helvettänsä, väl.\nnäkymätön; korsilehdet litteitä, lyhemmät rihmamaisia, vastalaskuisia\naluslehtiä; korsi liereä, maakamaran alla suikertavilla aaluvilla.\n— ♃ 6. Metsäniit. tav. (E.—L.) Korret yksinäisempiä kun edellisen,\nleveämpi- ja litteämpilehtinen.\n\n†† Kieleke yksinäinen, lehden-sisäinen; kaikki lehdet tasamukaisia\nlitteitä.\n\n3. F. pratensis Huds. Nurminata. — Röyhy nuorempana suppea, kukkiessa\nsiirottava, nuokkuva; tähkylät tasasoukkia, 6—10-kukkahisia,\nvihneettömiä; lehdet tasakaitaisia epäselvällä kielekkeellä. — ♃ 7.\nNiit. tav. (E. — L.) tähkylät soukkia, m. aina vehreitä. — F. elatior.\n\n4. F. arundinacea Schreb. Rantanata. — Röyhy hajallinen nuokkuva;\ntähkylät leveän-suikeita, 3—7-kukkahisia, hyvin lyhyellä t.\nnäkymättömällä vihneellä; lehdet tasasoukkia epäselvällä kielekkeellä.\n— ♃ 7. Merenrant. (A.—U.) 4—5 jalan pituinen, isommalla röyhyllä ja\nleveämmillä ruskean vehreillä tähkylöillä, kun ed. — F. littorea Wg.\n\nMuist. on varhain niitettävä, muuten se tulee järin kovaksi heinäksi.\n\n30. DACTYLIS. Koiranruoho.\n\n1. D. glomerata. — Röyhy yhdäppäinen, yksipuolisesti ryhmistyneillä\ntähkylöillä yksinäisissä alahalla paljaissa röyhyhaaroissa; aliset\nlehtitupet 2-teräisiä. — ♃, 6, 7. Viljelömaissa tav. (E.—Pe.) Iso ja\ntav. karhealehtinen, usein sinertävä heinä. Muist. On Englantilaisten\nkiitetty Orchards grass. Taidetaan niittää kaksin ottein vuodessa.\nMenestyy parhaiten hyvin multaisessa maassa.\n\n31. CYNOSURUS. Sukapää.\n\n1. C. cristatus. — Tähkä tasasoukkainen, pysty; tähkylät ilman\nnäkyvittä vihneittä; lehdet tasakaitaisia. — ♃, 7. Nurm. (A.U.) Tähkä\ntiheä, yhdäppäinen.\n\nMuist. On käytetty niittuviljentöön; antaa pehmeätä ja hyvää heinää.\n\n\n4 parvi. Hordeaceæ.\n\n32. BRACHYPODIUM PB. Aroluste.\n\n1. B. pinnatum PB. — Tähkylät m. yhdessä koossa pystyisenä tähkänä;\nvihne lyhempi helvettänsä; lehtitupet m. kaljuja. — ♃, 6. Kuiv. niit.\n(A. — K.H.S.) Tähkylät ½ - 1 tuuman pituiset, vähäkarvaisia. Bromus.\nFestuca Schrad. Triticum Mönch.\n\nMuist. Kiitetty heinälaji.\n\n33. LOLIUM. Luste.\n\n1. L. perenne. Pyörtänöluste. — Tähkylät pitkulaisia — soikeita,\npidemmät kaleita, vihneeltömiä; juurakko suikertava, versolehtinen. — ♃\n6, 7. Kuiv. paik., pieni, tav. (A. — K.) Tähkä litteämpi k. seur., tav.\nvähän kierteinen; tähkylät usein kahta pidemmät kaletta.\n\nMuist. Parhaiten lihavassa savimaassa kylvöheinänä menestyvä.\n\n2. L. linicola Sond. Pellavasluste. — Tähkylät tav. pidemmät kaletta;\nvihne hyvin lyhyt t. näkymätön, juuri hapsinen, versomaton. — ☉ 7.\nPellavasmaissa. (A. — K. H.) Hennompi kuin edell. laji. — L. arvense\nSchrad.\n\n34. ELYMUS. Rantavehnä.\n\n1. E. arenarius. — Koko heinä sinertävä; tähkylät 3—4 kukkahisia\nkapean-suikeilla nirkoilla kaleilla; lehdet kouramaisia, pian\nkipertyviä, tönkeäkärkisiä. — ♃ 7. Sant. rant., erinom. merenrant. (E.\n— L.) 2 kyynäräinen heinä nisunmoisella, väl. väki pitkällä tähkällä.\n\nMuist. On soveliain kylvettää juoksevan hiedan kiinnittämiseksi; juuria\ntaidetaan myös hätäleiväksi käyttää. Nuorena se on lampaille ja muulle\nkarjalle mieluinen ruoka.\n\n35. TRITICUM. Vehnä.\n\n1. T. repens. Juolavehnä. — Tähkä tönkeä, tähkylät lähetysten;\nkaleet 3-suonisia tav. orapäisiä; helpeet tylppäpäisiä t. suippoja,\nvihneettömiä t. suora-vihneisiä; lehdet päältä kaljuja, t. yksinäisessä\nrivissä hienoja sukia pitkin suonia; juurakko laajasti suikertava. — ♃\n6, 7. Vilj. tav. (E.—P.) Toisintelee paljon. — Agropyrtim. PB.\n\nMuist. Taidetaan eduin viljentää hyvässä maanlaadussa, jos pieniä\njuuri-palaisia siihen istutetaan taikka siemeniä kylvetään;\nviljamaissa se muuten on haitallinen ruparuoho. Sen juuria sopii koota\nleivän-ainetten sekaan kalliina aikoina. Jauhoja sekä leipää taidetaan\nniistä valmistaa, kun ovat terveellisiä, eivätkä pahamakuisia.\n\n2. T. caninum. Koiranvehnä. — Tähkä veltto ja enimm. nuokkuva\nlähinäisillä tähkylöillä; kaleet 4—5-suonisia, vihne-päisiä; helpeessä\npitkä mutkitteleva vihne; lehdet kummaltaki puolen karheita;\njuuri tupastava, hapsinen. — ♃ 6. Leht. (E.—L.) Pitkä tupastava,\nvaaleanvehreä heinä, tav. nuokkuvakorsinen ja -tähkäinen. — Elymus L.\nFl. Sv. Agropyrum RS. Muist. Sama hyöty k.e.\n\n\n\n2 heimo. CYPERACEÆ.\n\n\n1 parvi.Cariceæ.\n\n36. CAREX. Sara.\n\n† Yhdellä ainoalla, yksikertaisella tähkällä.\n\n* Luotteja 3. (Hedekukat tähkän latvassa, emikukat alempana).\n\n1. C. microglochin Wg. Sukasara. — Tähkä 5—10-kukkahinen; kodat, lop.\nalaskääntöisiä, suikean-oramaisia, yksi ulottava neulamainen suka\nreiässä. — ♃ 6, 7. Soissa, tunturitien. harv. (E.—P.) Sormenpituinen\nja seuraavaisen muotoinen, mutta paljon useammilla kodilla ja kodan\nreiästä luottien vierestä ulottavalla korsimaisella sualla.\n\n2. C. pauciflora Lightf. Hivussara. — Tähkä 3—5-kukkahinen; kodat\ned. mutta suattomia. — ♃ 6. Liejuisissa soissa. (E.—P.) 2—4:llä\nalaskääntöisellä vehreänkeltaisella kodalla, jolla on kärkenä paksu\nulottava vartalo, kuta ei pidä luultaman suaksi niink. edellisellä.\n\n3. C. rupestris All. Kalliosara. — Tähkä pitkulainen; kodat\npystynäisiä, pitkulaisia, vastopuikeita, liereitä, lyhytkärkisiä, ison\nkalvolaitaisen kehäsuomun-sisäisiä; juurakko suikertava. — ♃ 6, 7.\nKorkeammissa tunturitien. (L. Lv.) Tav. sormenpituinen, tasasoukalla t.\nvalmiina m. suikealla tähkällä.\n\n** Luotteja 2. (Hedekukat tähkän latvassa, emikukat alempana).\n\n4. C. capitata. Luppisara. — Tähkä puikea t. palleroinen, lähinäisillä,\npuikeilla, litteämäisillä, suonisilla kodilla; tähkäsuomut lyhyitä\ntylppäpäisiä; lehdet kaitoja, kouramaisia. — ♃ 6. Kost. niit.\ntunturitien. (P.—Lv.) 1—2 vaaksan pituinen, herneenkokoisella tähkällä.\n\n5. C. pulicaris. Jouhisara. — Tähkä tasasoukka t. suikea; kodat lop.\nharittavia t. alaskääntöisiä, harsuja, leveän-suikeita, suippoja,\nsuonettomia. — ♃ 6. Kost. niit. (A.) Nuorempana sormen, vanhempana 6—8\ntuuman pituinen, tuumanpituisella tähkällä, ruskeilla kodilla ja lop.\nvarisevilla tähkäsuomuilla. — C. psyllophora Ehrh.\n\n6. C. gynocrates Wormskj. Emäsara. — Tähkä tasasoukka t. pitkulainen;\nkodat harsuhkoita, pystyjä, puikeita, m. liereitä, monijuomuisia,\nlyhyellä liereällä karheahkolla odalla; suomut suippoja; lehdet\nkannalta koulumaisia, ylempää puolipyöreitä. — ♃ 7. Tunt. harv. (Lv.)\nSormenpituinen; tähkä 3—4 linjainen, alisena puolena 3-6 emikukkaa;\nsuomut varisevat valmistuessa k.ed. — Kobresia scirpina Fl. D.\n\n*** Kaksikotisia, hede- ja emitähkät eri varsissa.\n\n7. C. parallela Somft. Neulasara. — Emitähkä tasasoukka\nharsuhko-kukkahinen; kodat puikeita, pitkulaisia, pystyjä, suonisia,\nsileä-laitaisia, ulottavahkolla odalla; tähkäsuomut suippoja; korsi m.\nkalju. — ♃ 6, 7. Tunt. harv. (L.) 5—10 tuumainen, kalju- t. ylähältä\nkarheahkokorsinen; emitähkä ½ - 1 tuuman pituinen, kapean liereä,\ntumpura. — C. dioica β parall. Laest.\n\n8. C. dioica. Äimäsara. — Emitähkä soikea, tihukukkahinen; kodat leveän\npuikeita, suonisia, ulospäisiä, karhea-laitaisia ja otaisia; suomut\ntylppäpäisiä; korsi tav. kalju. — ♃ 5,6. Vetisillä niit. (E.—Lv.) Korsi\n5—10 tuumainen m. aina kalju; tähkä ½ tuuman pituinen, vaaleanruskea.\n\n†† Tähkä yksinäinen, toiskertaisena tasamukaisista tähkylöistä;\nluotteja 2.\n\n* Tähkylät hedekukilla latvassa t. muutamat ainoasti hedekukkahisia.\n\na — Suikertavalla juurakolla t. aaluvilla.\n\n9. C. incurva Lightf. Käyräsara. — Tähkä palleroinen t. puikea\ntihuryhmäisillä yksikotisilla tähkylöillä; kodat puikeasti pallo-\npuoliskoisia kaljulla otamaisella päällä; korsi käyrä, nulokulmainen,\nsuikertavalla juurakolla maakamaran alla. — ♃ 6. Merenrant. ja tunt.\nharv. (Lv.) Korsi 2—6 tuumainen pähkinänkokoisella tähkällä.\n\n10. C. chordorhiza Ehrh. Juurtosara. — Tähkä puikea tihuryhmäisillä\nyksikotisilla tähkylöillä; kodat soikeasti palleropuolikkaita, lyhyt-\nja kaljupäisiä; korret nulokulmaisia lähtien maanpintaa suikertavasta,\nkorsimaisesta juurakosta. — ♃ 6. Liejuisissa soissa. (E.—P.)\nMerkillinen liejussa makaavasta juurakostansa, joka on kuin haarovina,\nusein kyynäränpituisina korsina, lähettävä nivelistä vaaksanpituisia\ntähkäpäisiä haaroja. — C. uliginosa.\n\n11. C. disticha Huds. Kahtaissara. — Tähkä puikean pitkulainen —\ntasasoukka m. yksikertaisista tähkylöistä, alimmaiset ja ylimmäiset\nyksikotisia, t. emitähkiä, keskimäiset ainoasti hedekukkahisia; kodat\npitkulais-puikeita, pitkän suippoja, hyvin kaidalla kalvopalteella\nkeskustan ylipuolelta, vähän pidemmät suippoja suomuja; juurakko\nsuikerrehtava. — ♃ 5,6. Kost. niit., ojavier. j.n.e. tav. (A. T.) 2—4\nvaaksan pituinen heinäke, aliset tähkät tav. harsumpia ja nuokkuvia:\ntoisint. kuitenki tiheämmillä ja pystyillä, 1½ tuumaisesta 3 tuuman\npituiseen; väl. ovat kaikki yliset tähkylät hedekukkahisia, harvemmin\nkaikki yksikotisia. — C. intermedia Good.\n\nb — Tupastavalla heinällä ja juurella.\n\n12 C. vulpina. Ketunsara. — Tähkä liereä, pitkulainen, kaksin\ntoiskertainen pyöreämäisistä, perättömistä tähkylä-ryhmistä: kaikki\ntähkylät yksikotisia; kodat puikeita suipukoita, kohosuonisia,\nkaidalla kalvopalteella, pidemmät sukapäisiä suomuja; juuri tupastava,\nhapsinen, 3-särmäisillä ohutteräisillä korsilla. — ♃. 6. Soissa,\nojissa. (A.—K.) Kyynäränpituinen, paksu sara, 2 tuuman pituisella, m.\nsormenpaksuisella, lop. ruskealla tähkällä.\n\n13. C. paradoxa Willd. Röyhysara. — Tähkä veltto, haarova\npitkäveteisistä puikoista tähkylä-ryhmistä; kodat pyöreän puikeita\npitkäveteisellä 2-hampaisella odalla, m. kolmikulmaisesti palleroisia,\nkohoselkäisiä, latvempaa karhea-kulmaisia, tyveltä hyvin suonisia,\nm. yhtä pitkät nirkkopäisten suomuin kanssa; korren tyvessä pitkiä,\njouhimaisiksi hapsiksi, kehkeäviä suomuja. — ♃ 6. Soissa, rant. harv.\n(St. H. K.) M. kyynärän pituinen, peukalonpituisella tähkällä, ½ —\n1 tuuman pit. tähkylöillä; kodat suonisia; suomut korren kannassa\nhalenneita mustiksi hapsiksi.\n\n14. C. teretiuscula Good. Pyöreäsara. — Tähkä pysty, liereä puikea,\nkaksin toiskertainen perättömistä lähinäisistä tähkyläryhmistä; kodat\npuikeita pitkäveteisellä odalla, lyhyillä suonenaiheilla pullakassa\npohjassa, muuten sileät, suippojen t. tylppäpäisehköjen suomujen\npituiset; korren tyvessä pitkiä eheitä suomuja. — ♃ 5,6. Soissa.\n(E.—P.) Tähkä ei kun tuuman pituinen ja hanhenkynän paksuinen;\nlehdettömät, runsaan tuuman pituiset mustat suomut korren tyvessä eivät\nhalkea hapsiksi kuin ed. — C. panicul. β Wg. Fl. Sv.\n\n15. C. muricata. Hakara-sara. — Tähkä liereä, pitkulainen tav.\nyksikertaisilla pyöreämäisillä, lähinäisillä, perättömillä tähkylöillä;\nkodat harittavia, puikeita, lyhytkärkisiä, kaidoilla kalvopalteilla,\nilman näkyvittä suonitta, pidemmät sukapäisiä suomuja; juuri tupastava,\nhapsinen; korsi karhea, 3-teräinen. — ♃ 5, 6. — β brunneata:\ntumpuran-karvaisilla suomuilla. Kuiv. niit. j.n.e. tav. (A.—K. St. H.\n— β K.) Tav. ½ kyynärän pituinen, hyvän tuuman pituisella, m. aina\nvehreällä tähkällä; aliset tähkylät hyvin lähinäisiä.\n\n** Pähkylöissä hedekukkia tyvellä, taikka aliset ainoasti\nemikukkahisia. (Paitsi C. tenella’lla).\n\na — Kodat leveillä kalvomaisilla pitkällen alettuvilla karheasahaisilla\nkulmilla.\n\n16. C. leporina. Jänönsara. — Tähkä pitkulainen t. soikea 4—6\nlähinäisellä, soikealla tähkylällä, kaikki hedekukkahisia tyveltä;\ntähkäsuomut nirkkoja, puikean, kantaan asti leveästi kalvolaitaisen\nkodan pituiset; juuri tupas-korsinen. — ♃ 5, 6. Kost. niit. tav.\n(E.—P.) 1—5 vaaksan pituinen, 1—l½ tuumaisella paksuhkolla tähkällä\nvaaleanruskeista vaalakka-laitaisista suomuista.\n\nb — Kodat sileä kulmaisia.\n\n17. C. lagopina Wg. Riekonsara. — Tähkä puikea t. soikea noin 3:lla\nlähinäisellä soikealla monikukkahisella tähkylällä, aliset vaan\nemikukkahisia; kodat soikeita, suippoja, litteän-pyöreitä, pidemmät\ntylppäpäisiä suomuja; korsi pysty, kalju t. ylähältä karheahko. — ♃\n6, 7. Tunt. (L. Lv.) Vaaksanpituinen, tähkä harv. päälle ½ tuumainen,\nruskea. — C. leporina Fl. D.\n\n18. C. glareosa Wg. Somersara. — Tähkä puikea t. pitkulainen noin\n3:lla lähinäisellä, soikealla tähkylällä, joista ylinen nuijamainen,\nhedekukkahinen tyveltä; aliset ainoasti emikukkahisia; kodat suikeita,\nnirkkoja, monittain kohosuonisia, suomujen pituisia; korsi koheneva,\nsiementen valmistuessa veltosti nuokkuva. — ♃ 6, 7. Someroisilla\nmerenrant. harv. (U. Pc. P. Lv.) Korret vaaksanpituisia, hoikkia, lop.\nharvoin tuumanpituisten ruskeain tähkäin alaspainamia. (C. canescens.).\n\n19. C. heleonastes Ehrh. Nevasara. — Tähkä pitkulainen 3—5:llä\nlähinäisellä, m. tasamukaisella soikealla tähkylällä; kodat pitkän\nsoikeita, suippoja, ulkopuolelta hyvin pyöreitä, hienosuonisia, vähän\npidemmät suomuja; korsi pysty, karhea. — ♃ 6. Soissa harv. (Kv.—P.) 1—2\nvaaksan pituinen, tuuman pituisella ruskealla tähkällä.\n\n20. C. norvegica Willd. Norjansara. — Tähkänä 3—6, vähän erillistä,\npuikean-pitkulaista t. soikeata, monikukallista tähkylää, ylimäinen\nnuijamainen, hedekukkia tyvellä, aliset hedekukattomia; kodat m.\npalleropuolikkaita, lyhytkärkisiä, leveitten, tylppäpäisten suomujen\npituisia; korsi pysty. — ♃ 6. Soissa, merentien, harv. (T.—Ke. Pe. P.\nLv.) Korsi noin vaaksanpituinen, nulokulmainen; tähkä 1—l½ tuumainen,\nkypsänä vaaleanruskea.\n\n21. C. tenella Schk. Hoikkasara. — Tähkänä 3—6 erinäistä tähkylää,\nhedekukkineen yläpuolella ja 2—3 kotaa alempana; kodat suomuja\npidemmät, m. vastopuikeita t. pitkän pyöreitä, nykerö-päisiä,\nlyhyt-otaisia, monisuonisia, tylppälaitaisia. — ♃ 6, 7. Kost.\nmetsäniit. soissa harv. (E.—P.) Seuraavan muotoinen, mutta paljon\nhentoisempi, hapsimaisilla lehdillä, 1—2 hede-, eikä juuri useampaa\nemikukkaa tähkylöissä, väl. vaan yksi kukka kumpaaki lajia. Useampia\nemikukkia löytyessä ovat hedekukat aina keskellä, niinmuodoin tähkylän\nlaivassa. — C, gracilis Ehrh. C. disperma Dew.\n\n22. C. loliacea. Lustesara. — Tähkänä 3—5 erinäistä, 5—12- kukkahista\npyöreämäistä tähkylää; kodat puikean pitkulaisia, tylppäpäisiä ja\ntylppälaitaisia, lop. harittavia, monisuonisia, suomuja m. kahta\npidemmät. — ♃ 6. Kost. metsäniit. (E.—P.) Hento ja kaitalehtinen\nheinäke, tähkä valmistuneenaki vaaleanvehreä.\n\n23. C. tenuiflora Wg. Vaivaissara. — Tähkänä noin 3 tiheästi\nlähinäistä, 8—12-kukallista pyöreämäistä tähkylää; kodat puikean\npitkulaisia, suipohkoita ja teräväkulmaisia, ei paljon suomuja\npidemmät. — ♃ 6, 7. Kost. paik. tunturitien. harv. (Kv. L.)\nEdellisen näköinen, mutta isommilla, tiheästi korren latvaan\nkootuilla tähkylöillä, tuskin ½ tuuman pituisena, m. puikeana, aina\nvaaleanvehreänä tähkänä. — C. tenuiflora ja macilenta Fr.\n\nc — Kodat kalvokulmattomia, karheita ylilaidoilta.\n\n24. C. macilenta Fr. Laihasara. — Tähkä toiskertainen 3—4:llä\nlähinäisellä vastopuikealla tähkylällä; kodat pitkulaisia, suppeita,\ntylppäpäisiä pienellä raolla päässä, epäsuonisia, ylempänä hieno-\nkarheita, suomupeitteisiä; korsi karhea; juuri aaluvoiva. — ♃ 6,7.\nSoissa ja korp. (Kv.) Aliset tähkylät vähän erinäisempiä, yliset\nmykerömäisessä ryhmässä, pitkänpyöreitä; kodat kehkerä-laitaisia,\nulospäisiä, m. 2-hampaisia suulta. C. tenuiflora Hn.\n\n25 C. helvola Blytt. Hallisara. — Tähkänä noin 5 lähinäistä tasasoukkaa\ntähkylää; ylinen hedekukilla tyvessä, emitähkien pituinen; kodat\nsuomujen pituisia, pitkulais-puikeita, otapäisiä, suonettomia. — ♃ 7.\nTunturitien. harv. (Ke.) Suuruuden ja näön puolesta kuin seur., mutta\nenemmän tupastava, leveälehtisempi, lyhyillä kalvomaisilla suojuksilla.\n\n26. C. microstachya Ehrh. Pienipää-sara. — Tähkänä 3—5 lähinäistä\ntähkylää; ylinen, hedekukilla tyvessä, 2—3 kerroin pitkulaisia\nemitähkiä pidempi; suomut lyhempiä kun puikea otapäinen kota. — ♃\n6, 7. Soissa harv. (U. Kp. P. Lv.) ½ kyynäräinen hoikka heinäke,\ntuuman-pituisilla tähkillä, ilman näkyvittä suojuksitta; latvatähkä\nlop. nuijamainen.\n\n27. C. elongata. Pitkäpää-sara. — Tähkänä 6—12 erinäisempää,\npitkulaista tähkylää; suomut lyhempiä kun pitkulainen suipukka,\nmolemmin puolin kehkerä ja suoninen, ulospäisehkö kota. — ♃ 7.\nKost. niit. (E.—P.) Kasvaa tuppaissa monilukuisilla, pitkillä, lop.\nnuokkuvilla korsilla; kodat ruskeita. — C. multiculmis Ehrh.\n\n28. C. vitilis Fr. Lettisara. — Tähkänä 3—8 erinäisempää soikeata\ntähkylää; kodat liketysten, soikeita ulottavalla odalla, ulkopuolin\nhienolla suumalosta lähtevällä pinta-pykeellä, muuten kehkerät;\nsisäpuolelta m. litteitä. — ♃ 7. Kost. paik. vuorim. (T. U. Kpv. P. —\nLv.) Seuraavan näköinen, mutta pienemmillä, valmiina ruskea-suomuisilla\ntähkylöillä, varustetut us. ½-1 tuumaisilla suojuksilla; kodat pidempi-\nja ulottavampipäisiä. — C. Personii Sieb. C. Gebhardi Hop. C. canesc. β\nalpicola Wg.\n\n29. C. canescens. Harmisara. — Tähkänä 3—8, harvinaisehkoa pitkulaista\ntähkylää; kodat hyvin lähinäisiä, soikeita, suippoja, tylpillä, m.\nsiteillä kulmilla, pykeettömiä, kehkeriä, m. litteällä sisäpuolella.\n— ♃ 5,6. β subloliacea: vähemmillä, erinäisemmillä pyöreämäisillä\ntähkylöillä. Kost. paik., rant. tav. (E. — Lv. — β Kv.) 2—3 vaaksan\npituinen, isoissa tuppaissa; tähkä l-2-tuumainen, kellan- t.\nharmaanvehreä, harvoin tummempi t. suojuksilla, silloinkin ihan\nlyhyillä, sukamaisilla. — C. brizoides. C. curta Good. β C. lapponica\nLang.\n\n30. C. stellulata Schreh. Tähtisara. — Tähkänä 3—5, lop. palleroista\nvähän erillistä tähkylää; kodat puikeita pitkäveteisellä odalla, lop.\nharittavia. — ♃ 6. Kost. niit. soissa tav. (E. — P.) 1-1½ vaaksan\npituinen herneenkokoisilla harittavista hedelmäkodista piikillisillä\ntähkylöillä, 3-kantaisella korrella.\n\n31. C. remota. Harvasara. — Tähkä useista, hyvin erinäisistä\ntähkylöistä; kaikki tähkylät yksikertaisia, useammilla pitkä\nlehtimäinen suojus; kodat pitkän puikeita, karhealaitaisella, suomuja\nvähän pidemmällä odalla. — ♃ 5, 6. Leht. harv. (A.) 3 vaaksan pituinen\nhoikka heinäke, pitkävälisillä tähkylöillä ja 5—6 tuuman pituisilla\nsuojuksilla.\n\n32. C. cyperoides. Tähkäsara. — Tähkylät ryhmässä palleroisena\nmykerönä, tyveltä hede-, latvemmalta emikukkahisia, pitkäveteisellä\n3-lehtisellä suojuksella; kodat 2-luottisia, suikeita, soukistuvia\npitkäksi, 2-päiseksi, terävä-sahaiseksi odaksi, molemmin puolin\nkehkeriä, sukapäisten suomuin pituisia. — ☽ 7, 8. Vetis. paik. (K.)\nI.ähes jalan pituinen heinäke soukilla, vaalean- vehreillä, kortta\npidemmillä lehdillä, ruskeanvehreillä tähkämykeröillä.\n\n††† Useampaa, yksineuvoista tähkää; hedetähkät latvassa, emitähkät\nalempana niitä. Carices veræ (Muutamiin, erittäinki a-jaossa, ilmaantuu\nlatva- eli hedetähkään emikukkia ja sitte kotiaki latvaan; toisien\npäässä tavataan milloin emi-, milloin hedetähkiä.)\n\n* Luottoja 2 (paitsi joskus 3).\n\na — Emitähkät 3 t. useampaa kertaa pidemmät perää, t. aivan perättöminä.\n\n33. C. discolor Nyl. Erikarva-sara. — Latvatähkä tyveltä\nhedekukkahinen, aliset (tav. 4) emitähkiä, tasasoukkia, pitkulaisia,\npystyjä, pitkäperäisiä; suojukset lehtimäisiä, särmästävän korren\npituisia; kodat pitkuiais-puikeita, suonettomia, soukkamaisia, lyhemmät\nsuippoja, us. otapäisiä suomuja; lehdet litteitä. Kost. paik. (Lv.)\n1-1½ jalan pituinen, vehreän-sinervä heinäke, juuret hapsimaisia,\nkorret 3-kantaisia, varsilehdet taaskääntöisillä laidoilla, tähkäsuomut\nmusevia, tyvekäs-suikeita, suippoja, leveällä vaalealla, us. sileäksi\nodaksi jatkuneella suonella.\n\n34. C. rigida Good. Tankisara. — Emitähkät seur., soikeita t.\nnuijamaisia, pitkulaisia, alinen tav. peräkäs; suojukset kaitoja ja\nlyhyitä omituisilla lehtikorvilla; kodat soikeita, molemmin puolin\npullakan kehkeriä, ulospäisehköllä eheällä, suippoja suomuja pidemmällä\nkärellä; korsi epäkarhea. — ♃ 6, 7. Tunturikasvi tav. (L. Lv.) 1—2\nvaaksan pituinen, taneakorsinen, pitkillä ja leveillä tiheästi\nkimputuilla lehdillä, suikertavasta, lehdenjäännöksistä suomuisesta\njuuresta. Kodille ilmautuu usein eräänlaista mustaa sientä, ja ne\nsilloin tulevat isoiksi, palleroisiksi.\n\n35. C. hyperborea Drcy. Turjansara. — Emitähkät lähellä tav. yksinäistä\nhedetähkää, pitkulaiset t. suikeat, pystyjä, m. perättömät; suojukset\nkaitoja, tuskin kortta leveämmät, erityisillä lehtikorvilla; kodat\npitkän-pyöreitä, soikeita, litteämäisiä, epäselvästi ulottavalla, m.\nehyellä suumalolla, lyhemmät tylpäköitä suomuja; korsi sileä. — ♃\n6,7. Rant. harv. (Lv.) Jalan pituinen, korsi sileä, tuuman-pituisilla\nemitähkillä, leveän-puikeilla t. vastopuikeilla, päästä pyöreämäisillä,\nmustan-ruskeilla suomuilla.\n\n36. C. aquatilis Wg. Vesisara. — Hedetähkiä 2 t. useampi; emitähkät\nperättömiä t. lyhytperäisiä, pystyjä, liereitä, tav. latvalta\npaksummat; suojukset lehtimäisiä, pidemmät tähkistöä; tähkäsuomut\nlyhempiä kun pyöreän-soikeat, litteähköt, lyhytpäiset ehytsuumaloiset\nkodat; korsi nulokulmainen, sileä; lehdet kourumaisia. — ♃ 6. Rant.\n(E.—Lv.) Kyynäräinen, sinertävä heinäke, 2-3 tuumaisilla, tav.\nnuijamaisilla tähkillä; suomut ruskeita, kodat vaaleahkoita ilman\nnäkyvittä suonitta, t. yhdellä järeämmällä ihan syrjässä.\n\n37. C. vulgaris Fr. Pitkäsara. — Hedetähkiä 1—2; emitähkät\nlähinäisehköitä, pystyjä, liereitä; suojukset lehtimäisiä, tav.\ntähkistöä lyhemmät erityisillä lehtikorvilla; kodat soikeita,\npyöreämäisiä, kehkeriä, tav. pidemmät tylppäpäisiä suomuja;\nlehdet kourumaisia; korsi karhea. — ♃ 5,6. — β zonata Nyl.: kodat\nlitteämäisiä, suonikkaita, ruskean-musevalla poikkitelaisella viivalla,\nselvä-otaisia; tähkät tihukukkahisia, liereitä; lehdet kaitaisia,\nlitteitä. Kost. paik. tav. (E. — Lv. — β Lv.) Tav. 1—2 vaaksan pituinen\nmonilukuisilla toisinnoilla, muotoontuvilla muin edellisiin muin\nseuraaviin.\n\n38. C. tricostata Fr. Kolmiharju-sara. — Hedetähkiä 2 t. useampi;\nemitähkät m. perättömiä, pystyjä, liereitä; suojukset tähkistön\npituiset; suomut lyhemmät leveän soikeita tylppäpäisiä, kotia;\nkodat 3:lla kohosuonella; korsi 3-tahkoinen, karheakulmainen;\nlehdet venheemäiset kalvoiksi kehkeäviä. — ♃ 6. Rant. harv. (U. Kv.\nLv.) Viilo- ja piukkasaran välinen muodostuma, kuitenki likempänä\njälkimäistä.\n\n39. C. acuta. Viilosara. — Hedetähkä ed.; emitähkät perättömiä t.\nlyhyt-peräisiä, nuokkuvia, liereitä; kodat suikeita, molemmin puolin\nkehkeriä, suipohkoita; korsi 3-kantainen, karheakulmainen; lehdet ed.\n— ♃ 6. — β colorata: kellahtava; tähkät pystyjä, perättömiä, punervia.\n— γ personata Fr.: tähkät vaaleita kaitoja, veltosti nuokkuvia, 2—4\ntuuman pituisia ja pidempiperäisiä; korsi m. sileä. Rant. tav. (E. —\nLv. — β Lv. — γ A. U. Kv.) 3—4 vaaksan pituinen tupastava heinäke,\ntoisinteleva sangen paljo.\n\n40. C. prolixa Fr. Laajasara. — Emitähkiä 3—4, aliset peräkkäitä,\nrippuvia, liereitä, ylisten päässä useimmiten hede- kukkia; suojukset\nlehdikkäitä, leveitä, kortta pidemmät; kodat limittäin, puikeita,\nsuippo-suisia, molemmin puolin litteähköitä, kohosuonisia, lyhemmät\nnirkkopäisiä suomuja; korsi särmikäs; lehdet leveitä, litteitä,\nnuokkuvia; juuri tupastava. — ♃ 6. Rant. (U.) Tähkät veltosti\nnuokahtavia; suojukset lehtokorvilla; kodat nuorempana keilamaisia;\nsuomut mustanruskeita.\n\n41. C. turfosa Fr. Turpassara. — Hedetähkiä 1—2; emitähkät\nerinäisiä, pystyjä, kaidan-liereitä; suojukset lehtimäisiä, tav.\ntähkistöä lyhemmät; kodat soikeita, suippoja ulottavasta suumalosta,\ntav. pidemmät suippoja suomuja; lehdet kaitoja, venheemäisiä,\nlitteälaitaisia; korsi kalju t. karkeahko. — ♃ 4, 5. Soissa. (P.)\n1½-2 jalan pituinen heinäke soukin lehdin ja korsin, kasvava osittain\ntuppaissa, osittain hajallisemmasti aaluvoiden.\n\n42. C. cæspitosa. Mätässara. — Hedetähkä yksinäinen, lähinäisillä,\nperättömillä, pystyillä pitkulaisilla emitähkillä; suojukset tav.\nlyhyet t. epäselviä, oramaisia; kodat soikeita, tylppäpäisiä,\nepäselvällä odalla tuskin ulottavasta suumalosta, ei paljon suomuja\npidemmät; lehdet kaitoja, venheemäisiä uloskierteisillä laidoilla;\nkorsi karhea. — ♃ 5,6. Kost. niit. tav. (E. — Lv.) Kasvattaa mättäitä\nalanko-niituille ja kukostaa varahin jo vaaksunpituisena, mutta kasvaa\nsitte kyynäränki pituiseksi, ehkä hoikkana ja kaitalehtisenä, 3—4:llä,\nkorren suhteen vähäisellä, tuskin tuumanpituisella, tähkällä ylimmässä\nlatvassa, harvoin 1 tuuman toisistaan.\n\n43. C. stricta Good. Piukkasara. — Hedetähkiä 2 t. useampi;\nemitähkät m. perättömiä, pystyjä, pitkulaisia, liereitä, suojukset\ntähkistöä lyhemmät; suomut lyhemmät pyöreän-soikeita, lyhytpäisiä,\nehytsuumaloisia kotia; korsi 3-tahkoinen, karheakulmainen; lehdet\nvenheemäisiä verkkomaisesti kehkeävillä tupilla. — ♃ 6. Rant. (U.\nH. Pe. K. — Kv.) Kyynäräinen, isoissa tuppaissa kasvava heinäke,\nviilosaran muotoinen, mutta eroava tiheämmillä tähkillä, litteämmillä\nkodilla, ja erinomattain tupilla, jotka, kun korresta vedetään,\nsisäpuolelta repeävät seittimäiseksi verkoksi. Toisint. ½-2 tuuman\npituisilla tähkillä.\n\nb — Emitähkäin perät puolen tähkän pituiset t. pidemmät (paitsi G.\nsubspathacea’lla).\n\n44. C. subspathacea Wormskj. Kotelussara. — Hedetähkä yksinäinen;\nemitähkät lähinäisehköt, pitkulaisia t. tasasoukkia, pystyjä,\nlyhytperäisiä, väl. perättömiä; suomut tylppäpäisiä, otaisia t.\nodattomia, 3-suonisia, Iyhemmät pitkän-soikeata kotaa, otamaisesti\npitkäveteisellä ja kolopäisellä suumalollansa; korsi kalju. — ♃\n6, 7. — β reducta Drey: suomut otapäisiä; kodat litteähköitä,\nsuonikkaita; rönsyävä. Merenrant. (Lv.) 3—8 tuuman pituinen; tähkät\n¾ tuumaisia, puolta niin pitkissä t. vieläki lyhemmissä, nuorempina\nsuojus-sisäisissä perissä; tähkäsuomut ruskeita, selkä leveä, vehreä\n3-lla kohosuonella ja kärki kuta kuinki pitkäveteinen.\n\n45. C. salina Schk., Wg. Suolasara. — Hedetähkiä 2 t. useampi;\nemitähkät suikeita, liereitä, erinäisiä, pystyjä, kaljuin peräinsä\npituisia; suomut pitkällä oramaisella kärellä t. tylppäpäisiä\npilkän-soikean, lyhytpäisen, kolo-suumaloisen kodan pituiset t.\npidemmätki; korsi kalju. — β mutica Wg. Tähkät erinäisempiä; perät\npitkäveteisiä, vähän karheahkoita; suomut odattomia t. hyvin\nlyhytotaisia; korsi tav. karhea, — ♃ 6, 7. Merenrant. (P. Lv.) 1—l½\nvaaksan pituinen; tähkät ja perät, kumpaisetki tuuman pituisia. — C.\ncuspidata Wg. C. halophila Ands.\n\n46. C. spiculosa Fr. Tähkylä-sara. — Emitähkiä 2—4 pystyillä\npitkäveteisillä perillä, tyveltä harsukukkahisia, liereitä; suojukset\nlehtimäisiä, korvakantaisesti sepiviä, ei pidemmät tav. 2 hedekukkaa;\nkodat pitkänpuikeita, tyveltä hienosuonisia, litteämäisiä, puolta\nlyhemmät puikeita, tumman-ruskeita, sahakärkisiä suomuja. Merenrant.\nharv. (Lv.) 1—1½ jalan pituinen korsi, tyveltä särmikäs hapsiksi\njakauvain ruosteenhohtavain tuppien sisässä, ylempää karhea; perät\nsileitä; emitähkät tyveltä soukempia, 1—1½ tuuman pituisia ja levyisiä;\nkodat leveämmät suomua; juuri tupastapa.\n\n47. C. maritima Müll. Merisara. — Hedetähkiä 2 t. useampi; emitähkät\npitkäperäisiä, lop. rippuvia, liereitä; tähkäsuomut typäkästi muuttuvia\nkarheaksi suaksi, paljon pidemmäksi kun itse suomut sekä vastopuikea,\nepäsuorinen kota. — ♃ 6. Kivisillä merenrant. harv. (Pep. Lv.) 1—1½\njalan pituinen vaalea-tähkäinen heinäke, pian varisevilla, 2—3 kerroin\nsuomujen sukaa lyhemmillä kodilla.\n\n** Luotteja 3 (paitsi C. paludosa’lla). a — Hedetähkä yksinäinen, tav.\nemikukkia latvassa.\n\n48. C. Buxbaumii Wg. Luhtasara. — Tähkät m. perättömiä, erinäisehköitä,\npystyjä, pitkulaisia — vastopuikeita, otakärkisillä suomuilla; kodat\npitkän-soikeita, tylppäpäisiä, suonisia, hienosti karhea-pilkkuisia;\nluotteja 3. — ♃ 6. Vet. niit. (E. — Lv.) 2—3 vaaksan pituinen lyhyt-\nja paksu- tähkäinen. Eräällä toisinnolla on runsaan tuuman pituisia\nliereitä tähkiä.\n\n49. C. alpina Sv. Tuuturisara. — Tähkät soikeita ryhmin latvassa\nperättöminä t. lyhytperäisinä, palleroisia t. pitkulaisehkoita; kodat\nsoikeita, suippoja, hienosti karheapilkkuisia; luottoja 3; korsi\npysty, hoikka, ylempää tav. karkeahko. — ♃ 6. Tunturitien. (Lv.) Korsi\n1—2 vaaksan pituinen, 2—3 ei paljon hernettä isompaa tähkää ryhmin\nlatvassa; suomut mustia. — C. Vahlii Schk.\n\n50. C. atrata. Mustasara. — Tähkät peräkkäitä, lähinäisiä, suikeita,\ntav. nuokkuvia, suipposuomuisia; kodat soikeita, tylppäpäisiä,\nlyhytkärkisiä, hienosti karheapilkkuisia; luotteja 3; korsi ylempää\nkarhea. — ♃ 6, 7. Tunturikasvi. (L. Lv.) Jalanpituinen, leveälehtinen\nheinäke isohkoilla, mustasuomuisilla, lop. painosta nuokkuvilla latva-\ntähkillä. Toisintelee soukemmilla korrella ja lehdillä, pystyisellä\ntähkällä, jotenkin edellisen muotoisena.\n\nb — Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hedekukkahinen; kodat lienteitä.\n\n51. C. globularis. Pallosara. — Emitähkät erinäiset, perättömiä,\npuikeita; suojukset kaitoja, lehtimäisiä, pitkiä, sepokantaisia; kodat\npuikeita, suippoja, höyteitä, suomuja pidemmät; korsi hoikka, hyvin\nsoukilla lehdillä. — ♃ 6. Kost. ja mättäisissä mets. (E. — L.) 2—3\nvaaksan pituinen, hieno, hinterä ja pehmeä heinäke; korren kannassa\npitkällen ylös vaalean-ruskeita suomuja; alimmainen suojuslehti aina\ntähkäänsä pidempi, tav. useinki kerroin. — C. tomentosa Fl. D.\n\n52. C. pilulifera. Virnasara. — Emitähkät lähinäisehköitä, perättömiä,\npalleroisia; suojukset tupettomia, m. ominaisia, alimmainen vähän\npidempi tähkää; kodat palleroisia, suippoja, lieminkäisiä, otapäisten\nsuomujen pituisia. — ♃ 6. Kivisissä mäkimaissa. (A. — U.H.) Korsi\nkaareva; emitähkät hernetten kokoisia. — C. filiformis Fl. D. C. Oederi\nRetz ed. 1.\n\n53. C. ericetorum Poll. Kanervisara. — Emitähkät lähinäisiä,\nperättömiä, pitkulaisen pyöreämäisiä, suomumaisilla t. vähän\norakärkisillä, m. tupettomilla suojuksilla; suomut pyöreämäisillä\nkalvolaitaisilla latvoilla, liereän, vastopuikean, höyteän kodan\npituisia. — ♃ 5. Mäkimaissa tav. (E. — P. Lv.) Tähkät tumpuroita,\nhedetähkä m. nuijamainen; suojukset hyvin lyhyillä, väl. epäselvillä\nmustilla tupilla kannassa; tähkäsuomut tav. hienosti karvalaitaisia. —\nC. ciliata Willd.\n\n54. C. praecox Jacq. Kevätsara. — Emitähkät lähinäisehköitä,\nlyhytperäisiä, pitkulaisia; suojukset oramaisia, tav. lyhyt-tuppisia;\nsuomut suippoja, m. palleromaisen, suippomaisen, höyteän kodan\npituisia. — ♃ 5. Mäkimaissa (A. T.) Tähkät vaalean-ruskeita otapäisillä\nsuomuilla.\n\n55. C. montana. Vuorisara. — Emitähkät lähinäisiä, puikeita; suojukset\nominaisia, molemmin puolin laajentuneella kalvomaisella kannalla; kodat\nkaidemmasta pohjasta lähtien vastopuikeita suippoja, 3-kantaisia,\nhöyteitä. — ♃ 3. Leht. (A.) Vaaksan pituinen, pehmeä heinäke,\ntumpuroilla, kiiltävillä suomuilla korren tyvessä; tähkät mustia. — C.\ncollina Willd.\n\n56. C. ornithopoda Willd. Räpylä-sara. — Emitähkät hedetähkän\nylittäviä, lähinäisiä, tähkäsisäisillä perillä, harvakukkaisia: kodat\nvastopuikeita, 3-kantaisia, suippoja, hienokarvaisia, suipohkoita\nsuomuja pidemmät; korren tupet lehdestymättömiä t. sukamaisella\nlehdeksellä. — ♃ 5. Kost. niit. vuorten alla, harv. (A.) Tähkät\nvaalean-värisiä, tuskin ½ tuuman pituisia, 3—6 kiikkahisia; korsitupet\nm. vehreitä, lyhyellä sukamaisella lehden-aiheella. — C. pedata All. C.\ndigitata β Wg. Gottl. Fl.\n\n57. C. digitata. Sormisara. — Emitähkät cd.; pidempi-peräiset\nlehdestymättömiä suojustuppia, tasasoukkia, monikukkahisia; kodat ed.,\ntypäkkäin suomujen pituisia; korren tupet ed. — ♃ 6. Varjoisissa mäissä\n(E. — P.) Emitähkät tuuman pituisia mustia, 7-10-kukallisia; korren\ntyvessä ruskeita lehtituppia.\n\nc — Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hedekukallinen; emitähkät pystyjä;\nkodat kaljuja. (Suojukset tupellisia).\n\n58. C. livida Willd. Vaalea-sara. — Emitähkät pitkäveteisellä perällä,\npystyjä, pitkulaisia, harvakukkahisia; suojukset soukkia, tupellisia,\nalimmainen epämääräisesti tähkät ylittävä; kodat pitkänpyöreitä,\nmolemmin puolin kehkerämäisiä, hienopilkkuisia, vaalean-harmaita,\nepä-otaisia, m. tylppäpäisiä, pidemmät pyöreähköitä, tylppiä suomuja;\nlehdet pystyjä, sinivehreitä, soukkia. — ♃ 6, 7. Liejusoissa,\nharv. (Pe. L.) Jalan pituinen tankea- ja kaljukorsinen heinäke;\nemitähkät noin 7-kukkaisia; suomut vehreitä, laidalla musevia; kodat\nvehreän-sinerviä. — C. limosa livida Wg.W. A.H.\n\n59. C. sparsiflora Steud. Harsosara. — Emitähkät liereitä, muuten kuin\ned.; suojukset lyhyitä isoilla laajenneilla, väl. tähkän pituisilla\ntupilla; kodat pitkänpuikeita, suonettomia, kehkerästi 3-kantaisia,\notapäisiksi soukistuvia, pidemmät puikeita, tumpuroita, tylpähköitä\nsuomuja; lehdet mustanvehreitä, litteitä. — ♃ 6.— β borealis Fr.\nhedetähkä tav. suorakulmaisesti alaspäinen; kodat lyhempi- ja\nsuorempi-otaisia. Kost. mets. (E.— Lv. — β P) Seuraavasta eroava\npidemmällä ja hoikemmalla korrellaan, vähän leveämmillä ja pidemmillä\nlehdiltään, suipommalla ja kulmikkaammalla kodilla. — C. vaginata\nTausch. C. panicea β sparsiflora Wg.\n\n60. C. panicea. Vehnäsara. — Emitähkät erinäisiä, harvaltaan\nmonikukallisia, ulottavilla perillä; suojukset litteitä ja\nlyhyitä, pitkähkö-tuppisia; kodat pulleita, m. palleroisia t.\npitkänpyöreähköitä, lyhyellä, ulospäisellä, viistetyllä, vaikka ehyellä\nkärellä; lehdet ja tylppäkulmainen kalju korsi sinivehreitä. — ♃ 6.\n— β sublivida Hn. lehdet ja suojukset kahta kaidemmat, jälkimäiset\n2—3 kertaa pidemmät kun tähkäperä; tähkät ja kodat kahta vähemmät.\nKosteilla niit. tav. (A. — K.H Pe. L. — β Kp.) Sinisen voivahko, jalan\npituinen heinäke, kodat pyöreämäisiä t. pitkänpuikeita ilman selvättä\nkärettä.\n\n61. C. pedata Wg. Varvassara. — Emitähkät lähinäisiä, lyhytperäisiä,\nharvaltaan 3—6-kukallisia, lyhyin oramaisin, tupettomin suojuksin;\nkodat m. palleroisia, kärekkäitä, halkoisella suumalolla. — ♃ 6, 7.\nTunturikasvi (Lv.) 1—3 tuuman pituinen heinäke, 2—3 linjan pituisilla,\nm. tasasoukilla pystynäisillä tähkillä, helposti varisevin suomuin ja\nkodin.\n\n62. C. Oederi Ehrh. Ryhmysara. — Emitähkät lähinäisiä, pyöreämäisiä\n— pitkulaisia; suojukset litteitä, lehtimäisiä, hedetähkää pidemmät;\nkodat harittavia, vastopuikeita, lyhyellä otamaisella suoralla kärellä;\nlehtilaidat litteitä t. koveroita. — ♃ 6. Merenrant. ja soissa (E.—Pe.\nLv.) Tav. matala, multa väl. pitkä kuin seur., ehkä tähkät vähempiä,\nväl. ei paljon isommat hernettä, lop. m. keltaisia; hedetähkä tav.\nnäkyvästi perätön. — C. divisa Fl.D. C. demissa ib. C. flava var. Beurl.\n\n63. C. flava. Keltasara. — Emitähkät lähinäisiä, soikeita,\ntähkäsisäisillä perillä; suojukset ed.; kodat vastopuikeita oramaisin,\nalaskaarevin odin; lehdet venheemäisiä, uloskääntöisillä laidoilla;\nkorsi 3-tahkoinen. — ♃ 6. Suoniit. tav. (E. — P. Lv.) Kellanvehreä\nheinäke, 8—12 tuumaisella korrella, lop. m. keltaisilla tähkillä,\nhedetähkä tav. perätön t. lyhytperäinen. Sekä tällä että edellisellä\nlajilla on toisinto acrogyna emikukilla hedetähkän latvassa.\n\nd — Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hede-kukallinen; emi- tähkät lop.\nrippuvia; suojukset hyvin lyhyillä, ruskea-, t. musta-laitaisilla\ntupilla. (Kodat kaljuja.)\n\n64. C. irrigua Sm. Kastisara. — Kodat kehkerämäisiä, tav. lyhemmät\nsuomujen pitkäveteistä kärkeä; lehdet litteitä, selvän- vehreitä, 2—3\nkertaa leveämmät 3-tahkoista karheata kortta; muuten kuin seur. — ♃ 6.\nSoissa ja vet. niit. (E. — Lv.) Tuskin eroava seuraavasta muulla kuin\nlehdillään; tähkäsuomut tav. tumpurammat ja hedelmäkotaa pidemmät.\n\n65. C. limosa. Liejusara. — Emitähkät m. suikeita, tiheäkukkaisia;\nsuojukset kaitalehtisiä, hyvin lyhyt-tuppisia; suomut vähän soukempia\nkun soikea, tylppäpäinen, litteämäinen kota; lehdet venheemäisiä,\nsinertäviä, kaitoja, tuskin kahta leveämmät kun 3-tahkoinen karhea\nkorsi. — ♃ 6, 7. Vetelissä soissa (E. — L.) 8—12 tuumainen heinäke,\n1/2—3/4 linjan levyisillä, vekreän-hallavilla lehdillä; tähkäsuomut\nruskeita vaaleansinisillä kodilla.\n\n66. C. rariflora Sm. Kaihosara. — Emitähkät pitkulaisia, harva- ja\nharsukukkaisia; suojukset lyhyitä, m. oramaisia, 3 kertaa laajuuttansa\npidemmillä tupilla; suomut tylppäisiä, isoja, soikean tylppäpäisen\nkodan verhovia; korsi tylppäkulmainen, kalju. — ♃ 6, 7. Tunturisoissa\nja nevaisissa merenrant. (Kv. L.) Vaaksan pituinen, vähemmillä, tav.\n6-kukallisilla tähkillä kun edell., suomut tumpuroita. — C. limosa β Wg.\n\ne — Hedetähkät useampia; kodat lienteitä.\n\n67. C. hirta. Kalsusara. — Emitähkät suikeamaisia, liereitä, pystyjä,\nhyvin erinäisiä, peräkkäitä, aliset pitkätuppisia; kodat puikeita,\nsuippoisia, syvähalkoisella, 2-kärkisellä suumalolla, karvaisia;\nlehdet litteitä, venheemäisiä. — ♃ 6. Savi- ja santa-maassa (A. — K.)\nToisint. 1—3 vaaksan pituisena, pitkäsuikeroisella juurakolla ja usein\nkorvaisilla lehdillä, varsinki tupella.\n\n68. C. filiformis. Rihmasara. — Emitähkät suikeamaisia, liereitä,\npystyjä; kodat puikeita, suippoisia, haarapäisellä suumalolla,\nlienteitä; korsi hapsimainen, hyvin tylppäkulmainen; ne m. tupettomat\nsuojukset ja lehdet kourumaisia, hapsimaisia. — ♃ 6, 7. Rant., suoniit.\n(E. — P.) Kyynäräinen, hapsimainen, tupastava heinäke päälle tuuman\npituisilla ruskeilla tähkillä. — C. lasio- carpa Ehrh.\n\nf — Hedetähkiä tav. useampi kun yksi; kodat kaljuja,\n\n69. C. ampullacea Good. Pullosara. — Emitähkät liereitä, aliset\nperäkkäitä; suojukset lehtimäisiä; suomut ominaisia; kodat m.\npalleroisia, pullakat, odalla ja haarapäisellä suumalolla; korsi\ntylppäkulmainen, sileä; lehdet kourumaisia. — ♃ 6 — β. rotundata Wg.\ntähkät pitkulaisia, pystyjä, m. perättömiä; suojukset soukkia; suomut\nleveämpiä; kota lyhyt-otainen syväkoloisella suumalolla. Rant. (E. —\nLv.) — β L. (Lv.) Eroava seur. lajista sileällä korrelta, kourumaisilta\nlehdiltä ja odaksi typistyneeltä kodalta.\n\n70. C. vesicaria. Lapinsara. — Emitähkät liereitä, aliset peräkkäitä;\nsuojukset lehtimäisiä; suomut suippoja, lyhemmät kun puikean pullakka,\nvähitellen lyhyeksi odaksi soukkeneva harva- suoninen kota; suumalo\n2-kärkinen; korsi ohutsärmäisesti 3- tahkoinen; lehdet venheemäisiä.\n— ♃ 6. — β virens Nyl. mustanvehreä ruskeanmusevilla kodilla; suomut\nmusevia, tylppiä. — γ pulla Good. tähkät puikeita; kodat 2—3-luottisia,\nlimittäisiä; suomut tylpäköitä, tumpuria. Vet. paik. tav. (E. — P. Lv.\n— β ja γ Lv.) Iso, leveälehtinen heinäke; hedelmäkodat vehreitä, lop.\nvaaleanruskeita, tunturitienoissa β ja γ:llä mustempia.\n\nMuist. Lappalaiset pitävät pehmeäksi muokattuna pakkaista vastaan\nkengissä; se heillä sukkaa onki.\n\n71. C. laevirostris Fr. Otasara. — Emitähkät ja suojukset ed.; suomut\nsuikeita; kodat m. palleroisia, hyvin pullakat, äkisti soukkenevia\npitkäveteiseksi odaksi, syvällä haarapäisellä suumalolla; korsi\nylempänä karheakulmainen; lehdet venheemäisiä. — ♃ 6. Vet. rant. harv.\n(S. K. — Kv.) Isoimpia saraheiniä, ½ tuuman levyisillä m. litteillä\nlehdillä, paksuilla emitähkillä; kodat isoja, ohuita, rokkomaisia, m.\nkätkien ne kaidat suomut, joilla usein on pari hienoa sukaa päässä. —\nC. ampull. v. robusta Weinm. C. bullata v. laevirostris Fr. Mant. 2. C.\nrhyncophysa Mey.\n\n72. C. paludosa Good. Suosara. — Emitähkät liereitä, aliset\nlyhytperäisiä; suojukset lehtimäisiä, tupettomia; suomut orakärkisiä,\nm. lyhemmät soikeita, lyhyt-otaisia, isosuonisia kotia; suumalo\nhaarapäinen; korsi särmikkäästi 3-tahkoinen; lehdet venheemäisiä. —\n♃ 6. Vet. paik. harv. (Ke.) 3—4 jalan pituinen, sinivehreä, ikään\nkuin iso C. acuta; lehtitupet kehkeäviä seittimäisiksi hapsiksi, kun\nkorresta vedetään. — C. acutiformis Ehrh.\n\n73. C. riparia Curt. Rantasara. — Emitähkät peräkkäitä, liereitä;\nsuojukset leveälehtisiä; suomut orakärkisiä, tav. pidemmät puikeata\nlyhytkärkistä tiheäsuonista kotaa, jonka suumalo haarapäinen; korsi\n3-tahkoinen; lehdet venheemäisiä. — ♃ 6. Rant. harv. (T.U.H.) Isoin\nkaikista Pohjan saralajeista. — C. crassa Ehrh.\n\ng — Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hedekukilla (paitsi C. fuligin.);\nemitähkät lop. nuokkuvia t. rippuvia; suojukset vehreillä tupilla.\n(Kodat kaljuja).\n\n74. C. ustulata Wg. Palosara. — Emitähkät lähinäisiä, m. soikeita,\nrippuvia, tiheäkukkaisia; suojukset m. oramaisia, harv. tuppoa\npidemmät; kodat pitkulaisia, suippoja, litteämäisiä, kolo- päisellä\nsuumalolla. — ♃ 7. Tunturikasvi (Lv) Tähkät ½ tuuman pituisia; suomut\nja kodat tumpuroita, jälkimäiset vaaleammilla kulmilla. Hedetähkissä\nharv. emikukkia. — C. atrata L. Herb.\n\n75. C. laxa Wg. Ventosara. — Emitähkät erinäisiä, kaltaisen suikeita,\ntiheäkukkaisia; suojukset lehtimäisiä, pitkätuppisia; suomut\ntylppäpäisiä, hedelmäkodan pituisia; kodat pitkulaisia, tylppäpäisiä,\nulottavalla, m. eheällä suumalolla. — ♃ 7, 8. Vetel. soissa\ntunturitien. harv. (L.) 1—1½ vaaksan pituinen ja hentoinen heinäke\nvarsin kaitalehtinen; hyvin C. limosa’n kaltainen, mutta suojukset ¾\ntuuman pituisia ja korsi kaarimaisesti lenko.\n\n76. C. pallescens. Kalpea-sara. — Emitähkät erinäisiä, pitkulaisia\ntiheäkukkaisia, lop. nuokkuvia, hyvin lyhyt-tuppisilla suojuksilla\nja nirkoilla suomuilla; kodat liereitä, vastopuikeita, tylppäpäisiä,\nchytsuumaloisia. — ♃ 6. Niit. tav. (E. — P.) Lehdet hienokarvaisia;\ntähkät vehreitä, lop, ruskeamaisia.\n\n77. C. fuliginosa Hop. Nokisara. — Hedetähkä emikukilla latvassa;\nemitähkät lähinäisiä, tyvekäs-suikeita, rippuvia, tihukukkaisia, alinen\nusein pitkältä erinänsä; suojukset m. oramaisia, harv. tuppea pidemmät;\nkodat m. suikeita ja kulmikkaita, pitkällä otamaisella, laidalta\nkarheasahaisella kärellä; suumalo 2- hampainen. — ♃ 7. Tunturikasvi,\nharv. (L.) Palosaran muotoinen, mutta kaidemmilla ja vaaleammilla\ntähkillä, joista ylimmäinen m. aina yksikotinen. Korret kovin\ntupastavia, alaskaarevilla lehdillä, m. kaikki juuressa. — C. frigida\nWg. Fl. Sv. C. frig. β Hübn.\n\n78. C. capillaris. Hiirensara. — Emitähkät erinäisehköitä, tasasoukkia,\nharvasti 6—10 kukkaisia, nuokkuvia t. rippuvia pitkissä perissä;\nsuojukset kaitoja, pitkätuppisia; suomut tylppäpäisiä, lop. varisevia;\nkodat soikeita, epäselvästi 3-kulmaisia, oramaisella päällä,\nepäselvästi 2—3-liuskaisella suumalolla. — ♃ 6. Kost. niit. (A. K. P. —\nLv.) Nuorempana vaaksan-pituinen, hoikka lieinäke, ½ tuuman pituisilla\nvehreillä tähkillä ja vaikeahkoilla suomuilla.\n\n79. C. pseudocyperus. Lehtisara. — Emitähkät liereitä, tiheä-\nkukkaisia, rippuvia, piikilliset harittavista t. alaspäisistä,\npuikeista, pitkä-otaisista, suonisista kodista; suumalo 2-kärkinen;\nsuomut oramaisia; suojukset lehtimäisiä hyvin lyhyttuppisia. — ♃ 6, 7.\nRant. soissa (A. — Ke. H.) Iso leveälehtinen heinäke, usein 2 tuuman\npituisilla vehreillä tähkillä.\n\nMuist. Sopisi viljennettää suoniituissa.\n\n\n2 parvi. Scirpeæ.\n\n37. ERIOPHORUM. Niittuvilla.\n\n† Tähkä aina yksinäinen.\n\n1. E. russeolum Fr. Ruseva niittuvilla. — Tähkä pitkulainen, suomut\nainoasti laidalta läpihohtavia, lyhytkärkisiä; ponnet tasasoukkia;\nkorret enimm. yksinäisiä, suikertavin aaluvin. — ♃ 5, 6. Soissa\ntunturitien. (L. Lv.) Tähkä lähes tuuman pituinen punertavalla t.\nruskean-kellervällä villalla ja mustanharmailla suomuilla. — E.\nChamissonis Mey.\n\n2. E. capitatum Host. Töppypää niittuvilla. — Tähkä palleromainen,\nsuomut suippoja, aliset 1—3 paljon isompia, suojusmaisia; ponnet\npitkulaisia; korret ed. — ♃ 5,6. Tunturitien. (P. — Lv.) Tähkä\nnuorempana puikeamainen, mustanruskea valkealla t. hiukan punertavalla\nvillalla. — Scheuchzeri Hop.\n\n3. E. vaginatum. Tupikas niittuvilla. — Tähkä puikea, kalvomaisilla\nläpihohtavilla, orakärkisillä, m. tasamukaisilla suomuilla; ponnet\ntasasoukkia; korret tupastavia, hapsisella juurella. — ♃ 4, 5.\nKorpisoissa, tav. (E. — L.) Tähkä tav. tuuman pituinen mustanharmailla\nsuomuilla ja valkealla villalla; korsi tupilla, joista vaan juurelliset\novat lehdestäviä. — E. emspitosum Host.\n\n†† Useammalla tähkällä.\n\n4. E. gracile Koch. Suikela niittuvilla. — Tähkäperät karheahkoita;\nlehdet 3-kantaisia, lyhemmät korren nivelvälejä. — ♃ 6. Suoniit.\n(E — P.) Paljon hentoisempi seuraavia lajeja, ja vähemmillä sekä\nvehreämäisemmillä tähkillä. — E. triquetrum Hoppe.\n\n5. E. latifolium Hop. Litteälehtinen niittuvilla. — Tähkäperät\nkarheita; lehdet litteämäisiä, suikulaisia, yliset lyhempiä kun korren\nnivelvälit. — ♃ 6. Suoniit. (A. — K. H. P.) Pidempi ja puhdas-vehreämpi\nkasvi, lyhemmillä ja leveämmillä lehdillä kun seuraava. — E.\npolystachion β L. E. pubescens Sm.\n\n6. E. angustifolium Roth. Oralehtinen niittuvilla. — Tähkä- perät\nkaljuja; lehdet kaitaisia venheemäisiä, tav. pidemmät korren\nnivelvälejä. — ♃ 5,6. Suoniit. tav. (E. — L.) Toisintelee kaidemmin ja\nleveämmin lehdin, useammalla ja harvemmalla, hamalla yksinäiselläki\ntähkällä.\n\nMuist. Karja alkukeväällä syöpi jotenki mieluisesti, mutta ei niin\npitkemmälle kesää. Villaa taidetaan käyttää topingiksi ja muun villan\nseassa langaksiki kehrätä; kelpoa myös kynttilän sydämmiksi. E.\npolystachion Sv. B. E. pubescens Sm.\n\n38. TRICHOPHORUM Pers. Suovilla.\n\n1. T. alpinum Pers. Soikkopää-suovilla. — Tähkä pitkulainen;\nkehäsukaset hapsimaisia, lop. monin kerroin tähkää pidemmät;\nkorsi 3-kaulainen, karhea. — ♃ 6, 7. Suoniit. (E. — L.) Tähkä\ntäysikasvaneitten karvojen kera yhteensä m. tuuman pituinen, muodollaan\nkuin pieni Eriophorum. — Eriophorum. Limnochloa Drey.\n\n2. T. caespitosum Hn. Tupastava suovilla. — Tähkä puikea; kehäsukaset\npähkylää pidemmät, mutta lyhemmät tähkää; korsi liereä, sileä. — ♃ 6,\n7. Soissa (U. K. — P. — Lv.) Tähkä nuorempana m. pitkulainen, kypsänä\nusein palleroinen. — Scirpus. Limnochloa Reich.\n\nHELÆOCHARIS RBr. Luikka.\n\n† Luotteja 3; pähkylä 3-kantainen t. liereä.\n\n1. H. acicularis Br. Jouhiluikka. — Tähkä puikea t. pitkulainen,\nisommilla ulkosuomuilla; pähkylä m. liereä, kohokulmainen ja\npuikealla lisäkkeellä; korsi jouhimainen, kulmikas; juuri tupastava\nja suikertava. — ʘ 5—8. Rant. tav. (E. — P.) 1—3 tuuman pituinen, m.\nhapsimainen. — Scirpus.\n\n†† Luotteja 2; pähkylä virnamaisesti litteä.\n\n2. H. uniglumis Link. Rutaluikka. — Tähkä pitkulainen pitkänpuikeilla\nsuomuilla, alimmainen suomu tyhjä, kehtova koko tähkäpohjan; pähkylät\npuikealla lisäkkeellä; juurakko suikertava. - ♃ 5, 6. Vet. rant. tav.\n(A. — K. St. — P.) Tav. vähempi seuraavaa lajia; tähkä musevan-ruskea.\n— Scirpus.\n\n3. H. palustris Br. Suoluikka. — Tähkä suomuineen ed.; alimmaiset\n1—2 suomua lyhempiä ja neuvottomia; pähkylän lisäke ja juurakko\ned. — ♃ 5,6. Vet. rant. tav. (E. — P.) Toisint. vaaksan pituisesta\nkyynäräiseen, 2 alimpaa tähkäsuomua vastakkaista ja yhtyneinä\ntähkäpohjan kehtovia. — Scirpus.\n\n40. SCIRPUS. Kaisla.\n\n† Korsi haaraton, yksi ainoa tähkä latvassa: Limnochloa Reich.\n\n1. S. pauciflorus Lightf. Korpikaisla. — Tähkä puikea, ulkosuomut\nisompia, yli puolen tähkän pituisia; luottoja 3; korsi paljas,\nselvällä, typäkällä, lehdestymättömällä tupella tyvessä. — ♃ 6, 7.\nKost. rant. (U. K. — L.) 2—6 tuuman pituinen. — S. Bæothryon Ehrh.\n\n†† Korsi haaraton usealla tähkällä ryhmässä.\n\n* Tähkät viuhkottain ryhmissä.\n\n2. S. lacustris. Järvikaisla. — Tähkät puikeita, ryhmistyneitä,\nperäkkäitä ja perättömiä; tähkäsuomut kolopäisiä, odaksi ulottavalla\nselkäsuonella; korsi liereä, tupettavilla suomuilla ja lehdenaiheilla\ntyvessä. — ♃ 7. — β glaucus: hentoisempi ja sinivehreämpi, useammin\n2-luottinen. Järvenrant. vedessä, tav. (E. — P.) 2-kyynäräinen ja\nsitäki pidempi; β tav. vähempi, musevampi ja pienemmillä tähkäryhmillä:\nS. glaucus Sm. S. Tabernæmontani Gmel.\n\nMuist. Käyt. katon-katteeksi ja leikataan syksyisin karjanruuaksi. Kun\nse keskikesän aikana kootaan, hyvin kuivataan, varotaan sannasta ja\ntungetaan sitävarten tehtyihin rautatorviin sydeksi poltettaa, saadaan\nsiitä niinhyvin maalareille kuin kirjanpainajille soveliasta mustetta.\n— Koreja, mattoja, uittimia taidetaan siitä myös tehdä.\n\n3. S. maritimus. Merikaisla. — Tähkät puikeita ryhmissä, muin\nyhteisillä perillä, muin ilman; tähkäsuomut 3-otaisia; korsi lehtinen,\n3-tahkoinen, särmikäs. — ♃ 7. Merenrant. vedessä (A. — U. Pe.)\nKyynäräinen, suikertavalla, tav. mukulaisella juurakolla.\n\nMuist. Juuret leivän-aineeksi katovuosina soveliaat.\n\n4. S. sylvaticus. Arokaisla. — Kukkaviuhko monikertainen ryhmätyöstä\ntähkistä peräkkäissä mykeröissä; korsi pysty, lehtinen, tylppämäisesti\n3-kulmainen. — ♃ 7. Vet. niit., ojissa (E. — P.) Kyynäräinen isolla,\nhajallisella viuhkolla; lehdet m. sormenlevyisiä.\n\nMuist. On hyvä viljennettää alanko-paikoissa karjanruuaksi.\n\n** Tähkät toiskertaisena 2-tahkoisena yhteisenä tähkänä: Blysmus Panz.\n\n5. S. rufus Schrad. Rusokaisla. — Tähkiä 3—8, harvakukkaisia; pähkylät\npitkulaisia, suippoja; su'at ylhäältä karheita, välistä puuttuvia;\nlehdet liereitä, päältä venheemäisiä. — ♃ 6, 7. Merenrant. harv. (T.\n— Ke. Lv.) Tähkä punaruskea; juuri suikertava. — Scænus Huds. Blysmus\nPanz.\n\n6. S. compressus Pers. Sarakaisla. — Tähkiä 8, t. useampi,\nmonikukkaisia; pähkylät leveän-soikeita, otamaisella päällä; kehäsu'at\nkarheita alaspäisillä piikeillä; lehdet litteitä, vähän venheemäisiä.\n— ♃ 6. Kost., heinäisissä paik. (A.) Tähkät ruskeita. — Schænus\ncompressus. Carex uliginosa. Blysmus Panz.\n\n41. RHYNCHOSPORA M. Vahl. Piirtoheinä.\n\n1. R. fusca RS. Ruskea piirtoheinä. — Röyhy paljon varusta lyhempi;\nkehäsu’at karheita ylöspäisistä piikeistä; lehdet kaitoja, koulumaisia.\n— ♃ 6. Soissa, harv. (K.) Tähkät ruosteenkarvaisia. — Schænus. R. alba\nβ Vahl.\n\n2. R. alba Vahl. Valkea piirtoheinä. — Tähkäröyhy ei paljon varusta\nlyhempi; su'at karheita alaspäisistä piikeistä; lehdet kaitoja,\nvenheemäisiä; korsi 3-kantainen. — ♃ 6. Soissa (A. — K. H. Pe. Kv.)\nTähkät nuorempina valkeita, vanhempina ruskeamaisia. — Schænus.\n\n3 heimo. TYPHACEÆ.\n\n42. SPARGANIUM. Palpakko.\n\n† Lehdet kantaan saakka litteitä.\n\n1. S. minimum Fr. Vähäpalpakko. — Tähkävarsi yhtenäinen, aliset\n2—3 emitähkää peräkkäitä, yliset erinäisiä, perättömiä, hedetähkä\nyksinäinen latvassa; hedelmät perättömiä tylppäpäisiä, m. odattomia;\nlehdet muin lyhempiä, pystyjä, muin pidempiä ja laiehtivia. — ♃ 7, 8.\nJärvenrant., matalassa ved. tav. (A. — K. H. St. — P.) — S. natans Læst.\n\n2. S. natans. Näkinpalpakko. — Tähkävarsi vähän haarova; kaikki\nemitähkät erinäisiä, perättömiä (paitsi 1—2 alimmaista); hedetähkät\nlatvassa monilukuiset (4—12); hedelmät selväperäisiä, hyvin\npitkä-otaisia; lehdet hyvin pitkiä, heinämäisiä, laiehtivia. - ♃ 7.\nJärv. ja vesiperä-soissa (T. — K. H. S.) Lehdet syvemmissä vesissä\nusein monen kyynärän pituisia, 1—2 linjan levyisiä. — S. affine\nSchnitzl. (kurtistunut).\n\n†† - Lehdet kannalta 3-tahkoisia.\n\n3. S. simplex Huds. Suorapalpakko. — Tähkävarsi haaraton, alempana\nyksinäisillä, peräkkäillä emitähkillä ja 3—6:lla hede- tähkällä\nlatvassa; hedelmät typäkästi soukkenevia odaksi. — ♃ 7. — β boreale\nLæst. lehdet pitkulaisia, laiehtivia; hedetähkät monasti useampia. — γ\nfluitans (Fr.) hedetähkä tav. yksinäinen latvassa; hedelmä vähittäin\nodaksi soukkeneva; varsi tanea, koheneva; lehdet leveitä, pystyjä,\nvelttoja t. laiehtivia. Ves. γ korpisoissa, harv. (E. — P. — β P. — γ\nU. Pe.) — S. erectum β. S. erectum Wg. γ S. glomeratum Læst. ja Beurl.\n\n4. S. ramosum Huds. Haarapalpakko. — Tähkävarsi haarova; haaroissa\nperättömiä emitähkiä alempana, ja monilukuisia hedetähkiä latvassa;\nlehdet kannalta 3-teräisiä. — ♃ 7. Vesikaivannoissa (E. — P.) Isompi\nkun ed. — S. erectum α.\n\n43. TYPHA. Osmankäämi.\n\n1. T. angustifolia. Vähä osmankäämi. — Tähkät erinäisiä; lehdet\nsoukkia, miekkamaisia, vähän kouruisia, korren pituisia. — ♃ 7. Vedessä\n(A. U. H.) 4—5 jalan pituinen vesiheinä, lehdet 2—3 linjan levyisiä,\ntähkäin väliä tav. 1—2 tuumaa.\n\nMuist. Haivenia käyt, topingiksi. Astiamiehille kelpaa lehdet saumain\ntivistämiseksi. Myös mattoja, sideköysiä j.n.e. saadaan niistä.\n\n2. T. latifolia. Iso osmankäämi. — Hede- ja emitähkä lähinäisiä;\nlehdet leveän miekkamaisia, korren pituisia. — ♃ 7. Vedessä (A. — K.\nPe.) Edellisen pituinen, tuuman levyisin littein lehdin; tähkä kahta\npaksumpi kun edellisellä. Muist. Sama hyöty k. ed.\n\n\n\n4 heimo. POTAMOGETONEÆ.\n\n\n1 parvi. Zostereæ.\n\n44. ZOSTERA. Ajokas.\n\n1. Z. angustifolia Horn. Vähä-ajokas. — Lehdet epäselvillä\nsivusuonilla; kotelon kielet pyöreämäisiä päästä; muuten k. seur. — ♃\n7. Vedessä (U.) Vähempi k. seur.; noin linjan levyisillä lehdillä. —\nmarina fl Fl. D.\n\n2. Z. marina. Iso-ajokas. — Lehdet selvästi monisuonisia, tasasoukan\nkotelon levyisiä; kotelon kumpiki kieli ylempää typäkkä; pähkylät\nselväjuomuisia. — ♃ 7. Meressä, tav. (Lv) Lehdet pitkiä, heinämäisiä,\nnoin 2 linjan levyisiä.\n\n\n2 parvi. Potameæ.\n\n45. ZANNICHELLIA. Haura.\n\n1. Z. pedicellata Fr. Merihaura. — Pähkylät lyhytperäisessä sarjassa,\nselväperykkäisiä, selkä kalvomainen, hampainen; vartalo m. pähkylän\npituinen. — ʘ 6, 7. Meressä, harv. (T. U. P.) Pähkylät tunnettavina\njotenki pitkistä peristänsä ja vartaloistansa. — Z. pedunculata Reich.\nZ. palustris β pedic. Wp.\n\n2. Z. polycarpa Nolte. Rantahaura. — Pähkylät perättömiä,\nepähampaisella selällä; vartalo puolta pähkylää lyhempi. — ʘ 6, 7.\nMatalassa ved., tav. meressä t. sen tien. (T. — Ke. St. Pe.) Vähemmillä\npähkylöillä, k.ed., lyhemmällä vartalolla. — Z. palustris.\n\n46. RUPPIA. Lima.\n\n1. R. maritima. Isompi lima. — Ponnet pitkulaisia; pähkylät puikeita,\nei paljon kalttoja. — ♃ 7, 8. Meressä (U.) Tämä ja seuraava laji\novat näköään kuin hapsivita jouhimaisilla lehdillä. Syvemmässä\nvedessä pidentyy tähkäperä pinnalle, mutta vetäyy hedelmän joutuessa\nkierteisesti kokoon. — R. spiralis L. Herb.\n\n2. R. rostellata Koch. Vähempi lima. — Ponnet pyöreämäisiä; pähkylät\nkannalta kupuroita, typi soukkenevia hyvin kalttopäiseksi. — ♃ 7, 8.\nMeressä (U.) Hiukan vähempi edellistä; pähkylät soukempia ja kaltompia.\n— II. maritima γ Hn. Ed. 3.\n\n47. POTAMOGETON. Vita.\n\n† Lehdet sangen soukkia, pitkän kaitaisia — hapsimaisia.\n\n* Lehdet korvakkeellisella tupella sepokantaisia (tähkät hyvin\nerinäisillä kiehkuroilla).\n\n1. P. marinus. Merivita. — Lehdet jouhimaisia suippoja, yksi- suonisia,\npähkylät (Nimittäin tuoreina, jonkalaisia aina tarkoitetaan, missä\nkuivista ei erittäin mainita.) sileitä, tylpällä pyöreämäisellä\nselällä, pienoisia, kuivina kurttuisia. — ♃ 7. Selvemmässä ved.,\nerinom. meressä (T. St. U.) Pähkylät vähempiä kun hampunsiemenet,\nvedessä sileät, kuivina kurttuiset. Kukoistaa aina veden alla, jotta ei\nkoskaan kohoa pinnalle.\n\n2. P. pectinatus. Hapsivita. — Lehdet kaitaisia — jouhimaisia,\nsuippoisia, enemm. 1-suonisia; pähkylät sileitä, selkä pyöreän\ntylppämäinen, kuivaneena venheemäinen. — ♃ 7. Järv., ojissa; etenki\nsuolaisessa vedessä (A. — Ke. St. Pe.) Vanhemmat lehdet usein kyllä\nleveämpiä, 5-suonisia; pähkylät kypsinä vähempien hernetten kokoiset.\nKukoistaa veden päällä.\n\n3. P. zosteraceus Fr. Ajokas-vita. — Lehdet hamaan lyhyeksi odaksi\nsoukkenevaan päähän kaitaisia, 5-suonisia; yliset ja nuoremmat paljon\nkaidempia ja suippoisempia, 3-tahi 1-suonisia. - ♃ 7, 8. Meressä (T.)\nLehdet linjan levyisiä, 5:lla isommalla suonella.\n\n** Lehdet tupettomina varressa, erillään nivelkorvakkeista.\n\n4. P. rutilus Wolfg. Jouhivita. — Tähkät harvakukkaisia, vähän\npitkulaisia, perää lyhemmät; lehdet rihmamaisia, pitkään soukistuvalla\npäällä, 3-suonisia; varsi sivupuoli. — ♃ 7. Vedessä harv. (Kv.). Hieno\nkun seur. laji, mutta paljon tukevammin ja lähinäisemmin lehdin;\nharva- (6—7-) kukkaisilla tähkillä, pienillä, pyöreä-selkäisillä ja m.\nsuippokantaisilla pähkylöillä.\n\n5. P. pusillus. Pienivita. — Tähkät tiheitä, lop. pyöreämäisiä t.\nsoikeita, lyhemmät m. liereätä ja tasapaksua perää; lehdet rihmamaisia,\notakärkisiä, 3-suonisia, usein epäselvillä sivusuonilla; varsi\nhapsimainen epäselvästi litteämäinen. — ♃ 7. Kuljuissa, ojissa (E. — P.\nLv.) Paljon hienompi seuraavaa, lehdet tuskin ½ linjan levyisiä; varsi\nm. jouhimainen; tähkät pieniä, nuoremmat pitkulaisia, mutta tiheitä;\nvalmiina eivät isommat herneitä.\n\n6. P. mucronatus Schrad. Otalehti-vita. — Tähkät harsoja, liereitä,\n4—6-kukkaisia, lyhemmät litteämäistä, ylhäältä leveämpää perää; lehdet\nkapean kaltaisia, tylppäpäisiä lyhyellä odalla; varsi litteämäinen. —\n♃ 7. Vedessä harv. (A. H. Ke. Kv.) Tähkät aina soukkia, ½ —1 tuuman\npituisia, kukkiessa m. perien pituiset, sille tav. kahta lyhemmät. — P.\ncompressus. P. Friesii Rupr. P. Oederi Mey. ja Beurl.\n\n7. P. zosterifolius Schum. Litteä vita. — Tähkät liereitä, 10—12-\nkukkaisia, kahta t. useammin kerroin lyhemmät kun varsi; lehdet\ntasasoukkia, suippoja, juomuisia, monisuonisia; varsi litteä,\nlehtimäinen. — ♃ 7. Järvissä (Ke.) Lehdet runsaan linjan levyisiä, 4—7\ntuuman pit.; tähkät tuuman pituisia. — P. laticaule Wg. P. compressus\nFr.\n\n†† Lehdet suikeita t. leveämpiä (3 linj. — 2 tuuman).\n\n* Kaikki lehdet kalvomaisia, ruodittomia t. hyvin lyhyillä ruodeilla.\n\n8. P. crispus. Kiharavita. — Lehdet puolisepoisia, pitkulaisia,\nkaitaisia, aaltolaitaisia, hienosahaisia; pähkylöissä sarvimainen ota.\n— ♃ 7. Järvissä, harv. (A.) Tähkät lyhyitä, harvakukkaisia; lehdet\nselvä- sahaisia. Toisint. lähinäisillä lehdillä, joiden keskellä varsi\non vähän polvitteleva.\n\n9. P. perfoliatus. Ankeriaan vita. — Lehdet herttakantaisia,\nvarsisepoisia, puikeita — pitkulaisia, ehytlaitaisia, litteitä;\npähkylät puikeita, litteämäisiä, tylppäselkäisiä. — ♃ 7. Järvissä, tav.\n(E. — L.) Lehdet tav. puikean pitkulaisia, väl. m. pyöreitä (toisint.\nrotundifolius), tahi juoksevassa vedessä suikeita, aina herttakantaisia.\n\nMuist. Ankerias väl. elustelee sen suojassa.\n\n10. P. praelongus Wulf. Hauvinvita. — Lehdet vähän suikean kaltaisia\n(nuorempani syksyhaarain: pitkulaisia), tylppäpäisiä, litteitä,\nehytlaitaisia, sepokantaisia; tähkäperät tasapaksuja; pähkylät\nkehräpuolikkaita, m. yhtyneet suorin sisäsivuin, teräväkouruisia.\n— ♃ 7, 8. Syvemmissä järv. (E. — L.) Iso, usein tuuman levyisillä,\n6—10 tuuman pituisilla, päästä tav, lakkimaisesti soukistuneilla\npyöreätylppäisillä lehdillä; tähkäperät pitkiä; tähkä ja pähkylät isoja.\n\n11. P. lucens, Helovita. — Lehdet leveän suikeita lyhyeksi ruodiksi\nsoukustuvin kannoin, otakärkisiä, hyvin hienosti otasahaisilla\nlaidoilla; tähkäperät ylöspäin paksunevia; pähkylät tylppäuurtoisia. —\n♃ 7, 8. Syvemmissä järv. (U. H. Kv.) Lehdet 1 — 1½, tuuman levyisiä,\nväl. tylppäpäisiä pienellä odalla; tahi pitenee keskisuoni lyhemmäksi\nt. pidemmäksi oramaiseksi pääksi; väl. havaitaan syksyhaarain emälehti\nniin hiukan kasvettuneena, että tuskin muuta kun suoni on koko lehteä.\n\n** Yliset laiehtivat lehdet ruodikkaita, tav. paksumpia, aliset\nruodittomia, kalvomaisia.\n\n12. P. gramineus. Ruohovita. — Laiehtivat lehdet nahkeita,\nsuippopuikeita, tylppäkantaisia, aliset ruodittomia, kapean\nsuikeita, suippoja; tähkäperä yläte nuijamaisesti pullakka;\npähkylät tylppäselkäisiä.— ♃ 7.— β P. heterophyllus Schreb.\nLaittolehdet pitkäruotisia, tylppäpäisiä, aliset puolta pienempiä;\nvehreä-karvaisempi. Ojissa ja matalammissa ves. (U. K. Kv. St. — P. β\nE. — P.) Laittolehdet välistä puuttuvat, välistä ovat yksinään jälellä\nkuivaneissa paikoissa.\n\n13. P. nigrescens Fr. Museva vita. — Kaikki lehdet kalvomaisia,\nläpihohtavia, aliset soikeita, suippokantaisia, ruotiansa lyhemmät;\npähkylät munuais-palleroisia, kuivina 3-uurtoisia; muuten kuin seur.\nlaji. — ♃ 7, 8. Ves. (K. P. Lv.) Seuraavasta lajista eroava ainoastaan\nehommilla ja pidemmillä, pikemmin mustenevilla, kun punehtuvilla\nlatvalehdillään. — P. rufescens var. Læst.\n\n14. P. rufescens Schrad. Ruskovita. — Laittolehdet vähän nahkeamaisia,\npitkulaisia, tylppäisiä, suippokantaisia, aliset kaidasta kannasta\npitkän-suikeita, tylppäisiä; tähkäperä tasapaksu; pähkylät\nlitteämäisiä, terävä-selkäisiä. — ♃ 7. Järv. ja juoksevassa ved. (E.\n— L.) Lehdet ½ — ¾ tuuman levyisiä ja 3 — 6 tuuman pituisia, pian\npunehtuvia, etenkin yliset. — P. fluitans Sm.\n\n15. P. sparganifolius Læst. Jokivita. — Laittolehdet ylen\npitkäperäisiä, suikulaisia, molemmin päin suippoja, aliset sangen\npitkiä, kaitaisia, heinämäisiä; tähkäperä pitkä, tasapaksu. — ♃ 7, 8.\nJuoksevassa ved. harv. (L.) Varsilehdet kuin seur. lajilla, 1—2 linjan\nlevyisiä ja usean jalan pituisia; leveämmät laittolehdet kasvavat\nainoasti hyvin kuivina kesinä; tähkä yli tuuman pituinen. — P. fluitans\nLilj. ed. 5.\n\n*** Kaikki lehdet selvästi, tav. pitkäveteisesti ruodikkaita, yliset\nlaiehtivia.\n\n16. P. natans. Ahvenvita. — Yliset lehdet nahkeita, laiehtivia,\nsoikeita t. pitkänpyöreitä, aliset pian menehtyviä jäljelle jättäen\npitkät ruotinsa; pähkylät tylppäselkäisiä. — ♃ 7. Seisovassa ved.\ntav. (E. — L.) Alemmaiset, pian menehtyvät lehdet kaidempia, mutta m.\nyhtä tiheitä kun ylemmäisetki. Kuivaneissa paikoissa m. ihan varreton\n(toisinto: acaulis Fr.) Muist. Ahvenet ja muut kalat elustelevat sen\nsuojassa.\n\n\n\n5 heimo. AROIDEÆ.\n\n\n1 parvi. Lemneæ.\n\n48. LEMNA. Limaska.\n\n1. L. trisulca. Ristilimaska. — Ruodikkaissa lehtiryhmissä tav. 3\nsuikeata lehteä ristimäisesti. — ʘ 6, 7. Vedessä (A. — Ke. St. — P.)\nEnemmän osan vuotta veden alla. — Staurogeton Schleid.\n\n2. L. minor. Vähälimaska. — Lehdet pyöreämäisiä, molemmin puolin\nlitteitä, yhdellä ainoalla juuri-hapsella. — ʘ 6—8. Vedessä tav. (T. —\nK. II. St. Pc.) On useammin kukassa, kun toiset.\n\nMuist. Ruuaksi hanhille ja kaloille.\n\n3. L. gibba. Kupulimaska. — Lehdet pyöreämäisiä, päältä litteitä, alta\nmaljamaisesti pullukoita, vaaleampia, ihan yhdellä juurihapsella. — ʘ\n6—8. Vedessä (A.) — Telmatophace Schleid.\n\n4. L. polyrhiza. Isolimaska. — Lehdet pyöreämäisiä, molemmin puolin\nlitteitä, itsekuki altapuolen lähtevällä juurihapsi-kimpulla. — ʘ.\nVedessä (T. Ke.) Kahta isompi kuin 2 edellistä, alta punainen.\n\nMuist. Mieluinen ruoka hanhille ja ankoille, myöski kouruille j.n.e.\nkala-lammikoissa. — Spirodela Schleid.\n\n\n2 parvi. Acoroideæ.\n\n49. ACORUS. Kalmojuuri.\n\n1. A. calamus. — Puikelon päällinen vana lehtimäinen, sangen pitkä. —\n♃ 7, 8. Rannoissa (T. U.) Lehdet miekkamaisia; puikelo sormenpituinen,\nkoteloton. Koko kasvi, etenki juuri, väkevän ryytimakuinen. Muist.\nJuurta kiitetään vatsaa vahvistavaksi ja terveelliseksi suussa pitää\ntarttuvaisten tautien aikana; taidetaan myös ulkomaan ryytien asemesta\nkäyttää ruokiin. Lehtiä ei syö yksikään eläin.\n\n\n3 parvi. Aroideæ veræ.\n\n50. CALLA. Vehka, suovehka.\n\n1. C. palustris. — Puikelo pitkulainen litteässä kotelossa; lehdet\nherttamaisia. — ♃ 6. Soissa (E. — P.) Kotelo sisältä valkea; hedelmä\npunamarjaisen kävyn näköinen. Muist. Juuret kelpaavat leivän-aineeksi\nkato-vuosina.\n\n\n\n6 heimo. JUNCACEÆ.\n\n51. LUZULA DC. Piippo.\n\n† Röyhy monikukkaisista, tiheistä, mykerömäisistä tähkistä.\n\n1. L. spicata DC. Tähkäpiippo. — Kukat ryhmin haarovana nuokkuvana\ntähkänä; kupulehdet kalvokärkisiä, neulamaisella, kotaa pidemmällä\nodalla; varsilehdet harvakarvaisia. — ♃ 7. Tunturikasvi tav. (L. Lv.)\nTähkä tuuman pituinen, veltto; lehdet kaitoja. Toisint. lyhyellä,\nsuppealla, pystynäisellä tähkällä. — L. conglomerata Mielichh. — Juncus.\n\n2. L. arcuata Wg. Lenkopiippo. — Tähkät pyöreämäisiä, tav. 4—8\nkukkaisia, m. hapsimaisissa, kaarevasti ulospäisissä perissä;\nsuojussuomut pääpuolella pitkäkarvaisia; kupulehdet otakärkisiä,\npidemmät kun m. palleroinen kota; varsilehdet kaitoja, kourumaisia,\nm. kaljuja. — ♃ 7, 8. Tunturi-tien. (L. Lv.) Paljon hentoisempi ja\nvähemmillä kukilla kun seuraava; lehdet väl. muutamilla harvinaisilla\nlaitakarvoilla.\n\n3. L. campestris DC. Salopiippo. — Tähkät puikeita, sarjattaisia,\nepäpitkillä suorilla perillä; kupulehdet ed.; suojussuomut\nresaliuskaisia (ei paljon t. ei lainkaan karvaiset); lehdet litteitä,\nrunsaskarvaisia. — ♃ 4—6. — β pallescens Wg. tähkät pienempiä,\nvaalean-ruskeita; perät ja suomut pilkättäviä; korsi litteämäinen.\nNiittumäissä, mets. tav. (E. — L. — β A. — K. L.) Pää-lajin ponnet\nmonin kerroin palhoa pidemmät. — Juncus.\n\n4. L. multiflora Lej. Monikukka-piippo. — Kupulehdet orakärkisempiä\nkun ed.; palhot lop. noin ponnen pituisia; muuten k.ed. — ♃ 5, 6.\nNiittumäissä, laks. (E. — Lv.) Luetaan tav. edellisen lajin toisinnoksi.\n\n†† Röyhy haarovista kukkaperistä, yksinäisillä t. vaan harvoilla\nkukilla kussaki ryhmässä.\n\n5. L. parviflora Desv. Vähäkukka-piippo. — Röyhy kaarimaisesti\nulospäisillä monikukkaisilla haaroilla ja peräkkäillä yksinäisillä, t.\n2—3:lla kukalla ryhmässä; suojussuomut resaliuskaisia, karvattomia;\nlehdet soikeita, kaljuja; korsi lehtinen ylös asti. — ♃ 7. Tunturikasvi\nharv. (L.) Kukat hyvin pieniä, m. kaikki pidemmällä t. lyhemmällä\nperällä; varsi 2—5 vaaksan pituinen, us. ½ tuuman levyisin lehdin.\n\n6. L. glabrata Fr. Tumpura-piippo. — Röyhy ja kukat ed.; suojussuomut\nresa- ja karvalaitaisia; lehdet suikulaisia, kaljuja t. harvakarvaisia\ntupen suulla; korsi laitapuolelta paljas t. l:llä kaitaisella,\nröyhyn lähisellä lehdellä. — ♃ 7, 8. Tunturikasvi (Lv.) Pienempi ja\nkaitalehtisempi edellistä, vähän isommilla mustanruskeilla kukilla.\nParhaana tunnusmerkkinä ovat karvaripsuiset suomut. — spadicea Hn. ed.\n5. L. parviflora β Wg. L. Wahlenbergii Rupr.\n\n7. L. pilosa W. Kevätpiippo. — Röyhyhaarat harittavia, muin\nyksikertaisia, 1-kukkaisia, muin 2—3-kukkaisia; kota puikea,\ntylppäpäinen, pidempi suippoja kupulehtiä; varsilehdet suikeita,\nkarvaisia. — ♃ 4,5. Mets. tav. (E. — P.) Jalan pit. korrella, us. 4\nlinjan levyisillä lehdillä ja isommalla kodalla, kun muut lajit. —\nJuncus. L. vernalis DC.\n\n52. JUNCUS. Vihvilä.\n\n† Korsi nivelettömin lehdin, kukat latvassa t. haarain sivussa.\n\n*Siementen päällä läpiloistava kalvo.