[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"$frB4PsyhK3JPZtTdoWvibwmfvexk--i4cKpIMPWlzdHU":3},{"number":4,"title":5,"author":6,"authorBirth":7,"authorDeath":8,"slug":9,"bookId":10,"genreRaw":11,"genre":12,"themes":13,"origin":14,"language":15,"yearPublished":16,"yearPublishedTranslation":11,"wordCount":17,"charCount":18,"usRestricted":19,"gutenbergId":20,"gutenbergSubjects":21,"gutenbergCategories":23,"gutenbergSummary":27,"gutenbergTranslators":28,"gutenbergDownloadCount":29,"aiDescription":30,"preamble":31,"content":32},515,"Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri","Lönnrot, Elias",1802,1884,"515-lonnrot-elias-suomalaisen-talonpojan-koti-laakari","515__Lönnrot_Elias__Suomalaisen_talonpojan_koti=lääkäri",null,"tietokirja",[],[],"fi",1839,31443,218363,false,38224,[22],"Medicine",[24,25,26],"Health & Medicine","How To ...","Nutrition","\"Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri\" by Elias Lönnrot is a scientific publication written in the early 19th century. This work serves as a medical guide for Finnish farmers, offering insights into health, hygiene, nutrition, and various ailments and their remedies. It reflects the agricultural lifestyle of the time, aiming to educate the rural populace on how to maintain health and treat common illnesses.  The opening of the book presents the author's intentions and background for creating this medical text, including a request for a Finnish medical book and the sources he drew upon to compile it. Lönnrot emphasizes the importance of health and wellness, discussing the causes of diseases such as poor diet and lifestyle choices. He introduces fundamental health topics, including the role of proper nutrition and cleanliness in preventing illnesses. The structured layout of topics hints at the thoroughness with which Lönnrot approaches the subject, aiming to make medical knowledge accessible to the common person. (This is an automatically generated summary.)",[],398,"Lönnrotin laatima opas tarjoaa käytännön lääkintäohjeita ja tietoa sairauksista 1800-luvun maaseutuväestölle. Teos sisältää neuvoja terveydenhoidosta, vaivojen kotiapuvälineistä sekä luonnon lääkekasvien hyödyntämisestä. Kirjan alussa on laaja sanasto, jossa esitellään uusia suomenkielisiä lääketieteellisiä termejä.","Elias Lönnrotin 'Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri' on Projekti\nLönnrotin julkaisu n:o 515. Digikirja on public domainissa sekä EU:ssa\nettä sen ulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan\nvapaan käytön ja levityksen suhteen.\n\nTämän digikirjan ovat tuottaneet Riikka Talonpoika ja Projekti Lönnrot.","SUOMALAISEN TALONPOJAN KOTI=LÄÄKÄRI\n\nKirj.\n\nElias Lönnrot\n\n\n\nIlmestynyt ensimmäisen kerran\nHelsingissä v. 1839 G. O. Waseniuksen tykönä.\n\nKorjatut laitokset ilmestyneet\nPorvoossa 1856 ja Helsingissä 1867.\n\nTämä digikirja perustuu v. 1867 laitokseen.\n\n\n\n\n\n\n        Näytetty: C. R. Lindberg.\n\n\n\n\nLukialle.\n\n\nJo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista\nlääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa\nneuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan \"Sundhets=Lärobok för\nmenige Man af _Carl Nordblad_\" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme,\nsitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin\nmuka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma\nawisiloissa saman kirjan jo toiselta -- mag. _J. H. Beckmannilta_ --\nsuomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän\nsuomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi.\nWelwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin\nwalmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti\nsiitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään\non. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt\nhywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki\nkirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa\nsaamma seuraawan selwityksen panna. _Ele_ merkitsee ruumiin kunaki\naikana näöllistä woimaa (lifskraft); _haalia_, lensiä, pensiä,\nlämpimältä tuntuwa; _hapahka_, happamelle maistawa; _hilu_,\ntranspiration; _hi'in, hikimet, hikisuonet_, porer; _ulostus_, laxering;\n_ulostawa_, laxerande; _juntukka_, spanskfluga; _saalas_, nyssfödt barn;\n_kiihottawa_, retande; _korlata_, gurgla; _kue_, äckel; _kuottaa,\nkuoituttaa_, äckla; _kuume_, feber, _kätilöin_, barnmorska; _laskimo_,\nblodåder, ven; _liude, tuntosuoni_, nerf; _oireet_, sjukdomsförebud;\n_pese, pesetti_, såpa; _posia, potilas_, patient; _rupeama_, smitta utan\nmaterielt substrat; _salmiakkijuokse_, luftspiritus, stinkspiritus;\n_setki_, paroxysm; _suolaöljy_, saltsyra; _tarttarisuola_,\ncremor=tartari; _waltimo_, pulsåder, arter; _werimaksa_, moderkaka;\n_aneksi_, anis; _juuriska_, kålrot; _kukonyrtti_, sedum acre;\n_kynsilaukka_, hwitlök; _lemmekkä_, lempikukka, viola tricolor;\n_lääketahkiainen_, arctium lappa; _maitiais=juuri_, woikukan juuri;\n_mali_, koinruoho, malört; _peltohumala_, millefolium; _pujojuuri_,\nartemisia vulgaris; _raate_, radake, trifolium aqvaticum; _saunakukka_,\nchamomilla vulgaris; _seljakukka_, fläderthee; _willikaali_, bolmört.\n\nKajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.\n\n                                     Elias Lönnrot.\n\n\nKun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin\nannetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja\nmuilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi\ntarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä\nsamalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.\n\nHelsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.\n\n                                    E. L.\n\n\n\n\nSISUSTA:\n\n\n1 Luku.\n\nYhteisiä muistuteltawia terweydestä\nTautien syistä\nRuuista ja juomista\nPalowiinasta\nIlmasta terweyden suhteen\nWaatteista\nPuhtaudesta\nLiikkeestä ja lewosta\nMielenliikunnoista (wimmoista)\nIlosta ja huwituksista\n\n2 Luku.\n\nSairaan hoitajasta\nSairaan wuoteesta\nLääkkeistä\nRuuasta ja juomasta\nLewosta\n\n3 Luku.\n\nRaskaista ja synnyttäjistä\nRaskaitten erinäisistä waiwoista\n  a) kuoitus, niwo, okse\n  b) närä, kurkunpoltto\n  c) turpo, kowa watsa, ummetti\n  d) päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen\n  e) jalkain pöhö eli ajetus\n  f) wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti\n  g) werijuoksu\n  h) wialliset nännit eli nisät\nSynnytys=ajasta\nWaarin=otettawista synnyttämisen jälkeen\nErinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen\n  a) hurmikko, werijuoksu\n  b) pyörtyminen\n  c) jälkituskat, jälkipoltteet\n  d) ajetus, puhallus, helleys, werestys\n  e) perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti\n  f) hidas wesi, waikia wedenlähtö\n  g) kohdun mulje eli laskeuma\n  h) maitokuume\n  i) lapsiwuoteen tauti\n  k) rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku\n  l) nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät\n\n4 Luku.\n\nPienten lasten hoidosta\nÄskensyntyneistä\nLapsen waatteista, asunnosta ja pesusta\nRawinnosta\nLiikunnosta ja lewosta\nWioista ja taudeista\n  a) sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen\n  b) napawiat, napahaawat\n  c) nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö\n  d) sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia\n  e) lewottomuus, unettomuus\n  f) silmäkipiät\n  g) hammaskiwut\n  h) wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys\n  i) maitoterni, maitoruwet\n  k) eltta eli wilustaja\n  l) riisi, englannintauti, kuiwatauti\n  m) kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali\n  n) suumärkö, suuwieras\n  o) ulkonaiset wiat ja wirheet\n\n5 Luku.\n\nIällisempäin lasten hoidosta\nNiiden wioista ja taudeista\n  a) rokkotauti, isorokko, rupuli\n  b) muuttorokot\n  c) wesi=, poltto=, walherokot\n  d) tuhkuri, tuhkarokko\n  e) tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti\n  f) hinku, nääntö=yskä\n  g) kurkunkuristaja\n  h) hengen=ahdistaja\n  i) wesi=aiwo, wettä päässä\n  k) sarwentotauti, lonkkawika\n  l) ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen\n  m) risasto, risatauti, rösötauti\n  n) madot, eläwät\n\n6 Luku.\n\nYhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista\n  taudeista ja wioista\n\n7 Luku.\n\nKuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista\nKuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit\nWihotaudeista (ruots. inflammationer)\n  a) ajuwiho\n  b) kihinäwiho\n  c) korwawiho, korwakipu, korwan särky\n  d) kurkkuwiho, kurkkutauti\n  e) rintawiho, rinnanpistos\n  f) yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti\n  g) sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho\nKuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti,\n  polttotauti, sotatauti\nKuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,\n  limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti\nWilukuume, wilutauti, kylmätauti\nIhote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume\nRuusukuume\n\n8 Luku.\n\nTawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista\n  a) luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti,\n       kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti\n  b) rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa\n  c) ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa\n  d) waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti,\n       ripasta, ruikku\n  e) punatauti, ulkonen, ulkotauti\n  f) kolera\n  g) keltatauti\n  h) wesitauti, wesipöhö\n  i) hurmikko, werijuoksu, werikuohu\n     nenäweri\n     weriryintä, weriyskä, werisylje\n     weriokse, weren oksento\n     werenheittö, werikusenta\n     werijuoksu waimowäeltä\n  k) perätauti, peräjuoksu\n     kohtutauti, emätauti\n     halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti,\n     lento, pahan nuoli\n  l) kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys,\n       pahan pieksämä\n  m) tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli\n  n) kapi, paharupi, päärupi\n  o) kerpunkki, keripukki\n  p) matoja eli eläwiä watsassa\n     lierat, suolikot, suoninkaiset\n     pienet madot\n     alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato\n  q) wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika\n  r) kiwitauti, tippatauti\n  s) hammastauti, hammasmato\n  t) pitaali\n  u) kuppatauti, pahatauti, ransuusi\n\n9 Luku.\n\nHaawoista ja muista ulkonaisista wioista\n  a) leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat\n     werenseisottaminen, weren=asetus\n     werihaawan side\n     ajettuminen\n  b) pistehaawat, pistetyt haawat\n  c) puremahaawat, raadellut, runnellut haawat\n  d) ampuhaawat, luodinhaawat\n  e) mätähaawat\n  f) kerpunkkihaawat\n  g) ruusuhaawat\n  h) kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat\n  i) polttohaawat\n  k) paleltumahaawat, kylmänwiat\n  l) paiseet, ajokset, weripahkat\n  m) lyöttyneen wika, lyöttöhaawa\n  n) äkämä, paisuma, putkenpolttama\n  o) kuisma, weripahka, mähkä\n  p) koi, wieras, isokumppali\n  q) tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika\n  r) jäsenniukahus, niwellys, hiwellys\n  s) luuntaitto, katkeaminen\n  t) jäsenten kankeus\n  u) syopäpahka, ruumiinmato\n  w) näärännäppi\n\n10 Luku.