\n\n1. J. biglumis. Kaksikko-vihvilä. — Korsi alempaa lehtinen,\nlehdet oramaisia; 1—2 kukkaa ominaisen, pystyn ja kukkia pidemmän\nsuojuslehden sisällä; kupulehdet tylppäpäisiä, lyhemmät pitkulaista,\nlanttopäistä kotaa. — ♃ 7. Korkeammissa tunturi-tien. (L. Lv.) Sormen\npituinen, hyvin harv. 2-mykeröinen; kukat vähän sivullapäin pystystä\nsuojuslehdestä, joka tav. on kukkia pidempi; kota m. nuijamainen,\nruskea, keltakulmainen.\n\n2. J. triglumis. Kolmikko-vihvilä. — Korsi ed. 1:llä 2—4-kukkaisella\nmykeröllä latvassa; kupulehdet lyhemmät pystyä, vähän tylppäpäistä,\nlyhyt-otaista kotaa. — ♃ 6. Tunturi-tien. tav. (L. Lv.) Edellisen\nmuotoinen lyhyillä, harv. keltaisia kukkia pidemmillä suojuksilla.\n\n3. J. stygius. Rimpivihvilä. — Korsi ja lehdet hapsimaisia,\njälkimmäisiä tav. 2, toinen ylempänä korren keskustaa, toinen tyvellä;\nkukka-mykeröitä 2—3, vähän pitkällen erinneitä, 2—3- kukallisia; kota\npitkänpuikea, suippo, pidempi suippoja kupulehtiä. — ♃ 6, 7. Soissa,\nharv. (E. — L.) Välistä ½ kyynäräinen, ehkä kukkiva alempana, aina\nhentoinen, vaalean-ruskeilla t. kellakkaisilla mykeröillä, lyhyillä\noramaisilla suojuslehdillä ja isoilla kodilla.\n\n4. J. castaneus Sm. Ruskovihvilä. — Korsi tankea, alempaa monilehtinen;\nlehdet kourumaisia; mykeröitä 1—2, monikukallisia, tav. yhdellä\npitkäveteisellä pystyllä suojuslehdellä; kota ed. — ♃ 7. Tunturi-tien.\n(Lv.) Ennen kukkimista niittuvilla-heinän muotoinen; mykeröt\nmustanruskeita enemm. lyhemmät toista kupulehteä; kodat isoja,\nmustanruskeita.\n\n5. J. trifidus. Kolmijako-vihvilä. — Korren tyvellä tupet lyhyillä,\nominaisilla lehdeksillä, ylempänä 2—3 pitkää hapsimaista lehteä ja 1—4\nlehtihankoihin ryhmistynyttä kukkaa. — ♃ 7. Tunturitien., tav. (P. L.)\nKorsi ja lehdet hapsimaisia, edellinen alempaa paljas, kuitenkin on\nsamassa tuppaassa ylimmäisen tupen lehden-aihe väl. kasvanut 2—3 tuuman\npituiseksi lehdeksi.\n\n** Siemenet ilman näkyväistä kalvoa.\n\n6. J. bufonius. Konnanvihvilä. — Korsi toishaarainen t. haaraton,\nperättömillä kukilla latvassa ja sivuissa; lehdet hapsimaisia,\nkourumaisia; kota pitkulainen, tylppäpäinen, suippoisia kupulehtiä\nlyhempi. — ʘ 7. Kost. paik. tav. (E. — P.) 1—6 tuuman pituinen, juuret\nhapsimaisia.\n\n7. J. compressus Jacq. Littovihvilä. Korsi alapuolelta harvalehtinen,\nlatvaröyhyinen; lehdet hapsimaisia, kouruisia; kupulehdet\npyöreän-tylppiä, palleroista kotaa lyhemmät. — ♃ 6, 7. — β Gerardi\nLois. Kota 3-kulmaisempi ja suippo. Sant. ja kost. paik. tav. (T.\n— K. β A. — U. St. — P. Kv.) Toisintelee 5—15 tuuman pituisena,\nsuikertavalla juurella, joka on selvempi ja vähemmin tupastava J.\nGerardilla, jonka jälkimäisen kukat myös ovat ruskeampia ja vähän\nisompia kun pää-lajin. — J. bottnicus Wp. Fl. L. — α J. bulbosus.\n\n†† Korsi solmunivelisillä lehdillä *); kukat latvassa.\n\n*) Solmut tutaan, kun lehti vedetään läpi sormien ja kuivassa tilassa\nusein näkyvätki.\n\n8. J. supinus Mönch. Sipulivihvilä. — Korsi hentoinen, sipulimainen\njuuresta; lehdet hyvin epänivelisiä, uurrolla päälystässä; mykeröitä\n1—6, osittain peräkkäitä, osittain perättömiä; ulkomaiset kupulehdet\nsuippoja, sisämäiset tylppäpäisiä, m. tylpäkän kodan pituisia. — ♃ 6,\n7. — β repens: korsi rento t. laitto, juurrehtiva, lehtihankaisilla\nkukilla. Kost. paik. (A. — U. H. Kv. β U.) 3—6 tuuman pituinen,\nvaaleamaisilla vehreän-ruskeilla mykeröillä. — J. uliginosus Roth.\n\n9. J. alpinus Vill. Nokipää-vihvilä. — Korsi pysty; lehdet\nepänivelisiä; röyhy ei erittäin toiskertainen, m. pystyhaarainen;\nkaikki kupulehdet tylppäpäisiä, ainoasti ulkopuoliset lyhyellä odalla\npäässä t. lähinnä sen alla, suippoa kotaa lyhemmät. — ♃ 6, 7. Kost.\npaik. (U. K. L. Lv.) Korsi 6—12 tuuman pituinen, hoikka, tuntureissa\nmonikukkaisin, mustin mykeröin. — J. nodulosus Wg. J. ustulatus Hoppe,\nJ. atratus Fr. Mant. 3.\n\n10. J. articulatus. Nivelvihvilä. — Korsi koheneva t. rento; lehdet\nlitteähköitä, selvänivelisiä; röyhy toiskertainen, siirottavin haaroin;\nkupulehdet tasapitkiä, ulkoiset otakärkisiä, sisämäiset tylppäpäisiä,\nlyhempiä kun otapäinen kota. — ♃ 6, 7. Kost. paik. tav. (E. — P.) Väl.\nlähes kyynäräinenki, väl. paljon lyhempi; kodat m. mustia ja kiiltäviä.\n— J. lamprocarpus Ehrh.\n\n††† Korsi kukilla sivussa latvan alapuolella, lehdetön (ainoasti tuppia\nt. lehden-aiheita tyvellä).\n\n11. J. filiformis. Jouhivihvilä. — Kukat harseassa, m. yksi kertaisessa\nröyhyssä, hennon, rihmamaisen korren keskitienoilla; kota m.\npalleroinen, suikeita kupulehtiä lyhempi. — ♃ 6, 7. Vet. paik. tav.\n(E. — F.) Kukat ja kodat vehreitä, t. hyvin vaalean-ruskeita, pitkältä\nhoikan korren latvasta alaspäin. Korren tupet väl. vetäyneet lyhyiksi\nlehden-aiheiksi.\n\n12. J. balticus Willd. Rantavihvilä. — Kukat monilukuisia, röyhy\n3—4:llä eripitkällä monikukkaisella perällä; korsi sileä; kota\npitkänpyöreä, tylppämäinen, otapää; kupulehdet leveän suikeita. — ♃ 7.\nMerenrant. ja tunturi-rämeissä (Ke. P.) Korsi vehreä ja jotenki tankea,\nepäjuomuinen; kukat ja kodat ruskeita, paljon isommat kun seuraavissa.\n— J. glaucus β littoralis Wg.\n\n13. J. effusus. Röyhyvihvilä. — Kukat monilukuisia toiskertaisessa,\nleveässä röyhyssä hienojuomuisen korren sivulla; heteitä 3; kota\nvalmiina vähän lanttopäinen, nyhätön. — ♃ 7. Vet. paik. tav. (A. — Ke.\nK. St. Pe.) Röyhy tav. vehreä, 1—2 tuuman pituinen, 4—6 tuumaa korren\nlatvaa alempana.\n\n14. J. conglomeratus. Keräpää-vihvilä. — Kukat sangen monilukuisia,\nryhmin pyöreämäisessä mykerössä, t. lyhythaaraisessa röyhyssä\nhienojuomuisen korren sivulla; heteitä 3; kota ed., nyhällä vartalon\nverosta. — ♃ 7. Vet. paik. tav. (A. — K. H. St. — P.) Korren latva 4—6\ntuumaa ylempänä ruskeaa kukkaryhmää.\n\nMuist. Korresta tulee kauniita pöytäpeitteitä, sen sisuksesta hyviä\nkynttilän ja lampun sydämmiä.\n\n\n\n7 heimo. NARTHECIACEÆ.\n\n53. TOFIELDIA Huds. Karhunheinä.\n\n1. T. borealis Wg. — Kukkaperät suojuksettomia, tyvellään kuvusta\nerinäisen 3-halkoisen varuksen sisällä; vartalot sangen lyhyitä. - ♃\n6, 7. Tunturitien. (P. — Lv.) 5—6 tuuman pituinen; tähkä ½ tuumainen;\nvarus suojuksen asemesta. — Anthericum calyculat. β T. alpina Sternb.\nT. palustris Huds.\n\n\n\n8 heimo. ALISMACEÆ.\n\n\n1 parvi. Juncagineæ.\n\n54. TRIGLOCHIN. Suolake.\n\n1. T. maritimum. Rantasuolake. — Luotteja 6; kodat (yhtyneet\nhedelmykset) 6-pesäisiä, puikeita, uurtoisia. — ♃ 6,7. Merenrant. tav.;\njärvenrant. harv. (A. — U. St. — P. Lv.) Kukat tähkässä; lehdet paksun\nrihmamaisia.\n\nMuist. Menestyvät hyvin viljennettynä karjan ruuaksi.\n\n2. T. palustre. Suo-suolake. — Luotteja 3; kodat 3-pesäisiä, m.\ntasasoukkia, kapeammat kannasta; juuri hapsinen. — ♃ 6,7. Suoniit. tav.\n(E. — Lv.) Pienempi edellistä.\n\n55. SCHEUCHZERIA. Leväkkö.\n\n1. S. palustris. — Kukat harseassa tertussa; lehdet oramaisia, soukkia,\nsivupuolia, vähän kourumaisia. — ♃ 6. Vesinevoissa (E. — P.) Kukat\npieniä, kellakkaisia, isoilla rippuvilla ponsilla ja useilla herneen\nkokoisilla hedelmyksillä.\n\n2 parvi. Alismeæ.\n\n566. SAGITTARIA. Keiholehti.\n\n1. S. sagittifolia. — Lehdet nuolikantaisia pitkäveteisin suippomaisin\nliuskoin; vana yksinäinen härkylä-haaraisella röyhyllä, hedekukat\nylempänä ja emikukat alempana. — ♃ 7, 8, valk. k. — β graminifolia:\nkukat vähempiä; lehdet laiehtivia, pitkäveteisiä, liuskattomia t.\nvallan lyhytliuskaisia. Ves. tav. (E. — P. — β T. S. K. Kv.) Ensi\naluelehdet kaitaisia ja heinämäistä, seuraavaiset pitkulaisia ja\nlaiehtivia, lyhyillä, tuskin ulottavilla kantaliuskoilla; lehdet vasta\nkukan aikana nuolikantaisia.\n\nMuist. Arvellaan vahingolliseksi eläimille. Juuret ovat sipulimaisia,\nsyötäviä, ja viljennetään sentähden Kiinassa.\n\n57. ALISMA. Sarpio.\n\n1. A. plantago. — Kukat kärkylä-haaraisessa röyhyssä; lehdet puikeita,\nväl. vähän herttakantaisia, suippoja; hedelmykset nykeröpäisiä,\nkiehkuroittain litteämäisissä ryhmissä. — ♃ 7. valk. t. punerv. k. — β\ngraminifolium: lehdet kaltaisia, pitkiä, heinämäisiä. Ves. tav. (E. —\nP. — β U. P.) Toisintelee välistä herttamaisemmillä lehdillä.\n\nMuist. Ei ole terveellinen eläimille.\n\n\n3 parvi. Butomeæ.\n\n58. BUTOMUS. Rimpi.\n\n2. B. umbellatus. — Vana sarjakukilla, kaltaisilla, alempaa\n3-kulmaisilla lehdillä. — ♃ 7. valk. punerv. k. Vedessä (E. — P.)3-4\njalan pituinen, isolla, kauniilla kukkasarjalla.\n\nMuist. Juurta monet venäläiskansat käyttävät leivän asemesta.\n\n\n\n9 heimo. COLCHICACEÆ.\n\n59. VERATRUM. Pärskäjuuri.\n\n1. V. album. — β Lobelianum Bernh. — Kukkatertut tiheässä röyhyssä;\nkupuliuskat siirottavia, nyhähampaisia; lehdet tuppena varren ympäri,\nsoikeita, suippoisia. — ♃ 8. Kost. paik. tunturi-tien. (Lv.) 2—5 jalan\npituinen, isolehtinen ruoho vaaleanvehreillä kukilla.\n\nMuist. Juuri on tuttu aivastus-aineena. Myös käytetään sitä eläinten\nlääkkeeksi. On vaarallinen varomattomasti viljeltynä. Nuorena\nkun vanhanakin on itse ruoho eläinten ruuan seassa myrkyllinen\nhevoisille, lehmille, lampaille, siemenet hanhille ja kanoille.\nJuurta pienennettynä taidetaan sekoittaa mallasjauhoihin hiirten\nkuolettamiseksi.\n\n\n\n10 heimo. LILIACEÆ.\n\n\n1 parvi. Asparageæ.\n\n60. PARIS. Sudenmarja.\n\n1. P. quadrifolia. — Lehdet tav. 4 (harv. 3—6) säteettäin. — ♃\n5, 6. Leht. tav. (E. — P.) Varsi haaraton, isolla vehreämäisellä\nlatvakukalla; marja mustansininen.\n\nMuist. Kasvi tuoreena nautittuna ulostaa, ja sama voima on sillä\nkuivana ja pienennettynä, kun jotakin lämmintä sen päälle juodaan.\nOn käytetty vävähtelemisiä ja hinkua vasten. Marjoja murskattuina on\nkiitetty hyväksi lääkkeeksi, ja marjamehua pyhkäistynä silmiin vuorossa.\n\n61. MAJANTHEMUM DC. Oravanmarja.\n\n1. M. bifolium DC. — Kukat tertussa; lehdet herttamaisia, ruodikkaita,\nvuorottaisia. — ♃ 6, 7. valk. k. Kost. metsämaissa tav. (E. — P.)\nLehtiä tav. 2; marjat keltaisia, pilkullisia.\n\n62. CONVALLARIA. Kielo.\n\n† Kukat torvimaisia (lehtihankaisia): Polygonatum Tourn.\n\n1. C. multiflora. Maariankielo. — Perät monikukkahisia; lehdet\nvuorottaisia, sepokantaisia, kaljuja; varsi liereä. — ♃ 5,6. Leht.\nharv. (A. — U. St.) Väl. kyynäränki pituinen; perät enemm. 3-kukkaisia;\nkukat valkeita vehreämäisillä pilkuilla, marjat mustan-sinisiä.\n\nMuist. Juuret taidetaan kuivattuna, jauhettuna ja vähän muilla\njauhoilla sekoitettuina nälkävuosina leiväksi käyttää. Turkin kansalla\non se ilmanki tavallinen ruoka-aine keitettynä.\n\n2. C. polygonatum. Mäkikielo. — Perät 1—3-kukkaisia; lehdet\nvuorottaisia, sepokantaisia, varsi kulmikas. — ♃ 5,6. Mäk. (A. — K. H.\nS. Pe.) Perät enemm. 1-kukkaisia; kukat ja marjat ed.\n\n†† Kukat kellomaisia.\n\n3. C. majalis. Lehmänkielo. — Vana lehdetön; kukkaterttu yhtäällepäin;\naluslehdet leveän-suikeita. — ♃ 5,6. valk. k. Metsämaissa tav. (E. —\nP.) Kukat hyvälle hajahtavia, marjat punaisia.\n\nMuist. Juurta on käytetty aivastus-aineeksi vävähtelemisiä vasten, myös\nleivän-aineeksi katovuosina.\n\n\n2 parvi. Asphodeleæ.\n\n63. GAGEA Salisb. Käenrieska.\n\n1. G. minima Schult. Vähempi käenrieska. — Sarja varrellinen,\nharvakukkainen, yksinäisellä leveällä varuslehdellä; kupulehdet\nsuipukoita; aluslehti yksinäinen, hyvin kaitainen. — ♃ 4, 5. kelt. k.\nVilj., tav. (A. — K. St. H. S.) Sormen pituinen; juurilehti usein hyvän\nlinjan levyinen, väl. m. jouhimainen. — Ornithogalum.\n\n2. G. lutea Schult. Isompi käenrieska. — Sarja perätön, haarattomilla\nkaljuilla kukkaperillä; kupulehdet pyöreän-tylpäköitä; varsilehti\njuuresta lähtevä, yksinäinen, suikulainen. — ♃ G. kelt. k. Vilj. tav.\n(A. — U. St. H.) Varsilehdet parin linjan levyisiä; kupulehdet m.\ntuuman pituisia, väl. vähän lyhemmätkin, ei paljon pidempiä kun ed. —\nOrnithogalum.\n\n64. ALLIUM. Laukka.\n\n† Kaikki palhot 1-päisiä, oramaisia.\n\n1. A. schoenoprasum. Ruoholaukka. — Sarja m. palleroinen,\nsiemensilmikoton; heteet kupua lyhemmät, oramaisia, tyveltä turpeampia;\nlehdet tav. liereitä, pillikkäitä. — ♃ 6, 7, pun. k. — sibiricum:\nisompi ja järeämpi; lehdet päältäpuolen litteämäisiä. Kallio-tien,\netenki merenrant. (A. — Ke. O. Lv. — β U.) Pienoisella kynän\npaksuisella sipulilla.\n\nMuist. Yleisesti tuttu ruoka-ryyti. — Lääkkeenä naulittu hiuttava,\nvesityttävä ja puhkuttava, hyödyllinen hengen-ahdossa, yskässä,\nleinissä, kerpukissa, horkassa. Iholääkkeenä nostaa rakkoja, jouduttaa\npaiseita ja ajoksia. Mehua käytetään savipuolen voiteeksi.\n\n2. A. ursinum. Karhunlaukka. — Vana kulmikas, sarja tasa- päinen,\nsiemensilmikoton; lehdet litteitä, suikeita, ruodikkaita. — ♃ 5, 6,\nvalk. k. Leht. harv. (A.) Lehdet tuuman levyisiä.\n\nMuist. Missä tämä kasvaa, siinä harvoin muu ruoho menestyy. Juurta,\nehkä kirpeääki, syödään Siperiassa, Irlannissa j.m.p., ja lehtiä\nkäytetään kaalein seassa. Myyräin sanotaan tätä kasvia inhoavan. Kun\nsitä tahi muita sipuleita lehmät syövät, saapi maito ja voi pahan maun.\n\n3. A. oleraceum. Nurmilaukka. — Sarja siemensilmikkoinen, sen\nkotelo-lehdet pitkällä 3-kulmaisella odalla; heteet tylppäpäisten\nlyhyt-otakärkisten kupulehtien pituiset; varsilehdet sivupuolia,\nkarheahkoita, alta kulmikkaasti suonisia. — ♃ 7, 8, pun. t.\nruskeankelt. k. Niit., vuor. tav. (A. — K. H.)\n\nMuist. Käyt. kaalilaitosten sekaan.\n\n†† Joka toinen palho 3-päinen, ponsi keskiliuskalla: Porrum Tourn.\n\n1. A. scorodoprasum. Metsälaukka. — Varsi liereä, siemen-\nsilmikkoisella sarjalla; lehdet litteitä 2-teräisillä tupilla;\nkupulehtien venhe hienonyhermäinen. — ♃ 7, punasin, k. Leht. harv. (A.)\nLehdet 2—4 linjan levyisiä.\n\nMuist. Käyt. kuin ed.\n\n\n\n11 heimo. NAJADEÆ.\n\n65. NAJAS. Näkinruoho.\n\n1. N. fragilis Rostk. Hauras näkinruoho. — Kaksikotinen; lehdet\n(2—)3 säteettäin, hyvin soukkia, vähän taaskääntöisiä, harvaltaan\notahampaisia, aliset m. pyöreillä, ylemmäiset poikkipäisillä tupilla;\nkota pitkällä haarapäisellä odalla; hedelmä m. liereä rahtu soukemmilla\npäillä. — ʘ 7, 8. Seisovassa vedessä, harv. (U.) Veden-alainen, 1—2\nvaaksan pituinen, hyvin hauras kasvi; varsi tyveltä toishaarainen;\nponsi pitkänpyöreä, lyhyellä, paksulla palholla. — N. minor All., Koch.\nCaulinia Willd.\n\n2. N. marina. Merinäkinruoho. — Kaksikotinen; lehtiä 2—3 säteettäin,\nkaitaisia, vuorottain vähän mutkahampaisia; hedelmä pitkulaisen\npuikea. — ʘ 7—9. — β muricata Hn. varsi piikkinen, punanivelinen.\nMerenlaht. harv. (U. Pe. — β U.) Kasvaa ja kukkii veden alla; hedekasvi\nharvinaisempi. Ponsi tav. epäluomainen ja palhoton; mutta jos kasvi\notetaan ylös vedestä, nähdään se väl. saavan lyhyen palhon ja avauvan\n4:ksi taaskierteiseksi liuskaksi. — N. major Roth.\n\n\n\n12 heimo. HYDROCHARIDEÆ.\n\n66. HYDROCHARIS. Kilpukka.\n\n1. H. morsus ranae. — Lehdet pyöreitä, herttakantaisia. — ♃ 7, valk.\nk. Seisovassa ved. (T. — K. H. S.) Kasvi laiehtiva; lehdet tuuman\nlevyisiä, lumpeenlehden muotoisia; kukat juuresta lähteviä.\n\n67. STRATIOTES. Sahalehti.\n\n1. S. aloides. — Lehdet kaitaisia, venheemäisiä, sahamaisesti\npiikkilaitaisia. — ♃ 7, 8, valk. k. Seisovassa ved. (H. K. Kv.) Lehdet\njuuresta yltä ympärisiä, joiden keskeltä kukkavana nousee; koko kasvi\npaitsi kukkimisen aikana veden alla.\n\n\n\n13 heimo. IRIDEÆ.\n\n68. IRIS. Kurenmiekka.\n\n1. I. pseudacorus. — Kupuliuskat kaljuja, sisämäiset tasasoukkia,\nkaidempia ja lyhempiä kun luotit; lehdet litteitä, miekkamaisia. — ♃ 6\n7, kelt. k. Rannoissa (A. — K. St. — S.) Kukat isoja, loistavia; lehdet\ntuuman levyisiä, noin varren pituisia.\n\nMuist. Juuri tuoreena karvas, tympeä ja ulostava vähemminki nautittuna.\nAnnos 6—8 herneen vertaa. Kuivana kadottaa enimmän voimansa, ja muuttuu\nhajahtavaksi. Hyödyttävä vilustus-yskässä, vesitaudissa. Sekoitetaan\ntav. raparperilla t. ulostin-suolalla. Taikka leikellään tuoretta\njuurta lohkoiksi, pannaan viiniin tahi hyvään olueen, ja nautitaan\nsiitä sekoa 1—2 ruokalusikallista tarpeen suhteen. Puserrus-mehua\ntaidetaan myös antaa 40—50 tippaa. Alusta aina nautitaan vähemmin,\nsillä juuri on kovin ulostavaa. — Juuresta keittämällä vihtrillin\nseassa saadaan kirjoitusmustetta, kukista viin-etikan kanssa\nkeltaväriä, joka kumilla sekoiteltuna kelpaa riittaustöihin.\n\n\n\n14 heimo. ORCHIDEÆ.\n\n\n1 parvi. Cypripedieæ.\n\n69. CYPRIPEDIUM. Käenvirsu.\n\n1. C. calceolus. — Kuvun iso pullakka huuli vähän litteämäinen, lyhempi\ntoisia kupulehtiä; varsi monilehtinen, lehdet soikeita, suippoisia.\n— ♃ 6. Kost. katveisissa metsäpaik. harv. (K. P. L. Lv.) Isoimmilla\nkukilla koko heimossa; huuli iso kun vähäinen peruna, keltainen;\ntoiset kupulehdet 2 tuuman pituisia, ruskeita; varsi tav. 1-, harv.\n2-kukallinen; juuri suikertava.\n\n\n2 parvi. Vandeæ.\n\n70. CALYPSO Salisb. Neidenkenkä.\n\n1. C. borealis Sai. — Huulen laide m. puikea, ulottuva yli kannuksen;\nvarsilehti juurehinen, yksinäinen, puikea. — ♃ 5, 6. Kost. leht. harv.\n(P.) Vana 3—6 tuuman pituinen, tupellinen, iso kukka latvassa, jonka\nhuuli ruskean-pilkullinen, toiset kupulehdet vaaleanpunaisia; juuri\nsipulimainen. — Cypripedium bulbosum. Orchidium arcticum Sw. Norna Wg.\n\n\n3 parvi, Malaxideæ.\n\n71. CORALLORHIZA Hall. Harajuuri.\n\n1. C. innata Br. — Tähkä barvakukkainen, suipoilla kupulehdillä; huuli\npitkulainen. — ♃ 6 kelt. k. Kost. mets. (E. — L. Lv.)Vana 6—10 tuuman\npituinen, lehdetön, suomuinen, sekahaaraisella juurella. — C. nemoralis\nSw. C. virescens Drey. Ophrys corallorhiza.\n\n72. MALAXIS Sw. Suovalkku.\n\n1. M. paludosa Sw. Vähempi suovalkku. — Huuli putkea, suippo; suojus\nsikiäisen pituinen; vana monikulmainen; lehtiä 2, 3, vastopuikeita.\n— ♃ 7, 8, vehreänkelt. k. Soissa, harv. (A. — U. Pc.) 2—5 tuuman\npituinen; tähkä soukka monilla, hyvän linjan kokoisilla kukilla; juuri\nsipulimainen. — Ophrys.\n\n2. M. monophylla Sw. Isompi suovalkku. — Kupuhuuli pyöreämäinen\npitkällä soukalla päällä; suojus lyhempi sikiäistä; vana 3-kulmainen;\nlehtiä 1, harv. 2, soikeita. — ♃ 7, vaaleankelt. k. Soissa, harv.\n(U. K. — Kv. P.) 5—8 tuuman pituinen; 1—2, aivan harv. 5 lehteä\nsipulimaisesta juuresta; tähkä pitkä ja soukka, monilla vähän\npienemmillä kukilla kun ed. — Ophrys. Microstylis Lindl.\n\n\n4 parvi. Neottieæ.\n\n73. NEOTTIA. Pesäke.\n\n1. N. nidus avis Rich. — Vana lehdetön, suomuinen; kupuhuuli\n2-halkoinen ulospäisin liuskoin. — ♃ 6, 7. Metsämaissa, mädäntyneitten\nlehtien seassa j.n.e. harv. (A. K.) 6—12 tuuman pituinen;\nruskeankeltainen, niinkuin kukatki; juuri kimpulta m. kuin linnun pesä.\n— Epipactis Sw.\n\n74. LISTERA RBr. Kaksikko.\n\n1. L. cordata Br. Herttakaksikko. — Varsi kalju, 2:lla m.\nvastakkaisella, epänelisellä lehdellä; huuli haljennut 2:ksi nirkoksi\nliuskaksi ja 2:lla pienellä sivuliuskalla kannassa. — ♃ 6, 7,\nruskeankelt. k. Mets. sammalissa (A.— K. St. S. Pe. Lv.) 5—7 tuuman\npituinen, hento, sammalissa suikertovilla juurilla; tähkä tuuman\npituinen. — Ophrys. Neottia Rich. Epipactis Sw.\n\n2. L. ovata Br. Soikkokaksikko. — Varsi lienteä, 2:lla m.\nvastakkaisella, leveän-soikealla lehdellä; kupuhuuli haljennut\n2:ksi kaitaiseksi, tylppämäiseksi liuskaksi. — ♃ 7, vehreänkelt. k.\nMetsäniit. (A. — K. St. — S. Pe.) 1—2 jalan pituinen; juuri kimputtu;\ntähkä soukka ja pitkä. — Nimitoisinnot ed. Neottia latifol. Rich.\n\n75. EPIPACTIS Crantz. Neidenvaippa.\n\n1. E. palustris Cr. Valkea neidenvaippa. — Juuri ei paljon haarova,\nsuikertava; huuli herttamainen, pyöreän-tylppämäinen ja kiherä, toisten\nkupulehtien pituinen; varsilehdet suikeita, aliset väl. m. soikeita.\n— ♃ 7, 8. Kost. niit. harv. (A.) Kuvun ulkolehdet vehreitä, sisältä\npunalehtavia, sisälehdet valkeita t. punervia; sikiäinen soukka,\nlienteä. — E. longifolia Reich. fil. Serapias longifolia.\n\n2. E. latifolia Sw. Punainen neidenvaippa. — Juuri kimppumainen;\nkupuhuuli herttamainen, suippo, taaskierteinen, lyhempi toisia\nkupulehtiä; sikiäinen kalju; lehdet puikeita t. leveän-soikeita, yliset\nsuippoisia. — ♃ 7, 8. Metsämäissä, harv. (A. — K. H. S.) Iso kasvi,\nennen kukkimista nuokkuvilla tähkillä; kukat vaalean-vehreitä t.\nruskeamaisia. — Serapias (helleborine).\n\n76. CEPHALANTHERA Rich. Valkku.\n\n1. C. ensifolia Rich. — Huuli tylppämäinen; suojus lyhempi sikiöistä;\nlehdet miekkamaisia, suippoisia. — ♃ 6, 7. Metsäniit. harv. (A.) Juuri\ntukkuisia hapsia, kukat isoja, valkeita, harv. punaisia. — Serapias Wg.\nSer. grandiflora. Epipactis Sw.\n\n77. GOODYERA RBr. Yövilkka.\n\n1. G. repens Hr. — Tähkä yhtäällisillä kukilla; kupulehdet suikeita,\nulkopuoliset lienteitä; varsilehdet puikeita, verkkosuonisia. — ♃ 7,\nvalk. k. Mets. sammalissa (E. — L.) Juuri rihmamaisesti sammalpohjassa\nsuikertava ilman maahan tulematta; tähkä soukka pienillä kukilla;\nverhosuonet natistuneissa lehdissä selvimpiä. — Satyrium. Neottia Sw.\n\n78. EPIPOGIUM Good. Metsän-emä.\n\n1. E. apliyllum Sw. — Vana paljas, lehdettömässä tupessa; juuri\nsekahaarainen. — ♃ 7, 8. Mets. harv. (S.) 4—8 tuuman pituinen,\nvaaleankeltaruskea, 2—6:lla isolla vaaleankeltaisella kukalla ja\npunervalla kannuksella. — Satyrium epipog. E. Gmelini Rich.\n\n\n5 parvi. Ophrydeæ.\n\n79. CHAMÆORCHIS Rich. Orhukka.\n\n1. C. alpina Rich. — Huuli puikea; lehdet juurehisia, kaitaisia,\nnoin varren pituisia. — ♃ 7, 8. Tunturikasvi, harv. (L.) 2—3 tuuman\npituinen, pienillä, kellanvehreillä, kypärämäisesti suljetuilla\nkukilla, kokonaisilla, pitkänpyöreillä juurimukuloilla. — Ophrys.\nHerminium Sw.\n\n80. OPHRYS. Orho.\n\n1. O. myodes. — Kuvun 2 sisälehteä rihmamaista; huuli 3-halkoinen\nkaidoilla sivuliuskoilla, keskiliuska pitkäveteinen, levenevä ja päästä\n2-liuskainen; varsilehdet pitkulaisia t. suikeita. — ♃ 6, 7. Kost.\nniit. harv. (A.) Juurimukulat palleroisia; tähkä harva, kukat kaukaa\nnähden kärpäisen muotoisia; kuvun sisälehdet ruskeita, ulkomaiset\nvehreitä, huuli nokiruskea, joskus valkea. — O. muscifera Huds.\n\n81. COELOGLOSSUM Hn. Maariankämmä.\n\n1. C. viride Hn. — Kuvun sisälehdet paljon kaidemmat ulkolehtiä; huuli\npäästä 3-hampainen, keskihammas lyhempi; lehdet pitkän soikeita. —\n♃ 7. Metsäniit. (A. — H. St. — P.) Juurimukulat kämmekkäisiä; kukat\nkellanvehreitä, suojuksia lyhemmät. — Satyrium. Orchis Sw. Habenaria\nBr. Peristylis Lindl. Platanthera Reich. fil.\n\n82. PLATANTHERA Rick. Lehdokki.\n\n1. P. chlorantha Cust. Vehreä lehdokki. — Kannus hoikka, alta keskustan\npaksumpi ja vähän litteämäinen, 2—3 kerroin sikiäistä pidempi; ponnen\nlokerot kannalta paljo erillään, ylempää toistansa lähempiä; varsi\nalhaalta 2-lehtinen. — ♃ 7. Metsäniit., mets. (A. T.) Tav. isompi ja\nleveälehtisempi kun seur. laji; kukat m. kaksi vertaa niin isoja, vähän\nvehreämäisiä ja hajahtavia; kupulehdet yhdistyviä, ja ponsilokerot\nkulmittain toinen toiseensa. — P. montana Reich. fil.\n\n2. P. bifolia Rich. Valkea lehdokki. — Kannus rihmamainen,\nm. tasapaksu, 2—3 kerroin sikiäistä pidempi; ponsilokerot\nyhden-suuntaisia; varsi kuin ed. — ♃ 6, 7. valk. k. Metsäniit. (E. —\nP. Lv.) Juurimukulat haarattomia; lehdet pitkän soikeita; kukat hyvin\nhajahtavia. — Orchis. Satyrium Wg.\n\n83. GYMNADENIA RRr. Kirkiheinä.\n\n1. G. albida Rich. Vaalea kirkiheinä. — Huulen keskiliuska hiukan\nisompi sivuliuskoja; kannus monin kerroin sikiäistä lyhempi, m.\nkukkaromainen; lehdet pitkulaisia, aliset latvapuolelta leveämpiä;\njuurimukulat kokonaan sormijakoisia. — ♃ 7. Kuiv. niit. harv. (P.)\nTähkä tiheä pienistä, kellan valk. kukista. — Satyrium. Orchis Sw.\nHabenaria Br.\n\n2. G. conopsea Br. Punerva kirkiheinä. — Kuvun huuli tasamukaisesti\n3-liuskainen; kannus rihmamainen, paljon pidempi sikiäistä; lehdet\nkaitaisia — suikeita; juurimukulat kämmekkäisiä. — ♃ 6, 7, pun. väl.\nvalk. k. — β lapponica: sormen pituinen ja muuten kaikin puolin\nvähempi; kannus 2 sikiäisen pituinen. Niit. (E. — P. — β L.) — Orchis.\nSatyrium Wg.\n\n84. ORCHIS. Kämmekkä.\n\n† Juurimukulat sormihaaraisia.\n\n1. O. maculata. Maariankämmekkä. — Huuli 3-liuskainen; kannus m.\nsikiäisen pituinen; kuvun ulkolehdet ulospäisiä; aliset suojukset\nkukan pituisia, yliset lyhempiä; varsilehdet suikeita, keskustalta\nt. latvapuolelta leveämpiä. — ♃ 6, 7. — β lapponica: vähempi ja\npienikukkaisempi. Kost. niit. (E. — L. — β P. L.) Kukat kiuhtaavia, t.\nvalkeita sinipunervin pilkuin; lehdet tav. ruskeapilkkuisia.\n\n2. O. curvifolia Nyl. Kourulehti kämmekkä. — Huuli 3-liuskainen,\nhienonyhäinen; kannus sulitettua sikiäistä lyhempi; kuvun sivuliuskat\nsiirottavia, vähän alaspäisiä; suojukset kukan pituisia, 3:lla\nhaarasuonella; lehdet 3—4, suikulaisia, poimuttain venheemäisiä,\nkouruisia, taaskäppyräisiä. — ♃ 7, pun. k. Soissa (Kv. P.) Jalan\npituinen ruohoke; lehdet 3—4 tuuman pituisia, ⅓ — ½ tuuman levyisiä,\nteräväselkäisiä, 5—7-suonisia, pilkuttomia; varsi liereä, pillikäs.\n\n3. O. angustifolia Reich. Soukkalehti kämmekkä. — Huuli pyoreämäinen,\nmatalasti 3-liuskainen, nyhälaitainen; aliset suojuslehdet kukkain\npituisia; kuvun ulkolehdet alaspäisiä; varsilehdet kaitaisia suikeita\nt. pitkulaisia, keskustalta leveämpiä. — ♃ 5—7, pun. k. Kost. niit.\nharv. (U. Kv.) 6—10 tuumainen, isommilla harvemmilla kukilla, noin ⅓\ntuuman levyisillä lehdillä.\n\n4. O. incarnata. Punakäminekkä. — Huuli ed.; kannus m. sikiäisen\npituinen; kuvun 2 ulkolehteä ulospäisiä; suojukset kalvomaisia,\nmonisuonisia, kukkain pituisia; aliset varsilehdet latvalta leveämpiä,\ntylppäpäisiä. — ♃ 5, 6, tummanpun. k. Niittumäissä (A. H. K. Kv. P.)\nVaaksan pituinen; huuli kannasta kellertävä. — O. sambucina β Wg. Hn.\n\n5. O. latifolia harv. Levytlehti kämmekkä. — Huuli matalasti\n3-liuskainen; kannus lyhempi sikiäistä; kuvun 2 ulkolehteä\nalaspäisiä; suojukset kukkia pidemmät; varsilehdet soikeita,\nsuippoisia, keskustalta leveämpiä. — ♃ 5, 6, pun. k. — β elalior Fr.\npidemmällä pillivarrella; lehdet kaidan suikulaisia, pilkullisia,\nvähän siirottavia. Kost. niit. ja soissa (A. — β Lv.) ½ — l jalan\npituinen; lehdet 1 — 1½ tuuman levyisiä, 3—4 tuuman pituisia, tav.\nruskeapilkkuisia.\n\n†† Juurimukulat pitkulaisia, ainoasti päästä halkoiset.\n\n6. O. sambucina. Ahokämmekkä. — Huuli pyöreämäinen, matalasti\n3-liuskainen, nyhälaitainen; kannus m. sikiäisen pituinen; kuvun\n2 ulkolehteä siirottavia; suojukset kalvomaisia, monisuonisiä,\nkukkainsa pituisia; aliset varsilehdet päästä leveämpiä, tylppämäisiä.\n— ♃ 5, 6. Niittumäissä (A., T.) Kukat vaihtelevat keltaisina ja\nsinervänpunaisina, samanvärisin suojuksin.\n\n††† Juurimukulat haarattomia.\n\n7. O. militaris. Ritarin kämmekkä. — Huuli jakaunut 3:ksi kaltaiseksi\nliuskaksi, joista keskimäinen pitkäveteinen, päästä levenevä 2:ksi\nsiipimäiseksi, otaväliseksi liuskaksi; toiset kupulehdet suippoisia;\nkannus ja puikeat suojukset paljon lyhemmät sikiäistä. — ♃ 6. Leht.,\nniit. (A.) Kukat isoja, punahuulisia, kypärämäisesti suljetuita;\nkupulehdet sinikiuhtaavia. Varsilehdet suikean pitkulaisia, usein yli\ntuuman levyisiä.\n\n\n\n\n\nII. KAKSISIRKKAISIA.\n\n\n\n15 heimo.SYNANTHEREÆ (yhdispontisia).\n\n\n1 parvi. Corymbiferæ.\n\nSenecionideæ.\n\n85. BIDENS. Rusokki.\n\n1. B. cernua. Nuoke-rusokki. ─ Kukasto nuokkuva; siemenet tav.\n4-sukaisia; lehdet kokonaisia, puolisepoisia, suikeita ─ tasasoukkia,\nsahalaitaisia. ─ ☉ 7 ─ 9, kelt.k. Vet. paik. (A. ─ Ke. St. H.)\nEpäpitkällä varrella.\n\nMuist. Ennen kukkimista otettuna ja kuivattuna painaa alunavedessä\nliotetun villaisen ruskean-kellerväksi.\n\n2. B. tripartita. Pystö-rusokki. ─ Kukistot säteettömiä, pystöisiä;\nsiemenet 2 ─ 3-sukaisia; lehdet ruodikkaita, tav. 3-halkoisia t.\n3-jakoisia, liuskat koloja hammaslaitaisia; varsi haarakas. ─ ☉ 7,\n8, kelt. k. Vet. paik. tav. (E. ─ Pe. Kv.) 2 vaaksan pit., isommissa\nlehdet monijakoisempia kun pienemmissä. Maku karvaan-, kitkerän ja\nryytisekainen. Kukat syksymmiten ruskeita. Muist. Sopii paineeksi, kuin\nedellinenki laji.\n\n86. CHRYSANTHEMUM. Päivänkukka.\n\n1. C. leucanthemum. Valkea päivänkukka. ─ Lehdet puolisepoisia,\nsuikeita, sahalaitaisia, kannalta liuskahampaisia, aliset ruodikkaita,\nlapiomoisia; kehtosuomut suikeita; siemenet paljaspäisiä. ─ ♃ 7, valk.\nsädek. Kuiv. paik. yl. (E. ─ P.) Leucanthemum vulgare Lam.\n\n2. C. arcticum. Lapin päivänkukka. ─ Lehdet ehytlaitaisia, soukkia,\naliset ruodikkaita, nalkkimaisia, päästä m. 3-liuskaisia; kehtosuomut\npuikeita; siemenet ed. ─ ♃ 9, valk. sädek. Kallioisilla merenrant.\n(Lv.) Lyhyt möyheä kasvi 1:llä edellisen näköisellä kukastolla, enimmät\nsuomut mustankälpeitä.\n\n87. PYRETHRUM. Nunnu.\n\n1. P. bipinnatum Sm. Lehdet vaalean-harmaita, höyteitä, toisparisia,\nsoukilla, suipoilla, us. sahahampaisilla liuskoilla; kehto\npuolipalleroinen myötäisillä kälpeä-laitaisilla suomuilla; sädekukat\nkehräkukkia lyhemmät, väl. ei ollenkaan. ─ ♃ 9, kelt. k. Kuiv. aukeilla\npaik. (Lv.) Pystövartinen, lt. harvakukastoinen, pietarin-yrtin\nnäköinen ruohoke. ─ Chrysanthemum.\n\n88. MATRICARIA. Saunakukka, saunio.\n\n1. M. chamomilla. Kameli-saunio. ─ Kukastot pltkäperäisiä, säteikkäitä;\nkehräkukat ö-hampaisia; lehdet toisparisia rihmamaisilla liuskoilla.\n─ ☉ 6, 7, valk. sädek. Kuiv. kylätien. (A. ─ U. ─ St. ─ S.) 2 vaaksan\npit. haaroisella varrella, myöhemmin alas-kääntyvillä sädekukilla,\nhyvällä väkevänsekaisella hajulla.\n\nMuist. Kukilla on hiestyttävä, lieventävä, vatsanvahvistava voima,\nhyödylliset horkkaa, äkkyä, väänteitä, ulkotautia, kouristajaa,\nkivitautia, jälkipureita, emätautia vastaan. Nautitaan joko kuiviltaan\nhienonnettuna teelusikallinen t. runsaampi erällään (horkassa\nväliaikana), taikka teenä kiehuvan veden t. juoman kanssa laitettuna,\ntaikka kukkaviinana. Ulkonaisesti käytetään niitä lavemangeiksi vatsan\nvaivoissa ja kuiviltaan (lämpimiksi) haudekääreiksi kaikenlaisia\nkivistyksiä ja ajetuksia lieventämään ja vanhoja mätähaavojakin\nparantamaan. ─ Myös saadaan kukista kaunista keltapainetta.\n\n2. M. discoidea DC. Vuohen saunio. ─ Kukastot lyhytperäisiä,\nsäteettömiä; kukat 4-hampaisia; siemenet epäkehäkkeisiä; lehdet ed.\n─ ☉ 7, 8, kelt. k. Pih. ja kat. harv. (T. U. 8.) Tav. edellistä\nhaarallisempi, muuten samanhajuinen; marto keilamainen. ─ Cotula\nmatricarioides Bong.\n\n89. TRIPLEUROSPERMUM C. H. Schultz. Harakanhattu.\n\n1. T. inodorum Sch. ─ Siemenpää kalvopalteinen; lehdet toisparisia\ntasasoukilla, alta litteillä, rihmamaisilla liuskoilla. ─ ß salinum:\nlyhemmillä lehtiliuskoilla. ─ ☉ 6 ─ 8, valk. sät. Pih. ja pelt. yl. (E.\n─ L. ─ ß A. U. Ke. St. Pe.) 2 ─ 5 vaaksan pit., isoilla kukastoilla\nkuin valkea päivänkukka, ja lehdillä, kuin kameli-saunio. ─ ß matalampi\nt. lamova pienemmillä kukilla ja pyöreämäisillä lehtiliuskoilla. ─\nMatricaria. Pyrethrum Sm.\n\n90. ANTHEMIS. Sauramo.\n\n1. A. tinctoria. Keltasauramo. ─ Martolop. kehkerä; siemenet\nkalvomaisella, jaottomalla kehäkkeellä; lehdet parijakoisia; lehdykät\nparihalkoisia t. syväsahaisia, alta myötäkarvaisia. ─ ♃ 6, 7, kelt.\nk. Savisilla pelt. ja kedoilla (A. ─ K. St ─ S. Pe.) Us. kyynäränki\npituinen isoilla, 1½ tuuman levyisillä, heleänkelt. kukilla. ─ Cota\ntinctoria Gay.\n\nMuist. Antaa alunaveteen kastetulle villaiselle kauniin keltaisen\nkarvan. Siperiassa otetaan sahvianin keltaamiseksi leiviskä\nkeltasauramon kukkia ja 3 naulaa alunaa 50:lle nahkalle.\n\n2. A. arvensis. Peltosauramo. ─ Marto lop. kukkurainen suikeilla\nsuomuilla; siemenet litteäpäisiä, pitkin uurretutta, sileäharjuisia;\nlehdet parijakoisia; lehdykät kerran tahi toistain parihalkoisia,\nkololiuskaisia. ─ ☉ 5-7, sät. Pelt. yl. (A. ─ K. St ─ S. Pe.) 2 ─\n4 vaaksan pit. haaraisella pystövarrella. On jotenkin harakanhatun\nnäköinen, mutta eroitetaan harmaahtavilta, lienteiltä lehdiltänsä\nja vähän leveämmiltä lehtiliuskoilta, seuraavasta lajista taas sen\nkautta, ettei haise niin tympeältä. Myös on seuraava suoravartisempi ja\nsileälehtisempi.\n\n3. A. cotula. Konnan sauramo. ─ Tasaleveillä martosuomuilla; siementen\npää pyöreähkö, paljas, epäjuomuinen; muuten k. ed. ─ ☉ 5 ─ 9, valk.\nsät. Kyl. (U.)Parin vaaksan pit, monihaaraisella, pystöisellä varrella,\noramaisilla lehtiliuskoilla; kukat pahanhajuisia. ─ Maruta fætida Cass.\n\nMuist. Mehiläiset hylkäävät sen, sammakot rakastavat. Kuivatuista\nkukista laitetun teen sanotaan hyödyttävän emätaudissa, vesipöhössä,\nkovettuneissa rauhaisissa ja eläimillä hengen-ahdistajassa.\n\n91. ACHILLEA. Kärsämö.\n\n1. A. ptarmica. Arokärsämö. ─ Jaottomilla, m. tasasoukilla,\nterävä-sahaisilla, kaljuilla lehdillä; Inutamaisellaa kukastoröyhyllä.\n─ ♃ 7, 8, ihananvalk. (6 ─ 12) sät. Kost. palk. (A. ─ K. H. Kv.)\nToisintelee 4:kin vaaksan pituisena.\n\nMuist. Tuoreeltaan hyppysissä hierrettynä aivastuttaa ja us. panee\nnenän verta vuotamaan; sen kirpeä ja kihoittava juuri suussa pidettynä\non väl. ollut avullinen hammaskivussa ja kielen turtuudessa, joko\npaljaaltaan tahi viinalikona. Pieneksi leikattuna ja juomisen sekaan\npantuna pitää sen kauvan happanematta. Kauneutensa ja monivuotisuutensa\nvuoksi kasvatetaan yrttitarhoissakin, jossa viljeltynä helposti saapi\nkahdenkertaiset sädekukat.\n\n2. A. millefolium.Pyörtänekärsämö. ─ Lehdet suikeita, toisjakoisia,\nparijakoisilla, kololaitaisilla liuskoilla; ryhmäisellä m.\ntasakorkealla kukastoröyhyllä. ─ ♃ 7 ─ 9, valk. t. punert. k.\nPellonpient. ja kuiv. paik. yl. (E. ─ L.) Muist. Haju ryytisekainen\nväkevä, maku karvas, kutistava. Oluehen käydessä pantuna lisää se\nvoimaa. Lääkkeeksi käytetään kukkia joko teenä, keitesakona tahi\nkukkaviinana asettamaan veren ja muita juoksuja, väänteitä ja puhkuja,\nähkyjä, reväisimiä, synnytystuskia, leinivikoja, lökätautia ja muita.\nLehdet tuoreeltaan muserrettuna ovat hyvät haavoja parantamaan.\nKukkaviinasta kehnovatsaisuus ja punatautikin usein on parantunut.\nPesovedessä ja hauteinakin ovat kukat hyvin vaikuttavaisia. Rupisia\neläimiä pestään tämän kasvin väkevällä keiteliemellä.\n\n92. TANACETUM.Pietaryrtti.\n\n1. T. vulgare. ─ Lehdet toisparisia; lehdykät parihalkoisesti koloisia\nja sahahampaisia. ─ ♃ 8, 9, kelt. k. Kuiv. pient., raunioilla j.n.e.\n(A. ─ K. H. P.)Us. 4:ki vaaksaiseksi, väkevällä hajulla ja karvaalla\nryytimaulla.\n\nMuist. Kukkia, lehtiä ja siemeniä käytetään lääkkeeksi matoja, kehnoa\nvatsaa, luuvaloa vasten sisällisesti ja ajetuksia vasten ulkonaisesti.\nLehdet pieneksi hakattuina tuoreeltaan ja keiteltynä painavat villaisen\nvaatteen vehreäksi. Pitää keittoliemeen sekoittaa tuhkalipeätä ja sitte\nuudelleen kiehauttaa, ennenkun aine kastetaan siihen.\n\n93. ARTEMISIA. Maruna.\n\n† Karvaisella marrolla: Absinthium Gærtn.\n\n1. A. absinthium. Koimaruna. ─ Pystöisellä varrella; peräkkäillä,\nlengoilla, pallopuoliskoisilla, terttukukastoilla; kolmisparisilla\naluslehdillä; varsilehdet eheämpiä suikeilla harmaanhöyteillä\nliuskoilla; perälehdet ehyitä. ─ ♃ 7, 8, kelt. k. Kyläpaik. (A. ─ K. H.\nS. Pe.)4:kin vaaksaiseksi, hyvin karvasmakuinen, väkevä, ryytihajuinen.\n\nMuist. Hyvä vatsanparantava ja matoin surmaava lääke. Viinassa\nliottamalla saadaan siitä kukkaviinaa, jota kiitetään hyväksi väänteitä\nasettamaan ja kadonnutta syöntihalua korjaamaan kuin myöski horkan,\nkeltataudin, kerpukin ja pöhön lääkkeeksi, mutta kuumetaudeissa,\nrintakivuissa, pistoksissa ja liikaverevyydessä se ei ole hyvä.\nRihmamadolle on marunaviina niin vastaista, että heittää jäytämisensä\nvähäksi ajaksi, jonkatähden sitä käytetään koetus-aineeksi, jos vaivat\ntulevat rihmamadoista tahi jostain muusta. Oluen saattaa maruna\nväkevämmäksi ja paremmin happanemista vasten kestäväksi. Lampaille\nannetaan marunaa suolan ja katajamarjain kanssa vesitautia, maksavikoja\nja punatautia vastaan. Jos jyväsiemeniä ennen kylvämistä liotetaan\njoku aika marunaliemessä, niin sanotaan lintuin niihin ei koskevan.\nMyös luteita vastaan kiitetään väkevää marunalientä hyväksi. Jos\nkoirannahkaisia turkkeja tahi muita pitineitä liotetaan viikon aika\nmarunavedessä, niin koirat niitä eivät enää likaa.\n\n†† Kaljulla marrolla: Abrotanum Fr.\n\n2. A. vulgaris. Pujomaruna. ─ Pystövarrella, m. perättömillä,\nvähän nuokahtavilla pitkulaisilla, höyteä-kehtoisilla kukastoilla;\nlehdet toisparisia suikeilla, kololaitaisilla, suipoilla, alta\nvaaleanhöyteillä liuskoilla; perulehdet ehytlaitaisia, m.\ntasakaitaisia. ─ ♃ 7, 8, kelt. t. ruosteenkarv. k. ─ ß coarctata:\nsuppea-, tihu- ja pystöterttunen; lehdet soukemmilla, alta ihan\nvalkeilla, villakarvaisilla liuskoilla. Pih. ja pient. tav. (E. ─ P. ─\nß T. U.) 1-2 kyynärän pit. ruskealla mustanrusk. varrella, vahvalla,\npuutavalla juurella.\n\nMuist. Ei varsin niin karvas k. ed. Hyödyllinen vaimoväen\nvaikealähtöisiä juoksuja korjaamaan, myös luuvalo-taudeissa\nsisällisesti annettuna ja ulkonaisestikin jalkaveteen pantuna. Juurta\nkiitetään varsin hyväksi virmaeli lankeavatautia vasten, jos nautitaan\npienennettynä teelusikallinen tahi runsaampi illoin ja aamuin. Muutamat\nliottavat sen sitä varten oluessa. Sen lehtivilla-vanukkeista tehdään\nKiinassa ja Japanissa pieniä palleroita, joita sitte sytytetään, kuin\nLapin maalla taulaa tahi pakkulaa ja muualla väkiviinan kasteluita\npumpulipalleroita iholla kytemään, ja sillä tavoin sisällisiä kipuja\nvaimentamaan tahi parantamaanki. Semmoisia palleroita, olivat mitä\nainetta hyvänsä, sanotaan moksaksi, ja ne vaikuttavat m. siihen\nlaatuun, kun juntukka t. näsiä-niinikin. Skottlannissa käytetään nuoria\npujolehtejä ruuaksi. Hanhien ja muiden lintuin liha sanotaan paremman\nmakuiseksi tulevan jos paistettava kehä täytetään pujoruoholla. Juuri\nvanhempana hiilestyy osittain, josta ymmärtämättömillä on ainetta\ntaikauksiin tullut.\n\n3. A. campestris. Ketomaruna. ─ Varsi kaareva t. koheneva,\nyhdäppäisillä tertuilla ja kukastoilla; jälkimäiset 6 ─ 8-kukkaisia,\npalleroisia, järin lyhytperäisiä, nuokkuvia; lehdet parijakoisia,\nmonijakoisilla, m. rihmamaisilla liuskoilla. ─ ♃ 7─9. Kuiv.,\npäivänpaisteisilla, hietaisilla mailla (A. ─ K. S.) Kyynäränki pit.;\nkukastot pienukaisia, ruosteenkarv.\n\nMuist. Melk. mauton. Lääkevoima k. ed., mutta paljo vähempi.\n\n94. LIGULARIA. Cass. Nauhus.\n\n1. L. sibirica Cass. ─ Kukastot latvatertussa; varsi haaraton,\nkalju, harvalehtinen, pystössä; aluslehdet keihäskanta-herttaisia,\nhammaslaitaisia, ruodit puolipyöreitä; varsilehdet tav. ehytlaitaisia,\nruodit tyveltä sulitettuja, ─ ♃ 7, 8, kelt. k. Vet. paik. (Lv.)1 ─ 2\nkyynärän pituinen. 3 ─ 6-tuumaisella latvatertulla; väkevän-hajuisella\njuurella. Cineraria.\n\n95. CINERARIA. Tuhka.\n\n1. C. alpina. ─ Kukastot latvahuiskilossa; varsi haaraton; aluslehdet\nlyhytruotisia, puikeita, mutkalaitaisia; varsilehdet ruodittomia,\ntasakaitaisia, kaikki samoin kuin varsiksi vaalean-untuvaisia. ─ ♃\n7, kelt. k. Kuiv. paik. (L. Lv.) 1 ─ 3 vaaks. pit.; aluslehdet 1 ─ 2\ntuumaisia, varsilehdet väl. itse varren levyisiä ja hienohampaisia. ─\nC. campestris Retz, C. integrifolia E. B.\n\n96. SENECIO. Peltovilla, villakko.\n\n† Sädekukat pitkäveteisiä, suoraan ulospäisiä.\n\n1. S. nemorensis. Lehtovillakko. ─ ß octoglossus DC. Röyhy monella 7\n─ 9-säteisellä kukastolla; siemenet kaljuja; kehto liereä, 3 ─ 5:llä\nm. saman pituisella lisäsuomulla; lehdet puikeita ─ suikeita, sahat.\nhammaslaitaisia, aliset sulkaruotisia; perälehdet m. tasasoukkia.\n─ ♃ 8, kelt. k. Mets. paik. (Lv.) Jotenki pitkällä juomuisella\npystövarrella.\n\n2. S. jacobæa. Jaakon villakko. ─ Kukastot tiheässä röyhyssä\npystöperäisiä; siemenet kalseita; lehdet pehmeitä, isopäätöisesti\nparijakoisia, liuskat pääpuolelta levenneitä, koloja hammaslaitaisia. ─\n7, 8, kelt. k. Kuiv. paik. (U.) Väl. 4 ½ kyynärän pit. Sädekukat väl.\npuuttuvat.\n\nMuist. Kamsiatkassa syödään tätä kasvia, ehkä maistuu karvaalle.\nKäytettiin ennen lääkkeeksi punatautia ja kurkkuvikoja vasten.\n\n†† Sädekukat lyhyitä, taaskierteiset t. puuttuvaiset\n\n3. S. sylvaticus. Ahovillakko. ─ Pystöpäisillä kukastoilla,\ntaaskierteisillä, varsin lyhyillä säteillä; kehto lop. kalju ja\npaljoa pidempi sen pohjalla olevaa 3 ─ 5-lehtistä lisäverhoa; lehdet\nparihalkoisia, pisalaitaisia. ─ ☉ 7, 8, kelt. k. Ahoilla, halmeissa (A.\n─ U.) Tav. parin vaaksan pit. untuvaisilla varrella ja lehdillä.\n\n4. S. vulgaris. Pihavillakko. ─ Kukastot tiheäröyhyisiä, nuokkuvia,\ntav. säteettömiä; noin 10:llä mustapäisellä, vähän kehtopohjaa\npidemmällä lisäverholehdillä; lehdet sepokantaisia, parihalkoisia,\nterävähampaisia. ─ ☉ 6 ─ 10, kelt. k. Asuntopaik. yi. (E. ─ P.) Noin\n2-vaaksainen; varsi ja lehdet kaljuja; liuskat ristiin kääntyneitä.\n\nMuist. Tämän niinkuiD muidenkl villakkoin siemeniä pienet linnut\nsyövät haluisesti ja saavaa niistä runsaasti ravintoa. Käytetään myös\nkeltapaineeksi.\n\n97. GNAPHALIUM. Jäkkärä.\n\n1. G. uliginosum.Arojäkkärä. ─ Kukastot palleroisia, perättömiä, ryhmin\nlatvassa ja lehtihangassa; varsi pyöreä, koheneva, tav. haarakas,\nuntuvainen; lehdet suikulaisia, suippoja, lienteitä; siemenet sileitä.\n─ ☉ 7, 8. ─ ß pilulare: siemenet karheita,lyhythaivenisia. Kost. paik.\nyl. (E. ─ P. ─ ß P. ─ Lv.)Väl. vaan parin tuuman pit. ja haaraton, väl.\nvaaksanki pit. ja haarikas pienillä ruosteenkarvaisilla kukastoilla m.\nvehreässä kehdossa.\n\nMuist. Karvaanmainen, ryytisek. maultansa; käytettiin ennen punataudin\nlääkkeeksi.\n\n2. G. sylvaticum. Ahojäkkärä. ─ Kukastot latvassa ja lehtihangassa m.\ntähkämäisesti; varsi juurelta koheneva, haaraton, monilehtinen, tönkeä;\nlehdet tasasoukkia, alta untuvaisia, aluslehdet suikulaisia; siemenet\nkarheamaisia. ─ ♃ 8, rusk. k. Kuiv. paik. yl. (E. ─ P.) 2 vaaksan pit.,\nlatvapuolelta lehdet untuvaisempia, äluslehdet päästä levenneitä,\nversolehdittä.\n\n3. G. norvegicum Gunn. Norjan jäkkärä. ─ Kukastot latvaan ryhmistyneet\nlehtiseksi tähkäksi; varsi ed., mutta pystömpi; lehdet molemmin puolin\nnutturaisia, keskiväliset isoimpia; kehtosuomut mustanrusk. pilkuilla;\nsiemenet ed. ─ ♃ 7, 8, rusk. k. Tunt. (L. Lv.)Tähkä yhtenäisempi ja\npaksumpi k. eds, lehdet leveämpiä; versolehdetön. ─ G. sylvaticum ß\nfuscatum Wg.\n\n4. G. supinum. Lapin jäkkärä. ─ Kukastot latvassa, väl. ylimmäisissä\nlehtihangoissa; varsi hervakka, rihmamainen, versolehdillä juuressa;\nlehdet tasakaitaisia, suippoja, villaisia; siemenet karheamaisia. ─ ♃\n7, 8, rusk. k. Kuiv. tunturitien. alankopaikoissa (L. Lv.) Lyhyellä,\nnoin tuuman parin pituisella varrella, 4 ─ 8:lla kukastolla. ─ G.\nprocumbens. alpinum Fl. D.\n\n98. ANTENNARLA Gærtn. Käpälä.\n\n1. A. dioica Gærtn. Kissankäpälä. ─ Kukaktott m. tasakorkeana\nhuiskilona; kehtosuomut kehkerämäisiä, päästä pyöreähköitä; varsilehdet\ntasakaitaisia, suippoja; rönsyt rentoja, lapiomaisilla, alta vaalean\nhöyteillä, päältä tav. kaljuilla lehdillä. ─ ♃ 5, 6, valk. t. pun.\nk. Kuiv. kentillä yl. (E. ─ Lv.)Noin vaaksan pit. väl. päällenki. ─\nGnaphalium. Muist. Käyt. muinen lääkkeeksi rintatautisille ja väl.\ntaikavaroiksiki, ja oli arvattavasti yhtä voimallinen kumpaisessaki\ntapauksessa. Paikoin annetaan sitä vieläki vasikoille vetelätaudissa.\n\n2. A. alpina Gærtn.Tunturikäpälä. ─ Kukastot ed.; kehtosuomut suippoja,\n(hedekukastoissa litteitä), siiropäisiä; varsilehdet suikeita; rönsyt\ned. ─ ♃ 6, 7, vehreän-hallav. k. Tunt. (L.) Melkein edellisen näköinen,\nmutta vähän matalampi. ─ Gnaphalium.\n\n3. A. carpatica Bl. & Fing. ─ Kukastot rypeltyneet kuperiaaksi\nhuiskiloksi, litteillä, tylppämäisillä (ruskean vihervillä)\nkehtosuomuilla; kaikki lehdet suikulaisia, suippoja, molemmin puolin\nuntuvaisia, 3-suonisia. ─ ♃ 6, 7. Tunt. harv. (L.) Molempain edellisten\nlajien näköinen, mutta rönsytönnä, ehkä versohaaroilla. ─ Gnaphalium Wg.\n\n99. FILAGO. Tulenlento.\n\n1. F. montana. Varsi haaraton t. vuorohaarainen, pienillä, villaisilla\nkukastoilla ryhmistyneinä latvaan ja ylöspäisten haarainsivuille,\nkehtosuomut tylppäpäisiä; siemenet pilkullisia; lehdet suikeita ─\ntasakaitaisia, villaisia. ─ ☉ 6, 7. Hietaisilla mäk. tav. (A. ─ K. H.\n─ Kv.) Tuuman ─ vaaksan pit., kellervillä m. näöttömillä kukilla. ─\nGnaphalium arvense Willd. Oglisa Cass. ß Asteraceæ.\n\n100. INULA. Hirvenjuuri.\n\n1. I. helenium. Iso hirvenjuuri. ─ Lehdet sepokantaisia, puikeita,\nepätasaisia, m. sahahampaisia, alta höyteitä; kehtosuomut puikeita. ─\n♃ 8, 9, kelt. k. Kost. kyläisillä palk. harv. (A. ─ U.) 2 kyyn. pit.,\nparin vaaksan pit. alta tuhkankarvaisilla lehdillä, tuuman pit., noin\n40:llä säteellä.\n\nMuist. Juurta käytetään vatsan ja rinnan lääkkeeksi, erottaa lökää\nsulkutaudeissa ja korjaa vaimollisten puutetta. Siitä keitetyllä\nliemellä voidellaan lapsia ryyhdelmissä ja ihottumisissa. Myös\nkärmeenpistoon kiitetään sitä hyväksi ihrassa keitettynä. Sääsket\npakenevat sen savusta. Muutamat sekoittavat lehtejä tupakkaan ja\nsanovat terveelliseksi polttaa.\n\n2. I. salicina. Vähä hirvenjuuri. ─ Lehdet sepokantaisia,\nsuipposuikeita, kaljuja, verkkosuonisia, laidalta hienopiikkisiä,\nulospäisiä; varsi pystö, kalju, lt. useampi-kukastoinen, laitakukastot\nlop. korkeammalla. ─ ♃ 7, 8, kelt. k. Niittutöyräillä (A. ─ K.\nKv.) Kyynärän pit.; monilukuisilla, tönkeillä, m. kiiltävillä väl.\nhienosahaisilla lehdillä, monilla ½-tuumaisilla säteillä.\n\n101. ASTER. Asteri.\n\n1. A. sibiricus. Lapin asteri. ─ Kukastot pallopuoliskoisia 1 4;\nkehtosuomut suikulaisia, päästä toisvärisiä; lehdet ruodittomia,\nsuikeita, pää-puolelta sahalaitaisia, päältä kaljuja, alta\nlienteähköitä. ♃ 7, 8, sinerv. sät. Järvenrant. (Lv.) Sormenpituiselta,\nlehtisellä, ylempää hatuisella varrella, sinipunervilla sädekukilla ja\nkeltaisilla kehräkukilla, ─\n\nircutianus DC.\n\nA. tripolium. Ranta-asteri. ─ Kukastot huiskilona, puikeilla\nkehtosuomuilla; lehdet m. tasakaitais-suikeita, ehytlaitaisia, kaljuja,\nmöyheitä. ─ ♃ 7, 8, sin. säteet. Merenrant. (A. ─ Ke. Pe.) Haaraisella,\nnoin 2-vaaksaisella, juurelta punaisella, mehevällä varrella, sinisillä\ntoistakymmenisellä kukkasäteellä, väl. valkea-säteinen t. peräti\nsäteetön.\n\n102. ERIGERON. Kallioinen.\n\n1. E. acris. Nummi-kallioinen. ─ Kukastot m. yksikertaisena röyhynä t.\nterttuna; kehräkukat m. säteitten pituiset; lehdet suikeita, ja samoin\nkuin varsi sekä kehto karvaisia; aluslehdet kielekkeisiä. ─ ☽ ♃ 7, 8,\nsinikiuht. t. punert. sät. Kuiv. niit. ja töyräillä yl. (E. ─ L.)Sormen\n─ parin vaaksan pit. punoittavalla (haaraisella t. haarattomalla)\nvarrella ja ruodeilla.\n\nMuist. Käytettiin muinen lasten rikkomista (noitumista) vasten, myös\nrintataudeissa ja vilustumisissa apteiki-nimellä Hb. conyzæ cæruleæ.\n\n2. E. uniflorus. Lapin kallioinen. ─ Varsi yksikukastoinen; säteet\npitkäveteisiä, suoraan ulottavia; kehto leveän-suikeilla suomuilla,\nvillahöyteinen selvänivelisillä haivenilla; aluslehdet lapiomoisia,\ntylpäköitä. ─ ♃ 7, 8. Tunt. (L.) 2 ─ 5 tuumaisella 1-harv.\n2-kukastoisella, vehreältä varrella, valk. harv. punoittavilla säteillä.\n\n103. SOLIDAGO. Piisku.\n\n1. S. virgaurea. ─ Varsikulmikkainen likeisillä pystöisillä kelt.\nkukasto-harkoilla latvassa ja ylemmissä lehtihangoissa; lehdet\nsuikeita, aliset sahahampaisia. ─ ♃ 7 ─ 9, kelt. k. Niittulaiteilla,\nahoilla ja mets. yl. (E. ─ Lv.) Kyyn. ja runsaammanki pit.,\nkarheamaisilla, us. 2 tuuman levyisillä aluslehdillä.\n\nMuist Lääkevoima vahvistava ja kutistuttava, vesittävä. Siitä laitettua\nteetä t. keitettä kiitetään hyväksi sisällisiä haavoituksia ja\nverestymiä parantamaan. Apteikinimi: Bb. consolidæ saracenicæ l. virgæ\naureæ. Käytetään myös paineeksi (kelt. rusk.)\n\nγ Eupatoriaceæ.\n\n104. EUPATORIUM. Punalatva.\n\n1. E. cannabinum. ─ Kehto 5 ─ 6-kukkainen; lehdet vastakkaisia,\nlyhytruotisia, 3 ─ 5-osaisia, suikeilla, sahalaitaisilla liuskoilla;\n─ ♃ 7, punert. k. Pensaikoissa rant j. m. harv. (K. Kp. L.) 1 ─ 2\nkyyn. pit.; pun. punasinert. kukilla, isolla tiheäkukastoisella, us.\nsyrjäkämmenen levyisellä röyhyllä, hampun näköisillä lehdillä.\n\nMuist Kasvilla ja juurella on karvas, kirpeä maku ja ulostava voima.\nSitä käytetään tartunnaisia, ryyhdynnäisiä ja vesipöhöä vastaan.\nUlkonaisesti parantaa haavoja, ja viinassa liotettuna pöhöttymisiä.\nMyös paineeksi kelpaava.\n\n105. PETASITES Desf. Ruttojuuri.\n\n1. P. vulgaris Desf. Akan ruttojuuri. ─ Kukasto-harkko puikea t.\npitkulainen; kukastot säteettömiä; lehdet herttamaisia, mutkahtavia,\nepäsuurilla hampailla, pyöreähköillä kulmilla, alta harmaanhöytyisiä.\n─ ♃ 4, 5, punert k. Vet. paik. ojain ja jokien rannoilla (A. St. U.)\nVarsi noin korttelin pit., lehdet niinkin isoja, että kanat ja muut\npienet elukat kokonaan ovat niiden alla peitteessä. Haju tympeä, maku\nkarvaamainen, ryytisekainen. ─ P. offlcinalis Mönch.Tussilago petasites.\n\nMuist. Juurta käytett. muinen luuvaloa, virmaa, mätähaavoja ja itseä\nruttoaki vastaan. Sillä on vahvistava voima.\n\n2. P. frigida Fr. Ukon ruttojuuri. ─ Kukastot yksikertaisena\nhuiskilona, tav. lyhyillä säteillä; lehdet kolmikantaisesti\nherttamaisia, mutkin liuskahampaisia, alta vaaleanharmaan-höytyisiä.\n─ ♃ 5, 6, rusk. k. Tunt. tien. vet. pajustoissa (Kv. P. L.) 2 ─\n5-vaaksaisella varrella, isoilla suomulehdillä, mustanpunaisilla kun\nkehtoki; lehdet syväkoloisia. ─ Tussilago. Nardosma Cass.\n\n106. TUSSILAGO.Leskenlehti.\n\n1. T. farfara. ─ Varsi lehdetön, suomukas, 1-kukastoinen; aluslehdet\nherttakkeisia, pyöreäpäisiä, polvimutkaisia, hammaslaitaisia. ─ ♃ 4\n─ 6, kelt k. Kost. savisilla, roudan liikuttamilla paikoilla (T. ─\nK. St. ─ Kv.) 3 ─ 6 tuum., ensin pystöisellä, sitte nuokahtavalla\nvarrella, tuum. levyisellä kukastolla, monilukuisilla rihmakkeisilla\nsäteillä, lehdet kämmenen ja korttelinki levyiset ilmautuvat vasta\nkukkimisen jälkeen juuresta ja ovat päältä kaljuja, suonikkaita, alta\nvaaleanhöytyisiä.\n\nMuist. Sekä lehtiä että juuria on jo muinaisista ajoista kiitetty\nyskässä ja muissa rintataudeissa, ja pitkittävässä vatsurissa.\nLehdistä varsinensa ja juurista saadaan erinomaista taulaa, jos niitä\nkuivattuna, muokataan ja vatkataan vähän runtin kanssa. Tätä kasvia\npidetään hyvänä kaivopaikan osottajana.\n\n\n2 parvi.Cynarocephalæ.\n\n107. CENTAUREA. Kaunokki.\n\n1. C. scabiosa. Peltokaunokki. ─ Kehdon ulkosuomut puikeita,\nsoukistuvia mustaksi, kampamaiseksi, sukalaitaiseksi lisäkkeeksi;\nsisäsuomut kaitaisempia samanlaisella, vähän laajenevalla jatkeella;\nlehdet syvään parijakoisia, karheita, suikeilla tasasoukilla, koloja\nhammaslaitaisilla liuskoilla. ─ ♃ 7, 8. Pellonpient., tievars.,\nniittutöyräillä (A. ─ K. H. S.) 1 ─ 1 ½ kyynäräisellä kiinteällä\nvarrella, väl. vaaksan pituisilla aluslehdillä, isolla palleroisella\nkehdolla ja lähesparin tuuman levyisellä punasinervillä, väl. valkeilla\nkukastoilla.\n\nMuist.Lääkkeenä savipuolia ja muita ihottumisia vastaan. Keite painaa\nvillaisen kylmiltään heleänkeltaiseksi vismutti vedessä kastettuna,\nkeitettäissä mustanvehreäksi. Siemenet säilyvät kauvan kehdossa pienten\nlintuin mieluisaksi ruuaksi.\n\n2. C. phrygia. Nurmikaunokki. ─ Alemmaiset kehtosuomut ulospäisellä\nm. oramaisella jatkeella kampamaisesti vieritetty mustilla, jatkeen\nkeskimittaa pidemmillä hapsilla; ylemmäiset kehtosuomut leveällä\nhapsilaitaisella lisäsuomulla päässä; lehdet pitkänpuikeita,\nhammaslaitaisia, karheita. ─ ♃ 7, 8, pun. k. ─ ß austriaca Willd.:\nleveämmillä, suipommilla, isohampaisemmilla lehdillä ja puikeammalla\nkehdolla. Yläisillä niit. harv. (ß T. ─ K.H.S.) 1-3 vaaksan pit.,\nkarhealla pystövarrella, useimmiten 1-kukastoisena, leveillä lehdillä,\nisoilla kukastoilla.\n\n3. C. jacea. Ahdekaunokki. ─ Kehtosuomuin jatke kälpeä, leveä,\npyöreähkö, resalaitainen; lehdet suikeita, ehytt. hammaslaitaisia,\nväl. kaitaisia, liuskaisia. ─ ♃ 7 ─ 9, pun. k. Kuiv. niittulaiteilla,\nahorinteillä, tav. (A. ─ K. H. S. Pe.) 1 ─ 3 vaaksan pit. kohenevalla\nvarrella, tiilinkarvaisilla t. mustanruskeilla pähkinän suuruisilla\nkehdoilla.\n\nMuist. Lehti-tee kurkun huuhtovetenä avullinen. Myös keltapaineeksi\nkäyt. lehtiä.\n\n4. C. cyanus. Elokaunokki, elokukka. ─ Kehtosuomut puikeita, sisämäiset\npitäkyrkäisempiä kaivomaisella sukasahaisella laidalla; lehdet\njaottomia, tasasoukkia, alempana us. parijakoisia. ─ ☉ 6, 8, sin. k.\nElopelloissa yl. (E. ─ P.) 2-4 vaaksan pit. pystöhaaraisella varrella.\nOn harmaanhöytyinen, kun lukinverkon peittämä; kehdot herneenkokoisia,\nalimmaiset suomut vaalea-sukaisin laidoin, muut mustasukaisia;\nkehräkukat harvemmalta ja sinisempiä, säteet paljo isompia,\nihanansinisiä. Toisintelee väl. punertavilla väl. vaalahtavilla kukilla.\n\nMuist Käyt. lääkkeeksi vesiumpea ja vesitautia vastaan keitteenä joko\nsiltään tahi nokkoissiementen seassa, ja silmävihoa vastaan teenä tahi\npuserretulla nesteellänsä. Survotuista kukista saadaan pusertamalla\nmehua, joka siltään t. alunalla seotettuna käyttää sinisenä läkkinä\ntahi taitaan kuivata ja semmoisena säilyttää vedellä (ja vähällä\nalunalla) seotettavaksi, kulloin tarvitaan. Kukkia (t. mehua) käyt. myös\nsokurileiville sinitteeksi, sinkkivitrillillä seotettuna maaliksi,\nsavuttimeksi, tupakkiin j.n.e.\n\n108. SAUSSUREA DC. Lääte.\n\n1. S. alpina DC. ─ Kukastot tav. tasakorkeassa tiheässä röyhyssä,\npehmythöytyisellä kehdolla; lehdet pitkänpuikeita, kokonaisia, harvaj-\na hienohampaisia, pehmythöylyisiä. ─ ♃ 7, 8, sinipunerv. k. Kost.\ntunturitien. (K. P. L.) Epämääräisellä väl. useamman vaaksan pit.\nvarrella, veltto ja hyvin pehmythöytyinen kun kaikki muutki osat.\nSuomut kehtomyötäisiä, tumman ruskea-laitaisia. Kukat ihanaisia,\npunasinertäviä. ─ Serratula. Heterotrichum Link.\n\n109. CARLINA. Kurho.\n\nC. vulgaris. ─ Varsi tav. monikukastoinen suikeilla, hammas- ja\npistinlaitaisilla, alta untuvaisilla lehdillä; sivukukastot keskimäistä\nkorkeammat. ─ ♃ 7, 8, vaaleankelt. k. Hietapohj. ahoilla, mäkirint.\n(A. ─ S. K.) 1 ─ 2 vaaksan pit. tanealla, väl. vaan 1-kukastoisella\nvarrella. Lakastuneena seisoo vielä kolmantenaki vuotena. Kukaston\nsäteet märän ilman edellä ovat pystössä, kuivan ilman edellä ulottavia.\n\nMuist. Juuret hiostuttavia vesittäviä.\n\n110. CARDUUS. Karhiainen.\n\n1. C. nutans. Nuokko-karhiainen. ─ Kukastot sivulle päin nuokkuvia,\nyksinäisinä, pitkähtävällä, varuksettomilla perillä; kehdon ulkosuomut\nlitteitä, ulospäisiä, orakärkisiä; lehdet liuskaisia, piikkisiä,\nkatkeunaisesti varsijohteisilla kulmilla. ─ ☽ 7, 8, pun. k. Kuiv.\npaik., raunioilla, harv. (U.) Hyvin piikkinen kasvi us. kyynärän pit.\nvahvalla varrella, ja parin tuuman levyisillä kehdoilla; kukastoperät\ntyveltä pienilehtisiä. Kukat nuorempana myskille hajahtavia.\n\nMuist. Ennen kukkimista varret kuorittuna taitaan salattilaitteiksi\nkäyttää.\n\n2. C. crispus. Peltokarhiainen. ─ Kukastoperät suorapystöjä, 1 ─\n3-kukastoisia, m. kaljuja, hienopiikkisiä; kehto palleromainen,\nsuikea-okaisilla, ulospäisillä suomuilla, lehdet varsijohteisia,\nleveänsuikeita, koloja hammaslaitaisia, hieno-okaisia, alta tav.\nvalkeavillaisia. ─ ☉ 7, 8, punasinerv. k. Pient., varsinkin\nohrapelloilla (A. ─ K. H.) 1½ kyyn. pit.; melk. pistämättömillä, alta\nväl. kaljuillaki lehdillä.\n\n111. CIRSIUM Hall. Ohdake.\n\n1. C. lanceolatum Scop. Tie-ohdake. ─ Kehto palleroinen tankeilla\nokapäisillä, siirottavilla, untuvaisilla suomuilla; lehdet\nvarsijohteisia, parihalkoisia, siirottavilla, okapäisillä, päältä\nsukapiikkisillä, alta valkea-villaisilla liuskoilla. ─ ♃ 7 ─ 9, pun.\nk. Tievier., raunioilla, tav. (A. ─ K. H. S. Pe.) Kyyn. pit. varrella,\npeukalon pään suuruisilla kehdoilla, hyvin teräväpäisillä suomuilla. ─\nCarduus. Cnicus Willd.\n\nMuist. Kukastot juoksuttavat maidon.\n\n2. C. palustre Scop. Suo-ohdake. ─ Kukastot ryhmässä; kehto\npuikea, leveänsuikeilla myötäisillä, lyhyt-otaisilla suomuilla;\nlehdet varsijohteisia, alempana m. parijakoisia, 2-halkoisilla t.\nisohampaisilla, piikkisillä, päältä karvaisilla, alta vehreillä\nliuskoilla. ─ ♃ 7, 8, punasinerv. k. Vet. niit. tav. (E. ─ P.) 1\n─ 3 kyyn. pit. kiinteällä, m. kukastoperiin asti haarattomalla\npystövarrella, pavunkokoisilla kehdoilla. ─ Carduus. Cnicus Roth.\nMuist. Nuoret taimet keväällä hyvät ruoka-aineiksi.\n\n3. C. arvense Scop. Pelto-ohdake. ─ Kukastot epätasaisessa harvassa\nröyhyssä; suomut kehtomyötäisiä, siirottavalla, ei juuri kankealla\nodalla; lehdet suikeita, liuskat. hammas-, piikki- ja mutkalaitaisia.\n─ ♃ 7 ─ 9, sinikiuht. k. ─ ß maritimum: lehdet varsijohteisia,\nm. parijakoisia,soukkalapaisia, 2 ─ 3-halkoisilla siirottavilla\nliuskoilla. ─ γ horridum: varsi lehtijohteista sulitettu, pisteliäs;\nlehdet parihalkoisia pisteliäillä liuskoilla. Vilj. yl. (E. ─ P. ─ ß ja\nγ U.) Kyyn. pit. pyöreällä varrella. Ainoastaan ylimäiset ja alimaiset\nlehdet tav. ovat hammaslaitaisia ja vähin varsijohteina. ─ Serratula.\nCnicus Sm. Breea Less. ─ ß C. arvense ß ferox (Hn.)\n\nMuist. Varresta saadaan hyvää potaskaa lasitehtaisiin.\n\n4. C. heterophyllum All. Aro-ohdake. ─ Kukastot 1 ─ 5-llä pitkällä\nhaarattomalla lehdettömällä perällä; kehto puikea suikeilla\nmyötäisillä siiroja suippopäisillä suomuilla; lehdet sepokantaisia,\nleveän-suikeita, sahahampaisia t. liuskaisia, alta vaaleahöytyisiä. ─\n♃ 7, 8, pun. t. punasinerv. k. Vet. metsäniit. (E. ─ L.) Kyyn. pit.\nhaarattomalla, lehdekkäällä varrella, isolla tuumanlevyisellä kehdolla,\nerittäin suikertavalla juurella; lehdet johteettomia, aluslehdet\nperäkkäitä. ─ Carduus. Cnicus Willd.\n\n5. C. oleraceum Scop. Luhta-ohdake. ─ Varsi lehtinen monikukastoinen\nlatvassa, puikeilla, vähän erivärisillä perälehdillä; kehto suikeilla,\norakärkisillä suomuilla; lehdet hertta- ja sepokantaisia, parijakoisia\nt. -halkoisia, kokonaisilla sahahampaisilla piikkilaitaisilla\nliuskoilla. ─ ♃ 7, 8, kellert. k. Luhtaniit. harv. (A.) 1½ kyyn. pit.\nkaljulla varrella, tuuman kokoisilla kehdoilla. ─ Cnicus.\n\nMuist. Lehdet kaaliksina syötävät.\n\n112. LAPPA Adans. Takiainen.\n\n1. L. tomentosa Lam. Ukon takiainen. ─ Lehdet herttapuikeita,\nalta lienteitä; kukastot sarjahtavassa röyhyssä; palleroisen,\nvillaverkkoisen kehdon sisäsuomut pitkänsuikeita, tylpeitä,\notakärkisiä. ─ ♃ 7, 8, punasinerv. k. Kylätien. (A. ─ K.) Kyynäräisellä\nvarrella; kehdon okaiset suomut lyhemmät kukan laidetta. ─ Arctium\nlappa ß. A. bardana Willd.\n\nMuist. Juuri (rad. bardanæ) on verenselvittävä, hiostuttava ja\nvesittävä, hyvä luuvalossa, keripukissa, jalkataudissa, ruusussa,\nsavipuolissa, syyhyssä, keitteenä. Siemenillä on sama ja ulostavaki\nvoima, hyvät kivitaudissa. Lehdet tuoreeltaan mätähaavoille ja\nnilkonaisille paikoille avullisia. Keväällä varret ja juuret kuorittuna\nja keitettynä terveelliset syödä. Likapilkut vaatteista us. lähtevät\ntakiaispäillä su'ittuna.\n\n2. L. minor DC. Vähä takiainen. ─ Lehdet herttapuikeita, alta\nuntuvaisia; kukastot ryhmätertussa t. lyhytperäisiä; kehto kalju\nvähin verkkohapsinen, m. pyöreillä, oramaisilla suomuilla, sisämäiset\nerivärisiä, laidassa hienoja piikkikarvoja. ─ ♃ 7, 8, vaalean-pun.\nt. sinikiuht. k. Kylätien, tav. (A. ─ K, H. S. Pe.) Matala-vartinen,\npienillä, nuorempana m. liereillä kukastoilla; pitkillä, tyveltä\nei suuresti laajenevilla kehtosuomuilla. ─ Arctium lappa. Muist.\nLääkevoima ed.\n\n\n3 parvi. Cichoriaceæ.\n\n113. MULGEDIUM Less. Herukka.\n\n1. M. alpinum Less. Vuoriherukka. ─ Kukastot pisakarvaisilla\nsuomuisilla perillä m. yksikertaisessa tertussa; lehdet parikaarteisia,\nnuolikantaisia, sepiviä, hyvin isolla kairamaisella päätöliuskalla. ─ ♃\n8, sin. k. Tunturilaiteilla, tav. (P.) Us. 2 kyynäräisellä varrella ja\nvaaksan levyisillä, soukkakantaisilla lehdillä. ─ Sonchus.S. cæruleus\nSm.\n\nMuist. Lappalaiset syövät varsia nuorempana ja kuorittuna.\n\n2. M. sibiricum Less. Metsäherukka. ─ Kukastoperät suomuisia ja kaljuja\nkun kehtoki; röyhy tasakotkea; lehdet ruodittomia t.m. sepiviä,\nsuikeita, hammaslaitaisia t. parittain taasliuskaisia. ─ ♃ 8, sin. k.\nKost. paik. harv. (K. ─ Pe. ─ L.) Lehdet ylempänä m. ehytlaitaisia,\nalempana us. isohampaisia. ─ Sonchus.\n\n114. SONCHUS. Valvatti.\n\n1. S. arvensis. Peltovalvatti. ─ Kukastot ja kehdot pisakarvaisia;\nröyhy sarjamainen; lehdet parittain taasliuskaisia, herttakantaisia,\nsepiviä, väl. liuskattomia, otahampaisia. ─ ♃ 7, 8, kelt. k.\n─ ß littoralis: 1 ─ 3-kukastoisia, perät ja kehto kaljumpia.\nVilj. ja merenrant. tav. (T. ─ K. H. ─ ß A. ─ Ke. Pe.) Siemenet\nkarhea-pilkkuisia. ß soukilla, kokonaisilla t. lyhytliuskaisilla\nlehdillä. S. maritimus.\n\n2. S. oleraceus. Maitovalvatti. ─ Kukastoperät ja kehtopohja\nnuorempana villakehnäisiä, lop. kaljuja t. joilla kuilla erinäisillä\npisakarvoilla; lehdet parikaarteisesti taasliuskaisia ja\npehmythampaisia, sinivehreän-hallavia; sepokantais-liuskat ulkonevia;\nsiemenet yleensä karhea-pilkkuisia. ─ ☉ 7 ─ 9, vaaleankelt. k. Vilj.\ntav. (E. ─ P.) Väl. m. kokonaisilla lehdillä.\n\nMuist. Ulkomailla käytetään nuoria, talvis-aikana poimittuja taimia\nkaalilaitoksiksi.\n\n3. S. asper Vill. Pistiäis-valvatti. ─ Perät ja kehto ed.; lehdet\npitkänpuikeita, kokonaisia t. liuskaisia, tankeilla otahampailla,\nkiiltäviä, kantaliuskat sepiviä, taaskääntöisiä; siemenet sileitä.\n─ ☉ 7, 8, vaaleankelt. k. Vilj. tav. (T. ─ K. H. S.) Lehdet päältä\ntummanvehreitä pistävillä laitahampailla; siemenet sileitä, 3:lla\nkohosuonella molemmin puolin. S. oleraceus γ ja δ L. Fl. Sv.S. fallax\nWallr.\n\n115. LACTUCA. Vuohenkaali.\n\n1. L. muralis Don. ─ Kukastot tav. 5-kukkaisia leveässä, harvassa\nröyhyssä; lehdet parikaarteisia, taasliuskaisia isolla 3-t.\n5-kulmaisella, kololaitaisella päätöliuskalla. ─ ♃ 7, 8, kelt. k.\nLouhikoissa mäkien ja kallioin vierissä (A. U. K.) 1½ kyynäräinen hento\nkasvi pienillä kukastoilla, mutta us. isossa röyhyssä. ─ Prenanthes.\nCicerbita Wallr. Phosnixopus Cass.\n\n116. LAPSANA. Linnunkaali.\n\n1. L. communis. ─ Monikukastoisella röyhyllä; aliset lehdet\nparikaarteisia isolla puikealla, kulmahampaisella päätöliuskalla,\nyliset puikeita. ─ ☉ 7 ─ 9. Vilj. tav. (A. ─ K. H. S.) 3 ─ 6 vaaks.\npit., pienillä vaaleankelt. kukilla.\n\nMuist. Varsikko kelpaa ruuaksi; käytetään myös rinta-ajosten hauteiksi.\n\n117. TRAGOPOGON. Pukinparta. pratensis. ─ Laitakukat isompia, kehdon\npituisia; perät m. tasapaksuja; lehdet tasaleveitä laajemmalla tyvellä,\nterävä-kouruisia. ─ ♃ 6, 7, kelt. k. Niit. puistotarhoissa (A. ─ K. H.\nS.) Noin kyynär. pit.; suikealla juurella; sileä, sinehtävä kasvi parin\ntuuman kokoisilla kukastoilla. Muist. Nuoret taimet ja juuret ruuaksi.\n\n118. SCORZONERA. Sikojuuri.\n\n1. S. humilis. ─ Varsi 1 ─ 3-kukastoinen; aluslehdet kaidemman\nleveämmän suikeita; varsilehdet harvalukuisia, pienemmät, m.\ntasakaitaiset; varsi tyveltä ynnä aluslehti-ruotien villaisia; kehdon\nulkosuomut puikeita ─ suikeita. ─ ♃ 6, 7, kelt. k. Kost. niit. (U.\nKe.) Suikealla mutkaisella juurella, vaaksan pit. varrella, aluslehdet\ntuuman levyisiä, varsilehdet hyvin kaitaisia; kukasto 2 tuuman levyinen.\n\nMuist. Juuri on katkera mutta ryytimaihin muutettuna parantaa makunsa\nja sopii kaalilaitoksiksi.\n\n119. PICRIS. Kitkerö.\n\n1. P. hieradoides. ─ Varsi pystö, karheakarvainen; lehdet\nsepokantaisia, suikeita, hammaslaitaisia; röyhyn keskimäiset kukastot\nlyhempiperäisiä; kehtosuomut veltohkoita. ─ ♃ 7, 8, kelt. k. Pient.,\ntievars. harv. (K.) Parin kyynär. pit. varrella, tuuman levyisillä\nliuskaisilla lehdillä ja samanlevyisillä kukastoilla. Ison keltanon\nmuotoinen.\n\n120. CREPIS. Keltto.\n\n1. C. paludosa Mönch. Suokeltto. ─ Lehdet kaljuja, herttakantaisesti\nsepiviä, soikeita t. leveän-pitkulaisia, vähän taashampaisia, aliset\ntav. pyöreä-liuskaisia; röyhy harva mustankarvaisella t.m. kaljulla\nkehdolla. ─ ♃ 7, kelt. k. Kost. niit. (E. ─ P.) Hyvin kalju, isoja\nohutlehtinen, us. kyyn. pituinen ruohoke. ─ Hieracium. Geracium Reich.\nSoyeria Godr.\n\n2. C. biennis. Huhtakeltto. ─ Lehdet taaspäin pariliuskaisia,\nkarheakarvaisia,yliset ruodittomia, suikeita, hammaslaitaisia; kehto\nkarheahöytyinen; siemenet m. sileäharjuisia. ─ ☽ 6 ─ 8, kelt. k. Niit.\ntörmillä, huhta-ahoilla, harv. (K.)1½ kyyn. pit. piukalla varrella,\nhärkäpavun kokoisella mustanvehreällä kehdolla, m. tuuman levyisillä\nkukastoilla, syväliuskaisemmilla lehdillä, k. seur. ja liuskat us.\nmonihalkoisia, keltaisilla luoteilla. Kukastot ummistuvat kello 5 ─ 4\nvaiheilla iltapuol.\n\n3. C. tectorum. Raunio-keltto. ─ Lehdet suikeita, jaottomia,\nhammaslaitaisia t. parihalkois-liuskaisia, m. kaljuja, yliset\ntasasoukkia, tav. nuolikantaisesti sepiviä; kehto lienteä; siemenet\nkarhea-harjuisia. ─ ☉ 6 9 kelt. k. Tievars., raunioilla, katoilla\nj.n.e. tav. (E. ─ P.) Tav. kyynär. pituinen; lehdet väl. m. tasasoukkia\nja ehytlaitaisia, väl. syvään parihalkoisia suoraan ulottavilla t.\nedespäisillä liuskoilla; röyhy lehtinen pienillä virnan kokoisilla\nkehdoilla ja vaalean-keltaisilla ½ tuum. levyisillä, kello 4:llä\niltapuol. ummistuvilla kukastoilla.\n\n121. HIERACIUM. Keltanunnu, keltano.\n\n† Accipitrina: Enentyvät varren tyvellisistä silmikoista; aluslehdet\nkukostus-aikana puuttuvat t. menehtyvät; varsi tav. monilehtinen;\nsiemenhaivenet eripitkiä, tönkeitä.\n\n* Lehdet kuta kuinki sepokantaisia (paitsi H. umbellatum'ssa); kehdon\nsisäsuomut ulkosuomuja leveämmät, tylppäpäisiä.\n\na ─ Kukat kaljulaiteisia; vartalo keltainen.\n\n1. H. umbellatum. Sarjakeltano. ─ Varsi monilehtinen, kalju epäkarhea;\nlehdet suikeita ─ tasasoukkia, perättömiä, harvahampaisia; kukastot\ntav. sarjamaisessa röyhyssä pyöryläishöyteillä perillä; kehtosuomut\nkaljuja t. epäselvästi lienteitä, päästä harittavia. ─ ♃ 7 ─ 9. Kuiv.\nniit. yl. (E. ─ L.) Tav. runsaslehtinen vehreältä kaljulla kehdolla.\n\nb ─ Kukat kaljulaiteisia; vartalo ruskea.\n\n2. H. boreale Fr. Pohjan keltano. ─ Varsi monilehtinen, tankea,\nylisistä lehtihangoista huiskilo-röyhyksi haarautunut; lehdet\npitkänpuikeita t. soukempia, tyvipuolelta hammaslaitaisia, alempana\nsoukkakantaisia, ylempänä leveämpiä, m. sepiviä; röyhyperät (us.\nkehnämäisesti) pyöryläis-höytyisiä, kukaston alta suomuisia; kehto\nkalju t. suorakarvainen, ainoastaan pohjalta pyöryläis-höyteä, suomut\nleveitä, myötäisiä, yhdenvärisiä. ─ ♃ 8, 9. Kuiv., etenki vuoriseut.\n(L.) Kaikin puolin pisakarvaton, aliset lehdet ruodeiksi soukistuneita.