\n\nTapaturmaisista eli wahingollisista sattumista\n  a) myrkytyksistä\n  b) syöwyttäwät myrkyt\n  c) tainnuttawat myrkyt\n  d) eläwäin myrkyt\nWalhekuolleista\n  a) hukkuneet, weteen kuolleet\n  b) paleltuneet, wiluun kuolleet\n  c) kuristuneet, hirtetyt\n  d) tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet\n  e) kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet\n  f) ukonlyödyt, ukkosen tappamat\n\n11 Luku.\n\nTawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista\n\nSuomalainen reisteri\n\nRuotsalainen reisteri\n\n\n\n\n1 Luku.\n\nYhteisiä muisteltawia terweydestä.\n\n\nTerweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras\ntäysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja\nolla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä\nterween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki\njokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja\nkiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen\nwiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle\nwoittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä\nsaadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi\nparannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja\nniin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween\nihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.\n\n\nTautien syistä.\n\nSyitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia\nowat: _liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli\nsopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu\nruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä\nkylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus,\nhuwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain\neli mielenliikuntoin kohtaus_.\n\n\nRuuista ja juomista.\n\nRuokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi\nkohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille.\nWaan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut\nkohtuullisuuttansa.\n\nKaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan\nmuu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja\nruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin\nkuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti\nsotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla\nhöystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään\nterweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta\nwiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät\nkaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa\noljista ja petäjän=kuorista saada.\n\nPotakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä\nterweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja\nrewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.\n\nKalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta\nterweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten\nkalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla\nsyödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon\nusein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.\n\nKaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta\npestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi\nastioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista\nwaski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.\n\nJuoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa\nwuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin\nja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren,\nwahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet,\nlewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä,\nweden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki\nsen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu\nja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi\nnuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan\ntulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen\nwanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda.\nIhmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi\nwieläki kuulla sanottawan: _nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan\njuomattomat_. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi\nlaihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti\nkeitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja\nhappamina ne ei ole terweellisiä.\n\nKylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla.\nYmmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut\nmonelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.\n\nKuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille\nihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta\nihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa\ntiloissa, niinkuin _ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi\nkuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa_, koska sitä lääketten werosta\nwähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa\non kuitenki _hywä olut_ paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.\n\nMutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin\nsuhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle\nja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi\ntäydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut\nwatsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa\nkeuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin,\nwoiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen,\nwähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia,\nikuisia tauteja, _heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan,\nähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja,\nturwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn_ ynnä muita\nlukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja\nkauhistuttawa kuolema.\n\nSillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos\nsitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää\nilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja\nkauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran,\nsaattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä\ntappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa\npalowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta\ntapahtuneen. -- Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna\nelämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa\nsuuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki\nwoipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa\n_tarpeeksi_ ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta _palowiinan\norjaksi_. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa\nilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti\nnautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa _mies on mieltä wailla_\nja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen\nturmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu\nraskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin\nrunoniekan opetus, joka sanoo:\n\n    \"Jos nyt tahdot tarkemmasti\n    Osata oikein eleä,\n    Niin wiero wiina peräti,\n    Sekä karta karwojansa.\n    Ole wiinalle wihainen,\n    Heitä pois lihan hekuma,\n    Tee jo kelpaawa katumus,\n    Armon aikana alota!\"\n\nParempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa\ntaistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen\nkuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:\n\n    \"Wasta minä wanhoillani\n    Oiwalsin tämän asian.\n    Kuinka kunnia meneepi,\n    Aleneepi miehen arwo,\n    Kaikki rakkaus katoopi\n    Entisiltä ystäwiltä,\n    Miesi welkahan wedäikse,\n    Joka ryyppeää rysyltä,\n    Wiinan wiljassa elääpi,\n    Monet päiwät pääksytysten,\n    Wikkokaudet wieretysten.\n\n    Mailman makia seura,\n    Tapa wanha tarttuwainen,\n    Jot' ei arwata alusta.\n    Saapi semmoiset wahingot.\n\n    Aiwan on asian kanta\n    Sillä lailla, lapsukaiset:\n    Minä sen todeksi tiedän,\n    Jok' olen itseki ollut\n    Taipuwa tähän tapahan,\n    Saanut semmoiset wahingot:\n    Terweys on turmeltuna,\n    Kaikki rikkaus kadonna,\n    Arwoni alentununna;\n    Matti taskussa makaapi,\n    Tuskat turkkini powessa,\n    Ristit, waiwat rinnassani.\n    Wielä suututin sukuni,\n    Esiwaltani wihoitin;\n    Näytin itseni olewan\n    Irwihampaille iloksi,\n    Hywänsuowille suruksi.\"\n\nMitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen\nenempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei\ntule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle.\nHywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki\niällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei\nliiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita.\nNuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan\nterweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin\nkanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä\npidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään\nryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja\nwatsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole\ntotikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.\n\n\nIlmasta terweyden suhteen.\n\nJoka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli\nuudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu\nseuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä\nliikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, _laskimot_\n(laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta\nruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä\nilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos\nhengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja\nraittiimmaksi, jonkalaisna se sitte _valtimoita_ (waltasuonia,\nhenkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken\nruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan.\nMitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen\nlaskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä\nja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus\ntapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja\ntiimassa 1500 kertaa.\n\nKoska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi\nkaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta\ntapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma\non kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi\nkaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä\nja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että\nmeidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista\nilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos\nasunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan\nwähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi\nja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma\nowien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon,\npöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen\nlämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun\nkaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä\nmaata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman,\nei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia\npidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia\neläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on\ntalweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan\nmuuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä\npalawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista\nlaskettaman.\n\nKauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle\nwaaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet,\nruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin\nseisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja\nraittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin,\nkellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti\nkuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia\nkauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa\nkynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole\npelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä,\nennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla,\nruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.\n\nUswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin\nliikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen\naamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta.\nSilloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän,\ntaikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein\nhawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla\nja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki\nhywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille\nkiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan,\nterwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat\nilman.\n\nSamati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita\nsekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on\nilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista\ntäytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on\nwarsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi\nja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain\neli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet\nsairaita lähestywät.\n\n\nWaatteista.\n\nWaatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin,\nmikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä,\nsuojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta\nmonta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä\npolttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta\nmuuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen\nhienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka\nwuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan\nwaiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä\nkesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki\nwaroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla\naworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle\nnukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta\nusiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen\nahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät\nlämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä\ntalwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten\nihmisten tulee tämä asia panna muistoon.\n\nPää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju,\nhiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti\npäärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita\npääkipuja ja kohtauksia.\n\nPaksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja\nhyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.\n\nMahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin\nhuoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla\nmatalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on\narka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin\nkohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita\nulostustauteja.\n\nSamate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei\npitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja\nmuissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla\nkuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin\nkylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla\nja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.\n\nPuhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat\nterweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin\nwaatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei\nkylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja\nakkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla\non tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle\nwiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se\nwiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja\npesemistä kaipaawa.\n\n\nPuhtaudesta.\n\nEikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat\noltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä,\njalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus\nkaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän,\nkuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus\nsuojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras\nwarjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä,\nmilloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen.\nSaunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten\npitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin\nterweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä\ntotuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli\nmuusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä\nylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:\n\n1:ksi _Kylmät pesot_, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi\n(8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä\nwiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka\nmenee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa\nasia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen\nwaatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat\nja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa,\nniinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa\nsaattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja\nriisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi\nkaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa\nryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä\nja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.\n\n2:ksi _Lämpimät pesot_, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa\nlämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin\nwälillä). Wesi laitetaan soweliaasen ammeesen, jossa istutaan noin\nneljäs osa, jos puoliki tiimaa. Sisään mentyä peitetään amme lakanoilla,\njotta muu ruumis, paitsi pää, tulevat peitteen ala. Pesosta tultua\nkääritään ruumis villaisella hurstilla eli muulla waatteella, ja mennään\nniin samaan huoneesen laitetulle wuoteelle peitteen ala maata. Jos joku\ntahtoisi kauwemmin aikaa jälkeen nukkua, niin muutettakoon kuiwat\nwaatteet sitä ennen, koska ne entiset hikisestä ruumiista owat\nkostuneet. Sairasten ja kiwullaisten ei pidä moneen tiimaan, kylmempinä\naikoina ei päiwäkauteen, peson jälkeen vuoteesta liikkua, sillä\nliiatenki ulko=ilmassa olisi ruumiin tawallinen hiku pian tukehtuwa.\n\nMaassamme tawalliset saunakylwyt ajawat pian saman asian, kuin\nwastamainitut lämpimät pesot, mutta hiestyttäwät kowemmin ja waatiwat\nwielä tarkempaa waromista kylmästä jälkeenpäin. Ne eiwät myös ole\nsoweliaat pääkipuisille. Mutta työmiehille rasitettuina, märkinä,\nwiluisina on sauna iltasilla hywin terveellinen ja estää monta tautia\ntulemasta. Muuriais= ja lehtisaunoihin sopii, mitä amme= ja\nsaunakylwystä wasta on mainittu. Owat waan wielä enemmin hiestyttäviä,\nluuwaloisille ja muille jäsentautisille usein sangen hyödylliset.\n\nKaikki kylwyt pehmittäwät ihon, wirkistäwät weren, auttawat hikua ja\nwahwistawat. Jos wilustumisen jälkeen ensimäisnä päiwänä otetaan\noksetinta ja sitte 3 tahi 4 tiiman päästä mennään lämpimään kylpyyn,\nniin sillä katkaistaan wilustumisesta useinki alkuusa saawat kowat,\npitkälliset taudit. Ruuan jälkeen ei ole hywä saunaan, eikä muuhun\npesoon, ei lämpimään eikä kylmään mennä, waan niistä tultua sopii kyllä\natrioita päälle. Kylmissä pesoissa ei pidä wiiwyttämän siksi, että\nruumis alkaisi wäristä, eikä lämpimässä siksi, että uupuisi eli\nraukeaisi.\n\n\nLiikkeestä ja lewosta.\n\nIhminen on luotu liikkumaan ja kaswoinsa hiellä elatustansa hankkimaan.\nJa onki tämä hänelle onneksi. Liikuntoa seuraa lepo, tytywäinen mieli,\nrauhallinen uni, terweys ja pitkä elämä. Kohtuullinen työnteko wahwistaa\nruumiin, wirkistää weren ja muut ruumiin nesteet, estää monet taudit\ntulemasta ja parantaa tulleetki. \"Uutteruus ja kohtuus\", sanoi entinen\nmainio wiisas, \"owat kaksi parasta lääkäriä, joka wain niitä seuraa,\nharwoin kolmatta kaipaa\". Waikka kyllä herraswäki muuten paremmin\nterweyttänsä hoitaa, niin näemmä kuitenki talonpoikaisen kansan aina\neläwän terweempänä, woimallisempana ja raittiimpana, johon ainoana syynä\non näiden töisewyys ja kohtuus nautinnoissa. Köyhyyttä ja wajawaisuutta\non moni kehunut rikkautta paremmaksi, ja pianpa onki syy kehua.\nAlituiseen istuntaan wiraltansa waaditut tekewät hywin, jos he edes\ntiiman päiwässä owat liikkeellä. Kowin raskasta, ylimääräistä työntekoa\nemme kuitenkaan kiitä terweelliseksi. Semminki heikot, kiwullaiset, ylen\nnuoret ja kowin wanhat pitäisi siitä armahdettaman. Werisylkyiset,\nkeuhkotautiset, sydäntykyttäjältä ja suolipuhkeemilta waiwatut, rujot,\nrammat ja muut senlaiset warokoot itsiänsä kowista nostamista;\nkehnorintaiset erittäinki sulattawien mitalien höyrystä, kalkin ja\nkiwien tomusta. Töitä ja toimia seuraawa lewollinen uni tekee ihmisen\ntulewiin töihin soweliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen\ntarwe. Raittiille, terweelle ihmiselle on kylliksi 6:den eli 7:män\ntiiman unesta; nuoret kaswawat lapset, heikot ja kiwullaiset nukkukoot\nkauwemmin. Unen kaipuussa owat liikunto, toimi, tytywäinen mieli ja hywä\nomatunto paremmat kaikkia muita unettawaisia aineita. Ylellinen walwonta\non kowin waarallinen työttömällenki, wielä waarallisempi töissä\nrasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltaisilla tekee unen\nlewottomaksi, samoin lämpimät ja pehmiät tahi kylmät ja kostiat wuoteet.\nPainaja, joka muutamia rasittaa, ikääskuin rinnalle polkisi, ei ole muu\nkuin äkkiä tulewa kohtaus, yhtä laatua kuin suonenwetäjä. Siltä waiwatut\ntekewät hywin, jos he heittäwät iltasyönnin, juowat sen sijaan korttelin\nkylmää wettä, nukkuwat korkialle päänaluselle, ei seljälle, waan\nkyljellensä, ja kowemmissa tiloissa toimittawat erityisen walwojan, joka\npainajan tultua olisi walmis herättämään.\n\n\nWimmoista (mielenliikunnoista).\n\nMielenliikunnot koskewat ruumiisenki, sillä niin owat henki ja ruumis\nwälillänsä yhdistetyt, ettei kumpikaan mitään yksinänsä kärsi. Lepo,\ntoiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja\nwielä toisinaan parantawat sairaanki. Mutta wahingollinen on ylellinen\nilo ja riemu, jos liiallinen suru, murhe ja alamielisyyski. Koska\näkilliseltä mielenliikunnolta joku kowasti kohdataan, pitää waatteet ja\nnauhat hänen päältänsä heti hellitettämän, raitista ilmaa owen ja\nakkunain aukomalla huoneesen laskettaman, kylmää wettä juoda annettaman\nja kowemmissa tapauksissa suoniki aukaistaman ja lawemankia pantaman.