\n\n3. H. crocatum Fr. Saurakeltano. ─ Varsi ed., haarautunut harvoiksi,\ntav. 1-kukastoisiksi tankeiksi suoriksi periksi; lehdet suikeita t.\npitkänsoikeita, yliset m. puikeita, kaikki etenki yliset kuta kuinki\nsepokantaisia, hammaslaitaisia; kukasto-perät pyöryläis-höyteitä,\nm. suomuttomia; kehto typäkkä-pohjainen, tyveltä pisakarvahko\nmusevilla yksivärisillä, m. kaljuilla suomuilla. ─ ♃ Vuoriseut. (K.)\nToisintelee kaljuna t. karvaisena, soukemmilla t. leveämmillä lehdillä;\nkukastot tasakorkeana huiskilona, perät enimm. haarattomia ylisistä\nlehtihangoista.\n\nc ─ Kukat karvalaiteisia; vartalo ruskea.\n\n4. H. prenanthoides Vill. Syyskeltano. ─ Varsi monilehtinen, karvainen,\ntoiskertaisella röyhyllä; lehdet tav. ohuita, harva-otaishampaisia,\nalta ja laidoilta karvaisia, suikeita, aliset leveämmällä\nherttamaisella sepokannalla, yliset muuten kannalta levenneitä;\nkehto ja perät pyöryläis-höyteitä, pisakarvaisia; siemenet kalveita.\n─ ♃ 7, 8. Vuoriseut. harv. (K.) 1 ─ 1½ kuun. pit.; pienemmillä\nhaaraisilla röyhyillä latvassa ja 3 ─ 4:ssä ylisessä lehtihangassa;\nkehto m. limitön, joilla kuilla harvemmilla pohjasuomuilla; siemenet\nvaaleankeltaisia.\n\n** Varren tyvisilmikot väl. kasvavat pieniksi lehtipyöryläisiksi;\nvarsilehdet aina sepimättömiä; kehdon sisäsuomut suippoja, ulkosuomuja\nsoukemmat; kukat kaljulaiteisia; vartalo ruskea, lieminkäinen.\n\n5. H. gothicum. Fr. Kyötin keltano. ─ Varsi monilehtinen, tav. tankea\nja haaroittuva toiskertaiseksi röyhyksi; lehdet ruodittomia t. hyvin\nlyhytruotisia, puikeita ─ suikeita, harvahampaisia; kukasto m.\nhuiskilomainen; suomut leveitä, kehtomyötäisiä, lop. mustanvehreitä,\nkeskeltä pitkiten pisakarvaisia, tylppäpäisiä, ainoastaan sisimmäiset\nnirkkoja. ─ ♃ 7, 8. Vuor. ja kuiv. paik. (A. St. ─ Lv.) Toisintelee\npaljon.\n\n6. H. rigidum Hn. Tanakka keltano. ─ Varsi ed.; lehdet ruodittomia,\nsoukkakantaisia, leveän-suikeita, suippoja, tav. 3 ─ 4:llä isolla\nhampaalla kummassaki laidassa, karheita epäselvistä karvoista;\nkukasto-perät pyöryläis-höyteitä, harsukarvaisia; kehtosuomut\nsuikulaisia, molemmin puolin vehreitä, lieminkäisiä ja hajallisesti\npisakarvaisia, pyöryläis-höyteitä, siiropäisehköitä. ─ ♃ 7 ─ 9. Mäk.\nj. m. (T. U.) Tav. 1½ kyynärän pituisella tankeammalla, haaraisemmalla\nvarrella ja röyhyllä, kun ahokeltano, ja kukkiva myöhemmin, jolloin\nvarsinaiset aluslehdet jo ovat kuihtuneet. Soukkasuomuinen, tav.\nvaaleampi ja vähän harmaanhöyteä kehto ja kehtosuomuin, tavallinen\nsiiropäisehköisyys erottaa tämän lajin edellisestä.\n\n7. H. tridentatum Fr. Kolmihammas-keltano. ─ Muuten kuin ed. laji,\nmutta tav. hentoisempi, eikä niin haarainen; kehtosuomut enimm.\npisattomasti karvaisia, vaalea-laitaisia. ─ ♃ 7─9. Leht. (T. St. Ke.)\nOn m. kuin ed. lajin toisinnoksi luettava.\n\n†† Pulmonarea: enentyvät juurellisista lehtipyöryläisistä; aluslehdet\nkukan aikana aina terveinä ja menehtymättä varren ympärillä;\nsiemenhaivenet eripitkiä, tönkeitä.\n\n* Vartalo lop. sinertävä t. mustanruskea.\n\na ─ Kukat kaljulaiteisia.\n\n8. H. vulgatum Fr. Ahokeltano. ─ Varsi tyveltä 2 ─ monilehtinen\nhaaraisella röyhyllä ja siirottavilla kukasto-perillä; alus- ja\nvarsilehdet m. yhdenmoisia, puikeita ─ pitkänsoikeita, kannalta\nsoukempia, enimm. keskikohdalta hammaslaitaisia, harsukarvaisia,\nhöytypyöryläisittä; kehdolla mustia pisakarvoja, m. ilman\nhöytypyöryläisittä; suomunsa suippoja. ─ ♃ 6, 7. Metsätöyräillä, niit.\ntav. (E. ─ L.) Toisintelee paljon erittäinki lehtien leveydellä ja\nkarvaisuudella. ─ H. maculatum E. B.\n\n9. H. caesium Fr. Hallava keltano. ─ Varsi lt. harvalehtinen suorilla\nsiirottavilla perillä, latvapuolelta pyöryläis-höyteä, haiveninen;\nlehdet tav. sinisen-hallavia, suikeita ─ puikeita, isohampaisia,\nripsisiä, alta pyöryläis-höyteitä ja karvaisia; kehto karvainen,\ntiheillä höytypyöryläisillä, suomut tav. tylppäpäisiä. ─ ♃ 6-8.\nMäk. tav. (T. U. L. Lv.) Eroaa seuraavaisesta lehtiensä värillä ja\nsoukkenevalla (ei herttamaisella) kannalla, höytypyöryläisillä lehtien\nalla ja kehdossa, jonka jälkimäisen karvat tav. ovat pisattomia. Muuten\npaljon toisinteleva.\n\n10. H. murorum. Salokeltano. ─ Varsi vanamainen, tav. yksinäisellä\nruotilehdellä ja harvakukastoinen; huiskilo m. haaraton, perät\nsiirottavia; aluslehdet ihan vehreitä, puikeita typäkällä t.\nherttamaisella kannalla, isohampaisia (harv. ehytlaitaisia), karvaisia,\nilman höytypyöryläisittä; kehto soukilla suipoilla suomuilla, lienteä,\nkuta kuinki pisakarvainen. ─ ♃ 6, 7. ─ ß incisum Hop. lehdet tav.\nliuskahampaisia; kehto pisakarvaton pitkänirkoilla suomuilla. Mets.\nj. m. tav. (E. ─ P. Kv. ─ ß St. K.) Kyynärän pit.; ylös kaarevilla\nperillä, isoilla pitkäruotisilla aluslehdillä; varsi tyveltä tav.\nlehdetön.\n\nb ─ Kukat karvat. ripsilaiteisia.\n\n11. H. atratum Fr. Mustais-keltano. ─ Varsi pyöryläishöyteä ja\nkarvainen, joko m. lehdetön ja 1-kukastoinen, taikka harvalehtinen,\n2 ─ 4:llä pystöperäisellä kukastolla; lehdet pitkänsoikeita,\nkarvaisia, pitkäveteisillä kapeilla ruodeilla; kehto musta, höyteä ja\npisakarvainen, pohjalta soukempi, kaikki suomut pitkänirkkoja; kukat\nripsilaiteisia. ─ ♃ 7, 8. Tunt. (L.) Vartalo aina ruskea; kehtosuomut\nyhdenmoisia, mustia; pienempi seuraavata lajia.\n\n12. H. alpinum. Tunturi-keltano. ─ Varsi ed.; aluslehdet lapiomaisia\n─ suikeita, karviaisia; kehto vaalakka, hatuinen t. pisakarvainen, m.\ntypäkkä-pohjainen, nirkoilla sisäsuomuilla; kukan laide ulkopuolelta\nkarvainen t. ripsinen. ─ ♃ 7, 8. ─ fullginosum Læst. varsi tiheään\nvaalean-höyteä, tav. pisakarvaton; lehdet suikean-lapiomaisia, ohuita;\nkehto ruskeanhöyteä; kukat ripsilaiteisia. Tunt. tav. (L. Lv.) Tav.\nvaaksan pit. ja 1-kukastoinen, kosteilla kallioilla lehtinen ja\nuseampi-kukastoinen. Vartalo us. keltainen ja lehdet varsijohteisia\nleveällä kalvosyrjällä.\n\n** Vartalo aina selväkeltainen.\n\n13. H. saxifragum Fr. Kallio-keltano. ─ Varsi tav. monilehtinen, m.\nkalju, tyveltä kalseampi, haaroittunut useammaksi, 1 ─ 2-kukastoiseksi,\nm. tasakorkeaksi pystöperäksi; aluslehdet ruodikkaita, suikeita,\nsuippoja, harvahampaisia, siniviherviä, molemmin puolin karvaisia\nt. ripsilaitaisia, alta harvaan pyöryläishöyteitä; varsilehdet\npienempiä, ruodittomia; perät ja kehto epäselvillä höytypyöryläisillä,\nharsukarvaisia; suomut suippoja; kukat epäselvillä ripsillä laiteessa.\n─ ♃ 6, 7. ─ ß hispidissimum Fr. tihulehtisellä varrella ja molemmin\npuolin pitkähapsisilla lehdillä. Kallioilla, harv. (T. U. ─ ß T.)\nToisinteleva lehtiensä paljoudella ja karvainsa sekä paljoudella että\ntiheydellä. Aluslehdet tav. menehtyvät ennen varsilehtiä.\n\n††† Piloselloidea: enentyvät rönsyistä; siemenhaivenet tasapitkiä,\nhienoja, ei kyllin tönkeitä.\n\n* Varsi yksi ─ harvalehtinen, puuttuvilla (t. maanalaisilla) rönsyillä;\nlehdet m. tasasoukkia ─ pitkulaisia, ehytlaitaisia t. harvaa»\nnyhähampaisia.\n\n14. H. cymosum Fr. Viuhkokeltano. ─ Vehreä; varsi 3─6-lehtinen,\npyöryläis-höyteä ja karvainen; lehdet pitkulaisia ─ suikeita,\nkarvaisia, alta epäselvästi pyöryläis-pilkkuisia, ulkomaiset lyhempiä,\nm. vastopuikeita, tylppäpäisiä; kukastot viuhkossa t. sarjamaisessa\nröyhyssä pitkäveteisillä perillä; kehto karvainen harvinaisilla\npisakarvoilla; suomut suippoja, kalvealaitaisia. ─ ♃ 7. Niit.,\nleht. harv. (U. St.) 3 ─ 4 vaaksan pit., aluslehdet m. tuuman\nlevyisiä, viuhko runsaskukastoinen, pyöreähkö, vähemmin selvillä\nhöytypyöryläisillä k. seur. ─ H. Nestleri Vill.\n\n15. H. glomeratum Fr. Pallero-keltano. ─ Vehreän t. sinervän-hallava;\nvarsi 1 ─ 6-lehtinen, pyöryläis-höyteä, lyhyt- ja lauhakarvainen;\nlehdet suikeita ─ tasasoukkia, suippoja, harmaannutturaisia; kukastot\nryhmin tiheässä viuhkossa, perät lyhyitä ja samoin kuin kehdotki\ntiheillä höytypyöryläisillä ja pisakarvoilla; sisäsuomut suippoja,\nlaidalta kalveampia. ─ ♃ 7. Niit. j. m. (E. ─ P.) Us. vaikea erottaa.\n\n16. H. praealtum Vill. Pitkä keltano. ─ Sinivihertävä; varsi 1\n─ 3-lehtinen, kalju t. harvatakkuinen; lehdet suipposuikeita,\nehytlaitaisia, kaljuja, höyteettömiä, ulkomaiset tylppäpäisiä; kukastot\ntiheässä, runsaassa röyhyssä vehreämäisillä kehdoilla; suomut tav.\ntylpeitä, karvaselkäisiä ja kalvea-laitaisia. ─ ♃ 6, 7. Kuiv. paik.\nharv. (U. St. K.) 2 ─ 4 vaaksan pit.; kaljulla sinehtävällä varrella ja\nlehdillä.\n\n17. H. collinum Fr. Mäkikeltano. ─ Ihan vehreä; varsi 1─4-lehtinen,\npyöryläis-höyteä ja karvainen; lehdet puikeita ─ tasasoukkia,\nsuippoja, m. yhdenmoisia, kalseita, yleensä t. vaan alta selvillä\nhöytypyöryläisillä; kukastot viuhkoröyhyisiä, perät ja kehto tiheään\npyöryläis-höyteitä, pisakarvaisia; suomut tylpeitä, yhdenvärisiä,\nyleis-karvaisia. ─ ♃ 6, 7. Kuiv. niit. ja ahoilla (E. ─ P. Lv.) 1 ─ 4\nvaaksan pit.; röyhy 3 ─ 4 ─ runsaskukastoinen, väl. pitkäveteisillä,\ntasakorkeilla perillä. ─ H. fallax Willd.\n\n** Varsi lehdetön t. yksilehtinen, näkyvillä (maan päällisillä)\nrönsyillä.\n\na ─ Kaikki kehtosuomut tylpeitä.\n\n18. H. pratense Tausch. Nurmikeltano. ─ Varsi 1-lehtinen, pitkällä\nkalsealla kaavalla, lyhyillä rönsyillä ja toiskertaisella\nmonikukastoisella sarjalla; lehdet lapiomaisesti suikeita, tylpeitä,\nmolemmin puolin vehreitä, alta t. keskisuonelta ja laidoilta kalseita;\nkukan laide ja vartalo keltaisia. ─ ♃ 6, 7. Niit. harv. (U. H. K.)\n1½ ─ 3 vaaks. pit.; varressa latvapuolella hienoja höytypyöryläisiä\nyksinäisten pitkäin karvain välissä. ─ collinum Gochn.\n\n19. H. suecicum Fr. Ruotsin keltano. ─ Varsi tav. 1-lehtinen pitkillä\nvalkeilla karvoilla, latvapuolelta pisakarvainen, rönsyinen ja tav.\nrunsaskukastoinen toiskertaisella huiskilolla; lehdet leveän-suikeita ─\nvastopuikeita, molemmin puolin kaljuja ja siniviherviä, ripsilaitaisia;\nsuomut pisakarvaisia, laidalta kalveampia; kukan laide alta\nruskeankellervä t. punaviiruinen; vartalo ruskea. ─ ♃ 7. Kost. niit.\n(U. St. S. Pe.) 2 ─ 4 vaaks. pit., tuskin muussa, kun kukkalaiteen\nvärissä hiirenkeltanosta eroava.\n\n20. H. fuscum Vill. Ruskokeltano. ─ Varsi m. paljas, rönsyinen,\ntiheällä harvakukastoisella sarjalla; lehdet leveän-suikeita,\nleveimmät niskalta, tylpeitä, harvahampaisia, molemmin puolin pitkällä\nharsulla karvalla, vehreän-hallavia t. sinettäviä; kukan laide alta\nruskean-kellervä; vartalo ruskeamainen. ─ ♃ 7. Tunt. harv. (U. K. St,\nPe.) Varsi noin vaaksan pit. pitkällä siirottavilla karvoilla, tyveltä\ntav. yksinäinen, kurtistunut, tasasoukka lehti.\n\n21. H. auricula. Hiiren-keltano. ─ Varsi tav. l-lehtinen, rönsyävä\nja 1 ─ 8:lla lyhytperäisellä kukastolla sarjassa; lehdet suikeita\n─ kielekkeisiä, tylpeitä, harsu-ripsisiä, molemmin puolin kaljuja,\nsiniviherviä; suomut leveällä kalvealla laidalla; kukkalaide us.\nmolemmin puolin keltainen. ─ ♃ 6 ─ 8. Niittutöyr. tav. (E. ─ Pe.) Varsi\n1-2 vaaksan pit.; pienillä kukastoilla.\n\nb ─ Sisäsuomut suippoja.\n\n22. H. auriculaeforme Fr. Hiiriäis-keltano. ─ Varsi tav. paljas,\nrönsyävä, 1 ─ 2-harv. useampi-kukastoinen; lehdet suikeita, suippoja,\nsiniviherviä, päältä kaljuja t. harvakarvaisia; alta harmaahtavia,\nhyvin lyhythöytyisiä; ulkosuomut tylpeitä. ─ ♃ 6, 7. Kuiv. ahoilla,\ntöyr. harv. (T.) Harv. päälle vaaksan pit., kukkalaide altapuolen\npunareunainen.\n\n23. H. pilosella. Harakan-keltano. ─ Varsi paljas, tav. 1-kukastoinen,\nrönsyävä; lehdet soukasti vastopuikeita ─ suikeita, päältä vehreitä\npitkillä harvoilla karvoilla, alta tihuhöytyisiä, vaaleita t.\nharmaita; suomut kalvea-laitaisia, ulkomaiset tylpeitä. ─ ♃ 6 ─ 8.\nKentillä, töyr. tav. (E. ─ Pe.) Tav. ½ vaaksan pit., tuuman pituisilla\naluslehdillä; kukan kielekkeinen laide alta puolen tav. punareunainen;\nväl. kukkivat rönsyvesatki.\n\n122. TARAXACUM. Maitiainen.\n\n1. T. officinale Web. ─ Kukasto yksinäinen pitkin pituuttansa\npillikkäällä varrella; lehdet parittain taasliuskaisia t.\nehytlaitaisia. ─ 2|. ö ─ 10, kelt. k. ─ ß paluslre Sm. kukastoperä\nylöskaareva, pulleahko; lehdet ehytlaitaisia t. syvään ja soukasti\npari- ja taasliuskaisia, möyheähköitä; lisäverho puikeilla myötäisillä\nsuomuilla. Asuntopaik. j.m.yl. (E. ─ L. ─ ß A. Lv.) Varsi noin vaaksan\npit., kukat isoja, juuri suikeamainen, mustapintainen. ─ Leontodon\ntaraxacum.\n\nMuist. Juurta varhain keväällä otettuna käytetään vesittävinä, veren\npuhdistavana ja vatsan pehmittävänä lääkkeenä vesi-, kelta- ja\nperätaudeissa, vatsan turvoksessa, sairasmielisyydessä j.m. Sitä varten\nniistä joko tuoreeltaan puserretaan mehua, taikka keitetään väkevää\nlientä kuivatuista. Mehua on myös avulliseksi silmä-jään voiteeksi\nkiitetty. Muutamat ovat juuria kahvenki sijaan käyttäneet. ─ Nuorista\nlehdistä varhain keväällä otettuna saadaan terveellisiä salatti- ja\nkaalilaitoksia.\n\n123. LEONTODON. Voikukka.\n\n1. L. hispidus. Kesä-voikukka. ─ Varsi paljas, 1-kukastoinen; lehdet\nsuikeita, pari- ja taasliuskaisia; kehtopohja munapyöreä; takkuinen. ─\n♃ 6 ─ 8, kelt. k. ─ ß hastilis: koko kasvi kaljumainen. Niit., ahoilla,\nleht. (E. ─ P. ─ ß U. K.) Noin vaaksan pit.; isolla kukastolla. ─ L.\nglabratus Fr. Apargia Hoffm.\n\n2. L. autumnalis. Syys-voikukka. ─ Varsi paljas, koheneva, 1 ─\nuseampi-kukastoinen; perät latvapuolelta suomuisia, kehtoa vasten\nnuijamaisesti levenneitä; lehdet ehytlaitaisia t. liuskahampaisia, tav.\nkaljuja. ─ ♃ 7 ─ 9, kelt. k. Ahoilla yl. (E. ─ P.) Varsi tuskin vaaksan\npit., kehto muin kalju, muin lienteä, pohjalta kapeneva. ─ Apargia\nHoffm.\n\nMuist. Kukasto aukenee kello 7 aamup. ja ummistun k. 3 iltapuolella.\n\n124. HYPOCHÆRIS. Häränsilmä.\n\n1. H. maculata. ─ Varsi m. paljas, 1 ─ 4-kukastoinen, karhea; lehdet\nalas painuneita, vastopuikeita, liuskattomia, hammaslaitaisia; kehto\nhatuinen; siemenhaivenet varrellisia. ─ ♃ 7 ─ 9, kelt. k, Niittutöyr.\ntav. (A. ─ K. St. ─ S.) Varsi us. kyynärän pit., vaaksan pituisilla\naluslehdillä, isoilla kukastoilla.\n\nMuist. Lehtiä paikoin syödään kaalina.\n\n\n\n16 heimo. DIPSACEÆ.\n\n125. TRICHERA Schrad. Ruusuruoho. T. arvensis Schrad. ─ Laitakukat\nisommilla laideliuskoilla, kun kehräkukat; varsilehdet syvään\nparihalkoisla t. kololaitaisia, harv. kokonaisia; varsi haluinen. ─\n♃ 7, 8. Pellon pieot., kuiv. niit tav. (E. ─ P.) Parin vaaksan pit.\nus. 3-kukastoisella varrella, sinipunervilla, väl. punaisilla t.\nvaalahtavilla, yli tuuman levyisillä kauniilla kukilta. ─ Scabiosa.\nKnautia Coult. Muist Käytettiin ennen keuhkoja muiden sisänäisten\nvikain paranteeksi, myös ulkonaisesti ihoruohtumisia vasten.\nKarvaansekainen maultansa. Kukat tupakan savusta muuttuvat vehreiksi. ─\nKaaliksi keväillä sopiva.\n\n126. SUCCISA Presl. Purtojuuri.\n\nS. pratensis Mönch. ─ Kaikki kukat yhdenmoisia palleroisessa mykerössä;\nlavan suomut terätorven pituisia; lehdet suikeita. ─ ♃ 8, 9. Kost.\nniit., ahoilla, tav. (A. ─ K. St. ─ S. Pe.) Kukat sinisiä, harv.\npunaisia t. valkeita. ─ Scabiosa succisa.\n\nMuist. Kelta- ja vehreäpaineeksi sopiva.\n\n\n\n17 heimo. VALERIANEÆ.\n\n127. VIBURNUM. Heisi.\n\n1. V. opulus. ─ Lehdet 3-halkoisia, suippohampaisia; varressa ylempänä\nkäsnämäisiä nystyröitä; viuhkon laitakukat isompia, neuvottomia. ─ ♄\n6,7 valk. k. Kost. laksoisilla metsäniit (E. ─ P.) Sylenkorkea pensas\nsileäkuorisilla, paksusydämisillä, helposti lävistyvillä oksilla,\nisoilla valkeilla litteillä kukkaviuhkoilla, punaisilla marjoilla.\n\nMuist. Vesat piipunvarsiksi, puu kaiteenpiiksi. Kuoresta saadaan linnun\nliimaa keittämällä. Marjoja syöpi pyy ja muut linnut; myös valmistetaan\nniistä sekä etikkaa että paloviinaa. Kylmettyneenä kadottavat pahan\nmakunsa ja kelpaavat ihmisten syödä sekoitettuna jauhoilla ja leiväksi\nlaitettuna. Kasvia käytetään myös paineeksi.\n\n128. VALERIANA. Virmajuuri.\n\n1. V. officinalis. Tavallinen virmajuuri. ─ Sekä varsi- että\naluslehdet parijakoisia 5 ─ 9:llä suikealla liuskalla; kukkaviuhko\nkolmittais-peräinen, m. tasakorkea. ─ ♃ 6, 7. Kost. vet. niit. tav.\n(E. ─ Lv.) Kyynärän pit. vaalean punervilla kukilla; lehtiliuskat väl.\nsahahampaisia; juuri 4 ─ useampi-vartinen, milloin rönsyävä, milloin\nrönsytön; haju omansa väkevänsekainen.\n\nMuist. Juurta käytetään lääkkeeksi virmaa, matoja, päänkivistystä,\nlavantautia, vaimollisten tukkeusta vasten keitteenä,keitesakona t.\njauhoina.\n\n2. V. capitata Link. Lapin virmajuuri. ─ Aluslehdet kokonaisia,\nlyhytruotisia, pitkänpyöreitä; yliset varsilehdet ruodittomia, 3\n─ 5-jakoisia pitkulaisilla ehytt. hammaslaitaisilla liuskoilla;\nperälehdet suikulaisia; kukat mykeröittäin huiskilossa. ─ ♃ 8. Tunt.\nlaiteilla (Lv.) 1 ─ 2 vaaksan pit., m. kaljulla liereällä varrella.\n\n129. VALERIANELLA Mönch. Peltokaali.\n\n1. V. olitoria Mönch. ─ Varsi toishaarainen; kukat mykerömäisesti\nhaarain päässä; siemenet litteähkön palleroisia, m. sileällä\nhampaattomalla päällä, tyhjällä 2-osaisella lokerolla sisässä. ─\n☉ 5-8. Somerikoilla, pelt. (A.) Harv. vaaksaa pidempi, pienillä\nvaaleansinisillä kukilla. ─ Valeriana locusta. Fedia olitoria Vahl.\n\n\n\n18 heimo. RUBIACEÆ.\n\n130. GALIUM. Matara.\n\n† Lehdet odattomia.\n\n1. G. palustre. Suomatara. ─ Hedelmä kalju, nelihalkoista\nterää pienempi; kukat röyhyssä; lehdet 4 (5, 6) säteittäin,\nsuikulaisia-vastopuikeita, tylpeitä, erisuuria; varsi hervakka, kalju.\n─ ♃ 6, 7, valk. k. Vet. liejupaik. tav. (E. ─ P.) ½ ─ 3 vaaksan pit.,\ntoisinteleva pystöisellä varrella. Mustuu kuivaessa.\n\n2. G. trifidum. Rantamatara. ─ Hedelmä kalju, 3-halkoisen terän\nkokoinen; kukkaperät ylisissä lehtihangoissa 1 ─ 3-kukkaisia; lehdet\n4 säteittäin, pitkänsuikeita, erisuuria, tylpeitä; varsi rento,\nkarhea. ─ ♃ 6, 7, valk. k. Vet. lampirant. harv. (E. ─ L.) Tuskin\nvaaks. pituisella, sammalten seassa suikertavalla varrella; pienempi\nja karheampi k. ed. paljo pienemmillä, harv. 4-halkoisilla kukilla;\nhedelmä 2-kyhmyinen, hedelmykset palleroisia m. irti toisistaan.\n\n3. G. boreale. Ahomatara. ─ Hedelmä kalsea, m. terän kokoinen; lehdet\ntyvekäs-suikeita, alta kaljuja, 4 säteittäin *); varsi pystö, karhea.\n─ ♃ 7, 8, valk. k. Kuiv. niit. ja ahoilla yl. (E. ─ Lv.) 2 ─ 3 vaaksan\npit. varrella, vähän hajahtavilla kukilla.\n\n*) Sädelehtien luku niin tässä kuin seur. suvussa taitaa toisinaan\npoiketa tavallisesta määrästänsä, ja usein on alisissa ja ylisissä\nsäteiköissä vähempi lehtiluku.]\n\nMuist. Juurta käytetään punapaineeksi villaiselle, jota ensin keitetään\nkoivunlehtien ja sitte ahomatara-juurijauhoin kanssa. ─ Myös maidon\njuoksutusaineeksi.\n\n†† Lehdet nirkkoja t. otapäisiä.\n\n4. G. mollugo. Painematara. ─ Hedelmä kalju; röyhy harsu, monin kerroin\n3-jakoinen; lehdet 8, tasakaitais-suikeita t. niskalta leveämpiä,\ntylpeitä, lyhyt-otaisia; varsi veltto, selvästi 4-kantainen, kalju. ─ ♃\n6, 7, valk. t. kellert. k. Kuiv. mailla, ahoilla j.m. (U. ─ K. St. S.)\nUs. kyyn. pit. mutkaisella, hauraisella varrella; paljotoisinteleva. ─\nG. erectum Huds.\n\nMuist. Juurta käyt. punapaineeksi.\n\n5. G. uliginosum. Luhtamatara. ─ Hedelmä rehnepilkkuinen; kukat\ntoistain 3-jakoisessa röyhyssä; lehdet 6, suikulaisia, karhealaitaisia;\nvarsi tav. veltto ja karhea. ─ ♃ 7, 8, valk. k. Vesiperäisillä paik.\ntav. (E. ─ Lv.) ½ ─ 2 vaaksan pit. varrella; suomataran näköinen, mutta\npaljo pienempi; ei mustu kuivaessa.\n\n6. G. triflorum Mich. Vuorimatara. ─ Hedelmä kalsea; kukkaperät\nlehtihangassa, tav. 3-kukkaisia; lehdet 6 säteikössä, pitkänsuikeita,\nvastasulkaisilla piikeillä selkäsuonessa, myötäsulkaisilla laidassa;\nvarsi hervotoin, karhea. ─ ♃ 7, 8. Kallioin siimeksessä, harv. (E.\n─ P.) 1½ vaaksan pit. heleän vehreä, kaljuilla kukkaperillä, valk.\nt. vihervillä kukilla, kuivaneena hyvälle hajahtava, melk. maratin\nnäköinen ja hajuinen. ─ G. suaveolens Wg.\n\nMuist. Käyt. yksiin tarpeisiin, kun marattiaki.\n\n7. G. verum. Keltamatara. ─ Hedelmä kalju; röyhy harsu, monikertaisesti\n3-jakoinen; lehdet tasakaitaisia, taaskääntöisillä laidoilla, 8\nsäteikössä; varsi suorapystö, nulokulmainen, lieminkäinen. ─ ♃ 7,\nkelt. harv. valk. k. Niit., tievars., pient. (E. ─ Pe.) 2 vaaks. pit.\nliereähköllä varrella, tav. hyvin kaitaisilla, päältä kiiltävillä\nlehdillä, hyvällä, hunajamaisella hajulla.\n\nMuist. Juurta käytetään puna-, ja kukkia keltapaineeksi villaiselle.\nMaidon juoksutteeksi juustoliemeen pannuista kukista tulee juusto\nkeltaiseksi ja hyvänhajuiseksi. Juuri virmataudin, emätaudin,\nsydänriiden paranteeksi. ─ Keltamataroita koottiin ennen vanhaan\nruumisten alle arkkuun, josta niillä nimensä ruumiinheinä.\n\n8. G. aparine. Kierumatara. ─ Hedelmä mutkakarvainen t. kalju,\nrehneemäinen; perät 3 ─ 6-kukkaisia; lehdet 6─9 säteikössä, suikulaisia\nja samoin kuin kärheä varsikin vastasukaisilla piikeillä. ─ ☉ 6 ─ 8\nvaaleankelt. k. ─ ß infestum Kit. hedelmä pienempi, epärehneinen, mutta\nkarvainen; kukat pieniä, kellerviä. Kylätien. ( ─ ß E, ─ P.) Mehevämpi\nja hauraampi muita mataroita, varsi us. pienen kynän paksuinen, hedelmä\nmelk. hampun siemenen kokoinen. Muist. Voiteeksi ihran t. voin kanssa\nkasvannaisia vasten. Myös keripukkia ja ryyhtymistä vasten sisälle\notettuna. ─ Siemeniä on käytetty kahveksi, juurta punapaineeksi.\n\n131. ASPERULA. Maratti.\n\n1. A. odorata. ─ Kukat peräkkäissä viuhkoissa; hedelmä kalsea; lehdet\nsuikeita, 8-säteisiä. ─ ♃ 5 ─ 7, valk. k. Varjoisissa leht. (U. H.)\nParin vaaks. pit., yli tuuman pituisilla ripsilaitaisilla lehdillä.\n\nMuist. Kuivaneena hyvänhajuinen. Viinissä ja juomassa liotettuna antaa\nniille hyvän ma'un. Voidetta ihran kanssa sormipykimille ja lehmän\nnisähaavoille. Tupakin sekaan hajun vuoksi. ─ Ennen lääkkeenä käytetty\nmaksatautia, ihottumisia ja vesikauhua vasten.\n\n\n\n19 heimo.CAPRIFOLIACEÆ.\n\n132. LONICERA. Kuusama.\n\n1. L. xylosteum. Punakuusama. ─ Perät 2-kukkaisia, kukkain pituisia.\nKaksoiskukkain hedelmykset erillään, ainoastaan juuresta yhdessä;\nlehdet soikeita, lauhakarvaisia. ─ ♄ 6, vaaleankellerv. k. Metsäniit.,\nlaksorinteillä (A. ─ K. St. ─ S.) Parin kyynär. kork. pensas punaisilla\nmarjoilla, 1½ tuum. pitk. lehdillä ja tuskin ½ tuum. kokoisella\nterällä. Muist. Puu kovaa, sopiva kaiteenpiikiksi, haravanpiikiksi,\npiipunvarsiksi, käsisauvoiksi j.n.e. Sopii myös pensasaidaksi. Marjat\nulostavia ja runsaammin nautittuna oksettavia.\n\n2. L. coerulea. Sinikuusama. ─ Perät 2-kukkaisia, joksensakin kukkia\nlyhemmät; hedelmykset kokonansa toisiinsa kasvettuneet ja lop. yhtenä\nmarjana; lehdet pitkänpyöreitä, ruodit karvaisia. ─ ♄ 6, valk. k.\nVuoriseut. harv. (Lv.)Isompi edellisiä, puolen tuum. pituisilla\nsinervillä marjoilla.\n\nMuist. Kelpaava mihin edellinenki laji.\n\n133.LINNÆA Gron. Vanamo.\n\n1. L. borealis. ─ Varsisuikertava, vastakkaisilla pyöreähköillä\nlehdillä, pystöisillä 2-tahi 4-kukkaisilla haarukoilla. ─ ♃ 7,\nvaaleat, sisältä punert. k. Havumets. (E. ─ L.) Kyynäräisillä ja\npidemmilläki rihmamaisilla varsisuikeroilla, joista tuo tuostaki nousee\nsormenkorkuisia, rihmamaisia, punertavia haarukoita pavunkokoisilla\nlehdillä ja tuumanpituisilla punertav. kukkaperillä, nuokkuvilla,\nvarsinkin öillä hyvänhajuisilla kukilla. Muist. Kiitetään hyväksi\nluiden kolotustaudeissa, jäsentaudeissa, juoksiaisessa teevetenä\nnautittuna taikka ulkopuolisesti hauteina maidon kanssa yhteen\nsurvottuna. Myös pöhötyksissä samoin käytettynä.\n\n\n\n20 heimo. CAMPANULACEÆ.\n\n134. CAMPANULA. Kello.\n\n† Lehdet selvästi karvaisia tahi karheita.\n\n1. C. glomerata. Peurankello. ─ Kukkamykerölatvassa ja väl. sivulla;\nverholiuskat pystöisiä, litteitä, suippoja; lehdet tyvekässuikeita,\nalempana pitkäruotisia, ylempänä puolisepoisia. ─ ♃ 7, 8, sinipunert.\nväl. valk. k. Maa-niit. (A. ─ K. St. ─ S.) Us. ½ kyynärän pit., kukat\nhienokarvaisia; aluslehdet puikeita.\n\nMuist. Ansaitsisi kauneutensa vuoksi kukkatarhoissa viljeltää.\n\n2. C. cervicaria. Hirvenkello. ─ Kukkamykerö ed.; verholiuskat\nulospäisiä sisään koveralla kärellä, venheemäisiä, tylpeitä; kaikki\nlehdet suikeita, varrella puolisepoisia, tyvellä ruodikkaita. ─ ☽ 7,\n8, sin. k. Metsäisillä niittutöyräillä, harv. (T. ─ K. St. ─ S.) Varsi\npaksu, 1-1½ kyynärän pit. mehevä ja karvainen, karvat hauraita, m.\nläpikuultavia, teräpoimut kalseita.\n\nMuist. Juuret ihmisten syötäviä, kukat kelpaavat mehiläisille.\n\n3. C. trachelium. Varsankello. ─ Kukat lehtisessä tertussa t.\nlehtihankaisilla perillä; verholiuskat tyvekässuikeita, suippoja,\npystöisiä, laidalta tankeakarvaisia; lehdet hertakkeisia, ylempänä\npuikeita, pitkäsuippoisia, kaikki syvään toissahaisia, alempana\nruodikkaita, ylempänä ruodittomia; varsi särmikäs, kalsea. ─ ♃ 7,\n8, sin. väl. valk. k. Metsäniit. (A. K.) 1½ kyynärän pit.; kukat\ntuumanpituisia, harv. kuutta enemmin; lehdet kuin nokkosilla.\n\nMuist. Kaunis kukkatarhoihinki; juuret syötäviä.\n\n4. C. latifolia. Ukonkello. ─ Kukkaperät ylisissä lehtihangoissa,\nhaarattomia, pystöisiä; verholiuskat suikeita, suippoja, suoria,\nkaljuja; lehdet puikeita, suippoja, toissahaisia, alempana hertahtavia,\nruodikkaita; varsi epäsärmäinen, lauhakarvainen. ─ ♃ 7, 8. Kallioin\njuurilla siimeksisissä leht. harv. (K.) Us. 1½ kyynärän pit.,\nerittäin leveillä lehtiruodilla ja lehdillä, kukat isoja, vuorimailla\nvalk. muuten tav. sinisiä. Muist. Sekä juuret että lehdet hyviä\nsalattilaitoksiksi ja kaalikeitoiksi keväällä.\n\n5. C. rapunculoides. Vuohenkello. ─ Yksipuolisesti nuokkuvilla\nterttukukilla; verholiuskat suikeita, taaskääntöisiä; lehdet alempana\nruodikkaita, herttapuikeita, soikeita, suippoja, ylempänä ruodittomia,\nm. suikeita. ─ ♃ 7, 8, punasinert. k. Vilj. (T. ─ K. Kv.) Us.\nkyynärän pit., väl. yli 30-kukkaisella tertulla, tuuman pit. kukilla,\nherttamaisilla aluslehdillä, hapsisella suikertavalla juurella.\n\nMuist. Käyt. samoin k. ed.\n\n†† Lehdet tavallisesti kaljuja.\n\n6. C. rotundifolia. Kissankello. ─ Terä kellomainen, paljon isompi\nvastopuikeata kallistunutta hedelmää; luotin haarukat vartaloa\nlyhemmät; aluslehdet munuamaisia t. hertakkeisia, nyhälaitaisia,\nvarsilehdet tasasoukkia. ─ ♃ 7, 8, sin. väl. valk. k. Niit. ja ahoilla,\ntav. (E. ─ Lv.) Tav. ½ kyyn. pituinen monivartisella juurella,\npienemmällä kotelolla, kun muut.\n\n7. C. persicifolia. Kurenkello. ─ Terä isokelloinen 5:llä loivalla\nliuskalla; luotin haarukat vartaloa pidemmät; aluslehdet vastopuikeita\n─ pitkulaisia, ruodikkaita, varsilehdet tasasoukkia, harvaan\nnyhytlaitaisia. ─ ♃ 7, 8, sin. väl. valk. k. Niittutöyräillä (E. ─\nPe.) Hapsisella juurella, us. yli tuuman pit. kukalla, ½ tuuman pit.\nkotelolla, tankealla, tyvipuolelta särmikkäällä, us. päälle ½ tuum.\npituisella varrella. Toisinaan erittäinki verho karvainen.\n\nMuist. Tämän ja edellisenki lajin puserretusta kukkamehestä saadaan\nsinistä ja alunalla seotettuna vehreätä läkkiä eli maalia, joka ei\nkuitenkaan ole oikein pysyväistä.\n\n8. C. patula. Harakankello. ─ Kukat ulottavassa sarjamaisessa,\nlatvahaaraisessa röyhyssä; terä laajeneva, kellomainen, yli keskikohdan\nhalkoinen; aluslehdet vastopuikeita ─ pitkulaisia, ruodikkaita,\nvarsilehdet suikeita, nyhälaitaisia. ─ ☽ 6 ─ 8, sinipunert. k. Niit.\nharv. (E. ─ P.) 1½ kyyn. pit., suoralla kulmikkaalla varrella, terä\npohjasta suppeampi, laidoilta leveä ja kahta pidempi oramaisia\nverholiuskoja, juuri hapsinen.\n\n9. C. uniflora. Lapinkello. ─ Varsi 1-kukkainen; terä pikarimainen,\nlyhempi kalvolaitaista, suikeata, lop. pystöistä hedelmää; lehdet\nalempana pitkulaisia, varsilehdet m. tasasoukkia, nyhälaitaisia.\n─ ♃ 7, 8, sin. k. Tunturiseut. harv. (L.) Us. puoltaan lyhemmillä\nsiirottavilla verholiuskoilla kun terä, kukostaissa sormenpituiselta,\nmyöhemmin pidemälläki varrella, ½ tuuman pituisella, kynän paksuisella\nkotelolla.\n\n135. JASIONE. Munkki.\n\n1. J. montana. ─ Lehdet tasasoukkia; perät pitkiä, 1-kukkaisia. ─ ☉ 7,8\nsin. harv. valk. k. Kuiv. paik. (T. ─ Ke. H.) 2 vaaksan pit. tuuman\npituisilla, varrenlevyisillä, tav. aältolaitaisilla, epäkalseilla\nlehdillä lehtihankaisilla rönsyillä.\n\n\n\n21 heimo. LOBELIACEÆ.\n\n136. LOBELIA. Nuottaruoho.\n\n1. L. Dortmanna. ─ Varsi lehdetön nuokkuvilla kukilla; lehdet\ntasasoukkia, ehytlaitaisia, 2-pillisiä sisältä. ─ ♃ 7, 8, vaaleansin.\nk. Vedessä hietarant. (E. ─ P.) Vedenalaisilla tuumanpituisilla\nlehdillä, liereällä varrella, kukat tertussa.\n\n\n\n22 heimo.CONVOLVULACEÆ.\n\n137. CONVOLVULUS. Kierto.\n\n1. C. arvensis. ─ Perät liereitä, 1-kukkaisia; varsi väänneliäs;\nlehdet nuolikantaisia, suippokorvaisia; verholiuskat pyöreähköitä;\nkeskikohdalla 2 perälehtiä. ─ ♃ 7, 8. Pelt. (A. ─ U. St. S.) Tuuman\nlevyisillä valkeilla ulkopuolelta punakoilla, hyvälle hajahtavilla\nkukilla, vähän lehtiä pidemmillä perillä.\n\nMuist. Tukala rikkaruoho pelloissa ja ryytimaissa.\n\n138. CUSCUTA. Humala-vieras.\n\n1. C. europaea. ─ Kukat perättöminä, ryhmistyneinä, varuslehtisiä;\nverho 4 ─ 5-halkoinen pitkänpuikeilla tylpeillä liuskoilla; terätorvi\nsuulta liereä, eikä erittäin laidetta pidempi, sisäpuolella\ntav. kalvomaisia, torven laitaan likistyneitä, suomuja; emit\nsuippoluottisia, ei erittäin pidemmät kotaa; varsi haarallinen,\nrihmamainen. ─ ☉ 7, 8, punakat t. valk. k. Loisiona humalassa,\nnokkosissa, hampussa (A. ─ K. H. S.) Kukat alussa kuminan, myöhemmin\npippuran jyvän suuruisia; terätorven suomuja tois. ei tavata ollenkaan.\n\nMuist. Painaa alunassa liotetun vaatteen punaiseksi.\n\n\n\n23 heimo. BORAGINEÆ.\n\n139. SYMPHYTUM. Karjanyrtti.\n\n1. S. officinale. Punerva karjanyrtti. ─ Vähin karheakarvainen;\nlehdet tyvekäs-suikeita, suippoja, johteisia, vuorottaisia, alempana\nruodikkaita, pitkän puikeita; ponnet toistaan pidemmät palhoa. ─ ♃ 6.\n7, punasinert. t. valk. k. Kylätien, harv. (U.) Us. kyynäränki pituinen.\n\nMuist. Juuri erittäin näljäinen. Kiitetään hyväksi vatsatautia,\nverisylkyä ja rakkovikoja parantamaan, sekä ihmisten että eläinten\nkohtauksissa. Voiteena nahkoille pitää ne kauvan pehmeänä.\nApteiki-nimensä sillä on consolida major.\n\n2. S. orientale. Karhea karjanyrtti. ─ Tankeakarvainen; lehdet\ntyvekäs-suikeita; yliset ruodittomia, epäjohteisia, aliset ruodikkaita,\nhertakkeisia; ponsi palhon pituinen. ─ ♃ 6, 7, pun. k. Kylätien,\nharv. (T.) Tunnettava karheasta karvaisuudestaan ja lehtiensä\njohteettomuudesta.\n\n140. ANCHUSA. Häränkieli.\n\n1. A. officinalis. ─ Karheakarvainen; kukkatertut lop. parittain;\nverho suippomaisilla liuskoilla ja ulospäisillä karvoilla; perälehdet\ntyvekäs-suikeita; varsilehdet suikeita ─ m. tasasoukkia. ─ ♃ 6, 7.\nPient. kuiv. niit. tav. (A. ─ U.) Kyynärän pit.; kukat sinisiä,\nsinipunerv. t. punaisia, vähän isommat kun muiden heimolaistensa,\nvalkeakupuisia; verholiuskat väl. tylpeitä.\n\nMuist. Lehdet keväällä salattilaitoksiksi. Lehtimehestä alunan kanssa\nkeitettynä tulee vehreätä maaliväriä.\n\n141. LYCOPSIS. Rasti.\n\n1. L. arvensis. ─ Tankeakarvainen; terätorvi keskeltä mutkassa; varsi\npystössä; lehdet suikeita, mutkaisesti, hienohampaisia. ─ ☉ 6, 7.\nPelt. tav. (A. ─ K. St. ─ S.) Us. parin vaaksan pit.; kukat ensittäin\npunertavia, perästä sinisiä. ─ Anchusa Lehm.\n\nMuist. Kelpaa salatiksi keväällä.\n\n142. MYOSOTIS. Lemmikki.\n\n1. M. palustris With. Arolemmikki. ─ Teräliuskat tav. tasatahii\nlanttopäisiä; verho syvään 5-hampainen suorilla, tav. myötäisillä\nkarvoilla; varsi ylempätä haarakas. ─ ♃ 6 ─ 8, sin. k. Vet. paik.\nyl. (T. ─ K. St. ─ S. Lv.) Us. 2 vaaksan pit. ihanilla sinisittä,\nensimmällä punerva-laiteisilla, 2─5 linjan levyisillä kukilla, kauniin\nkeltaisilla, esiintyvillä nielusuomuilla. Varresta lähtee tois. pitkiä\nsivuhaaroja, ja pienempäin erikkoin teräliuskat väl. ovat pyöreäpäisiä.\n─ M. scorpioides*). *) Linné osotti kaikkia lemmikin eri lajeja\nyhteis-nimellä M. scorpioides.\n\nMuist. Saksalaiset, Ruotsalaiset ja moni muu kansa käyttävät tätä\nkukkaa lemmen ja ystävyyden muistimeksi, josta sillä on nimensä\nsaksaksi: vergissmeinnicht ja ruotsiksi: förgätmigej s.o. muista\nminua. Suomalaisetki toisinaan sanovat sitä muiston-kukaksi. Lääkkeenä\nkäytetään kukkaa tuoreelta muserrettuna hauteeksi punaisille,\nvuotaville silmille.\n\n2. M. lingulata Lehm. Rantalemmikki. ─ Teräliuskat nykeriä; verho m.\nperun pituinen, yli puolivälin halkonainen, suikealiuskainen, suorilla,\nmyötäisillä karvoilla; varsi lyhyt pitkillä haaroilla. ─ ♃ 6 ─ 10,\nsin. k. Rant. (E. ─ L.) Kukat pienempiä, mutta verho isompi kuin\narolemmikillä, varsi myötäkarvainen, jo alempata haarautuva ja haarat\npitkillä, hervakoilla, harsuilla kukkatertuilla, alemmaiset kukat tav.\nperälehtisiä. ─ M. coespitosa Schultz.\n\n3. M. sylvatica Hoffm. Lehtolemmikki. ─ Verho perää lyhempi, höyteä,\nulottavilla koukkupäisillä karvoilla, yli puolivälin epätasaisesti\nliuskottu; terän laide litteä, paljon verhoa avarampi; varsilehdet\nkantapuolelta leveämpiä, m. sepiviä. ─ ♃ 5 ─ 9, sin. k. Tunt ja\nvarj. paik. (L. Lv.) 1 ─ 2 vaaks. pit. m..yhtä isoilla kukilla, kun\narolemmikki ja suikertavalla juurella; koko kasvi harmaan höyteä. ─ M.\narvensis ß Wg. M. alpestris Schmidt.\n\n4. M. arvensis. Peltolemmikki. ─ Verho puikea, suppeasuinen, muiten\nk. edell.; terän laide onteva, ei paljon verhoa avarampi, aina\nnykeräpäisillä liuskoilla; vartalo paljon terän torvea lyhempi; lehdet\npitkän soikeita. ─ ☽ ☉ 6 ─ 9, sin k. Vilj. tav. (E. — P.) Noin vaaksan\npit. t. pidempi; isompi seuraavaisia, joilla kuin tälläkin on paljon\npienempi ja ontevampi terälaide k. edellisillä; juuri lyhyt pian\nhapsistuva. — M. intermedia Link.\n\n5. M. hispida Schlecht. Mäkilemmikki. — Verho puikea, avosuinen,\nkoukkukarvainen, samanpituisilla kaarevilla perillä; terälaide ja\nvartalo ed.; tertut siirottavia, harvakukkaisia. — ☉ 4, 5, sin. k.\nKuiv. mäk. (A. — K.) 5—6 tuum. pit., kuivan kaiheralla, hauraalla\nvarrella ja erittäinki perillä, hyvin pienukaisilla, alusta\npunertavilla, ei koskaan kellertävillä kukilla. — M. collina Reich. M.\narvensis γ Wg.\n\n6. M. stricta Link. Aholemmikki. — Verho pitkän puikea, pystöpäinen,\nsuppeasuinen, koukkukarvainen, m. perätön; kukat lopulta pitkissä\npystöisissä tertuissa; terä ja vartalo ed. — ☉ 4, 5, sin. k. Kuiv. mäk.\n(A. — K. St. — S.) 2—4 tuum. pit.; tertut tyveen asti kukallisia ja\nalimmaiset kukat us. lehtivälisiä. — M. arvensis Reich.\n\n7. M. sparsiflora Mik. Pohjan lemmikki. — Teräliuskat pyöreäpäisiä;\nverho 5-liuskainen, tyveltä koukkukarvainen; varsi vastakarvainen,\nmonihaarainen, hervoton, 5-särmäinen; lehdet pitkänpuikeita, alempana\nruodikkaita, ylempänä ruodittomia. — ☉ 5—7. Varj. vuor. (Lv.) Us.\nvaaksan pit., kukat hyvin pieniä, perät loppupuolella nuokkeellaan.\n\n143. LITHOSPERMUM. Rusojuuri.\n\n1. L. arvense. — Terä ei paljon verhoa pidempi; lehdet suikulaisia,\njotenki siirottavilla karvoilla ja haarattomalla selkäsuonella; varsi\npystössä. — ☉ 5, 6, valk. k. Pient. tav. (E. — P.) Parin vaaksan pit,\npähkylät epätasaisia, mustanharmaita, kukat tav. valkeita, juuri\npinnalta punainen, tahraava.\n\nMuist. Tytöt paikoin käyttävät juurta poskipäilleen rusoksi.\n\n144. STENHAMMARIA Reich. Halikka.\n\n1. S. maritima. — Lehdet pitkulaisia, lihavia. — ♃ 6, 7, vaaleansin. k.\nMerenrant. harv. (L.) ½—1 kyynärän pit., lamova, haarikas, sinihallava\nkasvi. — Pulmonaria. Lithospermum Lehm.\n\n145. PULMONARIA. Imikkä.\n\n1. P. officinalis. — Aluslehdet herttapuikeita, varsijohteisia;\nvarsilehdet tyvekässuikeita, karheakarvaisia, alempana levytlaitaisella\nruodilla, ylempänä puolisepoisia. — ♃ 5, 6. Varj. leht. (T. — K.\nSt. H.) 2 vaaks. pit., aluslehdet ilmaantuvat myöhemmin ja kasvavat\nisoiksi, kuta kuinki hertakkeisiksi, kukat ensin punaisia, myöhemmin\nsinisiä.\n\nMuist. — Salattija kaalilaitoksiksi sopiva.\n\n146. ECHIUM. Neidonkieli.\n\n1. E. vulgare. — Tankeakarvainen, karvat nyhämäisellä juurella; lehdet\nsuikulaisia; tähkä toiskertainen lyhyillä likeisillä sivutähkillä;\nheteet terää pidemmät. — ☽ 7, 8. Kuiv. paik. pelt. (T. U.) Kyynär. pit,\nsuoralla, tankealla, haarattomalla varrella, pitkätähkäinen, kukat\nvaaleansin. harv. valkeita. Muist. Juuri punapaineeksi.\n\n147. CYNOGLOSSUM. Koirankieli.\n\n1. C. officinale. — Heteet terätorvessa; verholiuskat pitkulaisia;\nlehdet leveänsuikeita, vähän mutkailevia, myötäkarvaisia,\nharmaanhöyteitä. — ☽ 6—8. Tievars, ja kylätien. (A. — U. H.) Us.\nkyynärän pit. tylkeällä hiirenpesäisellä hajulla, sirkeällä varrella,\nensin punaisilla, myöhemmin likasinertävillä, ei paljon verhoa\nisommilla kukilla.\n\nMuist. Käytettiin muinen yskän, verijuoksuin, punataudin, riiden,\nsilmäkipuin ja monen muun vian lääkkeeksi sekä juuri että varsi\nlehtinensä. Muutamat arvelevat sitä vähin vaaralliseksiki runsaammin\nnautittuna. Hiirten sanotaan kamovan paikkoja, joissa tämän kasvin\nlehtiä ja siemeniä pidetään. Syöpäläisiä sen myös pitäisi päästä\nhävittämän.\n\n148. ECHINOSPERMUM Sw. Sirkunjyvä.\n\n1. E. lappula Lehm. Kotisirkunjyvä. — Hedelmän perät tuiki lyhyitä,\nylöspäisiä; pähkylät kahdella okarivillä laidoissa; lehdet suikeita,\nripsisiä. — ☉ 7, 8, vaalean sin. k. Kylätien. kuiv. paik. (T. — K. Pe.\nLv.) Vaaksan pit., yksivartisella juurella, vaaleanharmaalla höyteellä,\nkukat ei paljon kehää isommat. — Myosotis. Rochelia Röm.\n\n2. E. deflexum Lehm. Metsäsirkunjyviä. — Hedelmäperät nuokkeellaan,\nalempana varuksella; pähkylät yhdellä okarivillä. — ☽ 7, 8, vaaleansin.\nk. Vuor. tunt. harv. (K. L. Lv.) Peltolemmikin näköinen, mutta isompi,\nus. kyynärän pit.; juuri monivartinen. — Myosotis Wg.\n\n149. ASPERUGO. Terhi.\n\n1. A. procumbens. — Varsi hervoton, okainen, perättömillä kukilla\nlehtihangoissa. — ☉ 5, 6, sinipunerv. k. Kylätien. pihoilla (E. —\nP.) Us. kyynärän pit. karhealla, takistavalla, haaraisella varrella,\nsoikeilla lehdillä.\n\n\n\n24 heimo. LABIATÆ.\n\n\n1 parvi. Menthew.\n\n150. MENTHA. Minttu.\n\n1. M. aguatica. Rantaminttu. — Kukat mykerössä t. kiehkuroittain\nlatvaan asti; verho orapäisillä hampailla, tyveltä karvainen; lehdet\npuikeita; ruodikkaita, sahahampaisia. — 2 7, 8, sin. k. Rant. (A.) Us.\nkyynärän pit.; isonlaisilla lehdillä ja kukkamykeröillä. — M. hirsuta\nE. B. Origanum vulgare FI. D.\n\n2. M. gentilis. Jalominttu. — Kukat lehtihangassa kiehkurana,\nnuorempana harmaanlienteitä; perät ja terä m. kaljuja; verho karvainen\nja pihkapilkkuinen oramaisilla hampailla; lehdet lyhytruotisia,\npuikeita, karvaisia, teräväpäisillä, ulottavilla sahahampailla. — ♃ 7,\n8, sinert. k. Viljelöpaik. harv. (U.) 1—2 vaaksan pit., lehdet ylempänä\nruodittomia, alempana tuskin ½ tuuman pit., kukat lop. lyhytperäisiä.\n\nMuist. Tätä kuin seuraaviaki lajeja käytetään teenä oksetusvioissa,\nvatsataudeissa, vilustuksissa, ja muissa kohtauksissa. Myös\nhaudekääreenä lämpimältä vaimoväen rinnoille maito-ummessa,\nsuonivedoissa j.m.\n\n3. M. arvensis. Arominttu. — Kukat kiehkuroittain; verho kellomainen,\nlyhyillä puikeilla hampailla ja tav. karvainen kuin peräki; lehdet\npuikeita — suikeita, ruodikkaita, tasaisia. — ♃ 7, 8, punasin. k. — ß\nlapponica Wg. kasvi vehreä, perät ja suikeat lehdet m. kaljuja. Rant.\nja kost. paik. tav. (E. — P. — BP.) 1—2 vaaksan pit, tav. pehmeä ja\nlauhakarvainen.\n\nMuist. Lääkkeeksi sopiva kuin edellisetki.\n\n151. LYCOPUS. Rantayrtti.\n\n1. L. europaeus. — Lehdet syvään sahahampaisia t. parihalkoisia,\nkarvaisehkoita, tav. ehytliuskaisia. — ♃ 7, 8, valk. t. punert. k.\nRant. kost. paik. (A. — K. St. — S. Pe.) 2—4 vaaks. pit. pystövarrella,\ntuuman levyisillä lehdillä, pienillä kukilla kiehkuroittain.\n\nMuist. Kuivattuna ja vihtrillin kanssa keitettynä painaa mustaksi.\nKasvin mehellä kulkulais-roistot välistä mustaavat kasvonsa\nmustilaisten näköiseksi.\n\n\n2 parvi. Saturejinee.\n\n152. ORIGANUM. Meirami.\n\n1. O. vulgare. — Kukkaröyhy kerroitellen 3-haarainen, mykerömäisillä\ntähkäryhmillä; perälehdet soikeita vähän verhoa pidemmät; varsilehdet\npuikeita. — ♃ 7, 8, pun. k. Leht. niittutöyr. (A. T. K.) 2—3 vaaksan\npit.; isolla, perälehdistä vähän sinertävällä röyhyllä, ryytihajuinen.\n\nMuist. Lääkevoima lieventävä ja vahvistava. Yskässä, vaimoväen\nkuukautis-vioissa sisällisesti ja hauteina ulkonaisesti lievittävä,\nLehdistä saadaan hyvää teetä, kun niille keväällä riivittynä lyödään\nkiehuvaa vettä, ne sitte siitä otettuna sykerretään ja kuivataan\nkuumilla rautalevyillä ja sullotaan tousiin vasta vuoden päästä\nviljeltäväksi. Tuoreeltaan juomisen sekaan käydessä pantuna ne\nlisäävät sen voimaa, ja kuivaneena tynnyriin ripustettuna pitävät\njuomisen kauvemmin happanematta. Käytetään myös makkaran ryydeiksi,\npunapaineeksi j.m.\n\n153. THYMUS. Ajuruoho.\n\n1. T. serpyllum. — Kukat mykerössä; lehdet pieniä soikeita —\ntasasoukkia, m. ruodittomia, ripsikarvaisia; varsi lamova, yleensä\nlieminkäinen. — ♃ 6—8, pun. harv. valk. k. Hietanummilla ja töyr. tav.\n(E. — P.) 1—2 vaaksan pit., kukat hajahtavat hyvälle.\n\nMuist. Löysääväksi ja vahvistavaksi lääkkeeksi teenä, myös hauteeksi\nulkovioille suonivedoissa, niukahuksissa j.m.\n\n154. CALAMINTHA Mönch. Käenminttu.\n\n1. C. acinos Clairv. — Kukat eri kiehkuroina; verho kupuva; lehdet\npieniä, puikeita t. soikeita, harvasti sahahampaisia. — ☉ (♃) 6—8,\npunasinerv. k. Kuiv. hietamailla, tav. (A. — K. St. — S.) Vaaks. pit.\ntav. pystöisellä monihaaraisella varrella, hyvänhajuinen. — Thymus. —\nAcinos vulgaris Pers.\n\nMuist. — Yksiin tarpeisiin sopiva k.ed.\n\n155. CLINOPODIUM. Mäkiminttu.\n\n1. C. vulgare. — Perälehdet kalseita; varsilehdet puikeita,\nlyhytruotisia, harvaan nyhytlaitaisia, karvaisia; varsi tav. haaraton.\n— ♃ 8, pun. k. Niittytöyr. (A. — K. H. S.) 2—3 vaaksan pit.; hyvin\nmonikertaisilla ja monikukkaisilla kiehkuroilla, verhot puolta lyhemmät\nkehää, ryytisek. hajulla.\n\nMuist. Hyvä teeksi samalla tavalla, kun meirami laitettuna.\n\n\n3 parvi. Scutellariee.\n\n156. SCUTELLARIA. Vuohennokka.\n\n1. S. galericulata. Isompi vuohennokka. — Kukat parittain\nlehtihangassa, lehdet suikeita, tyvekkäitä, m. herttakantaisia,\nharvahampaisia. — ♃ 7, 8, sin. k. Rantatienoilla, yl. (E. — P.) 2\nvaaks. pituinen, 4-särmäisellä varrella, ¾ tuuman pituisilla kukilla.\n\n2. S. hastifolia. Vähempi vuohennokka. — Kukat tähkäntönä latvassa,\npidemmät perälehtiä; varsilehdet parilla lyhyellä ulospäisellä\nsivuliuskalla tyvessä, m. keihäskantaisia, ehytlaitaisia. — ♃ 7,\nsinipunert. k. Kivisillä, tav. meren rant. harv. (A. — Ke.) Vähän\npienempi edellistä, mutta kukat isompia, lehdet soikeita — herttamaisia\npoikkipäisellä tyvellä.\n\n157. PRUNELLA. Arohumala.\n\n1. P. vulgaris. — Verhon ylihuuli poikkipäinen 3:lla erityvisellä\nhampaalla; lehdet pitkänpuikeita, tyveltä tav. hammastettuja. — ♃ 7,\n8, sin. harv. valk. k. Ahoilla, tav. (E. — Lv.) Us. vaaksan pit.; m.\nkäpymäisellä tähkänteellä, kukat tav. 3 linjan pituisia, ylihuulen\nhampaat erityvisiä; lehdet väl, mutkalaitaisia, väl. hammastettuja;\nvarsi milloin pystössä, milloin maassa.\n\nMuist. Muserrettuna haavoille hyvä ja teenä suun huuhtimeksi\nkurkkuvioissa.\n\n\n4 parvi. Nepetece.\n\n158. NEPETA. Kissanminttu.\n\n1. N. cataria. — Lyhytperäiset kukkaviuhkat kiehkuroittain tähkässä;\nlehdet ruodikkaita, herttamaisia, jurasahaisia, lieminkäisiä. — ♃ 7.\nKylätien. (U) 2—6 vaaksan pit.; valk., sisäpuolelta punapilkkuisilla,\nväkevähajuisilla kukilla. Muist. Hyvä löysääväksi ja hiostuttavaksi\nteeksi. Vaimoväen kalvetustaudissa avullinen. Kissoille on tämän kasvin\nhaju erittäin mieluinen.\n\n159. GLECHOMA. Maahumalaa.\n\n1. G. hederaceum. — Lehdet pyöreän hertakkeisia, m. kaljuja;\nverhohampaat puikeita, otapäisiä. — ♃ 4, 5, sin. k. Aitovier. j.\nm. tav. (A. — K. St. H. Lv.) 2—3 vaaks. pit.; kukat 6-kukkaisessa\nkiehkurassa, tav. 5 yhdessä; lehdet alempana munuamaisia; miedolla\nryytimäisellä hajulla. Muist. Lääkevoima ulostava, vesityttävä, ja\nulkovoiteena haavan parantava. Hyvä rintateeksi. Englannissa pannaan\njuomisen sekaan käydessä, jonka siitä luullaan terveelliseksi tulevan,\nvarsinki kivitautia vasten.\n\n160. DRACOCEPHALUM. Ampiaisyrtti.\n\n1. D. Ruyschiana. Nurmen ampiaisyrtti. — Kukat lyhyenä tähkänä. Lehdet\ntasasoukkia t. suikulaisia, tylpäköitä, ehytlaitaisia samoin kuin\nperälehdetki. — ♃ 7, punasinert. k. Niit. harv. (K. Kv.) Us. 2 vaaksan\npituinen, m. kalju, soukilla 1½ tuuman pituisilla lehdillä, tuuman\npituisilla kukilla, vähän väkevänlaisella hajulla.\n\n2. D. thymiflorum. Raunion ampiaisyrtti. — Kukat kiehkuroittain,\nylempänä lähetysten tähkänä, pitkulaisilla ehytlaitaisilla\nperälehdillä; verho m. terän pituinen; lehdet puikeita — pitkulaisia,\nsahahampaisia. — ☉ 5, 6. sinert. k. Turvekatoilla, tievars. harv. (U.\nS. K.) Us. 2 vaaks. pit.; lehdet lyhemmät lehtiväliä; verho liereä,\nylihuuli 1-liuskainen, puikea, otapäinen.\n\n\n5 parvi. Stachydee.\n\n161. BETONICA. Petonja.\n\n1. B. officinalis. — Varsi pystössä, ylempänä tähkämäisesti\nlähettäisillä kukkakiehkuroilla ja soikeilla m. verhonpituisilla\nperälehdillä; verhohampaat otapäisiä, puikea-tyvisiä; alahuulen\nkeskiliuska nyhälaitainen, lanttopäinen. — ♃ 7, 8, pun. k. Leht. niit.\nharv. (U) 2 vaaksan pit., lehdet pitkähertakkeisia, nyhälaitaisia;\nkukat perättömiä, alin kiehkura tav. erillään ylimmäisessä\nlehtihangassa; terät ulkopuolelta valkea-höytyisiä; lehdet tuoreeltaan\nvähän pahalle hajahtavia. — BP. stricta Ait.\n\nMuist. Lehdet kuivattuna aivastimeksi, myös teeksi lökä-yskässä,\nluuvalossa, hermotaudeissa; juuret keuhkotaudissa, ja runsaammin\nnautittuna oksettimeksi, hienottuna aivastimeksi.\n\n162. STACHYS. Pähkämö.\n\n1. S. sylvatica. Metsäpähkämö. — Kiehkurat 6-kukkasia; lehdet\nruodikkaita, herttamaisia, suippopäisiä. — ♃ 7, 8, rusapat k. Leht. j.\nm. (A.— K. St.— 8.) Us. kyynär. pit., musevanvehreä, pahanhajuinen,\nlehdet hyvästi tuumanlevyisiä, varsi haaraton, tähkä soukkamainen.\n\nMuist. Keltapaineeksi käytetty.\n\n2. S. palustris. Suopähkämö. — Kiehkurat 6-kukkaisia pitkän suikeilla\nperälehdillä; lehdet suikeita, herttakantaisia lyhyillä puuttuvilla\nruodeilla. — ♃ 8, pun. t. valk. k. Kost. paik. (A. — K. St. — S. Pe)\n½ — 1 kyynär. pit., juuret lop. pahkuraisia, varsi karvainen, lehdet\nsormenlevyisiä, 3:n tuuman pituisia, teränielu paikullinen.\n\nMuist. Haavan lääkkeeksi (ennen). Juuripahkurat hyvä ruuan aine köyhinä\nvuosina.\n\n163. LEONURUS. Nukula.\n\n1. L. cardiaca. — Lehdet ylempänä nalkkimaisia, 3-halkoisia,\njurahko-sahaisia. — ♃ 7, 8. Kylätien. tievars. tav. (A. — U. H. S.)\n1—1½ kyynär. pit., monihaaraisena, lehdet alempana us. kämmenen\nlevyisiä, herttamaisia, liuskaisia; kukkakiehkurat pitkinä tähkinä\npunaisilla, sisältä valkeanpilkkuisilla kukilla; karvaan makuinen,\näkeällä, tympeällä hajulla.\n\nMuist. Lääkkeeksi päänkolottajaa ja reväisintä, sydänkipua vastaan.\n\n164. GALEOPSIS. Pillike.\n\n1. G. ladanum. Punapillike. — Kiehkurat erillään; ylihuuli hampaikas;\nlehdet puikeita t. soukempia, sahalaitaisia, haivenisia; varsi lienteä\nyhtäpaksuilla nivelillä. — ☉ 7, 8, pun. k. Vilj. (T. — K. Kv. H. S.)\n1—2 vaaks. pit., verhohampaat suoria, terän ylihuuli us. 2-liuskainen,\nvarsi tav. punertava, epäselvästi 4-särmäinen.\n\nMuist. Vahvistavaksi ja löysääväksi teeksi rinta-, vatsa- ja\nlökävioissa.\n\n2. G. versicolor Curt. Keltapillike. — Terä kolmesti verhoa pidempi\nleveällä kuperalla ylihuulella, muuten k. seur. — ☉ 7, 8. Vilj. tav.\n(E. — L.) Kukat isoja, vaaleankeltaisia, punaisella alahuulella.\n\n3. G. tetrahit. Mäkipillike. — Kiehkurat ylempänä m. yhdessä; varsi\ntankeakarvainen paksummilla nivelillä, puikeilla lehdillä; terä us.\ntoistaan verhoa pidempi. — ☉ 7, 8. Vilj. ja mäk. tav. (E. — L.) ½—1\nkyynär. pit., kukat tav. punaisia, tois. vaaleankeltaisia.\n\nMuist. Käytäntö sama k. punapillikkeen.\n\n165. LAMIUM. Peippi.\n\n1. L. album. Valkea peippi. — Kiehkurat 12—20-kukkaisia; verho\nsukahampainen; lehdet ruodikkaita, hertakkeisia, suippoja,\njurasahaisia; varsi kalsea. — ♃ 5—9, valk. k. Kylätien. tav. (A. — U.\nH.) ½—1 kyynär. pit., nokkosen muotoisilla lehdillä, isoilla tuuman\npituisilla kukilla.\n\nMuist. Muinaisaikaan lääkkeenä valkeanjuoksua, yskää ja rauhaisvikoja\nvastaan. Myös hyvä kaaliksi keväällä.\n\n2. L. purpureum. Punapeippi. — Lehdet ruodikkaita, herttamaisia,\ntylppäpäisiä, tylsäsahaisia t. kololaitaisia, ylempänä lähinäisiä;\nverhohampaat verhoa pidemmät. — ☉ 4—9, pun. k. Viljelöpaik. tav. (E. —\nP.) ½—2 vaaks. pit. väkevällä, tylkeällä hajulla.\n\nMuist. Kaalikeitoiksi keväällä, kuin muutki peipit. Sanotaan\nkarkottavan koita ja luteita.\n\n3. L. confertum Fr. Pohjan peippi. — Perälehdet liuskaisia; yliset\nvarsilehdet nalkkimaisia, kololaitaisia; terätorvi suora; muuten k. ed.\n— ☉ 4—9, pun. k. Vilj. (P.) Terä pienempi k. ed. — L. purpureum incisum\nWg.\n\n4. L. amplexwicaule. Peltopeippi. — Lehdet alempana ruodikkaita,\nylempänä ruodittomia, munuamaisia, kololaitaisia t. syvähampaisia,\ntylpeitä; verhohampaat verhoa lyhemmät. — ☉ 6—8, pun. k. Kylätien.\nkuiv. paik. tav. (T. — K. Kv. H.) Tav. kahta pienempi punapeippiä\nharmaan höytyisillä nahkeilla verhoilla.\n\n\n6 parvi. Buguleæ.\n\n166. AJUGA. Akankaali.\n\n1. A. pyramidalis. — Kiehkurat 6-kukkaisia; varsilehdet pienempiä,\nm. ehytlaitaisia, paljon kukkia pidemmät, mutkahampaisia. — ♃ 5,\n6, sin. k. Varj. aituuksissa (T. U. S.) Vaaksan pit., karvainen,\ntav. 1-vartinen, 1-puolisesti asettuneilla latvaanpäin pienenevillä\nlehdillään keilamainen; kukat m. lehtien peitteessä.\n\nMuist. Arveltiin ennen vatsataudeissa avulliseksi.\n\n\n\n25 heimo. MENYANTHEÆ.\n\n167. MENYANTHES. Raate.\n\n1. M. trifoliata. — Lehdet 3-lehdykkäisiä. — ♃ 6. Soissa yl. (E. —\nL.) Juuri suikertava; kukat harkossa, sisäpuolelta valkeita, ulkoa\npunaliuskuisia.\n\nMuist. Lehdet ovat oivallista, trifolium agvaticum nimellistä\nvatsan-vahvistavaa lääkettä keripukissa, vesitaudissa, luuvalossa,\nvilutaudissa, matovaivoissa ja muissa teenä, keitteenä t. mehenä.\nNe ovat sitä varten keväällä ennen kukille joutumista kerättävät.\nSavipuolia ja mätähaavoja pestään keitteellä ja samoin pää syöpäläisten\nvaivatessa. Matoja vasten sopii ottaa lehtijauhoja ynnä väkevän\nraate-teen kanssa pari kolme teelusikallista kaksi viikkoa myötänsä.\nKovemmissa rintataudeissa, uuttavassa kuumetaudissa ja raskaille\nvaimoille on raate sopimatonta. Lehtiä käytetään myös humalan asemesta\noluehen ja muuhun juomiseen, josta tulevat terveellisiksi, jos\nkarvaan-makuisiksiki. Juuria on paikoin ruuaksi nälkävuosina kerätty.\n\n\n\n26 heimo. POLEMONIACEÆ.\n\n168. POLEMONIUM. Sinilatva.\n\n1. P. caeruleum. Nurmen sinilatva. — Lehdet parijakoisia; röyhy\npystössä, kukat nuokkuvia; verho pidempi terätorvea. — ♃ 6, 7, sin.\nharv. valk. k. Niit. varsinki vuoriseut. harv. (U. H. S. K. Kp. L.)\nKyynärän pit., pystövartinen. Tavallinen kukkatarhoissa, ja siitä\nmonasti metsistynyt.\n\n2. P. arceticum Willd. Lapin sinilatva. — Höyteä; lehdet parijakoisia\nlyhyillä tylpeähköillä lehdyköillä; muuten k. ed. — ♃ 7, 8, sinerv.\nk. Laaks. (Lv.) Vaaksan t. runsaamman pituisella paljaalla t.\nharvalehtisellä varrella.\n\n169. DIAPENSIA. Uuvana.\n\n1. D. lapponica. — Tupastava, yksinäisillä kukilla pystöisen vanan\npäässä; lehdet kielekkeisiä, tylppäpäisiä. — ♃ 7, 8, valk. k. Tunt. (L.\nLv.) Matala, aina vehreä kasvi, 1—2 tuuman pituisilla vanoilla.\n\n\n\n27 heimo. OLEINEÆ.\n\n170. FRAXINUS. Saarni.\n\n1. F. excelsior. — Kehätön; lehdet parittaisia suikeilla sahamaisilla,\nlehdyköillä; kota viistoin kolopäinen. — ♄ 5; punasinert. k. Mets. ja\nlaks. (A. — Ke. St. H.) Korkea puu vehmaisissa metsissä, kylätienoilla,\nnurmilla, isoilla mustilla silmikoilla ja tuumanpituisilla\nsiemenkodilla; kukat lehden-edellisiä, ponnet mustia.\n\nMuist. Kuori lääkkeenä vatsan asetuttava, matoja vasten, vilutaudeissa\nulostusaineen jälkeen. Lehdet ovat vähän ulostavia. Lehtien mehua\nsaksanviinan kanssa kiitetään hyväksi käärmeenpistossa. Puun lastuista\nkeitetään saarnentervaa, josta on apua ollut hengenahdistajassa,\nähkyssä, vilutaudissa. Puuaine on valkeaa, kovaa ja sitkeää,\nkaikenlaisiksi veistinkaluiksi kaunis ja sopiva. Saarni kasvaa hyvin\nhyötyisästi sekä vesoista että siemenistä, jotka lokakuussa ovat\nvalmiita.\n\n\n\n28 heimo. ASCLEPIADEÆ.\n\n171. CYNANCHUM. Perhokukka.\n\n1. C. vincetoxicum RBr. — Terä kalju, puikealiuskainen; lehdet puikeita\nt. hertahtavia, suippoja, laidan alta samoin kuin ruoditki lienteitä;\nvarsi pystössä. — ♃ 6, 7, valk. k. Kallion-raoissa, mäkirinteillä\n(A. T.) 3 vaaksan pituinen, kukat sarjamaisesti latvassa ja ylisissä\nlehtihangoissa, siementuppilot us. 2 tuuman pituisia. — Asclepias.\nVincetoxicum officinale Mönch.\n\nMuist. Juuri vesityttävä ja hiestyttävä, keitteenä tahi jauhettuna\nvesitaudissa ja myrkytyksissä kiitetty, siitä sillä onki toinen\nnimensä: kärmeenpiston yrtti.\n\n\n\n29 heimo. GENTIANEÆ.\n\n172. GENTIANA. Katkero.\n\n† Terä paljaalla, karvattomalla nielulla.\n\n1. G. rotata Schlecht. Lapin katkero. — Terä ratasmainen, litteä,\n5-jakoinen, tyveltä ripsuinen; verholiuskat soukkia, teränpituisia;\nheteet nielun sisässä; aluslehdet ruusukkeena, varsilehdet pitkulaisia\n— tasasoukkia. — ☉. (Lv.) Vaaksan pit. vuorottaisilla haaroilla,\n4-kukkaisilla perillä. — Pleurogyne Led. Swertia Gmel.\n\n2. G. pneumonanthe. Niittukatkero. — Terä laajenevasti pikarimainen,\n5-halkoinen, ehytlaitaisilla lyhytsuippoisilla liuskoilla ja lyhyillä\nvälihampailla; ponnet alusta yhdessä; lehdet tasasoukkia, tylpäköitä.\n— ♃ 7, 8, sin. k. Niit. ja ahoilla harv. (Ke.) 1—2 vaaksan pit.; kukat\n1—1½ tuuman pituisia, sormen levyisiä, perät paljon lyhemmät.\n\nMuist. Kukkia käytettiin ennen lääkkeeksi keuhko-, maksaja pernatautia\nvasten. |\n\n3. G. serrata Gunn. Turjan katkero. — Terä soukan pikarimainen 4-, väl.\n5-halkoinen, hienosahaisilla liuskoilla; varsilehdet tasasoukkia —\nsuikulaisia; perät 1-kukkaisia, monin kerroin kukkaa pidemmät. — ☉ 7,\n8, sin. k. Merenrant. tunturilaiteilla, harv. (L.) Varsi sormen pit. ja\nkukkaperät väl. pidemmätki; kukat us. runsaan tuuman pituiset; kaksi\nverholiuskaa pidemmät ja soukemmat toisia. — G. ciliata Fl. N.\n\n4. G. involucrata Rottb. Pohjan katkero. — Terä pikarimainen\nsuippoliuskainen; latvakukat tav. ryhmistyneet mykerömäisiksi sarjoiksi\nlehtimäisillä varuksilla; lehdet puikeita; varsi 4-kantainen. — ☉ 7, 8,\nvalk. t. sinerv. k. Merenrant. harv. (L. Lv.) Us. vaaksan pit., tav.\n5-halkoisilla terillä. — G. aurea. G. guinguefolia Fl. D.\n\n5. G. nivalis. Lumikatkero. — Terä suppilomainen, 5-halkoinen,\ntylpeäliuskainen; verho tuskin puoliväliin 5-liuskainen, liuskat\nsuippopäisiä; kukat lop. perällisiä; lehdet puikeita. — ☉ 7, sin. k.\nTunturilait. (L.) 2—4 sormenpituinen, ½ tuuman ja pidemnilläki kukilla.\n\n†† Terä karvaripsuisilla nielusuomuilla: Eurythalia Ren.\n\n6. G. campestris. Ahokatkero. — Terä 4-halkoinen; verho yli puolen\n4-halkoinen 2:lla paljo isommalla, soikealla liuskalla; lehdet pitkän\npuikeita. — ☉ 7, 8, sin. harv. valk. k. Yläisillä niit. ja ahoilla (A.\n— U. St.) Vaaksan pituisella haaraisella, monikukkaisella varrella.\nPienemmät verholiuskat tav. isompain sisäpuolella.\n\nMuist. Lääkkeenä pistoksia vastaan oluessa tahi viinissä liotettuna.\nJuurta ja varttaki lehtinensä käytetään humalan puutteessa juomisen\nsekaan.\n\n7. G. amarella. Arokatkero. — Terä 5 t. 4-halkoinen;\nverhotasaliuskainen yli puolivälin, liuskat suikulaisia, tylpeitä,\nterätorven pituisia; varsilehdet puikeita, soikeita t. kielekkeisiä,\naluslehdet lapiomaisia. — ☉ 6—10, sin. k. — ß lingulata Ag. varsilehdet\npitkulaisia — soukan kielekkeisiä; tylppäpäisiä. Tuoreilla niit.\nja ahoilla (T. — Kv. K. Lv. — ß A.— K.) Vaaksan pit., pienemmillä\nkukilla k.ed., vähän erisuurilla verholiuskoilla; ⍺:n lehdet leveämmät\nkannalta, ß:n keskeltä tahi päästä; haarat myöhään syksyyn toinen\ntoisensa perästä kukostavia.\n\nMuist. Lääkevoima sama k.ed.\n\n173. ERYTHRÆA Pers. Rantasappi.\n\n1. E. littoralis Fr. Isompi rantasappi. — Kukat toishaaraisessa\nviuhkossa; verho m. torven pituinen; lehdet suikulaisesti tasasoukkia.\n— ☉ ♃ 7, 8, pun. k. — ß minor: sormenkorkuinen, monilukuisilla\nryhmäkukilla. Merenrant. (A. — Ke. St. — ß A. U.) Vaaksan pit., kukat\nm. erityisittä perittä, linjan levyisillä väl. kielekkeisillä lehdillä.\n— E. linariifolia Pers. E. angustifolia Wg. — ß Chironia littoral. E. B.\n\nMuist. — Vatsanvahvistava horkan, pernataudin, luiden kolottajan\nlääkkeenä.\n\n2. E. pulchella Fr. Vähä rantasappi. — Varsi haaraton, 1-kukkainen t.\ntyvestä alkain haarainen; kukat perällisiä; verhotorvea lyhempi; lehdet\npuikeita. — ☉ 7, 8, pun. k. Merenrant. (A. — U.) Tuuman t. parin pit. —\nE. angustifolia ß tenuiflora Wg. Gentiana Sw.\n\nMuist. Samalla lääkevoimalla k. ed.\n\n\n\n30 heimo. SOLANACEÆ.\n\n174. SOLANUM. Koiso.\n\n1. S. nigrum. Mustakoiso. — Varsi ruohonsukuinen; lehdet puikeita,\nepä-hampaisia t. mutkalaitaisia; kukat sarjamaisia yhteisellä perällä\nlehtien alapuolla. — ☉ 7, 8, valk. t. sinervähk.k. Kylätien. (T. U.)\nParin vaaksan pit., tuuman pituisilla kukkaperillä, ison herneen\nkokoisilla mustilla t. vihertävillä marjoilla.\n\nMuist. Lehdet ryyhtynäisissä, koissa ja mätähaavoissa ulkonaisesti.\n\n2. S. dulcamara. Punakoiso. — Varsi vitsamainen, notkea t. köynneliäs;\nlehdet puikean herttamaisia, ylempänä tav. keihäskantaisia\nkorvakeparilla tyvessä; kukkaröyhyt haarukoivia, toisella puolella\nvartta, lehdet toisella. — ♄ 7, 8, sinipunert. k. Rant. ja tuoreilla\nlouhikoilla (E. — Pe.) Pensaan tapainen, tav. kalju, pitkänomaisilla\npunaisilla marjoilla.\n\nMuist. Varsista pieniksi leikattuna ja teeksi laitettuna on hyvä\napu moneen vikaan, syyhelmiin, sapipuoliin ja muihin ihorohtumiin,\nkolottajiin, keltatautiin, kerpukkiin, mätähaavoihin, ruusupöhöön.\nMarjat ovat myrkyllisiä, oksetuttavat ja ulostuttavat. Koirat ovat\n30:stä marjasta kuolleet. Varret sopivat vanteiksi kipoille ja\nkannuille, myös vasuksiksi.\n\n175. DATURA. Hulluruoho.\n\n1. D. stramonium. — Lehdet puikeita, liuskahampaisia, kaljuja; kota\npystössä, munapyöreä; vahva-orainen. — ☉ 7, 8, valk. k. Katuvarsilla,\nmerenrant. harv. (U.) Parin vaaksan pit., lehdet 7—8:lla liuskaisella\nhampaalla; kukat ja kodat isoja; tympeähajuinen.\n\nMuist. Avullinen sisällisesti hermotaudeissa, luuvalossa,\nkolotusvioissa, päänvioissa, rampauksissa, kasvonkolottajassa,\nvirmassa, vesikauhussa, hinkuyskässä ja muissa sakokeittona t.\nviinarohtona; ulkonaisesti hauteena perätaudissa, rauhaiskovettumissa,\nmaitopakoissa; lehdet tupakkana poltettuna hengenahdistajassa ja muissa\nrintavioissa. On kovin myrkyllinen kasvi ja vaarallinen tuntemattoman\nkäyttää. Oksesuola viinin ja potaskan kanssa paras apu myrkytyksissä.\n\n176. HYOSCYAMUS. Villikaali.\n\n1. H. niger. — Kukat perättömiä; lehdet pitkän puikeita, sepokantaisia,\nkulmikkaasti mutkat. liuskalaitaisia. — ☽ ☉ 7, 8. Kylätien. (E. —\nPe.) 1½ kyynärän pituinen, tahkea, pahanhajuinen kasvi; juuri suikea,\nmyrkyllinen, kuin muutkin osat; kukat likakeltaisia mustansinisellä\npohjalla ja suoniverkotuksella, harv. puhdas-keltaisia t. vaaleamaisia.\n\nMuist. Lehdistä keitetään sakennusta, joka monessa viassa on hyvin\ntehoisa lääke, mutta liiaksi nautittuna huumaava, myrkyllinen ja\nkuolettavaki. Sitä käytetään vetotaudin, jäsenkolotusten, virman,\nemätaudin, hammastaudin, kuivan yskän, reväisimen ja monen muun vian\nparanteeksi hyvin pienissä annoissa. Ulkonaisesti hauteina lehdet\nlievittävät ja vaimentavat kolotuksia. Siksi laitetaan myös villikaalin\nöljyä (oleum Hyoscyami) lehdistä, jos niitä lämpimässä paikassa\nliotetaan jossain rasvaisessa öljyssä, että voima niistä lähtee öljyyn.\n\n\n\n31 heimo. PERSONATÆ.\n\n\n1 parvi. Verbasceæ.\n\n177. VERBASCUM. Tulikukka.\n\n1. V. thapsus. Ukon tulikukka. — Lehdet pitkäjohteisia; nyhälaitaisia,\nvillakarvaisia, ylempähä suippoja; kukasto tiheä, tähkämäinen;\nkehäliuskat soikeita; palhot valkealienteitä, 2 m. paljasta, ponnet\nyhtä suuria. — ☽ 7, 8, kelt. k. Kuiv. paik. tav. (A. — K. St. — S.) 1—2\nkyynärän pit. vahva, lehtijohteista kulmikas varsi; lehdet 2—3 tuuman\nlevyisiä; kukatperättömiä, hyvälle hajahtavia. — V. Schraderi Koch.\n\nMuist. Kukat yskä- ja rinta-teeksi. Kukat ja lehdet keitteenä vatsa-\nja ulkotaudin paranteeksi. Myös ulkonaisesti lievittäviksi hauteiksi\najoksille ja keitteenä kurkun huuhteeksi, lavemangeiksi. Hiirten\nja rottain sanotaan karttavan niitä paikkoja, joissa tätä kasvia\nkuivaltaan säilytetään. Siemenet jauhettuna, maidon kanssa kokkareiksi\ntehtynä ja veteen viskattuna sanotaan huumaavan kalat, jotta taidetaan\nkäsin ottaa.\n\n2. V. nigrum. Kissan tulikukka. — Lehdet herttasoikeita, alta\nharmaanhöyteitä, johteettomia, alempana ruodikkaita; kukkaryhmäkkeet\nharsuja; palhot punasinertäviä, höyteisiä; ponnet yhtäsuuria. — ☽\n7, 8, kelt. k. Kuiv. paik. (T. — K. St. — 8.) 1—2 kyyn. pituisella,\nkynänpaksuisella, liereällä varrella, kuivaessa mustuvalla höyteellä.\nMuist. Käytettiin ennen lääkkeenä m. samoissa tiloissa kuin edellinenki.\n\n178. SCROPHULARIA. Syyläjuuri.\n\n1. S. nodosa. — Terä avosuinen; verholiuskat puikeita; lehdet\nherttapuikeita, suippoja, epätasaisesti jurasahaisia, kaljuja; varsi\n4-tahkoinen, kalju. — 2 7, 8, rusk. k. Tuor. paik., vesivierillä,\ntav. (E. — Pe.) 2—3 vaaksan pituinen, isolla kukkaröyhyllä,\n3-jakoisilla haarukoilla; lehdet leveällä, m. poikkipäisellä kannalla;\ntympeämäisellä hajulla, pahalla karvaalla maulla. Muist. Juurikeitettä\nmuinen käytettiin rauhaisvikain, riiden, kaulakupuin, peräputkamain\nja monen muun vian paranteeksi. Kiitettiin myös hyväksi vanhoissa\nmätähaavoissa. Norjassa nauttivat sitä teenä kurkkukipeissä, ja\nväkevällä keittoliemellä pestään rupisia sikoja.\n\n\n2 parvi. Antirrhineæ.\n\n179. LINARIA. Kannusruoho.\n\n1. L. vulgaris Mill. Iso kannusruoho. — Kukat tähkämäisesti, perät\npisakarvaisia; verho kalju, kannusta lyhempi; varsi pystössä\nerinäisillä, m. tasasoukilla, kaljuilla lehdillä. — ♃ 7, kelt. k. Kuiv.\npaik. (E. — Pe. Kv.) 2 vaaksan pituisella, tav. haarattomalla kaljulla,\nsinehtävällä varrella ja lehdillä, tuuman pituisilla kukilla; kannukset\npaljon: periä pidemmät. Maku tympeä, karvaanlainen. — Antirrhinum\nlinaria.\n\nMuist. Pöhö- ja keltataudissa vesittävän ja ulostuttavan voimansa\nvuoksi teenä; ulkonaisesti hauteena peräputkamissa. Tuoreeltaan maidon\nseassa sanotaan kuolettavan kärpäsiä; liiaksi nautittuna myrkyllinen\nihmisillenki.\n\n2. L. minor Desf. Vähä kannusruoho. — Koko kasvi tahkeakarvainen;\nkukat lehtihangassa t. harsuissa, lehtisissä tertuissa; verho kannusta\npidempi, perää lyhempi; lehdet suikulaisia, vuorottaisia, aliset\nvastakkaisia. — ☉ 6, 7, vaalean sinipunerv. k. Pelt., raunioilla (T.\nU.) Sormen, väl. vaaksan pituinen, tav. haarallisella varrella. —\nAntirrhinum minus.\n\n180. VERONICA. Tätyruoho, tädyke.\n\n† Kukkaterttu t. tähkä latvassa.\n\n1. V. longifolia. Pitkälehti-tädyke. — Yhdellä t. useammalla —\npitkäveteisellä tähkällä latvassa; lehdet 3, 4 (väl. vaan 2)\nkiehkuroittain, tyvekässuikeita, suippoja, päähän asti sahalaitaisia,\nerisuurilla t. toissahaisilla hampailla; verholiuskat selvästi\neripitkiä, suippoja. — ♃ 7, 8, sin. k. — ß maritima: lehdet pyöreällä\nl. poikkipäisellä kannalla, pitkillä, suipoilla hyvin erisuurilla\nhampailla. Tuoreilla vuorilaiteilla, jokivarsilla (T. — K. St. — Kv. L.\n— ß A. — Ke Pe — L.) Us. kyynärän pituinen ½—1 vaaksan pit. tähkällä, ¾\ntuuman levyisillä lehdillä.\n\n2. V. spicata. Tähkimys-tädyke. — Tähkä ed.; lehdet 2 (hyvin harv.\n3) vastattain, pitkänpuikeita, tav. lyhyillä m. yhdenmoisilla\nsahahampailla ei aivan kärkeen asti; verholiuskat m. tasapitkiä,\ntylpeitä. — ♃ 6, 7, sin. k. — ß hybrida: paljon järeämpi, lehdet\npitkänpuikeita pyöreähköllä kannalla, tylpeällä, ehytlaitaisella\nkärjellä, järeillä, tylpeillä, sahamaisilla nyhähampailla. Kuivilla,\npäivänalaisilla, mäkisillä paik. (A.) Vähän vaalahtava näöltään.\n\n3. V. alpina. Lapin tädyke. — Kukat tähkämäisenä terttuna; perät\nvaruksia lyhemmät; verholiuskat ripsilaitaisia; terä kellomainen;\nlehdet vastattaisia, pitkänpyöreitä t. soikeita; kota vastopuikea,\npoikkipäinen. — ♃ 7, 8, sinipunert. k. Tunt. laiteilla (L.) Tav. sormen\nkorkuinen, siemenöidessä pidempiki, kota pitkänomainen. Kasvi mustuu\nkuivaessa.\n\n4. V. serpyllifolia. Orvon tädyke. — Kukat tähkämäisenä terttuna;\nverho m. kalju; lehdet puikeita t. soikeita, tylpeitä, nyhälaitaisia,\nkaljuja; kota leveä, 2-kyhmyinen, kolopäinen, verhonpituinen. — ♃ 5—7,\nsinijuom. k. — ß borealis (Lest.): lehdet pyöreämpiä, kukat melk.\nselväsinisiä. Ahoilla, niit., pient. yl. (E. — P. — ß L.) (tunt.) Tav.\nsormenkorkuinen, karvaisilla, pituuttaan leveämmillä kotasilla, tyvellä\nlamovalla varrella; kukat vaaleansinisiä mustansinisillä viiruilla.\n\n†† Kukkatertut lehtihankaisia.\n\n5. V. officinalis. Rohtotädyke. — Varsi lamova, lienteä; kukat m.\nperättömiä tiheissä tähkämäisissä, pystöpäisissä tertuissa; lehdet\nsoikeita t. puikeita, sahalaitaisia. — ♃ 5, 6, sin. t. vaaleansin.\nk. Kuiv. mäkisillä ahoilla tav. (E. — Pe.) Lähes vaaksan korkuisilla\npystöhaaroilla; pikkusormen pit. tähkänteillä.\n\nMuist. Yskäteeksi ja myös kivitaudissa avullinen. Ennen vanhaan, kun\nvielä noitia löytyi, luultiin sen ne poistavan.\n\n6. V. chamaedrys. Nurmitädyke. — Varsi koheneva, kahden puolen\nvillakarvainen; kukat pitkäveteisillä perillä harvamaisena terttuna;\nverholiuskat suikeita; lehdet m. ruodittomia, puikeita hertahtavia,\nsyväsahaisia, epätasaisia. — ♃ 5, 6, sin. k. Niit, mets. tav. (A. — K.\n— St. — S.) Väl. parin vaaksan korkuinen, isoilla taivaankarvaisilla\nkukilla, valk. heteillä; lehdet alempana tois. lyhytruotisia.\n\nMuist. Samalla lääke-avulla kun ed.\n\n7. V. beccabunga. Ojatädyke. — Kalju; varsi koheneva; kukat ed. leveän\nsuikeilla verholiuskoilla; lehdet turpeita, puikeita t. pitkulaisia,\ntylpeitä, loivaan nyhäsahaisia, ruodikkaita. — ♃ 5—9, sin. k.\nHetepuroissa, ojissa (A. U. S.) Väl. parin vaaksan pit.; m. pyöreillä\nsuipohkoilla lehdillä. Muist. Hyvä keväillä salatiksi; lääkkeenä veren\nselvittävä, kerpukkia vasten.\n\n8. V. anagallis. Konnan tädyke. — Varsi pystössä; tertut monikukkaisia\nsiirottavilla erinäisillä perillä; lehdet leveän-suikeita, vähän\nsepokantaisia, harvaan hienosahaisia; kodat palleroisia, päästä\nepäkoloisia: — ☉ ☽ 6, 7, sin. t. punerv. k. Rant., ojissa (S.) ½—1\ntuuman levyisillä, 2—4:n pituisilla lehdillä; kukkatertut tav.\nkaksitellen vastattain; kukat vaaleampia k. ed., punertavajuomuisia.\n\n9. V. scutellata. Luhtatädyke. — Varsi veltto; tertut harvakukkaisia,\nerikukat ulospäisillä perillä; lehdet ruodittomia, m. tasasoukkia,\nehytlaitaisia t. vastasukaisilla nyhähampailla; kota pituuttaan\nleveämpi, syväkoloinen päästä. — 5—7, siniviiruis. k. — ß villosa:\nkarvainen. Vet. paik. tav. (A. — K. — St. — S. L. — ß U. — K. — St. —\nKv.) Sormenkork. 1—2 linjan levyisillä. 1—2 tuuman pituisilla, väl. m.\nsuikeilla lehdillä; tertut tav. yksitellen, vuorottain lehtihangassa.\n\n††† Kukat yksitellen lehtihangassa.\n\n10. V. arvensis. Käen tädyke. — Varsi m. pystössä; perät hyvin lyhyet\nsuikeilla varuksilla; lehdet puikeita poikkipäisellä kannalla,\nharvasahaisia, ainoastaan alimmaiset lyhytruotisia. — ☉ 4, 5,\nvaaleansin. k. Kuiv. paik., pelt. tav. (A. — K. — St. — S.) Tuskin\nvaaksan korkuinen pienoisilla, verhoa lyhemmillä kukkaterillä.\n\n11. V. verna. Kevätädyke. — Varsi ja haarat pystöisiä; kukat\nperättömiä, suikulaisella varuksella; lehdet 5 t. 3-liuskaisia,\nalimmaiset puikeita, liuskattomia. — ☉ 4, 5, sin. k. Kuiv. paik. tav.\n(A. — K. — St. — Kp.) Lop. 5—6 tuuman pit. ja haarainen; lehdet m.\npaljaita, varsi ja varukset hienokarvaisia; kukat hyvin pieniä, paljon\nverhoa lyhemmät.\n\n12. V. agrestis. Peltotädyke. — Vehreä ja karvainen; perät lehtien\npituisia t. lyhemmät; verholiuskat tylppäsoikeita, epäsuonisia,\npäältäpuolen karvaisia; lehdet herttamaisia t. puikeita, sahalaitaisia;\nkota pyöreähkö syvillä pesänvälisillä pykälillä. — ☉ 5—9.\nViljelömailla, erittäinki ylävämmillä, tav. (A. — H. Pe.) Us. parin\nvaaksan pit. rento varsi, heteet torven alalaidasta, kota harvoilla\npisakarvoilla, kukat milloin sinisiä, milloin vaaleanpunertavia t.\nvalkeita.\n\n13. V. hederifolia. Maatädyke. — Lamova; perät lehden pituisia;\nverholiuskat suippoherttaisia; lehdet pyöreäherttaisia, 3—5:llä\nloivalla liuskalla, kärkiliuska iso, ehytlaitainen. — ☉ 5, 6,\nvaaleansin. k. Kuiv. pelt. harv. (A. T.) Vaaksan pit.; isoilla\nmaljamaisilla siemenillä, 4 tav. kodassa.\n\n181. LIMOSELLA. Suoyrtti.\n\n1. L. aguatica. — ♃ 7, 8, valk. t. punert. k. Rant., lätäiköissä (E.\n— P.) Lehdet tav. soikeita pitkäveteisillä ruodeilla, kukat tav.\nyksinäisillä juuresta lähtevillä perillä.\n\n\n3 parvi. Rhinanthaceæ.\n\n182. CASTILLEJA. Kastilja.\n\n1. C. pallida Kunth. — Kukasto tiheä, lehtinen, tähkämäinen; ylihuuli\n2—3:n alahuulen pituinen; verholiuskat torven, väl. koko teränki\npituiset; lehdet vuorottaisia, suikulaisia; varukset pitkän suikeita,\nm. kololaitaisia, lähes: kukan pituiset. — Pun. k. Tunt. (Lv.) Us. 2\nvaaksan pit.; vaalean-keltaisilla, väl. punervilla varuslehdillä. —\nBartsia.\n\n183. BARTSIA. Punakko.\n\n1. B. alpina. — Lehdet puikeita, tylppäsahaisia; kukat ylimmäisissä\nlehtihangoissa. — ♃ 6, 7, punasinerv. k. Soissa, etenki tunt. (L.)\nParin vaaksan pit., haarattomalla, kuivaessa mustuvalla varrella,\npuolen tuuman levyisillä lehdillä.\n\n184. ODONTITES Reich. Sänkiö.\n\n1. O. rubra Pers. Peltosänkiö. — Lehdet suikulaisia t. tasasoukkia,\nylempänä vuorottaisia varuksina; kukat yksipuolisissa tertuissa,\nvarusten pituisia t. lyhempiä. — ☉ 7, 8, pun. k. Pelt. (A. — K. St. —\nKp.) Vaaksan pit. — Euphrasia odontites. Bartsia odont. Sm.\n\n2. O. littoralis Fr. Rantasänkiö. — Varsi haaraton t. harvoilla\npiukoilla haaroilla; pystöterttuinen; lehdet suikeita; yliset kukat\npidemmät varuksia. — ☉ 6, 7, pun. k. Merenrant. (A. — U. St. — P.)\nLehdet möyheähköitä. On kuin edell. lajin toisinto. — Euphrasia Fr.\n\n185. EUPHRASIA. Silmäruoho.\n\n1. E. officinalis. Isompi silmäruoho. — Varsi haaraton t. ulospäisillä\nhaaroilla; lehdet puikeita, sahalaitaisia; kota lanttopäinen. — ☉ 6—8.\nAhoilla, niittutöyr. tav. (E. — P. Lv.) Tav. syrjäkämmenen pituinen,\nkukat sinertäviä t. vaalahtavia keltaisella nielulla. Kasvaa lihavissa\npaikoissa isoksi ja lehdet leveämmiksi.\n\nMuist. Puserrettua mehua käytettiin ennen moninaisten silmävikain\nparanteeksi. Myös nautittiin sitä sisällisestiki viinissä liotettuna\nlääkeviinana, t. vedessä teenä ei ainoasti silmäkipeisiin, vaan\nkeltatautiinki. Maku sillä on vähä kitkerä, jumova.\n\n2. E. parviflora Fr. Vähä silmäruoho. — Varsi ja lehdet ed.; kota\npyöreän-soukka päästä. — ☉ 6—8. Ahoilla j.m. (Kv. Lv.) Tuskin\nedellisestä eroava, jos ei pienemmillä kukilla, paljaammalla nielulla,\npuikeammilla varuksilla ja lyhemmällä (torven pituisella) alahuulella.\n\n186. RHINANTHUS. Laukku.\n\n1. R. major Ehrh. Ketolaukku. — Varukset vaaleankeltaisia (ei\nvehreitä), ylimmäiset syväsahaisia oramaisilla hampailla; terän\nylihuulen etuhampaat erivärisiä, puikeita; torvi kaarehtavasti ylös\nkäyrä; varsi pilkkuinen. — ☉ 6, 7, kelt. k. Niit. ja kedoilla, yl. (E.\n— P. Lv.) Parin vaaksan pit., lehdet pitkänsuikeita l. tasasoukkia,\nsahalaitaisia, ruodittomia. — R. crista galli ⍺.\n\n2. R. minor Ehrh. Arolaukku. — Varukset vehreitä, nirkkosahaisia;\nterähuulen hampaat puikeita, torvi suora; varsi pilkuton. — ☉ 6, 7,\nkelt. k. Aroniit. tav. (E. — Lv.) Pienempi edellistä ja tummempi\nkarvaltaan. — R. crista galli ß.\n\n187. SCEPTRUM Rudb. Valtikka.\n\n1. S. carolinum Rudh. — Kukat 3—4 kiehkuroittain, yhtenä, välikköisenä\ntähkänä; lehdet parihalkoisia, tylpeitä, koloja nyhälaitaisilla\nliuskoilla; varsi haaraton, m. lehdetön. — ♃ 7, 8. Soissa, vet.\nniit. harv. (U. S. P. — Lv.) ½—1 kyynärän pituinen; kukat päälle\ntuuman pituisia, vaaleankeltaisia, punapäisillä huulilla; pikkusormen\npaksuisella varrella, syrjäkämmenen pituisilla maalehdillä,\nkolminaisilla ehytlaitaisilla kiehkura-varuksilla. — Pedicularis\nsceptrum carolinum.\n\nMuist. Paikoin käyttävät survotuita siemeniä hammastaudin hauteeksi.\n\n188. PEDICULARIS. Kuusio.\n\n† Terän ylihuuli poikkipäinen t. 2-liuskainen.\n\n1. P. palustris. Suokuusio. — Ylihuuli alahuulen pituinen,\npoikkipäinen, kahdella nirkolla liuskalla; lehdet parijakoisia; varsi\nhaaraton t. latvaan asti haarova. — ♃ 6; 7, pun. harv. valk. k. Vet.\nniit. tav. (E. — L.) 1—2 vaaksan pit., pystöllä varrella ja haaroilla,\nylihuuli vähän tummempi muuta kukkaa.\n\nMuist. Tukehuttaa muut kasvit ympärillään ja syytetään heinän seassa\nsaattavan tautia elukoille, verivirtsan sarviraavaille, vesipöhön\nlampaille.\n\n2. P. lapponica. Lapin kuusio. — Ylihuuli alahuulen pituinen ja\neteenpäin soukistunut pitkäksi kaksiliuskaiseksi kärsäksi; lehdet,\nparihalkoisia; liuskat emälehden pituiset; varsi haaraton lyhyellä\ntähkällä ja m. ulospäisillä erikukilla. — ♃ 7, 8, kelt. k. Tanturilait.\n(L. Lv.) Vaaksan pit., väl. 2—5:lla erivarrella samasta juuresta.\n\n3. P. sudetica Willd. Tunturikuusio. — Ylihuuli tylpeä, kolopäinen,\n2-hampainen; lehdet syvään parihalkoisia soukilla, epätasaisesti\nhampaisilla liuskoilla; varsi haaraton. — ♃ 7, 8, pun. Tunturiseut.\n(Lv.) Syrjäkämmenen pit., 1—1½ tuum. pituisella tiheällä tähkällä,\n5-liuskaisella, ylihuulta lyhemmällä alahuulella, sivuliuskat\nhampaallisia.\n\n†† Terän ylihuuli kokonainen.\n\n4. P. verticillata. Ristikuusio. — Terän ylihuuli töppäpäinen; lehdet\nparihalkoisia, 4-säteisiä, pitkulaisilla tylppähampaisilla liuskoilla;\nvarsi haaraton. — ♃ 7, 8, pun. k. Tunturiseut. (Lv.) Vaaksan pit., väl.\nuseammalla yhteisjuurisella varrella, viisihampaisella höyteisellä\nverholla, tiheällä tähkämykeröllä latvassa.\n\n5. P. flammea. Rusokuusio. — Kukat pystöisiä tiheässä tähkässä; verho\n5-liuskainen, kalju; ylihuuli suora, tylppäsuinen emin ympärillä;\nlehdet parijakoisia vastasukaisilla liuskoilla. — ♃ 7. Kork. tunt.\nharv. (L.) Sormenkorkuinen, kukat ruskeankellerviä N mustanpunaisella\nylähuulella.\n\n6. P. hirsuta. Lumikuusio. — Kukat pystöisiä tiheässä tähkässä; verho\n5-hampainen ohuella valkealla villalla; ylihuuli pitkäveteinen,\nedeskäyrähkö, tylpeä; lehdet parihalkoisia leveämmällä emälehdellä,\nlyhyillä, vähän myötäsukaisilla liuskoilla. — ♃ 6; 7, pun. k. Kork.\ntunt. harv. (L) ½—1 vaaksan pit., tav. useammalla varrella, litteillä\nruodeilla, koko kasvi ylempänä vulkeahöytyinen; lehtiliuskat ei\ntaaskääntöisiä.\n\n189. MELAMPYRUM. Maitikka.\n\n1. M. cristatum. Ketomaitikka. — Kukat nelikantaisena, tiheänä,\nhuippenevana tähkänä herttamaisilla, poimutuilla, liuskahampaisilla\nverhoilla. — ☉ 7. Niittutöyr. (A. T.) Tuskin parin vaaksan pit.,\ntasasoukilla ehytlaitaisilla lehdillä, varukset ruosteenpunaisia, kukat\npunaisia, keltasuisia.\n\n2. M. arvense. Peltomaitikka. — Kukat pitkulaisessa, ei erittäin\ntiheässä tähkässä; varukset suikeita, pariliuskaisia; verhot\nkarheamaisia. — ☉ 7. Pelt. ja peltoniit. (T.) Parin vaaksan pit.,\nhaaraisella varrella, suikeilla eheillä lehdillä, nisunjyvän\nmuotoisilla siemenillä; kukat ja varukset punaisia valkealla\nkeskirenkaalla ja keltaisella pilkulla alahuulen tyvessä.\n\nMuist. Haittava rikkaruoho pelloilla.\n\n3. M. nemorosum. Lehtomaitikka. — Kukat harseana tähkänä; varukset\nherttamaisia, “suippoja, nirkkohampaisia; verhot valkea- villaisia.\n— ☉ 6, 7. Leht. niittumets. (A. — K.) Väl. polven korkuinen\nlehtihankaisilla, toispuolisilla kukilla, punasinertävillä valkeilla\nvaruksilla, ruskeankellervillä kukilla. Muist. Lehmät tästä ruohosta\nlypsävät runsaasti väkevää maitoa.\n\n4. M. pratense. Niittumaitikka. — Kukat ylemmissä lehtihangoissa\nyksitellen ja yhdellä puolella; suoraan esiintyvän huulen sulkema terä\nkolmea pidempi kun kalju verho. — ☉ 7, 8, vaaleankelt. k. Metsäniit.\ntav. (E. — P.) Parin vaaksan kork. yleensä vehreä paitsi kukat;\nkukkalehdet tyveltä 2—5:lla hampaalla, terän valkea torvi kuin kukatki\n½ tuuman pituisia.\n\nMuist. Yhtä hyvä maidon lisäävä ruoko k. ed.\n\n5. M. sylvaticum. Salomaitikka. — Kukat ed.; terä ei erittäin\npidempi kaljua verhoa, avosuinen alaspäisellä huulella. — ☉ 7,8,\nruskeankellerv. k. Metsäniit. tav. (E. — L.) Parin vaaksainen, 2—5\nlinjan levyisillä lehdillä: kukat puolta pienemmät k. ed.\n\n\n4 parvi. Orobancheæ.\n\n190. LATHRZA. Suomukka.\n\n1. L. sguamaria. — Varsi haaraton; kukat yksipuolisessa nuokahtavassa\ntertussa; alahuuli 3-liuskainen. — ♃ 4, 5, tummanpun. k. Varj.\nkalliojuur. harv. (A.) Väl. vaaksan pit., koko maanpäällinen kasvi\nvaaleanpunainen, lehdetön, suomukas, maan-alainen osa valkea, haarakas,\npaksuilla tahkulaisilla suomuilla.\n\nMuist. Käytettiin muinen hauteeksi loukkauksille ja sisällisesti\nverijuoksuin asettamiseksi.\n\n\n\n32 heimo. LENTIBULARIEÆ.\n\n191. UTRICULARIA. Vesiherne.\n\n1. U. vulgaris. Iso vesiherne. — Lehdet parijakoisia hapsimaisilla\nhaaroilla, rakollisilla liuskoilla; terän ylihuuli tuskin pidempi\nkun alahuulen lakkimaisesti pullea kanta; kannus keilamainen,\nulostyvinen. — ♃ 7, 8, ruskeankellerv. k. Vesi-ojissa j.n.e. (E. — P.)\nUs. parin vaaksan pituinen, varsi maksan karvainen, tav. 6:lla lähes\ntuumanlevyisillä kukilla, hampunsiemenen kokoisilla vedenalaisilla\nrakoilla lehdissä, herneen kokoisilla kodilla; heteet yhtyneitä.\n\n2. U. intermedia Hayn. Keski vesiherne. — Lehdet ed.m. toishaaraisilla\nliuskoilla, rakot m. paljailla rönsyillä; terän ylihuuli m. kahta\npidempi kun alahuulen kanta; kannus keilamainen, vapaa, myötäinen.\n— ♃ 7, 8, vaaleankelt. k. Ves. soilla (E. — P.) Puoltaan pienempi\nedellistä, tav. 4-kukkainen, nauriin siemenen kokoisilla rakoilla,\npienen herneen kokoisella kodalla.\n\n3. U. minor. Vähä vesiherne. — Kannus teräväkouruinen, pituudellaan\nkiinni terässä; alahuuli pitkänpyöreä taaskääntöisellä laiteella. — ♃\n7, vaaleankelt. k. Vesi-ojissa (E. — P.) Sormenkorkuinen pienoisilla\nlehtirakoilla ja kodilla, parin linjan levyisillä kukilla.\n\n192. PINGUICULA. Yökönlehti.\n\n1. P. vulgaris. Tavallinen yökönlehti. — Kannus m. tasapaksu,\noramainen, m. terän pituinen; teräliuskat erisuuria, eheitä,\npyöreähköitä; lehdet soikeita. — ♃ 5—7, sin. k. Tuor. paik. (A. Kp. P.\n— Lv.) Sormenkorkuinen, varsi hyvin hienokarvainen.\n\nMuist. Lehdet lypsyhaalean maidon sekaan pantuna muuttavat sen\nmuutamain päiväin perästä venykkäpiimäksi, josta sitte yksi\nlusikallinen on kylliksi sitkistämään muunki maidon samanlaiseksi.\nSillä tavoin taidetaan venykkäpiimää halki vuoden pitää. Keitetty\nja kuorittu maito sanotaan yökönlehdellä saatavan kauvemmin\npilaumattomaksi. Lehtimehua käytetään voiteeksi lehmäin nisähaavoille,\ntaikka liotetaan lehtiä sitä varten liinöljyssä. Lasten päistä\nsanotaan saman voiteen tahi lehtikeitteen täit karkottavan, ja hiukset\nkeltaavan. Tämä kasvi osottaa kylmää kohtaa maasta.\n\n2. P. alpina. Valkea yökönlehti. — Kannus keilamainen, käyrä, terää\nlyhempi; varsi kalju. — ♃ 6, 7, valk. k. Tuor. tunturipaik. (L. Lv.)\nSormenkorkuinen 1—2:lla keltaisella paikulla kukan alahuulessa. — P.\nflavescens Flörke.\n\nMuist. Yksi voima k. ed.\n\n3. P. villosa. Höyteä yökönlehti. — Kannus suora, oramainen, varren\nkoukistuksen vuoksi lähellä kukkaa taaspäinen; lehdet pyöreähköitä. —\n♃ 7, sin. k. Tunturiseut. (L.) Paljon pienempi edellisiä, ei kun 1½\ntuuman korkuinen, 3 linjan kokoisilla ontevilla lehdillä, viiruisella\nlitteähköllä terällä.\n\n\n\n33 heimo. PRIMULACEÆ.\n\n\n1 parvi. Rotaceæ.\n\n193. LYSIMACHIA. Alpi.\n\n1. L. vulgaris. Ranta-alpi. — Varsi pystöinen latvaisella kukkaröyhyllä\ntahi tertulla; lehdet suikeita, 2—4 kiehkuroittain. — ♃ 7, 8, kelt. k.\nRant. tav. (E. — P.) Kyynärän pit., tav. useampi-kukkaisilla perillä\nlatvassa ja ylemmissä lehtihangoissa.\n\nMuist. Keltapaineeksi avullinen.\n\n2. L. numularia. Luhta-alpi. — Varsi suikertava, kalju, yksinäisillä\nkukilla lehtihangassa; verholiuskat m. herttamaisia; lehdet\nvastakkaisia, pyöreähköitä. — ♃ 7, kelt. k. Luhtaisilla rantaniit.\n(A.) Parin vaaksan pit., 4-kantaisella litteällä varrella, vähän\nnirkkopäisillä lehdillä, litteähköillä, isomaisilla kukilla,\nlehdenpituisilla perillä.\n\n194. NAUMBURGIA Mönch. Vesialpi.\n\n1. N. thyrsiflora Reich. — Varsi pystössä; kukat peräkkäitä tiheässä\nliereässä tertussa suikeitten lehtien hangassa. — ♃ 7, kelt. k. Vedessä\n(E. — P.) 2-vaaksainen, vastakkaisilla kukkatertuilla keskikohdalla\nvartta, lehdet kannasta leveämpiä, verhoja teräliuskat emää ja heteitä\npidemmät.\n\n195. TRIENTALIS. Metsätähti.\n\n1. T. europaea. — Lehdet suikeita. — ♃ 5, 6, valk. k. Mets.\nkatajikoissa, yl. (E. — L.) Sormenkorkuinen; varsi 1—2-kukkainen;\nlehdet alempana puuttuvia tahi pieniä, vuorottaisia, ylimmäiset\nsäteikössä.\n\n196. GLAUX. Rannikki.\n\n1. G. maritima. — Varsi pystö; lehdet puikeita tahi pitkulaisia,\nvastattaisia; kukat perättöminä lehtien hangassa. — ♃ 7, 8, pun. k.\nMerenrant. tav. (A. — Ke. P.) Sormenkorkuinen, kellomaisilla kukilla\nkeskikohdasta latvaan asti.\n\n197. SAMOLUS. Punka.\n\n1. S. Valerandi. — Varsi pystö kukkatertuilla latvassa; perät\nvaruksella keskikohdassa; lehdet lapiomaisia. — ☉ 7, 8, valk. k.\nMerenrant. harv. (U) 1—2 vaaksan pit., ylensä kalju, mehevähkö, ½\ntuuman levyisillä lehdillä, kukat pienoisia, alempana lehtihangassa.\n\n\n2 parvi. Precieæ.\n\n198. PRIMULA. Esikkö.\n\n1. P. officinalis Jacg. Kelta-esikkö. — Kukkasarjake pitkäveteisellä\nvarrella; terä laajenevalla mielulla, laide syvään onteva; verholiuskat\nsuippopuikeita; lehdet puikeita, soukkajohteisia, epäkohtaisesti\nnyhälaitaisia, kurtturösöisiä, hieno-untuvaisia, alta vaaleampia. — ♃\n4, 8, kauniin kelt. k. ö Niit., laks. (A. — K. Pe. P.) Vaaksan pit.,\nhyvänhajuisilla kukilla ja anikselle hajahtavalla juurella, lehdet\ntuuman levyisiä, verho päälle ½ tuuman pituinen. — P. veris.\n\nMuist. Kukat viinan rohdoksi hyviä. Myös kiitetään niistä sokurin ja\nsitruunan kanssa vedessä käyttämällä maukasta viiniä saatavan, juuri\nparantaa juomisen maulleen, lehdet keväällä kelpaavat salatiksi.\n\n2. P. farinosa. Punerva esikkö. — Sarjake monikukkainen, terä\nsoukkanieluinen; verho soikea pitkulaisilla, tasasoukilla, tylpeillä,\nm. torvenpituisilla hampailla; teräliuskat leveitä, vastoherttaisia;\nlehdet pitkulaisia t. vastopuikeita, kaljuja, alta samoin kuin\nverholiuskatki tav. jauhoisia. — ♃ 5, 6, punasinert. k. Alankoniit. (A.\nT. P.) Vaaksan pit., pienemmillä lehdillä ja verhoilla k. ed.\n\n3. P. stricta Horn. Sinervä esikkö. — Sarjake monikukkainen; verho\nm. munapyöreä soikeilla liuskoilla, lyhemmät terän soukkanieluista\ntorvea; lehdet pitkulaisia, hienohampaisia, lyhytruotisia jauhottomia\nkuin verholiuskatki; teräliuskat nalkkimaisesti vastoherttaisia. — ♃\n6, 7, sinikiuht. k. — ß glabrescens F. Nyl. lehdet pidempiruotisia,\nverhon hampaat leveämpiä. Tuor. tunturitien. niit. (P. — Lv. — ß Lv.)\nVarsi tav. pidempi ja kiiltävästi tumman vehreä, mutta harvemmilla ja\npienemmillä kukilla, soukemmilla teräliuskoilla ja lyhemmällä verholla\nk. ed. — farinosa ß Wg.\n\n4. P. finmarchica Jacg. Pohjan esikkö. — Sarjake 1—3-kukkainen; verho\nm. samanpituinen kuin terän soukkanieluinen torvi; lehdet puikeita —\nsoikeita, ehytlaitaisia, kaljuja, pitkäveteisellä hoikalla ruodilla.\n— ♃ 7, 8, sinikiuht. k. Rantaniit. harv. (Pe. — Lv.) Sormenkorkuinen,\nkukat isompia, kun 2:lla edellisellä lajilla ( ½ tuuman levyisiä),\nharv. 3:a useammat. — P. sibrica ß Rupr. P. integrifol. Gunn. P.\nnorvegica Retz.\n\n199. ANDROSACE. Nukki.\n\n1. A. septentrionalis. — Verho kalju, särmikäs, ei varsin\nterän pituinen; sarjavarukset periä lyhemmät; lehdet suikeita,\nhienohampaisia, m. kaljuja; varsi lieminkäinen. — ☽ 5, 6, valk. k.\nYläisillä hietamailla, harv. (Ke) ½—1 vaaksainen, maalehtisäteikkö\ntuuman levyinen tahi runsaammin, 1-tahi useampivartinen, eriperät\nsarjakkeessa lähes tuuman pituisia.\n\n\n\n34 heimo. PLANTAGINEÆ.\n\n200. PLANTAGO. Ratamo.\n\n1. P. major. Tie-ratamo. — Tähkä tihukukkainen, liereä; kodat\nmonisiemenisiä; aluslehdet puikeamaisia, hammaslaitaisia, kaljuja\nepälieminkäisiä ruodikkaita, tav. 7-suonisia; varsi liereä,\nepäjuomuinen. — ♃ ☉ 7, 8. Teillä, pelt., rant. tav. (E. — P. Lv.) 1\ntuuman mutta väl. 2 ja 3:n: vaaksanki korkuinen, pitkällä tasapaksulla\ntähkällä, ruskeilla ponsilla, lehdettömällä varrella.\n\nMuist. Lehdet avullisia haavain paranteeksi ulkonaisesti, sisällisesti\nkeitteenä verijuoksuin, ulko- ja punataudin asettamiseksi, kurkun\nhuuhteeksi, siemenet vatsanvahvisteeksi, juuri hammastaudin lääkkeeksi.\n\n2. P. media. Nurmiratamo. — Tähkä pitkulainen, lop. liereä, hyvin\ntihukukkainen; kodat 2—4-siemenisiä; lehdet (tyvellä) puikeita,\nhöyteitä, tav. 5-suonisia, ruodittomia; varsi. ed. — ♃ 6, 7. Maaniit.\ntav. (A. — K. St. S.) Epäpitkä varsi monin kerroin lehtiä pidempi,\ntähkä runsaan tuuman pituinen, pikkusormen paksuinen, vaaleanpunainen,\nhyvänhajuinen; ponnet m. valkeita.\n\nMuist. Käyt. k. ed.. Juurikeitteellä sanotaan: keväthorkkia\n(vilutauteja) ja muitaki kuumetauteja parannetuksi.\n\n3. P. lanceolata. Piennar-ratamo. — Tähkä pallo- tahi munapyöreä;\nkodat 2-siemenisiä; lehdet suikeita, harvaan nyhähampaisia, suippoja,\nruodikkaita; varrento särmikäs, uurtoinen. — ♃ 5 7. Kuiv. paik. tav.\n(A. — K. H. S.) Lyhyillä, harmaanpunertavilla tähkillä, m. valkeilla\nponsilla.\n\nMuist. Edellisten laatuinen voimaltaan. Siemenistä saadaan hyvää jälää,\njota sekoitetaan silmärohtoihin ja muihin sisäänotto-lääkkeisiin\nvatsureissa, kusetinvioissa, kuin myös kurkkuhuuhteisiin.\n\n4. P. maritima. Meriratamo. — Tähkä pitkä; liereä kaljuilla\nverhonpituisilla varuksilla; kodat tav. 2-siemenisiä; lehdet möyheitä,\ntasasoukkia, kaljuja, kourumaisia; varrento liereä. — ♃ 7. Merenrant.\n(A. — U. Pe. — L.) Kellertävällä tähkällä, lehdet rihmasoukkia —\nkynänpaksuisia, 1—5-suonisia, kannalta tav. karvaisia, ponnet keltaisia.\n\nMuist. Kaaliruuiksi keväillä sopiva.\n\n201. LITTORELLA. Raani.\n\n1. L. lacustris. — Kukat erineuvoisia; lehdet ylöspäisiä, liereitä,\noramaisia, ynnä 1-kukkaisten peräin kanssa juuresta lähteviä. — ♃ 6—8.\nJärvien ja jokien hietarannoilla osiksi vedessä, harv. (T.) Pikkusormen\npituisilla lehdillä, hedekukka 1—2 tuuman pituisella perällä ja sen\nympärillä tav. 5 perätöntä emäkukkaa samassa lehtihangassa, ponnet\nkeltaisia.\n\n\n\n35 heimo. PLUMBAGINEÆ.\n\n202. ARMERIA. Ruohoneilikka.\n\n1. A. elongata Koch. Nurmineilikka. — Vana kalju; lehdet heinämäisiä,\ntav. ripsilaitaisia; kehdon ulkomaiset suomut orakärkisiä. — ♃ 6,\n7, vaaleanpun. k. Rantamaisilla kuiv. niit. (T:-U.) Väl. parin:\nvaaksainen, lehdet rihmamaisia, 1-suonisia, kehdosta perän ympäri\nalasjuoksevalla lyhyellä erivärisellä tuppikääreellä. — A. vulgaris\nWilld. Statice armeria.\n\n2. A. arctica Rupr. Lapin neilikka. — Lehdet kaljuja, ainoastaan\nkannalta ripsisiä; kehtosuomut pyöreän-soikeita, harvat ulkomaisista\ntoisinaan puikeita ja suippoja; muuten k. ed. Merenrantamailla: (Lv.) —\nA. vulgaris arctica Cham.\n\n\n\n36 heimo. CORNEÆ.\n\n203. CORNUS. Kanukka.\n\n1. C. sanguinea. Pensaskanukka. — Suoraja kaljuhaarainen pensaskasvi;\nkukat varuksettomia litteissä huiskilomaisissa röyhyissä; lehdet\npuikeita, molemmin puolin vehreitä. — ♄ 6, 7, valk. k. Leht. harv. (A.)\nParin kyynärän kork., punertavalla kuorella haaroissa, mustansinisillä\nluu-marjoilla.\n\nMuist. Puu-aine kovaa ja kaunista, pieniin nikkaruksiin hyvin\notollinen. Kasvia sopii viljellä pensas-aidoiksi.\n\n2. C. suecica. Ruohokanukka. — Ruohokasvi; kukkasarjake paljon lyhempi\nkun sen 4 nirkkopuikeata, valkeata varuslehteä; lehdet ruodittomia,\npuikeita, suonikkaita. — ♃ 6, 7. Kost. paik. rant. (A. — Ke. Pe. — Lv.)\nVaaksan pit., yksinäisellä varrella, ylemmyyttään isommilla lehdillä,\npienillä yhdiskukkain tapaisilla mustanpunaisilla sarjakukilla, ½\ntuuman pituisilla, valkeilla terämäisillä varuslehdillä, punaisilla\npuolamaisilla marjoilla ryhmäkkeessä.\n\nMuist. Marjat äiteliä. Muutamat sekoittavat lehtiä tupakkiin.\n\n\n\n37 heimo. UMBELLIFERÆ (sarjakasveja).\n\n\n1 parvi. Campylospermæ (uurtoliitteisiä).\n\n204. CONIUM. Katko.\n\n1. C. maculatum. — Lehdet kolmis-parittaisia; sarjukkain varuslehdet\ntyvekäs-suikeita, sarjukkaa lyhemmät. — ☽ 7, valk. k. Kuiv. paik.,\npelt. (A. — Ke. St.) 1½—2 kyynäräinen, huumaavalla hajulla,\nruostepilkkuisella varrella.\n\nMuist. — Kiitetään avulliseksi rauhaiskovettumissa, pahoissa haavoissa,\nvetotaudeissa keittosakona, jauhoina, laastarina j.n.e. On myrkyllinen\nja sentähden taitamattoman kartettava.\n\n205. MYRRHIS Scop. Saksankirveli.\n\n1. M. odorata Scop. — Yleensä lauhakarvainen; lehdet kolmisparittaisia,\npäätöliuskat sahalaitaisia. — ♃ 6—8, valk. k. Vilj. harv. (A. — U.\nH.) 1—2-kyynäräinen, väkevänhajuisilla lehdillä, liereällä, aniksen\nmakuisella varrella, tuuman pituisilla, lop. mustilla siemenillä. —\nScandix. Muist. — Juurella ja ruoholla maustetaan ruokia. Myös ovat\nne lievittäviä, rintataudeissa ja tupakan seassa ahdashenkisille\nhyödyllisiä. Lehmille lisää tämä ruoho maitoa. Paikoin sitä käytetään\nkeltapaineeksi.\n\n206. CHÆROPHYLLUM. Koiranputki.\n\n1. C. Prescotii DC. — Varsi alempata vastakarvainen, ylempätä kalju,\njuovikas, nivelten alta tursea; lehdet kolmittain toisparittaisia,\ntasasoukilla, suikeilla, pykälälaitaisilla liuskoilla. — ♃ 6, 7, valk.\nk. Merenrant. (Lv.) Sarjukkavarukset tyvekäs-suikeita, nirkkoja,\nkaljuja. — C. bulbosum Falk.\n\n207. ANTHRISCUS Pers. Metsäkirveli.\n\n1. A. sylvestris Hoffm. — Varsi uurtoinen, alempata lieminkäinen,\nylempätä kalju, peräkkäillä sarjoilla latvassa; lehdet tois-,\nkolmisparittaisia, lehdykät ulospäisillä ruodeilla ja parihalkoisesti\nkololiuskaisia. — ♃ 6, 7, valk. k. Vilj., leht. tav. (E. — Lv.) 1—1½,\nkyynäräinen, siemenet kiiltäviä. — Scandix anthr. Cerefolium Bess.\nChrophyllum Wg.\n\nMuist. Keitesakoa on hyvällä onnella käytetty vanhain pahatautisten ja\nriisivikain paranteeksi, erittäinki nälkäpiteen kanssa. Kukat ennen\npuhkeamista otettuna painavat alunoidun vaatteen keltaiseksi.\n\n\n2 parvi. Orthospermæ (tasaliitteisiä).\n\n208. LASERPITIUM. Karvasruoho.\n\n1. L. latifolium. — Yleensä kaljuhko, isolla sarjalla ja m.\nhapsimaisilla varuksilla; lehdykät vinoherttaisia, tylpeitä,\nnirkkosahaisia harv. kololaitaisia; siemenen sulitetut harjut kiheriä.\n— ♃ 7, 8, valk. k. Metsäniit. laks. (A.) Parin kyynäräinen, sinehtävä,\nlehdykät tuuman, sarjat lähes vaaksan levyisiä.\n\nMuist. —Vatsanvahvistava juuri avullinen horkissa ja muissa vioissa,\nvarsinkin eläinten taudeissa.\n\n209. HERACLEUM. Ukonputki.\n\n1. H. sibiricum. — Kalsea; sarjan laitakukat ei erittäin muita\nisommat; lehdet tois-, kolmisparittaisia; lehdykät parijakoisia t.\nsyväkoloisia soikeilla t. tasasoukilla isosahaisilla, hampaisilla, tahi\nm. ehytlaitaisilla liuskoilla. — ☽ 7, 8, vehreän t. vaaleankellerv.\nk. Niit. tav. (E. — Pe. Lv.) Isompia sarjakasveja; terälehdet tav.\nvastoherttaisia; lehtiliuskat us. tuumaa leveämmät, varsi juovikas tahi\nsärmikäs, sormea paksumpi, sarjat kämmenen levyisiä. — H. sphondylium.\n\nMuist. Käytetään paikoin punatautia vasten. Puolassa laitetaan\nsiemenistä ja lehdistä jästin kanssa juomista. Kamtshatkassa syödään\nvarsi kuorittuna paloitettuna ja kuivattuna. Venäjällä paikoin varresta\npoltetaan viinaa. Varren päälimmäinen kuorihitu on väkevä, että nostaa\nrakkojaki, jos pidetään iholla.\n\n210. PASTINACA. Pasternakka.\n\n1. P. sativa. — Lehdet yksiparittaisia, tav. 4-parisia; lehdykät\npuikeita, kolosahaisia, väl. liuskaisia. — ☽ 7, 8, kelt. k.\nRyytimaiden vaiheilla, harv. (T. — Ke.) Viljeltyä metsittynyt.\nMuist. Siementen sanotaan parantaneen helpompia horkkia tiimaa ennen\ntuloaikaa viinan seassa nautittuna. Juuri on ruokava, jota sentähden\npannaanki keittoihin. Myös taitaan siitä keittämällä, käyttämällä ja\nhumaloittamalla juomista saada. Ulkomailla viljellään pasternakka\nsyvään kynnetyillä, lihavilla multaisilla kesantopelloilla hyvin\ntehoisaksi karjanruuaksi.\n\n211. ANGELICA. Putki.\n\n† Jyväpuolikasten kuori lop. irtautuva siemenestä.\n\n1. A. archangelica. Väinönputki. — Sarjaperät tav. kaljuja;\nlaitasarjukset keskimäistä korkeammat; lehdet toisparittaisia,\nuurtoruotisia; lehdykät toissahaisia 3-halkoisella päädöllä;\nlehtiruodit päältä litteitä; jyväpuolikkaat kehkeriä, kohoharjuisia. —\n♃ 7, 8, vehreänkelt. k. Tunturilait. (L. Lv.) 1—1½ kyynäräinen, tuuman\npaksulla liereällä varrella, aluslehdet yleensä 1—1½ kyynärän levyisiä,\n2-3 tuumaa pitkillä, alta hallavilla liuskoilla, sarjat 1½,—2 vaaksan\nlevyisiä. — Archangelica officinalis Fr.\n\nMuist. Siemenet ja juuri vieläki tehoisampia kuin karhunputken\nvatsanhuonoudessa, ähky-, emä-, kolotus-, yskä- ja kuumetaudeissa.\nKuorituita varsia syövät Lappalaiset haluisesti.\n\n2. A. littoralis Fr. Rantaputki. — Sarjaperät m. kaljuja; lehdet\ntoisparittaisia, uurtoruotisia; lehdykät epätasaisesti sahalaitaisia,\npäätölehti 3-halkoinen; jyväpuolikkaat kehkeriä, kohoharjuisia.\n— ♃ 6, 7, vehreänkelt. k. Merenrant. (T. U. Pe.) M. liereillä,\nmatala-uurtoisilla ruodeilla; sekä muotoansa että hyötyänsä hyvinki\nväinönputken kaltainen. — A. archangelica B Wg.\n\n†† Jyväpuolikasten kuori siemenen kanssa yhdessä.\n\n3. A. sylvestris. Karhunputki. — Sarjaperät lieminkäisiä; aliset\nlehdet tois-, kolmisparittaisia; lehdykät puikeita, sahalaitaisia\n(johteettomia), päätölehti tav. kokonainen, väl. 3-jakoinen; lehti–\nja lehdykkäruodit terävä-kouruisia; jyväpuolikkaat litteitä,\nkalvolaitaisia. — ♃ 7, 8, valk. k. Aroniit., rant. (E. — Lv.) Us.\n1½ kyynäräinen; lehdykät tav. kokonaisia, paksumaisia, hienoja\ntihu-sahaisia.\n\nMuist. Juuri ja siemenet vatsanvahvistavia ja selvittäviä ähkytaudissa,\nemätaudissa j.m.\n\n212. PEUCEDANUM. Suojuuri.\n\n1. P. palustre Mönch. — Varsi kulmikas ja juovikas; sarjasäteet\nlieminkäisiä; varukset suikulaisia; varsilehdet kolmisparittaisia,\nmoniparisia, tasasoukilla suikeilla, lyhytkärkisillä liuskoilla. —\n♃ 7, 8, valk. k. Suoniit., rant. (E. — P.) 1—1½, kyynäräinen; juuri\nkitkerän ja kirpeän makuinen, ryytihojuinen; varsi m. liereä, ruodit\ntuppityvisiä, sepokantaisia, lehtien kokokuva 5-kulmainen. — Selinum.\nThysselinum Hoffm. Muist. Lappalaiset pitävät juurta suussaan tupakan\npuutteessa. Kuivattuna sitä paikoin käytetään ruokaryydiksi.\n\n213. SELINUM. Metsäkumina.\n\n1. S. carvifolia. Suomen metsäkumina. — Varsi uurtoinen,\nkalvolaitainen; varukset tasasoukkia; varsilehdet tois-,\nkolmisparittaisia, moniparisia, m. tupettomilla ruodeilla, soukilla\nnirkoilla liuskoilla. — ♃ 7, 8, valk. k. Metsäniit. (T. U.) 2—5\nvaaksainen, pian varisevilla sarjavaruksilla; terälehdet m. yhdistyviä;\nvarsilehtien kokomuoto puikea tahi soikea, lehdykät vaaleanpäisiä.\n\n2. S. tataricum Fisch. Lapin metsäkumina. — Varsi juovikas; varukset\nm. hapsimaisia, helposti varisevia; varsilehdet m. kolmisparittaisia\nleveillä, pitkillä tupilla; lehdykät lyhytsoikealiuskaisia,\nkokomuotoansa puikeita. — ☽ 7, 8, valk. k. Ruohoisilla tunturiseut.\nharv. (Lv.) 2—3 vaaksainen väljillä, tuumanpituisilla, varresta pian\neriävillä tupilla. — Conioselinum Fischeri Wim. & Gr. S. Gmelini Bray.\n\n214 CENOLOPHIUM. Tuholatva.\n\n1. C. lapponicum Nyl. — Lehdet kolmisparittaisia moniparisia\nulospäisillä lehdyköillä, päätölehti 3-liuskainen; varsi liereä,\nkalju, juovikas; sarjavarus 1-lehtinen, harv. puuttuva, sarjukat\nmonella sukamaisella varuslehdellä. — ♃ 7, 8, valk. k, Merenrant. (Lv.)\nSarjaperät karheahkoita. — C. Fischeri Koch.\n\n215. HALOSCIAS. Rantaputki.\n\n1. H. scoticum. — Lehdet toistain 3-lehtisiä; lehdykät vinopuikeita,\nlatvapuolelta jurasahaisia, nalkkimaisella ehytlaitaisella kannalla.\n— ♃ 7, valk. k. Merenrant. kallioin välissä (L.) Parin vaaksan pit.;\ntuuman levyisillä lehdyköillä, pahanhajuinen. — Ligusticum.\n\n2. LIBANOTIS Crantz. Peuranjuuri.\n\n1. L. montana All. — Lehdet parittaisia parijakoisilla parittaisilla,\nkololiuskaisilla lehdyköillä; varsi uurtokulmainen; siemenet höyteitä.\n— ♃ 7, 8, valk. k. Niittutöyr. (A. T.) Us. kyynärän pit., juuri\nryytimäinen, ylempätä hapsikas, kukkasarjat tav. hyvin tiheitä,\nkehkeriä, siemensarjat litteitä t.m. ontevia, siemenet ryytimäisiä,\nkuminan siemeniä lyhemmät. — Athamanta libanotis.\n\n217. ÆTHUSA. Hukanputki.\n\n1. Æ. cynapium. — Lehdet toisparittaisia parijakoisilla,\nkololaitaisilla, suikealiuskaisilla lehdyköillä. — ☉ 6—8, valk. k.\nRyytimaissa, vilj. tav. (T. — Ke.) 1—1½ kyynäräinen, lehdet ohuita,\nalta kiiltoisia, varukset suikulaisia sarjukoita pidemmät, alaskaarevia.\n\nMuist. Myrkyllinen ihmisille, hanhille ja kanoille, monelle muulle\nelukalle vahingoton.\n\n218. OENANTHE. Pahaputki.\n\n1. Oe. phellandrium Lam. — Sarja monisäteinen; varsilehdet\nkolmisparittaisia soikeilla, tylpeillä liuskoilla. — ☽ 7, 8, valk.\nk. Vesipaik. (A. St. K.) ½—2 kyynäräinen, pienillä, veden sisässä\nrihmamaisilla lehtiliuskoilla, pillikkäällä, tois. tuumanpaksuisella,\npullealla varrella. — Phellandrium aguaticum.\n\nMuist. Myrkyllinen. Siemenet avullisia horkassa, keuhkotaudeissa,\nkeripukissa, mätähaavoissa j.m. sisällisesti sekä ihmisille että\nluontokappalille. Ludetten sanotaan pelkäävän tuoreita lehtiä.\n\n219. CICUTA. Keiso.\n\n1. C. virosa. — Lehdet toisparittaisia yksinäisillä tahi yhtyvillä,\nsuikeilla, teräväsahaisilla liuskoilla. — ♃ 7, 8, valk. k. — ß\ntenuifolia: lehtiliuskat soukkia, loiva- ja harvasahaisia. Vesipaik.\n(E. — P. — ß Lv.) 1—1½ kyynäräinen, mukulamaisella säikeisellä\njuurella, lehtiliuskat noin 2 tuuman pituisia, ½ tuuman levyisiä, ß:llä\nei jos tuuman pituiset.\n\nMuist. Juuri on kovin myrkyllinen, vaikuttava hourauksia,\npäänkivistyksiä, sydämmen tykytyksen, suonivedon, kouristuksen,\nkovan mahapolton, oksennuksen ja lop. hengenlähdön. Paras apu niitä\nvasten on aikaisin otettu oksennuspulveri. Pahoille savipuolille ja\njäsenkolotuksille käytetään juurta ulkonaisesti paranteeksi paljaltaan\nriivittynä tahi rasvan kanssa voiteeksi keitettynä. Muutamat sanovat\npienempien vesienki juuresta myrkylliseksi ja karjalle vaaralliseksi\ntulevan.\n\n220. ÆGOPODIUM. Vuohenputki.\n\n1. Æ. podagraria. — Lehdet toistain 3-lehtisiä; lehdykät puikeilla\nvinoherttaisella kannalla. — ♃ 7, 8, valk. k. Ryytimaissa, leht. tav.\n(A. — K. St. — S.) 1½—2 kyynärän pituinen.\n\nMuist. Lehdet keväällä hyvät kaaliksi ja pinatiksi kelvollisia.\n\n221. CARUM. Kumina.\n\n1. C. carvi. — Lehdet toisparittaisia, hienojakoisilla lehdyköillä. —\n☽ 6—8, valk. t. punerv. k. Pient. nurm. tav. (E. — P.) Parivaaksainen,\nkaljulla, liereällä, haaraisella varrella. — Bunium Godr.\n\nMuist. Siemeniä käytetään ruoka- ja leipäryydiksi, myös lievittäväksi\nlääkkeeksi ähkyssä ja vatsanpuhistuksissa. sisällisesti ja\nulkopuolisesti (mahahauteena). Juuri on hyvä liemiruokiin ja lehdet\nkeväällä kaalilaitteisiin.\n\n222. PIMPINELLA. Anisruoho.\n\n1. P. saxifraga. — Varsi juomuinen; lehdet parittaisia; lehdykät\npyöreähköitä t. leveänpuikeita, tylpeitä, sahamaisia (:llä tyveen asti\njakoisia). Ylisten lehtien liuskat soukkia, ehytlaitaisia. — ♃ 6, 7,\nvalk. k. — ß dissecta: lehdykät parijakoisia, liuskaisia. Kuiv. niit.\ntav. (E. — P. — ß U. P.) 3-vaaksainen, juuri pitkä, tappimainen, varsi\nm. kalju, mutkainen, sarjat parin tuuman levyisiä.\n\nMuist. Juuri on vatsanvahvistava, vesityttävä, hiestyttävä ja\nlöänselittävä, hyödyllinen nivossa, vesi-, yskä- ja lökätaudeissa.\nSiemenillä on miedompi lääkitysvoima.\n\n223. SIUM. Sorsanputki.\n\n1. S. latifoliumm. — Varsi pystö pitkäperäisillä sarjoilla; varsilehdet\nparittaisia; lehdykät suikulaisia t. tasasoukkia, sahalaitaisia\notakärkisillä hampailla. — ♃ 7, 8, valk. k. Ves. (K) ½—1 kyynärän\npit., useampi-tuumaisilla sarjaperillä, ehytlaitaisilla varuksilla;\naluslehdet toisparittaisia.\n\nMuist. Tuoreena vahingollinen eläimille. Juuri myrkyllinen, kuitenki\nkarjan lääkkeenä paikoin tavallinen.\n\n224. SANICULA. Sankula.\n\n1. S. europaea. — Sarja haarattomilla ja 3-jakoisilla säteillä; lehdet\n3—5-sormisia; lehdykät nalkkimaisia, 3-halkoisia, loivaliuskaisia\nja sahalaitaisia; varsi haaraton, paljas t. 4-lehtinen. — ♃ 7,\nvaaleanpunerv. k. Leht. (A) Parin vaaksan pituinen.\n\nMuist. On pidetty haavan-parantavana ruohona ja käytetty sekä\nkeittoliemenä sisällisesti että hauteena ulkonaisesti.\n\n\n\n38 heimo. ADOXEÆ.\n\n225. ADOXA. Tesmanyrtti.\n\n1. A. moschatellina. — Lehdet toistain 3-sormisia. — ♃ 4, 8, kukat\nvehreämäis. Varj. mäk. (A. — K. St. H. L.) Herneenkokoisilla\nkukkamykeröillä. Hajahtaa myskille.\n\n\n\n39 heimo. ACERINEÆ.\n\n226. ACER. Vahteri.\n\n1. A. platanoides. — Kukkaperät kaljuja pystöisenä tasakorkeana\nröyhynä; lehdet kouramaisesti 5-liuskaisia, kaljuja, liuskat ja hampaat\nsuippoja. — ♄ 5, k. kelt. Metsäniit. kyl. (A. — K. St. — S.) Isoja\nohutlehtinen pitkä, runsasvarjoinen puu.\n\nMuist. Vahterista keväillä vuotaa mahalaa, josta kokoon keittämällä\nsaadaan hyvää siirappia ja sokeria. Keskikohtainen puu antaa toista\nkannua mahalaa vuorokauteensa, ja 3:sta mahlakannusta on saatu 2\nkorttelia siirappia ja luoti sokeria. Myös juomaa, simaa ja etikkaa\ntaitaan siitä käyttämällä saada. Aineensa puolesta vahteri on\nvalkoista, kevyttä ja monenlaisiksi kapineiksi sopivaa puuta. Kasvaa\nsiemenestä multaiseen tahi savisekaiseen maahan syksyllä kylvettynä\nja on helppo sekä hoitaa että paikasta toiseen muuttaa. Kun vahteri\nsievään kasvaa isoksi kauniiksi puuksi, niin sillä ihmiset kyllä\nvähällä työllä ja vaivalla taitaisivat pihansa ja muut lähiseutunsa\nkaunistaa. Missä vanhoja vahtereitä löytyy, siellä keväillä helposti\nsaadaan vesoja niiden vaiheilta, ettei ole muuta vaivaa kun istuttaa ja\nsitte välimmiten kastella niitä. Mahalan ottamisen jälestä pitää reikä\ntapilla kiini tukittamaan; muuten puu kuivettuu.\n\n\n\n40 heimo. NYMPHÆACEÆ\n\n227. NYMPHÆA. Lumme.\n\n1. N. alba. — Terälehdet pitkulais-pyöreitä t. soikeita; luotissa\n10—20 sisään koveraa sädettä; sikiäisessä luottiin asti heteitä;\nlehdet herttamaisia syvällä kantakololla, pyöreämäisiä, litteitä,\nehytlaitaisia. — 7, k. valk. — ß minor DC. kahta lyhemmillä kukilla\nja lehdillä. — γ biradiata Somm. luotissa iso tähtimäinen, rusappa\npilkku. Järv. ja lammikoissa (A. — K. St. — S. — ß S. K. Pe. — γ H.)\nKukat us. 4 tuuman levyisiä; lehdet liereä-ruotisia; luotti kelt.,\nruskeankellervä t. punainen.\n\nMuist. Juurta ja siemeniä käyt. punatautia ja valkoisen vuotua vasten.\n\n228. NUPHAR Sm. Upukka.\n\n1. N. luteum. Varsan-upukka. — Luotti 12—20-säteinen, kokonainen;\nponnet tasasoukkia, pitkulaisia; lehdet syvään herttamaisia, ruodit\nylempänä 3-kantaisia (1 kanta pyöreähkö). — ♃ 7, k. kelt, — ß minus Hn.\nkukat pienempiä, noin tuuman-levyisiä; luotti 10—12-säteinen. Järv.\ntav. (E. — P. — ß S.) Ponnet 2—3:n leveytensä pituiset. — Nymphæa.\n\nMuist. — Sikain sanotaan siemenöityvän upukan juuria runsaammin\nsyötyänsä ja hedelmistä kokonaan kuolevan. Keittämällä juuret kuitenki\nparanevat ja taitaan katovuosina leiväksiki käyttää. Sirkat pakenevat\njuurien savua ja torakat häviävät niistä pienennettynä ja maitoon\nsekoitettuna. Kalat mielellään asuskelevat upukan leveitten lehtien\nsuojassa.\n\n2. N. pumilum DC. Konnan-upukka. — Luotti noin 10-säteinen, liuskainen;\nponnet m. nöljäkkäisiä, ei kun puolentoista leveytensä pituisia; ruodit\ntylppämäisesti 3-kantaisia. — ♃ 7, k. kelt. Ojissa ja patamoissa harv.\n(H. K. P.) Kukat rentukan (Caltha pal.) kukkain kokoiset; lehdet noin 2\ntuuman lev. Terälehdet pieniä, vastopuikeita. — N. minimum Sm.\n\n\n\n41 heimo. RANUNCULACEÆ.\n\n\n1 parvi. Ranunculeæ.\n\n229. RANUNCULUS. Leinikkö.\n\n† Terälehdet 5 t. useampia; valkeita.\n\n1. R. glacialis. Sinervä leinikkö. — Varsi pystönäinen, 1—2-kukkainen;\naluslehdet ruodikkaita, 3-lohkoisia, syvähalkoisilla ja liuskaisilla\nlehdyköillä; hedelmykset kuunkantamaisesti kalvoselkäisiä. — ♃ 7,\n8. Kork. tunt. (L.) 1—2-harv. 3-kukkainen, kukat isoja, ulkopuolin\nsinipunervia 5:llä terälehdellä.\n\n2. R. Pallasii Schlecht. Turjan leinikkö. — Varsi suikertava, pillikäs;\nkaikki lehdet ruodikkaita, soikeita t. vastopuikeita, 3-jakoisia\nnalkkimaisilla liuskoilla t. ehytlaitaisia; hedelmykset pitkänpuikeita,\nkuperia, kaljuja. — ♃. Vet. soissa (Lv.) Verho 3-lehtinen, terä\nuseammalla vastopuikealla nalkkimaisella, pian varisevalla lehdellä.\n\n†† Terälehdet 5 (lapin leiniköllä us. 6—8); keltaisia.\n\n* Varsilehdet liuskaisia t. jakoisia; hedelmykset sileitä.\n\na — Varsi enimm. monikukkainen; perät uurtojuovaisia.\n\n3. R. bulbosus. Nurmileinikkö. — Varsi harvakukkainen, siirottava ja\npehmeä-karvainen, juurelta paisunut mukulaksi; aluslehdet 3-jakoisia,\nleveän nalkkimaisilla, liuskaisilla ja hampaisilla lehdyköillä,\npäätölehti ruodikas; verhot alaspäisiä; istukka tönkeäkarvainen. — ♃ 5,\n6. Niittumäissä tav. (A. T.) Varsi vaaksan pituinen, us. yksinäinen;\nhedelmykset supistuneita, pallistettuja, lyhyellä koukeroisella odalla.\nVarjossa varsi väl. kasvaa pitkäksi; haarovaksi, jolloin juurimukulat\nm. katoavat ja lehtiliuskat suikistuvat.\n\nMuist. Juuri mukulaa sopii rakkolaastarin sijasta käyttää.\n\n4. R. polyanthemus. Niittuleinikkö. — Varsi monikukkainen, harittavasti\nhatuinen, juurimukulaton; aluslehdet 3—5-jakoisia ja liuskaisia,\npäätölehti m. ruoditon; varsilehdet 5-jakoisia ja liuskaisia; istukka\ntönkeäkarvainen. — ♃ 6, 7. Niit. (A. — K. St. — S.) 2—5 vaaksan\npituinen, isokukkahinen; hedelmykset lyhyt- ja koukerois-kärkisiä.\n\n5. R. repens. Peltoleinikkö. — Varsi koheneva, suikertavilla\nlonkeroilla juuresta; lehdet 3-sormisesti jakoisia, ruodikkailla,\n3-jakoisilla ja liuskaisilla lehdyköillä; verho myötäinen. — ♃ 5—8. —\nß hirsutus: ruodit ja lehdet höyteitä. Viljelömaissa tav. (E. — P. — ß\nL.) Kukat tav. isohkoita, tumman keltaisia.\n\nb — Varsi tav. monikukkainen; kukkaperät uurrottomia.\n\n6. R. acris. Aholeinikkö. — Varsi tav. hienoilla myötäisillä karvoilla;\nlehdet karvaisia, 3—5-jakoisia, kololiuskaisia; ylisten varsilehtien\nliuskat m. tasasoukkia; hedelmykset ja istukka kaljuja. — ♃ 7, 8. Niit.\nyl. (E. — Lv.) Usein kyynärän pituinen.\n\nMuist. Kasvi lehtineen muserrettuna ja iholle pantuna nostaa rakkoja,\njonka kautta se hyödyttää luuvalossa ja reisisäryssä, myös vilutaudissa\nkalvoisimille sidottuna. Päälle 5 t. 6 tunnin sitä ei kuitenkaan pidä\niholla pitää, eikä välistä niinkään kauvan.\n\n7. R. cassubicus. Korpileinikkö. — Varsi kalju, monikukkainen;\naluslehdet pyöreän munuamaisia, liuskattomia, jyreästi nyhähampaisia,\nalta harvakarvaisia, ruodin tyvi avaran, kalvomaisen, tav.\nlehdestymättömän tupen sisässä; varsilehdet, ainoasti haarain alla,\nkourajakoisia, tav. suikeilla sahaisilla liuskoilla. — ♃ 5, 6.\nVarjopaik. suoniit. harv. (A. — U. St.) Isompi seuraavaista; aluslehdet\nvanhempina us. 4-linjaiset läpimitalta; hedelmysten ota pidempi ja\nsuorempi, ainoasti päästä koukero.\n\n8. R. auricomus. Aroleinikkö. — Varsi kalju, monikukkainen; aluslehdet\nmunuamaisia — herttamaisia, tav. syvästi 3-halkoisia t. jakoisia,\nväl. kokonaisia, jyreästi nyhähampaisia, tupettomia, alta kaljuja;\nvarsilehdet ed., tasasoukilla, tav. eheillä liuskoilla. — 4—6. Niit.\ntav. (E. — P.) Lehdestymätöntä tuppea, joka sulkee aluslehtien\nvuotityven edellisessä lajissa, ei ole tällä lajilla, jonka aluslehtien\nruoti sen sijaan tyveltä levenee tupeksi.\n\nc — Varsi yksikukkainen, t. yksinäisillä kukkaperillä lehtihangoissa.\n\n9. R. nivalis. Lumileinikkö. — Varsi yksikukkainen; aluslehdet\nmunuamaisia t. herttamaisia, alle keskustan 5—7-halkoisia; varsilehdet\nsyvästi 3—5-halkoisia, ehytlaitaisin liuskoin; verho ruskeanhöyteä,\nterälehtiä lyhempi; hedelmyksissä pitkäveteinen, käyrä ota. — ♃\n7, 8. Kork. tunt. (L.) Tuskin vaaksan pituinen; lehdet kiiltäviä,\n3:lla pääliuskalla, keskinen ehyt, sivuliuskat kololaitaisia; kukat\nkullankarvaisia.\n\n10. R. pygmaeus Wg. Pikkuleinikkö. — Varsi koheneva, yksikukkainen;\naluslehdet m. munuamaisia, 3—6-halkoisia, ehytlaitaisin liuskoin;\nverho ei paljon karvainen, m. pidempi terälehtiä; hedelmykset sileitä,\nlyhytotaisia.. — ♃ 7, 8. Tunt. (L. Lv.) Sangen vähäinen. — R. nivalis ß.\n\n11. R. hyperboreus Rottb. Pohjan leinikkö. — Varsi suikertava,\njuurrehtiva, lehtinen; lehdet 3-halkoisia, ehytlaitaisilla\ntylppäpäisillä liuskoilla; kukkaperät kaljuja; hedelmykset m.\nodattomia, sileitä. — ♃ 7. Kost. paik. tunt. harv.(L. Lv.)\n2—3-tuumainen kasvi; kukat sangen vähäisiä, useimmin 3—4:llä\nterälehdellä; hedelmyksissä ennen valmistumista lyhyt koukeroinen\nvartalo, joka lop. m. kokonaan menehtyy.\n\n12. R. lapponicus. Lapin leinikkö. — Varsi alla maanpinnan suikertava,\npystönäisillä, 4-kukkaisilla, paljailla t. 4-lehtisillä -kukkaperillä\n(vanoilla); lehdet kaljuja, 3-jakoisia, leveän lapiomaisilla nyhät.\nkololaitaisilla liuskoilla; hedelmykset koukerois-otaisia. — ♃ 8: Kost.\npaik. tunt. harv. (L. Lv.) Oikea varsi suikertaa kuin juuri maakamaran\nalla t. sammalissa, kohottava nivelistä lehtiä ja kukkaperiä. Verhossa\ntav. 3, terässä 7 vähäistä lehteä, mikä kuit. toisintelee; hedelmykset\nei paljon otiaan pidemmät.\n\n** Varsilehdet kokonaisia.\n\n13. R. lingua. Jokileinikkö. — Varsi pysty; lehdet pitkäveteissuikeita,\nharvasti nyhähampaiset; hedelmyksissä pitkäveteinen koukku-ota. — ♃\n7, 8. Joki- ja järvirant. vedessä (E. — Pe.) Us. kyynärän pituinen ja\npidempiki; lehdet vaaksan pituisia; kukat tuuman levyisiä. Toisintelee\nkaljuna ja kalseana.\n\nMuist. Iholla pidettynä nostattaa rakkoja. On kirpeä ja vahingollinen\neläinten syödä. Melkein koko leinikkö-suvulla on sama omaisuus.\n\n14. R. flammula. Tulileinikkö. — Varsi koheneva t. suikertava,\nepämääräisesti juurrehtiva; lehdet puikean suikeita — tasasoukkia,\nkaljuja; terälehdet isommat verhoa; hedelmykset hyvin lyhyt- ja\nsuora-otaisia, vastopuikeita, monta yhdessä päässä. — ♃ 7. Soissa,\nrant. tav. (E. — P.) Lehdet väl. sormenlevyisiä; ensimäiset aluslehdet\nkeväällä putkeita, ja vedessä pitkäruotisia, laiehtivia.\n\nMuist. Tästä tehdään voidetta ja sidotaan valtasuonelle vilutaudissa.\nVahingollinen hevoisille ja lampaille.\n\n15. R. reptans. Rantaleinikkö. — Varsi rihmamainen, lingertävä,\nkaarevasti kohoavilla solmuväleillä, solmuista juurrehtiva; lehdet m.\nrihmasoukkia, suomukantaisia; hedelmykset m. palleroisia, tummempia,\neikä hyvin monta yhdessä päässä, koukero-otaisia. — ♃ 7. Hietarant. (E.\n— L.) On tav. luettu edellisen toisinnoksi.\n\n230. BATRACHIUM Wimm. Sätkin.\n\n† Terälehdet keltaisia,\n\n1. B. sceleratum Th. Fr. Luhtasätkin. — Lehdet syvästi 3-halkoisia,\ntylppäkoloisilla liuskoilla, yliset jakauneina m. kantaan saakka\nsuikeiksi — tasasoukiksi liuskoiksi; terälehdet verhon pituisia,\nlop. pitkulaista istukkaa lyhemmät. — ☉ 6—8. — ß minimum: 1—3 tuuman\npituinen, 4-kukkainen. Matal. vesissä ja lähiseut. tav. (A. — K. H. 8.)\nToisintelee kokonsa suhteen m. kyynärän pituisesta parin tuumaiseen;\nß m. pikkuleinikön näköinen, muin pystövartinen kuivalla alalla, muin\nlaiehtiva vedessä; kukat pienoisia. — Ranunculus.\n\nMuist. Hyvin kirpeä; nostaa vaikeasti paranevia rakkoja iholle\nsidottuna.\n\n†† Terälehdet valkeita (Ranunculus aguatilis).\n\n* Kaikki lehdet veden-alaisia, tasamukaisia, hienojakoisia; varsi\nlaiehtiva.\n\n2. B. marinum Fr. Merisätkin. — Varsi liereä; lehdet jakauneita\nhapsisiksi, myötäsuuntaisiksi, ei paljon siirottaviksi liuskoiksi,\nkaikki ruodittomia; terälehtiä 5; istukka keilamainen, karvainen;\nhedelmyksissä selvä ehkä lyhyt vartalo. — ♃ 7. Merives., (A. — U.)\nVarsi pitkä, luuvalkea, epäselvästi litteämäinen; hedelm. 40—60.\n\n3. B. circinatum Fr. Järvisätkin. — Varsi nulokulmainen; kaikki\nlehdet ruodittomia, hapsijakoisia puolit. kokopyöreässä piirissä;\nterälehtiä 5; heteet monilukuisia; istukka palleroinen, karvainen. —\n♃ 6—8. — ß oligandrum Sæl. pienempi; lehdet selvemmin ruodikkaita,\nepäsääntöisemmällä piirillä; kukat pienempiä; heteitä 8—10. Järv.\ntav. (A. U. — ß U.) Tuttava lehdistään, joiden liuskat ovat jotenki\npyöreämäisessä alassa, eivätkä niin pehmeitä ja velttoja kun muilla\nsätkimillä. — Ran. divaricatus Schrank.\n\n4. B. trichophyllum Chaix. Karvasätkin. — Varsi ed.; lehdet\nruodikkaita, jakauneina siirottaviksi hapsiliuskoiksi,. epäsuuntaisella\npiirillä; terälehtiä 5; heteitä 12 — monta; istukka ed.; hedelmykset\nlyhytvartisia, useimmasti karvaiset. — ♃ 6—8. Ves. (A) Ranunculus\npaucistamineus Tausch. ß. aguatile. Wimm.\n\n5. B. confervoides Fr. Konnansätkin. — Varsi ja lehdet ed.; heteitä\n6—10; istukka m. liereä, karvainen; hedelmykset pyöreämäisesti\ntylppäpäisiä, vartalottomat. — ☉ 7. Ves. (U. P.) Tav. vähäinen,\n2—3-tuumainen, mutta kasvaa väl. jalan pituiseksi ja sen ylitse; kukat\naina pieniä parin linjan pit. soukilla terälehdillä.\n\n6. B. admixtum W. Nyl. Pohjan sätkin. — Varsi ja lehdet ed., mutta\njälkimäiset pidempi-ruotisia, toistain, kolmesti 2—3-jakoi. sillä,\npaljon lyhemmillä, mutta kahta leveämmillä tasasoukilla liuskoilla;\nmuuten kun ed. — ☉ 7. Ves. (P.) Kukat yhtä pieniä kun ed.; hedelmykset\nkaljuja lyhyellä sivuperäisellä vartalon jälellä. (B. heterophyllum.)\n\n** Aliset lehdet aina vedenalaisia ja hienojakoisia, yliset us.\nlaiehtivia, ei hienojakoisia; istukka karvainen.\n\n7. B. heterophyllum Fr. Vesisätkin. — Varsi nulokulmainen; laiehtivat\nlehdet munuamaisia (väl. puuttuvia), keskustaan asti syvemmä 3 —\n5-halkoisia ja hampaisia; alisten m. ruodittomain lehtien liuskoissa 1\nt. useampi suka latvassa; kukat tav. isoja monilukuisin hetein; istukka\npalleroinen; hedelmykset lyhytvartaloisia. — ♃ 6—8. Ves. tav. (E. —\nLv.) Ranunculus Friesii Beurl.\n\n231. FICARIA Hall. Maapähkänä. (mukulaleinikki)\n\n1. F. ranunculoides Mönch. — Varsi tav. 1-kukkainen; lehdet\nherttamaisia, aliset matalasti, yliset syvemmästi kololaitaisia. — ♃ 5,\nk. kelt. Leht. (A. — U. St. H.) Juurena kimppu nuijamaisia mukuloita. —\nRanunc. ficaria.\n\nMuist. Tuoreena muserrettu ja ihran kanssa seotettu hyvä voide\nperäpukamiin ja kaulakupuihin, kun ynnä sen mehua maidonherassa\nnautitaan, joka myös on hyvää kerpukkiin. Juuret ennen kukkimista\ntuikeita, jotta jos muserrettuina iholle pannaan, vetävät kuin sinappi\nt. rakkolaastari. Varsikko käyt. kaalein seassa keväällä.\n\n232. MYOSURUS. Hiirenhäntä.\n\n1. M. minimus. — Lehdet m. rihmamaisia, kukkaperän kera juurehisia.\n— ☉ 4—6, k. kelt. Kuiv. paik. (E. — P.) Kukka pieni ½– 2-tuumaisessa\nperässä; istukka lop. 1—2-tuuman pituinen.\n\n\n2 parvi. Anemoneæ.\n\n233. THALICTRUM. Ängelmä.\n\n† Hedelmykset moni-uurtoisia; kukat röyhyssä t. toiskertaisissa\ntertuissa.\n\n1. T. rariflorum Fr. Pohjan ängelmä. — Varsi uurtoinen, kulmikas;\nröyhyhaarat pystönäisiä, m. tertuttaisilla kukilla; lehdet tav.\ntoistain parijakoisia, lyhemmillä sivuhaaroilla, vastopuikeilla,\ntylppäliuskaisilla lehdyköillä. — ♃ 7, 8. — ß boreale: haarattomalla\ntihkeällä, ylempää kehnäisellä varrella, harvoilla kukilla. Niit. ja\njokirant. harv. (— ß P. L.) Näöltään kuin Kemin ängelmä, mutta lehdet\novat vähemmän kairamaisia piiriltään ja lehdykät paksumpia. — T.\nstrictum * boreale F. Nyl.\n\n2. T. flavum. Niittu-ängelmä. — Varsi ed.: röyhyhaarat Pystönäisillä,\npäin latvaa sarjattaisilla kukilla; lehdet toistain parijakoisia,\nlyhyillä sivuhaaroilla, vastopuikeilla, tav. 3-liuskaisilla\nlehdyköillä. — 2 6, 7, k. kelt. Kost. niit. tav. (E. — P.)\n1—1½-kyynäräinen, vähintäin tuuman pituisilla, muin leveä-,\nmuin nalkkimaiskantaisilla lehdyköillä; röyhy runsaskukkainen,\nvaaleankeltaisilla hedepalhoilla. Väl. on suomumaisia, pian menehtyviä\nkorvakkeita lehtihaarain hangoissa.\n\nMuist. Käyt. tuoreeltaan muserrettuna hauteeksi vasten hammas- ja muita\nsärkyjä. Juuri on vatsan pehmentävä, kuin raparperi. Juurilla painetaan\nmyös villainen punakellerväksi ja lehdillä tumman keltaiseksi.\n\n3. T. kemense Fr. Kemin ängelmä. — Varsi ed.; nuorempana tiheä-,\nvanhempana harvaröyhyinen; lehdet tois — kolmisparijakoisia,\naliset sivuhaarat m. keskisen pituisia; lehdykät Pyöreämäisiä\nt. vastopuikeahkoja, tylppäliuskaisia; alta vaaleita. — ♃ 7,\n8, k. kellakoita. Kost. metsäleht. harv. (P. — Lv.) Edellisen\nmuotoinen, mutta lehdet monittais-jakoisempia, lehdykät ohuempia ja\npyöreämäisempiä.\n\n†† Hedelmykset moni-uurtoisia; kukat ihan yhdessä yksikertaisessa\ntertussa.\n\n4. T. alpinum. Tunturi-ängelmä. — Terttu kukkiessa lenko; varsi m.\nlehditön; lehdet toistain parijakoisia pyöreämäisillä lehdyköillä. —\n6, 7. Tunt. tav. (L.) Vaaksan pituinen, haaraton; lehdykät vähäisiä,\nkiiltäviä; kukat sinipunervia t. kelt.\n\n234. ANEMONE. Vuokko.\n\n† Varus erinään kukasta, monijakoisilla lehdillä.\n\n1. A. nemorosa. Valkea-vuokko. — Vana 1-kukkainen, yksinäisillä\naluslehdillä; varuslehdet ruodikkaita, kololaitaisia; kehälehdet 6 t.\nuseampi, pitkulaisia; hedelmykset ja varuslehtien ruodit lieminkäisiä.\n— ♃ 4, 5, k. valk. t. punerv. Mets. kost. paik. tav. (A. — K. St. H.)\nJuurakko tämän ja seuraavan lajin tasapaksu, lojottava. Tavataan väl.\nerityisillä emikukilla, täysineuvoisia vähemmillä.\n\nMuist. Kasvista valmistettua voidetta pidetään valtasuonella lasten\nvilutaudissa. Sovitetaan vetämään vähä ennen väristyksen tultua.\nTislattua vettä kukista käyt. ruskottumista, savipuolia ja huunpuremia\nvasten; ei kuitenkaan ylenmääräisesti. Tottumattomat eläimet saavat\ntätä kasvia syötyänsä verivirtsan ja väl. punataudinki.\n\n2. A ranunculoides. Keltavuokko. — Vana-1—2-kukkainen; varuslehdet\nm. ruodittomia, sahamaisesti kololaitaiset; kehälehdet tav. 5,\npitkänpyöreitä; muuten k. ed. — ♃ 4, 5, k. kelt. Leht. niit. harv. (A.\n— U. St. H.) Edellistä vähempi, aina heleän-keltaisilla kukilla.\n\n†† Varus kukanalainen, verhonmoinen, kokonaisilla lehdillä: Hepatica\nDC.\n\n3. A. hepatica. Sinivuokko. — Lehdet keskustaan asti halki 3:na\nkokonaisena tasamukaisena liuskana. — ♃ 4, 8. Metsämaissa tav. (A. —\nK. St. — S.) Kukat tav. sinisiä, väl. punaisia t. valkeita; joskus\nkahdenkertaisia. — Hepatica triloba DC.\n\nMuist. Käyt. ennen maksaja munuaisvikoja vasten, myös verivuotuja\nparantamaan, keitteenä t. teenä nautittuna.\n\n235. PULSATILLA Mill. Käensilmä, käekkö. .\n\n1. P. vernalis Mill. Kangaskäekkö. — Lehdet parijakoisia; lehdykät\nm. vastopuikeita syväkoloisilla, leveän suikeilla t. puikeilla\nliuskoilla ja hampailla. — 2 5. Kankailla, harv. (H. — K.) Kukka\nensimmältä lyhytvanainen, m. pystönäinen; vanhempana tulee vana vaaksan\npituiseksi, nuokkuvalla, ainoasti auringossa leveällä aukealla kukalla;\nväri valkea, punaisenvoipa, ulkopuolin punaruskea. Varus kaikilla\nlajeilla hienojakoinen, hyvin höyteä. — Anemone.\n\n2. P. vulgaris Mill, Mäkikäekkö. — Lehdet parijakoisia: lehdykät\nmonijakoisia, tasasoukin liuskoin; kukka nuokahtava, m. suorilla\nkahdenkertaisesti heteitä pidemmillä lehdillä. — ♃ 5, 6. Hietamäissä\n(Ke.) Kukka iso. punasinervä. — Anemone.\n\nMuist. Kukka iholle sidottuna nostattaa rakkoja. Niistä tislatulla\nvedellä parannettiin muinen horkkaa eli vilutautia.\n\n3. P. pratensis Mill. Ahokäekkö. — Lehdet ed.; kukka hyvin nuokkuva,\npäästään taaskääntöisillä, tuskin puoltaan heteitä pidemmillä\nlehdillä. — ♃ 5. Kuiv. niit., harv. (Ke.) Kukka vähempi k.ed., sisältä\ntummanpunainen, ulkoa jäänkarvainen. — Anemone. Muist. Kasvia sekä\nsiltään kuivattuna ja pienennettynä, että keitesakona on nautittu\nsisään ottaen kaihia ja muita silmävikoja vasten. Ulkonaisesti käyttäen\non sen keittovedestä ollut hyvä apu mätähaavoihin.\n\n\n3 parvi. Helleboreæ.\n\n236. CALTHA. Rentukka.\n\n1. C. palustris. — Varsi koheneva t. rento; lehdet herttat.\nmunuamaisia, juranyhäisiä, pyöreämäisillä kantaliuskoilla. — ♃ 4, 5, k.\nkelt. Vetis. paik. tav. (E. — Lv.)\n\nMuist. Vahingollinen eläinten syödä. Kukkasilmikot (puh'enneina)\netikalla ja suolalla sekoitetut taidetaan syödä. Kukkamehusta\nkeitettynä alunan kanssa saadaan keltaista läkkiä.\n\n237. TROLLIUS. Kullero.\n\n1. T. europaeus. — Verho (kehä-) lehdet yli 10, palleroisesti yhdistyviä;\nterälehdet avaumatonten heteitten pituisia. — ♃ 6, 7. Niit. j.n.e.\nharv. (E. — L.) 3—4 vaaksan pituinen, isoilla palleroisilla,\nvaaleankeltaisilla kukilla, 5—7-jakoisilla lehdillä. Heteet siitepölyn\nluotuansa ovat pidemmät terälehtiä.\n\nMuist. Kaunis kukka; arvellaan vahingolliseksi lampaille. Norjassa\nhautovat jalka-ajoksia siitä keitetyllä lämpimällä vedellä.\n\n238. AQUILEGIA. Akileia.\n\n1. A. vulgaris. — Teräkannukset käyräpäisiä, verholehtiä lyhemmät;\nlehdet toistain 3-sormisia, lehdykät loivakoloisia, pyöreän\ntylppämäisillä liuskoilla. — ♃ 7, 8. Leht., vuoritien. harv. (T. — K.\nS.) Tav. kalju kasvi, isoilla sinisillä, väl. vaaleanpunaisilla t.\nvalkeilla kukilla. — Tois. karvaisin varsin.\n\nMuist. Siemeniä nautittiin ennen ihoja päärupeja vasten. Kukista\nsaadaan sinitettä paperille, joka sitte punaiseksi muuttumalla osottaa,\njos jossain märkyydessä on vähänkään happoa.\n\n239. ACONITUM. Ukonhattu.\n\n1. A. lycoctonum. — Terttu tahmea tiheistä pisakarvoista;\nkypäri epäkantainen, sen pitkäveteinen liereä osa ja siitä pian\nsuorakulmaisesti ulottava laide m. yhdenpituisia; mesipitimet\nalaskierteisellä kannuksella, suikealla huulella; lehdet kouramaisesti\n3—7-halkoisia ja liuskaisia. — ♃ 7, 8. Vuor. (K.) 2—3-kyynäräinen,\nsinisillä, väl. m. valkeilla, sangen harv. (meidän maalla) keltaisilla\nkukilla. — A. septentrionale Köll.\n\nMuist. On kylmissä maissa vähemmin myrkyllinen, kun lämpimissä.\n\n240. DELPHINIUM. Kukonkannus.\n\n1. D. consolida. — Varsi harittavasti haarova-röyhyinen; mesikannus\nyksivarainen; hedelmys yksinäinen, kalju; lehdet hienojakoisia. — ☉ 6,\n7, k. punasin. Pelt. (T. U.)\n\nMuist. Kukkamehusta saadaan alunoin sinistä läkkiä.\n\n\n4 parvi. Pæonieæ.\n\n241. ACTÆA. Konnanmarja.\n\n1. A. spicata. — Terttu puikea; lehdet toistain — kolmesti 3-sormisia.\n— ♃ 5, 6, k. valk. Leht. (E. — L.) Terttu yksinäinen, marjat mustia.\n\nMuist. Juuri puuroksi valmistettu ja pantu rauhaiskovettumille saapi\nne peräymään. Pidetään vahingollisena eläimille. Yksi ainoa marja on\nkanoja sekä muita lintuja surmannut. Väkevä juuriliemi karkoittaa\nluteet. Marjamehusta saadaan alunoin mustaa läkkiä.\n\n\n\n42 heimo. PAPAVERACEÆ.\n\n244. PAPAVER. Unikko.\n\n1. P. alpinum Fr. — Siemenkota tönkeäkarvainen, nuijamainen; vana\npaljas, 1-kukkainen; lehdet yksiparittaisia, leveän suikeilla, väl.\nsyväkoloisilla liuskoilla. — ♃ 6, 7, k. kelt. Tunt. harv. (Lv.)\nTupastava kasvi. — P. nudicaule. P. radicatum Rottb.\n\n243. CHELIDONIUM. Keltamo.\n\n1. O. majus. — Kukat sarjassa; lehdykät liuskaisia. — ♃ 5—8, kelt.\nKiviseinäin ja huoneitten vier. tav. (A. — K. St.) Koko kasvissa\non ruskeankeltaista mehua. Muist. On vesityttävä ja löysäävä. Sen\nkeltaista mehua käyt. savipuolen voiteeksi ja myös silmäverhon eli\nkaihen parantamiseksi. Keitesako on väl. ollut avullinen rinta-, vesi-\nja vilutaudeissa.\n\n\n\n43 heimo. FUMARIACEÆ.\n\n244. CORYDALIS Pers. Kiurunkannus.\n\n1. C. solida Sm. Pystypää kiurunkannus. — Lehdet toistain 3-sormisia,\nmonihalkoisilla lehdyköillä; suojukset monihalkoisia; vartalo tyveltä\npolvimutkainen, sitte suora; terän sisälehtien selkä soukka- ja\nlyhytsulkainen. — ♃ 4, 5, k. pun. Leht. harv. (T. — K. St.) Terttu tav.\nharvempi ja runsaskukkaisempi sekä pidemmillä kukkaperillä k. seur.\nlajien.\n\n2. C. laxa Fr. Kalttopää kiurunkannus. — Lehdet, suojukset ja\nterälehdet ed.; vartalo polviton. — ♃ 4, 5, k. pun. Leht. harv. (A. T.\nSt.) Fumaria Dulbosa ⍺.\n\n3. C. fabacea Pers. Vähä kiurunkannus. — Lehdet ed.; suojukset\nkokonaisia; vartalo polviton; terän sisälehtien selkä leveällä, paljon\nyli terälehden päätä ulottuvalla siivellä. — ♃ 4, 5, k. pun. Leht.\n(A. St.) 3—5 tuuman pituinen, harvakukkainen; suojukset hyvin harv.\nloivakoloisia.\n\n245. FUMARIA. Emäkki.\n\n1. F. officinalis — Lehdet toistain 3-sormisia, suikealiuskaisia;\nverholehdet ⅓ terän pituisia; hedelmät palleroisia, hienokoloisia,\nlanttopäisiä. — ☉ 6, 7, k. pun. harv. valk. Viljelömaissa tav. (E. —\nPe.) Muin pystönäinen, muin väänneliäs; hedelmät munuamaisehkoita.\n\nMuist. Sangen katkera. Kiit. avulliseksi perna- ja pöhötaudissa,\nkerpukissa, ja vatsan huonoudessa. Käyt. osittain sokurin kanssa\nkeitettynä, osittain teenä. Tuore puserrettu mehu, annettu 1—2\nlusikallista eräänsä maidonherassa, hyvä keltataudissa, maksataudissa\nja moninaisissa ihovioissa.\n\n\n44 heimo. CRUCIFERÆ.\n\n\n1 parvi. Lomentaceæ.\n\n246. BUNIAS. Ukonpalko.\n\n1. B. orientalis. — Litukat vinopuikeita, kyhmyisiä, Siivettömiä;\naliset lehdet m. parikaarteisia, isolla suipukalla päätöliuskalla,\nyliset kokonaisia suikeita. — ♃ 6, 7, k. kelt. Viljelömaissa (A. —\nK.S.) Iso, runsaskukkainen kasvi; lehdet epähampaisia. — Lælia Reich.\n\nMuist. —Haitallinen rikkaruoho pelloissa.\n\n247. RAPHANUS. Retikka.\n\n1. R. raphanistrum. — Lehdet parikaarteisia tasamukaisin liuskoin;\nlitukat lop. nivelikkäitä, juovaisia t. uurtoisia. — ☉ 7, 8. Pelt.\nja viljelöm. (E. — P.) Lidut väl. syvä-uurtoisia; kukat tav.\nvaaleankeltaisia, vähän sinipunervilla suonilla, joskus ihan keltaisia\nkuin peltonarskulla, mutta helposti erotettavat sulitusta verhostansa.\n\n248. CAKILE Scop. Rantasinappi.\n\nC. maritima Scop. — Lehdet parihalkois-liuskaisia, parijakoisia\nt. mutkalaitaisia, möyheitä; litukan ylinen pesä nuolikantainen,\nlitteämäisehkö. — ☉ 7, 8, k. sinipun. Merirant. (U. — Ke. St.) Tav.\nrento. — Bunias cakile.\n\n\n2 parvi. Brassiceæ.\n\n249. BRASSICA. Kaali.\n\n1. B. campestris. — Juuri soukka; varsilehdet herttapuikeita t.\npitkulaisia, syvästi sepokantaisia, kaljuja, sinertäviä. — ☉ ☽ 7, kelt.\nPelt., merirant., tav. (E. — P.)\n\n250. EUTREMA Br. Lapinpalko.\n\n1. E. Edwardsii RBr. — Aluslehdet 4—5 kertaa pidemmillä ruodeilla,\ntasaisia, kaljuja, 4-suonisia, tav. ehytlaitaisia; aliset varsilehdet\nlyhytruotisia, yliset m. ruodittomia; kukkia 7—10 tiheässä huiskilossa.\n— ♃ k. valk. Tunt. (Kv) 2—5 tuumaisilla, kaljulla, haarattomalla\nvarrella. — Draba levigata Schlecht.\n\n251. SINAPIS. Narsku.\n\n1. S. arvensis. Peltonarsku. — Litukat liereitä, kyhmyisiä,\nsiirottavia; vartalo nelikulmais-keilamainen, litua lyhempi, kalju;\nlehdet puikeita jurahampaisia t. parikaarteis-liuskaisia; varsi\nkalsea. — ☉ 6—8, k. kelt. — ß ambigua: litukat kalseita. Pelt.\ntav. (A. — U. — BU.) ß:lla on varsi siirottavampihaarainen, lehdet\nkaikki lyhytruotisia, liuskaisia, nuolikantaisehkoita. — S. arvensis\nSchkuriana Reich. Var. incisa Fr.\n\n2. S. alba. Valkeasiemen-narsku. — Litukat tönkeä karvaisia, leveästi\nharittavia, m. lyhemmät kalpamaista vartaloa; lehdet kannalta\nparihalkoisia ja liuskaisia. — ☉ 7—9, k. kelt. Pelt. harv. (U. St. Pe.)\n\nMuist. Siemenistä sama hyöty, ku seuraavanki kasvin.\n\n3. S. nigra. — K. seur.\n\n252. MELANOSINAPIS DC. Sinappi.\n\n1. M. communis Spenn, — Lidut varsimyötäisiä; lehdet parikaarteisia,\nylisimmät kokonaisia; kaljuja kuin varsiki. — ☉ 6, 7, k. kelt.\nViljelömaissa (U.) — Sinapis nigra. Brassica nigra Koch.\n\nMuist. Siemenistä jauhettuna ja sekoitettuna etikalla ja happamela\nleivällä saadaan sinappi-taikinaa, jota sidotaan iholle pistoksia,\nkolotuksia ja muita sisänäisiä kipuja vaimentamaan. Sinappi-jauhoja\nkiitetään hyväksi savipuolia ja pään rupia parantamaan. Vesi- ja\nvilutaudissa, kuivataudissa, rampausvioissa, kerpukissa ja muissa on\nsinappi sisälle ottaen välistä roti ollut.\n\n\n3 parvi. Sisymbrieæ.\n\n253. ERYSIMUM. Ukonnauris.\n\n1. E. hieraciifolium. Rantahinen ukonnauris. — Varsi pystönäinen,\nkulmikas; lehdet suikeita, harvasti nyhäsahaisia, tähtikarvaisia; kukat\nkahta, lidut monta kertaa periä pidemmät, m. pystönäisiä. — ☽ 5, 6, k.\nkelt. Kuiv. paik. etenki meren luot. ja tunt. (A. — K. St. — Lv.) Lidut\ntoisintelevat varsimyötäisinä ja siirottavina. — E. strictum Koch. —\nCheiranthus alpinus Wg. FI. L.\n\n2. E. cheiranthoides. Peltohäinen ukonnauris. — Lehdet suikeita,\nehytlaitaisia t. harvahampaisia; litukat kahta pidemmät tav. harittavia\nperiä. — ☉ ☽ 6—8, k. kelt. Viljelömaissa, tav. (E. — P.)\n\n254. SISYMBRIUM. Pernaruoho.\n\n1. S. officinale Scop. Orapalkoinen pernaruoho. — Haarat leveästi\nharittavia; litukat lyhyitä, oramaisia, varsimyötäisiä, lehdet\ntaasliuskaisia. — ☉ 7—9, k. kelt. Kylätien. teillä, tav. (A. — K. H.\nS.) Erysimum. Chamæplium Wallr.\n\nMuist. Käyt. kerpukin ja rintatautien lääkkeeksi.\n\n2. S. sophia. Neulapalkoinen pernaruoho. — Terälehdet verhoa lyhemmät;\nvarsilehdet tois-parittaisesti hienojakoisia; litukat rihmahoikkia. —\n☉ 7, k. kelt. Kuiv. paik. tav. (E. — P.) Terälehdet ulottavia heteitä\npuolta lyhemmät.\n\nMuist. Kiit. hyväksi kohtutaudissa; siemenet vasten matoja sekä\npunatautia.\n\n3. S. alliaria Scop. — K. seur.\n\n255. ALLIARIA Adans. Palkolaukka.\n\n1. A. officinalis Andrz. — Lehdet herttamaisia, ruodikkaita,\nmutkahampaisia. — ☽ 5, k. valk. Leht. (T.) — Erysimum. Sisymbrium Koch.\nSisymbr. alliaria Scop.\n\nMuist. Kynsilaukan hajuinen ja makuinen. Vesityttävä ja löysäävä, käyt.\nsisällisesti sulkua, ulkonaisesti mätähaavoja vasten. Kun lehmät sitä\nsyövät, saa maito sipulin maun.\n\n256. HESPERIS. Illakko.\n\n1. H. matronalis. — Terälehdet vastopuikeita; varsilehdet\ntyvekässuikeita, suipukoita, mutkahampaisia; litukat kulmikas-liereitä,\nkaljuja. — ♃ 6, 7, k. valk. t. punasinerviä. Metsämäissä, rann. harv.\n(A. T. Kv.) Kyynärän pituinen, hyvänhajuisilla kukilla, jonkatähden\nviljellään. Itsestään kasvava on tav. valkeakukkainen ja m. hajuton.\n\n\n4 parvi. Arabideæ.\n\n257. DENTARIA. Hammasjuuri.\n\n1. D. bulbifera. — Lehdet vuorottaisia, 2—3-parisia, päätölehtisiä;\nyliset kokonaisia, siemensilmikoita lehtihangoissa. — ♃ 5, k.\nvaaleanpun. Leht. harv. (A. T.) Lehdykät suikeita.\n\n258. CARDAMINE. Krassi.\n\n† Lehdet parijakoisia.\n\n1. C. amara. Purokrassi. — Varsi lop. kasvattava versolehtiä\nhaarahangoissa; lehdykät kaikki pyöreämäisiä — pitkulaisia,\nkulmahampaisia; terälehdet vastopuikeita; litukat oramaisella\nvartalolla, kahta pidemmällä kun lidun leveys. — 5, 6, k. valk.\nHetepuroissa j.n.e (T. — K. St. — S.) Tuttu pitkäveteisestä vartalosta,\nsekä ruskean-sinervistä ponsista.\n\n2. C. pratensis. Isokrassi. — Aluslehtien lehdykät pyöreämäisiä,\nkulmahampaisia, varsilehtien suikeita, tav. ehytlaitaisia; terälehdet\nvastopuikeita; litukat sangen lyhytvartaloisia. — ♃ 5, 6, valk. t.\nsinikiuht. Vetis. niit. ojissa tav. (E. — Lv.) Isompikukkainen kun\nmuut, keltaisilla ponsilla.\n\nMuist. Sen mehu on hyödyllinen nautittaa kerpukissa. Kukat ja siemenet\nhyvät suonenvedossa ja vävähtelemisissä. Kukoistaa keväällä lahnankudun\naikana.\n\n3. C. parviflora. Luhtakrassi. — Kaikki lehdykät pitkulaisia\ntasasoukkia, ehytlaitaisia, ei korvakkeisia; terälehdet pitkulaisla\npiomaisia; litukat noin kahta vertaa pidemmät siirottavia periä. —\n☉ k. valk. Tulvapaik. harv. (T. U.) Varsi muin rento, muin pysty,\n3—10-tuumainen, haarova, pienikukkainen; terälehdet verhoa kahta\npidemmät; aluslehtien lehdykät pyöreämäisiä, väl. hammaslaitaisia\nniinkuin varsilehdetki. Kukoistaa vedenkorkeuden mukaan keväästä\nsyksyyn myöhäiseen. Maku kuin indian krassilla.\n\n4. C. hirsuta. Ahokrassi. — Varsi tav. suora, harvalehtinen;\nvarsilehdet 2—4-parisia, hammaslaitaisin lehdyköin; terälehdet\npitkulais-kieloisia; heteitä 4; lidut 3 kertaa periään pidemmät,\nlyhemmällä vartalolla kun litukan leveys. — ☉ 5, 6, k. valk.\nMetsämäissä j.n.e. harv. (T.) Alkukukassa sormenpituinen, vanhempana\n6—8-tuumainen; terälehdet 1—1½ linjan pituisia.\n\n†† Lehdet kokonaisia.\n\n5. C. bellidifolia. Lapin krassi. — Lehdet kaikki kokonaisia, puikeita,\nehytlaitaisia, pitkäruotisia. — ♃ 7, 8, k. valk. Kork.-tunt. (L.)