\nWielä tarkemmin tulee sairaan äkillisiä mielenliikuntoja waroa ja, min\nwoipi, surut ja murheet mielestänsä heittää. Hän älköön itseänsä\nmurheilla waiwatko, waan luottakoon ja toiwokoon kaikki Jumalan\nsallimasta hänelle hywäksi olewan, jos kohta hän ei aina\nsitä käsittäisikään. Kaikillenki sairaille, waan erittäin\nlapsensynnyttäjille, heikoille, kiwullaisille ja herkkäluontoisille on\nsenlainen mielen lewotus warsin tarpeellinen.\n\n\nIlosta ja huwituksista.\n\nKauniit ilot, leikit ja huwitukset owat rasitusten jälkeen\nwirwottawaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttawat sekä ruumiin\nettä hengen hywää, panewat weren ja muut nesteet paremmin liikkeelle.\nTöistä päästyä sopii siis itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa\nmuillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia.\nItsekullaki iällä owat huvituksensa. Hypyt, tansit, moninaiset kisat, ja\nleikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyiset, hiipat, j.n.e. owat kyllä\nsyyttömiä ja somia huwituksia nuorukaisille, jos waan katsotaan, ettei\nmitään tapaturmaista wahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylimäärin\npitkitetä, tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä wiiwytetä. Jotka\nyhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä\nole viimein minkään ilon nautitsijaa.\n\nJos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä\nkaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan\nwaiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei\nmuuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi. Kowin laihoille\nja werewille, wiemistyswioissa, ja niillen, jotka paljo syljeksiwät\ntupakoidessansa, ei ole tupakka terveellinen. Wäkewä nuuska rikkoo\nhelposti nenän ja purutupakka on watsalle wahingollinen.\n\n\n\n\n2 Luku.\n\nYhteisiä neuwoja sairasten korjuusta ja hoidosta.\n\n\nSairaan hoitajasta.\n\nSairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän,\nvalppaan, kärsiwällisen, wähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen.\nWähintäki tulisi jokaisen sairaan hoitajan näissä tawoissa harjotteleita\nja päälliseksi ymmärtää, miten lawemankia ja werimatoja pannaan, werta\nkupataan ja haawoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen\nolla, kaupungeissa usiampia.\n\nKulkutaudeissa owat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita\notollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus\ntarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkewilla on olla rohkiana, ei\nalakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruttaa suunsa wedellä ja\netikalla, ei lainata suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä wetää\nsairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walwoa, waan erihuoneessa nukkua\ntarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulko=ilmaan mentyä\njuoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa.\nWielä tulee hänen usiasti tuuleuttaa, ja muuttaa waatteet, olletikki\npaita, wälimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa ilmassa ja\nsamanlaista ilmaa sairaanki huoneesen, owen, lakeisen ja akkunain\naukaisuilla wiriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti päiwässä,\nwaan joka tiima pitäisi raitista, wiiliähkää ulko=ilmaa sairaan huoneesen\nlaskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle terweellinen, waan estää\ntaudin muualle lewenemästä, koska sen tartunta=aineet eiwät koskaan\npääse siihen woimaan yhdessä kohti paisumaan. Raittiin ilman\nuudistamista ei suinkaan pidä talwellakaan laimin lyötämän; ja jos\ntahdotaan oikein huolellisesti taudin tarttumista välttää, niin\npidettäköön pelti eli lakeinen alinomaa auki tahi raollansa, joka kyllä\nsaattaa tapahtua, jos huonetta lämmitetään usiammasti. Kaikki, josta\ntartunta=aineet woisiwat lisäytä, pitää sairaan luota korjattaman,\nesimerkiksi tarwet=astiat, jotka tyhjennetään, ei likelle asunhuoneita,\nwaan etäämmä kuoppihin, jäljestä tuhkalla, sannalla tahi kalkilla\npeitettäwihin. Itse astiat pestään puhtaalla wedellä ennen uudelleen\nhuoneesen wietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on sangen vahingollinen,\neikä auta niitä uloswiemättä waatteilla peitellä, sillä niistä höyryäwä\nsaastaisuus tungeikse läpi helposti. Etikkahöyryä kiitetään tarttumista\nwasten hywäksi. Kohtuus lienee siinäki paras. Jolla siksi on huoneita\nlaittakoon sairaille erityiset, sitä parempi, jos ne owat awarat,\nwalkiat, iloiset, ei matalat. Niitä tulee pitää aina hywin puhtaina,\nwaan ei erittäin lämpiminä.\n\n\nSairaan wuoteesta j.n.e.\n\nSairaan wuode laitettakoon ei muurin (kiukaan) eikä akkunan likelle,\nwaan ulommaksi ja niin että sille taidetaan joka puolelta lähestyä.\nTehtäköön se kaksilla lakanoilla, pehmiällä, ei ylen lämpimällä ja\nraskaalla, eikä kylmällä peitteellä. Lakanat wähänkään likautuneet\nmuutetaan toisilla, puhtailla, kuiwilla ja wasta lämmitetyillä. Samati\npitää muut waateneuwot, paidat, sukat, käsiliinat aina puhtaina\npidettämän. Wuodetta korjattaissa muutetaan sairas sitä warten tehdylle\ntoiselle. Polsteria, tyynyjä, peitteitä ja muita makuuwaatteita\npieksettäköön joka kerta ulkona ja lämmitettäköön ennen sairaan\nuudelleen niille ruwettua. Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja\npikarit pitää usein pestämän, puhdasta wettä ja saipuata muiksiki\ntarpeiksi aina sairaan huoneessa löytymän.\n\nSairaan kaswot ja kädet pestään joka päiwä ja hiotessa annetaan hänelle\npuhdas, lämmin paita, ihon esinnä hiestä lämpimällä willaisella\nwaatteella kuiwaksi pyhittyä ja kewiästi hierrettyä. Paitaa muutettaissa\nsairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina aikoina hänelle ei ole\nkielletty istua, min woipi. Wiriällä liikuttamisella ja toisinaan\nistumalla estetään makuuhaawat tulemasta, jotka alkawat ristiluun ensin\npunottumisella ja jäljestä wiswottumisella. Ennen märjille eli wiswoille\njoutumista paranewat nämät wiat usein, jos sairasta wälimmiten\nliikutellaan ja käännellään, ristiluuta eli tulehtunutta paikkaa\netikalla ja wiinalla haudellaan. Taikka pidetään lyjywedessä kastetuita\nriepuja paikalla tahi tuoksutetaan sille hienoa lyywittiä. Jos kuitenki\nhaawa ilmautuisi, korjaellaan sitä lyjywoiteella, liinan nukalle eli\nuntuwalle lewitettynä ja päälle sidottuna.\n\n\nLääkkeistä.\n\nToimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan\nmielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa\nenemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin\ntuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla\nweisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä\ntawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta,\nkylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen\nsijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin\nsuullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä,\nkaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e.\njäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina\nniitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti\nyhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä\nlämpimässä pidellään.\n\n\nRuuasta ja juomasta.\n\nRuokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa.\nYmmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan\nkuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas enemmän ruokaa,\nkuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki wähemmin\nruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän wielä on\nwoimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä wirkistynyt, niin\nkuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan wielä owat sangen\nheikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha raswatoin lihaliemi\nowat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin nautitkoon hän\nwahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää, liewäkeittoisia munia,\ntuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki raswaiset, woisekaiset ja\njauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot, pannukakut j.n.e.\nepäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet, kaikki suolaiset,\nkuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan entisellensä tultua\nmahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi, syököön wähä\nkerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.\n\nSairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä\nnautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin\nmäärätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä\nmuistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras\njuoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi\nomenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki\nsairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin\npidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi,\nkahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli\npaahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa\notollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja\nkinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän\nauttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja watsapoltoissa\nmarjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä,\nkuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.\n\n\nLewosta.\n\nKaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman,\nettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat\nterweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa\nhuoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi\ntulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu,\nkanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa\nkäymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja\nhouraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät\nwahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu\nja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana,\nsillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.\n\n\n\n\n3 Luku.\n\nRaskaista ja lapsensynnyttäjistä.\n\n\nSynnyttäjistä yhteisesti.\n\nEi pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa.\nKuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja\nliikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan\nsaawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan\nsotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia.\nPaha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta\nsynnyttämisestänsä kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja iloinen.\nEikä pitäisi kenenkään muun häntä surulliseksi saattaa, häntä pahotella\nja säikähytellä, ei soimata, häwäistä ja herjata naimatointakaan\nraskasta, eikä muulla tawalla häntä pahasti kohdella. Liike on raskaille\nhywä, ei kuitenkaan rasittawainen liikunto. Rasittawaiset, äkilliset\nliikkeet, wäkinäiset nostamiset, kantamiset, juoksemiset, huutelemiset\nowat aina raskaan tilalle ja terweydelle waaralliset, warsinki neljänä\nensimäisenä kuukautena. Ilman lääkärin erityistä määräämistä ei pidä\nraskaan wäkewämpiä lääkkeitä nauttiman, eikä suonta awauttaman. Ahtaat,\nlikistäwät waatteet owat ainaki ja erittäin kantamisen ajalla\nwahingolliset.