\n1—2-tuumainen varsi, aluslehtiä muin pidempi, muin lyhempi.\n\n259. ARABIS. Pitkäpalko.\n\n1. A. hirsuta. Ahoinen pitkäpalko. — Kukat periään pidemmät; terälehdet\npystönäisiä, pitkulaisia; varsilehdet pitkulaisia, sahalaitaisia,\nsepokantamaisia; litukat pystönäisiä, varsimyötäisiä. — ♃ 5, 6, k.\nvalk. Niittumäissä. (A. T.)\n\n2. A. alpina. Lapin pitkäpalko. — Kukat periä lyhemmät, vastopuikeilla\nulospäisillä terälehdillä; varsilehdet puikean pitkulaisia,\nsepokantaisia, ynnä vastopuikeitten äluslehtien sahahampaisia ja\nlienteitä; litukat siirottavia. — ♃ 7, k. valk. Tunt: (L. Lv.) Varsi\njuurelta rento ja kasvattava haaroja, peräkkään valmistuvia ja\nkukkivia. Kukat isompia kun muilla lajeilla.\n\n3. A. suecica Fr. Ruotsin pitkäpalko. — Harsukarvainen; alus lehdet\nvastopuikeasti pitkulaisia, parihalkois-kaarteisia; varsilehdet\nmonilukuisia, suikean-nalkkimaisia; perät siirottavia, litukat\nkohenevia, siemenet siivettömiä. — ☽ 5, 6, k. valk. Kuiv. paik. (T.\n— K. St. — S.) Terälehdet kahta isommat, kun seur., verholehdet.\nkellahtavia. — A. arenosa ß macilenta Hn. A. Thaliana suecica Fr. S.V.S.\n\n4. A. Thaliana. Mäkehinen pitkäpalko. — Kukat tav. lyhemmät\nperiä; terälehdet kieloisia; aluslehdet pitkulaisia t. soikeita,\nehytlaitaisia; varsilehdet suikean tasasoukkia, ehytlaitaisia; litukat\nsiirottavia, rahtu leveämpi-istukkaisia. — ☉ 4, 5, valk. Kuiv. paik.\ntav. (T. — K. St. — S. Kv.) Vaaksan pituinen, hoikka, vähäisillä väl.\nloivahampaisilla aluslehdillä. — Conringia Reich. Sisymbrium Koch.\n\n260. TURRITIS. Pölkkyheinä.\n\n1. T. glabra. — Aluslehdet mutkahampaisia, hieno-untuvaisia;\nvarsilehdet sepokantaisia, ehytlaitaisia, kaljuja; litukat periään\nmonin kerroin pidemmät. — ☽ 6, 7, k. vaaleankelt. Kuiv. paik. tav.\n(A. — K. St. — S.) 1-2 kyynärän pituinen, sinivehreä kasvi. — Arabis\nperfoliata Lam.\n\nMuist. Siemeniä murskattuina nautitaan paikoin pistotautia vasten.\n\n261. BARBAREA RBr. Kanankaali.\n\n1. B. stricta Fr. Veteinen kanankaali. — Aluslehtien päätöliuska\npitkulais-puikea; varsilehdet hyvin isolla soikealla päätöliuskalla,\nsivuliuskat vähäisiä t. ei ollenkaan; terälehdet leveänalkkisia,\ntypäköitä; litukat varsimyötäisiä, lyhyellä m. tasapaksulla vartalolla.\n— ☽ 6, 7, k. kelt. Kost. niit. rant. (E. — Lv.) 1—5 jalan pituinen,\nvanhemmassa pitkät pystönäiset tertut tuuman pituisista litukoista;\nkukat kahta vähempiä kun seur., us. vanhempain lituin peittämiä.\nAluslehtien päätöliuska väl. vähän herttakantainen. — B. parviflora Fr.\nB. vulgaris ⍺ Wg. Erysimum barbarea ß.\n\n2. B. vulgaris Br. Pientareinen kanankaali. — Aluslehtien päätöliuska\nherttamais-pyöreä; varsilehdet jyreästi mutkahampaiset parijakoiset;\nterälehdet leveän nalkkisia, lanttopäisiä; litukat tav. ulostyvisiä,\nsoukempi-vartaloisia. — ♃ 7, k. kelt. Pellonpient. ojissa j.n.e. (T.)\n1—2 jalan pituinen, runsailla heleän-keltaisilla tertuilla, 6—40 linjan\npituisilla litukoilla. — Erysimum barbarea.\n\nMuist. Hyvä ja terveellinen salatiksi talvis-aikana.\n\n262. NASTURTIUM RBr. Nenätti.\n\n† Kukat valkeita.\n\n1. N. armoracia Fr. Äikeä-nenätti, piparuutti. — Teriälehdet verhoa\npidemmät; aluslehdet puikean pitkulaisia, kokonaisia, tylppäsahaisia;\nvarsilehdet suikeita, kokonaisia ja sahalaitaisia parihalkoisia;\nliskot soikeita. — ♃ 6, 7. Veden vaih. harv. (T. U.) Pitkä kasvi,\nhyvin isoilla aluslehdillä. — Cochlearia. Armoracia rusticana Koch.\nMuist. Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa.\nKäytetään myös juomassa, viinissä tahi maidossa liotettuna lääkkeeksi\njäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, kerpukkia, rinnan-ahdistusta ja\nkivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajamarja-siirapin\ntahi männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä\nlievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisänäisessä\nkivussa, vatsan väänteissä j.n.e lievitystä, jos sitä iholle asetetaan.\n\n† Kukat keltaisia.\n\n2. N. amphibium Br. Vesinenätti. — Terälehdet verhoa pidemmät; yliset\nvarsilehdet suikeita, aliset parijakoisia; lidut m. palleroisia,\nvartalon pituisia. — ♃ 7, 8. Ves. (St. H. Ke.) Alimmaiset lehdet väl.\nretikan lehden muotoisia, vedenalaiset us. hienosti parijakoisia.\nMuist. Vesityttävä; avullinen kerpukissa, matovaivoissa; siemenet\ntaitaan käyttää sinapin asemesta vaikka pöytäänki.\n\n3. N. sylvestre Br. Rantanenätti. — Terälehdet pidemmät verhoa;\nvarsilehdet parijakoisia; lidut tasasoukkia litteämäisiä,\nkaksiteräisiä, monin kerroin vartaloa pidemmät. — ♃ 7, 8. Rant. (T.\nU.)Lidut ensimmältä rihmamaisia, lop. m. kalpamaisia, perien pituiset.\n— Sisymbrium.\n\n4. N. palustre DC. Suonenätti. — Terälehdet verhon pituisia;\nvarsilehdet parijakoisia; liskot pitkulaisia, pullakat kummastaki\npäästä ja sivuilta tylppämäiset, vartalo sangen lyhyt. — ☉ 6—9. Vetis.\npaik. tav. (E. — L.) — Sisymbrium amphibium ß Sisymbrium islandicum FI.\nD. Roripa Bess.\n\n\n5 parvi. Nucamentaceæ.\n\n263. ISATIS. Morsinko.\n\n1. I. tinctoria. — Liskot pitkulaisia, soukkakantaisia, päästä\npyöreämäisiä, kaljuja; aluslehdet hienohampaisia; varsilehdet\nnuolimaisesti sepokantaisia. — ☽ 7, k. kelt. Kuiv. paik. etenki\nrantamailla, harv. (A. — U. St.) Kukat pieniä, ei paljon yli linjan\npituisia; lehdet suikeita.\n\nMuist. — Sisältää ehta siniväriä (indigoa) ja kasvatetaan sen vuoksi\nlihavassa santamaassa. Siemenet kylvetään ohuelta tyynessä ilmassa.\nItävät 4:ssä viikossa ja ovat sitte nousneena taidolla ruokottavat.\n\n264. NESLIA Desv. Ohraheinä.\n\n1. N. paniculata Desv. — Lehdet suikeita, sepokantaisia, karheita;\nliskot kurttuisia. — ☉ 7, 8, k. kelt. Viljelömaissa (T. U.) — Myagrum.\nRapistrum Gærtn.\n\n\n6 parvi. Lepidineæ.\n\n265. LEPIDIUM. Nousuruoho.\n\n1. L. ruderale. — Liskot pyöreämäisiä, m. vartalottomia; terälehdet\npuuttuvia; heteitä 2; aliset varsilehdet yksit. toisparittaisia, yliset\nkokonaisia, tasasoukkia. — ☽ 5—9. Seinävier. j.n.e. (T. — K. H. Kv.\nPe.) Kukat sangen pieniä; pahahajuinen.\n\nMuist. Puserrettua mehua on sanottu hyödylliseksi kivitaudissa. Sen\nväkevä haju hoetaan karkoittavan luteet.\n\n266. CAPSELLA Mönch. Lutukka.\n\nC. bursa pastoris Mönch. — Aluslehdet kokonaisia t. parihalkoisia;\nvarsilehdet nuolikantaisia. — ☉ 4—9, k. valk. Pelt. j.n.e tav.\n(E. — P.) Lehdet toisintelevat kokonaisina, mutkahampaisina ja\nparihalkoisina. — Thlaspi.\n\nMuist. Käyt. ennen lääkkeeksi vilutautia j.m. vasten.\n\n267. THLASPI. Taskuheinä.\n\n1. T. arvense. — Kalju; liskot pyöreämäisiä, siipilaitaisia, suppealla\nkololla päässä; lehdet suikeita, nuolimaisesti sepokantaisia,\nhammaslaitaisia. — ☉ 6, 7, k. valk. Pelt. tav. (E. — L.) Liskot kynnen\nkokoisia, m. tasasoukalla kololla päässä; monisiemenisiä; aluslehdet\npian menehtyviä.\n\nMuist. Tästä ruohosta, jos lypsylehmät sitä runsaammin syövät,\nsaavat maito, voi ja juusto pahan maun. Vuoteisiin pantuna sanotaan\nkarkoittavan luteet. Siemenistä saadaan runsaasti öljyä.\n\n\n7 parvi. Alyssineæ.\n\n268. CAMELINA Crantz. Kitupellava.\n\n1. C. sylvestris Wallr. Fr. Metsäinen kitupellava. — Liskot\npitkyrkäisiä, perunanmoisia, tankeita, karhea-pilkkuisia,\nlitteämäisesti 2-syrjäisiä, ehytpäisiä, pitkulaisella vartalolla\notana; hedelmä-perät pystöisiä, tankeamaisia; lehdet suikeita,\nruodittomia, ehytlaitaisia, ynnä varren kanssa tankeamaisia. — ☽ 5, 6,\nk. vaaleankelt. Kuiv. soraisilla paik., pelt. (U. K.) Tav. 2—3 vaaksan\npit., kalseankarhea, etenki tyvipuolelta. — Myagrum.\n\n2. C. dentata Pers. Peltoinen kitupellava. — Liskot vastopuikeita,\npalleromaisia, pullakoita, pilkullisia, lanttopäisiä, lyhytotaisia,\naliset lop. nuokahtavia; lehdet soikeita, alimmaiset m.\nhammaslaitaisia, soukkenevalla nuolikannalla; varsi hoikka, haarikas.\n— ☉ 7, 8, k. vaaleankelt. Pellavasmaissa (E. — Pe.) Hentoisempi\nedellistä, kalju, heleänvehreä. Liskon laidat nuorempana hyvin\nvelttoja. Toisintelee ehytlaitaisilla ja pariliuskaisilla lehdillä. —\nC. fætida Fr. pinnatifida Horn.\n\n3. C. sativa Cr. Toukoinen kitupellava. — Liskot perunamoisia,\ntanea-laitaisia soukalla ulottuvalla välisyrjällä; lehdet suikeita,\ntav. harva- ja hienohampaisia. — ☽ 6, 7, k. vaaleankelt. Pelt. etenki\nliinamaissa (A. H. Pe.) Sinettävän-vehreä; taneammilla lehdillä ja\nliskoilla k. edell. — Myagrum. Alyssum Sv. B.\n\nMuist. Viljellään ulkomailla siementen tähden, joista saadaan runsaasti\nja hyvää öljyä sekä ruokalaitoksiin että lamppuihin. Sanotaan saatavan\n3:sta kapasta kokonainen kannu.\n\n269. ALYSSUM. Suoruoho.\n\n1. A. incanum Fr. — Lehdet suikeita; terälehdet 2-halkoisia; liskot\nhienosti harmaanhöyteitä. — ♃ 7, k. valk. Kuiv. paik. harv. (U. — K. H.\nS.) — Farsetia RBr. Berteroa DC.\n\n270. COCHLEARIA, Kuiriruoho, kuirimo.\n\n1. C. anglica. Pohjan kuirimo. — Aluslehdet puikeita, väl. matalasti\nherttakantaisia; varsilehdet suikeita t. pitkulaisia, vähän\nsepokantaisia; liskot soikeita — suikeita, 6—12-siemenisiä, 8—10 kertaa\npidemmät vartaloa. — ☉ 6, 7, k. valk. — ß fenestrata Br. ½ perän\npituisella liskolla, rakoisella välikelmulla. — γ arctica Schlecht.\npienempi kooltansa, lyhemmillä liskoilla vartaloa suhteen. Merirant.\nharv. (Kv. Lv. — ß Lv. — γ L. Lv) ½ kyynärän pituinen.\n\n2. C. danica. Etelä-kuirimo. — Lehdet m. kaikki epänelisiä t.\nmunuamaisia, kannalta keihäskulmaisia, liskot pyöreän-puikeita. — (0)\n5, 6, k. valk. Kiv. merirant. harv. (A. — U.) Tuttava m. kairamaisista\nja ruodikkaista varsilehdistänsä.\n\n271. DRABA. Kynsiruoho, kynsimö.\n\n† Terälehdet 2-halkoisia: Erophila DC,\n\n1. D. verna. Kevätkynsimö. — Vana paljas; liskot pitkulaisia —\nsoikeita, periään lyhemmät. — ☉ 4, 5, k. valk. Kuiv. paik. tav. (A.\n— K. St, — S.) Kukkivana tuuman pituinen soikeilla t. pitkulaisilla\naluslehdillä, sitte 3—4-tuumainen.\n\nMuist. Päät kallistuvat alas yöksi ja muutonki märän ilman edellä.\n\n†† Terälehdet kokonaisia t. kolopäisiä.\n\n* Juuri hento, vuosinainen.\n\n2. D. nemorosa. Ahdekynsimö. — Liskot pitkulais-pyöreitä, puolen\nperänsä pituisia; lehdet puikeita, sahalaitaisia; terälehdet\nkolopäisiä; heteitä 6. — ☉ 4, 5, k. kelt. Hietaharj. kivisein. harv.\n(U. S. K.) On ensin keväällä m. varreton, sitten us. iso ja haarova\npitkiksi tertuiksi; liskot tav. lienteitä. — D. muralis ß. D. lutea\nGilib. (D. incana.)\n\n** Juuri 2 — monivuotinen, tav. haarauva useammaksi varreksi t.\nrönsyksi.\n\n3. D. incana. Harmaa-kynsimö. — Varsi 3 — monilehtinen, tiheästi ja\nhienosti pyöryläis-höyteä niinkuin lehdetki; liskot pitkulais-veteisiä\nt. suikeita, kierteisiä, paljon periään pidemmät; lehdet puikeita —\nsuikeita, sahahampaisia. — ☽ 5, 6, k. valk. Kuiv. paik. harv. (A. — U.\nSt. — Lv.) Liskot tav. lienteitä, väl. kaljuja. Juuri joskus rönsytön.\n— D. confusa Ehrh.\n\n4. D. hirta. Lapin kynsimö. — Varsi tav. 1—4-lehtinen, lienteä\nhienokarvainen; liskot puikean pitkulaisia — suikeita, näkymättömällä\nt. sangen lyhyellä vartalolla; varsilehdet puikeita — suikeita, 1—3\nsahahammasta laidoissa. — ♃ 6, 7, k. valk. harv. kellahtavia. — ß\nrupestris RBr. 1—2 vaaksan pituinen, veltto, harvemmin tähtihöyteä ja\nkarvainen; liskot leveämpiä, pitkulaisia, epävartaloisia; kukat aina\nvalkeita. Tunt. (L. — f Lv.) Toisintelee paljon.\n\n5. D. nivalis Liljebl. Lumikynsimö. — Varsi ja kukkaperät\ntähtihöyteitä; liskot suikeita, kaljuja; lehdet kieloisia,\nehytlaitaisia, harmaita paksusta tähtihöyteestä. — ♃ 6, 7, k. kellakan\nvalk. Tunt. harv. (L.) Kukkivana tav. 1—1½ tuuman pituinen, lop. m.\n3-tuumainen. Tuttava höyteen vuoksi vaaleanharmaista lehdistä, joissa\nei ole pidempiä karvoja. — D. muricella Wg. D. Liljebladii Wallr.\n\n6. D. alpina. Tunturikynsimö. — Varsi ja kukkaperät hienokarvaisia;\nlehdet suikeita, ehytlaitaisia; liskot puikean-soikeita,\nlyhytvartaloisia. — 2 6, 7, k. kelt. Tunt. (L. Lv.) Tuttava jotenkin\nisoista, heleän-keltaisista kukistaan; varsi m. aina lehdetön, hedelmän\nvalmistuessa us. vaaksan pituinen.\n\n272. SUBULARIA. Äimäruoho.\n\n1. S. aguatica. — Varsi epäperäinen, oramaisia lehtiä juuressa. — ☉ 7,\n8, K. valk. Rant. (E. — P.) 1—1½ tuuman pituinen, yhteensä lehdettömän\nlehtihankaisen kukkavanansa kanssa. Kukat pieniä, tertuttaisia.\n\n\n\n45 heimo. POLYGALEÆ.\n\n273. POLYGALA. Linnunruoho.\n\n1. P. vulgaris. Ahoinen linnunruoho. — Isompain verholehtien suonet\nlehden laidalla verkkomaisesti yhdessä; varsilehdet tasasoukkia —\nsuikulaisia, alisimmat lyhempiä, soikeita; kota joksensaki lyhempi\nverholehtiä. — 2L 6, 7. Niittumäissä, tav. (A, T. K. Kv.) Kukat isompia\nk. seuraavalla, tav. ehtasinisiä, harv. valkeita t. kalkkisekaisella\nmaalla punaisia.\n\nMuist. Vasten kärmeenpistoa käytetty. Uskotaan lisäävän maitoa lehmissä.\n\n2. P. uliginosa Reich. Aroinen linnunruoho. — Verholehtien suonet\npäistä erillään; varsilehdet ed., alimmaiset isompia, lapiomaisia; kota\nm. pidempi verholehtiä. — ♃ 6, 7, k. sin. t. vaalahtavia. Kost. niit.\nj.m. (A. S. K. Kv.) Tav. haarova juurelta useiksi 2—5 tuuman pituisiksi\nvarsiksi, vähemmillä kukilla k. ed.; lehdet varren tyvellä pidempiä ja\nleveämpiä k. aliset varsilehdet.\n\n\n\n46 heimo. BALSAMINEÆ.\n\n274. IMPATIENS. Häpykannus.\n\n1. I. noli tangere. — Perät yksinäisiä, useilla rippuvilla kukilla;\nlehdet puikeita; varren nivelet pullakoita. — ☉ 7, 8, k, kelt. Varj. ja\nkost. paik. harv. (T. — K. St. H. Kv.) Kukat isoja, hienoissa perissä\nrippuvia. Väl. jäävät kukkasilmikot pieniksi ja valmistumattomiksi,\nmutta kasvattavat kuitenki kypsiä siemeniä.\n\nMuist. Lehdet ja kukat sisältävät kaunista keltavärin ainetta, jota\nsanotaan käytettävän Pohjois-amerikassa ja myös Kasanissa puumulin\nvärjäyksiin.\n\n\n\n47 heimo. TILIACEÆ.\n\n275. TILIA. Lehmus.\n\n1. T. vulgaris Hayn. Metsälehmus. — Kukat monikukkaisessa huiskilossa,\nlisäterättömiä (mesipiteettömiä), kukkain pituisella suojuslehdellä;\nlehdet vinoherttaisia, terävä-sahaisia, kaljuja, alta vaaleahkoita,\nsuonihangoista villaisia; kota palleroinen, paksuvillainen, kovalla,\nm. puutavalla kuorella. — ♄ 7, k. vaaleankelt. Leht. harv. (U. S. K.)\nPitkä puu hyvänhajuisilla kukilla m. huiskilomaisessa röyhyssä, jonka\nperässä on pitkä, kellakka suojuslehti. Kukkahuiskilo monikukkaisempi\nk. seur. — T. intermedia Godr. & Gren.\n\n2. T. parvifolia Ehrh. Nurmilehmus. — Kukat ed. suojus pidempi kukkia;\nlehdet ed., alta sinivehreitä; kota m. perunamainen, kehnäishöyteä,\nohutkuorinen. — ♄ 7, k. vaaleankelt. Niittumäissä, leht. (T. — K. H.\nSt. Pe.) Puu k. ed., mutta pienemmillä lehdillä, kukilla ja hedelmillä,\neikä niin monikukkaisella huiskilolla. — T. europæa. T. sylvestris\nDesf. T. ulmifolia Seop.\n\n\n\n48 heimo. MALVACEÆ.\n\n276. MALVA. Malva.\n\n1. M. borealis Wallm. — Varsi hajava lehdet munuais-pyöreitä, 5—7:llä\nloivalla pyöreämäisellä liuskalla; terälehdet ei paljon pidemmät\nverhoa; hedelmä alaspäinen, noin 10-hedelmyksinen, kohonneilla\nsyrjillä, epätasainen, lienteä. — ☉ 6—9, k. valk. Kaduilla, teillä\n(A. — K. H.) Terälehdet harv. yli ½:Ita vertaa verhoa pidemmät. — M.\nrotundifolia.\n\nMuist. Juuri imelä. Lehti-teetä tahi keitettä käyt. korlaus-vesiksi\nkurkun vihoissa, myös lavemangeiksi. Sisällisesti on keitevettä\nnautittu kivi- ja punataudeissa. Kelpaa myös kaali-ruuiksi ihmisten\nsyödä, ja onki terveellinen.\n\n\n\n49 heimo. GRUINALES.\n\n\n1 parvi. Geranieæ.\n\n277. GERANIUM. Kurenpolvi.\n\n† Perät yksikukkaisia.\n\n1. G. sanguineum. Punainen kurenpolvi. — Lehdet 5-7-jakoisia,\n3—5-halkoisilIa tylppäpäisillä liuskoilla. — ♃ 6, 7, k. tummanpun,.\nNiittumäissä ja kallioilla (A. — U.) Kukat isoja, kauniita.\n\n†† Kukkaperät 2-kukkaisia; juuri vahva, monivuotinen.\n\n2. G. palustre. Aroinen kurenpolvi. — Terälehdet pidemmät m.\nkaljua verhoa; palhot oramaisia; lehdet jakanneet ali keskustan\n3—5:ksi kolohampaiseksi liuskaksi; korvakkeet suikeita; hedelmykset\nepälienteitä, ylöspäisiä alaskaarevissa perissä; varsi koheneva. —\n♃ 7, k. pun. Kost. niit. harv. (T. S. K.) Palhot kannalta ei paljon\nleveämpiä, kukat jotain vähempiä k. seur.\n\n3. G. sylvaticum. Metsäinen kurenpolvi. — Terälehdet karvaista verhoa\npidemmät; palhot oramaisia; lehdet jakauneet ali keskustan 5—7:ksi\nkoloja sahalaitaiseksi liuskaksi; hedelmykset karvaisia; perät suoria;\nvarsi pysty. — ♃ 7, k. punasin, t. vaalak. Niit. ja metsämäissä tav.\n(E. — Lv.) Ylisimmät lehdet ruodittomia; karvainen kasvi.\n\n4. G. pratense. Nurmeinen kurenpolvi. — Terälehdet pyöreämäisiä,\nkarvaista verhoa pidemmät; palhot leveämmällä puikealla tyveltä;\nvarsilehdet jakauneet m. kantaan asti noin 7:ksi, koloja\nhammaslaitaiseksi liuskaksi; hedelmykset karvaisia, alaspäisiä. — ♃ 7,\nk. vaaleansin. Niit j.n.e. harv. (S. K. Ke. Lv.) G. sylvaticum Fl. D.\n\n†† Perät 2-kukkaisia; juuri heikko, vuosinainen.\n\n5. G. bohemicum. Huhtainen kurenpolvi. — Terälehdet karvaisen\nsukapäisen verhon pituisia, nalkkimaisia ja kolopäisiä; hedelmykset\ntahmea-karvaisia, pystönäisiä; lehdet alle keskustan 3—5-halkoisia,\nhammaslaitaisia; varsi tahmea-karvainen. — ☉ 7,8. Huhtahalm. harv.\n(T. — K. St. — S.) Aliset lehdet vuorottaisia, kaikki ruodikkaita;\nterälehdet punervan sinisiä, ripsilaitaisia ja vähempiä kun\n‘metsäisellä kurenpolvella’; hedelmykset mustia, isojen verhojen\nsisäisiä.\n\n6. G. rotundifolium. Ketoinen kurenpolvi. — Terälehdet kolopäisiä,\nei paljon m. (=melkein) sukamaisia verholehtiä pidemmät; varsilehdet\nkehrämäisiä, 5—7-halkoisia, eheillä t. 2—3-hampaisiIla liuskoilla;\nvarsi ja ruodit sangen lyhytlienteisiä; hedelmykset myötäkarvaisia,\nsiemenineen sileitä. — ☉ 6—9. Kuiv. paik., kylätien, tav. (A. — U.)\nTav. vähäinen ja rento, väl. isompi ja pystönäinen; kukat vaaleasti\nsinervän punaisia. — G. pusillum.\n\n7. G. lucidum. Loistava kurenpolvi. — Verho kalju, 5:llä kalvomaisella\nkulmalla, poikkikurttuinen; lehdet pyöreämäisiä, alle keskustan\nhalkaistut 3—5:ksi tylppämäiseksi kolopäiseksi liuskaksi; hedelmykset\nkurttuisia. — ☉ 6, 7, k. pun. Varj. kallioilla, harv. (A.) Varsi ja\naluelehdet ihan punaisia; koko kasvi kiiltävä, m. (=melkein) kalju.\n\n8. G. Robertianum. Haiseva kurenpolvi. — Terälehdet 10-kantaista verhoa\npidemmät; varsilehdet kantaan asti 3—5-jakoisia, parittais-koloisilla\nlehdyköillä; hedelmykset kurttuisia.— ☉ 7, 8, k. pun. Kallioilla\nlouhikoissa (A. — K. H. S.) Varsi ja lehdet us. punaisia. Koko kasvi\nhierten haisee pahalta, kisuiselta.\n\nMuist. Keitevedellä pestään haavoja, jotka siitä pikemmin paranevat;\nteestä pysähtyy maito imettäjissä. Karkoittaa luteet, kun seiniä sillä\nhierotaan.\n\n278. ERODIUM L'Hér. Kurennokka.\n\n1. E. cicutarium L’Hér. — Siiteponsiset palhot leveä-tyvisiä,\nhampaattomia; hedelmän-ota kalsea; lehdet parijakoisia m.\nparijakoisilla ja hampaisilla liuskoilla. — ☉ 4—7, k. pun. Kyl., teillä\n(T. — K. H. S. Kv.) Tav. rento ja tahmeakarvainen. — Geranium.\n\n\n2 parvi. Oxalideæ.\n\n279. OXALIS. Käenkaali.\n\n1. O. acetosella. — Perät yksikukkaisia juurakosta; lehdet 3:na\nvastoherttaisena karvaisena lebdykkänä. — ♃. 5, k. valk. Kost.\nvarjopaik. tav.(=tavallinen) (E. — P.) Kasvi on puhtaan happanen\nmakuinen; juurakko nivelikäs, suomuinen.\n\nMuist. Tuoreesta keittäen saadaan sal acetosellae, joka on hyödyllistä\npolttoja kuumetaudeissa. Kasvin neste kadottaa mustepilkut vaatteista.\nKasvi taidetaan myös salatti-ruuaksi käyttää.\n\n280. LINUM. Pellava.\n\n1. L. catharticum. — Varsi ylhäältä toishaarainen, vastakkaisilla\nlehdillä, aliset vastopuikeita, yliset m.(melkein) suikeita. — ☉ 6, 7,\nk. valk. Niit. laitum. tav. (T. — K. St. Pe.) Vaaksan pituinen.\n\nMuist. On ulostuttava: nautitaan neljännysluotia pienennettynä, tahi 2\nluotia teenä.\n\n\n\n50 heimo. HYPERICINEÆ.\n\n281. HYPERICUM. Kuismo.\n\n1. H. quadrangulum. Luhtakuismo.— Varsi pystönäinen, 4:llä ei paljon\nkohoavalla sivulla, kalju; verholehdet pitkänpyöreitä, tylppäpäisiä,\npisattomia; varsilehdet puikeita, kaljuja. — ♃ 7, 8, k. rusokellerv.\nMetsäniit. (A. — K. H. S.)\n\nMuist. Sopii käyttää samalla lailla, kun seur.\n\n2. H. perforatum. Nurmikuismo. — Varsi liereä, 2:lla koho-syrjällä,\npystönäinen, kalju; kukat röyhyssä; verholehdet suikeita, suippoja;\nvarsilehdet pitkulaisia, kaljuja, läpikuultavasti pilkullisia,\npuolisepoisia. — ♃ 7, 8, k. kelt. Töyr., tav. (A. — K. H.\nS.)Kyynäräinen, runsaskukkainen. Toisintelee hyvin soukkalehtisenä.\n\nMuist Kukkaröyhyistä keitettyä vettä nautitaan sisällisiä haavoja\nparantamaan keuhkotaudissa, verisylyssä, myös matovaivoissa j.m.\nAvullista rohtoa sitä varten saadaan niistä myös viinissä tahi hyvässä\njuomassa liottamalla. — Maidon pilautuessa pestään astiat kuismon\nheitteellä. Myös painauksiin (värjäyksiin) käytetään kukkaröyhyä.\nKukan-alut antavat kauniin punavärin paloviinalle.\n\n3. H. hirsutum. Ahokuismo. — Varsi pystönäinen, liereä, lienteä;\nverholehdet pitkulaisia, lyhytvartisilla pisaroilla laidassa; lehdet\nsoikeita ruodittomia, alta lienteitä. — ♃ 7, 8, k. kelt. Laitum. vuor.\nharv. (T.) Yliset lehdet hienopilkkuisia, aliset väl. epäruotisia.\n\n\n\n51 heimo. CISTINEÆ.\n\n282. HELIANTHEMUM Mill. Päivännouto.\n\n1. H. vulgare Gærtn. — Varsi alempaa puisehko, kohenevilla haaroilla ja\ntertuilla, lengoilla kukkaperillä; lehdet vastakkaisia, pitkulaisia,\nalta tav. harmaanhöyteitä, sulkeilla korvakkeilla. — ♃ 7, k. kelt.\nNiittumäissä (A. H.) Kukat isoja, m. tuuman kokoisia, nuokkuvia. —\nCistus helianthemum.\n\nMuist Kauneutensa vuoksi kyllä soveljas kukkatarhoihin muuttaa.\n\n\n\n52 heimo. VIOLARIEÆ.\n\n283. VIOLA. Orvonkukka, Orvokki.\n\n† Varsi lehtinen ja kukkahinen.\n\n1. V. tricolor. Keto-orvokki. — Aliset lehdet puikean-herttaisia,\nyliset suikean pitkulaisia, harvanyhäisiä, m. kaljuja; korvakkeet\nparikaarteis-liuskaisia; kannus verholisäkkeen pituinen. ☉ 4-9. Vuor.\npelt. ja viljelöm. tav. (E, — P. Lv.) Toisintelee paljon kukkien värin\nsuhteen, tav. sinipunervia ja keltaisia, väl. ihan kelt. t. valkeita.\n\nMuist. On ulostuttava ja veren raitistuttava. Vasten pahaa rohtumaa\n(crusta lactea), kun vähäiset lapset saavat kasvoihinsa, liotetaan sitä\nmaidossa, ja nautitaan teelusikoittain, tahi keite-vetenä (teenä),\notettuna kourallinen kuivia kasveja puoleen tuoppiin vettä ja vähän\nkiehautettuna, jota sitte nautitaan joka päivä. Pienille lapsille\nannetaan ikänsä jälkeen vähemmin. Makua parannetaan fenkolilla Taikka\nannetaan kuivana hienonnettua ja rieskassa keitettyä illoin aamuin\neli useimmin siksikun rohtuma katoaa. Kiitetään avulliseksi myös\nmuissa pääruveissa ja useissa taudeissa, niink. ruusussa, luuvalossa,\nsavipuolissa, kavissa, pahoissa haavoissa j.n.e. — Terälehtien mehusta\nsaadaan sini-väriä. — Villalanka alunoittuna painuu tästä kasvista\njäänkarvaiseksi.\n\n2. V. biflora. Lapin orvokki. — Varsi tav. 2-kukkainen; lehdet\nmunuamaisia, pyöreänyhäisiä, ehytlaitaisilla korvakkeilia. — ♃ 6, 7, k.\nkelt. Tunt., purolaks. (L. Lv.) Kukat vähäisiä, ehtakeltaisia.\n\n3. V. canina. Aho-orvokki. — Lehdet pitkulais-herttaisia,\npyöreä-nyhäis-sahaisia, johteettomia; korvakkeet suikeita t.\npitkulaisia, aliset aina lehtiruotia lyhemmät; verholiuskat suikeita,\nsuippoja, typäköillä, teräkannusta lyhemmillä lisäkkeillä; kota\npitkulainen. — ♃ 5—7, k. sin. väl. valk. Metsämäissä, tav. (E. — Lv.)\n\nMuist. Kukista taidetaan valmistaa viola-siirappia, kun terälehdet\nliotetaan vedessä, keitetään ja sokuria pannaan sekaan. On hyödyllistä\nlapsillen yskässä. — Sienen aikana jäläytyvä maito sanotaan paranevan\naho-orvokin läpi siilattuna.\n\n4. V. arenaria DC. Nummi-orvokki. — Tav. hienon ja tiheän lienteä;\nlehdet pyöreä-herttaisia, nyhälaitaisia, sinertäviä, leveän suikeilla\nsuipposahaisilla korvakkeilia; verholiuskat ed., kota puikea. — ♃\n5, 6. Kank., hietamäissä (T. — K. St. H. Lv.) 2—4 tuuman pituinen,\ntupaslavasti monivarsinen; lehdet vähäisiä, ja samoin sinikiuhtavat\nkukatki; kannus us. valkea. — V. Aitioni Pio.\n\n5. V. sylvatica Fr. Metsä-orvokki. — Lehdet leveän-herttaisia,\npyöreä-nyhäis-sahaisia, kaljuja t. epä-lieminkäisiä; verho ja kota\ned. — ♃ 5—7. Metsäniit. leht. tav. (A. — K. St. — S.) Us. iso, aina\nleveä-lehtinen; kukat ehtasinisiä t. joskus vaalakoita. — V. canina ß\nHn. (ed. 3). V. sylvestris Reich.\n\nMuist. Sopii käyttää yksiin tarpeisiin aho-orvokin kanssa.\n\n†† Ensimmäiset kukat juuresta, saavat sitte lehtisen varren\nterättömillä kukilla.\n\n6. V. mirabilis. Lehto-orvokki. — Lehdet munuais-herttaisia, suippoja,\nharvanyhäisiä; korvakkeet kokonaisia; varsi ja ruodit pitkin toista\nsivua karvaisia; verholiuskat suipukoita; vanakukat hedelmättömiä,\nterälehtisiä; varsikukat hedelmällisiä, terälehdettömiä. — ♃ 5, k.\nvaaleansin. Leht. (T. — K. St. — S. Kv.) Ensimäiset kukat perillään\njuuressa, hyvänhajuisia, jälkimäiset lehtisessä varressa, sangen harv.\nterälehtisiä.\n\n††† Aina varrettomia, juurehisella kukkaperällä.\n\n* Luotti suorakulmaisesti sivulle päin.\n\n7. V. collina Bess. Mäki-orvokki. — Melk. varreton, rönsytön; lehdet\npuikeita — hertakkeisia, päältä lieminkäisiä, alta ynnä ruotien kanssa\nhatuisia; verholehdet tylpeitä; alin terälehti kolopäinen, toiset\ntylpeitä; hedelmäperät kohenevia, suikeilla pitkäripsisillä, tyveltä\nruotivaraisilla korvakkeilla. — ♃ 5, 6, k. vaaleansin. Leht. mäkimaissa\n(K.) Hyvänhajuisilla kukilla, terän sivulehdet m. kolopäisiä.\n\n** Luotti suora t. ei paljon vääntynyt.-\n\n8. V. umbrosa Fr. Kaihe-orvokki. — Rönsytön; lehdet leveän herttaisia,\nharvaltaan nyhäsahaisia, harvakarvaisia; verholiuskat suipukoita;\nteräkannus pitkä; rakkomaisesti levennyt alaspäin. — ♃ 3, 6, k. sin.,\njoskus valk. Kost. paik. purorant. j.m. harv. (U. St. H.) Juuri heikko\nja hapsinen; lehdet ohukaisia syvällä ja soukalla kololla kannassa,\ntypäkästi supistuneella päällä. — V. hirta ß Wg.\n\n9. V. uliginosa Schrad. Luhta-orvokki. — Rönsytön, lehdet pitkän\nherttamaisia, harvaltaan nyhäsahaisia, m. kaljuja; verholiuskat\ntylppäpäisiä; terälehdet kaljuja, pitkulaisia, lanttopäisiä. — ♃\n6, k. punasinerv. Luhtarant. harv. (U.) Täysikäsvaneet lehdet 1-1½\ntuuman levyisiä, 2-2½ tuuman pituisia, syvä kolo kannassa; hedelmäperä\npystönäinen; kaikki terälehdet lanttopäisiä.\n\n10. V. suecica Fr. Liete-orvokki. — Lehdet leveän herttamaisia,\nlyhytkärkisiä, alisin munuamainen, harvanyhäisiä, kaljuja t.\nalta harvaltaan hienokarvaisia, kukkasuojus perän latvapuolella;\nverholiuskat tylppämäisiä; terälehdet kaljuja, 4 ylisempää soikeita,\ntylpeitä, ehytpäisiä. ♃ 5, 6, k. valk. — ß epipsila Led. kukat m. kahta\nisompia. Liejurant., harv. (E. — L. — ß E. — P.) Isompi seuraavata,\nerinomattain ß, jonka muutamat pitävät erilajina. — ß V. scanica Fr. V\nfennica Fr. Nyl.\n\n11. V. palustris. Suo-orvokki. — Lehdet pyöreän munuamaisia,\nharvanyhäisiä, kaljuja; suojus kukkaperän keskustassa t. tyvi-puolella;\nverholiuskat soikeita, tylppäpäisiä; muuten k. ed. — ♃ 5,6. Vet. niit.\ntav. (E. — P.) Vähäinen, pienillä vaaleankiuhtavilla, väl. m. valkeilla\nsuonisilla kukilla. Vanhempina ovat lehdet paljon isompia, mutta aina\nsileitä ja kiiltäviä.\n\n\n\n53 heimo. DROSERACEÆ.\n\n284. PARNASSIA. Vilukko.\n\n1. P. palustris. — Lehdet herttamaisia; mesipiteet monisäteisiä. —\n♃ 7, 8, k. valk. Kost. paik. (E. — L.) Varsi 1-kukkahinen, lehdet\nsepokantaisia.\n\nMuist. Vähän karvas ja jumova maultaan. Keitettynä kaljassa käyt.\nvasten närästystä ja paikoin tippatautia, vesi-umpea vasten.\n\n285. DROSERA. Kihokki.\n\n1. D. rotundifolia. Pyörölehtinen kihokki. — Vana monikukkainen; lehdet\npyöreitä, leveämmät pituuttansa. — ♃ 7, k. valk. Soissa tav. (E. —\nLv.) Siemenet löyhän verkkomaisen kalvon sisäisiä. Lehtien laidoissa\nniin tällä kuin seuraavillaki lajeilla on pitkiä punaisia pisakarvoja,\njoista kihoilee tahmeata nestettä.\n\nMuist. Mehua käyt. syyliin ja varpaankänsiin. Yskään, silmäihoi'in\n(vesi-, kivi- ja vilutautiin) on kasvista myös ollut apua. — Kun\nmaitoa siivilöitään läpi lehtien, taikka maitopyttyin laidat tahritaan\nniillä, saadaan siitä sakomaitoa, joka kauvan pysyy happanematta ja\nmuuttaa sitte muunki maidon samanlaiseksi. Lehmäin kesällä myrkyllisiä\nsieniä syödessä ja maidon siitä pahentuessa, saadaan se läpi kihokin\nsiivilöiten parannetuksi. Kasvi on vahingollinen lampaille.\n\n2. D. longifolia. Pitkälehtinen kihokki. — Vana monikukkainen,\njokseenki pidempi lapiomaisia t. kieloisia, tylppäpäisiä lehtiä;\nsiemenet verkkomaisen, löyhän, sileän kalvon sisällä. — ♃ 7, k. velk.\nSoissa (E. — P.) Vana 3—6 tuuman pituinen; lehdet, ruotia lukematta, m.\ntuumanpituisia. — D. anglica Sm.\n\nMuist. Kasvin lääke- ja muu voima sama ku edellisen lajin.\n\n3. D. intermedia Hayne. Keskivälinen kihokki. — Vana monikukkainen,\ntuskin vastopuikeita t. lapiomaisia lehtiä pidempi; siementen kuori\ntihkeä ja nysteröpilkkuinen. — ♃ 7, k. valk. Soissa (E. — K. St.\nPe.) Vana us. lehtiä lyhempi, väl. vähän pidempi, harv. 2-tuumainen;\nsiemenet mustanruskeita, hyvin rösöisiä, ilman sellaista löyhää kalvoa,\nkun edellisillä on.\n\n\n\n54 heimo. SILENACEÆ.\n\n286. SILENE. Kohoruoho, kohokki.\n\n† Verho pullakka, munanmoinen: Behen.\n\n1. S. inflata Sm. Nurmikohokki. — Varsi kuta kuinki pystönäinen,\ntoishaaraisella röyhyllä; verho kalju, verkkosuoninen ja\nsuippohampainen; terälehtien lapa alle keskustan 2-halkoinen. — ♃ 7,\n8, k. valk. Niit. tav. (E. — L.) Us. kyynärän pituinen, sinivehreä;\nterälehdet ilman näkyväisittä lisälehdittä, ainoasti parilla\nepäselvällä kyhmyllä lavan kannassa. — Cucubalus behen.\n\n2. S. maritima With. Rantakohokki. — Juuri tav. työntävä monilukuisia,\nrentoja, kukkiessa kohenevia, 1—3-kukkaisia varsia; verho ed.;\nterälehtien lapa keskustaan t. vähän alemma 2-halkoinen. — ♃, 7, 8, k.\nvalk. Somer. merirant. (A. — U. St. — L.) Juuri tav. paksu, syvällä\nmakaava kivien välissä, ylöspäin hoikka, haarova moniksi veltoiksi, us.\nrennoiksi haaroiksi; lehdet soukempia ja paksumpia, kukat harvempia\nja isompia k.ed.; terä muin pienillä suomumaisilla lisä-terillä, muin\nainoasti kyhmyillä k.ed., vaikka vähän isommilla. Väl. edellisen\ntoisintona pidetty.\n\n†† Verho liereä t. pitkulainen: Viscago Fr.\n\n3. S. nutans. Ketokohokki. — Röyhy pitkäveteisillä vastakkaisilla\nhaaroilla, nuokkuvilla kukilla; terälehden lapa 2-jakoinen, 2 oramaista\nlisälehteä kannassa; varsilehdet suikulaisia. — ♃ 6, 7, k. valk.\nMäkimaissa (A. — Ke. H.) Tahmeakarvainen.\n\n4. S. viscosa Pers. Tahmakohokki. — Kasvi tahmeakarvainen; röyhy m.\ntähkämäinen, vastakkaisilla lyhyillä 1 — monikukkaisilla haaroilla,\ntylppähampaisella verholla; terälapa syvään 2-halkoinen, lisälehditön;\nlehdet aaltolaitaisia. — ☽ 6, 7, k. valk. Merirant. harv. (A. — U.) —\nCucubalus.\n\n5. S. noctiflora. Yö-kohokki. — Kasvi tahmeakarvainen, 1—2-kukkainen,\nt. toishaaraisella latvaröyhyllä; verho 10-suoninen, pitkillä\noramaisilla hampailla; terälapa 2-halkoinen. — ☉ 7, 8. Pelt.\nja viljelöm. harv. (T. — K. Kv.) Toisintelee yksikertaisena ja\nisoröyhyisenä valkeilla, t. etenki ulkopuolin punertavilla kukilla,\nlyhyellä lisäterällä. — Melandrium Fr.\n\n††† Verho yläpuolelta laajempi t. pikarimainen: Atocion Fr.\n\n6. S. rupestris. Kallio-kohokki. — Kasvi kalju; varsi tav.\ntoishaaraisella röyhyllä; terälehdet vastoherttaisia; varsilehdet\nsuikeita. — ☉ ♃ 7, k. valk. Kall. harv. (T. — Ke. H. S.) Us.\nmonivarsinen ja runsaskukkainen. Tulee rönsyämällä väl. monivuotiseksi.\n\n7. S. acaulis. Lapin kohokki. — Varsi tupastava, sangen lyhyt\nyksikukkaisilla haaroilla alisista lehtihangoista;, terälehdet\nkolopäisiä; varsilehdet soukkia, ripsilaitaisiä; kota pitkulainen. — ♃\n7, k. pun. harv. valk. Tunt. (L. Lv.) Kasvaa us. laveissa, 1—2 tuuman\nkorkuisissa ehtavehreissä tuoroissa; kukat, tav. 2-kotisia, emikukat\nvähempiä; Lehdet toisintelevat oramaisista pitkulaisiin.\n\n287. MELANDRIUM Röhl. Ailakki.\n\n† Kukat enimm, 2-kotisia; siemenet munuämaisia, kehäkkeettömiä.\n\n1. M. sylvestre Röhl. Lehto-ailakki. — Höyteä pitkistä pehmeistä\nkarvoista; emikukkien verhohampaat pitkänpuikeita. suipukoita, yli\nkodan ulottumattomia; lehdet m. soikeita, yliset puikeita, nirkkoja.\n— ♃ 5—8, k. pun. Leht. (A. — U. St. — Lv.) Lehdet toisintelevat\nmuodossaan, mutta ovat pituutensa suhteen m. aina leveämmät k. seur.\nlajeilla; kukat hajuttomia. — M. diurnum. Lychnis dioica. L. sylv. Schk.\n\n2. M. pratense Röhl. Nurmi-ailakki. — Lyhemmin harmaanhöyteä; emikukan\nverhohampaat leveähkömmästä kannasta, pitkäveteisiä, tasasoukkia, yli\nkodan ulottuvia; lehdet suikeita. — ☽ ♃ 7, 8, k. Valk. Pelt. viljelöm.\n(A. — K. H; S. Kv.) Kukat isoja, tav. lumivalkeita ja hyvänhajuisia\netenkin iltasilla. — Lychnis dioica ß Lgchn. vespertina Sibth. L.\npratensis Schk. Melandr. vespert. Fr.\n\n3. M. noctiflorum Fr. k. — Silene noctiflora.\n\n†† Kukat täysineuvoisia; siemenet-leveällä-laitakalvolla Vahlbergella\nFr.\n\n4. M. apetalum Fenzl. Lapinailakki. — Varsi 1-kukkainen; terälehdet\nei paljon pidempiä, lop. lyhempiä kun munanmoinen pullakka verho;\nlehdet tasasoukka-suikeita; siemenet leveillä puilakoilla kehäkkeillä.\n— ♃ 7, 8 k. valk. Tunt. harv. (L.) Kukkiessaan parintuumainen, lop.\nvaaksanpituinen. t. pidempi, 1:llä, harv. 2:lla nuokkuvalla kukalla,\npystönäisellä hedelmällä. — Lychnis.\n\n5. M. affine Hn. Tunturi-ailakki. — 1—3-kukkainen; terälehdet jokseen\npidempiä kun pitkulainen, ei pullakka verho; lehdet ed.; siemenet\nleveällä kehäkkeellä. — ♃ 7. 8. Tunt. harv. (L.) Edellisen muotoinen,\nmutta hennompi, pystönäisillä kukilla ja verhon kiinteästi sulkemalla\nhedelmällä. Terälehdet valkeita t. punervia. — Lychnis affinis J. Vahl.\nL. triflora Fl. D.\n\n288. VISCARIA Röhl. Tervakko.\n\n1. V. purpurea Fr. Mäkitervakko. — Terälehdet eheitä t. kolo-päisiä;\nvarsilehdet m. tasasoukkia, yliset laidoilta villaisia; varren yliset\nsolmuvälit tervamaisesti tahmeita. — ♃ 6, 7, k. pun. harv. valk.\nNiittumäissä, täv. (T. — K. St. —. S.) Kukat ryhmässä. — Lychnis\nviscaria. V. vulgaris Röhl.\n\n2. V. alpina Röhl. Tunturi-tervakko. — Terälehdet 2-halkoisia; varsi ja\nm. tasasoukat lehdet kaljuja. — ♃ 7, k. pun. Mäk., rant. etenk. tunt.\n(T. U. S. P. — Lv.) 6—10-tuumainen, pienempikukkainen k.ed. — Lychnis\nalpina.\n\n289. LYCHNIS. Käenkukka.\n\n1. L. flos cuculi. — Kukat toishaaraisessa röyhyssä; terälehtien\nlapa 4-jakoinen; lehdet suikean tasasoukkia, kaljuja. — ♃ 7, k. pun.\nharv. valk. Kost. niit. tav. (E. — P. Lv.) Tav. kyynäränpituinen,\nharvaröyhyinen.\n\n290. AGROSTEMMA. Aurankukka.\n\n1. A. githago. — Kasvi hatuinen; verholiuskat suikulaisia, tav.\npidemmät vastoherttaisia terälehtiä. — ☉ 7, k. pun. Pelt. (E. — P.)\nTav. kyynäränpituinen, isoilla kauneilla kukilla. — Lychnis Koch.\nGithago segetum Led.\n\nMuist. Siemenet sanotaan saattavan villalangat valkeammiksi, kun niitä\npestessä pannaan veteen.\n\n291. DIANTHUS. Neilikka.\n\n1. D. superbus. Nurmi neilikka. — Varsi pystönäinen, ylempää tav.\nhaarova röyhyksi; lisäverhon lehdet puikeita, suippoja, paljon\nlyhempiä kun verho; terälehdet monihalkoisia, sisäpuolelta karvaisia;\nvarsilehdet tasasoukkia. — ♃ 7, 8, k. vaaleanpun. Niittumaissä (Kv. P.\nL.) Jalanpituinen; aluslehdet suikeamaisia, haju lauhkea.\n\nMuist. Kaunis kukka ryytimaihin kylvää.\n\n2. D. arenarius. Hietaneilikkä. — Juurelta haarova enimm. 1-kukkaisiksi\nvarsiksi; lisäverhon lehdet puikeita, lyhyen suippoja, paljon lyhemmät\nverhoa; terälehdet ed.; varsilehdet tasa-kaitaisia, käyrähköitä. — ♃\n7, k. valk. Hietalakeilla (U. Ke. St.) Vaaksanpituinen, tepastava;\nterälehdet väl. m. kaljut sisäpuolelta; hyvänhajuinen.\n\n3. D. deltoides. Ketoneilikkä. — Kukat erillisiä; lisäverhon lehdet\npuikeita, suippoja, paljon lyhemmät verhoa; terälehdet kokonaisia,\nsyvänyhäisiä; varsilehdet tasasoukasti suikeita, tylppäpäisiä, hienosti\nkarhealaitaisia. — ♃ 7, 8, k. tav. pun. — ß glaucus Sm. lisäverhon\nsuomut tav. 4, aliset lop. erinäisiä; kukat vaaleankalveita; kasvi\nsinertävä. Ahoilla, ket., tav. (E. — P. — ß U. Pe.) 6—8-tuumainen. — ß\nD. glaucus.\n\n292. GYPSOPHILA. Raunikki.\n\n1. G. muralis. — Varsi haarikas, erinäisillä pitkäveteisillä\nkukka-perillä; terälehdet nyhälaitaisia kolopäisiä; varsilehdet\noramaisesti tasasoukkia. — ☉ 7, 8, k. punerv. Kuiv. paik. harv. (T. —\nK. S.) Harv. päälle 2—4 tuuman pituinen, siirottava-haarainen, pienillä\nkukilla m. hapsisissa perissä.\n\n\n\n55 heimo. ALSINACEÆ.\n\n\n1 parvi. Stellarieæ.\n\n293. MALACHIUM Fr. Vata.\n\n1. M. aquaticum Fr. — Yliset varsilehdet puikean-herttaisia,\nsepo-kantaisia; röyhy toishaarainen, kukilla latvassa ja\nhaarahangoissa; kota palleromainen. — ♃ 7, k. valk. Rant. kost. paik.\n(H. S.) Lehdet tuuman levyisiä, aliset us. ruodikkaita. — Cerastium.\nLarbrea DC.\n\n294. STELLARIA. Tähtimö.\n\n† Lehdet puikeita t. herttamaisia, aliset ruodikkaita; kukat valkeita.\n\n1. S. nemorum. Lakso tähtimö. — Röyhy toishaarainen; terälehdet\nalle keskustan halkoisia, verhoa pidemmät; aliset ruodikkaat lehdet\nherttamaisia, yliset ruodittomat puikeita, suipukoita; varsi\nyltä-ylitse karvainen. — ♃ 6. Purolaks. j.n.e. harv. (E. — E.) Iso,\nlehdet päälle tuuman levyisiä, 2 tuuman pituisia.\n\n2. S. media With. Maltsatähtimö. — Kukat toishaaraisessa röyhyssä\nt. lehtihangoissa; terälehdet 2-jakoisia, verhoa lyhemmät; lehdet\nkaikki puikeita; varsi nivelten väliltä vuorottain pitkin pituuttaan\nkarvainen. — ☉ 4—10. Viljelöm. j.n.e. tav. (E. — L.) Toisintelee\n3—10:llä heteellä. — Alsine media.\n\nMuist. Käyt. ulkonaisesti jäähdyttäväksi hauteeksi haavakuumeessa.\nSopii myös ruuaksi kananpojille ja laululinnuille.\n\n†† Lehdet soukempia, kaikki ruodittomia; kukat valkeita.\n\n* Terälehdet keskustaan asti halkoisia.\n\n3. S. holostea. Lehtotähtimö. — Röyhy toishaaraiuen; terälehdet\nsuonittomia, suippoja verholehtiä pidemmät; varsilehdet suikulaisia,\npitkänsuippoja, laidoilta karheita; siemenet hyvin isoja, piikillisiä.\n— ♃ 6, 7. Leht. harv. (T. — K.) Kukat isoja; lehdet karheita lyhyistä\ntönkeistä laitakarvoista; siemenet kun pieniä hampunsiemeniä,\ntiheä-piikkisiä pitkistä tylppämäisistä nystermistä.\n\n** Terälehdet kantaan asti jakoisia; kukat pitkäperäisissä latva- tahi\nlatvanlähisissä röyhyissä.\n\n4. S. palustris Retz. Suo-tähtimö. — Varsi tav. pystönäinen,\nkalvomaisilla suojuksilla; verholehdet suipukoita, 3:lla kohosuonella,\nkolmatta osaa t. enemmän terälehtiä lyhemmät; varsilehdet tasasoukkia,\nkaljuja. — ♃ 6, 7. — ß glauca: sinivehreä. Kost. niit. rant. (ß E. —\nLv.) Kukat paljon isompia k. seuraajalla. — S. Dilleniana Mönch. S.\nglauca With.\n\n5. S. graminea. Heinätähtimö. — Varsi hervakka; terälehdet harv.\nverhoa pidemmät; muuten k.ed. — ♃ 6—8. Niit. j.n.e. tav. (E. — Lv.)\nLehdet eivät paljon leveämpiä kannalta, joka us. on karvahkolaitainen,\nniinkuin pienet suojuksetki; terälehdet muin verhon pituisia, muin\njotain pidempiä; koko kukka kuitenkin aina vähempi kun edellisellä.\n\n6. S. longifolia Fr. Metsätähtimö. — Varsi hervakka, kalvo-maisilla\nsuojuksilla; verholehdet terälehtien pituisia, ilman selvittä suonitta;\nvarsilehdet litteitä, tasasoukkia, kannalta soukempia, ripsilaitaisia.\n— ♃ 6—8. — ß alpestris Fr. varsi kalju; lehdet kannalta leveähkömpiä.\nKost. mets. (E. — L. — (ß L.) Kaikin puolin hennompi k. ed., vähemmillä\nkukilla, joiden verhossa tuskin näkyy suonten jälkiä ennen hedelmän\nvalmistumista, jolloin tav. tulevat näkyvämmiksi. — S. Friesiana Ser. ß\nS. alpestris Fr.\n\n*** Terälehdet 2-jakoisia; kukat ylisissä lehtihangoissa, joskus myös\nvähäisissä lehtisissä latvaröyhyissä.\n\n7. S. crassifolia Ehrh. Rantatähtimö. — Kukkaperät lehtihangoissa, t.\nvähissä harsuissa röyhyissä, suojuksettomia; verholehdet suippoja,\nepäselvästi 3-suonisia, terälehtiä lyhemmät; varsilehdet suikeita —\npuikeita, kaljuja, paksuhkoita ja hauraita. — ♃ 7. — ß paludosa Læst.\nsoissa kasvava. — γ brevifolia Rafn. lyhemmillä lehdillä. Merirant.\n(K. P. — Lv. — ß ja γ Lv.) Toisintelee 1-tuumaisesta 6-tuumaiseen;\nparhaiten tuttava ulottavista terälehdistä ja möyheähköistä, tönkeistä\nvarsilehdistä.\n\n8. S. uliginosa Murr. Hetetähtimö. — Kukkaperät ed., kalvomaisilla\nsuojuksilla; verholehdet epäsuonisia, terää'pidemmät; varsilehdet\npitkulaisia — suikeita, paksuhkoita, sinivehreitä, ripsi-kantaisia. —\n☉ 5—8. Hetepaik. j.n.e. (A. — K. St. — S. Kv.) Tav. matala, hauras,\nvalkeilla suojuksilla kukkaperäin tyvellä.\n\n9. S. borealis Big. Pohjan tähtimö. — Kukkaperät ed., suojuksettomia;\nverholehdet suippoja, epäsuonisia, pidemmät lyhytaikuisia terälehtiä;\nvarsilehdet suikulaisia, ohuita; ripsikantaisia. — ☉ 7. — ß calycantha:\npienempi, m. terätön. Kost. paik. tunt (P. — ß P. — Lv.) Vehreä,\nhentoinen, pienillä, us. puuttuvilla terälehdillä. Kun röyhittyy, tulee\nsuojuksiaki, mutta vehreitä ja näöltään kun kurtistuneita varsilehtiä.\n— S. uliginosa ß alpestris W. Ac. H. (1818).\n\n10. S. humifusa Rottb. Lapin tähtimö. — Varsi hajava; kukat\nlehtihankaisia, suojuksettomia; verholehdet pitkulaisia, tylppäpäisiä,\npaljon ei terää lyhemmät; varsilehdet pitkän-soikeita, kaljuja. —\n♃ 7, 8. Jäämeren rant. (L. Lv.) Ei paljon eroava rantatähtimön\nvähemmistä, leveä-lehtisemmistä muodoista.\n\n295. CERASTIUM. Härkki.\n\n† Terälehdet jokseenki pidempiä kun verho; kukat valkeita.\n\n1. C. trigynum Vill. Lapin härkki. — Varsi rento 1—4-kukkainen, m.\nkalju, hienokarvaisilla kukkaperillä; vartaloita tav. 3; lehdet\npitkulaisia, vähän suipukoita ja yhdäppäisiä, kaljuja. — ♃ 7, 8. Tunt.\n(L. Lv.) Vartaloita väl. 4 t. 5. Muuten hentoisempi ja kiiltävämmin\nmustanvehreä k. seur. — Stellaria cerastioides.\n\n2. C. alpinum. Tunturi-härkki. — Varret 1—3-kukkaisia, tav. höyteitä;\nsuojuksissa leveä valkea kalvolaita; lehdet pitkulaisia; kota\npitkulainen, käyrähkö. — ♃ 7, 8. — ß glabratum: kalju, erinomattain\nverho. Tunt. tav. (K. P. — Lv.) Haaraton t. juurelta haarova useiksi\ntav. 2-kukkaisiksi varsiksi.\n\n3. C. arvense. Rinne-härkki. — Varsi lienteä, toishaaraisella\nmonikukkaisella röyhyllä; lehdet suikeasti tasasoukkia, suipukoita. —\n♃ 7, 8. Mäkirant. (T.) Tav. ½-kyynäräinen, monivarsinen; terälehdet\npäälle kahta pidemmät verhoa; lehdet kuta kuinki lienteitä, väl. m.\nkaljuja.\n\n†† Terälehdet hiukan t. ei ollenkaan pidemmät verhoa; kukat valkeita.\n\n4. C. vulgatum. Nurmihärkki. — Varsi rento t. koheneva, lienteä; lehdet\npuikean suikeita l. pitkulaisia; terälehdet 2-halkoisia; kota käyrä,\nkahta pidempi verhoa. — ☉ ☽ 6—8. Ahoilla, niit., pelt., ryytim. yl. (E.\n— L.) 1—2 vaaksan pituinen, lyhytkarvainen; röyhy kukkiessa harsumpi k.\nseur.; siemenet yleensä tasamukaisesti nysteröpilkkuisia. — C. viscosum\nWg. Fl. L. C. triviale Link.\n\n5. C. viscosum. Aitohärkki. — Varsi tav. pystönäinen, tahmean-höyteä\nkarvoista, m. varren läpimitan pituisista; lehdet pyöreämäisiä\nt. soikeita; terälehdet 2-liuskaisia; kota ed. — ☉ 7, 8. Kost.\nruohostoissa (U.) Toisintelee isompana ja vähempänä; kukat ensimmältä\ntiheästi ryhmässä, hedelmän valmistuessa erinäisiä; siemenet kulmilta\nnysteröpilkkuisia, sivuilta m. sileitä t. epäpilkkuisia. — C. vulgatum\nSm. E. B, C. ovale Pers. C. glomeratum Thuill.\n\n6. C. semidecandrum. Mäkihärkki. — Höyteä; lehdet soikeita;heteitä 5;\nterälehdet verhoa lyhemmät, kolopäisiä t. nyhälaitaisia; suojukset\nleveällä valkealla kalvolaidalla; hedelmäperät ensimmältä lenkoja,\nlop. kaikki t. osittain pystönäisiä:. — ☉ 5. Kuiv. paik. tav. (U.)\n1—4 tuuman pituinen, tav. tahmean-höyteä ja kellertävä, väl. ohuesti\nharmaanhöyteä.\n\n296. ARENARIA. Arhp.\n\n† Siemenet valkealla napalapulla. (Lehdet ½ — 1-tuumaisia) Mæhringia\nKoch.\n\n1. A. lateriflora. Lakso-arho. — Juurelta jakauva useiksi, m.\nhaarattomiksi varsiksi, yhdellä, 1—3-kukkaisella, lehtihankaisella,\npuikeita — pitkulaisia lehtiä pidemmällä perällä; verholehdet\npuikeita, tylppäpäisiä, terää paljon lyhemmät. — ♃ 7, 8, k. valk. Kost\nruohostoissa, harv. (P. — Lv.) Melk. ½ tuuman levyisellä terällä.\n\n2. A. trinervia. Lehto-arho. — Varsi toishaarainen; verholehdet\nsuikeita, pidemmät sekä terää että kotaa; lehdet lyhytruotisia,\npuikeita, suippoja, 3—5-suonisia. — ☉ 6, k. valk. Mets. (E. — Pe. Lv.)\n3—7 tuuman pituinen; haaraisempi edellistä, muuten vähän samanmuotoinen.\n\n†† Siemenet napalaputtomia. (Lehdet 1—2-linjaisia).\n\n3. A. ciliata. Tunturi-arho. — Verho terää lyhempi; lehdet ruodittomia,\nvastopuikeita — kieloista, suippoja, tav. ripsikantaisia, epäselvällä\nsuonella. — ♃ 6—8, k. valk. Tunt. ja vuor. harv. (Lv.) 1—4-tuumainen,\njuurella haarova t. tupastava; kota jos hiukan verhoa pidempi.\n\n4. A. serpyllifolia. Kangas-arho. — Verholehdet suikeita, terää\npidemmät; varsilehdet ruodittomia, leveän puikeita, suippoja, selvästi\nmonisuonisia. — ☉ 6, 7, k. valk. Kuiv. paik. tav. (A. — K. St. H. Kv.)\nKoko kasvi harmaankarheahko, väl. vähän tahmeakarvainen.\n\n\n2 parvi. Alsineæ.\n\n297. HALIANTHUS Fr. Rantakaali.\n\n1. H. peploides Fr. — Kukat yksinäisissä ylisissä lehti- ja\nhaarahankaisissa perissä; lehdet puikeita — suikeita, möyheitä. — ♃ 6,\n7, k. valk. Hietais. merirant. (U. Ke. Pe. P. Lv.) Lehdet nahkeita,\npaksuja, tav. hyvin tiheässä, etenki ylempänä. — Arenaria. Alsine Wg.\nHonkenya Ehrh. ja Led.\n\n298. ALSINE. Nätä.\n\n1. A. stricta Wg. Tunturi-nätä. — Kukkahaarat sangen pitkiä,\npystönäisiä, harvalehtistä, 1—2-kukkaisia; verholehdet suippoja,\nsuonittomia, m. terälehtien ja kodan pituisia; lehdet erämaisia,\ntylppäpäisiä, kaljuja, ilman näkyvittä suonitta. — ♃ 7, 8, k. valk.\nTunt. harv. (L. Lv.) Juurelta haarova ja lehtinen; kukkahaarat 2—4\ntuuman pituisia, tav. yhdellä t. muutamalla lehtiparilla keskustassa ja\nsen alla. — Spergula W. Ac. H.\n\n2. A. biflora Wg. Lapin nätä. — Varsi juurelta haarova useiksi, tav.\n2-kukkaisiksi, ylempää karvaisiksi haaroiksi; verholehdet tylppäpäisiä,\nvähän lyhemmät pitkulaisia terälehtiä; varsilehdet oramaisesti\ntasasoukkia, tylppäpäisiä, tasaisia. — ♃ 7, 8, k. valk. Tunt. (L.\nLv.) 1—3-tuumainen, tylpeillä, us. kolopäisillä, joskus punervilla\nterälehdillä. — Stellaria. Alsinella Sw.\n\n3. A. rubella Wg. Punerva nätä. — Varsi juurella haarova,\n1-kukkaisilla, ylempää pisakarvaisilla m. pystönäisillä haaroilla;\nverholehdet suippoja, 3-suonisia, pidemmät soikeita terälehtiä;\nvarsilehdet 1—2-parisia, tasasoukkia — suikeita, kaikki 3:lla\nkohosuonella. — ♃ 7, k. punerv. — ß hirta: haarat sormen pituisia,\nhervakoita, tav. 2-kukkaisia. Tunt. harv. (L.) 1—2-tuumainen,\ntupastapa. — Arenaria Giesekii ja hirta Fl. D. Alsine verna (var.) Led.\n\n299. SAGINA. Haarikko.\n\n† Kukan-osat 5-lukuisia: Spergella Reich.\n\n1. S. nodosa Fenzl. Rantahaarikko. — Varsi pysty, monikukkainen,\nkukkahaarat solmikkaita pienistä lehtiryhmistä; terälehdet pidemmät\ntylppäpäisiä verholiuskoja; varsilehdet oramaisia tylppäpäisiä. — ♃ 7,\n8, k. valk. Rant. (A. — Ke. St. P.) Toisintelee kaljuna ja hienosti\npisakarvaisena. — Spergula.\n\n2. S. saxatilis Wimm. Lapin haarikko. — Haarat lyhyen hedelmättömän\nvarren sivuista, leveneviä, pitkäveteisillä kohenevilla kukkaperillä,\nnuokkuvilla kukilla; verholiuskat tylppäpäisiä, terälehtiä pidemmät;\nvarsilehdet soukka-oraisia, lyhyt-otaisia päästä, kaljuja. — ☉ ♃ 6—8,\nk. valk. Tunt. tav. (L. Lv.) Vähän isompi ja pidemmillä kukkaperillä\nk. seuraapa laji, josta tämä ei paljon eroa, etenki kun tällä väl.\non A-lukuiset kukan-osat ja us. pieniä t. ei ollenkaan terälehtiä. —\nSpergula saginoides Sw. S. Linntei Led.\n\n†† Kukan-osat 4-lukuisia: Sagina.\n\n3. S. procumbens. Pihahaarikko. — Terälehtiä ei ollenkaan t. paljon\nlyhemmät kun tylppäpäinen verho; muuten k. ed. — ☉ 5—8. Kost. paik.\ntav. (A. — K. St. — S.) Haarat 1—2-tuuman pituisia; heteitä tav. 4—7;\nemiä 4—5. — Spergula sagina Sw.\n\n300. SPERGULA. Hatikka.\n\n1. S. arvensis. Peltohatikka. — Kukat röyhyssä; siemenissä soukka,\nsileä, rengasmainen syrjä. — ☉ 7, 8, k. valk. Pelt. rant. j.n.e.\ntav. (A. — K. H. P.) Varsi tahmeakarvainen, harv. kalju. Väl. hyvin\nvähäinen, ja silloin tav. vaan 5-heteinen.\n\nMuist. Siemenistä sopii katovuosina leipää valmistaa. On usein\nrikkaruohona kevät-touvoissa ja pellava-maissa. Kasvaa hyvin tiheänä,\nmutta matalana; heinäksi työläs kuivattaa.\n\n2. S. Morisonii Bor. Vuorihatikka. — Kukat röyhyssä; siemenet\npallistettuja leveällä sädejuovaisella kalvolla. — ☉ 6, 7, k. valk.\nKuiv. metsävuor. (A. — Ke. St. — S. Pe.) Kukat harv. auki; tav. kalju\nja tankeampi edellisiä. — S. arvensis Sv. B. S. pentandra.\n\n301. LEPIGONUM Fr. Solmuheinä.\n\n1. L. rubrum Fr. Nurmeinen solmuheinä. — Lehdet rihmamaisia, litteitä,\notapäisiä; röyhy lehtinen; verho m. kodan pituinen; siemenet\nvastopuikeita, turseakulmaisia, kaikki siivettömiä, nystypilkkuisia.\n— ☉ ♃ 6, 7, k. pun. Kuiv. paik. (A. — K. H. St. — P.) Lehdet litteitä\nja tav. varren solmuväliä lyhemmät. — Arenaria. Alsine Wg. Spergularia\nPers.\n\n2. L. medium Fr. Aroinen solmuheinä. — Varsi liereä; lehdet\nrihmamaisia, puolipyöreitä, suippoja, odattomia; röyhy ja verho ed.;\nsiemenet Vastopuikeita, kohokulmaisia, sileitä, eräät sulitettuja. —\n♃ 7, 8, k. valk. t. vaaleanpun. Kost. paik. teillä, harv. (A. T. St.)\nLehdet tav. pidempiä ja möyheämpiä k.ed. — (Alsinella. Spergularia).\n\n3. L. salinum Fr. Rantainen solmuheinä. — Varsi litteämäinen; lehdet\ned., möyheitä, tylppäpäisiä; röyhy lehtinen, tav. pitkäveteisillä\ntertuilla; verho 1/3 kotaa lyhempi; siemenet pyöreämäisiä, sileitä, m.\nlitteitä, kohokulmaisia, eräät (väl. enin osa) sulitettuja. — ☉ 7, 8,\nk. valk. t. vaaleanpun. Merenränt. (A. U. St. — P.) Kukkaperät. niin\ntällä kun ed. hiukan, harv. kahta pidemmät kotaa. Terälehdet molemmilla\npitkulaisia. — Spergularia Presl. Sperg. media ß salina Hn. (ed. 6).\n\n\n\n56 heimo. ELATINEÆ.\n\n302. ELATINE: Vesirikko.\n\n1. E. alsinastrum. Kuljuinen vesirikko. — Lehdet puikean-suikeita —\nsuikulaisia, ruodittomia, säteettäisiä;. kukat ylisissä lehtihangoissa\nyksitellen, säteettäisiä, lyhytperäisiä t. m. perättömiä; kukka\n4-lukuisilla osilla. — ☉ 7, 8, k. valk. Vesikuljuissa ja kuopissa,\nharv. (T. U.) Pystöisellä, tav. haarattomalla, kaljulla, nivelikkäällä\nvarrella.\n\n2. E. hydropiper. Lehtoinen vesirikko. — Lehdet vastakkaisia,\npitkulais-vastopuikeita, ruodikkaita; kukat yksinäisiä, perättömiä,\nlehtihankaisia, kukan-osat 4-Lukuisia; heteitä 8; kota 4-pesäinen.\n— ☉ 6—9, k. punerv. Rant. vedessä ja veden vaih. (U. — K; H.S.P.)\nVähäinen suikertava ja juurrehtiva kasvi, kuivalla alalla tav. punakka,\npienten pippuran jyväin kokoisilla kodilla, siemenet kiveriä.\n\n3. E. triandra Schk. Rantainen vesirikko. — Terälehtiä ja heteitä\n3; kota 3-pesäinen; muuten k. ed. — ☉ 6—9, Jr. punerv. — ß\ncallitrichoides W. Nyl. isompi, pystövartinen, tasasoukilla lehdillä.\nRant. harv. (T. — K. H. S. — ß U.) Kaikin osin isohkompi edellistä,\nleveämmin ja lyhempi-ruotisin lehdin. Siemenet vähin käyriä. Kota\nselvillä pesäin väliliitteillä.\n\n\n\n57 heimo. CUCURBITACEÆ.\n\n303. BRYONIA. Koirannauris.\n\n1. B. alba. — Kukat yksikotisia, tertuttaisia; lehdet herttamaisia\n5-liuskaisia, hammaslaitaisia, karheapilkkuisia. — 7, 8, k. kelt.\nAitovien j.n.e. harv. (A.) Väänneliäs kasvi, vahterinmoisilla lehdilä,\nrihmamaisilla varsiperäisillä kärhillä; hedekukat isompia kun emikukat;\nmarjat mustia.\n\nMuist. Juuri ulostava ja vesityttävä. Sen tuoretta mehua on sanottu\nhyväksi vesitaudissa, hengen-ahdissa ja matovaivoissa. Taikka\nliotetaan juurta sitä varten viinissä tahi oluessa. Pöhöttymisiä ja\nreisikolotusta vasten käytetään sitä ulkopuolin päälle pantuna.\n\n\n\n58 heimo. RIBESIACEÆ.\n\n304. RIBES. Viinapensas.\n\n1. R. grossularia. Karviais-pensas. — Haarat 1—3-kertaisilla piikeillä;\nlehdet 3-liuskaisia; perät yksinäisiä, 1—3-kukkaisia. — ♄ 4, 5, k.\nruskeanvehr. Kuiv. paik. kyl. (T. U. H.) Hedelmä mehuinen, hyvämakuinen.\n\nMuist. Marjat kypsyneinä, hyviä siltäänki syödä, ovat sangen sopivia\nviiniksi ja sylttäämiseksi. Kasvaa helposti juurivesoista t. oksista\n(myöski marjoista) tavallisessa ryytimaan mullassa. Pitää uudestaan\nistutettaman 6 t. 7 vuoden perästä ja liiallisista juurivesoista\nruokottaman.\n\n2. R. nigrum. Siestar-pensas. — Piikitön; kukat nuokkuvissa tertuissa,\nkellomaisia, suipukoilla varuksilla, lyhemmät peryköitä; lehdet\n5-liuskaisia, alta pihkapilkkuisia. — ♄, 5, k. ruskeanvehr. Varjopaik.\ntav. vesitienoilla, harv. (A. —K. St. — S. Pe.) Lehdet väkevänhajuisia;\nhedelmät mustia viinamarjoja.\n\nMuist. Oksat ja nuoret lehdet hyviä teeksi luuvaloon ja pitkittävään\nyskään myös muuksiki tavalliseksi teeksi. Marjahillaa käyt.\nkurkkutaudissa j.m. Pantuina paloviinaan muuttavat tuoreet lehdet ja\noksat sen maun ja hajun paremmaksi. Marjoista saadaan viiniä. Ist.\njuurivesoista varjopaikkoihin.\n\n3. R. rubrum. Punamarjainen viinapensas. — Piikitön; kukat nuokkuvissa\nt. tippuvissa tertuissa, maljamaisia, pyöreämäisillä, kukkaperiä\nlyhemmillä varuksilla; lehdet 5-liuskaisia. — ♄ 5, k. kelt. Leht. (E.\n— P.) Hedelmät punaisia viinamarjoja. Muist. Marjat ovat vilvoittavia\nkuumetaudeissa. Niistä taidetaan myös käytättäen hyvää viiniä valmistaa.\n\n4. R. alpinum. Taikinamarjainen viinapensas. — Piikitön; kukat\npystönäisissä tertuissa, kukkaperiä pidemmällä varuksella; lehdet\n3-halkoisia. — ♄ 5, 6, k. kelt. Metsämäissä, tav. (A. — U. St. H.\nL.) On us. 2-kotinen, toisen-puolisen siittimen keski-eräisyyttä.\nMarjat punaisia äitelän makeisia. Muist. Puulaji kovaa, sopiva haravan\npiikeiksi j.n.e.\n\n\n\n59 heimo. RHAMNEÆ.\n\n305. RHAMNUS. Paatsama.\n\n1. R. frangilla. Aropaatsama. — Oraton; kukat täysineuvoisia,\n5-halkoisia; luotti jaoton; lehdet soikeita, suippoja, ehytlaitaisia.\n— ♄ 6, 7, k. valk. Metsäniit. tav. (E. — P.) 3—4 kyynärän pituinen\npensaspuu; luumarjat ensin punaisia, lop. mustia, tav. 2-siemenisiä. —\nFrangilla vulgaris Reieh.\n\nMuist. Kuori on kiitetty ulostus-aine kovassa vatsassa, vesi-taudissa\nj.m. Käyt. myös keitevetenä, ja on hyödyllinen eläimille umpitaudissa\nsisälle annettuna. Maidossa keitettynä saadaan siitä kapivoidetta.\nKuori värjää villaisen keltaiseksi, ja marjat vehreäksi, kun aine ensin\non koivunlehdillä keltaiseksi painettu. Marjoja käyt, monin tavoin\nvärjäyksiin: keitetään sekä marjat että lehdet miedossa lipeässä ja\nvärjätään sillä. Jota tummemmaksi väri tahdotaan, sitä väkevämpää\nlipeää otetaan. Puussa ei ole silmikoita talvella.\n\n2. R. cathartiea. Mäkipaatsama. — Haarat orapäisiä; kukat 2-kotisia,\n4-halkoisia, monijakoisella luotilla; lehdet soikeita, sahalaitaisia.\n— ♄ 7, k. vehreänkelt. Metsämäissä (A. T.) 3—4-kyynäräinen puu t.\npensas; luumarjat ensin vehreitä, lop. mustia, tav. 4-siemenisiä.\nTerälehdet niin tällä kun edelliselläki lajilla hyvin pieniä. Muist.\nMarjoista saadaan keittäen sangen hyvää ulostus-siirappia, soveliasta\nkaiken-ikäisille vesitaudissa, kovassa vatsassa, ähkyssä j.m. Niini\nkeitevedessä vaikuttaa sekä ulostamiseksi että oksetukseksi. Marjoista,\nlokakuussa kypsyvistä, valmistetaan alunoin vehreätä maalariväriä.\nKuori painaa keltaista. Puu-aine lujaa, soveliasta sorvareille y.m.\nPihain ympärillen saadaan tästä puusta kauniita pensas-aitoja. Kasv.\nsyksyllä marjan sydämistä.\n\n\n\n60 heimo. SAXIFRAGEÆ.\n\n306. SAXIFRAGA. Kivirikko, rikko.\n\n† Vana lehditön; lehdet juuressa kokonaisia, hammaslaitaisia.\n\n1. S. nivalis. Lumi rikko. — Kukat haarovassa latvaryhmässä;\nterälehdet verhon pituisia; aluslehdet pyöreämäisiä t. vastopuikeita,\ntylppäpäisiä, varsijohteisia, tylppäsahaisia, m. kaljuja. — ♃ 7, 8, k.\nvalk. t. punerv. Tunt. (K. L.) 3—6 tuuman pit.; yhdellä t. useammalla,\ntav. pyöreämäisillä, väl. harsummilla kukkaryhmillä latvassa, us; 1:llä\nvähemmällä pitkulaisella suojuslehdellä. — Dermasea Haw. Micranthes Don.\n\n2. S. stellaris. Tähtirikko. — Kukat haarovassa röyhyssä; terälehdet\nsuikeita, alaspäislä verhoa pidemmät; lehdet pitkulais-nalkkimaisia,\nsuippoja, harvasahaisia. — ♃ 7, 8, k. valk. — ß comosa: tav.\n1-kukkainen, röyhynä monta pientä suomumaisten lehtien ryhmäkettä;\nterälehdet puikeita, soukkakantaisia. Tunt. tav. (L Lv. — ß Lv.)\nTerälehdet vähän epämukaisia. — Spathularia Haw.\n\n†† Varsi veltto, 4-tahkoinen vastakkaisista lehdistä: Antiphylla Haw.\n\n3. S. oppositifolia. Sinirikko. — Varsi rento, haarikas, yksinäisillä\nkukilla haarain latvassa; lehdet puikeita t. vastopuikeita,\nripsilaitaisia kuin verholiuskatki, poikkipäisiä pienoisella lovella. —\n♃ 6, 7. Tunt. kallioilla (L. Lv.) Pitkä ja hervakka; haarat ensimmältä\n4-kantaisia tiheistä lehdistä, joiden karvoissa ei ole pisamia; kukat\nsinisiä t. sinipunervia, harv. valkeita.\n\n††† Varsi lehtinen; lehdet kaikki hajallisia, soukkia ja kokonaisia:\nLejogyne Don.\n\n4. S. aizoides. Tunturi-rikko. — Varsi haarova, rento, kohenevilla\nkukkahaaroilla; sikiäinen yhteen kasvettunut siirottavaan verhoon,\npuoliksi sen alla; lehdet tasasoukkia sivupuolia, vähäinen kolo läsnä\npäätä. — ♃ 7, k. kelt. Tunt. tav. (L. Lv.) Terä ei paljon pidempi\nverhoa; varsilehdet väl. kaljuja, us. tönkeillä karvoilla laidoissa.\n\n5. S. hireulus. Keltarikko. — Varsi haaraton, pysty, harvoilla, m.\nkellomaisilla, sikiäis-alaisilla kukilla; verho lop. alaskääntöinen;\nlehdet suikulaisia, tylpeähköitä. — ♃ 7, 8, k. kelt. Rämeissä,\nturvesoissa, harv. (K. — P. — Lv.) 8—13 tuuman pituinen; terälehdet\nkahta t. enää pidemmät k. verho.\n\n†††† Lehdet liuskaisia t. halkoisia.\n\n* Varsi ti heillä aaluvilla nalkkimaisista, 3—5-halkoisista lehdistä.\n\n6. S. caespitosa. Tupasrikko. — Varsi 1—3-lehtinen, tav.\nharvakukkainen; kota m. kokonaan kukan-alainen, pikarimainen,\npitkällen ulottavilla luoteilla; lehtiliuskat pitkulaisia t. suikeita,\ntylppämäisiä. — ♃ 6, 7, k. valk. t. kellat. Tunt. (K. L. Lv.)\nSormenpituinen, vähän lyhytkarvainen.\n\n** Lehdet pyöreämäisiä t. munuamaisia.\n\n7. S. granulata. Nystyrä-rikko. — Varsi pystönäinen, moni-kukkainen,\nsiemensilmikoton; verho sikiäis-sepoinen; lehdet munuamaisia,\nkololaitaisia, pyöreämäisillä liuskoilla; juurena kimppu herneemäisiä\nmukuloita. — ♃ 6, 7, k. valk. Niit. tav. (A. — U.) ½-kyynäräinen, yli ½\ntuuman pituisilla, kellomaisilla kukilla.\n\n8. S. cernua. Nuokkorikko. — Varsi vähän mutkitteleva, harvakukkainen,\nsiemensilmikkoilla ylisissä lehtihangoissa; verho m. sikiäis-alainen;\naliset lehdet munuamaisia, keskustaan halkaistut tav. 5:ksi\npyöreämäiseksi t. puikeaksi lyhytsuippoiseksi liuskaksi. — ♃ 7, 8, k.\nvalk. Tunt. (L. Lv.) Noin vaaksan pituinen, hoikka ja tav. 1-kukkainen,\npitkillä terälehdillä.\n\n9. S. rivularis. Purorikko. — Varsi koheneva, 1—2-kukkainen,\nsiemensilmikoton; verho sikiäis-sepoinen; aluslehdet ed.\npyöreäis-tylpeillä liuskoilla; ylisin varsilehti kokonainen, puikea. —\n☽ 7, 8, k. valk. t. pun. Tunt. (L. Lv.) 1—3 tuuman pituinen, kukat ja\nterälehdet pieniä.\n\n*** Aaluvaton; lehdet nalkkimaisia, 3—7-halkoisia.\n\n10. S. adscendens. Kohenus-rikko. — Kukat tertussa t. haarovassa\nröyhyssä, 2 varuslehteä kukkaperäin tyvellä; lehdet vastopuikeita t.\nnalkkimaisia, 3—7-hampaisia, t. matalasti puikeat. soikea-liuskaisia,\ntahmeita; hedelmä noin perän pituinen, kukan-alainen. — ☉ ☽ 6, 7, k.\nvalk. Kallioilla, harv. (T. K.) Varsi tukevampi ja pystönäisempi sekä\nsuorempi k. seuraavalla ja muuten kaikin osin isompi. — S. petræa Gunn.\nS. controversa Sternb.\n\n11. S. tridactylites. Mäkirikko. — Kukat ed.; lehdet nalkkimaisia,\njakauneet keskustaan t. alemma 3:ksi, harv. Siksi suikeaksi, hyvin\nsiirottavaksi liuskaksi, tahmeita; hedelmäperä tav. pidempi kun\nkukan-alainen kota. — ☉ 5, 6, k. valk. Kallioilla ja hietamäissä (A. —\nU.) Tav. 2—6 tuuman pituinen, hentoinen, haarova, pienikukkainen; väl.\nvähäinen, haaraton, kokonaisilla suikeilla lehdillä; kukkaperät lop.\nsiirottavia ja tav. monin kerroin hedelmää pidemmät.\n\n307. CHRYSOSPLENIUM. Linnun silmä.\n\n1. C. alternifolium. — Lehdet munuamaisia, vuoroltaisia. — ♃ 5, k.\nkelt. Hetteik. ja kost. paik. (T. — K. St. — S. Kv. L.) Yliset lehdet\nryhmässä vähäisten, m. perätönten kukkain ympärillä.\n\n\n\n61 heimo. CRASSULACEÆ.\n\n308. RHODIOLA. Ruusujuuri.\n\n1. R. rosea. — Kaksikotinen; kukat tiheässä perättömässä\nlatva-röyhyssä; lehdet soikeita — pitkulaisia, litteitä, möyheitä. —\n♃ 7, 8, k. kelt. Tunt. (L. Lv.) Vähän seur. leveälehtisen maksaruohon\nmuotoinen. Juuri muhkurainen, keltainen ja hyvähajuinen — Sedum\nrhodiola DC.\n\nMuist. Juuri hyvänhajuinen, kuin ruusu-öljy. Siitä tehdään paikoin\nvoidetta vanhoille haavoille. Myös kovaa päänsärköä vasten käytetään\njuurta ulkonaisesti murskattuna ja päälle sidottuna.\n\n309. SEDUM. Maksaruoho.\n\n† Lehdet leveitä, litteitä (ehkä paksuja).\n\n1. S. telephium. Leveälehtinen maksaruoho. — Varsi pystönäinen; kukat\ntiheissä, toistain 3-haaraisissa, pyöreähköissä röyhyissä; lehdet\nleveän puikeita — suikeita, sahalaitaisia. — ♃ 8, k. vaaleankelt.\nKallioilla, kivisein., turvekatoilla, tav. (T. — K. H. S. Pe.) Lehdet\nruodittomia, paksuja, meheviä, tav. vastakkaisia, väl. vuorottaisia.\n— S. maximum Koch. Muist. Lehtiä käyt, polttohaavoihin, sormikoihin,\nperäpukamiin ja etikalla kastettuina varpaan känsiin. Mehua\nmaidon-herassa nautitaan kerpukissa.\n\n†† Lehdet m. liereitä.\n\n* Juurella mahero-aaluvia.\n\n1. S. acre. Katkera maksaruoho. — Kukat perättömiä, 2—3:ssa yhtyneessä\ntertussa; terälehdet paljon pidempiä kun suipot verholehdet;\nvarsilehdet vuorottaisia, puikeita, tylppäpäisiä, kaljuja. — ♃ 6,\n7, k. kelt. Kuiv. paik. tav. (E. — P.) Hyvin haarova rennoilla\nlehti-aaluvilla.\n\nMuist. Kasvi (tuoreena) ulostuttaa, oksetuttaa, vesityttää, avullinen\nkerpukissa ja us. vilutaudissa, kun joko kasvista puserrettua mehua\nt. keitettä nautitaan, lehdet murskattuina ja mätähaavoille pantuina\npuhdistavat ne ja edistyttävät parannusta. Myös virmataudissa on\nkasvi avullinen ollut. Sen pulveria nautitaan neljännes t. puoli\nneljännesluotia erällään.\n\n2. S. album. Valkea maksaruoho. — Kukat haarovassa röyhyssä,\nperäkkäitä; lehdet liereitä, pitkulaisia, tylppäpäisiä, siirottavia. —\n♃ 7, 8, k. valk. Kallioilla (A. T.) Lehdet tav. punapilkkuisia; ponnet\npunasinerviä.\n\nMuist. Mehua käytetään vaimoväen vuotoja, mätähaavoja, ruumiin koita ja\nperäpukamia vasten.\n\n** Aaluvitta t. hyvin pienillä aaluvilla.\n\n3. S. annuum. Vähä maksaruoho. — Kukat 2—3:ssa m. lehdettömässä\ntertussa; terälehdet tuskin verhoa pidemmät; varsilehdet tasasoukasti\npitkulaisia, sivupuolia, kaljuja, vähän ulospäisiä. — ☉ 6, 7, k. kelt.\nKuiv. paik. (A. — U. St. — S.) Tav. pystönäinen, 2—3-tuumainen, tumma,\nus. punapilkkuinen. — S. rupestre Fl. D.\n\n310. BULLIARDA DC. Paunikko.\n\n1. B. aquatica DC. — Kukat lehtihankaisia, epäperäisiä, lehdet\ntasasoukkia. — ☉ 6, 7, k. valk. Järvenrant., kost. paik. (A. — U. H.\nKv.) ½—2 tuuman pituinen kasvi, us. möyheillä, m. erämaisilla lehdillä.\n— Tillæa.\n\n\n\n62 heimo. LYTHRARIEÆ.\n\n\n311. LYTHRUM. Rantakukka.\n\n1. L. salicaria. — Kukat säteittäin tähkässä; lehdet suikeita —\npitkulaisia, vähän herttakantaisia, 2—3 vastakkain, harv. vuorottain.\n— ♃ 7, 8, k. pun. Rant. tav. (E. — P.) l—3 jalan pituinen, tähkä\nrunsaskukkainen; lehdet sepokantaisia, väl. pehmeän-höyteitä.\n\nMuist. Lehtikeite hyvä punatautiin, vatsatautiin, valkeaisen vuotoon,\nverisylkyyn.\n\n312. PEPLIS. Luhtakaali.\n\n1. P. portula. — Kukat tav. terälehdettömiä; varsilehdet vastopuikeita\nt. lapiomaisia, vastakkaita. — ☉ 7, 8, k. pun. Vesikuopissa,\njärvenrant. (T. — K. H. S.) Rento t. syvemmässä vedessä pystönäinen;\nkukat pieniä, perättömiä, lehtihankaisia.\n\n\n\n63 heimo. ONAGRARIEÆ.\n\n313. OENOTHERA. Helokki.\n\n1. O. biennis. — Heteet lanttopäisiä terälehtiä lyhemmät; varsi-lebdet\npuikean suikeita, litteitä; varsi karheapilkkuinen ja karvainen. — ☽ 7,\n8, k. pun. Viljelömaissa, harv. (T.) Kukat isoja, pitkätorvisia, kodat\nperättömiä suojuslehtien hangoissa.\n\nMuist. Ranskanmaalla syödään juurta öljyn ja etikan kanssa niinhyvin\nraakana kuin kiehautettuna.\n\n314. EPILOBIUM. Horsma.\n\n† Kukat epämukaisia; tangoilla heteillä: Chamænerion Scop.\n\n1. E. angustifolium. Maitohorsma. — Terttu monikukkainen; lehdet\nhajallisia, suikeita, m. suorakulmaisesti suonisia. — ♃ 7, k. pun.\nharv. valk. Mäkimaissa, mets. tav. (E. — L.) Useimmin parinkyynäräinen;\ntunturitienoissa kaikin puolin vähempi. — E. Gesneri Vill. E. spicatum\nLam. Muist. Haivenet sopivat täytteeksi tyynyihin j.n.e.; niistä\ntaidetaan lankaaki kehrätä kynttilän sydämiksi. Juurivesat keväällä\nkelpaavat syödä parissina. Lehmät lypsävät hyvin tästä kasvista.\nAnsaitsisi viljeltää kivisessä ja multaisessa maanlaadussa, jossa\nmetsää ynnä annetaan kasvaa. Juuret levenevät laajalta.\n\n†† Kukat tasamukaisia: Lysimachion DC.\n\n* Luotti 4-jakoinen, ulospäisillä liuskoilla.\n\n2. E. parviflorum Schreb. Ojahorsma. — Lehdet ruodittomia, suikeita,\nharvasti nyhäsahaisia, lienteitä t. kaljuja; varsi liereä, tav.\npehmytkarvainen. — ♃ 7, 8, k. pun. Kost. paik. ojissa harv. (A.) 2—3\nvaaksan pituinen. — pubescens Roth.\n\n3. E. montanum. Mäkihorsma. — Lehdet hyvin lyhytruotisia, tav.\npuikeita, sahalaitaisia, m. kaljuja. — ♃ 7, 8, k, pun, joskus valk.\nMetsämaissa j.n.e. tav. (A. — K. H. S. Pe.) Toisintelee 3-tuumaisesta\nkyynärän pituiseen.\n\n** Luotti kokonainen t. lop. epämukaisesti liuskainen,\n\na — Varsi liereä, 2:lla selvällä valkeanhöyteällä juovalla.\n\n4. E. origanifolium Lam. Hetehorsma. — Lehdet lyhytruotisia, puikeita,\nsuippoja, sahalaitaisia, kaljuja. — ♃ 7, 8, k. pun. harv. valk. Tunt.\nhetepaik. harv. (P. — Lv.) 3—6 tuuman pituinen, väl. kooltaan k.\nkeskimittainen mäkihorsma. — E. alsinifolium Vill.\n\n5. E. alpinum. Tunturi-horsma. — Lehdet lyhytruotisia t. ruodittomia,\nsoikeita — pitkulaisia, tylppäpäisiä, m. ehytlaitaisia kaljuja. — ♃\n7, 8, k. pun. harv. valk. Tunt. (P. — Lv.) Toisintelee k. edellinenki\n8—10-tuumaisesta- ja m. pystönäisestä parin tuumaiseen rentoon 1—3:lla\nkukalla ylös-kaarevassa latvassa.