\n\n\nRaskaitten erinäisistä waiwoista.\n\nEnin osa raskaitten waiwoista ei tarwitse muuta lääkettä, kuin\nkärsiwällisyyttä. Toisia löytyy, jotka kaipaawat muutaki apua.\nTawallisimmia owat:\n\n1:ksi _Kuoitus, niwo ja okse_. Hawaitaan enimmiten alkupuolella\nraskautta ja owat aamuisilla waiwaloisemmat. Raskaitten pitää silloin\nkäwellä tahi muuten liikkua aamuisilla ja kowemmin waiwattuina sopii\nheidän nauttia lihalientä magnesialla seotettuna myös aamuisaikana ja\nsitoa palowiinalla tahi rommilla kostutettuja riepuja tahi likopaperia\n(harmaata paperia) watsalle.\n\n2:ksi _Närä_. Se saapi liiasta syömisestä ja watsan rietoista tawallisen\nalkunsa. Poistetaan wähemmällä, warsinki raswaisten ruokain,\nnauttimisella, ja enemmällä ulko=ilmassa liikkumisella. Kowemmissa\nwaiwoissa nautittakoon wähäisen raparperijauhoja magnesialla seotettuna.\n\n3:ksi _Turpo, kowa watsa, ummetti_ waiwaawat raskaita loppupuolella\naikaansa. Autetaan kewiämmillä, huwemmilla ruuilla ja lawemangilla\nhaaliasta (lensiästä) wedestä. Aineita ei pidä tässä tilassa nauttia,\njos ei taiten ja wähäisen raparperijauhoja eli raparperia ja magnesiaa\nsekaisin tahi engelskasuoloja tahi sennateetä siltänsä, tahi\nengelskasuolan seassa.\n\n4:ksi _Päänsärky, päänkiwistys ja käsiwarsien kuolo_ (käsien\npuuntuminen, sureminen) eli _tunnottomuus, turtuus käsiwarsissa_.\nWaiwaawat werewiä, useinki liika lämpimässä asuwia ihmisiä, autetaan\nwähemmin syömällä, wilummalla ololla ja kowemmissa tiloissa\nwerenlaskulla.\n\n5:ksi _Jalkain pöhö eli ajetus_. Ei ole peljättäwä eikä waarallinen asia\nwähä edellä synnyttämisen aikaa. Siltä waiwatut raskaat seisokoot ja\nkäykööt wähemmin, älköötkä muuten rasittako jalkojansa, waan pitäkööt\nniitä tasakorkialla istuntasijansa kanssa.\n\n6:ksi _Wesitukehdus, wesi=umme, tippatauti_. Huojennetaan sillä, että\nwaimo wesitarwetta tehdessä lyykistäikse eli nojaikse eteenpäin. Jos\nsiitä ei apua tule, kysyttäköön kätilöltä (lastenwaimolta) tahi\nlääkäriltä neuwoa. Usein auttaa seki, johdatella kiehuwan weden höyryä\nluonnon paikoille ja woidella samoja paikkoja lämpimällä puunöljyllä,\nihralla tahi suolattomalla woilla.\n\n7:ksi _Werijuoksu_. Waatii liikkumatonta oloa, wilumpaa, raitista\nasuntoa ja werenlaskua haittawerewiltä. Jos sitä ei ehkäistä, saattaa\nwaimo murteuta, kesken luoda eli ennen aikaansa synnyttää, jonka tähden\non tarpeen kätilöltä tahi lääkäriltä neuwoa kysyä.\n\n8:ksi _Nänni= eli nisäwiat. Lyhyet, sisään kurteuneet nännit_ autetaan\njoka päiwä imemällä kuutena tahi usiampana synnyttämisen edellisenä\nwiikkona. _Paksunahkaiset nännit_ pestään päiwä päiwältä haalialla\nwedellä ja saipualla ja päälisnahan irtauttua ja poisnyhittyä pyhitään\nwesisekaista palowiinaa alaiselle hienommalle nahalle. _Rohtumissa ja\nnännihaawoissa_ auttaa sama keino. Eikä ole sekään sopimatoin, _lyhyitä\nnänniä_ usein syljellä kastella ja hypeellä ulommaksi wenytellä. Imettäjä\npitäköön wäli=ajoilla rintansa peitteessä, waan ei likistyksessä,\ntoimitelkoon myös semmoisia askareita, joissa käsiwarret tulewat\nliikuteltawiksi.\n\nPienempiä wajawaisuuksia, niinkuin _hammastautia, ahdashenkisyyttä,\nsiwuhellyyttä, peräjuoksua, suoniwetoa_ ynnä muita semmoisia tulee\nkärsiwällisyydellä kantaa.\n\n\nSaamisen=ajasta.\n\nSaamisen=ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, jossa\nkaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa\nsynnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat\nwalmiina. Lapsen wuokko eli kätkyt (kehto, waku) ei pidä sijotettaman\ntulisijan eikä owen likelle. Muista tarpeista, niinkuin kohtu= ja\nnapasiteistä, sänkywaatteista ja astioista kysyttäköön kätilöä.\n\nKätilö noudettakoon heti syntykipuin ilmautessa, parempi aikaisin, kuin\nmyöhemmin, sillä wiiwykki saattaisi tulla niin äitin, kuin lapsenki\nhengelle waaralliseksi. Ei pitäisi kenenkään laiminlyödä koulussa\nkäynyttä ja hywäksi tutkittua kätilöä tähän tarpeesen kutsua. Koulun\nkäymättömiä ei tule uskoa, jos olkaat waikka kuinka monessa\nsynnyttämisessä ennen apuna olleet. Olkoon näille sallittu ainoasti\ntukea, lohdutella ja wirwotella synnyttäjiä, toimitella tarpeen mukaan\nliewittäwiä lawemankeja ja muita senlaisia, waan älkööt sakon ja wastuun\nhaastolla millään tawalla käyttäkö käsiänsä synnyttämisen\nkiirehtämiseksi, älköötkä jouduttako synnyttämistä juomillansa tahi\nmuilla riennättäwäisillä lääket=aineilla, niinkuin aloella, saframilla,\nkahwella, wiinalla, oluella, pippurilla ja muilla senlaisilla, joilla\nwahingoittaisiwat synnyttäjän terweyttä, jos kohta ei henki lähtisikään.\n\nSynnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja\nmuistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman\nJumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta\nroikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin\ntoisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan\nraittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman.\nKiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja\nwalweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.\n\nJos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten\nlääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo\nwahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko,\nlusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen\nrikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta, lasketaan\nkäsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna\nliewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä,\nääntä ja pauhua pitää wältettämän.\n\nHurmikot eli werikuohut, werijuoksut, syntyhetkellä waatiwat pikaista\nlääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon,\nettä synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä,\nwilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle\nmyös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta\nmarja= tahi piimäwettä.\n\n\nWaarinotettawista saamisen jälkeen.\n\nHeti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki\nkätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon\nmuilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet,\npitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman\ntoiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta\nja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei\nlöyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan.\nRinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta\nmaitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään\nnännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi\napua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk.\nengelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa\npehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa\nnautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää\nlastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa\nwastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa\nsekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.\n\nEnsimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia\njuoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei\nerittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin\ntulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi\n9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja\nsilloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen\nasti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata\nwuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei enää waiwuta.\nHeikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.\n\nRawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja\nryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen\nsaapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen\nkalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta\nlähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita\nsemmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille,\njokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat\nsopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä\nnauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian\nwilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää\nwaroin näissä tiloissa meneteltämän.\n\n\nErinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.\n\nEdellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki\ntaitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista\ntahi muusta. Semmoisia owat:\n\n1:ksi _Hurmikko, werijuoksu_. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä\nilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi\nylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään\njäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on\nwaarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä\nodottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode\nja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot\nmuuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen\nkasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla,\nwaan ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita;\ntahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa,\nkylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa\ntiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman\npäästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä\nwiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle\n(häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä\nrieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa.\nIstukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.\n\n2:ksi _Pyörtyminen_. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat:\nraitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka,\nja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan\npaljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen,\nusiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.\n\n3:ksi _Jälkipureet_ jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä\nseuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi.\nMyöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa\nmyöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista\nruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta,\nkadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä,\nwaikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää\nlawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk.\nengelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä\ntahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta\ntahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja\nlämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.\n\n4:ksi _Ajetus, puhallus, helleys, werestys_ syntyneuwoissa tulee\nwaikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta.\nHelpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä\npidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat\nalkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan\nriepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka\nsaunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat\ntäytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla\nsaunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää\nwoidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä.\nJos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman\nja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka\nparanee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin\nmätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää\nwuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos\nsiitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista\nkeitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos\nwarsinaista ruiskua ei olisi.\n\n5:ksi _Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti_. Painellaan\nwaroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään\nweteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa\ntuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei\nkuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta\nänkäämisestä tarwettansa tehdessä.\n\n6:ksi _Hidas wesi, waikia wedenlähtö_. Jos wesireikä olisi wikaunut,\nniin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita\npaikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei\nauttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.\n\n7:ksi _Kohdun mulje eli laskeunta_. Tutaan siitä, että luonnon paikoista\nulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka\naluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii\npikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.\n\n8:ksi _Maitokuume_. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä\nole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä\naineita ja imettäköön uutterasti rintoja.\n\n9:ksi _Lapsiwuoteen tauti_. On aina waarallinen kohtaus, joka noin\npuolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki,\ntoisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu,\nwatsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat\nhuoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin\nwilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e.\nLääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä,\npuhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja\nhiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia,\nesimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.\n\n10:ksi _Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus,\nmaitosulku_. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti\nruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e.\nAlkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus,\ntuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian\nkowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla\noksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla ulostus=aineilla, jonka\nohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä\nhienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään\nrinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan\najettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka\npidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa\nkainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty\nhienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä.\nJos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu\nkääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä\ntahi muulla ei pilauneella raswalla.\n\n_Maitosuluksi eli maitopaatteeksi_ erittäin sanotaan rinnalle päällisin\npuolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa\nja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo\nuseinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla\nlämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa.\nTaikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin\nkanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja\npidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia\nsaapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin\nwähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti\nehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin\nwastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein\nsaipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi,\nniin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla\n(maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla\nwoilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön pidettäkö\nrintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi sidotulla huiwilla.\n\n_Maidon muista syistä wähetessä_ pitää runsaasti juotaman heruttawia\njuomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa\nwiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.\n\n11:ksi _Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät_. Niitä ei ilmau'kaan ja\nparanewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin\nmäärätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla\njälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään\nkermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka\notetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja\nkolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja\nsitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka\nyhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä\nja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä\nwoidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai\nlakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta\neli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta\njälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan\nsitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään,\nennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle\nlyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä\nsaatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on\nmyös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.\n\n\n\n\n4 Luku.\n\nLasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.\n\n\nÄskensyntyneestä.\n\nÄskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin\npois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi\nmuuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole\nsaapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.\n\nHaalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta\nheti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta\nkewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan\näitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään\netikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla.\nJos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa\nnawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää\najetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan\nolisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen\naikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka\nlämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin\npyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä\nylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä\nkastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia\nkutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla\nhöyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita\nlasta henkiin saada.\n\nLapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä\nwähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin\nhaalianlämpimään saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi\npyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli\nloukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan\nlääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä\non pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja\nlikistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee.\nLikistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja\nja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen\nalaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä,\npainella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä\ntehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille\nowat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa\nsen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.\n\nPestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä\neli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla\nlapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään\nwuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä\nmakuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille\nkelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja\nwerestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.\n\n\nLapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.\n\nLapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät,\nawarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa\nwarotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan,\njota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin\ntapahtukoon kapaloiminen wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron\nwasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli\nsyödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia\nkertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään\npuuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa\nollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää\nolla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen\nyhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku\non kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka\nwaan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä,\nwäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki\npeittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa\nkylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja\nlämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei\nleikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään\npaljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.\n\nLapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän.\nWastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen\nparemmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri\npalele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä\nmahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä\nlaastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen.\nJoka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella\nraittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena\neli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki\nilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden\nmuutoksia kärsimään.\n\nPuhtaus, pesot ja kylwyt owat juuri wälttämättömiä tarpeita lapselle. Ne\nparahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta. Lapsi puetetaan\njoka päiwä puhtaasen, lämpimään paitaan ja muitaki waatteita muutetaan\naina kuten hiestywät, kostuwat eli hierouwat. Haalistuneessa wirta=,\njoki= tahi sade'wedessä pestään lapsi niin usein kuin hiereleikse, waan\nei hiostuneena. Soweliain pesoaika on aamuisilla. Pestessä pyhitään\nruumista saksansienillä ja katsotaan, ettei napaside petä. Aikaa\nwoittain totutetaan lasta kylmemmille pesoille, waikk'ei ole'kan\nylenkauwan kertaansa wedessä pitämistä. Kylmä wesi oikein käytetty,\nwahwistaa ruumiin. Ainaki pitäisi lasta kolmen wuoden wanhaksi niin\nkaksi kertaa wiikossa pestä ja siitä kerran. Kiwulaisille lapsille pitää\nwesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan\njoutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi\npuetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi.\n\n\nRawinnosta.\n\nKahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle\npantaa, olkaan jos ei maitoa. Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella\npäiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle\npantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää\nnännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen,\nmielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan. Maidon wielä puuttuessa\nannetaan lapsen rawinnoksi wälimmiten teelusikallinen äskenlypsettyä\nmaitoa seotettuna kolmella teelusikalla wettä eli enemmälläki, maidon\nwäkewän ollessa, ja wähällä sokurilla. Taikka rawitaan lapsi wetisellä\nkauraliemellä maidon sijasta. Syntyjäljen hitaammin lähtiessä lisätään\nwähäisen sokuria, jota äitiä imewä lapsi ei kuitenkaan kaipaa, sillä\näitin maito kyllä watsanki tarpeeksi purkaa. Pahoin ja älyttömästi tehty\non lapselle heti synnyttyä wahwempia ruokia antaa, niink. welliä,\nraawaan maitoa ja muita semmoisia, jotka sekä paikalla että wastaiseksi\nsaattawat kipuja. Wasta myöhemmin, ensimäisten hammasten ilmaannuttua\nja watsan paremmin wahwistuttua, saa lapsi niitäki nautita.\n\nEnsimäisinä päiwinä sopii imettää lasta aikaa ja tarwetta myöten, mutta\nnoin kolmen wiikon wanhasta alkain ei usiammin, kun joka neljännellä\ntiimalla päiwäs=aikana, öillä ei ollenkaan. Sillä että lapsi heti\ntotutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia\nhuolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin\nterweellisempi. _Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi\nruokkia_; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke\nnäljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja\nautettaa. Jos esimerk. lapsi itkisi watsankiwusta, johonka jo useinki\nylenpaltinen rawinto on syynä, ja häntä siitä uudella imettämällä tahi\nmuulla ruokkimalla wiihdytettäisi, niin hänen waiwansa sen kautta\nainoastansa suurennettaisi. Eikä myös pidä äitin heti syötyänsä lasta\nimettää; hywä jos wasta kahden eli kolmen tiiman päästä syömisen\njälkeen, _eikä milloinkaan wihaisella, suuttuneella taikka muulla\ntawalla liikutetulla mielellä rintaa lapselle tarjota_, sillä\nsenlaisista mielenliikunnoista maito tekeytyy myrkyksi; pankaapa seki\näitit muistoonne.\n\nPieni wastasyntynyt lapsi elää terweempänä wähemmästä rawinnosta, kun\npaljosta, joka sille waan tuottaa okse'wikoja, watsawihleitä, sampaita\nja muita. Kaikki nämät pahat wältetään usiasti ja paraite sillä, että\nlapselle waan joka neljännen tiiman päästä annetaan rawintoa.\nYlenrawittua lasta usiasti rupee oksettamaan, joka silloin onki\nhyödyllinen, eikä estettäwä, josta lapsi waan saisi pahempia ja\nwaarallisempia kohtauksia. Nukkuneena lasta ei pidä kauwemmin rinnalla\npitää.\n\nKuudennella, seitsemännellä tahi kahdeksannella kuulla syntymästään on\nlapsi muuhun ruokaan totutettawa ja rinnalta wierotettawa, wähitellen,\nei yhtäkkiä, joka woisi lasta terweytensä puolesta wahingoittaa.\nLuonnollisin ja paras asia on, äitin itse lapsensa imettää; ellei taida,\ntoimitettakoon lapselle wieras imettäjä, joka on nuori, terwe,\nsiwiäluontoinen ja itse samoina aikoina, kun lapsen äitiki, synnyttänyt.\nSenlaista ei löytyessä tulee lapsi seuraawalla tawalla elätettäwäksi.\nEnsimäisinä päiwinä seotetaan _yksi osa_ wastapoikineen lehmän maitoa ja\n_neljä eli wiisi osaa_ wettä ynnä wähä sokuria lapsen elätteeksi.\nToisella wiikolla otetaan jo wähemmin wettä maidon suhteen ja sitte\nainaki wähemmin, jotta muutaman wiikon päästä tulee puoliksi kumpaaki\nseotettawaksi. Ensimäisten hammasten ilmi tultua ruwetaan seuraawalla\ntawalla tehtyä welliä lapselle wälimmiten antamaan. Kahdesta osasta\nnisuisista ja yhdestä osasta rukiisista jauhoista leiwotaan leipää, jota\nkuiwataan ilman eli tuulen käywässä paikassa. Tätä happametointa leipää\nhienonnetaan sitte jauhoiksi ja seotetaan wedellä puuroksi, jota sopii\nkylmässä paikassa usiampiaki päiwiä walmisna pitää. Waan joka kerralla\nlasta syöttäissä otetaan siitä, minkä näkee tarwitsewan, ja seotetaan\näskenlypsetyllä maidolla weteläksi, hienoksi, kokkareista puhtaaksi\nwelliksi. Enemmän, kun kerralla tarwitsee, ei pidä welliksi seottaa,\nsillä se waan happaneisi ja pilaisi lapsen watsan. Samasta syystä tulee\nkatsoa, ettei maito ole hapanta; joka waan taitaa, lypsäköön uutta joka\nkerraksi. Ei haittaa jos wähä sokuriaki welliin seotetaan, ei kuitenkaan\nliiemmäksi. Sillä tawalla saadusta wellistä annetaan lapselle alussa\njoka neljännellä tiimalla kymmenkunta teelusikallista itsekullaki\nkerralla, waan sitte lapsen paremmin wahwistuen enetään wellin antia,\njonka ohessa toisinaan annetaan jo ennennimitettyä wesi= ja maitosekoa,\nkolmanneksi osaksi maitoa weden suhten, ei wielänä wahwempata. Myös\nruwetaan lasta wähitellen ruokkimaan maidolla tahi laihalla,\nraswattomalla lihawellillä, ei kuitenkaan suolaisella eli\nryytisekaisella. Taikka lihaliemen sijasta annetaan wellilientä\nmunaruskialla seotettuna, ja aikalomasta muitaki ruokia, esimerk.\nolu'juustoa, wahwempaa lihawelliä, seottamatointa rieskamaitoa. Waan\naina tulee muistaa, että lapsenki ruuassa kohtuus on paras; ei\nmilloinkaan sitä pidä pakottaa syömään.\n\nEdellä nimitetystä wellileiwästä nimitämmä wielä, että kun nisuisia\njauhoja ei olle, sopii sitä samalla tawalla _ohraisista ja rukiisista_\njauhoista sekaisin tehdä. Taitais waan näyttää monellenki joutawaksi ja\nturhaksi koko waiwa leiwänteosta, kun leipää sitte jälleen pitää\njauhoiksi hienota ja welliksi tehdä; niin ei kuitenkaan ole asian kohta.\nLeipomatoin ja nousuttamatoin wilja, jos kohta hienoksiki jauhettu ja\nwelliksi tehty, saattaa lapselle watsawäänteitä, happamen, sampaita,\nkinan, matoja, riisin, näiwettäjän ja muita pahojaki wikoja. Jos\nlieneeki monta lasta menestynyt ja kaswanut tawallisellaki\njauhowellillä, niin sitä siitä ei kuitenkaan pidä soweliaaksi päättää.\nMiksi ei woisi wahwempiluontoinen lapsi toisinaan senlaistaki rawintoa\nkestää? Waan jos kestääki yksi, kaksi eli kymmenenki, niin lankeawat\nsitä wastoin sataluwut sopimattomasta rawinnosta ennen aikaansa maan\npoween, sillä kaikilla ei ole'kaan yhtä wahwa ja kestäwä luonto.\n\nSitte kun hampaamisen jälkeen muutaki kewiämpää ruokaa lapselle\nannetaan, tulee waan waroa, ettei sitä purettamalla (puruilla) ruokita,\njoka tapa sekä ilman on ilkiä että lapsen terweydellenki sopimaton. Eikä\npidä minkään ruuan olla ylen kylmän tahi lämpimän; kumpiki pilaisi\nlapsen watsan.\n\nSarwesta tahi muusta tapanännistä imettäminen on peräti sopimaton ja\nhyljättäwä tapa. Siitä lapsi usein saapi happamen, suurupia ja muita jo\nennen nimitettyjä wikoja. Paras on pienoisillenki lapsille ruokansa\nlusikasta antaa, jos äitiänsä eiwät ime.\n\n\nLiikunnosta ja lewosta.\n\nLapsi saakoon aina mieltänsä myöten liikuksella, kuin waan silmällä\npidetään, ettei mitään wahinkoa tapahdu. Kahdeksan kuukauden wanhasta\nannettakoon waippa alla lattialla istuksella ja konttaella, kuinka\nparahite woipi ja kykenee. Waan sopimaton on, häntä ennen aikaansa\nkäymään taiwutella, josta waan jalat wääristywät. Mitättömiä ja\nwahingollisiaki kaluja talossa owat siis kaikki reikätuolit, taluwyöt ja\nmuut sitä lajia. Kauniilla säällä annettakoon lapsen ulko=ilmassa\noleksella ja itse kykenemättä kannettakoon sinne. Sopimaton on kuitenki\nylen kauwan kerrallansa häntä siellä pitää.\n\nMitä nuorempi lapsi, sitä suurempi unen tarwe. Lapsen unta ei millään\npidä häirittää, waan ei nukkumaankaan ylimäärin pakottaa kowalla\nkiikuttamalla (soudulla, heijaamisella, kätkyttämisellä) taikka\nunettawaisilla rohdoilla eli seljoilla ja muilla lääkkeillä, jonkalaisia\nowat _walmusiirappi_, sensetulsi, (essentia dulcis), wäkewänhajuiset\nkukat, palowiina, olut ja muut senlaiset. Yhtä waarallinen on pään\nkynsimisellä ja kutkuttamalla lasta unettaa. Kaikista niistä tulee\nlapselle wastaisia kiwulaisuuksia, esimerk. _halwuu, puistutuswikoja,\nkaaduttaja_ ja muita. Sensetulsi ja opiowiinat, unettawaisina lääkkeinä\nlapselle tyrkytettynä, jo owat lukemattomia ennen aikaansa multaan\nwieneet.\n\nTerwe, rawittu, kuiwa ja lämmin lapsi kyllä ilman kaikkia niitäki\ntarpeensa nukkuu, jos semminki ei ahtailla, piukoilla kapaloilla\nwaiwata. Mutta jos olisi tawallisella nukku=ajallaan lewoton, pitää se\nriisuttaa ja tarkoin katseltaa, olisiko mitään pistäwätä eli muuten\nwaiwaawata, neuloja, tikkuja, pieniä eläwiä ja muita senlaisia unen\nesteenä. Samalla tarkuudella waarin=pidetään, ettei umpi, wihleet,\nnälkä, märkä, wilu, lämmin, hierelmät ja muut senlaiset rasita lasta.\nLääkkeitä waankaan ei pidä joka itkulla antaa, sillä niillä lapsen\nterweys usein peräti turmeltaisi, ettei enää olisikaan lääkkeistä apua.\nYnnä mitä jo nimitettiin, taitaa lapsen lewottomuus helposti tulla itse\nruuastaki, sen sopimattomuudesta eli ylenpaltisuudesta, joka myös on\nmielessä pidettäwä ja autettawa. Rawinneena lapsi nukutetaan ei\nseljälleen, waan kyljelleen, lewottomana toiselle kyljelle käännettäwä.\nEriwuode lapselle, semminki yötisaikana, on jo senki wuoksi parempi,\nettei tukehtuisi eli likistyisi. Ylen lämpimät peitteet owat terweydelle\nwahingolliset, pää ja kaswot eiwät tarwitse eikä pidä ollenkaan\npeitettä. Paras on totuttaa lapsi kiikuttamatta nukkumaan. Kowa liikutus\nkätkyessä tahi käsissäki on sopimaton ja wastarawinneelle waarallinen.\nWuodetta ei pidä laittaa walkian, owen tahi akkunan ohille, jossa uho\nolisi wahingollinen terweydelle ja päiwän taikka tulen walo tekisiwät\nsitä alti katselewan lapsen kierosilmäksi. Jos soweliaammalle paikalle\nwuoteen sijaa ei saataisi, niin pantakoon edes jotai estettä waloa eli\nuhoa wasten.\n\n\nWioista ja taudeista.\n\nLapsi ymmärtäwäisellä hoidolla tawallisesti kaswaa ja pysyy terweenä.\nMuutamat erinäiset wammat taitawat kuitenki kohdata häntä ja waatia\nerityistä huolenpitoa. Senlaisia wammoja ja wikoja owat:\n\n1:ksi _Sierottuminen_ (ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen)\ntulee useemmiten huolimattomasta korjuusta ja autetaan wiriällä pesolla\nkylmässä wedessä, hienoin nisu= tahi potakkajauhoin eli nihdin päälle\npirostelemisella.\n\n2:ksi _Napawiat eli haawat_ witkaan paratessaan antawat alun\nwerestämiselle, ajetukselle tahi liikalihalle. Werestämistä wasten\npidetään nawalla rieputilkoja kasteltuna weteen, johon on sulattu wähä\nwalkiaa wihtrilliä (puolansuolaa) tahi alunaa; ajettumista wasten\nliewittäwää woidetta; liikalihalle ripistellään poltettua alunaa (alunan\ntuhkaa) ja sen jälkeen äskennimitettyä woidetta.\n\n3:ksi _Nikka, oksettaja, watsan wääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö_,\ntulewat tawallisesti sopimattomasta eli ylellisestä rawinnosta ja\nautetaan sillä, että lapselle annetaan soweliasta ruokaa ja niukemmältä,\neikä usiammin kun joka 4:nellä tiimalla. Ellei siitä yksin tule apua,\nniin annetaan weitsen kärjellinen magnesiaa teelusikallisessa wettä\nilloin aamuin ja watsan turpuudessa koetetaan lawemankia.