\n\nb — Varsi kalju, t. yleensä tasamukaisesti lienteä.\n\n6. E. palustre. Suo-horsma. — Varsi liereä, sileä, tasamukaisesti\nlienteä; lehdet suikeita — tasasoukkia, ehytt. harvasti nyhälaitaisia;\nkodat lienteitä. — ♃ 7, 8, k. pun. harv. valk. Kost. paik. tav. (E. —\nL.) Toisintelee paljon, kaavattomana ja haarovana, lehdet muin ½ tuuman\nlevyisiä, sormenpituisia, muin linjan levyisiä, tuuman pituisia.\n\n7. E. lineare Mühl. Pohjan horsma. — Varsi liereä, muutamilla\nkoho-juovilla, lienteä; lehdet tasakaitaisia, ehytlaitaisia t.\nharvaltaan nyhähampaisia; kodat kaljuja. — ♃ 7, 8, k. valk. Tunt. (Lv.)\nVäl. edellisen toisintona pidetty; kukat joskus punerv. — E. palustre ß\nnutans Hn. (Ed. 4).\n\n315. CIRCÆA. Velholehti.\n\n1. C. alpina. — Lehdet herttamaisia, harvaltaan isohampaisia,\nkiiltäviä, kalvosyrjäisillä ruodeilla; varsi ja kukkaperät kaljuja.\n— ♃ 6, 7. Mets. kost. paik. (E. — P.) Verho ja terä valkeita, harv.\npunertaa.\n\n\n\n64 heimo. HALORHAGEÆ.\n\n316. MYRIOPHYLLUM. Ärviä.\n\n1. M. verticiliatum. Kiehkura-ärviä. — Kukat kaikki kiehkuroittain\nkampamaisesti parijakoisten lehtien hangoissa; verka selvä; terälehdet\npitkäveteisellä kannalla. — ♃ 7, k. valk. Vesikuljuissa (Ke.)\nKukkasuojukset pieniä, epäselväisiä; lehtiliuskat kaitoja, tasasoukkia.\n\n2. M. spicatum. Tähkä-ärviä. — Hede- ja emikukat lehdettöminä\ntähkä-kiehkuroina; lehdet kaikki parijakoisia; terälehdet kannattomia;\nemikukat verhottomia. — ♃ 6, 7, k. valk. Järv. ja selvemmässä ved. (A.\n— K. Kv. Pe.) Kukkasuojukset selviä, suomumaisia. Hedekukat kiehkurassa\ntypäkän tähkän latvassa, emikiehkurat alempana.\n\n3. M. allerniflorum DC. Vuoro-ärviä. — Hedekukat vuorottaisia, emikukat\nkiehkurassa, alisimmat kiehkurat ylisimmissä lehtihangoissa; muuten\nk. ed. — ♃ 6, 7. Järv. (E. — L.) Kaikin osin paljon hienompi k. ed.\nTähkä lyhempi, lehdetön, paitsi alisimmat emikiehkurat, jotka tav. ovat\nylisten varsilehtien päällä.\n\n317. HIPPURIS. Vesikuusi.\n\n1. H. vulgaris. — Varsi nivelikäs, säteittäisillä, tasasoukilla —\nsulkeilla, tylppämäisillä lehdillä. — ♃ 6—8. — ß maritima: lehdet\n4—8-säteisiä, suikeita, aliset harvempia ja leveämpiä. — γ fluitans\nLiljebl. varsi hervakka, 8:lla tasasoukalla lehdellä. Järvenrant. (E. —\nL. ß A. — U. P. L. γ U. K. St.)\n\n\n\n65 heimo. POMACEÆ.\n\n318. PYRUS. Omenapuu.\n\n1. P. malus. — Kukat perättömässä sarjassa; vartalot yhdiskantaisia;\nlehdet puikeita, sahalaitaisia; hedelmä perästä sisään painunut. — ♄ 5,\n6, k. valk. t. punerv. Lehtomäissä ja niituilia (A. U. H. — K.) Oksat\nusein orakärkisiä; lehdet molemmin puolin kaljuja; hedelmänä omena.\n\nMuist. Hedelmä yleiseen tuttu, ruokava ja terveellinen. Metsäomenain\npuserretusta mehusta saadaan siiteriä ja etikka. Puuaine lujaa, hyvää\nsorvareille, puusepille j.n.e. Kasvaa syksyisin siemenistä lihavassa,\npäivänpaisteisessa maassa.\n\n319. SORBUS. Pihlaja.\n\n1. S. aucuparia. Kotipihlaja. — Lehdet kokonaan parijakoisia,\nsahalaitaisilla, alta kaljuilla t. hienohöyteillä lehdyköillä; kukat\nvähemmin tiheissä, m. tasapäisissä röyhyissä; hedelmä pitkulaisen\npyöreämäinen. — ♄ 5, 6, k. valk. Vuorisissa mets., kylätien, tav. (E. —\nL.) Hedelmä punainen, pihlajanmarja.\n\nMuist. Marjat helpottavia kivitaudissa ja vesi-ummessa: syödään 10\nt. useampi marja kerran kahdesti päivässä, pidempi aikaa. Marjat,\netenki vilunpanemat, antavat hyvästi paloviinaa, marja-mehu siiteriä\nja etikkaa. — Sikoja taidetaan lihottaa pihlajanmarjoilla. Niillä\npyydystetään myös laululintuja. Puu kasvattaa kauniita, varjoisia\nlehtokujia. Taidetaan ympätä. On lujaa, kelpaava kaikellaisiin\npuukalu-töihin. Kasv. marjoista, lokakuussa varjopaikkoihin ja mustaan\nmultaan kylvettyinä. — Pyrus Sv. B.\n\n2. S. fennica Kalm ja Fr. Wiron pihlaja. — Lehdet puikeita —\npitkulaisia, kannalta parijakoisia, pääpuolelta liuskaisia,\nsahalaitaisia, alta vaalean höyteitä; kukat tiheä-röyhyisiä. — ♄ 5,\n6, k. valk. Niit., kyl. harv. (A. T.) Edellisen ja seur. vaiheinen\nmarjapuu. — S. hybrida. S. ambigua. Cratægus aria γ fennica.\n\n3. S. scandica Fr. Saksan pihlaja. — Lehdet puikean pitkulaisia,\nkolo-liuskaisia, sahalaitaisia, alta höyteitä, vaaleanharmaita; kukat\ntiheä-röyhyisiä. — ♄ 6, valk. Vuorimäissä, kylissä (T.) Hedelmä\npunainen, marjamainen. — Cratægus aria. Pyrus aria Sv. B.\n\n320. CRATEGUS. Orapihlaja.\n\n1. C. oxyacantha. — Kukat sarjamaisessa röyhyssä, 1—3-varla-loisia;\nlehdet vastopuikeita, tav. 3—5:llä loivalla liuskalla, kaljuja;\nverholiuskat leveän puikeita, lyhytkärkisiä. — ♄ 5, 6, k. valk.\nMäkimaissa (A.) Orapiikkinen pensas, punaisin, marjamaisin, jauhokkain\nhedelmin ja tav. 2 vartaloin.\n\nMuist. Marjat taidetaan katovuosina käyttää leivän asemaksi; paikoin\nniistä valmistetaan juomista. Puu kovaa, soveliasta tarve-puiksi;\nkasvattaa hyviä pensas-aitoja. Kasv. aukeille kedoille lokakuussa\nsiemenistä, jotka taimivat 2 vuoden päästä.\n\n321. COTONEASTER Med. Tuhkapuu.\n\n1. C. vulgaris Lindl. — Kukkaperät lehtihankaisia, 1—3-kukkaisia;\nlehdet tav. soikeita, ehytlaitaisia, alta hienosti ja tiheästi harmaan\nt. valkeanhöyteitä. — ♄ 6, k. valk. t. punerv. Mäkimaissa (A. — K.\nSt.) 2—4 jalan pituinen pensas, tav. punaisin, marjamaisin hedelmin. —\nMespilus cotoneaster.\n\n1 parvi. Roseæ.\n\n\n\n66 heimo. SENTICOSÆ.\n\n322. ROSA. Ruusu.\n\n† Piikit koukeroisia.\n\n1. R. canina. Orjanruusu. — Piikit tasamukaisen koukeroisia; sikiäiset\npuikeita — pitkulaisia, perineen kaljuja; lehdykät 2-3-parisia,\nsoikeita — suikeita, sahalaitaisia. — ♄ 6, 7, k. pun. t. valk.\nMäkimaissa j.m. tav. (A. — K. H. Pe.)\n\nMuist. Hedelmästä valmistetaan lientä jähdyttäväksi ja\njanonsammuttavaksi juomaksi kuumetaudeissa. Ne kelpaavat myös\ntavallisiin ruokakeittoihin ja marjahilloksi. Taikka kuivataan ne,\njauhetaan ja laitetaan velliksi, leiväksi j.n.e.\n\n2. R. dumetorum Thuill. Mäkiruusu. — Lehdet lienteitä; sikiäiset\npitkänpyöreitä, perät takkuisia; muuten k. ed. — ♄ 6, 7, k. pun. t.\nvaalakoita. Mäkimaissa (U. Ke. St.) — R. Collinia Wg.\n\n†† Piikit suoria, ehkä välistä vähän alaskaarevia t. epäkoukeroisia.\n\n3. R. tomentosa Sm. Ahoruusu. — Piikit suoria; hedelmät pitkän\npyöreämäisiä t. soikeita, pisakarvaisin perin; lehdykät k.\ned., soikeita t. puikean suikeita. — ♄ 6, 7, k. pun. t. valk.\nNiittumäissä (A. U.) Pidempi pensas, vähän pitkulaisin, kovemmin ja\nmyöhäkypsyisemmin hedelmin k.ed.; verholiuskat parijakoisemmat ja\nsiirottavammat, muin pysyviä kypsymiseen, muin ennen menehtyviä. Tämä\nja edell. laji usein tuskin eroitetaan, jos ei kypsyneestä hedelmästä.\n\n4. R. mollissima Fr. Iharuusu. — Piikit suoria; hedelmät palleroisia,\npystyjä, pisakarvaisin perin; lehdykät 2—3-parisia, soikeita —\npyöreämäisiä. — ♄ 6, 7, k. pun. t. valk. Niittumäissä j.m. (A. — U.)\nMatala pensas, us. tylppäpäisin epätasaisin lehdin, palleroisin t.\nvähän litteämäisin hedelmin, jotka syyskuun puolivälissä kypsyvät,\nlähentyvillä, hiukan liuskaisilla verholehdillä päässänsä. — R. villosa.\n\n5. R. cinnamomea. Nurmiruusu. — Piikit suoria; hedelmät palleroisia,\nperineen kaljuja; lehdykät 2—3-parisia, pyöreän pitkulaisia —\nvastopuikeita, enimm. tylppäpäisiä, sahalaitaisia, alta harmaanvalkeita\nja tav. höyteitä. — ♄ 6, k. pun. Niit., metsämäissä (E. — P. Lv.)\nLehdet välistä suippoja, etenkin ylisemmät; korvaketten liitteessä m.\naina 2 piikkiä; hedelmät pieniä ja pehmeitä, tulipunaisia. — R. majalis\nRetz. R. cinerea Sw. R. spinosissima Wg.\n\n6. R. karelica Fr. Karjalaa ruusu. — Rungossa tiheällä suoria\npiikkejä ja sukasia; hedelmät pitkulaisia, kalttoja, perineen\nylempää pisakarvaisia; lehdykät 2—3-parisia, pitkulaisia — puikeita,\nsahalaitaisia, harva-haivenisia, alta harmaahkoita. — ♄ 6, k. pun.\nMäkimaissa harv. (H. — K. Kp. L.) Verholiuskat tyveltä pisakarvaisia,\nkokonaisia, ehk’ ei ehytlaitaisia. — R. acicularis Lindl.\n\n2 parvi. Sanguisorbeæ.\n\n323. AGRIMONIA. Verijuuri.\n\n1. A. eupatoria. Maarian verijuuri. — Tertut pystyjä, peräkkäitä;\nlehdet epätasaisesti parijakoisia, puikean pitkulaisilla lehdyköillä;\nhedelmäverho vastomunanmoinen, uurtoinen kantaan asti, siirottavin\nlaitasukaisin. — ♃ 7, k. kelt. Varjopaikoissa (A. T. H. S.) Tavall. 3—4\nvaaksan pituinen, pitkällä soukalla tertulla.\n\nMuist. Kukat teenä terveellisiä. Paikoin käyt, myös juurta\nkuumetaudeissa.\n\n2. A. pilosa Led. Karvainen verijuuri. — Tertut pitkäveteisiä, hentoja;\nlehdet parijakoisia 7—11:lla alta vähän karvaisilla, jurasahaisilla\nlehdyköillä; hedelmä-verho vastokeilainen, syvä-uurtoinen, tyveltä\nuurroton, siivottavilla lähentyvillä sukasilla. — ♃ 7, k. kelt. Varj.\n(H. Ke. K.) A. eupatoria ß davurica Link.\n\n324. SANGUISORBA. Punaluppu, luppio.\n\n1. S. officinalis. Pohjan luppio. — Tähkät pyöreämäisiä t.\npitkänomaisia; heteet ei pidemmät terää; koko kasvi kalju. — ♃ 7, 8, k.\npun. Vetisillä niit. (Kv.) Lehdet parijakoisia; tähkät veripunaisia.\n\nMuist. Lehtiteetä käyt. punatautia ja muita sisällisiä verijuoksuja\nvasten.\n\n2. S. polygama Nyl. Lapin luppio. — Tähkät ed., heteet hiukan verhoa\nlyhemmät; hedelmäverhon torvi palle-kulmainen; varsi kalju. — ♃ 7, k.\npun. Vet. niit. (Lv.) 3 vaaksan pit. ja päällenki; tuskin edellisestä\neroava, jos ei hedelmä-verhollaan. — Poterium sanguisorba Fellm.\n\n325. ALCHEMILLA. Poimulehti.\n\n1. A. vulgaris. Nurmen poimulehti. — Lehdet munuamaisia,\n7—9-liuskaisia, poimuisia, pyöreämäisin, ylt’ympäri sahalaitaisin\nliuskoin. — ♃ 5, 6, k. vehr. Niit. tav. (A. — K. St. — S. L.) Muin\nkalju, muin karvainen.\n\nMuist. Käyt. ennen vetotautia ja vatsatautia vasten.\n\n2. A. alpina. Tunturin poimulehti. Lehdet kourajakoisia; lehdyköitä\n5—9, suikeita, tylpeällä, suipposahaisella päällä, alta silkkimäisiä. ♃\n6, 7, k. vehr. Tunturitien. tav. (L. Lv.)\n\n3 parvi. Dryadeae.\n\n326. RUBUS. Vatukka.\n\n† Varsi puinen, pysty (ainoasti latvoin nuokkuva).\n\n1. R. idaeus. Vaaran-vatukka. Varsi liereä, sukapiikkinen; aliset\nlehdet tav. 2-parisia, yliset (väL kaikkiki) 3-sormisia t. yhtenäisiä;\nlehdykät alta tav. valkeita; terälehdet pitkulaisia, pystyjä. ♄ 6,\n7, k. valk. Mäkimaissa, kiviraunioissa, tav. (E. — P.) Toisinlelee\nkaikin lehdin 3-sormisina ja pitkulaisin t. pyöreämäisin, jonkun kerran\nyhtynein, lehdyköin. Marjat punaisia, harvoin valkeita: vadelma,\nvaaran, vattu.\n\nMuist. Vaaran-siirappia saadaan marjamehusta ja samasta verrasta\nsokuria. Hyvää ja terveellisiä sekoittaa kuumataudin juomiin. Kukat\nhyvin sopivia hiestyttäväksi teeksi vilustumisessa ja moninaisissa\nmuissa kohtaamissa. Marjoista taidetaan myös viiniä valmistaa. Antavat\nhyvän maun paloviinalle, oluelle, etikalle j.n.e.\n\n†† Varsi puinen, rento.\n\n2. R. caesius. Sinivatukka. Varsi liereä, kalju, tav. sinertävä,\nlyhyillä ja soukilla suorilla piikeillä; lehdet 3 sormisia; lehdykät\nohukaisia, puikeita, alta tav. lienteitä ja hiukan vaalahtavia; röyhy\ntoiskertainen, vähän karvainen; terälehdet leveän vasto-puikeita, ♄ 6,\n7, k. valk. Kivisissä paik. (A.) Varsi saa joskus hyvin hyötyisissä\nvarjo-paikoissa 5-sormiset lehdet; röyhyhaarat väl. piikilliset t.\npisakarvaiset; hedelmä sinettävä. Muist. Käyt. kuin edellinenki.\n\n††† Varsi ruohomainen.\n\n3. R. saxatilis. Lilluvatukka. Varsi karhea, monikukkainen, suikertavin\nlonkeroin; kukkaperät harvoin kukkaa pidemmät; terälehdet suikeita; ei\npaljon verhoa pidemmät, varsilehdet 3-sormisia; hedelmänä muutamia ei\npaljon yhtenäisiä hillukoita. ♃ 6, k. valk. Kivisissä metsälehdoissa\n(E. — Lv.) Hedelmänä isoja punaisia hillukoita.\n\n4. R. castoreus Læst. Lapin vatukka. Varsi harvakukkainen, tav. karhea\nja lonkeroton; kukkaperät pitkäveteisiä; terälehdet monin kerroin\nverhoa pidemmät; varsilehdet 3-sormisia; hedelmänä 5—7 hillukkaa. ♃\n6, 7, k. pun. Virtain ja puroin äyräissä (L.) Edellisen ja seuranaan\nvälimuoto. Marjat hapahkoita.\n\n5. R. arcticus. Maaran-vatukka. Varsi 1—3-kukkainen, piikitön ja\nlonkeroton; terälehdet m. vastopuikeita, pitkäveteisiä; varsilehdet\n3-sormisia; hedelmänä monilukuisia hillukoita. ♃ 6, k. pun. Palomaissa,\nojareunoilla j.n.e. (E. — L.) Marjat mustanpunaisia, hapahhan\nryytimäisiä.\n\nMuist. Marjat hillottuna sokurin kera ovat oivallisia vahvistamaan ja\nvirvottamaan kuumetaudissa. Käyt. marjahilloksi; lisäävät viinille sekä\nvoimaa että makua. Ovat makunsa ja hajunsa suhteen etevimpiä kaikista\nEuropan metsäkasvoisista marjoista. Näistä taidettaisiin parhaimpia\nviinejä valmistaa Pohjanmailla. Ist. ryytimaihin juurivesoilla tahi\nnuorilla taimilla varjoon. Pitää lumella ja havun-oksilla peitettämän\npitkälle kevättä kun eivät kärsi yö-halloja.\n\n6. R. chamaemorus. Muuran-vatukka. Kaksikotinen; varsi 1-kukkainen;\nlehdet yhtenäisiä, m. munuamaisia, 5—7-liuskaisia. ♃ 6, k. valk.\nMetsäsoissa (E. — Lv.) Toisintelee 4-lukuisin kehä-osin, Marjat\npunaisia, lop. keltaisia: suomuuramia.\n\nMuist. Marjat luetaan verenselvittäviin lääkkeisin, vilavoittavat\nkuumetaudeissa ja hyödyttävät punataudissa, kerpukissa, keuhkotaudissa\nj.m. Hilloksi otetaan puhdistettuja epäkypsiä marjoja, jotka\nsekoitetaan kypsyneistä marjoista siirapin paksuiseksi edeltäkäsin\nkeitettyyn liemeen.\n\n327. FRAGARIA. Mansikka.\n\n1. F. vesca. Ahomansikka. Hedelmäverho alaspäinen; emien pohjus kalju;\nkukkaperän karvat myötäisiä t. hiukan siivottavia, lehtiruotien\nulospäisiä; lehdet 3-sormisia. ♃ 5, 6, k. valk. Mäissä ja metsissä,\ntav. (E. — P.) Marjat löyhiä, meheviä, helposti eriäviä.\n\nMuist. Marjat vilavoittavat, sammuttavat janon, ulostavat helposti ja\nluullaan estävän luuvaloa. Keuhkoja kivi-tautiset ovat myös havainneet\nhyvää niiden syömisestä. Ovat maukkaimpia marjalajeja; jotkut\neriluonteiset niitä kuitenkaan eivät taida nauttia.\n\n2. F. elatior Ehrh. Hyötömansikka. Kukkaperien karvat suoraan\nuloskohtaisia; muuten k.ed. ♃ 5, 6, k. valk. Niittumäissä. harv. (U.)\nIsompi edellistä. Eräät varret eivät hedelmöity koskaan. — F. magna\nThuill.\n\n3. F. collina Ehrh. Mäkimansikka. Verho kovero; emien pohjus karvainen;\nkukkaperien karvat ei paljon siivottavia, lehtiruotien ulospäisiä;\nlehdet 3-sormisia. ♃ 8, 6, k. valk. Kuivissa paik., mäissä (U.) Marjat\nkovempia ja kiinnempiä pohjuksessa. Toisintelee isommilla ja vähemmillä\nkukilla.\n\n328. COMARUM. Kurenjalka.\n\n1. C. palustre. — Lehdet 2—3-parisia. ♃ 6, 7, k. rusk. Soissa tav. (E.\n— Lv.) Terälehdet paljo lyhemmät verhoa.\n\nMuist. Keite-vettä juurista käyt. keltatautiin. Juuret myös painavat\nvillaisen keltaiseksi.\n\n329. POTENTILLA. Hanhenjalka, hanhikki.\n\n† Lehdet parijakoisia.\n\n1. P. multifida lapponica. Lapin hanhikki. Varsi koheneva; aliset\nlehdet parijakoisia parihaikoisin lehdyköin, yliset m. sormit.\nmonijakoisia sulkeilla t. tasasoukilla liuskoilla; kukat leveässä\nröyhyssä; terälehdet verhoa lyhemmät. ‘7, k. kelt. Kuiv, (ß Lv.) Lehdet\nalta harmaan-höyteitä.\n\n2. P. ansarina. Ketohanhikki. — Varsi suikertava; lehdet moniparisia\nerisuurin lehtiparein; lehdykät suipposahaisia; kukkaperät\nlehtihankaisia, 1-kukkaisia. ♃ 7, 8. k. kelt. Laitumilla, teillä, tav.\n(E. — Lv.) Lehdet tav. valkeakarvaisia, erittäin alustalta, joka usein\non hopeankarvainen.\n\nMuist. Keitevesi kasvista, niinmyös sen puserreltu mehu on välistä\nhyödyttänyt keuhkoja kivitaudissa; muuten se on vesityttävä ja\nvähän turvottava. Kasvi osottaa vesi- ja lähdesuonia. Juuria käyt,\nparkitukseksi.\n\n†† Lehdet sormijakoisia; verho 10-halkoinen; terälehtiä 5.\n\n* Kaikki lehdet 3-sormisia.\n\n3. P. norvegica. Norjan hanhikki. — Lehdykät suikeita — soikeita,\nsyväsahaisia t. kololaitaisia, alta karvaisia ja vehreitä, varsi\nylempää toishaarainen; terälehdet ei verhoa pidemmät. ☉ ☽ 6—8, k.\nkolt. Kuivissa, väl. kost. paik. (E. — P.) Usein 2—3 vaaksan pituinen,\npienillä kukilla ja pian kuihtuvilla aluslehdillä.\n\n** Kaikki lehdet 3-sormisia, ainoasti kukkien lähellä väl. 3-sormisia.\n\n4. P. argentea. Haleva hanhikki. Varsi koheneva, ylempää röyhyksi\nhaarova, lyhyillä suorilla kukkaperillä; lehdykät nalkkimaisia, alta\ntav. valkean höyteitä, m. kannasta aikain liuskahampaisia, edes- ja\nulospäisin hampahin, viimeinen pitkäveteinen; laidat taaskääntöisiä.\n♃ 6, 7, k. kelt. Kuivissa paik. tav. (A. — K. St. — S.) Varsi\n½-kyynäräinen; lehtien alusta lumivalkean höyteä, väl. m. paljas ja\nvehreänharmaa: P. argentea ß sordida Fr.\n\n5. P. reptans. Loikero-hanhikki. — Varsi pitkälle suikertava; kaikki\nlehdet 5-sormisia; kukkaperät yksinäisiä, lehtihankaisia, 1-kukkaisia.\n♃ 7, 8, k. kelt. Niitunlaiteilla (A.) Varsi usein monta jalkaa pitkä;\nkukat isoja.\n\nMuist. Vähän turvottava niinkuin koko tämä suku.\n\n*** Aluslehdet 5-, varsilehdet 3-sormisia.\n\n6. P. alpestris Hall. Keväthanhikki. — Varret kohenevia, lienteitä\nja harvaltaan lyhytkarvaisia kuin suorat kukkaperätki; aluslehdet\n3-sormisia pitkulaisen puikeilla korvakkeilla; varsilehdet 3-sormisia;\nlehdykät nalkkimaisesti vastopuikeita, syvä-sahaisia, alta karvaisia.\n♃ 5, 6. Kuiv. niittumäissä. tav. (T. U. St. H. L. Lv.) Varsi us.\npunainen. Terälehdissä lähes kantaa mustempi, ruskeankellervä pilkku. —\nP. verna. P. salisburgensis Haenke. P. maculata Pourr.\n\n††† Verho enimm. 8-halkoinen ja terälehtiä 4: Tormentilla.\n\n7. P. tormentilla Scop. Rätvänä-hanhikki. Lehdet 3-sormisiä;\nvarsilehdet ruodittomia, soikeilla syväsahaisilla lehdyköillä ja m.\nsormijakoisesti halkoisilla korvakkeilla; varsi koheneva. ♃ 6—8; k.\nkelt. Mets., ahoilla, tav. (E. — Pe.) Korvakkeet isoja, syväjakoisia. —\nTormentilla erecta.\n\nMuist. Juuri turvottava; nautitaan punataudissa, vatsurissa niin\nihmisten kuin eläinten hyväksi. Juuri nahkain parkitukseksi m.\ntammenkuortaki parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan\npunaiseksi.\n\n330. SIBBALDIA. Närvänä.\n\n1. S. procumbens. — Lehdet 3-sormisia, nalkkimaisin, päästä 3-hampaisin\nlehdyköin; kukat ryhmässä. ♃ 7, 8, k. kelt. Tunturikasvi. (L. Lv.)\nKukat pienukaisia, lyhyissä, lop. pidenneissä, juureisissa haaroissa.\n\n331. GEUM. Kellukka.\n\n1. G. urbanum. Kyläkellukka. — Pehmylkarvainen; kukat pystyjä\nvastopuikeilla, harvoin verhoa pidemmillä terälehdillä, ilman\nnäkyväistä kantaa: hedelmysten ota pidempi haivenisia luotteja;\naluslebdet isopäätöisesti parijakoisia, päätölehti tav. 3-liuskainen;\nvarsilehdet 3-jakoisia, sahalaitaisia. ♃ 8, 7 kelt. Pensastoissa, tav.\n(A. — K. St. — Kv.)\n\nMuist. Juuri ryytihajuinen, hiottava, vatsan vahvistava, avullinen\nvilntauteja vasten, kun nautitaan 1/4 luotia eräänsä 4 kertaa päivässä\ntois-päiväisessä, ja vähän enemmän kolmas-päiväisessä vilutaudissa.\nSamoin on se hyödyllinen vatsataudissa, veri- ja muissa juoksuissa,\nkouristuksissa, ähkyssä, hinku-yskässä. Juuri antaa myös hyvän maun\nkaljalle ja pidättää sen happanemasta.\n\n2. G. intermedium Ehrh. Arokellukka. — Kukat nuokahtavia; terälehdet\npyöreämäisellä lavalla, lyhyellä kannalla; muuten k.ed. ♃ 6, 7, k.\nkelt. Pensastoissa (T.) Edell. ja seuraaman lajin sekamuoto, tav.\nmilloin toiseksi, milloin loiseksi niistä luettu.\n\n3. G. rivale. Arokellukka. — Kukat nuokkuvia; terälehdet verhon\npituisia pitkäveteisin kannoin; hedelmysten ota pitkäkarvaisten\nluottien pituinen; aluslebdet isopäätöisesti parijakoisia; varsilehdet\n3-jakoisia. ♃ 5, 6. Vetisillä niit. tav. (E. — L.) Kukat m. tippuvia,\nvastoherttaisin, vaaleankeltaisin, ruskeakarvaisin terälehdin. Välisiä\nkasvavat verholiuskat isoiksi liuskahampaisiksi lehdiksi, joten myös\nterälehtien luku lisääntyy: G. hybridum Wulf.\n\nMuist. Juurta käyt, kiinan asemesta vilutaudissa ja muissa k. ed.\n\n332. DRYAS. Lapinvuokko.\n\n1. D. octopetala. — Lehdet kokonaisia, sahalaitaisia. ♃ 8, k.\nvalk. Tunturik. (L. Lv.) Kukat m. kuin vuohenkukkia; lehdet alta\nvalkeanhöyteitä.\n\n4 parvi. Spiraeeæ.\n\n333. SPIRAEA. Angervo.\n\n1. S. ulmaria. Mesi-angervo. — Varsi kulmikas; kukat röyhyssä; lehdet\nparijakoisia, päätölehti isompi, 3-halkoinen, sivulehdykät kokonaisia,\ntoissahaisia; hedelmykset kipertyneitä. ♃ 6, 7, k. valk. Kosteilla\nniit. tav. (E. — P.) Kukat väkevän hajuisia.\n\nMuist. Kukat taudin aineita ulos ajavia; käyt, ihote-kuumeissa j.m.\nrohtuma-vioissä. Lehmät ja vasikat ennen kuolevat nälkään, kun söisivät\ntätä kasvia.\n\n2. S. filipendula. Siko-angervo. — Varsi liereä; kukat röyhyssä; lehdet\nparijakoisia monilukuisin liuskaisin lehdykkä-parein; hedelmykset\nsuoria. ♃ 7, valk. t. punerv. Kuivilla niit. (A. T.) Verholiuskat ja\nterälehdet tav. 6—7.\n\nMuist. Juuria taidetaan katovuosina koota leivän-aineeksi. Siat niitä\nmieluisesti hakevat. Kukat antavat hyvän maun maidolle, kun sitä niiden\nkera keitetään.\n\n\n\n67 heimo. DRUPACEÆ\n\n334. PRUNUS. Tuomi.\n\n† Kukkaperiä 1—3 samasta silmikosta, tuskin kukkia pidemmät; hedelmä\nsinettävä, litteämäisellä luulla.\n\n1. P. spinosa. Oratuomi. — Orapiikkinen pensas, 1—2-lla kaljulla\nkukkaperällä, palleroisilla sikiäisillä ja hedelmillä; lehdet suikean\nvastopuikeita, hienosahaisia, m. kaljuja. — ♄ 5, k. valk. Mäkimaissa\n(A.) Kukoistaa ennen lehtiä t. lehtien puhkeamaisillaan ollessa\n(toisinto: coœtanea). Hedelmät isoja sinettäviä marjoja. Orat, us. 2\ntuuman pituisia, saavat alkunsa kukoistavista sivuoksista.\n\nMuist. Marjat ovat vesityttäviä, hyötyisiä kivi- ja munuaistaudeissa.\nKukista valmistetaan helposti ulostavaa teetä. Nuorista kuumaan veteen\npannuista ja kuivatetuista lehden-aluista tulee hyvää teetä, m. kuin\nkiinalaista. Marjoista, etenki vilunpanemista, valmistetaan maukasta\nviiniä. Ne murskataan sydäminensä ja pannaan viiniin. Oratuomi sopii\nhyvin, pensas-aidoiksi kuiville nurmimaille.\n\n†† Kukkia 1 — useampi sarjassa; hedelmä sinettämätön, palleroisin luin:\nCerasus Adans.\n\n2. P. cerasus. Kirsikkä-tuomi. — Kukat m. perättömässä sarjassa; lehdet\nsoikeita, suippoja, hienosahaisia, ylt'yli kaljuja, pisattomia. — ♄\n5, k. valk. Viljelemättä harv. (U.) Lehdet lujia ja sileitä; hedelmä\nmustanruskea: kirsimarja. — Cerasus acida Barkh.\n\nMuist. Marjoista tumineen murskatuista tislataan viilistyttävää juomaa,\nsoveliasta kuumetaudeissa. Marjamehua, sokurin kera keitettynä, käyt.\npaljo lääketten sekoituksiin. Marjat hyviä hilloksi.\n\nKasv. sydämistä elokuussa kypsyvistä, ja myös juurivesoista, löyhään,\nvähän kivikkoiseen mustamultaan.\n\n3. P. padus. Metsätuomi. — Kukat pitkäveteisissä, vähän veltoissa\ntertuissa; lehdet soikeita, suipposahaisia, 1—2-lla pisamalla\nkannassa. — ♄ 5, k. valk. Metsäniit. tav. (E. — L.) Hedelmät mustia:\ntuomenmarjoja.\n\nMuist. Marjat avullisia punataudissa. Sydämet murskattuina\numpitaudissa, kuori vilutaudissa. Marjat kelpaavat myös paloviinan\npoltoksi. Sydäminen murskattuina ja viiniin t. paloviinan pantuina ne\nantavat sille hyvän persikkamaun. Tuonta hevoiset niin kamoovat, että,\njos on yksi tahi pari tuomenpulkkaa heinissä, tervehinki hevoinen\nseisoo syömättä, jos olkoot heinät kuinki hyviä. Vuohilla ikään on\ntuomeen luonnollinen inho, erittäin kun kukoistaa. Sanotaan karkottavan\nmyyriä, ja lehdet, eloon sekoitettuina, hiiret ladoista. Kasv.\nsiemenistä etenki alanko-maihin.\n\n\n\n68 heimo. PAPILIONACEÆ.\n\n\n1 parvi. Vicieæ.\n\n338. LATHYRUS. Nätkelmä, nätkin.\n\n† Varsi 2-lla sulkamaisella särmällä.\n\n1. L. sylvestris. Metsänätkin. — Kukkaperät monikukkaisia; verhon 4\nylistä hammasta m. yhtä suuria, leveän oramaisia; lehdet 1-parisia,\nsulitetuin ruodein ja suikein lehdyköin; korvakkeet ei vartta\nleveämmät. — ♃ 7, 8, k. pun. — ß latifolius: lehdet pyöreämäisen\nsuikeita — soikeita. Niittumäissä. (A. — K. H. S. — U.) Lehdykät\nkaitoja, miekka-suippoja, ß:n leveämpiä, tav. tylpeitä, pieni ota\npäässä.\n\nMuist. Ansaitsee viljentää kivisekaisessa maassa.\n\n2. L. palustris. Aronatkin. — Kukkaperät monikukkaisia; verhon 2\nylistä hammasta suippoja, paljon lyhemmät ja leveämmät toisia; lehdet\n2—3-parisia, sulkeilla — tasasoukilla lehdyköillä ja sulattomilla,\npäältä terävä-uurtoisilla ruodeilla; korvakkeet varren levyisiä. — ♃ 7,\n8, k. pun. Vetisillä niit (A. — K. St. P. Kv. Lv.) Lehdykät 2 linjan\nlevyisiä.\n\n†† Varsi 4-kantainen, m. sulittamaton.\n\n3. L. pratensis. Nurminätkin. — Kukkaperät monikukkaisia; lehdet\n1-parisia; lehdykät suikeita, suippoja; kaikki verhohampaat\norasuippoja. — ♃ 7, 8, k. kelt. Niit. tav. (A. — K. St. — S.)\nToisintelee leveämmin ja kauemmin lehdyköin, kaljuna ja valkeanhöyleänä.\n\nMuist. Oivallinen heinälaji niituilla. Kasv. siemenistä savisekaiseen\nmaanlaatuun.\n\n4. L. maritimus Big. Rantanätkin. — Kukkaperät ed.; lehdet 3—8-parisia,\nsoikein lehdyköin ja isoin m. herttamaisin korvakkein. — ♃ 7, 8, k.\npun. Somerikoissa, merenrann. harv. (U. K. P. L.) Toisintelee kaljuna\nja kuta kuinki karvaisena. — Pisum.\n\nMuist. Leivän aineeksi katovuosina käytetty.\n\n336. OROBUS. Linnunherne.\n\n1. O. niger. Musta linnunherne. — Varsi pysty, haarova; lehdet\n5—8-parisia, leveän soikeilla lehdyköillä, sulkein, ora-kärkisin\nkorvakkein. — ♃ 6, 7, k. purp. Niittumäissä (A. H.) Välistä kyynärän\npituinen. Mustettuu helposti kuivaessa, palot pitkiä, monisiemenisiä. —\nLathyrus Wimm.\n\nMuist. Juuri leivän aineeksi soveliasta.\n\n2. O. vernus. Keväinen linnunherne. — Varsihaaraton, alempaa\ntylppämäisesti 4-kantainen, ylempää 3-kantainen 1:llä tylpeällä\nja 2:lla ohuella kaidalla kulmalla; lehdet 2—4-parisia puikein,\npitkäsuipoin lehdyköin; korvakkeet nuolipuolikkaita tav. lyhemmät\nruotia. — ♃ 5, k. pun. t. punasinerv. Leht. (A. — K. St. — S.) Lehdykät\nusein tuuman levyisiä. — Lathyrus Wimm.\n\n3. O. tuberosus. Syyläinen linnunherne. — Varsi sulitettu; lehdet\n2—4-parisia, kaidan sulkeilla — pitkänpyöreillä lehdyköillä; korvakkeet\nnuolipuolikkaita, suippoja, tav. ruotia pidemmät. — ♃ 5, 6, k. purp. t.\npunasinerv., harvoin valk. Niittumäissä tav. (T. U. H.) Lehdykät tav.\ntylppämäisiä. — Lathyrus macrorhizus Wimm.\n\nMuist. Juuret keitettyinä maistuvat hyvältä ja ovat ruokavia.\n\n337. VICIA. Virna.\n\n† Terttu monikukkainen, pitkäperäinen.\n\n* Emin luotti yliympäri lienteä.\n\n1. V. sylvatica. Kurenvirna. — Terttu mouiparisia lehtiä pidempi;\nlehdykät pitkulaisia; korvakkeet kuutavia, orahampaisia. — ♃ 7, 8, k.\nvalk. sinijuomuisia. Metsäniit. (E. — P. Lv.) Lehdillä pitkä, haarova\nkarhi.\n\n** Luotti päältä kalju.\n\n2. V. cracca. Hiirenvirna. — Lyhyesti lienteä; kukat suojuksettomia;\nverhon 3 alista hammasta m. tasamukaisia, lyhyen suikeita; purjeen lapa\nkannan pituinen, lehdet moniparisia, lehdykät pitkäveteisen suikeita,\ntylppäja otapäisiä; palot liereitä, 6—10-siemenisiä; varsi hervoton. —\n♃ 6—8, k. sin. Pelloissa, niit. tav. (E. — Lv.) — Cracca major Godr. ja\nGren.\n\n3. V. villosa Roth. Ruisvirna. — Villa-höyteä; kukat suojuksettomia;\nverhon aliset hampaat pitkiä, oramaisia; teräpurjeen leveämpi osa kahta\nlyhempi kantaa; lehdet moniparisia, lehdykät pitkulaisen suikeita,\nhöyteitä; pal’ot soikeita, harvasiemenisiä. — ☉ ☽ 7, 8, k. punasin.\nPelloissa (A.) Kukat kahta isompia ja purpuraisempia kun seuraavaisen,\njohon muuten kyllä liki vetää; siemeniä 3—6.\n\n†† Kukkaperät sangen lyhyitä, 1 — harvakukkaisia.\n\n4. V. sepium. Aitovirna. — Kukkaperät ylisissä lehtihangoissa,\nlyhyitä, 3—5-kukkaisia; pal’ot pystynäisiä (välistä vaan 1—2); lehdet\nmoniparisia, pitkulais-puikeilla, ehytlaitaisilla lehdyköillä, joista\nviimeiset vähempiä. — ♃ 5, 6, k. purp. t. punasin. Niittumäissä tav.\n(E. — P.)\n\n5. V. sativa. Elovirna. — Kukat parittain; pal'ot karvaisia; lehdet\n5—7-parisia, lehdykät pitkulaisen nalkkimaisia, poikkija otapäisiä;\nkorvakkeet hammaslaitaisia; siemenet litteämäisiä. — ☉ 7, k. purp.\nPelloissa (A. — K. St. — S.) Paljon isompi edellistä, leveämmillä,\nlitteämmillä ja höyteämmillä pal'oilla.\n\nMuist. Sen vehreät siemenet ovat mieluisimpia kotilinnuille, erittäin\nkyhkyisille. Kalliilla ajalla ja katovuosina taidetaan tämän ja\nmuiden virnain siemenet, rukiilla sekoitettuina, käytettää leiväksi.\nOivallinen rehukasvi.\n\n6. V. angustifolia Roth. Mustavirna. — Kukkia 1—2; pal’ot sangen\nlyhytperäisiä, ohuen lienteitä, vihdoin m. kaljuja; lehdet 3—4-parisia,\nlehdykät suikeita — tasasoukkia, alimmaiset lyhempiä, kolopäisiä;\nkorvakkeet hammaslaitaisia; siemenet palleroisia, sileitä. — ☉ 7, k.\npurp. harv. valk. Pelt., mäissä j.n.e. (E. — P.) 2—4 vaaksan pituinen;\nlehdet 1—2 linjan levyisiä; verhon hampaat tav. itseä verhoa lyhemmät.\n— V. sotiva ß nigra. V. segetalis Thuill.\n\n338. ERVUM. Virvilä.\n\n1. E. hirsutum. Peltovirvilä. — Perät tav. monikukkaisia, ilman\nlisäkkeittä; terä verhoa pidempi; lehdet 6—8-parisia, m. tasasoukin\nlehdyköin; pal’ot höyteitä, 2-siemenisiä. — ☉ 6, 7, k. vaaleansin.\nKuivissa paik., pelt. (E. — P.) Kukat sangen pieniä. — Vicia Koch.\nCracca minor Godr. ja Gren.\n\n2. E. tetraspermum. Mäkivirvilä. — Perät 1—3 kukkaisia; lehdet\n3—4-parisia, m. tasasoukilla lehdyköillä; pal’ot kaljuja,\n4—6-siemenisiä. — ☉ 6—8, k. vaaleansin. Kuivissa paik. (A. — U. St.\nH. Kv.) Kukat pieniä; verho lyhyt; lehdet typäköitä. Toisintelee\n3-kukkaisin tertuin ja 5—6-siemenisin patein. — Vicia Lois.\n\n\n2 parvi. Bedysareæ.\n\n339. HEDYSARUM. Lapinnätkin.\n\n1. H. obscurum.— Varsi pysty; lehdet 4—9-parisia, päätölehdellä;\nlelidykät pitkulais-puikeita — soikeita, kaljuja; tertut\nlehtihan-kaisia, peräkkäitä. — ♃ 7, k. punasinerv. harv. valk.\nTunturikasvi (Lv.) Palot kaljuja, nuokkuvia, m. tuumanpituisia.\n\n\n3 parvi. Astragaleæ.\n\n340. PHACA. Peuranvirna.\n\n1. P. frigida. — Varsi pysty; lehdet 4—3-parisia, lehdykät kum-mastaki\npäästä pyöreämäisiä; terttuja 2—4, tasapitkiä; palot alaskääntöisiä\nverhosta ulottavin tyvin. — ♃ 7, k. kelt. Tunturikasvi harv. (P. L.) —\nP. alpina.\n\n341. OXYTROPIS DC. Keulankärki.\n\n1. O. campestris DC. Kellervä keulankärki. — Varsi koheneva; lehdet\nmoniparisia, suippoisin, silkkimäisin lehdyköin; suojukset verhoa\nlyhemmät; palot pystyjä, puikeita — pitkulaisia, pullakoita,\npehmytkarvaisia. — ♃ 6, 7 k. kelt. — ß sordida: kukat keltaisia\nsinipunervin t. sinisin pilkuin, väl. kokonaan sinisiä, verhohampaat\ntasasoukempia ja pidempiä. Kuivissa paik. (H. — K. — p L. Lv.) Pal'ot\nm. 2-pesäisiä, pullakoita. — Phaca Wg. ß Astragalus sordidus Willd.\n\n2. O. lapponica Gaud. Sinervä keulankärki. — Varsi sangen lyhyt,\nhaarova, myötäkarvainen; lehdet noin 10—12-parisia, suikeillä,\nsuippoisilla, harmaanhöyteillä lehdyköillä; palot alaskääntöisiä m.\nliereitä, perättömiä. — ♃ 7, k. sinipun. Tunturikasvi harv. (L.)\nNäöltään kuin kurenherne, sormenptuisilla terttuperillä, mutta\nvähemmillä ja harvemmilla kukilla; lehdet päältä väl. m. kaljuja. —\nPhaca (montana) Wg.\n\n342. ASTRAGALUS. Kurenherne.\n\n1. A. alpinus. — Varsi alussa sangen lyhyt, vihdoin koheneva; lehdet\n8—10-parisia, pitkulaisin, alta pebmytkarvaisin lehdyköin, puikeilla,\ntylppäpäisillä korvakkeilia; palot 3-kantaisia, verhosta ulottavilla\nkannoilla. — ♃ 6, 7. Tunturitien. tav. (H. — K. P. — Lv.) Varsi alussa\ntuskin sormen pituinen, sitte 6—40 tuuman pituinen, haarova; kukat\ntav. valkeita, sinijuomuisia, väl. puhdassinisiä t. valkeita. — Phaca\nastragalina DC. P. minima Less.\n\n4 parvi. Trifolieæ.\n\n343. LOTUS. Maite.\n\n1. L. corniculatus. — Rento; mykeröt 2—6-kukkaisia; lehdykät ja\nkorvakkeet puikeita t. soikeita; palot suoria tasasoukkia, ulos-t.\nalaskääntöisiä. — ♃ 5, 6, k. kelt. — ß crassifolius: lehdet möyheitä,\nkaljuja. Laitumilla j.n.e. tav. (U. H. K— ß A. — Ke.)\n\n344. MEDICAGO. Mailanen.\n\n1. M. sativa. Kylvömailanen. — Kukat tertussa, suojuksia lyhemmillä\nperyköillä; palot kierteisiä, varuttomia, m. kaljuja; lehdykät\npitkulaisia — vastopuikeita, latvapuolelta hammaslaitaisia; yliset\nkorvakkeet ehytlaitaisia, aliset vähän hampaallisia; varsi m. pysty. —\n♃ 7, k. sinipunerv. Niitutöyr. harv. (U.) — M. sativa versicolor Koch.\n\n2. M. falcata. Pyörtänö-mailanen. — Kukat tertussa, tav. suojuksia\npidemmillä peryköillä; purje alempaa suoninen; palot pitkulaisia,\nkäyriä, varuttomia, lieminkäisiä; lehdykät pitkulaisia t.m.\ntasasoukkia, latvapuolelta hammaslaitaisia; varsi ylöskaareva. — ♃ 6,\n7, k. kelt Mäissä, pellonpient. (U.) Lehdykät soukempia k.ed.\n\n3. M. lupulina. Nurmimailanen. — Kukat soikeissa tiheissä\nmonikukkaisissa mykeröissä; palot munuamaisia, varuttomia,\n1-siemenisiä; lehdykät vastopuikeita, ehytlaitaisin korvakkein; varsi\nrento t. ylöskaareva. — ☉ 6—8, k. kelt. Pient., teillä (A. — U.)\nVähäinen, sangen pienillä kukilla, veltolla, haarovalla varrella.\n\n345. MELILOTUS Adans. Mesikkä.\n\n1. M. macrorhiza Pers. Tesmämesikkä. — Kukat pitkäveteisissä tertuissa\ntasapitkillä terälehdillä; palot puikeita, lyhytsuippoja, kurttuisia,\nhaivenisia, lyhytperäisiä; aliset lehdykät vastopuikeita, yliset\npitkulaisia, sahalaitaisia; korvakkeet oramaisia, ehytlaitaisia. — ☽ 7,\nk. kelt. Niit., tievars. (A. T.) Varsi koheneva, pitkä; kukat isompia\nkun seur. lajien. — Trifolium melilotus. M. officinalis Willd.\n\n2. M. officinalis Lam. Osman mesikkä. — Kukat ed., venhe lyhempi\ntoisia tasamukaisia terälehtiä; palot vastopuikeita, vähän peräkkäitä,\ntylppämäisiä, otapäisiä, m. kaljuja; lehdykät vastopuikeita, yliset\npitkulaisempia, lanttopäisiä, matalasti sahahampaisia; korvakkeet ed.\n— ☽ 7, k. kelt. Kuivissa paik. harv. (E.) Lehtihampaat lyhyitä, tav.\ntylpeitä, katoavia, lehdykän tyvipuolella; palot niin tällä kun ed.\npitkälle verhosta ulkona; kukat pienempiä ja vaalakampia k.ed. — M.\narvensis Wallr.\n\nMuist. Kasvin varsi ja kukat ovat lievittäviä ja pehmittäviä; käyt.\nlaastariksi ja käärehauteiksi. Antaa hyvää elikon ruokaa. Taidetaan\nviljentää santaisissa maissa.\n\n3. M. alba Lam. Valkea mesikkä. — Tertut ja korvakkeet ed.; kukansiivet\nja venhe purjetta lyhemmät; palot puikeita, verkkomais-kurttuisia,\nkaljuja, perättömiä, puoleksi verhosisäisiä; lehdykät harvasahaisia. —\n♃ 7, 8, k. valk. Katuvars., viljelöm. harv. (T. — Ke. Pe.) Varsi tav.\npysty, väl. miehenpituinen ja pensasmaisesti haarova. Laji erotetaan\nhelposti perättömistä paloista. — M. vulgaris Willd.\n\n346. TRIFOLIUM. Apila.\n\n† Verhot karvaisia, ei pullakoita.\n\n1. T. pratense. Nurmi-apila. — Varsi koheneva, suora; my-keröt tav.\nyksinäisiä, puikeita; verhon ali-hammas ei paljon verhoa pidempi;\nlehdykät vastopuikeita — leveän-suikeita; korvakkeet puikeita,\norasuippoja, karvaisia. — ♃ 6—8, k. pun. t. valk. Niit. tav. (E. — P.\nLv.) Mykerö tav. perätönnä suojuksen sisällä, väl. lyhyesti ulottava;\nverho ylt'yli karvainen. Koko kasvi välistä silkkimäinen.\n\nMuist. Kasvi on eläinten pehkuna yleisesti tuttu. Lihavammassa\nmaassa taidetaan se niittää 2, 3 kertaa vuodessa. Semmoinen maa\npitää uusilla siemenillä kylvettämän 3, 4 vuoden päästä. Syötössä on\nvaarinotettava, että tämä (niinkuin muutkin apilalajit) sekoitetaan\nolilla, sillä muuten se on liian väkevä, etenki alussa. Sanotaan\nparemmin enentävän lihavuutta kun maitoa lehmissä, jonkatähden erittäin\nsopiiki syötekarjalle. Kukista, kuivatuista ja jauhetuista, taidetaan\nkatovuosina valmistaa leivän-ainetta, kuin kaikkienkin apilasten\nkukista. Myös painetaan niillä villainen vehreäksi.\n\n2. T. medium. Metsä-apila. — Varsi koheneva, tav. mutkiva; mykerö\npalleroinen, yksinäinen, lop. peräkäs; verhon alisin hammas ei paljon\nitseä verhoa pidempi; lehdykät suikean pitkulaisia; korvakkeet\nkaltaisia, orasuippoja, karvaisia. — ♃ 6—8, k. pun. Niit., lehtomäissä\n(A. — K. St. — S.) Lehdykät m. ehytlaitaisia; mykeröt usein\nsuojuksettomia; verhot m. kaljuja, karvaisin hampain. — T. flexuosum\nJacq.\n\n3. T. arvense. Jänön-apila. — Mykeröt peräkkäitä, hyvin karvaisia;\nverhohampaat sukamaisia, kahta pidemmät terää; lehdykät kaitaisia,\npäästä leveämpiä. — ☉ 6, 7, k. punerv. Mäissä (A. — K. H. S.) Koko\nkasvi lauhakarvainen; toisintelee rentona, siirohaaraisena: prostratum\nMyr.\n\n4. T. montanum. Mäki-apila. — Varsi suora, pysty; mykeröt palleroisia,\nperäkkäitä, suojuksettomia; purje soukka, pitkäveteinen, kahta pidempi\nsiipiä; lehdykät leveän-suikeita, suippoja. — ♃ 7, 8, k. valk. Kuivissa\npaik. (A. — U. H.) Juuri suikea; palot 4-siemenisiä, karvaisia.\n\n†† Verhot kaljuja; purje sileä, pysty.\n\n5. T. hybridum. Punervo-apila. — Varsi koheneva, haarova; kukkaperät\nylisistä lehtihangoista; verhon hampaat tasapitkiä, suoria; lehdykät\nsoikeita, tylppäpäisiä. — ♃ 8, k. valk. t. punerv. Niit. tav. (T. — K.\nSt. — S.) On kuin nurmi-apila. Paloissa valmistuu harvoin enempi kun 2\nsiementä.\n\nMuist. Taidetaan hyvin edullisesti viljentää niituilla rehuksi.\n\n6. T. repens. Valkea-apila. — Varsi suikertava pitkillä\nlehti-hankaisilla mykerö-perillä; lehdykät tav. vastopuikeita,\nlanttopäisiä; verhöhampaat eripitkiä, suoria. — ♃ 6—9, k. valk. t.\npunerv. Niit. tav. (E. — P.) Toisintelee m. puikoilla lehdyköillä.\nMuist. Palkitsee yltäkylläisesti vaivan rehuksi viljennettynä. Kukat\nkelpaavat myös leivän-aineeksi. (T. montanum.)\n\n††† Verhot lop. rakkomaisesti pullistuneina.\n\n7. T. fragiferum. Ranta-apila. — Varsi rento; mykeröt palleroisia,\nperäkkäitä; ylinen osa lop. pullakka, karvainen, ynnä kahden\nverhohampaan lenko. — ♃ 7, 8, k. punerv. Rant. harv. (A.) Lehdykät\nvähäisiä, soikeita, hyvin suonisia ja vähän lanttopäisiä.\n\n†††† Purje tav. uurtoinen lengolla päällä.\n\n8. T. spadiceum. Musta-apila. — Varsi pysty; mykeröt tiheitä,\npitkänpyöreitä, karvaisin verhoin; lehtiruodit pidemmät suikeita\nkorvakkeita; kaikki lehdykät ruodittomia, pitkulaisia. — ☉ 6—8. Niit.\n(E. — P. Lv.) Mykeröt ensimmältä kellakoita, sille mustanruskeita.\n\n9. T. agrarium. Kelta-apila. — Varsi tav. pysty; mykeröt soikeita,\ntiheä-kukkaisia, hyvin uurtoisin purjehin ja m. kaljuin verhoin; kaikki\nlehdykät ruodittomia, suikeita; korvakkeet suikeita, ei emäruotia\nlyhemmät. — ☉ 7, k. kelt. Peltoja niittumäissä (T. — K. H. S.) Verhon\nhampaissa muutamia karvoja. — T. aureum Poll.\n\n5 parvi. Genisteæ.\n\n347. ONONIS. Orakko.\n\n1. O. hircina Jacq. — Varsi pysty t. koheneva ynnä haaroineen ylt’yli\npitkä-tahmea-karvainen, aina varuton; lehdykät tav. puikeita; kukat\nparittain, m. tähkämäisesti. — ♃ 7, k. pun. Niit., pient. (U.)\nPahanhajuinen.\n\n348. ANTHYLLIS. Masmalo.\n\n1. A. vulneraria. — Varressa 2 lähinäistä mykeröä latvassa; lehdet\nparijakoisia, isoin päätölehti. — ♃ 7. Niittumäissä (A. U.) Kukat tav.\nkeltaisia.\n\nMuist. Kasvi painaa keltaista.\n\n\n\n69 heimo. ERICINEÆ.\n\n\n1 parvi. Vaccinieæ.\n\n349. MYRTILLUS Gilib. Mustikka.\n\n1. M. nigra Gil. Tavallinen mustikka. — Terä m. palleromainen; perät\nlehtihankaisia, 1-kukkaisia; lehdet puikeita, sahalaitaisia, kaljuja;\nvarsi kulmikas. — ♃ ♄ 5, k. valk. t. punerv. Metsissä tav. (E. — L.)\nVerho ehyt, kehrämäinen; marjat mustansinisiä. — Vaccinium myrtillus.\n\nMuist. Marjat kuivina vähän kovetuttavia, avulliset ulkotaudissa.\nMarja-mehu vilvottava kuumeissa. Marjoja syövät linnut. Niistä saadaan\nmaukasta puuroa ruisjauhoilla sekoitettuna. Myös sanotaan mustikoista,\npuolukoista ja ruisjauhoista hyvää hapanta leipää tulevan. Mehulla\npainetaan punasinervää.\n\n2. M. uliginosa (Gil.? Drej.) Juolukka. — Terä pyöreämäisesti\nkellomainen; perät erinäisistä kukkasilmikoista; lehdet vastopuikeita,\nehytlaitaisia, tylppäpäisiä, kaljuja. — ♃ ♄ 5, 6, k. valk. t. punerv.\nSoissa, aroissa, tav. (E. — P.) Marjat sinisiä, isompia kun edellisen,\nepäkulmikkaita. — Vaccinium.\n\nMuist. Marjat, paljolta syötynä, sanotaan vähän huumetuttavan päätä.\n\n350. VACCINIUM. Puola.\n\n1. V. vitis idaea. Punapuola. — Kukat tertuin latvassa, ulottavilla\nvartaloilla; lehdet vastopuikeita alaskääntöisin, nyhäsahaisin laidoin,\nalta pilkullisia. — ♃ ♄ 5, k. valk. t. punerv. Metsämaissa tav. (E. —\nL.) Marjat punaisia, harv. valkeita.\n\nMuist. Marjat ovat janon-sammuttavia, vilvottavia. Käyt. paljon\nkuumetaudeissa, erinom. puolukkavettä, jota helposti saadaan,\nlähdevettä päälle lyöden ja vähän sokuria sekaan. Marjoista taidetaan\nvalmistaa viiniäki. Niistä tulee myös sangen maukasta ja terveellistä\nmarjahilloa. Lehdet taidetaan käyttää teeksi. Aitauksissa estää\npuolukka ruohonkasvua, ja on aina laihan sekä viljentämättömän\nmaanlaadun osottaja.\n\n351. OXYCOCCUS Pers. Karpalo.\n\n1. O. palustris Pers. Suo-karpalo. — Lehdet puikeita ehein\nalaskiertoisin laidoin; varsi rihmamainen, suikertava, kalju. — ♃ ♄ 5,\n6, k. pun. Rämeissä tav. (E. — P.) Marjat isoja, punaisia. — Vaccinium\noxycoccos. Schollera Roth.\n\nMuist. Marjoilla on melk. sama voima ja hyöty kuin puoloilla; mutta\nmaistuvat happamemmalta. Karpalo-siirappi, jota löytyy apteikeissä,\non sangen maullista ja hyödyllistä kuumeissa, myöski lapsille vasten\nmatoja. Karpaloita saman verran keittosuolain kanssa käyttävät\nkulta-sepät viinikiven asemesta hopean valkeaksi keittämiseen.\n\n2. O. microcarpus Turcz. Vähäkarpalo. — Kolmea pienempi k.ed., muuten\nsamanlainen. Soissa (U. K. St. L.) Hyvin kaunis kasvi. — Vaccinium.\n\n\n2 parvi. Ericeæ.\n\n352. ARCTOSTAPHYLOS Adans. Sianmarja.\n\n1. A. officinalis Wimm. Punainen sianmarja. — Varsi rento; lehdet\npitkulaisen vastopuikeita, nahkeita, ehytlaitaisia, sileitä,\nurasuonisia. — ♃ ♄ 5 kpunerv. Kanervikoissa tav. (E. — P.) Ainavehreä,\npunaisin, mehettömin marjoin. — Arbutus uva ursi.\n\nMuist. Lehdet hyödyttäviä kivitaudissa ja myös vesittimien sisällisissä\nhaavoittumissa, jos niitä teelusikallinen eräänsä hienonnettuna\nnautitaan, tahi väkevänä teenä juodaan muutamin kerroin päivässä; ovat\nkovetuttavia, vaan ei ärryttäviä; pitää nautittaman pidempi aikaa.\nKasvia käyt. sangen paljon parkitukseen nahkain valmistuksessa. Painaa\nalunan kera harmaata. Siitä valmistetaan varsinaista kaupassa kulkevaa\nsumakki-painetta.\n\n2. A. alpina Spr. Musta sianmarja. — Varsi rento; lehdet vastopuikeita,\nsahalaitaisia, alta epäsileitä kohosuonisia. — ♃ ♄ 6, k. valk. Tunt.\n(P. — Lv.) Lehdet kuihtuvat talveksi; marjat mustia, meheviä.\n\n353. ANDROMEDA. Suokukka.\n\n1. A. polifolia. Punerva suokukka. — Perät ryhmin latvassa\nmunakkeisilla kukilla; lehdet suikeita — tasasoukkia, alaskiertoisin\nlaidoin, alta harmaanvalkeita. — ♄ 5, 6. Soissa (E. — L.) 1-2 vaaksan\npituinen, ihanilla valkean-punervilla kukilla.\n\nMuist. On kovetuttava, niinkuin muutkin sukulaisensa. Arvellaan\nvahingolliseksi lampaille. — Silkinpainajat käyttävät lehtiä ja varsia\nkaleppelin asemesta väriksi.\n\n2. A. tetragona. Valkea suokukka. — Perät yksinäisiä, lehtihankaisia,\nkellomaisilla kukilla; lehdet m. kolmikulmaisia, nuolikantaisia,\nneliratisesti limittäisiä. — ♄ 7, k. valk. Tunt. kasvi harv. (L. Lv.)\n1—3 vaaksan pituinen pensastava, ikään kuin iso kanerva. — Cassiope DC.\n\n3. A. hypnoides. Vähä suokukka. — Kukkaperät yksinäisinä latvassa,\nkellomaisilla kukilla; Lehdet oramaisia, lähinäisiä. — ♃ ♄ 7, 8. Tunt.\nkasvi (L. Lv.) Pieni, ainavehreä, ikäänkuin sammale; kukat valkeita,\npunersin laitein. — Cassiope DC.\n\n354. CASSANDRA Don. Vaivero.\n\n1. C. calyculata Don. — Kukat yhtäällisessä tertussa, 2-jakoisella\nlisäverholla; lehdet pitkulaisia. — ♄ 5, 6, k. vaaleankelt. Soissa\nharv. (E. — P.) 2—3 jalan pituinen pensas. — Andromeda.\n\n355. CALLUNA Salisb. Kanerva.\n\n1. C. vulgaris. — Kukat yhtäällisissä tertuissa; lehdet vastakkaisia,\nruodittomia, nuolikantaisia. — ♄ 8, k. pun. t. valk. Kankailla tav. (E.\n— L.) Haarat lähinäisistä lehdistä 4-kantaisia; väl. nämät kasvettuvat\nulos ja tulevat oramaisiksi, kaitaisiksi. Toisintelee kaljuna ja\nlienteänä. — Erica. C. erica DC.\n\nMuist. Laihduttaa maan; katoo tav. kun maa aidataan ja lannoitetaan,\ntahi lehtipuilla istutetaan. Taidetaan elikonruuaksi hätätilassa\nkoota, parahiten syksyllä myöhään. Paikoin sekoitetaan kanervankukkia\nruisjauhoi’in ja leivotaan leiväksi. Sala-ojain täytteeksi peltoihin ja\nniittuihin on kanerva hyvin sovelias. Varsi käyt. parkitukseksi.\n\n356. PHYLLODOCE Salisb. Kurenkanerva.\n\n1. P. caerulea Sal. — Kukat nuokkuvia, peräkkäinä ryhmin latvassa;\nlehdet tasasoukkia, karhealaitaisia. — ♄ 7, 8, k. punasin. Tunt. kasvi\n(P. — Lv.) 3—8 tuuman pituinen. — Andromeda. Menziezia Sm.\n\n357. AZALEA. Siekkilö.\n\n1. A. procumbens. — Kukat latvassa; lehdet pitkulaisia, tylppäpäisiä,\nkaljuja, alaskierteisin laidoin; varsi matala. — ♄ 7, 8, k. pun. Tunt.\nkasvi (P. — Lv.) Haarat sormenpituisia, puumaisia; lehdet ainavehreitä.\n— Loiseleuria Desv. Chamæeledon Link.\n\n358. RHODODENDRON. Lapinruusu.\n\n1. R. lapponicum Wg. — Kukat sarjoin latvassa, kaljuteräisiä; lehdet\npuikeita, tylppäpäisiä, pilkullisia, pihkanyppyisiä. — ♄ 6, 7, k.\npunasinerv. Tunt. harv. (L.) Jonkun tuuman pituinen pensaskasvi,\nainoasti haaroin latvat lehdillä ja kukilla yli maakamaran. Heteitä 5\nt. 10, pidemmät terää. — Azalea.\n\n359. LEDUM. Suopursu.\n\n1. L. palustre. — Lehdet tasasoukkia — pitkulaisia, alaskierteisin\nlaidoin, alta ruskeavillaisia. — ♄ 6, k. valk. Rämeissä tav. (E. — L.)\nKyynäräinen pensas; kukat tiheässä sarjassa.\n\nMuist. Lehdet ja kukat avullisia rohtuma-vioissa, sisällisesti\nteenä, ja ulkonaisesti keitevetenä pesuiksi, Keitevesi hyvää myöski\npunataudissa, hingussa j.n.e. Ryssöljyä tislataan suonpursuista ja\nkoivuntuohesta; sitä Venäjällä käyt, nahkain valmistuksessa. Kaljaan\npantuna vaikuttaa kasvi pääkivun. Keitevesi karkottaa syöpäläiset\neläimistä ja sioista, kun heitä sillä pestään; niin myös luteet\nvuoteista.\n\n\n3 parvi. Pyrolaceæ.\n\n360. PYROLA. Talvilehti, talvikki.\n\n† Palhot tyvipuolelta pyöreämäisesti pullakoita; vartalo näkymätön.\n\n1. P. umbellata. Sarjatalvikki. — Kukkia 3—6 sarjassa; lehdet\nnalkkimaisia, pääpuolelta sahalaitaisia. — ♃ ♄ 8, k. punerv. Havumets.\nharv. (T. U. H. S.) Noin vaaksan pituinen pensaskasvi; lehdet m.\nsäteettäisiä, tylppäpäisiä t. lyhytsuippoja. — Chimaphila Nutt.\n\n†† Hedeponnen kannassa 2 erinäistä, toisistaan poikkeavata sarvea;\nvartalo pitkä. — Moneses Sai.\n\n2. P. uniflora. Yksikukka talvikki. — Varressa yksi ainoa alaspäinen\nkukka; lehdet suipposahaisia. — ♃ 7, k. valk. Kosteissa mets. (E. —\nPe.) Sormenpituinen; kukat hyvänhajuisia; hedelmä pysty. — Chimaphila\nFr. Moneses grandifiora Sal.\n\nMuist. Käyt, paikoin silmäröhkään.\n\n††† Palhot oramaisia; ponnet ilman erinäisittä sarvitta,vartalo\npitkäveteinen. (Kukat tertussa).\n\n3. P. rotundifolia. Pyöreä-talvikki. Kukat avonaisia suorassa\nmonikukkaisessa tertussa; verholiuskat suikeita, ulontuvia, vartalo\nlenko, terää pidempi; ruodit pyöreämäisten lehtien pituisia. — ♃ 7, 8,\nk. valk. Mets. tav. (E. — Lv.) Lehdet 1 ½ tuuman pituisia.\n\n4. P. chlorantha Sv. Vehreä-talvikki. — Kukat avonaisia suorassa,\nmonikukkaisessa tertussa; verholiuskat kairamaisia, myötäisiä; lehdet\nruotejansa lyhemmät; vartalo ed. — ♃ 7, 8, k. valeankelt. Havumets. (E.\n— P.) Lehdet tuuman kokoisia.\n\n5. P. media Sw. Kellotalvikki. Kukat pallero-puolikkaita, vähän\nsuletulta, liereässä tertussa; vartalo suora lyhyesti ulottava; lehdet\npyöreämäisiä. — ♃ 7, 8, k. valk. Mets. harv. (E. — Pe.) Kukat kahta\nisommat k. seur.\n\n6. P. minor. Vähätalvikki. — Kukat m. palleroisia, suletuita, suoralla\nteräsisäisellä vartalolla; muuten k. ed. — ♃ 7, 8. Lehtimets. j.n.e.\n(E. — P. Lv.) Kukat valk. t. punerv., pienempiä k. edell. lajeilla;\nlehdet väl. soikeamaisia. — P. rosea Sm.\n\n7. P. secunda. Sivupuoli talvikki. — Kukat pitkulaisia yhtäällisessä\ntertussa; lehdet soikeita, suippoja, hienosahaisia. — ♃ 7, 8. Mets.\ntav. (E. — L.) Kukat vehreän-vaaleita.\n\n361. MONOTROPA. Mäntykukka.\n\n1. M. hypopitys. — Terttu nuorempana alaspäinen; laitakukissa 8\nhedettä. — ♃ 7, 8, k. kelt. Mets. harv. (A. — U. H. S.) Koko kasvi\nvaaleankeltainen, lehdetön, suomuinen; terälehdet ja heteet karvaisia;\njuurena tukku homeenkaltaisia hapsia ja kellakkaisia mukuloita,\nryhmettyneitä mullan ja vieraskasvisten juurihapsien kanssa. — M.\nhirsuta Nolte. Hypopitys multiflora Scop.\n\n\n\n70 heimo. EMPETREÆ.\n\n362. EMPETRUM. Variksen-marja.\n\n1. E. nigrum. — Rento m. kalju pensas; lehdet neulamaisia, tasasoukkia,\npitkulaisia, vaaleampi uurto alustassa. — ♄ 4, 5. Kankailla j.n.e. tav.\n(E. — L.) Matala pensaskasvi; lehdet tyhjäsisuisia, laidat ikäänkuin\nalaskiertyneitä ja selkäuurtoon yhtyneitä; kukat lehtihankaisia,\npieniä, mustanpunasinervin terälehdin ja ponsin; marjat mustia.\n\nMuist. Marjoja syövät linnut, väl. ihmisetki; sanotaan vaikuttavan\nhuumausta ja pääkipua; alunan kera painavat paperin punaiseksi.\n\n\n\n71 heimo. EUPHORBIACEÆ.\n\n363. EUPHORBIA. Tyräneste, tyräkki.\n\n† Isommat kehäliuskat 2-sarvisia.\n\n1. E. esula. Monisäde-tyräkki. — Sarja monisäteinen; sarjavaruksen\nlehdet leveän suikeita, sarjukan munuamaisia; varsilehdet\ntasasoukka-suikeita, suippoja, kaikki tasamukaisia. — ♃ 7, 8, k. kelt.\nPelt., kiviseinillä harv. (H. Ke.) Noin 3 vaaksan pituinen; lehdet\n2—4-linjan levyisiä, haaralehdet vähän leveämpiä.\n\n2. E. peplus. Kolmisäde-tyräkki. — Sarja 3-säteinen; varuslehdet\npuikeita; varsilehdet ruodikkaita, vastopuikeita, ehytlaitaisia. — ☉\n7—9, k. kellanvehr. Viljelöm. tav. (A. — U.)\n\n†† Kehäliuskat sarvettomia.\n\n3. E. palustris. Suo-tyräkki. — Sarja monisäteinen, ensin 3-, sitte\n2-jakoisilla säteillä; varuslehdet puikeita; varsilehdet suikeita,\ntylppäpäisiä; haarat hedelmättömiä. — ♃ 8 kelt. Suoniit. harv. (U.)\nVäl. 2-kyynäräinen. pensasmainen.\n\n4. E. helioscopia. Viisisäde-tyräkki. — Sarja ensin 5-, sitte 3-,\nviimein 2-jakoinen; varus-ja varsi-lehdet vastopuikeita, nalkkimaisia,\nhienosahaisia. — ☉ 7—9. k. kelt. Viljelömaissa, pelt. tav. (A. — K.)\nVäl. sormenpituinen ja haaraton.\n\nMuist. Mehua käyt. ulkonaisesti savipuoliin, syyliin ja päärupiin.\nKaikki tyvänesteet ovat kovin ulostuttavia, ja hyödyttävät\nvesitaudissa, mutta varottomilla vaarallisia.\n\n364. MERCURIALIS. Sinijuuri.\n\n1. M. perennis. — Varsi haaraton; lehdet ruodikkaita, puikean suikeita,\ntakkuisia; emikukkien yhteinen perä pitkäveteinen; juuri suikertava.\n— ♃ 5. Lehdoissa (A. — Ke.) Lehtihangoissa harsuja tähkiä pienillä,\nvehreillä kukilla; mustettuu kuivaessa. Muist. Vahingollinen sekä\nihmisillen, että eläimille.\n\n\n\n72 heimo. PORTULACACEÆ.\n\n365. MONTIA. Hetekaali.\n\n1. M. fontana. — Lehdet vastakkaita, m. lapiomaisia. — ☉ 6—8, k. valk.\nVetisissä paik., vesihuovuissa (E. — P. Lv.) Ikään kuin pieni tähtimö;\nkukat valk., kodat alaspäisiä, siemenet mustia.\n\n\n\n73 heimo. PARONYCHIEÆ.\n\n366. HERNIARIA. Tyräruoho.\n\n1. H. glabra. — Lehdet pitkulaisia — vastopuikeita, kaljuja; kukat\nmonilukuisia, ryhmin ylisissä lehtihangoissa. — ♃ 7, 8. Kuivissa\npaik. tav. (A. — Ke. S.) Pieni, maahan litistynyt; kukat pieniä,\nkellanvehreitä, väl. tähkämäisinä, lehtisinä ryhminä.\n\n367. SCLERANTHUS. Jäsenheinä.\n\n1. S. annuus. Vehreä jäsenheinä. — Kehäliuskat suippoja, jos hiukan\nkalvolaitaisia, aina siirottavia. — ☉ ☽ 6, 7, k. vehr. Mäissä, pelt.\ntav. (A. — K. St. — S. Kv.) Vehreämpi, varpumaisemmin levennyt k. edell.\n\n2. S. perennis. Vaalea jäsenheinä. — Kehän liuskat tylppäpäisiä,\nleveällä kalvolaidalla, lop. litteästi sulkeuneet hedelmän ympäri. —\n♃ 6. Mäissä (Ke.) Sormen pituinen, sinertävä; lehdet oramaisia; kukat\nleveämmän kalvolaitansa takia vaalakammat k. edellisen.\n\n\n\n74 heimo. POLYGONEÆ.\n\n368. POLYGONUM. Tatar.\n\n† Varsi pysty, haaromaton, yksinäinen tähkä latvassa; heteitä 8:\nBistorta Tourn.\n\n1. P. bistorta. Konnantatar. — Tähkä pitkulaisen puikea; lehdet\npuikeita typäkällä t. herttamaisella kannalla, ruotijohteisia, yliset\nsepokantaisia, — ♃ 6, 7, k. punerv. Kosteissa niit. harv. (Kv. Lv.)\n\nMuist. Juuri on turvottava ja vahvistava. Käyt, punataudissa raparperin\nperästä.\n\n2. P. viviparum. Nurmitatar. — Tähkä suikea t. tasasoukka; lehdet\ntasasoukkia — leveän suikeita, päin kannoin suippoja, alaskierteisillä\nlaidoilla. — ♃ 6, k. valk. t. punerv. Niit. tav. (E. — Lv.) Tähkä\nkukoistaa ensin alhaalta, ja kasvaa pieniä siemensilmikoita hedelmän\nasemesta. Muist. Siemeniä syövät kanat ja hanhet. Juuria kokoovat\nSamojedilaiset lyhyinä suviaikoinaan, ja käyttävät poron lihan kera\nruuaksi.\n\n†† Varsi tav. haarova, lehdettömillä tähkillä t. tertuilla latvassa;\nvartaloita 2—3, tav. yhdis-tyvisiä: Persicaria Gaerin.\n\n3. P. amphibium. Vesitatar. — Heteitä S; kukkatähkä pitkulainen; lehdet\npitkulaisia, hiukan herttamaisin kannoin. — ♃ 7, 8, k. vaalean pun. — ß\nterrestre: pysty; lehdet leveämmin kannoin, suikeita, suippoja; heteet\nkehää lyhemmät, emit pidemmät. Vesipaik. (E. — P. — 0 T. U. S. Kv.)\n\n4. P. lapathifolium. Ukontatar. — Heteitä 6; vartalot hiukan\nyhdiskantaisia; tähkät pitkulaisia, karhea-pilkkuisilla perillä; lehdet\npuikeita — leveän suikeita; tupekkeet ilman näkyvittä karvoitta;\npähkylät lanttosivuisia. — ☉ 7, 8, k. vaaleankelt t. punerv.\nViljelömaissa j.n.e. tav. (E. — Pe.)\n\n5. P. persicaria. Hanhentatar. — Heteitä 6; vartalot m. keskustaan asti\nyhtyneitä; tähkät pitkulaisia, kaljuperäisiä; tupekkeet vieritetyt\npitkillä karvoilla; lehdet suikeita, kaljuja, alta ei paljon\nvaaleampia; pähkylät osittain litteitä, osittain 3-kantaisia. — ☉ 7, 8,\nk. Pun. t. valk. Vetisissä paik., rannoilla. (T. U.) Enimmät kukat vaan\n2-luottisiä. — P. biforme Wg.\n\n6. P. minus. Huds. Luhtatatar. — Heteitä 6; vartalot yhdessä m.\nluottiin asti; tähkät tasasoukkaisia, harsumaisia; tupekkeet ed.;\nlehdet m. tasasoukkia, litteitä. ☉ 7—9, k. pun. t. valk. Kost. paik.\nharv. (T. U.) Hyvin pehmeä kasvi, ohuilla, kaitasilla lehdillä. — P.\nmite * strictum Fr.\n\n7. P. mite Schrank. Arotatar — Heteitä 6; tähkät kapean tasasoukkia,\nharvahko-kukkaisia ja velttoja; kehä pisaton; vartalot yhtyneet m.\nluottiin asti; lehdet pitkäveteisen suikeita — tasasoukkia, kaljuja;\ntupekkeet ed. — ☉ 7—9, k. pun. t valk. Kosteissa paik. harv. (T. U. H.\nS. Kv.) Isompi edellistä, kahta isommilla pähkylöillä. — P. laxiflorum\nWeihe.\n\n8. P. hydropiper. Akantatar. — Heteitä 6; tähkät tasasoukkia,\nbarvakukkaisia veltoin latvoin; kehä pisapilkkuinen;vartalot\nyhdiskantaisia; lehdet suikeita, aaltolaitaisia, sukalaitaisin\ntupekkein. — 0 8, 9, k. kelt. t. punehtuvia. Ojissa j.n.e. tav. (A. —\nK. St. — S.) Lehdillä on tuikean katkera maku; kehä usein A-jakoinen.\n\nMuist. Kasvi tuoreena muserrettu, iholle pantuna, nostaa rakkoja.\nVedessä keitettynä pidetään suussa vasten hammassärkyä. Mehu vedellä\nsekoitettuna hoetaan poisottavan ruskon eli päivetyksen ja huunpuremat.\n\n††† Kukkia 1—4 lehtihangoissa t. lehtisissä tähkissä; vartalot\nerinäisiä: Avicularia Meisn.\n\n9. P. aviculare. Siantatar. — Heteitä 5—8; varsi tav. rento ja haarova,\nresaliuskaisin tupekkein; lehdet suikeita — soikeita karhealaitaisia,\nsuonisia; pähkylät hienopilkkuisia, m. kiillottomia. — ☉ 5—10, k.\nvalk. t. punerv. Viljelöm., pihoissa, rant. tav. (E. — L.) Toisintelee\npaljon, parin tuuman pituisesta ja pystystä kyynäräiseen, varpumaiseen\nja rentoon.\n\nMuist. Mieluinen ruoka sioille, jonkatähden kasvia monin paikoin\nniitetään kesäruuaksi porsaille ja imisöille. Myös syövät sitä\nhalukkaasti kanat, hanhet ja muut linnut. Siemenet kelpaavat\nleivän-asemeksi.\n\n†††† Tertut lehtihangoissa; vartalo yksinäinen, 3-kyhmyisellä luotilla:\nTinearia Meisn.\n\n10. P. convolvulus. Kanantatar. — Varsi köynneliäs; lehdet herttamaisen\nnuolikantaisia, suippoja; kukat pitkäveteisissä harsuissa tertuissa;\nkehälehtien selkä tylppä; pähkylät hienopilkkuisia, kiillottomia. — ☉\n7. Viljelöm. tav. (E. — P.) Kukkaperykät lyhempiä kun sisältä, valkeat,\nulkoa vehreät kukat. — Fagopyrum Lilja.\n\nMuist. Siemenet taidetaan käyttää kuin tattari.\n\n11. P. dumetorum. Koirantatar. — Kehälehtien selkä kalvosiipinen;\npähkylät sileitä ja kiiltäviä; muuten k.ed. — ☉ 7. Metsämäissä, ahoissa\n(T. — K. St. H.) Kukkaperykkä valkeakalvoiaitaisen kukan pituinen. —\nFagopyrum Lilja.\n\n369. RUMEX. Hierakka.\n\n† Kaikki t. useimmat kukat täysineuvoisia: Lapathum Tourn.\n\n*) Ne 3 hedelmän sulkevaa kehälehteä¹) nysteröisiä.\n\n¹) Kun kehälehdistä seuraavassa mainitaan, ymmärretään ainoasi! kolmea\nsisämäistä, jotka sulkevat pähkylän. Kukat tämän suvun vehreilä t.\nruskeamaisia.\n\n1. R. hydrolapathum Huds. Rantahierakka. — Tertut tiheäkukkaisia, m.\npystönäisiä; kehälehdet pitkulaiskairamaisia, kaikki nysteröisiä, m.\nehytlaitaisia; kaikki varsilehdet litteitä, suikeita. — ♃ 7. Rannoissa\n(St. Ke.) Varsi 2—3-kyynäräinen; aluslehdet 1—2 jalan pituisia,\nsuippoja kummastaki päästä, vaaleanvehreitä. — R. aquaticus. Fr. R,\nasutus Wg.\n\n2. R. crispus. Tulihierakka. — Tertut tiheä-kukkaisia, m. pystyjä; 3\nkehälehteä nysteröisiä, herttamaisia, ehytlaitaisia; lehdet suikeita,\nsuippoja, aaltoisia. — ♃ 7. Vetisissä paik. tav. (T. U.) Kehälehtien\nnysteröt isoja, tav. yksi isompi toisia, jotka väl. eivät kasvakkaan.\n\n3. R. obtusifolius. Koiranhierakka. — Tertut (kukkat. hedelmä-haarat)\ntyveltä ulospäisiä, harvakukkaisilla hajallisilla säteillä, ja\nleveän-suikeilla suojuslehdillä alisissa säteiköissä; kehälehdet\npitkulais-kairamaisia, lähempää kannan suippo-hampaisia; kaikki\nnysteröisiä; aluslehdet herttamaisia, tav. tylppäpäisiä; varsilehdet\nkaidempia. — ♃ 7. Kosteissa paik., kylätien. (Ke.) 3 — 5 jalan\npituinen; lehdet puikean herttamaisia, usein sangen isoja. — R.\nsylvestris Wallr.\n\n** Kehälehdet paljaita (nysteröttömiä t. epäselvin nysteröin).\n\n4. R. domesticus Hn. Hepohierakka. — Tertut tiheä-kukkaisia, pystyjä;\nkehälehdet pyöreämäisiä, herttamaisia, ehytlaitaisia, paljaita;\nvarsilehdet leveän soikeita, aaltoisia, us. herttakantaisia. — ♃\n7, 8. Kylätien., rannoissa tav. (E. — P. Lv.) 1 — 1½ kyynäräinen.\nAaltoiset varsilehdet ja leveät syväherttaiset kehälehdet erottavat sen\nseuraavasta; aluelehdet m. pitkulaisia. — R. aquaticus ß Wg.\n\n5. R. hippolapathum Fr. Vesihierakka. — Tertut ed.; kehälehdet\npuikeita, typäkkä-kantaisia; tylppäpäisiä, paljaita, ehytlaitaisia;\nvarsilehdet leveä-herttaisia, litteitä; terttujen lehdet puikean\nsuikeita. — ♃ 7. Rannoissa (T. — K.) 2—3 kyynäräinen-, aluelehdet\nisoja, m. kairamaisia, väl. veripunaisin ruodein ja selkäsuonin;\nvarsilehdet us. m. suorasivuisesti herttamaisia. — R. aquaticus.\n\nMuist. Keite-vettä juurista nautitaan savipuoliin ja muihin\nrohtuma-vikoihin.\n\n†† Kaksikotisia. (Lehdet nuolit. keihäskantaisia).\n\n6. R. acetosa. Suolahierakka. — Kehän sisälehdet herttamaisia,\npyöreämäisiä, ehytlaitaisia, ulkopuoliset alaskaarevia; varsilehdet\nleveän suikeita — puikeita, nuoli-, harvoin keihäskantaisia. — ☽ 6, 7.\nNiit. tav. (E. — P. Lv.)\n\nMuist. Juuri ja tuore kasvi hyödyttävät kerpukissa. Viinillä\nsekoitettua mehua käyt. hammasten pesuksi, kun kerpukista syöpyvät.\nSiemeniä nautitaan punataudissa. Sanotaan lisäävän talia elukoissa, ja\nvastustavan leiniruohoin kirpeyttä. Juurilla Lappalaiset ja Norjalaiset\npainavat keltaista. Lehtiä haudutetaan ja käyt. liemiin ja salatiksi\nja koko kasvia jauhoilla sekoitettuna varaleiväksi kovina aikoina.\nLehdillä Lappalaiset valmistavat happamen maitonsa.\n\n7. R. acetosella. Ahohierakka. — Kehälehdet puikeita, ehytlaitaisia,\nulkopuoliset myötäisiä; varsilehdet suikeita — tasasoukkia, tav.\nkeihäskantaisia, 2 siirottovaa liuskaa kannassa. — ☽ 6, 7. Kuivissa\npaik. tav. (E. — L.) Tav. punaisen näköinen; lehdet väl. hyvin soukkia,\nmuin yhtä, muin kumpaaki kantaliuskaa vailla.\n\nMuist. Luullaan laihduttavan maata.\n\n370. OXYRIA Hill. Hapro.\n\n1. O. digyna Hill. — Lehtiä m. ainoasti juuressa, munuamaisia,\nkokonaisia t. pykäläpäisiä. — ♃ 7. Tunturipuroissa (L. Lv.) 1 —\n2 vaaksan pituinen, tuumanlevyisin lehdin. — Rumex. Rheum Wg. O.\nreniformis Hook.\n\n371. KOENIGIA. Kurentatar.\n\n1. K. islandica. — Yliset lehdet ryhmistyneitä kukan ympäri,\nvarsilehdet vuorottaisia, m. lapiomaisia, tylppäpäisiä, kaljuja. — ☉\n7, 8, k. kellahtavia. Tunt. harv. (L. Lv.) ½ — 2 tuuman pit., mehevä,\nhyvin pienikukkainen kasvi; lehdet tupekkeilla.\n\n\n\n75 heimo. THYMELEJE.\n\n372. DAPHNE. Näsiä.\n\n1. D. mezereum. — Kukat perättömiä, 3—5 yhdessä ryhmässä varren\nsivuissa ennen lehtiä. — ♄ 4, B, k. pun. Aroisissa metsäniit. (E. — P.)\nKyynäräinen pensas, jonka soikeat lehdet ilmauvat vasta hyvänhajusten\nkukkien perästä; luumarjat punaisia, myrkyllisiä.\n\nMuist. Kuorta kiitetään hyväksi leinissä. Otetaan 2—3-vuotisista\nvarsista, leikellään tuuman pituisiksi paloiksi ja pannaan sille\npaikalle, johon leini tahdotaan muuttaa. Tämä vetää pitkäänsä, mutta\nvähemmällä kivistyksellä kun juntukka (pansluuka) tahi sinappitaikina.\nPitää muutettaa päivä päivältä 1—2 linjaa. Käyt. myös kärmeen\npiston päälle. Lievittää hammassärkyä, kun pannaan hampaalle. Myös\nsisällisesti on keite-vettä näsiän kuoresta käytetty ja kiitetty\nhyväksi kuppatautisten haavain paranteeksi. Vilutaudissa on välistä\nollut apua marjoista, jotka kuitenkin ovat myrkyllisiä ja hyvin\nvarosasti käytettäviä. Niistä tehdään myös voidetta mätähaavoihin ja\nkoihin. Sama voide, vatsalle pantuna, helpottaa kovan vatsanväänteen,\nja hammastaudin, kun pidetään poskella. Koko kasvi sisältää erinomaisen\nkirpeyden, liiatenki marjat. Kuusi maljaa ovat tappaneet koiran. Käyt,\nsusien ja muiden vahingollisten petojen kuolettamiseksi. Kanat ja\nhanhet kuitenki syövät niitä vahingotta.\n\n\n\n76 heimo. ELÆAGNEÆ.\n\n373. HIPPOPHAË. Tyrni.\n\n1. H. rhamnoides. — Lehdet tasasoukka-suikeita, alta valkeasuomuisia.\n— ♄ 5. Merenrant. (A. St. — P.) Noin 3-kyynäräinen, orainen pensas,\nvarhaisilla, pienillä, kellakkaisilla kukilla lehtihangoissa; hedelmä\nmarjamainen, keltainen.\n\n\n\n77 heimo. ULMACEÆ.\n\n374. ULMUS. Jalava.\n\n1. U. montana Sm. Nurmijalava. — Kukat 5—6-heteisiä, perät m. kupua\nlyhemmät pyöreämäisissä ryhmissä; hedelmät puikeita t. pyöreämäisiä,\nm. kaljuja, päästä loivaan 2-halkoisia; lehdet pitkulaisia —\nvastopuikeita, typäkän suppealla päällä, toissahaisia, päältä tav.\nkarheita. — ♄ 4, 5. Metsäniit. (A. — K. St.) Pitkä puu ruskeamaisin\nkukin lehdettömässä oksassa; lehdet vinokantaisia. — V. campestris.\n\nMuist. Kuori (sisämäinen, etenki 2-vuotisista oksista) käyt\nkeitevedeksi rohtumiin, savipuoliin ja vesitaudissa sisällisesti\nnauttien. Puu on soveliasta tarvepuiksi, kärryn-aisoiksi, pyöriksi\nj.n.e. — Taidetaan istuttaa lehtokujiksi, lähellä kasvavaa ruohon\nvahingotta. Lehdet syksyllä koottuna, kuivatettuna, kelpaavat\ntalviruuaksi lampaille ja lehmille. Kasv. kuivassa mullassa osittain\nsiemenistä, jotka kesäkuussa kypsyvät, osittain vesoista tahi oksista,\njoita alussa kastetaan ahkerasti.\n\n2. U. effusa Willd. Kynäjalava. — Kukat 6—8-heteisiä, perät kupua monin\nkerroin pidemmät; lehdet toissahaisia; hedelmät höyteälaitaisia. — ♄ 5.\nKylissä harv. (T. — Ke. St. H.) Kukat 3—7 linjan pituisilla perillä. —\nU. ciliata Ehrh. U. pedunculata Lam.\n\n\n\n78 heimo. URTICACEÆ.\n\n375. HUMULUS. Humala.\n\n1. H. lupulus. — ♃ 7, k. kellanvehr. Vuortenjuurilla, raunioissa harv.\n(T. — K. H. S.) Köynneliäs kasvi, kouromaisin karhein lehdin.\n\nMuist. Hedelmä vatsan vahvistava. Käyt. keitettynä kääreiksi\najettumisiin ja ulkonaisiin vikoihin, myöski vatsalle vävähtämisissä\nmadoista j.n.e. Siemeniä nautitaan vatsan kovuudessa ulostuttavana\ntahi pehmittävänä aineena. Sekoitetaan yleisesti kaljaan ja olueen,\nkarvaudellansa estämään happanemista ja lisäämään voimaa. Sen\nensimmäisiä taimia, ehkä vähemmin maukkaita, taidetaan keväällä syödä,\nja ovatki terveellisiä. Ist. paraasti kiviperään. juuria pitää löyhällä\nmullalla mullattaman, seivästettämän, perattaman j.n.e.\n\n376. URTICA. Nokkonen.\n\n1. U. urens. Rautanokkonen. — Täysineuvoinen; lehdet vastakkaisia,\nsoikeita, liuskasahaisia, ruodit tav. pidempiä kun kaksittaiset\nröyhyt. — ☉ 6, 7, k. kellanvehr. Viljelöm. tav. (E. — P.) Vähempi ja\nvaaleamman vehreä kun seuraava. Muist. Väkevää keite-vettä käyt, vasten\nlennähtelevää luuvaloa.\n\n2. U. dioica. Polttiais-nokkonen. — Kaksikotinen; lehdet vastakkaisia,\nkuta kuinki herttamaisia, suippoja, jurasahaisia, ruodit terttumaisia\nröyhyjä lyhemmät. — ♃ 6, 7, k. vehr. Viljelömaissa tav. (E. — L.)\nToisintelee leveämmillä ja kaidemmillä — puikean sulkeilla lehdillä.\n\nMuist. Puserrettu mehu hyvä kerpukkiin, keuhkotautiin, veri-juoksuihin\nj.n.e., 1, 2 ruokalusikallista päivässä. Niihin käyt. myös keite-vettä\njuurista ja juodaan pari lasillista päivässä. Siemenistä saadaan hyvää\nmatolääkettä. Nokkoisen poltto parantuu päälle sivutusta öljystä t.\nkermasta. Lisää maitoa lypsylehmissä. Myös lampaillen on se ruuaksi\nhyvää ja terveellistä. Pitää sitä varten varhain leikattaman. Sovelias\nja terveellinen keväällä lehtikaaliksi. Varret taidetaan hoitaa kuin\npellava kehräyksiin. Siemenet kanain ruuaksi. Mesiäispihain ympäri hyvä\nistutettaa, sillä se pois pidättää sammakot, jotka luullaan haittaavan\nmesiäisten parvettumista. Kasv. sekä juurista että siemenistä\nlannoitetuissa kivimäissä.\n\n\n\n79 heimo. GHENOPODIACEÆ.\n\n377. ATRIPLEX. Maltsa.\n\n1. A. hortensis. Tarhamaltsa. — Varsi pysty; lehdet\nhertakkeis-kairamaisia, mutkahampaisia, molemmin puolin yhdenvärisiä;\nhedelmä-verhon liuskat pyöreämäisiä, ehytlaitaisia,, epäkärkisiä,\nkantaan asti erinäisiä. — ☉ 7, 8, k. vehr. Viljelömaissa, rant. (St.)\n1—3 jalan pit.; isoilla, us. punaisilla t. kelt. lehdillä.\n\n2. A. hastata. Suolamaltsa. — Rento t. harittavilla haaroilla;\nlehdet keihäskantaisesti kairamaisia, mutkahampaisia; hedelmä-verhot\nnelikulmaisia, yhdiskantaisia, laidoin ja sel’in hampaisia. — Q 7—9,\nk. vehr. — ß salina: pysty, lehdet alta valkeakehnäisiä. Rant., kost.\npaik. (T. — Ke. St. — P.) Toisintelee paljon. — A. latifolia Wg.\n\n3. A. patula. Peltomaltsa. —Varsi tav. pysty; aliset haarat\nristikkäisesti harittavia; yliset lehdet suikeita — tasasoukkia,\nehytlaitaisia, aliset puikean suikeita, 2 pitkäveteistä, vähän\nedespäistä liuskaa kannassa; hedelmä-verhot nelikulmaisia, suippoja,\nehytlaitaisia t. vähän hampaisia, sileitä t. bienohampaisia pinnalta,\nyhdiskantaisia. — ☉ 6 — 9. — ß salina-erecta: pysty, vehreän hallava,\nlehdet pitkänpuikeita. — γ salina-prostrata: rento, tav. punerva,\nlehdet soukempia ja möyheämpiä. Viljelöm. tav. (E. — L. — γ U. Ke. St.)\nVäl. satunnaisista syistä rento; lehdet toisintetevät leveydessä ja\nhampaisuudessa, niinkuin hedelmäverhoki suuruudessa. — A. angustifolia\nSm.\n\n4. A. littoralis. Rautamaltsa. — Varsi ja haarat pystyjä; lehdet\ntasasoukkia; hedelmäverhot nirkkoja, pinnalta ja laidoilla hampaisia.\n— ☉ 6—8, k. vehr. Merenrant. (U.) Lehdet ½ — 2 linjan levyisiä;\ntoisintelee isommin ja vähemmin hedelmäverhoin sekä väl. rennoin varsin.\n\n378. BLITUM. Muro.\n\n† Kukkaverho hedelmän kypsyessä pullakka, mehevä, joten hedelmä-ryhmät\nlop. ovat kuin punaisia marjoja.\n\n1. B. virgatum. Harakan-muro. — Varsi lehdestävä latvaan asti;\nkukkaryhmät lehtihanka isiä; lehdet keihäskantaisen t. kairamaisen\npuikeita, epämukaisesti suippohampaisia. — ☉ 6, 7, k. vehr. — ß\nchenopodioides: hedelmä-ryhmät mehettömiä, vehreitä. Viljelöm. harv.\n(T. U. St. Pe.) Lehdet leveä- ja typäkkä-kantaisiä, hyvin hampaista;\nvalmiit kukkaryhmät ikään kuin mansikoita.\n\n†† Hedelmä-ryhmät ei marjamaisia: Chenopodium.\n\n2. B. rubrum Reich. Punamuro. — Lehdet puikeita, tylppäpäisiä, syvästi\ntylppähampaisia, paksuja, kiiltäviä; kukkaryhmät haarovia, yhtyneitä,\nvähän lehdestäviä; kaikki siemenet, paitsi latva-kukan, syrjällään.\n— ☉ 7—9, k. vehr. t. pun. Viljelöm. (U. — K. H. S. Pe.) Varsi ja\nkukkaryhmät väl. punaisia; lehdet m. liuskahampaisia.\n\nMuist. Pidetään vahingollisena lampaille.\n\n3. B. glaucum Koch. Sianmuro. — Lehdet pitkulaisia L\npuikean-pitkulaisia, tylppäpäisiä, mutkaisesti tylppähampaisia, alta\nsiniharmaita; kukkaryhmät lehdettömissä tertuissa; siemenet osiksi\nlappeellaan, osiksi syrjällään. — ☉ 8, 9, k. vehr. Kaduilla tav. (T. —\nK. S. Kv.) Varsi tav. rento, harvemmin pysty.\n\n4. B. bonus Henricus. Savimuro. — Lehdet keihäskantaisen kairamaisia,\nm. ehytlaitaisia; varsi pysty, tikeillä tähkämäisillä, ylempää\nlehdettömillä kukkaryhmillä; kaikki siemenet syrjällään. — ♃ 6—8, k.\nvehr. Teillä, pihoilla tav. (A. T.)\n\nMuist. Lehdet hyviä hauteeksi ajettuneille jaloille, juuri\nkeuhkotautisille lampaille sisään annettuna. Lehtiä taidetaan myös\nkäyttää ruuaksi liemiin ja kaaleihin.\n\n379. CHENOPODIUM. Savike.\n\n† Lehdet hammaslaitaisia.\n\n1. C. urbicum. Kyläsavike. — Lehdet kairamaisia, jurahampaisia, tahi\nm. ehytlaitaisia; kukkaryhmät pitkäveteisissä, pystynäisissä tähkissä,\nosittain varren latvassa, osittain lehtihangoissa; siemenet sileitä. —\n☉ 7, 8. Kylissä, kaduilla (A. T. H.) Lehdet tav. paksuhkoita, sinerviä\nja kiillottamia.\n\nMuist. Lehdet kelpaavat kaaliruuiksi. Siemenistä tulee maukasta puuroa,\nja jauhettuina taidetaan niitä panna leipomisiin.\n\n2. C. album. Jauhosavike. — Lehdet puikeita, tylppähampaisia, yliset\nsuikeita, tav. ehytlaitaisia, kiillottomia, us. alta valkea-kehnäisiä;\nkukkaryhmät haarovissa tähkissä; siemenet hienopilkkuisia, kiiltäviä. —\n☉ 7—9, k. kelt. Viljelömaissa tav. (E. — P.)\n\n†† Lehdet ehytlaitaisia.\n\n3. C. polyspermum. Rentosavike. — Lehdet puikeita, kaljuja, vehreitä;\nkukkaryhmät latvassa ja lehtihangoissa, lop. haarovina, harsuina\nröyhyinä; heteitä tav. 3. — ☉ 7, 8, k. vehr. Viljelöm., rant. (T. —\nK. St. — S.) Kupu auki, ei sulettu, ison punaruskean siemenen ympäri.\nLehdet pyöreämäisen tylpäköitä.\n\nMuist. Mieluinen ruoka kaloille lammikoissa.\n\n380. SALSOLA. Kilokki.\n\n1. S. kali. — Varsi rento, tav. karvainen; lehdet liereitä,\norasuippoja; kukat yksinäisiä, lehtihankaisia; kupuliuskain lisäkkeet\nlop. pyöreämäisiä ja siirottavia. — ☉ 7, 8, k. valk. t. punerv.\nMerenrant. (U.) Tav. lyykistynyt, haarova kasvi, piikillinen\norapäisistä, tankeista lehdistä. Kupulisäkkeet muodostuvat siementen\nvalmistuessa. Muist. Kasvista poltetaan soota-suolaa.\n\n381. SALICORNIA. Suola-yrtti.\n\n1. S. herbacea. — Varsi haaraton t. vastakkaisilla puikelo-latvaisilla\nhaaroilla; nivelvälit ylempää vähän pullakoita ja kolopäisiä. ☉ 7, 8.\nMerenrant. (A. P.) Toisint. pystynä ja rentona.\n\nMuist. Soota-suolaa saadaan tästä kasvista polttamisella. Se on\npehmittävää ja ulostuttavaa; käyt, keltataudissa, kaatuva-taudissa,\nkerpukissa j.n.e. Lasi-tehtaissa on soota hienompaan lasiin\nvälttämättömästi tarpeellista. Valmistetaan paljon Hispaniassa,\nEnglannissa j.n.e. Kasvia pannaan kuoppaan ja poltetaan tuhkaksi,\nlisätään taas uusia (kasveja) päälle ja poltetaan, ja tehdään sitä\ntekoa, siksi että kuoppa tulee täyteen tuhkaa, joka sitte kovettuneena\nkokkareiksi on valmis kauppatavara. Tätä suolaa saadaan ei ainoasti\nsuola-yrtistä vaan myös monesta muusta merikasvista.\n\n\n\n80 heimo. CUPULIFERÆ.\n\n382. QUERCUS. Tammi.\n\n1. C. robur. — Yhteinen hedelmäperä monin kerroin lehtiruoteja\npidempi; lehdet lyhytruotisia, pitkulaisia, tav. mutkaliuskaisia;\npyöreämäisillä liuskoilla, kaljuja. — ♄ 5. Metsissä, niit. (A. — Ke.)\nIso puu, yksikesäisin lehdin, jotka juuri harvoin ovat liuskattomia, m.\nsuikeita. — Q. pedunculata Ehrh.\n\nMuist. Kuori ja lehdet kovin jumoavaa vetävää laatua. Kuori,\npienennettynä ja punaviinassa liotettuna, käyt, revebtymiseen\nja peräsuolen putoukseen ulkovoiteena. Tammenlehtiä sekoitetaan\nkulkutus-veteen kielen rampaudessa. Myös keitevettä käyt. sisällisissä\nverenjuoksuissa, vilu-, ulkoja punataudeissa, siltään tahi saunakukkain\nseassa.\n\nPuulaji on soveliainta kaikista laivarakennuksiin, jonkatähden vanha\nlaki sen määrää ruunun omaksi, laivaston ylläpitämiseksi. Myös puukalun\ntekoihin ja nikkaruksiin soveliasta.\n\nKuori on parhainta nahkan parkitukseen. Rautavihtrillin kera se painaa\nmustaa; johon hedelmä-verho on vielä m. voimallisempaa. Kaleppelit\ntammen lehdillä ovat erään höyntiäisen pesiä ja talvisijoja; ne\nkasvavat isommiksi ulkomaan tammissa. Tammenterhoja taidetaan käyttää\nkahvin asemasta joko siltään tahi tavallisten kahvipapuin lisäyksellä.\nLasten rauhaisvikoihin, röhkätautiin, on terhokahvi hyvin terveellistä.\n\nKasv. hyvin kypsistä terhoista löyhään maahan. Katajamäissä se\nparhaiten menestyy; niitoilla tukehuttaa muut lähelliset kasvit.\n\n383. CORYLUS. Pähkinäpuu.\n\n1. C. avellana. — Lehdet m. pyöreitä, hertake-kantaisia,\nsaipukka-päisiä, pitkulaisin tylppäpäisin korvakkein; hedelmä-varus\n(verho) kellomaisesti auki, resahampaisin liuskoin. — ♄ 3, 4.\nMetsäniit. tav. (A. — K. St. H.) Lehdet ohuita, epäsileitä,\ntoistahoista; kukastaa ennen lehteä.\n\nMuist. Pähkinät ovat yleiseen tuttuja. Niiden sydämmistä saadaan melk.\npuoliksi hyvää öljyä, joka vetää vertoja manteliöljylle. Haarat käyt,\nastia-vanteiksi, isommiksi koreiksi j.n.e. Kasv. sekä pähkinöistä että\njuurivesoista. Edistyttää ruohon kasvua ja lisää hyvää ruokamultaa.\n\n\n81 heimo. SALICINEÆ.\n\n384. POPULUS. Haapa.\n\n1. P. tremula. — Lehdet pyöreämäisiä, jurahampaisia, molemmin puolin\nvehreitä ja kaljuja litteämäisin ruodein. — ♄ 4, 5. Metsissä, niit.\ntav. (E. — L.) Pitkä puu, pitkillä harmaanhöyteillä norkoilla ennen\nlehdestymistä. Juurivesoin lehdet herttamaisia, höyteitä.\n\nMuist. Nuoret juuret ja silmikot ovat keitevetenä verenpuhdistavia,\nhyödyllisiä leinissä. Keväällä vuotaa haavasta, kuin koivustaki,\nhyvää mahalaa. Lehtiä taidetaan eduin koota talviruuaksi eliköille,\npaitsi lampaille, joille eivät sovi. On laskettu yhden ison haavan\nantavan tynnyrin mitan riistotuita lehtiä, jotka vastaavat 2:lle\nleiviskälle heiniä. Lehdet pitää etenni riistottaman, taidetaan myös\nkoota varisneina, jolloin niissä vielä on enin osa vehreyttä ja\nhyvyyttä jälellä. Haapa on kevyttä ja valkeata puulajia. Ei mätäne\npian, jonkatähden on kestävä vesirakennuksiin j.n.e. Havaitaan harvoin\nmadon syömänä. Kuori sanotaan karkoittavan sirkat. Polttopuuna antaa\nvähän, kuumuutta, ei yhtään hiiliä, mutta hyvää tuhkaa saipuankeittoon.\nKasv. juurivesoista. Missä haavat kasvamaan alkavat, siinä ne itse\nmieluisesti leveävät, kun saavat olla rauhassa, ja aidataan.\n\n385. SALIX. Paju.\n\n† Puita t. pidempiä pensaskasveja (1 jalan ja sen yli), lop.\nkaljulehtisiä.\n\n* Kukkiminen ja lehdestyminen saman-aikaisia.\n\na — Norkkosuomut yhdenvärisesti vaalean-keltaisia. Puita t. pitkiä\npensaita.\n\n1. S. pentandra. Halapaju. — Heteitä 4 t. useampi; kodat lop.\nlyhytperäisiä, kaljuja, lyhytvartaloisia (Vartaloa sanotaan lyhyeksi,\nkun se on luotteja lyhempi, pitkäksi t. pitkäveteiseksi, ollessa niitä\npidempi.); lehdet pitkulaisia — vastopuikeita, suipukoita, hienoja\ntiheäsahaisia, kaljuja, nystyrä-ruotisia. — ♄ 5, 6. Metsäniit. tav.\n(E. — Lv.) Tav. 3 — 5 kyynär. korkuinen pensas, väl. jotenkin pitkä\nkiiltolehtinen puu.\n\nMuist. Kuori on avullinen vilutaudissa. Otetaan 2, 3-vuotisista\nhaaroista, ja annetaan 1, 2 teelusikallista kuivattuna ja\npienennettynä, joka 3:mas tahi 4:jäs tiima väliaikoina, sittekun\nulostus-ainetta edeltäkäsin on tarpeeksi nautittu. Haivenet tämän ja\nmuiden pajulajien taidetaan koota ja käyttää puumulin asemesta. Lehdet\npainavat keltaista. Puu on sovelias lehtokujiksi ja pensas-aidoiksi.\nKasv. helposti juurivesoista.\n\n2. S. fragilis. Salava-paju. — Heteitä 2, 1:llä sisäjaa\n1:llä ulkonystyrällä kannassa; kodat lyhytperäisiä, kaljuja,\nlyhytvartaloisia; norkot velttoja; lehdet suikeita, soukka- ja tav.\nvinopäisiä, sahalaitaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia. — ♄ 5..\nRannoilla j.m. tav. (T.) Puu kannalta harittavin haaroin ja oksin,\njotka, hauraat hangoista, tuulessa helposti poikki taittuvat ja, veteen\njouduttuaan, viedään toisialle, ja juurittuvat rannoille. Syksy-oksien\nkorvakkeet herttapuolikkaita.\n\nMuist. Kuori (oksista) käyt, vilutaudissa, kuin edellisestä sanottu\non. Lehto-kujina tievarsilla antaa se hyvän ja vilpeän varjon. Kasv.\nhelposti maahan lyödyistä paksummista oksista vetisiin paikkoihin.\nHedepuu tähän on soveliaampi, sillä emien haivenet ryöttävät kedon. (S.\nmyrtilloides, arbuscula.)\n\nb — Norkkosuomut päästä ainaki ruskeita.\n\n3. S. hastata. Kemin paju. — Kodat peräkkäitä, pitkulaisia, kaljuja,\nlyhytvartaloisia; norkkosuomut karvaisia; lehdet soikeita —\npitkulaisia, nyhäsahaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia verkko-suonisia.\n— ♄ 5, 6. Tunt. tienoilla j.m. (P. L.) 1—3 kyynäräinen pensas; lehdet\ntoisintelevat sulkeista puikeisiin ja herttamaisiin, ovat tihkeita\nja litteälaitaisia, eivätkä mustetu kuivaessa; korvakkeet isoja,\nhertta-puolikkaita, kulmalaitaisia; norkkoperät lehdestäviä. — S.\nmalifolia Sm.\n\nMuist. Kuorta pitäisi ennen kaikkia koetettaa vilutaudissa.\n\n4. S. myrtilloides. Juolukka-paju. — Kokonaan kalju; kodat\nperäkkäitä, m. vartalottomia; lehdet pyöreän soikeita t. pitkulaisia;\nlanttokantaisia, tylpeitä, ehytlaitaisia, alta sinettäviä. — ♄ 6.\nTunt. tien. (T. — K. Sh H. Kv. P. — Lv.) Kyynärän pit.; ainoastaan\nnorkkosuomuin päässä on tav. muutamia pitkiä karvoja; norkkoperät\nlehdestäviä, korvakkeet pieniä, puikeita t. ei ollenkaan.\n\n5. S. depressa. Lanttopaju. — Kodat pitkäperäisiä, sangen\nlyhytvartaloisia, tav. silkkilienteitä; lehdet leveän\nsuikeita—suikeita, ehytlaitaisia t. harvaltaan nyhäsahaisia, tav.\nkaljuja, alta jäänkarvaisia. — ♄ 5, 6. ß cinerascens: lehdet isompia,\nharva-lienteitä, päältä lop. kaljuja. Kosteissa metsäniit. (T. — K.\nSt. — Kv. L. Lv. — L. Lv.) 1 — 3 jalan pituinen pensas; norkot kuta\nkuinki lehdestävillä perillä, väl. m. perättömiä. Ei mustetu kuivaessa.\nToisintelee hyvin harvoin valmiit siemenkodat kaljuna. (S. lanata,\nnigricans, arbuscula.)\n\n** Kukkiminen paljaalla oksalla (S.o. ennen lehden puhkeamista.\nTietymmin tutaan erotus tässä ☉ norkoista, sillä ϙ norkot pysyvät\nkauvan jäleltä. Muutamat kukkivat kyllä kauvan ennen lehtiä, toiset\njuuri niiden puketessa.).\n\na — Norkot ja siemenkodat perättömiä; lehdet tasasoukkia — suikeita.\n\n6. S. acutifolia Villd. Virnapaju. — Norkot hyvin höyteitä; kodat\nkaljuja, pitkäveteisellä vartalolla; lehdet suikean kaitaisia,\nsahalaitaisia; korvakkeet suikeita; oksien kuori sinettävä. — ♄ 4.\nViljelömaissa, harv. (Ke.) Puu, pienin, veltoin haaroin; lehdet\nkummastaki päästä suippoisia.\n\nb — Siemenkodat selväperäisiä; lehdet tasasoukkia — soikeita.\n\n7. S. rosmarinifolia. Hanhen paju. — Kodat lyhytperäisiä, suikeita,\nvalkeanhöyteitä, lyhytvartaloisia; lehdet suikean kaltaisia,\nehytlaitaisia, alla silkkimäisiä, lop. kaljuja. — ♄ 4, 5. Kosteassa\nsantam. harv. (T. — Ke. St. H. Pe. Kv.) Tuskin kyynäräinen pensas,\nkynnenpituisilla lyhytperäisillä norkoilla ja mustilla hede-ponsilla;\nlehdet hyvän tuuman pituisia, tuskin 2 linjan levyisiä.\n\n8. S. repens. Räme-paju. — Kodat pitkäperäisiä, pitkulaisia,\nlyhytvartaloisia; lehdet pitkulaisia — soikeita, tav. ehytlaitaisia,\nnuorempana alta silkkinukkaisia, lop. jäänkarvaisia. — ♄ 4, 5. Soissa,\ntav. (A. — U. St. — P.) Matala pensas, haaroin ainoasti maasta kohoava;\nlehdet vanhempana us. ihan kaljuja, toisinnellen m. tasasoukista\nsoikeisiin; ponnet keltaisia.\n\n9. S. phylicifolia. Metsäpaju. — Kodat lyhytperäisiä, hieno-karvaisia,\nväl. kaljuja, jokseen pitkäveteisellä vartalolla; lehdet suikeita —\nsoikeita, nyhäsahaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia. — ♄ 8, 6. Rant.\nj.m. tunt. tienoissa (K. Kv. L. Lv.) 3 — 8 jalan pituinen pensas.\nMustettua harvoin kuivaessa; kukkiminen, kuin seuraavanki, lehden\npuhkeamisen aikana. Korvakkeita hyvin harvoin, nekin juuri pienehkönä,\npitkulaisia, hampaisia. — S. bicolor Koch.\n\n10. S. nigricans Sm. Korpipaju. — Kodat puikeita, orasuippoja,\nnorkkosuomuin pituisilla perillä ja pitkäveteisellä vartalolla; lehdet\npitkulaisia — puikeita t. vastopuikeita, aaltoja sahalaitaisia, alta\nkohosuonisia ja lop. jäänkarvaisia; korvakkeet herttapuolikkaita.\n— ♄ 5. — ß borealis Fr. lehdet lop. isoja, soikeita t. puikeita;\nnorkkoperät pitkäveteisiä, lehdestäviä. Metsäniit., tav. (E. — Lv. —\nß L. Lv.) Pensas, kuivaessa helposti mustettuvin lehdin. Toisintelee\npaljon, kaljuilla, karvahkoisilla ja villaisilla kodilla, kaljuilla\nja höyteillä lehdillä j.n.e. — phylieifolia. (S. kastata, depressa,\nversifolia.)\n\n†† Puita t. pidempiä pensaita; vanhemmat lehdet karvaisia t. höyteitä.\n\n* Kukkiminen ja lehdet samanaikaisia.\n\n11. S. versifolia Wg. Suo-paju. — Kodat pitkäperäisiä, tav.\nhienokarvaisia, pitkäveteisin vartaloin; norkkoperä lehdestävä; lehdet\nsuikean pitkulaisia, viistokärkisiä, ehytlaitaisia, alta lienteitä,\nkohosuonisia, vähän alaskierteisin laidoin. — ♄ 6. Tunturikasvi (L.\nLv.) Matala pensas 1 — l½ tuuman pituisilla, etenkin alta lienteillä\nlehdillä. Toisintelee kaljulla kodalla.\n\n12. S. glauca. Tunturi-paju. — Kodat tav. perättömiä, villaisia,\nlyhytvartaloisia; norkkoperä lehdestävä; lehdet suikeita — leveän\nsoikeita, tylppämäisiä, tav. ehyt- ja litteä-laitaisia, sileitä\npehmythöyteitä. — ♄ 5, 6. — ß pallida: lehdet ehytlaitaisia, kaljuja,\nalta jäänkarvaisia. — γ subnigricans: lehdet pitkulaisia t. suikeita,\nhienosahaisia, kuivaessa helposti mustettuvia. Tunturikasvi (L. Lv. —\ny L.) Noin 2-kyynäräinen pensas, molemmin puolin valkean höyteillä,\nharvoin kaljuilla lehdillä.\n\n13. S. lanata. Villapaju. — Kodat m. perättömiä, kaljuja,\npitkäveteisellä vartalolla; norkot perättömiä t. lyhyillä\npienilehtisillä perillä; lehdet soikeita t. pyöreämäisiä, alta\nverkkomaisista kohosuonistansa epätasaisia. — ♄ 6. Tunturik. (L.\nLv.) 2—4 jalan pituinen pensas, paksuin ja levein lehdin, jatka\ntoisintelevat hyvin villaisista lähes kaljuihin, ja ovat alta vähän\nkotoisia verkkosuonista. Norkot haaroin latvassa, paksuja ja harmaan t.\nkellankarvaisia.\n\n** Kukkiminen paljaalla oksalla.\n\na — Kota lyhytvartaloinen.\n\n14. S. aurita. Virpapaju. — Norkot m. perättömiä ja lehdettömiä (Paitsi\njoitakuita harvoja suomumaisia lehtiä, jotka tav. ovat norkon tukena,\ntahi verhovat vanhempain norkkojen väl. pilkistynyttä perää.); kodat\nperäkkäitä, tav. höyteitä, epävartaloisia; lehdet vastopuikeita,\nlyhyellä, taaskääntöisellä kävellä, m. ehytlaitaisia, lop. harvalta\nhienohampaisia, alta tav. harmaanhöyteitä, epätasaisia. — ♄ 4,\n3. Vetisillä metsäniit. tav. (E. — P.) 3 — 6-kyynäräinen pensas,\nruskealla m. kaljulla kuorella oksissa, leveillä, usein munuamaisilla\nkorvakkeilla. Lehdet toisintelevat paljon. — S; cinerea Sv. B.\n\n15. S. caprea. Raitapaju. — Norkot tav. perättömiä ja lehdettömiä;\nkodat peräkkäitä, villaisia, lyhytvartaloisia; lehdet pitkulaisia\n— vastopuikeita, suipukoita, lop. aaltolaitaisia, jurahampaisia t.\nsahaisia, alta harmaanhöyteitä t. karvaisia. — ♄ 4, 5. Metsäniit.\ntav. (E. — P.) Jokseenki pitkä puu, väl. pitkä pensas; lyhyt- ja\npaksunorkkoinen, oksat sileäkuorisia, korvakkeet kuin hanhenjalka.\n\nMuist. Kuorta Lappalaiset käyttävät nahkain valmistukseen. Puulaji\non kevyttä ja sitkeää, käyt. kaikellaisiin puukalu-töihin. Lehdet\novat sangen mieluisia eläimille. Kasv. kauneiksi lehtokujiksi ja\npensas-aidoiksi. Ei tukehuta ruohonkasvua.\n\n16. S. cinerea. Vesipaju. — Norkot perättömiä, m. lehdettömiä; kodat\nperäkkäitä, villaisia, epävartaloisia; lehdet suikeita t. pitkulaisia,\nkeskustalta t. niskalla leveimmät, lyhytsuippoisia, sahalaitaisia,\nalta tav. harmaanhöyteitä; korvakkeet leveitä, m. munuamaisia;\nkukoistavaiset haarat vitsamaisia, höyteitä. — ♄ 4, 5. Rant., ojissa\nj.n.e. tav. (E. — P.) Pensas, ei paljon haarovilla, vitsamaisilla,\npystynäisillä haaroilla; lehdet aalto-sahalaitaisia; alta m. valkeita.\nToisintelee ohukaisilla, molemmin puolin vehreillä lehdillä: virgultosa\nFr. Muist. Kuorta käyt. nahkain parkitukseen, oksia koreiksi,\nviikatten-nieiksi j.n.e. On haitallinen suoniituilla, joilla pensastaa\nsangen paljon ja valloittaa ruohomaata; mutta hyödykäs hakamaissa,\nsillä eläimet syövät sen lehtiä.\n\nb — Kodat pitkäveteisellä vartalolla. (Norkot m. perättömiä ja\nlehdettömiä.)\n\n17. S. Læstadiana Hn. Tuhkapaju. — Kodat lyhytperäisiä,\nharmaanhöyteitä; lehdet pitkulaisen suikeita, tav. suippoja, harvaltaan\nepänyhälaitaisia, alta tiheästi harmaanhöyteitä, kiillottamia. — ♄\n6. Tunt. tienoilla harv. (L. Lv.) Pidempi pensaskasvi, väl. puu;\nnorkot pitkiä, m. sormenpaksuisia, sangen tiheäkotaisia; lehdet tav.\nsuippoja, molemmin puolin tiheästi hienohöyteisiä, etenkin alta\nharmaanvanukkeisia, mutta kiillottomia. — S. canescens Fr.\n\n18. S. lapponum. Leväpaju. — Kodat perättömiä, valkeavillaisia;\nlehdet soikeita — suikeita, suippoja, tav. ehytlaitaisia,etenkin\nalta kiiltäviä, valkeanhöyteitä, laidat vähän alaskierteisiä. — ♄ 5,\n6. Soissa (E. — L.) 2—i-kyynäräinen pensas, lop. 5 tuuman pituisin,\npaksuin lehdin, toisintelevin pitkäveteis-suikeista puikeisiin,\nmuuttelehtavin myös höyteydessä hamaan lähes kaljuihin. — S. li-mosa Wg.\n\n††† Hyvin matalia (harvoin ½ kyynäräisiä) lajeja.\n\n19. S. myrsinites. Mustikka-paju. — Kodat m. perättömiä, höyteitä,\npitkäveteisellä vartalolla; lehdet soikeita t. vastopuikeita,\nsahalaitaisia, verkkosuonisia, nuorempana pitkäkarvaisia, lop. kaljuja,\nmolemmin puolin vehreitä ja kiiltäviä. — ♄ 5, 6. Tunt. (L. Lv.) 5—12\ntuumainen, paksulehtinen pensas, tuumanpituisilla, paksuilla, pystyillä\nnorkoilla, tav. oksain päässä.\n\n20. S. arbuscula. Kääpiöpaju. — Kodat lienteitä, lyhytperäisiä, vähän\npitkäveteisellä vartalolla; lehdet pitkulaisia, suikeita, keskeltä\nleveämpiä ja nyhäsahaisia, kaljuja, kiiltäviä, alta harmaan-vehreitä.\n— ♄ 5, 6. Tunt. harv. (L. Lv.) Tav. 1-2-vaaksainen, joskus pidempiki;\nlehdet ½ — l tuuman pitkiä, päältä kiiltäviä, alta sumeita; norkot\nsoukkia lyhyellä lehdestävällä perällä.\n\n21. S. polaris Wg. Kahkapaju. — Kodat m. perättömiä puikeita, villaisia\nt. pehmytkarvaisia, pitkäveteisin vartaloin; lehdet pyöreitä t.\nsoikeita, ehytlaitaisia kaljuja ja sileitä. — ♄ 6, 7. Tunturikasvi,\nharv. (L. Lv.) Ainoasti oksien lehdelliset ja kukalliset latvat\nnäkyvissä maan päällä; lehdet sileämpiä, ei niin kurttusuonisia k.\nseuraavalla.\n\n22. S. herbacea. Vaivaispaju. — Kodat m. perättömiä, tav. kaljuja,\nlyhytvartaloisia; lehdet tav. m. kehrämäisiä, tylppät. kolopäisiä,\nkaljuja, nyhälaitaisia, verkkosuonisia, epätasaisia. — ♄ 6, 7.\nTunturikasvi (L. Lv.) Kasvutapa kuin edellisellä, joka niinkuin tämäkin\nuskottavasti on kaikkein pienimpiä pensaskasveja.\n\n23. S. reticulata. Silmupaju. — Kodat perättömiä, höyteitä, m.\nvartalottomia; lehdet m. kehrämäisiä t. pitkänpyöreähköitä, ehein\nalaskierteisin laidoin, alta valkeankarvaisia t. jäänharmaita, koleita\nverkontapaisten kohosuoniensa välillä. — ♄ 6. Tunturikasvi (L. Lv.)\nKasvutapa m. kuin edellisilläki; paksulla varrella ja haaroilla,\nenemmältään maan alla; lehdet paksuja, tav. tuuman levyisiä, väl.\nvähän pitkulaisia, aina pyöreästi tylppämäisiä. (S. hastata, repens,\nrosmarinifolia.)\n\n\n\n82 heimo. BETULINEÆ.\n\n386. BETULA. Koivu.\n\n1. B. verrucosa Ehrh. Rauduskoivu. — Lehdet epänelisiä t.\nnelikulmaisia, soukalla pitkäveteisellä päällä, toissahaisia, aina\nkaljuja; norkot velttoja, pitkulaisen liereitä, suomuin sivuliuskat\nsuoraan ulost. vähän alaspäisiä keskiliuskasta; siemen soukempi ja\npaljo lyhempi ympäröittävää kalvolaitaa. — ♄ 5. — ß rhomboidea: lehdet\nnelikulmaisia t. nelikulmais-puikeita (keskeltä t. niskalta leveimpiä),\nyksikertaisesti sahalaitaisia. Mets. ja kuivilla niit. tav. (T. — K.\nSt. H. — T.) Pitkä puu, valkealla päälyskuorella t. tuohella, usein\nsoukilla rippuvilla oksilla (toisinto: pendula). Juurivesain lehdet\nkaljuja.— B. alba. B. odorata Reich.\n\nMuist. Nuoret lehdet taidetaan teenä tahi keite-vetenä käyttää\nkerpukkiin, matoihin, leiniin ja kivitautiin. Hikikylpy (kun paneutaan\npaljaalla ruumiilla tuoretten koivulehtien sisään maata) on usein\nparantanut leinin. Säilöstys-taudin (luuvalon) särky helpoitetaan,\nja usein autetaanki tuoreilla koivunlehdillä, joita sidotaan\nsärkevän jäsenen ympäri. Koivun mahala on myöski hyödyllinen juoda\nvastanimitetyissä taudeissa. Siitä taidetaan keittää hyvää siirappia;\n60:stä kannusta saadaan lähes kannu siirappia kokoon keittämällä. Myös\nviiniä saadaan mahalasta keittämällä, sokeroittamalla ja käyttämällä.\nTököttiä eli ryssöljyä keitetään koivun tuohesta. Se hyödyttää\nruusussa: sitä ottaa täysi-ikäinen 2, 3, korkeintaan 6 tippaa teessä\nmunanruskuaisen kera. Mehu, jota hikoilee happamista koivupuista\nvalkean hohteessa, on hyvää voide luuvalolle. Tuohi-anturat, sukkien\nsisällä pidetyt, tuottavat kadonneen jalkahien jällensä ja hyödyttävät\nylösnousneessa leinissä ja jalkasäryssä.\n\nLehtiä käyt. ruuaksi eläimille. Puulaji kovaa ja lujaa, on soveliasta\npuukalu-töihin ja rakennus-aineiksi. Visakoivu (saxatilis) on erittäin\nsoveliasta sorvaus- ja puusepän töihin, tuohi katoiksi ja kuori nahkain\nparkitukseen. Lehdet painavat keltaista; alunan kera keitetyistä\nsaadaan niistä maaliväriä.\n\nKasv. siemenistä syys-aikana kuivaan laihaan multaan, etenki paloja\ntakamaille. Koivun lehden ensi puhkeamisessa pitää kevätouko\nkylvettämän.\n\n2. B. glutinosa Wallr. Hies-koivu. — Lehdet puikeita — vähän\nherttamaisia, suippoja, epämukaisesti sahalaitaisia; norkot ed.;\nsuomuin sivuliuskat enemmän edespäisiä; siemen kaidempi, vaan ei\npaljon lyhempi kalvolaitaansa; vesain lehdet höyteitä. — ♄ 5. Mets.\nja kosteissa paik. tav. (E. — L.) Puu kuin edellinenki, sileämmällä,\nvalkeammalla tuohella, puikeammalla ja vähemmin suipoilla lehdillä; us.\ntippuvilla oksilla (tois, pendula).\n\n3. B. alpestris Fr. Tunturi-koivu. — Lehdet pyöreitä, tylppäpäisiä,\nvähän epämukaisesti sahalaitaisia, alta tasaisia; hedelmä-norkot\nsoikean pitkulaisia, lyhytperäisiä, pystyjä; suomuliuskat m.\ntasamukaisia, puikeita, edespäisiä; siemen kalvolaitansa pituinen ja\nlevyinen. — ♄ 5. Tunturilaks., harv. (Kv. P. L.) 2 — 5 kyynäräinen\npensas; lehdet kuin vaivais-koivulla, ehkä usein tuuman levyisiä, väl.\nepäkärkisiä. Näyttää olevan sekalaji edellisestä ja seuraavasta, joiden\nkera sekaisin harvalta kasvaa. — B. humilis Hn. (ed. 4). B. fruticosa\nLess. B. alba δ Wg.\n\n4. B. nana. Vaivais-koivu. — Lehdet m. kehrämäisiä, nyhäsahaisia,\ntylppähampaisia, alta verkkomaisesti kohosuonisia; hedelmänorkot ed.;\nsuomuliuskat m. tasamukaisia; tasasoukasti pitkulaisia; siemenet\nkalvolaitaansa leveämmät. — ♄ 5, 6. Nevoissa, etenki tunturitien.\n(E. — Lv.) 1 — 2½ jalan pituinen pensas, kynnensuuruisin lehdin;\nnorkkosuomuin liuskat yhtä suuria, typäköitä, ei paljon toisistaan\nsiirottavia.\n\nMuist. Lehdet antavat tummemman keltavärin kun tavallisen koivun.\nJuurista punotaan koreja. Lappalaiset käyttävät tätä vuoteensa pohjaksi\nsekä polttopuuksi.\n\n387. ALNUS. Leppä.\n\n1. A. glutinosa Willd. Tervaleppä. — Lehdet pyöreämäisiä t.\nvastopuikeita, typäkkät. lanttopäisiä, toissahaisia, alta\nsuoni-kulmista höyteitä, muuten kaljuja ja vähän tahmeita. — ♄ 3, 4\nMets., vesien vierissä tav. (A. — K. St. H.) Pitkä puu, väl. pensas,\nvarhaisin kukin paljaalla oksalla. — B. alnus.\n\nMuist. Lehdet lammasten talviruuaksi pitää riistottaman heinäkuun\nlopulla. Kelpaavat myös ruuaksi sioille mäskin ja akanain seassa.\nLattialle levitettynä lehti sanotaan karkottavan syöpäläiset. Lepän\nja pajunkuoren puruja ruisjauhoilla sekoitettuni sanotaan avulliseksi\nruusun voiteeksi.\n\nPuulaji on kaunista, punalehtavaa. Käyt. puusepän töihin, erinomattain\njuuret päälysteeksi pöydille, piironkeihin j.n.e. Kuori painaa ruskeata\nja punaista, vihtrillin kanssa mustaa. Nahkoja mustutetaan vedessä\nkeitetyillä lepänkuorilla, prisiljallä ja vihtrillillä. Ei mikään\npuu kestä paremmin mädäntymistä veden alla. Sopii siis pylväiksi\nvedenpäällisille rakennuksille. Leppäpylväillen ovat kaupungit\nWenetsia, Ravenna isommaksi osaksi raketut. Vesirännit, maansisäiset\nrumput, pumppuhirret j.n.e. tehdään parhaiten tästä puusta.\n\nKasv. osittain syysja lokakuussa otetuista siemenistä, jotka kylvetään\nsyksyllä tahi keväällä, osittain juurivesoista tahi tuoreista\nseipäistä, jotka taidetaan maahan pistää keväällä ennen silmikkoin\npuhkeamista. Siten taidetaan kosteaan maahan kaunis lepikkö pian\nkasvatettaa. Leppä parantaa ruohonkasvun ja maanlaadun, ja joki-äyräät\ntulevat sen juurista lujemmiksi.\n\n2. A. incana Willd. Harmaa leppä. — Lehdet puikeita t. soikeita,\nsuippoja, toissahaisia, isohampaisia, alta vaaleampia; hieno-karvaisia\nt. lienteitä. — ♄ 3, 4. — ß pinnatifida: lehdet m. parijakoisia.\nKost. paikoissa (E. — L. — ß H.) Matala puu tahi pensas, valkeammalla\nja sileämmällä kuorella k. edell., eikä tahmea-lehtinen. Kukostaa\npaljaalla oksalla varhemmin kun sekä jalava että pähkinäpuu.\nToisintelee kuta kuinki höyteillä lehdillä. Muist. Lehti on parempaa\nkun edellisen. Kasv. kuin edellisestä sanottiin.\n\n\n\n83 heimo. MYRICACEÆ.\n\n388. MYRICA. Suomyrtti.\n\n1. M. gale. — Pensaskasvi; norkot lyhytsuippoisin suomuin; lehdet\nsuikean nalkkimaisia, päästä sahahampaisia. — ♄ 4, 5. Soissa, rannoilla\n(E. — P.) Kyynäräinen pensas; kukat paljaalla oksalla, ruskeissa,\npystyisissä norkoissa. Välistä yksikätinen.\n\nMuist. Kasvia, etenki hedelmiä ja lehtiä, on pienennettynä ja öljyllä\nsekoitettuna käytetty vasten kapia ja rohtumia. Myös on keitevesi\nkiitettävää syöpäläisiin päässä, vaatteissa, seinissä j.n.e. kun niitä\nsillä pestään.\n\nOn muinen käytetty humalan asemesta juomiseen, jonkatähden vanha laki\nsitä kieltää toisen maalla kokoamasta.\n\n\n84 heimo. CONIFERÆ.\n\n\n389. PINUS. Petäjä.\n\n1. P. sylvestris. Mänty. — Neulaset ainavehreitä, kaksinaisia,\ntönkeitä, litteämäisiä, käpyjen pituiset; kävyt puikean suippenevia,\nperäkkäitä, alaskääntöisiä, suomut paksupäisiä. — ♄ 5. Mets. tav. (E. —\nLv.) Pitkä puu, nuoremmat haarat härkiläisiä.\n\nMuist. Keite-vesi sekoitetuista nuorista männyn kerkistä. voikukan\njuurista ja kypsistä muserretuista katajan marjoista, johon lyödään\npuserrettua piparruutin mehua ja jotain happoa, on terveellinen\n(verenpuhdistava) ja tehosa juoma kerpukkiin, luuvaloon, sulkuja\npöhötautiin. Sitä juodaan muutamia lasillisia päivässä. Mäihä\n(jälsi) on hyödyllinen ensin keväällä syödä vasten matoja sekä\nkerpukkia. Kun kuori haavoitetaan puuhun asti, juoksee siitä kesällä\npihkamaista nestettä, joka jähmettyy itsestänsä tavalliseksi paksuksi\nterpentiiniksi. Se on ulkonaisesti puhdistava ja parantava haavoja.\nTervavettä käyt. varjelus-aineeksi vasten rokkoa ja muita tarttuvaisia\ntauteja. Sitä tehdään, kun kortteliin tervaa lyödään kannu vettä,\njota puu-lastalla yksi tunti yhä sekoitetaan, ja sitte vuorokauden\nseisonunna kaadetaan eri-astiaan. Sitä nautitaan muutamia ryyppylaseja\npäivässä. Pikiä pidetään kauvemmin aikaa laastarina kainalojen välissä\nvasten kiinteätä yskää ja heikkoa rintaa.\n\nKuivista, pihkaisista petäjän kannoista poltetaan tervaa, jonka hyöty\non yleisesti tuttu. Petäjä käyt. yleisesti hirsiksi, rakennusaineiksi\nj.n.e., sen sisuskuori leivän aineeksi katovuosina ja eläintenki\nruuaksi, neulaset muokattuna täytteeksi makuuvaatteisiin j.n.e.\n\nKasv. siemenistä, jotka pitää vilua vasten sammalilla peitettämän.\n\n2. P. larix. Lehtikuusi. — Neulaset lop. varisevia, alussa tukuttaisia,\nlitteitä; käpy puikea, pysty; suomuin kärki litteä, tylppäpäinen. — ♄\n5. Kasvatus-maissa (Ke.) Vähempi puu, monilukuisin neulasin tukuissa,\njotka lop. osittain kasvavat oksiksi, yksinäisillä ja erinäisillä\npitkillä neulasilla.\n\nMuist. Kun puu haavoitetaan, juoksee siitä pihkamaista nestettä,\njota kutsutaan Venetsian terpentiiniksi; se on ulkonaisesti haavoja\npuhdistava ja parantava.\n\nSisällisesti on kaikki terpentiini vesityttävää, mutta myös\nkiihottavaaki.\n\n3. P. abies. Kuusi. — Neulaset yksinäisiä, hajallisia, vähän\n4-kantaisiä, otasuippoja, yhdenvärisiä, vehreitä; käpy pitkulainen,\nrippuva; suomut litteitä, kärki alussa ulospäinen, sitte suora, ♄\n5. Metsissä tav. (E. — Lv.) Pitkä puu, altapuolen litteillä oksilla. —\nAbies excelsa DC. ja Fr.\n\nMuist. Sen ensimmäiset keväällä puhkeavat kasvaimet taidetaan käyttää\nkuin männyn kerkät. Kuusen pihka on haavoja parantavaa. Neulasia\nsyövät eliköt rehun puutteessa, ja hevosille syötetään niitä ilmanki\nterveydeksi. Pihkasta tehdään hartsia, kun pihka keitetään, pannaan\nsekaan viini-etikkaa, ja kiehutetaan kuivaksi. Kuori kiitetään\nparkituttavan nahkan, niin ettei se kangistu pakkaisesta eikä kovetu\nvedestä. Kuusenkävyt painavat ruskeata. Juurista punotaan köysiä ja\nkudotaan vasuja; oksia käytetään vanteiksi astioille. Puulaji on\nlöyhää ja keveätä: käyt, soittokaluin tekoihin j.n.e. Kasv. siemenistä\nniinkuin mäntykin.\n\n390. JUNIPERUS. Kataja.\n\n1. J. communis. — Neulasia 3 säteittäin, tasasoukkia, oramaisia,\nsuippoja, pidemmät kun hedelmä. — ♄ 6. — ß nana: neulaset leveämpiä,\nm. suikeita, koveroita t. limittäisiä, ei paljon pidemmät hedelmää.\nMetsissä tav. (E. — L. — ß L.) Pensas, harvoin matala puu, sinisillä\nmarjamaisilla, kuivahkoilla hedelmillä: katajan-marjoilla. ß:n neulaset\npitkulaisempia ja myötäisempiä, paljon eriävä α:sta, joksi se kuitenki\ntuntureilla selvästi muuttuu. — J. communis ß alpina (En.) J. nana\nWilld.\n\nMuist. Keite-vettä murskatuista katajanmarjoista ja hakatuista katajan\nhavuista juodaan eduin vesi- ja sulku-taudeissa, kerpukissa j.n.e.\nHöyryä tästä juomasta käyt. vasten huonoa kuuloa ja korvanuhoa; höyryn\nannetaan nousta korvaan ratintorvesta. Katajanmarja-siirappi hyödyttää\nvilustus-yskässä ja varjelus-rohtona vilutaudin jälkeen. Katajanmarjat\nja havut käyt. savuttamiseksi huoneissa vasten tarttuvaisia tauteja.\nKatajan-öljyä pyhkäistään rammoille jäsenille ja luun-särkyyn.\nKoko puussa on hienoa pihkaa, joka on tehollista, hiestyttävää,\nvesityttävää, puhdistavaa, veren vetelöittävää j.n.e. Puu on\ntehollisinta liki juurta. Marjat käyt. juomaan, hilloksi j.n.e. Niistä\ntaidetaan myös keittää paloviinaa. Kuorista saadaan niiniä köysiksi,\nmatoiksi j.n.e. Puulaji on kovaa, soveliasta juoma-astioiksi ja\nmuiksi. Katajan-pihkaa kootaan muuriaisilta, ja löytyy muuriaispesien\nalla; sitä käyt, keitin-öljyihin (vernissoihin), ja hienonnettuna\nraapituksiin paperille, ettei muste (lakki) levene ja käy lävitse.\nSamaan aikaan kun kataja ja tuomi kukoistavat, kutee lahna.\n\n391. TAXUS. Marjakuusi.\n\n1. T. baccata. — Oksat litteitä kahtaallisista tasasoukista litteistä\nneulasista; kukat perättömiä, lehtihankaisia; hedenorkko palleroinen.\n— ^5. Metsissä, harv. (A.) Vähemmän kuusen pituinen, ehkä enemmän\npensastava; ennättää kuitenki harvoin tämän suuruuden. Hedelmät\npunaisia, marjamaista.\n\nMuist. Puulaji on kovaa ja punajuomuista, soveliasta kaikellaisiin\nppuukalu-tekoihin.\n\n\n\n85 heimo. CALLITRICHINEÆ.\n\n392. CALLITRICHE. Vesi tähti.\n\n† Kukat kahden valkean, koveron suojuslehden sisällä.\n\n1. C. stagnalis Scop. Kesäinen vesitähti. — Kaikki lehdet,\nalisetki, pitkäveteisellä, soukalla, ruotimaisella kannalla,\npyöreänpitkulaisella, 3- t. useampi-suonisella lavalla; hedelmä\nsulkapalteisilla kulmilla, värisemätön, alaskaarevilla vartaloilla. —\n☉ 6, 7. Ves. (A.) Isompi seuraavia; lehden lapa parin linjan pituinen\nja m. saman levyinen; heteet 2 linjan pituisia; hedelmän 4 kulmaa\nristittäin ulontuvia.\n\n2. C. verna. Keväinen vesitähti. — Lehdet pitkulaisen lapiomaisia,\nkaitakantaisia t. tasasoukkia, edelliset 3-, jälkimäiset 1-suonisia;\nhedelmä litteähkö-sivuinen, sulattomilla kulmilla, pystyisillä\nvartaloilla. — ☉ 5—9. — ß divaricata Sæl. emävarsi pystyinen,\nulospäisillä haaroilla; lehdet tasasoukkia, kolopäisiä; suojukset ja\nvartalot katoavia; hedelmät sulattomia, tylppäkulmaisia. Vesivier. ja\nves. tav. (E. — L. — ß U.) Lehdet 2 linjan levyisiä, hedelmät kuin\nlitteähkö risti.\n\n†† Suojuslehdetön.\n\n3. C. autumnalis. Syksyinen vesitähti. — Kaikki lehdet erinäisiä,\ntasasoukkia, typäköitä t. lanttopäisiä, yksisuonisia; hedelmän kulmat\nohukaisia, sulkamaisia. — ☉ 7, 8. Vedessä (E. — P.) Kasvaa pystynäisenä\nja pitkin pituuttaan haaraisena; aina veden alla, tekevä kuitenki\npitkälle haaroihin runsaasti hedelmiä, kahta isompia kun edellisten.\nPonnet m. palhottomia. — C. virens Goldb.\n\n\n\n86 heimo. CERATOPHYLLEÆ.\n\n393. CERATOPHYLLUM. Karvalehti.\n\n1. C. demersum. — Lehdet kiehkuroittain, hapsimaisesti toisjakoisia;\npähkylät pitkän-pyöreitä, otasuippoja ja kannalta oraisia, sileitä. —\n♃ 7, 8. Vesikuljuissa (U. S. Kv.) Kasvi liereä toinen toisensa hiukan\npeittävistä lehdistä. — C. oxyacanthum Cham.\n\n\n\n\n\nIII. SIRKATTOMIA.\n\n\n\n87 heimo. CHARACEÆ\n\n394. NITELLA Ag. Vesiahmo.\n\n† Säteikkö-haarat suojuksettomia, itsekuki latvasta haaraunut uudeksi\nsäteiköksi tasapaksuilla haarukoilla.\n\n* Säteikkö-haarat tois-, kolmiskertaisesti 2-päisiä sädehaaraisia;\nlatvimmaiset haarat nivelikkäällä päällä.\n\n1. N. hyalina DC. Kutea vesiahmo. — Yksikotinen; varsi pysty, haarova;\nsäteiköt monisäteisiä, yliset palleromaisia; säteet ulospäisiä,\npienemmät tukkuisia, haarattomia t. 2-haaraisia, isommat (6—8) 2-,\nharvemmin 3-haaraisia; latvukset liereitä, lyhyellä nivelliitteisellä\npäällä, muuten nivelettömiä. Ves. harv. (U.) 2 — 4 tuuman pituinen,\nvähän tupastava, sitkeä, kiiltävä, mustan-vehreähkö, eroava seuraavasta\nnivelettömillä latvuksilla, monisäteisillä säteiköillä, tav.\n8-juomuisilla kaksois-pähkylöillä paitsi muuta.\n\n2. N. gracilis Ag. Hauras vesiahmo. — Yksikotinen; varsi hapsimainen,\nlyhyt, haarikas; säteet 6, 7, tois-, kolmisjakoisia; latvukset\npitkäveteisiä, pitkillä nivelliitteisellä päällä, ja sen aita-puolen\n1—2-nivelisiä. — ☉ 7. Ves. harv. (U.) 2—6 tuumainen, ihan hapsimainen,\nkuivanaki vaalean-vehreä ja m. vesikirkas, ei mustuva. Pähkylät\nyksitellen t. ryhmässä. — Chara Sm.\n\n3. N. batrachosperma Reicb. Konnan vesiahmo. — Yksikotinen(?); säteet\n9, 10, kerroittain 2-haaraisia, monilukuisilla haarukoilla; latvukset\nnivelettömiä. Vesipaik. (U.) 4-tuumainen t. pidempiki, tupastava,\nmustan-vehreä, taneahko, pienillä mykerämäisillä tiheillä säteiköillä,\npalleroisilla pähkylöillä.\n\n** Säteikkö-haarat kerran 2-päisiä; haarukat niveiettömiä päästäki.\n\n4. N. flexilis Ag. Notkea vesiahmo. — Yksikotinen; varsi rihmamainen,\nnotkea, läpihohtava, öljynkiiltävä; säteet tav. 6, haarattomia t.\nkerran 2 — 3-haaraisia, pitkäveteisillä tylppämäisillä haarukoilla,\nsiittimet kaksitellen sivulla t. haarukka-hangoissa. ☉ 7. Tav.\nsuolattomassa ved., virroissa j.n.e. (T. U. St. P.) 2-vaaksainen,\ntukevan langan paksuinen, mustanvehreä, kuivaessa ruskeahko, kiiltävä,\nväl. mustettuva.\n\n5. N. opaca Ag. Sumea vesiahmo. — Kaksikotinen; varsi ed.,\ntoishaarainen, sitkeä ja m. kiilloton; säteet 8, haarattomia t.\n2-haaraisia, tylpeitä, otapäisiä. — ☉ 7, 8. Järv., lammik. (U.) Hyvin\nedellisen kaltainen, mutta sitkeämpi ja taneampi, ruskean-vehreä,\nkiilloton; lop. likamaisesti vedenkarvainen.\n\n†† Hedelmällisten säteitten alisissa nivelissä hedelmäsuojusten\ntapaisia, tekeyneitä hienoista haarukka-säteikköin ryhmistä.\n\n6. N. Stenhammariana Wallm. Mereinen vesiahmo. —Yksikotinen;\nvarsi rihmamainen, notkea, läpihohtava, väl. nivelikäs; säteet\n6—8, hedelmättömät haarattomia, hedelmälliset kiehkuraisilla\njaottomilla suojuksilla, kaikki ynnä suojusten kanssa nivelikkäitä,\npyöreän-tylpeitä, nivelliitteisellä odalla t. ilman; pähkylät m.\npalleroisia, kaksitellen t. ryhmittäin. — ☉ 7, 8. Merenlaht. harv. (T.\nU. P.) 1 2-vaaksainen, vaaleanvehreä, kuivaneena tummempi. Pähkylät\nmustanruskeita. — Chara flexilis var. Wg. ja Fr.\n\n395. CHARA. Näkinparta.\n\n† Varsi monipillinen, piikkinen kyhmyistä t. sukasista, etenkin\nylempien säteikköin välillä.\n\n1. C. baltica Fr. Takkuinen näkinparta. — Yksikotinen; varsi hauras,\nkierteisesti uurtoinen, tiheillä, hajallisilla t. tukkuisilla,\npullakoilla ja tylpeillä, alaspäisillä piikeillä; säteet noin 9,\nlyhyitä ja paksuja, pää-puolelta 1-pillisiä; hedelmäsuojus m. kahta\npidempi pitkänpyöreätä pähkylää. — ☉ 7. Merenrannoissa (A. U.)\nKasvavana, ja usein kuivanaki, ehtavehreä; jotenkin iso, 5-tuumaisesta\njalan pituinen, tiheillä ja lyhyillä sädehaaroilla; ei konsa karstaunut.\n\n2. C. tomentosa. Vanukkeinen näkinparta. — Kaksikotinen; varsi iso\nja hauras, ylempänä paksuja ja lyhyitä, pullakoita, tylppäpäisiä,\npieni-otaisia piikkejä; säteet noin 6, pitkillä niveljatkoilla ja\nkiehkuraisilla, puikeilla suojuksilla; pähkylä pitkänpyöreä. — ♃ 7.\nMerenlaht. (A. — U. Pe.) Iso ja hyvin hauras, kasvavassa tilassa\nvaaleanpunainen, kuivana vehreä.\n\n3. C. crinita Wallr. Hapsinen näkinparta. — Kaksikotinen; varsi hiukan\nnotkea, juomuinen, tikeillä, tukkoisilla, varren läpimittaa pidemmillä,\nsukamaisilla piikeillä; säteet 8—10, lyhyitä; hedelmäsuojukset\noramaisia, kahta pidemmät kun m. liereät pähkylät; pähkylän kehäke\ntypäkkä. — ☉ 7. Merenlaht. ja lähinäisissä järvissä harv. (U.)\n\n4. C. aspera Willd. Karhea näkinparta. — Kaksikotinen; varsi\njouhimainen, hauras, kierteisesti juomuinen, hajallisin, pitkäveteisin,\nhapsimaisin piikein; säteet 6—8; hedelmäsuojukset harv. palleroista\npähkylää pidemmät; pähkylän kehäke pitkä. — ☉ 7. — ß stagnalis:\npitkäveteinen, kellakka. — γ aculeolala: pitkäveteinen, m. kalju,\nainoastaan ylempänä harvapiikkinen. — δ glabrala: kalju. Meressä,\nharvoin suolattomassa ved. tav. (A. — Ke. Pe. — ß ja δ U. γ T. U.) ½\nkyynärän — 2 tuuman pituinen, vaaleanvehreä t. harmaahko, aina pieni ja\nhieno, ehkä väl. hiukan järeämpi kalkkikarstaisena. — C. hispida.\n\n†† Varsi monipillinen, piikitön.\n\n5. C. fragilis Desv. Hauras näkinparta. — Yksikotinen; varsi\njouhimainen, kalju, epäselvästi suorajuomuinen; säteet tav. 8,\n8—10-nivelisiä, nirkkopäisiä; hedelmäsuojukset oramaisia, suippoja.\n— ☉ 7, 8. — ß capillacea Thuill. Tav. mustan-vehreä, pitkällä m.\nhaarattomalla varrella; hedelmä-suojukset 2—4 kerroin pähkylää\npidemmät. Seisovassa suolattomassa vedessä (A. K. Kp. — ß U.) Sangen\nharvoin karstainen, ß väl. vaalean-vehreä, hyvin hoikka.\n\n\n\n88 heimo. EQUISETACEÆ.\n\n396. EQUISETUM. Korte.\n\n† Tähkävarsi haaraton t. säteittäisillä haaroilla. Ei talvehtiva.\n\n* Tähkävarsi haaraton ja pian menehtyvä t. hedelmöidessä ja jälkeen\nkasvavilla haaroilla. Kevätkasveja.\n\n1. E. arvense. Peltokorte. — Tähkävarsi haaraton, väljillä\nvaalahkoisilla topilla, syvään halenneet mustanruskeiksi soikeiksi\nliuskoiksi; hedelmätön varsi tav. haarattomilla, 4—3-teräisillä\nsädehaarukoilla. — ♃ 4, 5. Savimaassa, tav. (A. — K. St. — S.)\nTähkävarsi aikaisempi kun sädehaarainen, joka usein pysyy rentona,\njolloin aliset haarat uudestaan jakauvat.\n\nMuist. On jumova ja vesityttävä. Luullaan olevan eläimille\nvahingollinen. Hävitetään pelloista lannoittamisella ja vireällä\nkyntämisellä.\n\n2. E. sylvaticum. Karvakorte. — Tähkävarren sädehaarat uudestaan\njakauneet 3-teräisiksi säde-haarukoiksi; tupet m. puikeilla,\ntylppäpäisillä liuskoilla. — ♃ 5, 6. — ß capillare: haarat ja haarukat\npitkiä, suoraan ulospäisiä, m. hapsimaisia. Metsäniit. tav. (E. — Lv.\n— ß K.) Haarat tav. kaarevasti alas-päisiä, toiskertaisia, kasvavia\nkukkimisen jälestä.\n\n3. E. pratense Ehrh. Nurmikorte. — Tähkävarsi tav. kasvava\n3—4-teräisiä, ulospäisiä haaroja; tupet hiukan avaroita ja vaaleita,\nkalvomaisilla, vaalean-ruskeilla, suipukoilla liuskoilla; hedelmätön\nvarsi tav. haarattomilla 4—3-teräisillä sädehaaroilla. — ♃ 4, 5.\nNiit. tav. (E. — Lv.) On peltokortteen muotoinen, mutta kaikin osin\nhentoisempi; ensi-hedelmöimisessä m. ilman sädehaarain aihettakaan,\njotka sitte vähitellen kasvavat, kuitenki väl. jäävät puuttumaan. — E.\namphibolium Retz. E. umbrosum Willd.\n\n** Tähkävarsi sädehaarainen (väl. haaraton) täysikasvaneilla haaroilla\nhedelmöimisen aikana. Kesäkasveja.\n\n4. E. palustre. Arokorte. — Varsi monipillinen, tav. haavainen,\n6—8-uurtoinen; haavat 4—5-teräisiä, m. pystyjä; tuppihampaat oramaisia,\nmustanruskeita, valkealla kalvolaidalla. — ♃ 6, 7. — ß polystachyon:\nkaikki sädehaarat pitkäveteisiä, m. tasa-korkeita ja tähkikkäitä.\nKosteissa niit. (E. — P. — Kv.) Eräissä varsissa usein ei ole\nsädehaaroja; toiset haarauvat juurelta kukoistaviksi sivuvarsiksi.\n\nMuist. On vahingollinen hevoisille; lammasten sanotaan siitä villansa\nkadottavan.\n\n5. E. fluviatile. Rantakorte. — Varsi yksipillinen, monijuomuinen t.\nuurtoinen, haaraton t. tav. 5-kulmaisilla haaroilla; tuppihampaat\noramaisia, mustia, m. kalvolaidattomia. — ♃ 6, 7. — ß limosum; varsi\nhaaraton t. joilla kuilla harvoilla, lyhyillä sädehaaroilla. Vedessä,\ntav. (T. U. S. Kv. — ß E. — L.) Varsi paksu, kyynäräinen, isolla,\nmustalla tähkällä. α:n, joka kasvaa syvemmässä, us. juoksevassa\nvedessä, haarat tav. monilukuisia, 3 — 5-tuumaisia, soukkia, mutta\nojissa j.n.e. kasvava ß on us. haaraton taikka vaan harvalukuisilla\n(1—6:lla) lyhemmillä ja paksummilla haaroilla.\n\n†† Varsi ainoasti haarova alempaa t. juurelta, ilman sädehaaraton.\nTalvehtiva.\n\n6. E. hiemale. Kangaskorte. — Varsi yksipillinen, moniuurtoinen,\nkarhea; tupet pian menehtyvillä kalvomaisilla hampailla, jonka takia\ntulevat typäköiksi ja nyhälaitaisiksi. — ♃ 5, 6. Metsissä (U. K.\nKv.) Varsi kova, hanhen kynän paksuinen; tupet valkeita, kannasta\nmustarenkaisia.\n\nMuist. On, kuin moni muuki kortelaji, vahingollinen eläimille.\nKaikellaisia puutöitä taidetaan sillä silotella.\n\n7. E. scirpoides Mühl. Suo-korte. — Varsi monipillinen, hoikka, 4 —\n5-särmäinen, us. rento t. koheneva; tupet mustia, valkea-laitaisilla\nhampailla, sukamaisilla, pysyvillä päillä. Metsäsoissa, harv. (Kv.\nP. L.) Haarova juurelta monilukuisiksi us. rennoiksi varsiksi, — E.\nvariegatum var. scirpoides Mich.\n\n\n\n89 heimo. POLYPODIACEÆ.\n\n\nA. Polypodieæ.\n\n397. POLYPODIUM. Imarre.\n\n1. P. vulgare. Kallio-imarre. — Kantalehti parijakoinen, liuskat\nvuorottaisia, pitkulaisia, tasasoukkia, tylppäpäisiä, pääpuolelta\nnyhäsahaisia, yliset vähempiä; siementäpät kahden puolen lehti-liuskain\nselkäsuonta. — ♃ 6, 7 *) Vuor. ja kiv. tav. (E. — E.) 6—8 tuuman\npituinen; juurakko suikertava.\n\n*) Salasiittiöissä osottaa numero sitä kuuta, jona siemenlaite on\noikein valmistunut, tahi kodat valmiita hellittämään ituhiukkoja,\njolloin ne ovatki tutkittavia.\n\nMuist. Juuri hyvämakuinen, lievittävä rintataudissa. Sekoitetaan\npienennettynä ruokalusikallinen jauhopuuroon maidon kera syötäväksi.\nKeitevettä nautitaan luuvalossa ja kerpukissa.\n\n2. P. phegopteris. Korpi-imarre. — Rantalehti parilehtinen, parilehdet\nm. vastakkaisia, ruodittomia, yliset yhtyväisiä, 2 alista alaskaarevia,\nkaikki syväjakoisia m. ehytlaitaisilla hienokarvaisilla liuskoilla. — ♃\n8, 9. Metsämaissa tav. (E. — Lv.) Noin ½ kyynärän pituinen.\n\n3. P. dryopteris. Metsä-imarre. — Kantalehti toisparittainen,\npiiriltään m. kairamainen; parilehdet vastakkaisia, lehdykät *)\nparijakoisia nyhälaituisilla ja tylppäpäisillä liuskoilla. — ♃ 7, 8.\nMets., kivisein. tav. (E. — P.) ½ kyynäräinen, pehmeä saniainen.\n\n*) Kantalehti, kun on toiskertainen, jakaupi ensin parilehdiksi,\nparilehdet lehdyköiksi ja lehdykät liuskoiksi.\n\n4. P. rhæticum. Tunturi-imarre. — Kantalehti tois — kolmisparittainen,\npiiriltään leveän suikea; parilehdet vuorottaisia; lehdykkäin liuskat\npitkulaisia, sahahampaisia; täpät pyöreitä, erinäisiä. — ♃ 8.\nTunturikasvi harv. (Rv. Lv.) Kyynärän pituinen ja vaaksan levyinen;\ntäpät varuksettomia; lehtiliuskat tasamukaisia. — P. alpestre. Hoppe.\n\n398. WOODSIA Br. Kivi-yrtti.\n\n1. W. ilvensis Br. — Kantalehti suikea — tasasoukka, parilehtinen;\nparilehdet parijakoisia' liuskaisilla t. hammaslaitaisilla lehdyköillä;\nvarsikko suomuinen. — ♃ 7. — ß hyperborea RBr. kantalehti m. tasaleveä,\nparilehtien liuskat 3—5, m. ehytlaitaisia. Kallioraum., ß tuntur. (E. —\nP. — L. Lv.) Vaaksan pituinen, mustanvehreä, lop. alta ruskeanhöyteä. —\nß vähäisempi, usein ainoasti 1—2 tuumainen ja kaidempi. — Acrostichum.\nPolypodium Sw.\n\n399. ASPIDIUM Sw. Härkylä.\n\n1. A. lonchitis Sw. — Rantalehti m. tasaleveä, parilehtinen; parilehdet\nkuunkantamaisia, piikkisahaisia; lehtivarsikko suomuinen. — ♃ 7, 8.\nVuorten juurella, harv. (L. Lv.) Kantalehdet tupastavia, 2—3 vaaksan\npituisia, 2 tuuman levyisiä. — Polystichum Roth.\n\n400. POLYSTICHUM Roth. Alvejuuri.\n\n1. P. thelypteris Roth. Suon alvejuuri. — Kantalehti ulottuva\nlehtivarren keskustaan t. vähän alemma, parilehtinen; parilehdet\npitkäveteisen-suikeita parijakoisia, kaljuja, lyhytsuipoilla,\nehytlaitaisilla liuskoilla, hedelmällisten laidat alaskierteisiä; läpät\nlähellä laitaa, yhtyneitä. — ♃ 7—9. Rant. (T. — K. H.) Hyvin hauras,\nvaaleanvehreä. Juurakko pitkä, suikertava ja haarova. — Aspidium Sw.\nLastrea Presl.\n\n2. P. filix mas Roth. Metsän alvejuuri. — Kantalehti parilehtinen,\npitkulaisen suikea piiriltään; parilehdet suikeita pitkän-suippoja,\nsyvästi parijakoisia; liuskat pitkulaisia, pyöreän-tylpeitä,\ntylppänyhäisiä, väl. kololaitaisia; täpät monilukuisia, pyöreitä,\nlähempänä selkäsuonta. — ♃ 7, 8. Mets. tav. (A. — K. H.) 4—6 vaaksan\npituinen, kasvava pensaanmoisena. Toisintelee kololaitaisin liuskoin\npuolitiehen selkäsuonta. — Aspidium Sw. Lastrea Presl.\n\nMuist. Juuri hyvin tehoisa vasten matoja, erittäinki lapamatoa. On myös\nEnglannin riisissä avulliseksi havaittu. Tämän ja muiden saniaisten\ntuhkasta taidetaan saipuaa valmistaa, ja kuivatetut lehdet käyttää\npolstarien täytteeksi.\n\n3. P. cristatum Roth. Niitun alvejuuri. — Kantalehti parilehtinen,\npiiriltään kapean-suikea; parilehdet puikeita, parijakoisia; liuskat\ntav. ehytlaitaisia, puikeita, pyöreän-tylpeitä, hienosti nyhäsahaisia,\nharvoilla (2—8:lla) täpillä. — ♃ 7, 8. Nev. ja tuppaisissa metsäniit.\n(T. — R. H.) Tihkeämpi laatuaan k. seur., jonka muotoinen muuten on. —\nPolypodium callipteris Ehrh. Aspidium Sw. Lastrea Presl.\n\n4. P. spinulosum DC. Korven alvejuuri. — Kantalehti tois —\nkolmisparittainen; parilehtien lehdykät parihalkoisia t. parijakoisia,\npitkulaisin piikkisahaisin liuskoin; lehtivarsikko suomuinen. — ♃ 7, 8.\nMetsämaissa tav. (E. — Lv.) Toisintelee paljon. — Aspidium Sv. Lastrea\nPresl.\n\n401. CYSTOPTERIS Bernh. Loikko.\n\n1. C. fragilis Bernh. — Kantalehti parilehtinen, suikea piiriltään;\nparilehdet parihalkoisia t. parijakoisia, hampaista, liuskaisin\nt toisjakoisin lehdyköin ja tylppähampaisin liuskoin. — ♃ 7,8.\nVuor., kivisein. j.m. tav. (E. — Lv.) 5—10 tuuman pituinen, hento,\njakaumisessaan sangen muutteleva, m. ehyestä kolmisparittaiseen. —\nPolypodium. Aspidium Sw. Cyathea Roth.\n\n402. ASPLENIUM. Hiirenporras.\n\n† Kantalehti tois — kolmisparittainen, lehdykät tyveltä leveitä:\nAthyrium Roth.\n\n1. A. filix femina Sm. Metsäinen hiirenporras. — Kantalehti suikea,\ntoisparittainen; parilehdet alempana vastakkaisia; lehdykät\nsyvästi parihalkoisia, sahat. hammaslaitaisin liuskoin, alimmaiset\nepämukaisia, etumainen isompi; täpät pitkulaisia, käyrähköitä. — ♃ 7,\n8. — ß complicatum: parilehdet S:n mukaisesti käyriä, alaskaarevin\nloivempi-liuskaisin lehdyköin. Metsämaissa, tav. (E. — Lv. — ß A.\nSt.) Noin kyynärän pituinen, lehtivarsike suomuinen alempaa. ß kahta\nvähempi. — Polypodium. Aspidium Sw.\n\n2. A. crenatum Fr. Vuoreinen hiirenporras. — Kantalehti kairamainen\npiiriltänsä, kolmisparittainen; päätöliuskat leveän pitkulaisia,\npyöreän-tylpeitä, t. melk. poikkipäisiä, tylppänyhäisiä; täpät\npitkulaisehkoita, käyriä. — ♃. Tunturiseut. harv. (H. P.) Lehti noin\n10 tuuman levyinen ja pituinen kannastaan; liuskat vähän ikään k. ed.,\nhedelmällisten lehtien syvempiä, vähän kolonyhäisiä. — sibiricum Turcz.\nAspidium Somf. (A. ruta muraria.)\n\n†† Kantalehti jaottomilla, pyöreämäisillä parilehdillä.\n\n3. A. trichomanes. Tumpura hiirenporras. — Parilehdet ruodittomia,\npyöreämäisesti puikeita, matala-nyhäisiä. — ♃ 7. Kallioraum. (A. — K.\nSt. — S.) Koko lehtivarsikko latvaan asti tumpura, vaaksanpituinen.\n\n4. A. viride Huds. Vehreä hiirenporras. — Parilehdet sangen\nlyhytruotisia, puikeita, kolonyhäisiä. — ♃ 7, 8. Kallioraum. harv. (K.)\nLehtivarsikko vehreä, ainoasti alhaalta ruskea; muuten hyvin edellisen\nmuotoinen.\n\n††† Kantalehti haarova tasasoukilla t. nalkkimaisilla, tyveltä soukilla\nlehdyköillä t. liuskoilla.\n\n5. A. ruta muraria. Raunioinen hiirenporras. — Kantalehti piiriltään\npitkulainen — puikea, haarova useiksi vastopuikeiksi, kokonaisiksi\nt. liuskaisiksi, nyhälaitaisiksi lehdyköiksi. — ♃ 6, 7. Kallioraum.,\nkivisein. harv. (U. K. Kv.) Lehdykät pituuttaan verraten leveähköjä.\n\n6. A. septentrionale Hoffm. Pohjoinen hiirenporras. — Kantalehti\nlatvalta liuskottu 2—3:ksi tasasoukaksi, vähän kololaitaiseksi,\nsuipukaksi lehdykäksi. — ♃ 6, 7. Kallioraum. (A. — K. St.) Vaaksan\npituinen. — Acrostichum.\n\n7. A. Breynii Retz. Vuorolehtinen hiirenporras. — Kantalehti haaraton,\nm. tasasoukka; lehdykät useampia, vuorottaisia, suikean nalkkimaisia,\nepämukaisesti kololaitaisia. — ♃ 6, 7. Kallioraum. harv. (St.) 3 — 4\ntuumainen. — A. altemifolium Wulf. A. germanicum Weis.\n\n403. PTERIS. Sanajalka.\n\n1. P. aquilina. — Kantalehti kairamainen, kolmisparittainen;\nloppuliuskat pitkulaisia, tylppäpäisiä, viimeiset yhtyväisiä ehyeksi\npäätöliuskaksi. — ♃ 8, 9. Mets., tievars. j.m. tav. (A. — K. H. S.)\nIso saniainen. Kantalehti väl. karvainen, etenkin alustalta (tois.\npubescens).\n\nMuist. Juurta käyt, vasten matoja. Annos 2, 3 pientä lusikallista\npulverina 2 ottein päivässä. Englannissa käyt. kasvia polttopuun\nasemesta. Tuhkasta, vedessä keitetystä, valmistetaan saipua-palloja.\nJuuri suikertaa syvältä maassa ja laihduttaa lähellä olevat kasvit.\nLehdet valkenevat vähimmästäki hallasta.\n\n404. STRUTHIOPTERIS Willd. Kotkansiipi.\n\n1. S. germanica Willd. — Hedelmättömät kantalehdet parilehtisiä,\nparijakoisin lehdyköin ja ehytlaitaisin, tasamukaisin liuskoin. — ♃ 8,\n9. Ojanotkoissa (E. — P.) 1 — 1½-kyynäräinen. Hedelmälliset lehdet ovat\nehyempiä ja paljon vähempiä, keskustaan tuuttimaisesti lähentyneitten\nhedelmättömäin kantalehtien keskellä. — Osmunda struthiopteris. Onoclea\nSw.\n\n405. ALLOSORUS Bernh. Liesu.\n\n1. A. crispus Bernh. — Kantalehti puikea, kolmisparittainen; lehdykät\nvuorottaisia; loppuliuskat pitkulaisia — vastopuikeita, kololaitaisia,\nhedelmällisten lehtien kapean-suikeita, ehytlaitaisia. — ♃ 7, 8.\nTunturikasvi (L.) 3— 9 tuuman pituinen. — Osmunda. Pteris Sm. Onoclea\nSw. Cryptogramma Br. B. Ophioglosseæ.\n\n406. BOTRYCHIUM Sw. Noidanlukko.\n\n1. B. lunaria Sw. Mäkeinen noidanlukko. — Kantalehti yksinäinen,\nm. ruoditon, varren keskustassa, parijakoinen; lehdykät kuutavasti\npuolipyöreitä. — ♃ 7, 8. — ß rhombeum: lehdykät nelikulmaisia, harvalla\nsyvällä kololla laidassa. Laitum. tav. (E. — Lv. ß P.) ½ — 1 vaaksan\npituinen. — Osmunda lunaria.\n\n2. B. lanceolatum Rupr. Suikea noidanlukko. — Kantalehti ed., lähtevä\npaljon ylempää varren keskustaa, aivan tähkäin läheltä, kairamainen\npiiriltään, toisparittainen; lehdykät suikeita, suippoja, tasasoukilla,\ntav. sahalaitaisilla liuskoilla. — ♃ 6, 7. Laitum. harv. (U.) Vaaksan\npituinen; lehti tuuman pituinen ja levyinen. — B. palmatum Presl.\n\n3. B. matricarioides Wilid. Ahoinen noidanlukko. — Lehdet 1—2,\npitkäveteis-ruotisia, lähteviä varren tyvestä, kairamaisia,\ntoisparittaisia; lehdykät puikeita, kololaitaisia t. liuskaisia. — ♃\n8, 9. Laitum. harv. (E. — L.) 6—8 tuuman pituinen; lehdet 2 tuuman\nlevyisiä. — B. rutaceum Sw. B. rutœfolium Al. Br. Osmunda lunaria δ.\n\n407. OPHIOGLOSSUM. Kärmeenkieli.\n\n1. O. vulgatum. — Lehti puikea — pitkulainen. — ♃ 7, 8. Niit. ja\nlaitum. harv. (A. U. Pe.) Lehti yksinäinen, varren keskustassa,\nkokonainen; juuri kimputtu.\n\n\n\n90 heimo. MARSILEACEÆ.\n\n408. ISOETES. Lahnaruoho.\n\n1. I. lacustris. — Lehdet oramaisia, in. puoliliereitä. — ♃ 6,7.\nJärvien pohjassa, aina veden alla (T. — K. St. H. Lv.) Lehdet\nvaillinaisia, ja kannalta 4-lokeroisia; ituhiukat valkeita.\n\n\n\n91 heimo. LYCOPODIACEÆ.\n\n409. LYCOPODIUM. Lieko.\n\n1. L. complanatum. Keltalieko. — Varsi suikertava, kohenevat haarat\ntoisittelevia, litteitä; lehdet 4-rivisiä, ylinen ja alinen rivi\nvarsimyötäisiä, epäselviä; tähkät peräkkäitä, tav. parittaisia. — ♃ 8.\nMets. (E. — L.) Lehdet kasvavat yhteen litteiksi haaroiksi.\n\nMuist. Värikasvina merkillinen. Painaa prisiljan kera villaisen\nsiniseksi. Muiden lisäys-ainetten kanssa se antaa useita keltavärejä.\n\n2. L. alpinum. Tunturi-lieko. — Varsi suikertava, haarat pystönäisiä,\nselvästi 4-kantaisia 4-rivisistä, limittäisistä, suipoista lehdistä;\ntähkät perättömiä, tav. yksinäisiä, liereitä. — ♃ 8. Tunturikasvi (P.\nLv.) Tähkät harvinaisia; väl. parittaisia.\n\n3. L. clavatum. Katinlieko. — Varsi suikertava; lehdet hajallisia,\nkäyriä, hapsipäisiä, suonettomia; tähkät peräkkäitä, parittaisia,\nliereitä, puikeilla karvattomilla suomuilla. — ♃ 7, 8. Mets. (E. — L.)\nIkään kuin hieno kuusenhavu.\n\nMuist. Siemenpöly tav. kutsuttu matojauhoiksi käyt, nilkisyyteen eli\nihottumiseen (heltymiseen); tuleen viskattuna leimahtaa palamaan ja\nkäyt. sentähden leikkitulituksiin. Vasikat ja lehmät syövät kasvia\nkeväällä. Viiniastioihin ripustettuna parantaa käymiseen tulleen\nviinin. Lonkeroista punotaan lattiamattoja.\n\n4. L. annotinum. Riidenlieko. — Varsi suikertava, pysty-haarainen;\nlehdet hajallisia, tav. 3-rivisiä, siivottavia, kapean suikeita,\notapäisiä, pääpuolelta nyhäsahaisia; tähkät yksinäisiä, perättömiä,\nliereitä. — ♃ 4—8. Mets. (E. — L.) Lehdet yksisuonisia.\n\n5. L. selago. Ketunlieko. — Varsi toishaarainen, haarat pystyjä m. tasa\npitkiä; lehdet tasa-hajallisia, suikeita, ehytlaitaisia; siemenlaite\nlehtihankainen. — ♃ 6—10. Mets., vuor. tav. (E. — Lv.) Haarat tiheitä,\ntönkeitä, m. sormen-paksuja.\n\nMuist. On kovin ulostuttava, raastava, sisälliseen käytäntöön\nvaarallinen. Keitevesi ulkonaisesti käytetty kiit. peräyttävän\nmustelmia ja ajettumisia lankeamisesta ja loukkaamisesta.\n\n6. L. inundatum. Konnanlieko. — Varsi rento, juurrehtiva; lehdet\nhajallisia, ylöspäisiä, yhtäällisiä, kapean suikeita, ehytlaitaisia;\ntähkä perätön, lehdestävä. — ♃ 7—9. Liejuisissa nevaniit. (U. Pe.)\n2—4 tuuman pituinen, tähkähaarat lyhyitä, pystönäisiä, juurrehtivissa\nniveleissä; lehdet m. tasasoukkia.\n\n410. SELAGINELLA Spring. Mähkä.\n\n1. S. spinulosa Al. Br. — Varret tupastavia; lehdet hajallisia,\nsurettavia, suikeita, suipukoita, otahampaisia; kodat perättömissä,\nlehdestävissä tähkissä. — ♃ 7, 8. Kost. niit. (A. K. P. — Lv.) 2—5\ntuuman pituinen, pehmeä. — Lycopodium selaginoides.\n\n\n\n\n\nKasvien toisinto-nimiä.\n\n\nAcer platanoides: vaahder; vaahtera; vahterainen, vahteria; valama.\n\nAchillea millefolium: aivastusruoho, häränhäntä l. -kukka,\njuhaninkukka, kaljanen, karvakello, ketohumala; kirokukka,\nkuivan-maan-heinä, kuperkeikka, kyörtänö-ruoho; kärsä- l.\nlavantautiheinä, mäntäpää, nenäheinä l. -ruoho, nenästi; nenätiisti,\npellonpöhkärä. -pyökäri, -vanha, -vanhanen, -vanhatin, -vanhin l.\n-vanhus; peltohumala l. -ruoho, piennarkukka, pietarinkukka l. -ryyni,\npuntarpää. pyörtänä-pöllö, -ruoho, -tollakka l. -tollo, rautaheinä l.\n-ruoho, ryynikukka, satahinen, satahisen-lehti, satalatva l. -lehti,\nsiankärsä l. -siera, sieranheinä l. -ruoho, tuhatlatva.\n\nA. ptarmica: aivastus-juuri. juhaninkukka, pärskyheinä l. -ruoho,\nsappi- l. siankärsän-ruoho.\n\nAconitum lycoctonum: hammasheinä.\n\nAcorus calamus: kalmajuuri, kalmus, vuohenmiekka.\n\nActaea spicata: kristohverin-ruoho, sammakon-marja l. -yrtti.\n\nAgrimonia eupatoria: maarian-kataja, peltomynjä.\n\nAgrostemma githago: kulppa, kulppu, ohrakukka, punalainen.\n\nAira flexuosa j.m. kasteheinä; -korre l. -korsi, kastikainen,\nkoiranruoho, nurmiheinä, nurmikas, säärinurmi, vihilä, vihiläinen,\nvihiläs.\n\nAjuga pyramidalis: ämmänsuurus.\n\nAlchemilla vulgaris: ahmalo, haavalehti, hiirenhame, hikiahmalo,\nkannusruoho. körtti- l. lakkaheinä; maarian-ruoho, raani- l. röjyheinä.\n\nAlisma plantago: eläimen-, koiran- l. lehmänkieli.\n\nAlliaria officinalis: kynsilaukan-yrtti, pernaruoho.\n\nAllium oleraceum j.m. laukkaheinä, piirtolaukka, purju, puur- l.\nruoholaukka, sipuliheinä.\n\nAlnus glutinosa: hyöty, maa-, maito-, rauta- l. tervasleppä.\n\nA. incana: hikiäis- l. valkea-leppä.\n\nAlopecurus pratensis: isonurmi, puntarpää, ruis- l. tähkäpääheinä,\näijänparta.\n\nAndromeda polifolia: maitoheinä, nevakanerva, suoheinänkukka, vaiveri,\nvariksenlapa.\n\nAndrosace septentrionalis: kynsiruoho, ryhmyliäinen.\n\nAnemone hepatica: haavalehti, kalma-, keuhko-, kirsi-, kylmä- l.\nmaksakukka, ristilehti, siniruskonen, vilukka, vilukukka.\n\nA. nemorosa: haavalehti, päivänkakkara, vuohenherukka, -kukka,\n-silmukka, -silmä l. -vuokkonen.\n\nAngelica sylvestris: karhun-yrtti, rytiputki, seppele, ukontorvi.\n\nAntennaria dioica: katin- l. kissankäpälä, lampaanjäkälä.\n\nAnthemis arvensis: suorama, saaramen-, saaronin- l. sauramenkukka.\n\nA. colula: harakan- l. koirankukka, päivänkakkara,\n\nA. tinetoria: häränkieli l. -silmä, loomu, veriheinä.\n\nAnthowanthum odoratum: hajuheinä, maarianruoho.\n\nAnthriscus sylvestris: koirankumina l. -putki, pietarinputki,\nruiskuheinä.\n\nAnthyllis vulneraria: akanhammas.\n\nApera spica venti: kastenurmi, kastike, punalatva, rölli, veriheinä.\n\nAguilegia vulgaris: leijona, rupuliruoho.\n\nAretostaphylos officinalis: jauhopuolukka, kangasparkki l. -puola,\nsianmarja, -puola l. -varsi.\n\nArthemisia absinthium: koiruoho, koiso, koisso, mali.\n\nA. campestris: ruoppiruoho.\n\nA. vulgaris: häränhäntä, koturi, villi koiruoho.\n\nAsperugo procumbens: hatikas, saksankieru, torhus, tervaruoho.\n\nAsperula odorata: maarianpahna.\n\nAsplenium ruta muraria: rauniainen.\n\nA. viride: ruumiinkoura.\n\nAster tripolium: kallioinen, koiransilmä, peltovilla, verimaksaheinä.\n\nAstragalus alpinus: luuvalo-ruoho.\n\nAtriplex patula: savike.\n\nAvena fatua: ukonkaura.\n\nBarbarea vulgaris: akanruis, narsku.\n\nBatrachium marinum j.m. ahvenankaura, hiusheinä, limo, raani- l.\nvedenkukka, vita, vitsa, vuoheinä.\n\nBetula alba: aho-, alasta-, arokoivu, hikiäinen, hyöty-, kangas-,\nkorpi-, liero-, niverä-, noro-, orko-, pahka-, patvikoivu, rautiainen,\nriippa-, solki-, suo-, suokko-, visakoivu.\n\nB. nana: matarais-, nälkäkoivu, vaiveri, varpakoivu.\n\nBidens tripartita: kariainen, keltatahkiainen, sikaruoho.\n\nBlitum bonus Henricus j.m. jäsenheinä, saviruoho, savike,\nsavipuolen-heinä.\n\nBotrychium lunaria: lukkoruoho.\n\nBrassica campestris: koirannauris, narsku, pitkäsen-kylvö l. -palko,\nvarpusen-nauris.\n\nBriza media: jänisheinä, värisemisen-ruoho.\n\nBromus secalinus: hanhenkaura, kastari, luste, lustus, ripsikattara,\nruiskattara l.-luste.\n\nButomus umbellatus: ruoko, sarpa.\n\nCalamagrostis epigeios: kahila.\n\nC. lanceolata: haararuoho, -ruoko.\n\nC. stricta: ohraheinä.\n\nC. sylvatica: juoliainen, ruisheinä.\n\nCalla palustris: lehmänkieli, suovehka, vehma,\n\nCalluna vulgaris: kangaskanerva l. -ärviä, nummenvarsi, siekki,\nsiekkilö.\n\nCaltha palustris: keltaherukka, -kukka l. -savike, kevätherukka,\nkuoleman-, kylmä- l. lahnankukka, lehmänherukka, lika-, lohen-, lullin-\nl. lumikukka, ojarontukka, sammakon-kukka, sarkinummi, sorsankukka,\nukonlehti l. -lumme, vasikan-silmä, vilukukka.\n\nCamelina sativa: ahde- l. kitkopellava.\n\nCampanula glomerata: hökäheink, pääskynkello.\n\nC. latifolia: hevoisen-kello, leveälehti-kello.\n\nC. persicifolia: iso sinikello.\n\nC. rotundifolia: harakan-hattu, hiiren-, kissan- l. poronkello,\npääskynhattu, sappi- l. sinikello.\n\nCapsella bursa pastoris: hiirenkorva, Karaheinä, koiranpellava,\nlatukka, lehmän-noriheinä, leini-, lusikka- l. maannousema-ruoho,\nmaansuutuntainen, revon-kaura, saippo- l. sätkäheinä, tasku, ukonnarsku.\n\nCardamine pratensis: luhtakaali, maankrassi, ukkosen-heinä.\n\nCarduus crispus: ohdake, orjanruoska, pisteljäinen, pistilkäinen,\nruotsakko, venäläinen.\n\nCarex: hiirenheinä, luhtaruoho, neva- l. piippaheinä, piippo,\nruoste- l. sarkaheinä, sianheinä, -karva l. -villa, taarna, vesi- l.\nviilleheinä, vihvilä.\n\nCassandra calyculata: hanhen- l. kurenpaju, rimpi.\n\nCatabrosa aqvatica: kastikkainen, lauha, säärinurmi.\n\nCentaurea cyanus: elo- l. ohrakukka, popaheinä. ruiskukka, sinikauno.\n\nC. jacea: kovayrtti, pajuheinä, punakauno.\n\nC. scabiosa: harjakukka, rautayrtti, ruiskukka.\n\nCerastium vulgatum: polviäijä, vesirikko,\n\nChara fragilis: perusruoho.\n\nChelidonium majus: keltajuuri l. -varsi, keltataudin-varsi, maapähkänä;\npääskysenruoho, raveheinä; savi- l. veriruoho.\n\nChenopodium album j.m. saviainen, saviheinä.\n\nChrysanthemum leucanthemum: harakan-hattu l. -kauno, päivänkakkara;\n-kakku l. -kämmen, papinkukka.\n\nChrysosplenium alternifolium: lumikukka.\n\nCicuta virosa: eläinten-myrkky, isojuuri, -ruoho l. -yrtti; jaloyrtti;\nkatko; kärmeenputki, myrkkyjuuri, -putki l. ruoho, syötän- l.\nvilliputki.\n\nCircaca alpina: noidan-yrttii\n\nCirsium arvense j.m. karhiainen, karrikas, kasakkaheinä, kurrikas,\nkärrike, lammasheinä, luhtakaali, lädäke, lääde, läätikkä; nikanyrtti,\nohdakas, ohtain; orjanruoska, piikkiäinen; piiska, piiskunlehti,\npirunpiikki, posta, pyynkaali; ruostakko, tiister, valkeanpuolon- l.\nvalvaten-lehti, ärripurri.\n\nC. heterophyllum: harjaheinä.\n\nC. lanceolatum: karrikas, ohtainen.\n\nC. oleraceum: onsi- l. vesi-ohdake.\n\nClinopodium vulgare: kissanminttu, mehiläis-kanerva.\n\nComarum palustre: hanhenheinä l. -paju, harakanmarja, kiertolaisheinä,\nsamettikukka, suo-apila, suolisto, varsanpolvi.\n\nConium maculatum: isojuuri l. -yrtti.\n\nConvallaria majalis: kieliheinä, koirankielonen, noriheinä; vilkka,\nvilkunvalkku:\n\nC. polygonatum: harakallion-heinä, kuiva noriheinä, kurenkukka;\nmäkivehka; palo-ruoho, verevä-juuri.\n\nConvolvulus arvensis: aidankierto, kieruruoho, peltokello; pyöriäruoho,\nvirna.\n\nCorallorhiza innata: oravanmarja,\n\nCornus suecica: hepomarja l. -puola, kananklotti; kukon-, kärmeen- t.\nmadonmarja; sianrousi l. -rousku, ukonmarja.\n\nCorydalis lava j.m. karvaruoho, pähkärä.\n\nCorylys avellana: pähkynä, pähkämä.\n\nCotoneaster vulgaris: koiranpuu.\n\nCrataegus oxyacantha: neuliainen. saksanpihlaja.\n\nCrepis teetorum: siankärsä l. -silmä.\n\nCuscuta europaea: humala- l. kieräheinä, koiran-, koiso- l.\nnukulais-humala, tappurasilkki, varpusen-ruoka, villihumala.\n\nCynoglossum officinale: hapsiheinä, koirantakkiainen.\n\nDaphne mezereum: nasia, nasina, näsen, näsiniini; näsinä, näsiäin;\nnäsiän- j.n.e. -marja, -pensas; -varpa; -vitsa, riidenmarja-pensas;\nriisipuu.\n\nDatura stramonium: neulaomena;\n\nDelphinium consolida: ritarinkannus.\n\nDianthus deltoides: ailasheinä, harjaruoho, Jesuksen kengännauha,\nlinnun- l. neitsynsilmä, orpolapsen kukka, pirttiheinä, pääskynhattu,\nruisnunnu; ruumiinkukka; veriahmalo.\n\nD. superbus: ristinlehti.\n\nDigraphis arundinacea: helvenheinä, kärmeen- l. luunurmi, ruko.\n\nDraba verna: kynsiruoho, ruiskukka.\n\nDrosera longifolia j.m. itkulehti, kiho-, kiima-, kiri- l. kirkiheinä,\nkyynnellehti.\n\nEchinospermum lappula: kärmeensilmä.\n\nEchium vulgare: sinikuntteri.\n\nElymus arenarius: hina, rantaheinä l. -kaura, ruisvelinä, veriheinä.\n\nEmpetrum nigrum: harakan-haasikka, -marja, -mustikka, -raakku l.\n-varvas, raakunmarja l. -varsi, siantiitukka l. -mustikka, variksen\nmarja.\n\nEnodium caeruleum: kaste- l. kiviheinä.\n\nEpilobium angustifolium: hepohäntä, horma, hormu, häränhäntike,\nJesuksen-kukka, maitiainen. maito- l. palohorma, rieskaruoho, tuliheinä\nl. -vormu, tuulensääri, vormuruoho.\n\nEguisetum arvense: härkinheinä, karvakarrikas, ketunhäntä, kukonkuusi,\nkäenpetkel, partaruoho, pukin- l. äijänparta.\n\nE. fluviatile: oja- l. vesikorte.\n\nE. hiemale: hosi, hosiainen, huosio, rautakorte l. -ruoho, rieti.\n\nE. palustre: karva- l. suokorto, vesiahma.\n\nErigeron acris: koiransilmä, peltovilla, verimaksaheinä,\n\nEriophorum angustifolium j.m. herijuhannes, kirsiheinä, kuren-untuva,\nkylmä nukkaheinä, käenpetkel, lohkama, luike, luikka, luikko, luippa,\nluippu, lullaheinä, mustapää, niittuvilla, nokinenä, nukkaheinä.\nnurmivilla, piirtoluikka, pumpuliheinä, päistärsäkki; rutas,\nruttaheinä, suovilla, töppypää, vaivaisen-villa, valkeapää, vihvilä,\nvillaheinä, villake, villäpää, virvelö.\n\nErodium cicutarium: kuovinkuono, paimenen-neula, pistoheinä,\nsuokurpan-nokka, toukka.\n\nErvum hirsutum j.m. hiirenherne, -näkä, -palko, -papu l. -riista,\nvaivaisen-herne, virna.\n\nErysimum cheiranthoides: narsku, pamppu, ukon-istukas l. nauris,\nämmänruis.\n\nEupatorium cannabinum: väriruoho.\n\nEuphorbia palustris: paranmaito, pirunrieska.\n\nEuphrasia officinalis: hammasheinä, jamakka, koiran-, riisi-, nori-,\nnummen- l. vaivaisten-kukka.\n\nFicaria ranunculoides: sydämmen-ruoho.\n\nFilago montana: jänönjäkärä, kissankäpälä, rupaheinä.\n\nFragaria vesca: malla, mantsimarja.\n\nFraxinus excelsior: saaron-, saari- l. sarapuu.\n\nFumaria officinalis: ematus, emäruoho, härki-, hökä- l. köhäheinä,\nlinnunherno, maasappi, peltokrassi, reväisin-, ruusu-, sydänriisi« l.\ntattariheinä, vähä karva-ruoho.\n\nGagea lutea j.m. neularuoho, varpusen-rieska.\n\nGaleopsis tetrahit j.m. imeke, nukulvainen, peippi; peipponen,\npihainen, piikkiäinen, pillike, pilliäinen, pitike, pitiäinen,;\ntoukoruoho.\n\nGalium aparine: hatikas, hattiainen, kiero-, minkka- l. polviheinä,\nsatapolvi, tarttuvainen virna, tervaheinä.\n\nG. boreale: hepomatara, rieskaruoho, vesiahmalo.\n\nG. mollugo ja palustre: kiertiäinen.\n\nG. uliginosum: maharainen.\n\nG. verum: emäntäkukka; hanhenvormu, keltakakkara l. -ruoho,\nmaarianpahna, materi, mehiläiskukka, oikea matara, ruumiinheinä,\nrättänä, sydänriisi-heinä.\n\nGentiana amarella: horkkaheinä, pässinkellukka, vilutaudin-yrtti.\n\nG. campestris: karvakello, kuismanruoho.\n\nGeranium pratense: harakankello l. -kukka.\n\nG. sanguineum: hiirennokka, leinikukka, veriruoho.\n\nG. sylvaticum: jamakkanori-, kiro- l. kuismanheinä, käenkukka, leinis,\nmäntä l. pistosheinä, sirkun- l. variksenhattu; virumaheinä.\n\nGeum rivale j.m. ampiais- l. karvakellu, kiertolais-, kirous- l.\nkuppaheinä, lampaankellotin, nälike-juuri, papunoriheinä, pässinmuna,\nverinori-heinä.\n\nGlechoma hederaceum: katinnäre.\n\nGlyceria fluitans j.m. luhtaheinä.\n\nHelaeocharis palustris: sarpio, sälli.\n\nHelianthemum vulgare: auringon-kokeet, sisiliskon-varsi.\n\nHeracleum sibiricum: karhunputki l. -yrtti, sepel, ukontorvi.\n\nHerniaria glabra: suolimulkun-ruoho.\n\nHieracium pilosella j.m. hiirenkorva, lampaanjäkälä, maitokukka,\nmäkikupu, siansilmä.\n\nHierochloa borealis: hajuruoho.\n\nHippuris vulgaris: hevonhäntä, kukonkuusi, vesiriisi-heinä.\n\nHolcus lanatus: maasara.\n\nHumulus lupulus: hiiva, taponlehti.\n\nHyoscyamus niger: hammasheinä, hammastaudin-yrtti, hullukaali l.\n-ruoho, karhunkaali, kiukkujuuri, siankaali, villitupakka.\n\nHypericum perforatum: juhannes- l. kakoisen-kukka, sianveriheinä,\nveriruoho.\n\nHypericum guadrangulum: ajosheinä, hepomatara, hikiahmalo-heinä,\njuhanneksen-minttu, kiroruoho, kuismanpaise-, puisman-, tsaju-,\nuisman-, verapuu- l. viinaheinä.\n\nHypochaeris maculata: patukka.\n\nImpatiens noli tangere: leiniruoho.\n\nInula helenium: alanninjuuri, olanti.\n\nIris pseudacorus: miekkaheinä, vuohenmiekka.\n\nIsalis tinctoria: morsianruunu. E\n\nIsoëtes lacustris: vita.\n\nJuncus: arpaheinä, piippa, piirtoheinä, sarpa.\n\nJuniperus communis: kataa, katava.\n\nLamium album: mukulvainen, nuplukainen, piikkiäinen, piiskoheinä,\npiitiäinen, pilli- käs, porro, porrinkainen, sianleuka l. -nukulainen,\ntoukoruoho, valkopillikäs.\n\nL. amplexicaule: imiäinen, kiima-, kirppu-. piitisheinä, punapillikkä.\n\nLappa minor j.m. nakkiainen, porriainen, tahkiainen, takkiainen,\ntarttiainen, ukonheinä, -lehti, -tupakka l. -yrtti, ämmänkenkä.\n\nLathyrus pratensis j.m. hiirenherne, -näkä l. -riista, jäneksen-käpälä\nl. -nätkin, keltanätkin, kurenpapu, linnunherne, maite, nätinruoho,\nnätkimä, nätkin, nätkymä, virne, virveli, virvilä, voiheinä.\n\nLedum palustre: kanirikka, lunsio, nevakanerva l. -rahka, rautapursu,\nsuokanerva, -kursu l. -pursu.\n\nLemna trisulca j.m. kokamus, laava, lanas, limma, pikku litukka,\nsorsanleipä, vedenkukostus, -märkä l. -visa, vesiherne l. -raani.\n\nLeonurus cardiaca: ahdepellava, haisunukulainen, silalainen,\nsydämmen-vahvistus.\n\nLopidium ruderale: katukrassi, maan-nousema, rassi, raunukka.\n\nLibanotis montana: porkkana.\n\nLichen: hapena, haven, jäkälä, karmu, karve, luppa, naava, ohanto,\nrämmen, rämmäle, tiera.\n\nLinaria vulgaris: ahdepellava, luuvalo- l. sianhammas-heinä.\n\nL. minor: koiranpään- l. vasikan-yrtti.\n\nLinnaea borealis: harakankello, hillikkö, kirki-, lomme-, luoma-.\nluuvano- l. ramparuoho, rampine, sirkunkello, tyväheinä, nuvana,\nvalmakukka, vana, venymä-, virma- l. viruntaheinä.\n\nLinum catharticum: kitko- l. kitupellavas, kitveli, nälkä- l.\nsianpellava.\n\nListera cordata j.m. oravanmarja.\n\nLithospermum arvense: kivitaudin-siemen, rakkokivenmarja, rusko- l.\nvorevä-juuri.\n\nLolium perenne j.m. hajuruoho, hyöty, luoho, luste, lustus, lustuva,\npaharuolio, ruisheinä.\n\nLonicera wylosteum: höysipuu, kuusa, kuusanta, kuuselma, ojakka.\n\nLotus corniculatus: akanhammas.\n\nLuzula campestris j.m. sarpa, sarva.\n\nLychnis flos cuculi: pääskynkukka.\n\nLycopodium annotinum: riisiruoho, virveli.\n\nL. elavatum: harakan-varvas, kissan- l. ketunlieka, kärpäsen-ruuti,\nnihtiruoho, pyynpaula, riekonhäntä, sihvilä-heinä, siivilä-ruoho,\nvariksen-lapa, -lape l. -varvas.\n\nL. complanatum: kelta, keltakaunis, keltataudin-varsi, maankelta,\nnoidanka- eli, riisiruoho.\n\nL. selago: harakan-varvas, kolta, mähkä, riidenheinä, sammasruoho,\n\nLycopsis arvensis: punainen häränkieli.\n\nLycopus europacus: kolaheinä, rantakukka l. -minttu.\n\nLysimachia vulgaris: kuismankukka, kuismanpaiseruoho, matara,\npuismaruoho.\n\nLythrum salicaria: kuisma- l. puismaheinä, pukinparta, rantapuna.\n\nMajanthemum bifolium: hiirenkorvan-lehti.\n\nMalaxis paludosa: oravanmarja.\n\nMalva borealis: hiirenkakon-lehti, katinjuusto, kissannauris.\n\nMatricaria chamomilla: juhanneksen-kukka l. -nunnu, juhannus, kameli-\nl. kaneli-kukka, päivänkakkara, vuohensilmä.\n\nMedicago falcata: linneus.\n\nMelampyrum sylvaticum j.m. maite- l. maitoheinä, pietarin-papu,\nvariksen-jyvä, voiheinä.\n\nMelandrium pratense j.m. paukkuheinä, rautaharkun-, sametti- l.\ntervakukka, tuuli-, ahmalo-heinä.\n\nMelitotus officinalis: amur, haisukka, tesmän l. usmanruoho.\n\nMentha arvensis: kalaheinä, Käenminttu, metsämeirami, minttu, pelto-,\nranta- l. vesiminttu.\n\nMenyanthes trifoliata: peuranvehka, raako, raatan, raattama, radake,\nrajake, rajakka, ratakko, sorsankukka, vehka, vesiahmalo.\n\nMilium effusum: hikiheinä, kasteheinä, satalatva.\n\nMyosotis arvensis j.m. ikävän-kukka, kuisma- l. kuivanori-heinä,\norpolapsen-, sametti- l. savikukka, sinisirkkunen, sormuskukka,\nsydänriisi-heinä, vilukukka.\n\nMyosurus minimus: viilaruoho.\n\nMyrica gale: merihumala, pursurahka, pyöräruoho, rahka, suorahka.\n\nNardus striota: harjasheinä, hirvennurmi, hiukuruoho, jussi, jussikko,\njussinparta l. -takku, jäkinparta, jäkki, jäkkö, kelhä, rautaheinä,\nsavikka, sianharjas, -kamara, karila l. -takku, takku, ukonparta.\n\nNasturtium amphibium: krassi, nenäruoho, sirkansilmä, vesikrassi.\n\nN. armoracia: pipari- l. äikäjuuri.\n\nNuphar luteum: helokka, keltainen kilpilehti, keltanupukka, -pulpukka\nl. -upukka, kouralehti; (k. seur.)\n\nNymphaca alba: hanhenkukka, -plumppu l. -upukka, harakankilpi,\nihmisen-pulppu, kaijakka, kajakan-ulpakko, kilpi, kilpilehti, kilpiö,\nkilpukka, kilukka, kilvenkukka I. -lehti, klupukukka, kupukka,\nkuupukka, lemme, lemmeenlehti, lippi, lippilehti, litukka, lommakko,\nlummukka, lumpeonpappi, tupo, lupukka, nupukka, näkinkenkä, -kilpi l.\n-lohti, näsekkä, näsäke, näsäköytö, piikapumppunen, piisku, plumppu,\nplumpunen, plumusen-lehti, pulppu, pulpukka, pumpula, päiväkukka,\nsiankukka, -pulpukka l. -pumpula, sorsan-upukko, tillukka, ulpakko,\nulppu, ulpukka, unme, umpeenlehti, upukka, valkea-kilpilehti, -nupukka\nj.n.e., varsanupukka.\n\nOdontites rubra: kylvökukka, nälkä-riisiheinä, peltohumala l. -kanerva,\nsänkikukka.\n\nOenanthe phellandrium: tervaneva, vesiruusun-lehti.\n\nOphrys myodes: ahdepellava.\n\nOrchis maculata: aatamin ja eevan-, hiiden-, juhanneksen- l.\nkiesuksen-kämmen, kiimaheinä, käenvaippa, käkiheinä, kämmäjuuri,\nkärmeenkieli, käsipaija, mulkkujuuri, pirunkämmä.\n\nOriganum vulgare: metsämirrami, nestepuna, sydämmenvahvistus, uniruoho.\n\nOrobus vernus: mettisen-ruoka.\n\nOxalis acetosella: jäneksen-apilas, -kakkara, -kännö l. -leipä,\nketunleipä, käen-apilas, -kakko l. -leipä, revonsuola, suven-ihana.\n\nOxycoccus palustris: karpala, karpale, kurenkarpala l. -marja.\n\nOxyria digyna: apro.\n\nParis guadrifolia: karhun, kuoleman- l. kärmeenmarja, kärnä,\nmadonkukka, noitu-, nori- l. pistomarja, siankärnä, sudensilmä.\n\nParnassia palustris: hevoisenkongän-kukka, häränsilmä, luuvalo- l.\nluuvana-kukka, päivänkämmen, sian- l. varsankavion-kukka, yksilehtinen.\n\nPastinaca sativa: palsterakka, palsternakka.\n\nPedicularis palustris: heinä- l. katinkuusi, kukonkarahka l. -kunsi,\nkurenpolvi, kuusiheinä, lohikukka, näreheinä, oravan-kuusi, pöhöheinä,\n-sammakon-ruoho, taskunäre, veden- l. vesikuusi.\n\nPetasites frigida: näkinkenkä, ukonlumme.\n\nP. vulgaris: ämmänkenkä.\n\nPeucedanum palustre: suo-inkiväri.\n\nPhleum pratense: hiirenhäntä, istukas- l. istuttama-heinä, kissanhäntä,\nkylvö- l. luppiheinä, madonhäntä, puotarpää, päntä- l. pätkäheinä,\npötkökastikas, ruis- l. siemenheinä.\n\nPhragmites communis: kitusarpa, lehtikahila, luikka, luippa, pilli,\nrimpi, ruoko, ruokokahilas, ryti, rytynen, sarpa, sarpio, sarva.\n\nPimpinella saxifraga: kangas- l. koirankumina, pietarin-yrtti, sydän-\nl. sydänriisiheinä, vanneruoho.\n\nPinguicula vulgaris: piimäruoho.\n\nPinus abies: honka-, hyöty-, janhus-, kangas-, kara- l. karanko-kuusi,\n-karsti, -kartsi, kartti-, korpi-, lyly-, mannel-, mannikas-, mantila-\nl. norokuusi, näre, rapa- l. räkäkuusi.\n\nP. larix: saksannäre.\n\nP. sylvestris: aihkimänty, havupuu, honka, hyötymänty, janhus;\njouhihonka l. -mänty, jouhipuu, kartti, kangaspetäjä, lylymänty, mänty,\nnurmipuu, näre; raitamänty, rapa- l. räkähonka, suopetäjä, verimänty.\n\nPlantago lanceolata: ämmänsuurus,\n\nP. major: kasakan-ruoho, kouru-, laastar- l. nukenlehti, raaniheinä,\nraudanlehti, rautaheinä, -lehti, -piiska l. -ruoho, sammakon-ruoho.\n\nPlatanthera bifolia: noriheinä.\n\nPoa annua j.m. hilve, hilvi- l. kastiheinä, kastikkainen, nurmiheinä,\nnurmikas, nurmikas-lauha, ruohoheinä, vihviläinen, vihviläs.\n\nPolemonium caeruleum: viinakukka.\n\nPolygonum amphibium: koirankieli-heinä, raanilehti, ruisheinä, rusko=\nl. tuliruoho.\n\nP. aviculare: hanhenpolvi, jäsen-, kala-, kanan- l. kartano-ruoho,\nkatinhumala, kirvelä- l. kusiruoho, linnuntatar, maanurmi; pellon- l.\npeltokanerva, piha-, tuli- l. täiruoho, varsanpolvi.\n\nP. convolvulus: hevonkusiainen, humala- l. kierreheinä, koivanhumala-l.\n-tattari, pelto-kello, pyöräruoho, rotan- l. siantattari,\nsyhelmä-ruoho, tattariheinä, vesiluste, vinkeriäinen, vismaheinä.\n\nP. dumetorum: koirantattari.\n\nP. hydropiper: hanhenpolvi, kasteruoho, koirankieli, kukontupakki,\nruska- l. ruskoruoho, satapolvi, siankulku- l. sittaheinä, tuliruoho,\nvarsanpolvi, vesiluste, vihava-ruoho.\n\nP. persicaria: kirpun-, koirankusi- l. kusiruoho, lehmänkieli, rusko-\nl. varsanpolviruoho.\n\nP. viviparum: hovoisen-kusiainen, siantatar.\n\nPolypodium vulgare: himarre, imake, imartinjuuri, imartti,\nkallion-makiainen, kallioyrtti, kiven-imeke, -kimala, -makuainen l.\n-tupakki, kiviyrtti, makea-juuri, makiainen, mesijuuri, mäenmakous l.\n-makuainen.\n\nPolystichum filix mas: hiirenporras, härkyläinen, kananjalka l.\n-riska, kanerva, ketunviitta, konnan-koura; korpiloikko, kotkansiipi,\nkuoleman-ruoho, kuolleenkoura, -ruoho l. -vuode, kärmeen- l.\nriisiruoho, ruumiin-mujuna, sammakonporras, sanajalka, sanikka,\nsänäjalka, tuulenkouro, variksenvarvas, vila- l. virokaarne, ämmäntussu.\n\nPolytrichum: harakan-ohra, hiirenruis, hukansammal, ketun- l.\nkurenruis, kyyhkynnokka, -ruis l. -touko, käenjyvä, -nisu l. -petkel,\nkäsi- l. lempisammal, neitsenhius, rahkasammal, sudenpetkel l. -sammal,\nvalkea-sammal, variksen-ruis.\n\nPotamogeton natans j.m. ahvenan-haure, uhvenheinä, -kaura, -lumme,\n-maltsa l. -ruoho, -hauinvita, koirankieli, limo, lita, lätä,\nmeriterhu, vesimaltsa.\n\nPotentilla anserina: hanhen-, leini-, ruusun- l. suoniruoho, tulikukka.\n\nP. argentea: hopea- l. lennätysheinä, päivän-ampuma, suo-apila,\ntulenlento-heinä.\n\nP. norvegica: leini- l. noriheinä, päivän-ampuma, solmuheinä.\n\nP. reptans: ryömiäinen, viisilehtinen,\n\nP. tormentilla: hepomatara, lärvenä, mukula-juuri l. -matara,\nmunamatare, nummonnuppu, numminauris, närvänä, punajuuri,\npäivän-ampuma, rätväne-juuri, vatsa- l. veriruoho, värvenä- l.\nväänne-juuri.\n\nPrimula farinosa: naisten kirousheinä.\n\nP. officinalis: lehmänkieli, orhinpää, säynään-kukka.\n\nPrunella vulgaris: ampiais-kukka, kuismanpaise-heinä, lieriäinen,\nmetsähumala, sini-apilas, suopillike, tervanori-heinä.\n\nPrunus padus: tuomikka.\n\nP. spinosa: seepuu.\n\nPteris aguilina: hiirenporras, härkylä, johetus, kanerva,\nkuolleen-koura, liesu, sammakon-porras, sanan- l. sanenjalka,\nsaniainen, sanikka, sänäjalka, variksenvarvas.\n\nPulmonaria officinalis: imekäs, keuhokkainen.\n\nPulsatilla vernalis: kangas- l. kylmäkukka.\n\nP. vulgaris: katinkello, kissan sinikello, lumikka, lumi- l. vilukukka.\n\nPyrola chlorantha: myyränkorva.\n\nP. rotundifolia ja secunda: käen- l. luuvalo-kukka, myyränkorva,\nmäntyruoho, nori-heinä, varsankavion-kukka.\n\nP. umbellata: karhunkukka, vispiläinen.\n\nP. uniflora: ruumiinmadon-yrtti.\n\nPyrus malus: metsä-omena- l. -äpylä-puu.\n\nRanunculus acris: harakan-kukka, hepohörä, herukka, juhannus, kelta-\nl. kärpäsen-kukka, kärväisenvsilmä, lehmänherutin, leini-, luuvalo-,\nmakkara- l. mettumaari- kukka, peltokelto, piimä- l. pikariheinä,\nsetkan-, särensappi-, sälkin-, sätkä-, taula- l. tervakukka, tuliheinä,\n-kukka l. -nunnu, visvaheinä, voikukkanen.\n\nR. flammula: leinikukka, vesileini, tulinunnu.\n\nRaphanus raphanistrum: pölkkyheinä, reikas, rietikka, rytkä; rääpäkkä,\nukon-istukas, -nauris l. -palko.\n\nRhamnus cathartica: kitsepuu, tirna, tyrnä, maarianpuu.\n\nR. frangula: heisipuu, koiranhöysi l. -kusipuu, ojakka, paatnin,\npaatama, paaterma, paatsain, paatsas, paatsin, paattama, pahjatin,\npahtana, pajahdin, pajahka, pajahtama, pajakas, pajake, pajakka,\npajatin, pajatsi, pajatsin, pajatti, pakatsin, pakatsu, patsama.\n\nRhinanthus major ja minor: kukkaro-, lapa-, laukka- l. nappiheinä,\npeltolaukku, pilliäinen, ropo-, tasku- l. tenkaheinä.\n\nRibes alpinum: taikinainen, taikinamarja l. -pensas, vasikan-marja.\n\nR. grossularia: karvamarja, karvikka, oivukka, pistävä-marja, tikkel-\nl. tikkenperipensas.\n\nR. nigrum: herukka, hiestama, hiestan, hiestana, kallo, kolli;\nJudinmarja, mustaherukka, musta viinamarja, ojakas, ojake, ojakkainen,\nojukka, oivuke, oivukka, ourukka, siestama, siestan, siestar,\nsiestarainen, siestarlainen, siesteri, siesteriäinen, siesturi,\nvitsamustikka, ämmäkkö.\n\nR. rubrum: punaherukka, -siestare l. -viinamarja-pensas.\n\nRosa canina: hevonmarja, kiulakko, kokatsu, orjanruoska l. -tappura,\ntappura-pehko l. pensas, tappuri.\n\nRubus arcticus: hevokas, hevonkainen, hippokainen, karvamansikka,\nkirpilä, luhdikas, Inhdikka, maamuuran, maaran, mesikko, mesimansikka\nl. -marja, muuran, oriho, vattu.\n\nR. cæsius: sinivaterma j.n.e. (k. R. idæus).\n\nR. chamæmorus: hilla, lakka, lintti, luppa, löttö, muurama, muuran,\nmuuro, neva- l. suomarja. suomuuran, valakko, valokas, valokka, valokki.\n\nR. idæus: faaran, faderma, hallan, maarama, maaran, vaapukka, vaarama,\nvaaran, vaaranvallu, vaaterma, vaderma, vagarmo, vako, vaterma, vattu,\nvavarna, vavo.\n\nR. saxatilis: hilla, hillikka, hillukka, illukka, kissanlillukka\nl. -marja, kivi- l. liisanlillukka, lillikka, lillu, lillukka,\nlillunmarja, limpsikka, linnikka, linnukka, lintikka, lintti, lintukka,\nneitsenmarja, ruotukka, ämmänhillikkä, -lillikka, -litukka l.\n-viinamarja.\n\nRumex acetosa: hierukka, kilornoho, muikiainen, peltosuolako,\nruskoruoho, suolaheinä, suolakas, suolake, suolakka, suola- l.\nvirnasruoho.\n\nR. acetosella: suolaheinä, suolakka, suolakukka,\n\nR. crispus: tuliheinä.\n\nR. domesticus j.m.: heipakka, hepoherranlehti, hepohiera, -hierake,\n-hierakka, -hierikkä, ehierukka, -hiira l. -hiirakka, hevonhiera\nj.n.e., hevoisen-virnas, koiran- suolake, tulenlentoheinä, tuliheinä,\n-ohdake l. -ruoho, virake.\n\nR. hippolapathum j.m.: savipuolenjuuri l. -ruoho, vesisuolake, vähä\nhevonhiera j.n.e.\n\nSagittaria sagittifolia: keihäänlehti, lima, limo.\n\nSalix caprea: hajava, lempipaju, raaja, vahvapaju.\n\nS. cinerea: kori-, nahka-, parkki-, vesi-, virna-, virpa- l. vitsapaju.\n\nS. fragilis: halaja, halapaju, halava, haleva, halopaju, jalaja,\njalava, raita, ranta l. vironpaju.\n\nS. glauca: virnaja, virnapaju.\n\nS. pentandra: hala- l. hanhenpaju, ojahalava, raita, vahvapaju.\n\nSaxifraga granulata: papelo-juuri.\n\nScirpus lacustris: kaakonruoho, kahila, kahilas, kahla, kaihila,\nkaihla, kaisila, kaisla, kasila, keppikahila, kiita, piuru,\nrantakaisla, ronki, ruoko, ryti, suorsake, suorsanruoka, äijänsauva.\n\nS. maritimus: merikahila, ryti, sarpa, sarpio, sarva, sarvu.\n\nS. palustris: luikka, sarpio, sälli.\n\nSeleranthus annuus: hammasheinä.\n\nS. perennis: riisiheinä.\n\nScorzonera humilis: sianjuuri.\n\nSerophularia nodosa: leika-, leikka- l. leukaruoho, sianleuan-lehti,\nsianleuka, syylen-, syylin- l. syylänjuuri.\n\nScutellaria galericulata: kuismanheinä.\n\nSedum acre: ahmalo-heinä, kukonlehti l. -marja, lukonmarja, maista,\nmurre- l. viluruoho, vuorensammal.\n\nS. album: kukonlehti l. -marja.\n\nS. telephium: ahmalo- l. ahmena-ruoho, jäneksen-kaali, kalliomaksa,\nkukon- l. kärmeenkaali, sianleuka, tontunparta, viluruoho.\n\nSenecio vulgaris: keltakukkanen, kivakko.\n\nSilene inflata: hammasheinä, horma, kanttura, kukkavo-, rakko- l.\nsolmunori-heinä, tuuli-ahmalo.\n\nS. nutans: raudanhaavan-ruoho,\n\nS. rupestris: papunori-heinä.\n\nSinapis arvensis: koiranpalko, palkoheinä, pamppu; peltosinappi,\nukonkaali, nauris l. -palko.\n\nSisymbrium sophia: palkoheinä, savuruoho, -ukonkrassi\n\nSolanum dulcamara: koisonpuu l. -vitsa; leinipuu l. -vitsa, nuorikuoru,\nverinorivarpa (miesten).\n\nS. nigrum: koison- l. kuisaheinä,\n\nSolidago virgaurea: keltainen kukka, kuismaheinä (naisten), kultalatva\nl. -ruoska, paimensauva, piiskun- l. pyynlehti, tarttuneenruoho,\nviinakukka, vähä-leiniruoho.\n\nSonchus arvensis: kurholainen, maitivuoho; maitoheinä, -ohdake l.\n-putki, pistiäinen, valvaten-lehti.\n\nSorbus aucaparia: pihjala, pihlava.\n\nS. scandica: härkäpuu, ola, olakoivu.\n\nSparganium natans: akanhapsi, konnanhytelmä, lima-, luhta- l.\nmustapää-ruoho, näkinheinä l. -hius, näkähiuksen-lehti, uistinheinä,\nvita.\n\nS. ramosum: mustapää luhtaruoho, vikateheinä.\n\nSpergula arvensis: haaru, hatikas, härkinheinä, -härkki,\npellavas-heinä, satapolvi, satapuheenkukka, solmuheinä, tähtiruoho.\n\nSphagnum: karvasammal, kuohu, nältä, nätä-, rahka- l. suosammal.\n\nSpira flipendula: karjaruoho, kivenkimalainen, leiniruoho, mynttivormu,\nsianmallas l. -maltsa, vormu, änkeriäs.\n\nS. ulmaria: angelma, angervainen, ankeliaan-kukka, ankeriaan-heinä,\n-raisma l. -rihmus, ankeriainen, ankerias-. l. ankeriasruoho, horma,\nhormu, horsmu, humalaheinä, kolmu- l. leiniruoho, ojaformu, vormu,\nängelmä, ängervä, änkeriäs.\n\nStellaria glauca ja graminea: asmalonkukka, hammas- l. jäsenheinä,\nkanansilmä, niitun- l. pellonhatikas, revennyt-, tähti- l. vesiheinä.\n\nS. holostea: tähdikäs, tähtiö.\n\nS. media: arho, kanannokkimo, mallasrnoho, maltsa, muro, nätä- l.\nsaviruohio, sianmaltsa, vataruolio, vesiarho, -heinä l. -ruoho.\n\nStratiotes aloides: aina-viheriäinen, kievana.\n\nSuccisa pratensis: kärmeenpisto-juuri, pirunpurema.\n\nSymphytum officinale: mustajuuri, paimensauva, räkäjuuri,\n\nTanacetum vulgare: juhannes-kukka, kiroraani-heinä, kynsillinen,\nmadonsiemen-, nappi- l. pietarinkukka, pietar- l. puskuruoho,\nseffertin- l. säkfärtinsiemen.\n\nTaraxacum officinale: häkkivillapää, hökkörä, höyhenheinä, höytypää,\nisänkukka, julmu, kelta- l. kultakukka, maitiainen, maitoheinä, pörhä-\nl. pörhöpää, pörrinkäinen, pörröpää, siankukka- l. -silmä, villapää,\nvoiheinä, -kukka l. -nunnu.\n\nTaxus baccata: neulainen, neulaniini, punakataja.\n\nThlaspi arvense: kukkaro-, lapa-, latukka l. laukkaheinä; laukku,\nlutikka-. lutukka-, lätäkkä-, maannousema-, nappi-, penninki-, raha-,\ntasku- l. tenkaheinä.\n\nThymus serpyllum: harakan-varvas, kangaskanerva, muistoruoho,\nnummenkukostus, saju-, sydänriisi- l. verinori-heinä.\n\nTilia parvifolia: lesmus, niini- l. vennäpuu.\n\nTragopogon pratensis: myskin-yrtti.\n\nTrichera arvensis: jamakas, lammasheinä, matoruoho, papelo-juuri,\nsyyhelmä-ruoho, syyhelmö.\n\nTrientalis europaea: harakan-marja, lehmänkieli, sydänmarja- l. valkea\nmäkikukku.\n\nTrifolium agrarium: kuiva-ahmalo.\n\nT. arvense: jänönkäpälä, kirppu- l. (naisten) luuvaloheinä,\npelto-apilas.\n\nT. medium: paulakukka l. -ruoho, paulantupsu, peltopaula, tupsukukka.\n\nT. pratense: aakelma, ahmalo, akelma, apeli, apelias, apelinen,\napelista, apila, apilas, härkyli; imiäinen, imiäis-heinä, imuruolo,\nlykkyheinä, maitokukka, masmalo, mesiheinä, näkin, nätin, nätkelmä,\nnätkin, onniheinä, pelto-, puna- l. punapää-apilas, seppeli.\n\nT. spadiceum: atulais-kukka, kuiva-ahmalo, luuvalo-heinä, musta- l.\nmustapää-apilas, seppeli.\n\nTrichophorum ccspitosum: luikka.\n\nTriglochin maritimum j.m. suolaheinä, suolakka, jussinparta,\nvihviläinen, vihviläs.\n\nTriodia decumbens: nata.\n\nTripleurospermum inodorum: harakan-, juhannin-, koiran-, nappi- l.\npapinkukka, päivänkakkara, vuohensilmä.\n\nTriticoum vepens: juola, juolain, juolas, juolavehma l. -vehnä,\nkattara, koirankaura l. -ruoho, lusteheinä, ruisheinä l. -ruoho,\nsatalatva, valkea-juuri, viileheinä.\n\nTrollius europeus: hepoheinä, humala-, juhaneksen-, kelta- l.\nkirkkokukka, kullerokupu, lokaheinä, lupunkukka, maanpulpukka, mollo,\nmäki-ulpukka, noldanvaltikka, viluruoho.\n\nTurritis glabra: metsäkaali, pitkäsen-palko, sappiheinä, sultaani,\nvitsaruoho.\n\nTussilago farfara: hevoisen-kavio, kirsi, kylmä-, lahnan- l.\nleskikukka, sammokonlehti, varsanjalka l. -kavio, vierulehti, yskäruoho.\n\nTypha angustifolia j.m. lima, limo, näkinvaltikka, palpaheinä,\nsudenkurikka l. -miekka, väinäntaimi, ämmänkulta.\n\nUlmus montana: alaja, jalain, jalaja, kyneppää, kynneppuu l. -pää.\n\nUrtica dioica: mukkonen, nokkeinen, nokkonen, nokolvainen, nokulainen,\nnokulvainen, notkonen, nukuljainen, nukulvainen; nupulainen,\nnupulkainen, polttarainen, polttiainen, riikolais-viholainen, siila.\ntsiila, vihalainen, viholainen. viholjainen, vihulainen, ämmänkieli.\n\nU. urens: kusiais-nokkonön j.n.e., rautilainen, rautilkainen,\nsieranokkonen, tuhika-polttorainen.\n\nUtricularia vulgaris: virma- l. viruma-heinä.\n\nVaccinium uliginosum: hevoisen-juopuka l. -mustikka, huolukka, juolas,\njuolikka, juomikka, juominkainen, juomukka, juopikka. juotikka,\njuovikka, juovikko, juovukka, koiranjuolukka, -marja l. -mustikka,\noivukka, rautapuolikka.\n\nV. vitis idea: puolan, puolakka, puolama, puolukka.\n\nValeriana officinalis: hammasjuuri, karjan- l. koiranruoho, ruton- l.\nruttojuuri, äkkiheinä.\n\nVeratrnm album: aivastus- l. pärskyjuuri, siankärsän-ruoho, sipatti.\n\nVerbascum nigrum: kissankynttilä, köhkä-, köhä- l. peitsiruoho.\n\nV. thapsus: hammasruoho, hepohiera, härkä-, hökä-, köhkä- l. köhäheinä,\nköyhäntupakki, löylylehti, madon- l. metsätupakka, metsän-ämmänkenkä,\npeitsi-, röhkö- l. sikaruoho, ukontupakka, valkenlehti,\nyhdeksänväkinen, yskäheinä.\n\nVeronica beccabunga: ampiaiskukka, nisellysruoho, siankaali l. -kapusta.\n\nV. chamedrys: kuismaheinä (miesten), maaminttu, maan-nori-, napariisi-,\nromuska- l. rosmukkaheinä, tuhkurin-ruoho.\n\nV. longifolia: koiranhäntä, siunnokulainen, tähkäpää-yrtti.\n\nV. oflicinalis: kuivanoriheinä, leini- l. ramparuoho, sajuheinä,\nsinikainen, tädynruoho.\n\nV. serpyllifolia: ikävän-kukka, noriheinä, orpolapsen-kukka, sinuri.\n\nViburnum opulus: koiranheisi-. -helis-, -helsi-, -horsi-, -höisi-.\n-höistö- l. -höysi-puu, kuusan, ojakoivu, päähten- l. ämmänpuu.\n\nVicia cracca: hiirenherno, -kanra, -nätkin, -nätkä, -papu l. -rokka,\nhärkyli, kurenpapu, -riista, -virvilä l. -värppä, linnunherne l. -papu,\nnäkinheinä, nätkelmä, nätkin, sininätkymä, variksen-herne, virne,\nvirveli, virvilä.\n\nV. sepium: elo- l. hiirenherne, kurenpapu, nätkin, virveli, virvelä,\nvirvilä.\n\nV. sativa: kurenherne j.m.k. ed.\n\nV. sylvatica: variksen-herne.\n\nViola canina: kuivanori-heinä (urospuolen), noriheinä, savikukka,\nvariksenleipä, varsankaali l. kavio.\n\nV. tricolor: emintimen-kukka! emintimä, harakan-hattu, hospi-, huora-\nl. jamakka-nori-heinä, kanansilmä, kolmi- l. lempikukka, lesken-,\npellavas- l. pistosheinä, päivänkakkara, tervaheinä, varsanpolvi,\näitipnolen-kukka, äitipuoli.\n\nViscaria purpurea: tervaheinä, -kukka, -lillike l. -nunnu,\n\nZostera marina: kokalmus, kokamus, merenajokas.\n\n\n\n\n\nSanasto.\n\n\n  Aaltolaitainen, vågig\n  aaluva, rotskott\n  akana, agn\n  alahuuli, nedre läpp, underläpp\n  alaskaareva, nedböjd\n  alaskiertoinen, tillbakarullad\n  alaskohtainen, nedstigande\n  alaspäinen, tillbakaböjd\n  alaston, naken\n  alinomainen, beständig\n  alittainen, underliggande\n  alkio, embryo\n  alus  aluspuoli l. alusta, undra bladsida\n  aluskorvake, ryggstipel\n  aluskuori, kärnhud\n  aluslehti, rotblad\n  ammottava, gapande\n  apulehdykka, småstipel\n  apulehti, sti pel\n  aukeama, öppning\n  avoin, öppen\n  avosuinen, gapformig\n\n  Ehytlaitainen, helbräddad\n  eloneste, näringssaft\n  emi, pistill\n  emiheteinen, pistilliflorus\n  emikukka, honblomma\n  eminorkko, honkönadt hänge\n  emys (sipulin), lökstock\n  emähaara, hufvudgren\n  emäharju, jugum primarium\n  emäjuuri, hjertrot, pålrot\n  emälehti, bladskifva, mellanstycke\n  emäruoti, allmänt bladskaft\n  emäsarja, allmän blomflock\n  emävarsi, stam\n  epähede, falsk ståndare\n  epähedelmä, falsk l. oäkta frukt\n  epäkantainen, ojemn vid basen\n  epäliuskainen, ojemnt inskuren\n  epälukuinen, obestämd till antalet\n  epämarja, oäkta bär\n  epämukainen, irregulier, olikformig, oregelbunden\n  epämääräinen, obestämd\n  epänelinen, deltaformig\n  epäperäinen, oegentlig; oäkta\n  epäsahainen, ojemnt l. olikformigt sågad\n  epäselvä, otydlig\n  epäsuuntainen, orchisartad, oregelbunden\n  epätasainen, ojemn\n  epävärinen, otydligt färgad\n  epä-yhtinen,\n    till en del fribladig, till en del sambladig\n  erikotainen, skildgömmig\n  erikukka, småblomma\n  erilehtinen, fribladig\n  erillinen l. erinen, fri   skild   åtskild\n  erisopuinen, skildkönad\n  erinäinen, fri; strödd\n  eripitkä, olika hög, oliklång\n  erisopuinen, skildkönad\n  erisuuntainen, riktad åt olika håll\n  eroava, frånstående\n  esiintyvä, framskjutande\n  esikkolehti, första örtblad\n\n  Haarahanka, grenveck, grenvinkel\n  haarahankainen, utgående från grenvinkeln\n  haarakarvainen, med gaffelformigt klufna hår\n  haaralehti, grenblad\n  haarapäinen, delad i tu, gaffellik\n  haararuotinen, dubbelt sammansatt (blad)\n  haarasuonineu, grennervig\n  haarikas, mycket grenig\n  haarova, grenig, odelad\n  haarukka, smågren\n  haarukka-ruotinen, mer än dubbelt sammansatt (blad)\n  hahtuva, pensel\n  haihtohaarainen, med småningom försvinnande grenar\n  haihtoöljy, etherisk olja\n  haihtuva, söndergrenad\n  haivale l. haiven, fjun, fruktfjun,\n  haiveninen, småhårig\n  haivenpäinen, försedd med fruktfjun\n  haiventöyhtö, fjunpensel\n  hajallinen, spridd\n  hajava, utbredd\n  hakalaitainen, inneslutande hvarandras kanter\n  hakarainen, vektaggig\n  halkinainen l. halkoinen, klufven\n  halkokärkinen, tvåuddig\n  halkopäinen, tvåklufven\n  hallava, grågul\n  hammaslaitainen, tandad\n  hammasluomainen, uppspringande med tänder\n  hammaspäinen, tandad i spetsen\n  hankakorvake, bladvecksstipel\n  hapahko, syrlig\n  hapsi, rottråd\n  hapsimainen, hårlik, trådlik\n  hapsinen, trådig\n  haralehtinen l. haritettu, spärrbladig\n  harittava, spärrad\n  harju, ås\n  harjuväli, åsdäld\n  harkko, blomspira\n  harsea l. harsu, gles\n  harsukarvainen, gleshårig\n  hattumainen, hättelik; skålformig; tallriks formig\n  hatuinen, sträfluden\n  hauras, skör, spröd\n  hede, ståndare\n  hedekukka, hanblomma\n  hedelmä, frukt\n  hedelmys, fruktämne, karpell, småfrukt\n  hedenorkko, hankönadt hänge\n  hedepohjus, ständarfäste\n  heimo, familj\n  heinä, gräs\n  heinäke, halfgräs\n  heinäkukka, gräsblomma\n  heinätähkä, gräsax\n  heinävarsi, strå\n  helminauhainen, perlbandslik\n  helve, agnfjäll, blomfjäll, inre agnbetäckning\n  henkisija, luftlakun\n  hentoinen, svag\n  hepalo, bräm\n  hermo, nerv, ådra\n  hernekukka, fjärillik blomma, ärtblomma\n  hertahtava l. hertakkeinen, något hjertlik\n  herttakantainen, hjertlik vid basen\n  herttamainen, hjertlik\n  herttapuikea, hjertlikt äggrund\n  herttapuolikas l. -puoliskoinen, halft hjertlik\n  hervakka l. hervoton, slak\n  hetule, frans\n  hienohampainen, småtandad\n  hienonyhäinen, finnaggad\n  hienosahainen, finsågad\n  hillukka, småbär, stenbär\n  hilse, bladfjäll\n  hilseinen, hinnskalig\n  hivusmainen, hårfin\n  hohkamainen, svampaktig\n  hoikka, spenslig\n  hoikkanivelinen, smalledad\n  holvimainen, hvalflik\n  huippusärmikäs, pyramidalisk\n  huiskilo, blomqvast\n  huokonen, hudöppning\n  huulettava, läppformig\n  huuli, läpp\n  huulikkeinen, läpplik\n  huumaava, döfvande, narkotisk\n  hyötiäisvesa, sidoskott\n  härkiläinen, kranssittande\n  härmäinen, daggblå\n  höyteä, luden\n  höyty, ludd\n\n  Ide, brodd\n  iduke, groddtråd\n  ihka-yhtenäinen, helt och hållet enkel\n  ilmajuuri, luftrot\n  ilmisiittiö, fanerogam\n  imike, sugrör\n  irtanainen, fri\n  isohampainen, groftandad\n  isopäätöinen, lyrformigt parbladig\n  isosahainen, grofsågad\n  istukka, fruktfäste, fröfäste, fäste\n  itsenäinen, fri\n  itsevarainen, fri\n  ituhiukka, groddkorn\n  itumyhky, groddlök\n\n  Jaettu l. jakoinen, delad\n  jakopesäinen, nästan tvårummig\n  jakopäinen, tvådelad\n  jaokkeinen, nästan delad\n  jakso, serie\n  jauhea l. jauhokas, mjölig\n  jauhennos, pulver\n  jauhomainen, mjölgrynig\n  johteinen, nedlöpande\n  jokavuotinen, enårig, årlig\n  jouhimainen, tagellik\n  joustava, elastisk\n  joustin, springtråd\n  joutava, tom, öfverflödig\n  joutoponsinen (hede), ofruktbar\n  joutosuojus, tom blomskärm\n  jumova, sammandragande\n  juomuinen l. juovikas, strimmig\n  jurasahainen, grofsågad\n  juurakko, rotstock\n  juurenniska, rothals\n  juuriainen, rotämne\n  juurisperä, rotblomskaft\n  juurrehtiva, rotslående\n  juurukka, rotämne\n  jyväke, hinnfrukt, skalfrukt\n  jyväpuolikas, delfrukt\n  jyväsiemen, hinnfrukt\n  jälä, växtslem\n  jäläinen, limaktig\n  jäykkä, styf\n\n  Kaarehtava, något nedböjd\n  kaareva, böjd\n  kaarisuoninen, bågnervig\n  kaarnainen, korkbarkig\n  kahdappäinen, tvåsidig\n  kahdeksa-säteinen, åtta i krans\n  kahdenkarvainen, tvåfärgad\n  kahdenkertainen, dubbel\n  kahdesti, dubbelt\n  kahtaallinen, tvåsidig\n  kaihera, spenslig\n  kairamainen, triangelformig\n  kaitainen, jemnbred\n  kaitavälinen, med smal skiljevägg\n  kaksihaarainen, tvågrenig\n  kaksihalkoinen, tvåklufven\n  kaksihampainen, tvåtandad\n  kaksiheteinen, tvåmännig\n  kaksihuulinen, läppformig\n  kaksijakoinen, tvådelad\n  kaksikantainen, med tvänne klor\n  kaksikehäinen, tvåradig\n  kaksikorvainen, tvåörad\n  kaksikotinen, tvåbyggare\n  -kaksikukkainen, tvåblommig\n  kaksikuntainen,\n    diadelphus, sammanväxt med strängarne i två stammar\n  kaksikärkinen, tvåuddig\n  kaksilaitainen, tvåskalig, -valvig, -väggig\n  kaksilehtinen, tvåbladig\n  kaksilimittäinen, tvåradigt tegellagd\n  kaksiliuskainen, tvåflikig\n  kaksilokeroinen, tvårummig\n  kaksineuvoinen, tvåkönad\n  kaksiosainen, helt och hållet tvådelad\n  kaksiparinen, tvåparig\n  kaksiperäinen, dubbel\n  kaksipesäinen, tvårummig\n  kaksipuolinen, dubbel, tvåsidig\n  kaksipäinen, gaffellikt   tvåklufven    tvåuddig\n  kaksiratinen, tvåradig\n  kaksirivinen, fästad i två rader, tvåradig\n  kaksisarvinen, tvåhornig\n  kaksirkkkainen, dikotyledon\n  kaksisorjninen, tvålingrad\n  kaksisuoninen, med två oljeränder\n  kaksitahkoinen, tvåsidig\n  kaksitahkulainen, tvåskifvig\n  kaksiteräinen, tve-, tvåeggad\n  kaksivaltias, tvåväldig\n  kaksivarainen (korvake),\n       fastväxt vid både stjelken och bladskaftet\n  kaksivartinen, tvåstjelkig\n  kaksivuotinen, två-årig\n  kaksivärinen, olikfärgad  tvåfärgad\n  kaksittain limilaskuinen,\n       tvåsidigt omfattande hvarandra\n  kaksoinen, parblad\n  kaksoisjyväke, dubbelskalfrukt\n  kaksoismukulainen, tvåknölig\n  kale, yttre agnbetäckning\n  kalju, glatt\n  kallas l. kallellinen, sned\n  kalpamainen, sabelfårmig\n  kalsea, kortsträfhårig, sträfhårig\n  kattava, sluttande\n  kaltto, sned\n  halvo, hinna\n  kalvolaitainen, hinnkantad\n  kalvomainen, hinnaktig\n  kalvosipuli, bladig lök\n  kampalaitainen, kamflikad\n  kampela, vind\n  kannas, vägg\n  kannus, sporre\n  kannustettu, försedd med sporre\n  kansiluomainen, uppspringande med lock\n  kanta, bladbas; klo\n  kantahalkoinen, fotklufven\n  kantajakoinen, fotlikt delad\n  kantalehti, stamblad\n  kantamainen, fotlik\n  kantasuoninen, fotnervig\n  kapeakantainen, sammantryckt vid basen\n  karhea, sträf\n  karkea, skarp\n  karvahampainen, hårtandad\n  karvainen, hårig\n  karvaniskainen, topphårig\n  karva-otainen, håruddig\n  karvatöyhtö, hårpensel\n  karvoitus, hårbeklädnad\n  kasvunne, årsskott\n  kasvi, växt\n  kasvijuustuainen, växtkasein\n  kasvikunta, växtrike\n  kasviliima, växtlim, gluten\n  kasvineste, växtsaft\n  kasvuparinen, tilltagande parbladig\n  katkottu, afbiten\n  katteinen, täckt\n  kauna, hyllefjäll\n  kehkerä, kullrig\n  kehkeävä, afrullbar\n  kehnäinen, mjölig\n  kehrä, disk\n  kehräkukka, diskblomma\n  kehrämäinen, cirkelrund disklik kakformig\n  kehto, blomholk, svepefoder,\n  kehtokanta, bägarfoder, skål\n  kehtolehti, holkblad\n  kehä, blomhylle, blomskydd, hylle\n  kehäke, frökrona, rand\n  kehäpäinen, försedd med frökrona\n  keihopuolikas, halft spjutlik\n  keihäskantainen, spjutlik\n  keikkeä, tillbakaböjd\n  keikkuva, rörlig\n  keilamainen, kägelformig, -lik\n  kellomainen, klocklik\n  kelmusäteinen, stralvis delad i utskott\n  herkkä, årsskott\n  kerämäinen, klotformig, -rund\n  kesi, öfverhud\n  keskellinen, i midten af\n  keskieräinen, felslagen\n  keskiharju, midtås\n  keski-istukka, fröfäste i midten af frögömmet\n  keskilaitainen,\n     fästad på midten af frögömmets valvler\n  keskilaitais-kelmuinen, utväxt uti strålar från    midten af\n   valvlernas väggar\n  keskinasta, centralstift\n  keskipieti, centralfäste\n  keskisiemenisesti yksikotainen,\n      enkel gömmig med centralt fröfäste\n  kestyvä, beständig\n  ketto, öfverhud\n  kiehkura, blomkrans, krans\n  kiekurainen, snäckvriden\n  kieleke, bladsnärp\n  kielekkeinen l. kieloinen, tunglik\n  kieloiskukasto, tungblomster\n  kieloiskukkainen, tungblomstrig\n  kierteinen, spiralformig, vriden\n  kiertosirkkainen,\n      med spiralformigt, inrullade hjertblad\n  kiertynyt, omvriden\n  kiherä, krusig\n  kiinnettynyt, fastväxt\n  kiinteinen, tillsluten\n  kiiveksivä, rotslående\n  kilpimäineen, sköldformig, -lik\n  kilpisuoninen, sköldnervig, stjernnervig\n  kilseinen, fjällik\n  kimputtu, hopknippad\n  kiperä  kipertynyt, hoprullad, sammanvriden\n  kiuhtava, skiftande\n  kiverä, krokig\n  kivimarja, stenfrukt\n  koheneva, uppstigande\n  koho- l. kohollaan, upphöjd\n  kokonainen, hel, helt och hållet, odelad\n  kolea, gropig, ojemn\n  kolmesti, tredubbelt\n  kolmihaarainen, tregrenad\n  kolmihampainen, tretandad\n  kolmikantainen, trekantig\n  kolmishaarainen, upprepadt tregrenig\n  kolmisparinen, tredubbelt parbladig\n  kolmissorminen, tredubbelt fingerlik\n  kolmisäteinen, tre i krans\n  kolmittainen, trebladig\n  kolo, inskärning\n  kololaitainen, inskuren\n  kolopäinen, urnupen\n  komero, enrummigt frögömme\n  koppilo, blomkorg, blomster\n  korsi, strå\n  korvakantainen, öronflikad\n  korvake, stipel\n  korvalehdykkä, sidoblad\n  korvukka, småstipel\n  kota, fruktgörame, frögömme\n  kotelo, blomhölster ; fruktkapsel, frökapsel\n  koteloinen, försedd med blomhölster\n  kotero, hylsa\n  koukero  koukistunut, krökt\n  koukeroinen, klolik\n  koukkusukainen, krokborstig\n  kourahalkoinen, handklufven\n  kourajakoinen, fingerdelt  -lik   handlik\n  kouraliuskainen, handflikig      handlik\n  kourasuoninen, handnervig\n  kouruinen  kourumainen, rännformig\n  kovasukainen, styfborstig\n  kovera, inböjd; urhålkad\n  kuihtuva, förvissnande\n  kukallinen, blombärande\n  kukanaihos, blommans knoppläge\n  kukanalainen, sittande under blomman\n  kukan alku, outvecklad blomma\n  kukanpoimi, blomknopp\n  kukanpäällinen, sittande öfver blomman, öfversittande\n  kukasto, blomkorg, blomster\n  kukka-akana, inre agnbetäckning\n  kukkalapa, blomfäste\n  kukkalehti, blomblad\n  kukkaperä, blomskaft\n  kukkaryhmä, gyttrad blomma\n  kukkasilmikko, blomknopp\n  kukkasini, anthokyan\n  kukkavarsi, blomfäste, blomspindel\n  kukkavarus, blomsvepe\n  kukkurainen, konisk\n  kukostus, blomningssätt\n  kulinaharju, kantås\n  kulmallinen, vinkelliggande\n  kulma-uurtoinen, kölad\n  kulmikas, kantig\n  kulonkarvainen, gulblå\n  kumollaan l. kumottu, upp och nedvänd\n  kuoperoviuhko, anthela\n  kuopurainen, smågropig\n  kuori, omklädnad, skal\n  kuorusjyvä, skalfrukt\n  kupera, konvex, kullrig\n  kupu, blomkalk\n  kupula, kula\n  kupura, hvälfd knöl\n  kupurasulkuinen, tillsluten af knölar\n  kupusukanen, blomkalksborst\n  kupuva, bukig\n  kureinen, rynkad\n  kurkka, gurkfrukt\n  kurtistunut, sammanskrynklad\n  kurttuinen, hopskrynklad, skrynklig\n  kutea, hopdragen\n  kutistunut, sammantryckt\n  kuultopilkkuinen, genomskinligt punkterad\n  kuunkantamainen, månlikf böjd\n  kuusikantainen, sexkantig\n  kuutava, mån lik\n  kuvera, hvalflik\n  kuvertunut, hvälfd\n  kyhmy, knöl\n  kymmentahkoinen, tiosidig\n  kynsi, klyfta, smålök\n  kypäri, hjelm\n  kypäripeitteinen, hjelmbetäckt\n  kälpeä, torrhinnig\n  kämmekkäinen, handlik\n  käppyräinen, snäckformigt hoprullad\n  käpy, kotte\n  kärheä, snärjande\n  kärhi, klänge\n  kärhikäs, klängebärande\n  kärhinen, klängegrenig\n  kärhipäinen, klängespetsad\n  kärkevä, taggspetsig\n  kärki, spets, udd\n  käyrä, framkrökt\n  käärimäinen, sammanrullad\n  köynneliäs, slingrande\n  köynnöskasvi, slingerväxt\n  köynteinen, spiralformig\n\n  Lahko, ordning\n  laidaliinen, kantliggande\n  laide, bräm\n  laiehtiva, flytände, simmande\n  laita, sidovägg, skal, valvel\n  laita-istukka, fröfäste på sidorna af frögömmets valvler\n  laitajuuruinen, pleurorhizeus\n  laitakelmuinen,\n     utväxt uti skifvor l. strålar från valvlerna\n  laitakukka, kantblomma\n  Initalehti, kölblad\n  laitaluomainen,\n     uppspringande längs efter valvlernas midt\n  laitalähtöinen,\n     uppspringande genom lösryckning från skiljeväggarne\n  laitasiemenisesti yksikotainen,\n     enkelgömmig med sidofästade frön\n  laitavierinen,  fastväxt vid valvlerna; kantlagd\n  laitto, flytande\n  laji, art\n  laki, gom\n  lakki, mössa\n  lakkimainen, huflik\n  lama l. lamova, nedliggahde\n  lanttomainen, något intryckt\n  lanttopäinen, intryckt\n  lapa, skifva\n  lapakko, blomspindel\n  lapiomainen, spadlik\n  laskuinen, veckad\n  latistunut l. lattea, hopplatlad\n  latva, topp\n  latvahinen, i toppen\n  latvalehtinen, toppbladig\n  latvaluomainen, öppnande sig i spetsen\n  latvapalteinen, toppkantad\n  latvaperäinen,\n     fästad vid I utgående från toppen (spetsen)\n  latvasilmikko, terminalknopp, ändknopp\n  latvasuojus, toppskärm\n  latvavarainen, toppalstrande\n  latvavihne,\n     agnborst utlöpande i sjelfva toppen af agnen\n  latvus, toppstycke\n  lauhakarvainen, mjukhårig\n  laukea, len, mjuk\n  lava, blomsterfäste\n  lehava, lummig\n  lehclenjuuri, bladfäste\n  lehdenkanta, bladbas\n  lehdenlaita, bladkant\n  lehdenlapa, bladskifva\n  lehdenpinta, bladsida\n  lehdentö, phyllodium\n  lekdestymätön, bladlös, som ej får blad\n  lehdestävä, bladbärande\n  lehditetty, bladbetäckt\n  lehdykkä, småblad\n  lehdykkäkorvake, småbladsstipel\n  lehdys, bladämne\n  lehtevä, mycket bladig\n  lehtiaihos, örtbladens knoppläge\n  lehtihanka, bladveck\n  lehtihankainen,\n     från bladvecken utgående, fästad i bladvecken\n  lehtinen, bladig\n  lehtipari, bladpar\n  lehtiruoti, bladskaft\n  lehtisilmikko, bladknopp\n  lehtituppi, bladslida,\n  lehtivehreä, bladgrönt, klorofyll\n  lehvakka, mycket bladig\n  lenko, nedböjd\n  levenevä, utspridd\n  levennyt, utbredd\n  leveäkantainen,\n     plattadt vidgad nedtill; utvidgad vid basen\n  leveälatvainen, plattadt vidgad upptill\n  leveävålinen\n  lieminkäinen, finluden, småhårig\n  lienteä, småluden\n  liereä, cylindrisk, trind\n  lihava, köttig\n  liistoinen, bladig (sipuli)\n  liite, fog, fröfog, söm\n  liiteluomainen, uppspringande längs efter hela sömmen\n  liiteperäinen, fästad längsefter valvlernas kanter    vid frögömmets fogar\n  liitepontinen, sammanhängande med knapparne\n  liittoinen, sammansatt\n  likaharmaa, smutsgrå\n  likeinen, närsittande\n  liljamainen, liljeartad\n  limikierteinen, vriden\n  limilaskuinen, omfattande hvarandra\n  limitetty l. limittäinen, tegellagd\n  linjainen, en linie lång\n  lisko, kort skida\n  lisäjuuri, birot\n  lisäke, bihang\n  lisäkkeinen, försedd med bihang\n  lisälehti, bikronblad\n  lisålehtinen, försedd med bikrona\n  lisäosa, bidel\n  lisäterä, bikrona\n  lisäverho, foderholk\n  litteä, platt\n  litteämahainen, orthospermus.\n  litteämäinen, hoptryckt\n  litu l. litukka, fröskida, skida\n  liuska, flik\n  liuskainen, flikig\n  loisio l. loiskasvi, parasit\n  loiva, grund\n  lojo, utdragen\n  lojottava, horizontel\n  lokero, rum\n  lokeroinen, bikaklik\n  longertava, refvig\n  lonkero, örtrefva\n  lovipäinen, tvåflikig\n  lukinverkkoinen, spindelväfshårig\n  luokka, klass\n  luotti, märke\n  lusto, årsring\n  luu, sten\n  luumarja, stenfrukt\n  luutuva, benhård\n  lyhytaikuinen, flyktig, snart affallande\n  lyyrymäinen, lyrformig\n  lähentyvä, samstående\n  lähetysten, närmad\n  lähinen l. lähinäinen, närsittande, tättsittande\n  lähtevä, affallande\n  lähtövärinen, mistande sin färg\n  läikkivä, skiftande\n  länkäilevä, bugtig\n  läpikantainen, genomborrad\n  läpiluomainen, uppspringande med små runda öppningar\n  läpipisteinen, genomstungen\n  läpipäinen, genomborrad\n  läpituntuva, fortlöpande\n  läväisty, genomborrad\n\n  Maha, buk, insida\n  mahero, Öfvervintrande\n  mahkura, rotknöl\n  mahkurainen, knölig\n  maitias, mjölksaftig\n  maitoinen, mjölkfull\n  maitoputki l. -suoni, mjölkkärl\n  maljamainen, fatlik, skålformig\n  malo, remna\n  malvamainen, malva-artad\n  manto,  hvitved, splint\n  marja,  bär\n  marjakäpy,  bärkotte\n  marto,  blomsterfäste\n  mehevä, mehinen l. mehuinen,  saftfull, saftig\n  melkoinen, ansenlig\n  menehtyvä, senare affallande\n  mesijuova, honingsfall\n  mesihuokonen, honingspor\n  mesikannus, honingssporre\n  mesikolo, honingsgrop\n  mesineste, honingssaft, nektar\n  mesinystyrä, honingsglandel\n  mesipiäe, honingsgömme\n  mesipullakko, nectarium urceolatum\n  mesivare, honingsfjäll\n  miekkamainen, svärdlik\n  monihaarainen, mycket grenig\n  monikesäinen  fler- l. mångårig, qvarsittande\n  monikoloinen, mångklyftig\n  monikotainen, flergömmig\n  monikuntainen, mångkulle\n  monikynsinen, sammansatt (lök)\n  moniosainen, sammansatt\n  moniperäinen, sammansatt\n  monipuolinen, sammansatt\n  monisirkkainen, polykotyledon\n  monisuuntainen, riktad åt många håll\n  mukaparinen, jemnt parbladig\n  mukula,     knöl, stjelkknöl\n  munanmoinen, äggformig\n  munapyöreä,  omvändt bägarlik\n  munuaiskantainen, njurlik vid basen\n  munuaispuolikas,  halft njurlik\n  munuamainen,  njurformig, -lik\n  murea,        spröd\n  mutkahampainen, bugttandad\n  mutkalaitainen, bugtbräddad\n  mutkikas, bugtig, krokig\n  mutkitteleva, flerböjd\n  mutkiva, krokig\n  muuttovärinen, ombytande färg\n  mykertynyt, hop-, sammangyttrad\n  mykerö, blomhufvud\n  myykky, klubba\n  myöhäinen, sen\n  myötäkarvuinen, tilltryckt hårig\n  mättäinen, tufvad\n  määrälukuinen, bestämd till antalet\n  möyheä, köttig\n\n  Naamattava, maskerad\n  nahkea, läderartad\n  nalkinmoinen, viggformig\n  nalkkimainen, vigglik\n  napa,       fröärr; navelgrop\n  napalaypu, nafveltäcke\n  napaniekka, naflad\n  napapilkku, nafvelfläck\n  napasuoni, frösträng; nafvelsträng\n  napaviiva, nafveliinie\n  nasta, stift\n  nauhamainen, bandformig\n  naurismoinen, roflik\n  neilikkämäinen, nejlikeartad\n  neiteä, fuktig\n  nelihalkoinen, fyrklufven\n  nelihampainen, fyrtandad\n  nelisivuinen, rhomboidisk\n  nesteveto, saftström ning\n  neulamainen, barrlik\n  neulonen, barr\n  neuvoton(kukka), gallblomma, könlös\n  nielu, pipöppning, svalg\n  nielumainen, svalgformig\n  niini, bast\n  nikarainen, bucklig\n  nila, bast\n  nilasuoni, baströn\n  nirhalaitainen l. nirhottu, söndergnagad\n  nirkko, smalspetsig\n  niska, rothals ; stället närmare ändan\n  niskavihne, agnborst under agnens topp\n  nivel- l. nivelikäs, ledad ,\n  nivelkarvainen, med ledade hår\n  nivellitukka, ledad nötskida, ledskida\n  nivelpalko, ledbalja\n  nivelväli, ledstycke\n  nojosukainen, plattborstig\n  nokimusta, sammetssvart\n  norkko, hänge\n  notkea, böjlig\n  nouseva, epigeus\n  nuijamainen, klubblik\n  nulokulmainen, trubbkantig\n  nuokahtava, nägot lutande\n  nuokkuva, lutande\n  nuolikantainen, pillik\n  nuolipuolikas, halft pillik\n  nuttura, Nockull\n  nyhytlaitainen, smänaggad\n  nyhä, värta\n  nyhähampainen, naggtandad\n  nyhäinen, värttull\n  nyhälaitainen, naggad\n  nykeräpäinen, rundadt trubbig\n  nysteröinen, grynig\n  nysty l. mystyrä, glandel, körtel,\n  värtä\n  nystypilkkuinen, värtprickig\n  nystysulkuinen, tillsluten med knölar\n  närvi, ytterbark, öfverhud\n  nöhtämäinen, filspänlik\n\n  Odaton, saknande spröt\n  ohutsärmäinen, skarpkantig\n  oka, kroktagg, tagg\n  okakärkinen, krokuddig\n  oksalehti, gvistblad\n  omena, äpple\n  onnahtava, nästan konkav\n  onsi, ihälig\n  onsimahainen, ccelospermus\n  ontelo, ihälig\n  onteva, fördjupad ; hvälfd; konkav\n  ora, torn\n  orakärkinen, tornuddig\n  oralaitainen, tornbräddad\n  oramainen, syllik\n  osainen, helt och hället delad\n  ota, spröt, udd\n  otahedelmys, försedd med spröt (frukt)\n  otakärkinen, sprötspetsad\n  otapäinen, uddspetsig\n  otasahainen, uddsägad\n  outovärinen, färgad\n\n  Paanuttu, tegellagd\n  pahkasipuli, lökknöl\n  pahkura, knöl, stjelkknöl\n  paikullinen, fläckig\n  palho, sträng\n  paljas, bar\n  paljaspäinen, bartoppad, naken\n  palko, fröbalja, ärtbalja\n  pallero, blomnystan\n  palleroinen, klotformig, -rund\n  pallistettu, kantad\n  pallomainen, klotrund\n  pallopuolikas l. -puoliskoinen, halfrund\n  palmu, hänge\n  palmuvarsi, palmstam\n  palomusta, svartbränd\n  parihalkoinen, parklufven\n  parihuulinen, tväläppig\n  parijakoinen, parbladig, parhladigt\n  delad\n  parikaarteinen, lyrformig\n  parilehtinen l. parittainen, parbladig\n  parivaltias, dubbelt tväväldig\n  parrakas, skäggig\n  parta, skägg\n  parvi, flock\n  patsasmainen, -pelarlik\n  pehmeä, mjuk\n  pehmytpiikkinen, vektaggig\n  pehmytsukainen, mjukborstig\n  peitetty, beklädd\n  peitteinen, täckt\n  pensainen, buskartad\n  pensastava, nästan buskartad\n  perhomainen, fjärilformig\n  perhottava, nästan fjärillik\n  perunamainen, pironlik\n  perykkä, småskaft, -stråle\n  perä, blomskaft\n  peräinen, fästad i\n  perähaarus, småskaft\n  peräkäs, skaftad\n  perälehti, blomskärm, skärmblad\n  pesittelevä, nästan flerrummig\n  pesä, rum l\n  pesäjakoinen, nästan tvärummig\n  pesävä, säcklikt urhålkad\n  pihkanyppyinen, kådprickig\n  piikillinen, taggig\n  piikki, tagg\n  piikkisukainen, taggig\n  pikarimainen, bägarlik\n  pilkullinen, prickad, punkterad\n  pillikkeinen, rörformig\n  pillikukasto, pipblomster, rörblomster\n  pillikukkainen, rörblomstrig\n  pillikäs l. pillimäinen, pipig\n  pintapuu, hvitved, splint\n  pisakarvainen, glandelhårig\n  pistinlaitainen, taggbräddad\n  pistinsukainen, nålborstig\n  pitkinpoimuinen, veckad efter längden\n  pitkinäinen, längddragen\n  pitkittävä, obegränsad\n  pitkulainen, aflång\n  pitkänpyöreä, elliptisk\n  pitkättävä l. pitkäveteinen, utdragen\n  piukka, styf, rak och styf\n  pohjaheteinen, thalamiflorus\n  pohjaperäinen, fästad i botten; utgående från basen\n  pohjus, fäste\n  pohjustuppi, fästslida\n  poikkilaskuinen\n  poikkinainen, tvärdragen\n  poikkipiirtoinen, kringskuren\n  poikkipoimuinen, veckad på tvären\n  poikkipäinen, tvärhuggen\n  poikkitelainen, tvärdragen, -liggande\n  poimi, outvecklad blomma\n  poimuinen, veckad, veckig\n  poltinsukainen, brännande\n  polvitteleva, böjd i zig zag\n  polviva, knähöjd\n  ponneton, felslagen (knapp)\n  ponsi, knapp\n  ponsikalvo, knappband\n  puikea, äggrund\n  puikeapuolikas, halft äggrund\n  puikelo, blomkolf\n  puinen, trädartad\n  pullakka, uppblåst\n  pullakko, flaska\n  pullea, uppblåst\n  pullokuorinen, korkbarkig\n  punasinervä, violett\n  punertava, rödaktig\n  puolijohteinen, halft nedlöpande\n  puolinainen, half\n  puolipyöreä, halftrind\n  puolisepoinen, halft omfattande\n  puristunut, sammantryckt\n  purje, segel\n  purjepeitteinen, segeltäckt\n  putkahtava, hastigt uppspringande\n  putki, rör\n  putkilo, kärl\n  puu-aine, ved\n  puutava, trädartad\n  puuvarsi, kronstam\n  pye l. pykimä, spricka\n  pykeinen, sprickfull\n  pykäläpäinen,\n  pysty, pystöinen l. pystönäinen, lodrät, upprätt\n  pysyvä, gvarsittande\n  pytöpystö, lodrät\n  pyöreä, rund, trind\n  pyöreähkö, nästan rund\n  pyöreämäinen, rundad\n  pyöryläinen, rosett\n  pyörökantainen, afrundad vid basen\n  pyöröpäinen, afrundad i spetsen\n  pähkinä, nöt\n  pähkylä, smånöt\n  pähkylähedelmys, nötartad, -lik karpell\n  pähkylä-lisko, nötskida\n  pää, spets, topp\n  päälissyrjäinen, öfverliggande\n  päälittäinen, liggande ofvan hvarandra, öfverliggande\n  päälys, päälyspuoli l.\n  päälystä, öfra bladsida ; hudbetäckning\n  päälyskerta, läderlager\n  päätölehti, uddblad\n  päätöparinen, parbladig med uddblad\n  pöhläkkä, uppsvälld\n\n  Rajaton, obegränsad\n  rajattu l. rajauva, begränsad\n  rakkomainen, punglik\n  rakoluomainen, uppspringande med remnor\n  rakovälinen, med öppning i midten (fenestratus)\n  ratasmainen, hjulformig, -lik, ;sköldformigt fingerlik\n  raukea, mattfärgad\n  rehneinen, grynig\n  rengas, ring\n  rento, nedliggande\n  resahampainen, sargtandad\n  resainen l. resaliuskainen, sargad\n  resatylppä, sargadt trubbig\n  rihmahoikkainen, trådsmal\n  rihmaislehtinen, trådbladig\n  rihmamainen, trådlik\n  rippunyyläinen, trådhängande\n  rippuva, hängande, nedhängande\n  ripsi, kanthår\n  ripsikarvainen, hårbräddad\n  ripsilaitainen l. ripsinen, hårbräddad, -kantad\n  ripsuinen, fransad\n  ristihaarainen, armgrenig\n  ristikkäinen, korsvis motsatt\n  ristimäinen, korsformig, -lik\n  ristittäinen, korssittande\n  roukattu, betad\n  runko, kronstam\n  runsasytyinen, märgfull\n  ruodikas, skaftad\n  ruodike, bladstam\n  ruoditon, oskaftad\n  ruodukka, småbladsskaft\n  ruoho l. ruohoke, ört\n  ruohonpäinen, gräsgrön\n  ruohovarsi, örtstam\n  ruoko, säfstrå\n  ruosteenhohtava, brunglänsande\n  ruoti, bladskaft\n  ruotihaara, bladskaft af andra ordningen\n  ruotihaarukka, bladskaft af tredje ordningen\n  ruotikorvake, bladskaftsstipel\n  ruotivarainen (korvake),\n     med sidorna fastväxt vid bladskaftet; randstipel\n  rusappa, mörkröd\n  ruseva, brandgul\n  ruskea, rödbrun\n  ruskeanmuseva, mellanbrun\n  rusokellervä, brandgul\n  rustomainen, broskartad; hornartad\n  ruusuke, rosett\n  ruusukkeinen, rosettlik\n  ruusumainen, rosartad\n  ruusunpunainen, rosenröd\n  ruususolmu, rosett\n  ruutuinen, rutig\n  ryhmistynyt, sammangyttrad\n  ryhmyinen, ojemn\n  ryhmäinen, gyttrad\n  ryppyinen, rynkad, skrynklad, -lig\n  rypäle, klase\n  ryttyinen, ojemn\n  ryytimäinen, aromatisk, kryddaktig, -lik\n  ryöhöttävä, nedhängande\n  rönsy, grenskott, skott\n  rönsyävä, skottalstrande\n  rösöinen, ojemn\n  röyhy, blomvippa\n\n  Sahahampainen, sågtandad\n  sahalaitainen, sågad\n  sakeunut, koncentrerad\n  salasiittiö, kryptogam\n  samettinukkainen, sammetshårig\n  sapenkarvainen, gröngul, olivgrön\n  sarja, blomflock\n  sarjaperä, stråle\n  sarjasto, sammansatt blomflock\n  sarjavarus, allmänt svepe\n  sarjukka, enskildt blomflock, småflock\n  sarjukkaperä, småskaft, -stråle\n  sarjukkavarus, enskildt svepe\n  satunnainen, obestämäd, tillfällig\n  seitsensorminen, sjulingrad\n  seitti, spindelväfshär\n  sekahaarainen, korallerenig\n  sekaneuvoinen, androgynsk, olikkönad\n  sekasilmikko, blandad knopp\n  sekasopuinen, mångbyggare\n  sekasukuinen, hybrid\n  selkä, rygg\n  selkäjuuruinen, notorhizeus\n  selkävihne, agnbort högre upp på agnens rygg\n  selällinen, ryggliggande\n  sepivä, omfattande, omkransande\n  sepokantainen, — stjelkomfattande\n  siemen, frö\n  siemenaihe, fröknopp, obefruktadt frö\n  siemenheteinen, seminillorus\n  siemeninen, fruktbar\n  siemenjuurinen, fästad under frukten\n  siemenkarva, fröborst\n  siemenkota, frögömme, fröhus\n  siemenlaite, fröredning\n  siemenlatvainen,\n     fästad öfver frukten l. ofvanpä fruktämnet\n  siemenpeite, fosterhölje\n  siemenpohjainen, fästad under frukten l. fruktämnet\n  siemenys, fröämne\n  siemensilmikko, knopplök\n  siemenvaippa, fröhylle\n  siemenvartinen, fästad omkring frukten l. frukämnet\n  siemenympärinen, fästad vid fodret omkring fruktämnet\n  sienettävä, svampaktig\n  siipi, vinge\n  siipiharju, vingad ås\n  siipilisko, vingfruktslik skida\n  siipisiemen, vingfrukt\n  siiro- l. siirottava, utstående\n  siitehiukka, frömjölskorn\n  siiteneste, befruktningsvätska\n  siiteosa, befruktningsdel\n  siiteponsinen, fruktbar\n  siitepöly, frömjöl\n  siitereikä, rothål\n  siitin, fröredningsdel, köndel\n  siitinaine, växtämne\n  siitinlakka, stifttäcke\n  siitintukku, könpelare\n  sikiäin l. sikiäinen, fruktämne,\n  sikiäislehti, fruktblad\n  sileä, slät\n  silkkimäinen, sidenhårig, silkesluden\n  silmikko, knopp\n  silmus, maska\n  silmä, bålämne, stamknopp\n  silmälehti, stamknoppsblad\n  silposuoninen, enkelt nervig\n  silve, ytterbark\n  sinihallava, blågrå\n  sinikiuhtava, gredlin\n  sinipunerva, violett\n  siniviherä, blågrön\n  sipuli, lök\n  sirkeä, rak och styf, strictus\n  sirkkalehti, hjertblad\n  sirkkaruoti, hjertbladsstängel\n  sirkus, hjertblad\n  sirppimäinen, skärformig\n  sisuskerta, kärnlager\n  sisuskehä, inre blomhylle\n  spiralformigt inrullad\n  sisäkääntöinen, inböjd\n  sisäluomainen, uppspringande\n  längs efter väggarne\n  sisäpäinen, hopträngd\n  sisäsuojus, inre agnbetäckning\n  sisäverho, inre blomfoder\n  sitkeä, seg\n  sivu, sida\n  sivuharju, sidoäs\n  sivukorvake, sidostipel\n  sivuluomainen, öppnande sig på sidan\n  sivuperiäinen, fästad vid l. utgående från sidan\n  sivupuoli, halftrind\n  sivusilmikko, sidoknopp\n  soikea, oval\n  solikko, cellväf\n  solmikas, kantig\n  solmunivelinen, med kantiga leder\n  solmuväli, internodium l\n  solu lsolukka, cell\n  solujyvä, cellkärna\n  sormihaarginen, handlikt klufven\n  sormijakoinen l. sormikkainen, fin-\n  gerlik\n  sormillinen, fingerdelt\n  sorminen, fingrad\n  sortoparinen, altagande parbladig\n  sortuva, söndergrenad\n  soukistuva, - af smalnande\n  soukkakantainenmot basen afsmalnande\n  suikea, lancettlik tapplik\n  suikerrehtava, nägot l. nästan krypande\n  suikertava, krypande\n  suikulainen, smalt lancettlik\n  suippeneva, kägelformig, -lik\n  suippo, spetsig\n  suipponyhäinen, hyassnaggad\n  suipukka, tillspetsad\n  suka  sukanen, borst\n  sukainen, borstbärande\n  sukalaitainen, borstbräddad\n  sukamainen, borstlik\n  sukapeitteinen, omgifven af borster\n  sukasinen, borstbirande\n  suku, slägte, genus\n  sulettu, sluten, tillsluten\n  sulitettu, vingad\n  sulka- l. sulkamainen, fjäderlik\n  sulkajakoinen, fjäderlik\n  sulkakarvainen, med fjäderlika hår\n  sulkasuoninen, fjädernervig\n  suojus, blomskärm\n  suojusakana, yttre agnbetäckning\n  suojuslehti, Dlomskärmsblad\n  suomu, fjäll\n  suomuinen, fjällig\n  suomukatteinen, fjällbetäckt\n  suomukaulainen, fjällkransad\n  suomukka, knoppfjäll, småfjäll\n  suomukkainen, smäfjällig\n  suoni, kärl; nerv, ådra\n  suora, rak\n  suorakarvainen, enkelt hårig\n  suoralaskuinen, orthoploceus\n  supistunut, sammandragen, sammantryckt\n  suppea, hopdragen, sammandra-\n  suppilomainen, trattlik\n  surkastuva, vissnande\n  suuhine, mynningbesättning\n  suukkonen, klyföppning\n  suumalo, mynning\n  suunnallinen, regelbunden, regulier\n  suuntainen, upprätt\n  sydän, kärna\n  sydänpuu, kärnvyed\n  sykerö, blomsvans\n  syrjittäinen, fästad på kant; (lehti) lodrät\n  syväjakoinen, djupt delad\n  syväsahainen, djupt sågad\n  syy, fiber\n  säde, stråle\n  sädejakoinen, strållik\n  sädekukasto, strålblomster\n  sädekukka, strålblomma\n  sädekukkainen, strålblommig\n  sädepoimuinen, strålformigt veckad\n  säije, rottäga\n  säikeinen, tägig\n  särmikäs, hvasskantig, prismatisk\n  särmästävä, nästan hvasskantig\n  säteehtivä, strälformig\n  säteikkö, krans\n  säteittäinen, kranssittande, strälformig, -lik\n  säännötön, oregelbunden\n\n  Taaskierteinen, tillbakarullad\n  taaskääntöinen, tillbakahöjd, -viken\n  taasliuskainen, nedåt  parflikig,\n  rundtaggad\n  taaspäinen, återböjd\n  tahkulainen, skiflik\n  tahmea, klibhig\n  takaperoinen, omvänd\n  takistava, fastnande, snärjande\n  takkuinen, sträfhärig\n  talvehtiva, öfvyervintrande\n  talvipeite, vinterbetäckning\n  tanakka, tanea l. tankea, styf\n  tasahoikka, jemntjock\n  tasakaitainen, jemnbred\n  tasakantainen,\n      vid basen lika på båda sidor om medelnerven\n  tasakorkea, jemnhög\n  tasakukkainen, likblommig\n  tasalatvainen, jemntoppad\n  tasalevyinen, jemnbred\n  tasamukainen, Nikformig; regelbunden, regulier\n  tasaneuvoinen, likkönad\n  tasapaksu, jemntjock\n  tasaparinen, parbladig utan udd-\n  tasapitkä, lika hög, lika läng\n  tasapuolinen, lika på bäda sidor\n  tasapäinen, jemn (blomflock)\n  tasasoukkainen, jemnbred\n  tasusuoninen, rätnervig\n  terho, ollon\n  terttu, blomklase\n  terttumainen, ktaselik\n  terä, blomkrona\n  teräakana, kronfjäll, -skal\n  teräheteinen, corolliflorus\n  teräkauna, kronfjäll\n  terälehti, kronblad\n  terämäinen, kronbladslik, kronlik\n  teräpohjus, kronfäste\n  terävarainen, sammanväxt med blomkronan\n  terävä, hvass, spetsig\n  teräväsahainen, hvassägad\n  tihkeä, fast, tät\n  tihukarvainen, tättluden\n  toishaarainen, klynnedeld\n  toiskertainen, sammansatt\n  toisnyhäinen, dubbelnaggad\n  toisparinen  toisparittainen, dubbelt parbladig\n  toissahainen, dubbelsägad\n  toissorminen, dubbelt fingerlik\n  toistain, dubbelt, å nyo\n  torvi, pip, rör\n  torviperäinen, fästad i pipen\n  torvisisäinen, innesluten i pipen\n  tukka, fröhår l\n  tukkuinen, knippevis\n  tukkusuoninen, divergerande nervig\n  tuma, kärna\n  tummanpunainen, purpurröd\n  tummanruskea, safframsgul\n  tumpura, mörkbrun\n  tuoro, gräsmatta,\n  tupasjuuri, tufrot\n  tupastava, tukvig\n  tupeke, stipelslida\n  tupillinen, slidad\n  tuppelo, fröhölsa, hylsä\n  tuppi, slida\n  tuppihedelmys, kapsellik karpell\n  tuppikäärinen, slidad, slidomfat-\n  tande\n  tuppilo, baljkapsel\n  tuppimainen, slidformig\n  tupsu, blomtofs, tofs\n  tursea, uppsvälld\n  tuuhea, lummig\n  tuuttimainen, strutformig, -lik\n  tyhjäsisuinen, ihälig\n  tyhjä, gall, könlös tom\n  tylppänyhäinen, trubbnaggad\n  tylppäpäinen, trubbig\n  tylsäsahainen, trubbsägad\n  tymä, växtlim\n  typäkkä, afstympad\n  typätty, alhuggen\n  tyvekäs, bredare l. tjockare vid basen\n  tyviruoti, allmänt bladskaft\n  tyvivihne, agnborst vid agnens basis\n  tähkistö, axsamling\n  tähkylä, smäax\n  tähkä, ax\n  tähkäituinen, axgroende\n  tähkäsisäinen, innesluteni axet\n  tähneellinen, Näckig\n  tähtijakoinen, stjerndelt\n  tähtikarvainen, med stjernlikt delade här\n  tähtiliuskainen, stjerndelt\n  täppä, plätt\n  täysineuvoinen, samkönad, tväkönad\n  täysinäinen, fullständig\n  täysitekoinen, fullständig (blomma)\n  täyteinen, tät\n  täyteläinen, fylld\n  tönkeä, styf\n  töpe, tofs\n  töyhtöinen, fransig; pensellik\n\n  Ulkokehä, yttre blomhylle\n  ulkokuori, ytterbark\n  ulkosuojus, yttre blomskärm\n  ulkoverho, yttre blomfoderl\n  uloskohtainen, vägrät\n  ulospäinen, utböjd, utspärrad, utstående\n  ulostyvinen, frånstående\n  ulottava, utbredd, utlöpande\n  utskjutande, utspridd\n  umpiliminen, helt och hållet betäckande (tegellagdt)\n  umpiperäinen, tillsluten\n  untuvainen, mjukluden, smäullig\n  uurnamainen, urnelik\n  uurrettu l. uurtoinen, färad\n  uurtojuovainen, refflad\n  uurtomahainen, campylospermus\n  Vaillinainen, ofullständig\n  vaippa, frukthylle\n  vaipunut, insänkt\n  vajanainen, felslagen, half\n  vajaponsinen, felslagen (knapp)\n  vajounut, insänkt\n  vako, äsdäld\n  valhehede, falsk ständare\n  valkuainen, fröhvite\n  valkuallinen, försedd med fröhvite\n  vana, stängel\n  vanne, bilte, ring\n  vanukkeinen, filthärig\n  varaverho, foderhylle\n  vare, agnblad; fästefjäll; skärmfjäll\n  vareinen, agnlik; fjällig\n  varhainen, tidig\n  varrellinen, skaftad\n  varsi, stam, stjelk\n  varsikko, bäl, stam A\n  varsilehti, stjelkblad\n  varsimyötäinen, tilltryckt\n  varsinainen, egentlig\n  varsivarainen (korvake), fastväxt\n  vid stjelken\n  vartalo, stift\n  vartinen, skaftad\n  varukseton, oväpnad\n  varullinen, beväpnad\n  varus, syepe, vapen\n  varuslehti, syepeblad\n  varussuomu, svepefjäll\n  varustettu, väpnad\n  varuton, obeviipnad\n  vastaiskorvake, motstipel\n  vastaisparinen, motsatt parhladig\n  vastukierteinen, inrallad\n  vastakkainen, motsatt\n  vastalaskuinen, dubbelviken; hopviken, sammanviken\n  vastapuolinen, liggande bredvid hvarandra\n  vastasuuntainen, omvänd\n  vastoherttoinen, omvändt hjertlik\n  vastohuulikkeinen, omvändt läpplik\n  vastokairainen, vigglik\n  vastopuikea, omvändt äggrund\n  vastosuhainen, omvändt sägad\n  vedenalainen, nedsänkt, under vattnet liggande\n  vedenpäällinen, ofvan vattnet varande\n  veltto, slak\n  venhe, köl\n  venheemäinen, båtformig, kölad\n  verhosukanen, svepeborst,\n  verho, blomfoder\n  verhoakana, blomfoderskal\n  verhohelve, foderskal\n  verhoheteinen, calyciflorus\n  verholehti, blomfodersblad\n  verhopullakko, calys utriculatus\n  verhosuomu, foderfjäll\n  verhovarainen, sammanväxt med blomfodret\n  verkkomainen, nätlik\n  verkkosuoninen, nätädrig\n  verso, skott\n  versolehti, bladskott\n  vesa, skolt\n  vierellinen, liggande vid sidan\n  vierettäinen, lagd platt intill\n  vieriharju, sidoås invid kanten\n  vihne, agnborst\n  vihneinen, styfhorstig\n  viisihalkoinen, femklufyen\n  viistelly, snedskuren\n  villainen, ullhärig\n  vinoherttainen, snedt hjertlik\n  vinokierteinen, snedyriden\n  vintilämäinen, skrullik\n  virnumainen, linsformig\n  vitsamainen, vidjelik\n  viuhko; blomknippe\n  voittoparinen, tilltagande parbladig\n  vuoroparinen, skiftevis parbladig\n  vuorottainen, skiftevis\n  vuosinainen, enärig\n  väkiäinen, betydlig, ansenlig\n  väkäsukainen, hullingbärande\n  väliharju, mellanäs\n  välikelmu, skiljevägg,\n  välikerta, mellanlager\n  välikköinen, afbruten\n  välikuori, barkhud\n  väliseinäinen,\n    utväxt till ett skiljeväggsformigt fröfäste\n  välite l. välitys, mellanslag\n  väljenevä, utvidgad\n  värivanteinen, ringformigt tecknad\n  väänneliäs, klängande; slingrande\n\n  Ydin, märg\n  yhdenkarvainen, enfärgad, likfärgad\n  yhdenmoinen, likartad\n  yhdiskantainen, malvaartad\n  yhdiskotainen, samgömmig\n  yhdiskukka, sammansatt blomma\n  yhdislehtinen, sambladig\n  yhdismarja, sammansatt bär\n  yhdispalhoinen, sammanväxt med\n  strängarne\n  yhdispontinen, sammanväxt med\n  knapparne, synanthereus\n  yhdisverho, sambladigt blomfoder\n  yhdyskukka, sammansatt blomma\n  yhdäppäinen, ensidig, ensidigt böjd\n  yhtäikainen, liktidig, samtidig\n  yhteisruotinen, enkelt sammansatt (blad)\n  yhtenäinen, enkel,; samman-\n  hängande; — tähkä, jemnt blombärande\n  yhtynyt, sammanväst\n  yhtyväinen, sammanflytande\n  yhtäsuuntainen, parallel\n  yhtäällinen, ensidig, ensidigt böjd\n  yksikehäinen, enradig\n  yksikertainen, enkel\n  yksikesäinen, ärligen affallande\n  yksikotuinen, enkelgömmig\n  yksikotinen, sambygsare\n  yksikukkainen, enblommig\n  yksikuntainen, samkullig, mona-\n  delphus\n  yksinäinen, enkel; ensam; enstaka\n  yksiperäinen, enkel\n  yksipuolinen, enradig\n  yksirivinen, fästad i en rad\n  yksisirkkainen, monokotyledon\n  yksisopuinen, samkönad\n  yksittäinen, ensam, enstaka\n  yksivarainen, enkel\n  ylihuuli, öfverläpp\n  yltävä, fortlöpande\n  yltäympärinen, omslutande\n  ylöspäinen, upprätt\n  ytevä, märgfull\n  Äikeä, skarp (om smaken)\n  äitelä, fadd, smaklös\n  Öljyjuova l. -suoni, oljerand\n  öljysuoninen, försedd med oljerand\n\n\n"]