\n\n4:ksi _Sammas eli sampaat_ (trusku, suuwalkia) tutaan walkioista\npisamista, pilkuista ja rehneistä suussa, watsan pureista ja wetelästä\nwiheriännäköisestä jäljestä; tulee yksistä syistä kun edellisetki 3:ksi\nmainitut wiat, niink. happamista welleistä, sarwella, natulla eli\ntilalla syöttämisestä taikka sopimattomista ulostawista aineista. Jos\nnämät syyt estetään waikuttamasta, paranee usein tautiki, tahi annetaan\nmagnesiaa, kun äsken nimitetyissä wioissa, ja suun sisusta woidellaan\npuuraksiwedellä (Borax).\n\n5:ksi _Lewottomuus, unettomuus_, ei ole mikään itsenäinen wika, waan\nseuraa jota kuta waikuttawaista syytä, joka on etsittäwä ja autettawa.\n\n6:ksi _Silmäkipiät_ tulewat usein kowasta päiwän tahi walkian walosta.\nSilmät punastuwat, ajettuwat, kuumiwat ja märkiwät. Parantamista warten\npitää walo huoneesta wähettää, huonet pidettää raittiina,\nkylmänwoittawana, märjät eli räämeet silmistä pestään haalialla wedellä,\njonka jälkeen äiti kielellänsä nuolaisee luomia siksi että aukenewat ja\ntirahuttaa nisästänsä illoin aamuin wähän maitoa nenäpuolimaiseen\nsilmänurkkaan.\n\n7:ksi _Hammaskiwut_. Ensimäiset hampaat ilmauwat usein lapsen\nkuolastamisella, kuumuudella, lewottomuudella, pehmeellä,\nunettomuudella, wawahtelemilla ja muulla semmoisella. Näissä kiwuissa on\nluonto oma auttajansa, kun waan lapsi muuten pidetään korjuussa, huone\nraittiina ja puhtaana, ja lapselle juotetaan sokurilla seotettua\nmaitoheraa. Hywä on myös aikaisin taiwuttaa ijenystä kihuuttamista\nwasten joko sormella niitä siwuellen eli sillä että lapsen annetaan\npureksella jotai ei aiwan kowaa ainetta, niink. leiwän kannikkaa,\nlihakamaraa eli muuta senlaista. Mutta jos ikenet owat kowin\npunastuneet, kuumat ja ajettuneet, pitää tulewan hampaan kohti ijenliha\njotaki syvältä ristin leikattaman. Wawahtelemissa eli puistelmissa owat\nhaalianlämpimät ammekylwyt ja lawemangit tarpeellisia.\n\n8:ksi _Wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja meneskelewäisyys_, saawat\nmonestaki syystä alkunsa, niink. hammaskiwuista, maidosta,\nsäikähtämisistä, äitin eli imettäjän äkillisistä wimmoista eli\nmielenliikutuksista, sopimattomista ruuista ja muistaki. Jos apua ei ole\nhaalianlämpimistä wesisaunoista eli ammekylwyistä, lawemangeista ja\nerinäisten syiden estämisestä wastaki waikuttamasta, niin pitää lääkäriä\nneuwoteltaa.\n\n9:ksi _Maitokerni_. Runsaammasti rawittuin imewäisten lasten rohtuu\ntoisinaan kaswot keltakuorisilla pienillä pisamilla. Ne katoawat\ntawallisesti lapsen rinnalta wierotettua. Sitä ennen tulee lasta ja sen\nkaswoja usein pestä haalialla, puhtaalla, joki= taikka sadewedellä,\ntaikka kauraliemellä kaswoja ja rohtumaa. Kowemmissa tiloissa woidellaan\npisamia suolaamattomalla woilla ja liotetaan sitte lämpimällä wedellä,\njotta heltiwät, jonka jälkeen lapsi kerran päiwässä pestään\nhaalianlämpimässä wedessä, johon on edellä sulattu luoti apoteikistä\nsaatawaa rikkimaksaa (Hepar Sulphuris) ja 4 luotia suolaa. Olutjästi on\nmyös hywä woide maitokerniä wasten. Ruwet woidellaan sillä 3 kertaa\npäiwässä ja lapsi pestään äskenmainitulla tawalla. Jästin kaipuussa\notettakoon pehmiätä saipuaa eli soopaa. Lempikukista (Viola tricolor)\nkeitettyä lientä kiitetään myös hywäksi sillä rupia woidella ja maidon\nseassa sisäänki antaa.\n\n10:ksi _Eltta eli wilustaja_ kohtaa tawallisesti lapsia, jotka asuwat\nahtaissa, hikoisissa, alhaisille paikoille raketuissa huoneissa, taikka\njoita pidetään huonossa, siiwottomassa korjuussa. Näiden syiden, jos\nmahdollinen, häwitettyä ja lääkärin kaipuussa, annetaan wäli=ajalla\nlapselle oksetinta ja purku=aineita, jonka jälkeen, sitten kun kieli on\npuhtaampi, 9 wuorokautta perätysten watsaa ja sen alapuolta woidellaan\nelttawoiteella illoin aamuin, talwisaikana walkian edessä, jonka ohessa\nulostawia aineita joka toinen päiwä annetaan. Joka woitelemisen jälkeen\nsidotaan willainen wyö kolmin kerroin watsan ympäri ja paitaa ei muuteta\nkoko ajalla. Muutamat lapset näyttäwät liiatenki hampaamisen ajalla\nlihawiksi ja liikawerewiksi. Niille tulee ennen elttalääketten\nwiljelemistä panna 3, 4 tahi 5 iilimatoa niskaan hiusrajan paikoille,\njoka estää kowemmat taudit lasta kohtaamasta.\n\nJos tällä lapsi ei paranisi, annetaan oksettimen ja purku=ainetten\nperästä raparperiwiinaa seotettuna muutamilla tipoilla walkoista\nhofmannin wiinaa wäliajoilla kerran tahi kahdesti päiwässä ja sitä\npaitsi lihalientä taikka munan ruskiaa ja walkiaa, seotettuna kanelilla\nja sokurilla, kahdesti päiwässä.\n\nWatsan pöhöttymisessä, joka toisinaan eltan jälkeen ilmautuu, on\nmainittu elttawoide awullinen.\n\n11:ksi _Riisi, Englannin tauti, kuiwatauti_. Sen tuntomerkit owat\nkalwiat kaswot, laihtuminen lapsen runsaastiki syödessä, mahan\npullistuminen, toisin ajoin löysä, wetelä watsa, woimattomuus,\nhermottomuus, jäsenpaikkain ajettuminen, iso pää, koukku selkä, teräwä\nrinta. Tawallisesti owat huono, puuttuwainen korjuu, saastainen ilma,\nruokottomuus ja kehno, sopimaton rawinto tämän taudin syynä. Tähän\nwikaan kysytään usiammiten akkain neuwoja, jotka woiteillansa ja\nrohdoillansa eiwät hyödytä wähääkään, waan enemmin wahingoitsewat. Wasta\nwihdoin taudin oikein juurruttua ja woimaan päästyä etsitään lääkäriltä\napua, koska jo pian kaikki awut owat tyhjät ja woimattomat.\nWiheliäisyys, kyhyrä, kässä eli kupulaselkäisyys, kykenemättömyys ja\nnäiwehtyminen seuraawat, josta lopulta moniwuotisten kipuin ja\nkärsimisten jälkeen kuolema tulee wälttämättömästi. Sen tähden pitäisi\nheti kohta taudin alussa lääkäriltä neuwoa etsiä ja sitä wielä\nodottaessa laittaa lapselle parempaa ruokaa, lihalientä maidolla\nseotettuna taikka munaruskoa weden ja maidon kanssa joka 4:nellä\ntiimalla, waan harwoin ja wähä, taikka ei ollenkaan, jauho= ja\nleipäruokaa, jotka riisitaudissa owat sopimattomia. Samoin pestään lasta\nusein kylmässä suolawedessä, selkäpiitä woidellaan palowiinalla\npaljaaltansa taikka terpentiinillä seotettuna, ruumista hierotaan\nkuiwalla willaisella waatteella, lapsi pidetään hywin puhtaana ja\nkäytetään ulko=ilmassa, jossa hänen lämpiminä kesäisinä aikoina annetaan\nkuiwassa hiekassa eli sannassa mieltänsä myöten rypeillä. Lääkitykseksi\nannetaan apoteikistä saatawaa kalanmaksaraswaa teelusikallinen illoin\naamuin usiampina kuukausina perätysten. Jos imettäjä on kiwulainen,\npitää toinen terwe ja raitis imettäjä laitettaman, tahi ruokitaan lasta\nilman rintamaidotta.\n\n12:ksi _Kuppa, ransuusi, pahatauti_ tulee lapselle joko wanhemmalta\nperittynä, taikka imettäjältä, purettajalta tahi muulla saastumalla.\nSentähden pitää waroa, ettei pahatautisia, epäiltäwiä waimonpuolia\npäästetä lasta imettämään tahi purettamaan. Tauti sillä tawalla lapseen\ntullen rikkoo esinnä suun; huuliin ja suuhun sisälle ilmautuu pieniä,\nnäöltään wähäpätöisiä rakkoja, jotka kuitenki rutosti syöpywät sekä\nlewiämmiksi että sywiksi haawoiksi waalewalla eli kellahtawalla pohjalla\nja punaisilla, hellillä wierillä. Wähitellen tulee uusia haawoja ensin\nlähimmäisiin paikkoihin ja myöhemmin kaukaisempiinki erinomattain\nperäwieriin ja häpytienoihin. Jos lapsi synnyttäessä äitistä saastuu,\nsaa se pian senlaisia haawoja muuallenki ruumiisen, kipiät, rokottuneet,\nwuotawat luomet j.n.e. Kumpaisessaki tapauksessa, joko synnyttäessä tahi\nsittemmin saastunut, tulee lapsi lewottomaksi, unettomaksi, kiwulaiseksi\nja näiwettywäiseksi.\n\nTämä tauti, jonka pahat seuruut owat äärettömät ja joka kerran taloon\ntullunna saattaa lukemattomat waiwat, huolet ja häpiät ynnä alinomaisen\npahan luulon, pitää niin aikaisin kuin mahdollinen ymmärtäwälle\nlääkärille ilmotettaa ja ainoaisti häneltä, ei muilta tietäjiltä,\nparannettaa. Jos wainen luultawasti lapsi tahi sen imettäjä on\nsaastutettu, pitää wiiwyttelemättä lääkärin katselo paikalle\ntoimitettaa.\n\n13:ksi _Suumärkö, suuwieras_ tutaan pahoinhaisewista märättäwistä\nhaawoista suupielissä, huulten ja poskien sisäpuolella eli ikenissä ja\ntoisinaan leukaluissaki. Tämä tauti, joka ennenpitkää saattaa\npalkitsemattomat wahingot, tulee wälistä ilman sanottawia oireita,\nwälistä on lapsi edellä lewotoin, kuumalta ja wetelältä waiwattu,\nwälistä kieli ja suu liittaiset, watsa kowa. Lääkäriä odottaessa, jonka\nhalttuun tämä tauti wiipymättä pitää annettaa, saapi lapselle antaa\npehmittäwäisiä aineita niink. raparperiwiinaa, wähemmin mutta parempaa\nrawintoa, tehdä ilma huoneessa raittiiksi ja pitää lapsi ja haawapaikat\nhywin puhtaana. Ilman sitä pidetään haawoilla muurutia, juurikkaa\n(sinikkaa) tahi potakkaa hienoksi kaawittuna ja 2:desti eli 3:masti\npäiwässä uudistettuna.\n\n14:ksi _Ulkonaiset wiat ja wirheet_ lapsi=iällä owat monenlaiset ja\nmonta niistä waatii lääkärin hoitoa niink. rainot (luunmurrot,\ntaittumiset), nyrjähtymiset, hiweltymiset, wäärät jalat, suljetut\nluonnolliset reikäpaikat, pahat, rumentawaiset luomet (syntymerkit),\nrewenneet ja muut wirheet. Nawanpuhkeamia taitaan toki lääkärinkin\nawutta auttaa, jos lyjypalanen taotaan kuperaksi ja, kuperan puolen\nnapaa wasten pantua, sidotaan kiinni napasiteellä, jonka putoamista\nkahdella yli olkapäiden kulkewalla nauhalla eli wiilekkeellä estetään.\nTaikka laitetaan lankakerä napaa painamaan ja pysytetään sekä\nsidelaastarilla että napasiteellä. Side pitäisi likaiseksi tultua\nuudistettaa eikä ennen heitettää, kuin puhkeama on parannut.\n\nLuomia eli syntymerkkiä saadaan toisinaan sillä katoamaan, että niitä\nhaudotaan wäkewällä etikalla.\n\nEnsimäisenä wuonna tulee lapseen warjelusrokkoa panna, ison rokon\nkulkiessa, milloin hywänsä, waan muuten ei ennen kun lapsi on pääsnyt\n3:men tahi 4:jän kuukauden wanhaksi.\n\n\n\n\n5 Luku.\n\nLasten hoidosta kolmannen ja wiidennentoista wuoden wälillä.\n\n\nMainitsimma, kuinka lapsi hammasten saatua on totutettawa wahwempiaki\nruokia nauttimaan, eikä yksin rintamaidolla tahi muulla\nmaito=seotuksella elätettäwä. Waan wieläki owat leipä ja maito\nsopiwimmia ruokia lapselle, niin koko lapsi=iän halki. Suolaisia,\nraswaisia, ryytisekaisia, sawutettuja ja kowenneita ruokia annettakoon\naiwan wähä lapsille, eikä kuin juuri wälistä ynnä wetelämpäin laitosten,\nniin aina wiidenteentoista wuoteensa asti. Maahedelmät kiwulaisille\nlapsille eiwät ole soweliaat rawinnoksi; ja terweitäki warten owat ne\nhywin keitettäwät. Muuten lapsi totutettakoon määrätyillä ajoilla\nsyömään, kolme eli neljä kertaa päiwässä, älköönkä waan häntä\npakotettako, koska hän kyllä ilmanki terweenä ollen luontonsa ja\ntarpeensa mukaan nautitsee. Jos taas jostai kiwulaisuuden syystä\ntoisinaan ei söisi, kuin tahallisesti, niin syömään waatimalla häntä ei\nsuinkaan terweeksi tehdä waan aina kipiämmäksi. Se on luonnon oma\nlääkitys sairaille, ettei ruoka maista; pahoin ja ymmärtämättömäsi\ntekee, joka siinäki ei luontoa seuraa. Juotawaksi annetaan lapselle\nwettä paljaaltaan eli wähän maidon seassa. Ainoastaan kiwulaisille,\nheikkohenkisille saisi toisinaan hywin käynyttä, ei wanhaa hapanta,\nsahtia antaa. Muut kaikki wäkewät juomat olkoot heiltä peräti kieltyt,\nniink. wiina, olut, kahwi ja muut senlaiset. Palowiinan turmioista\ntekisi mielemme erittäin lausua, jos emme pelkäisi jo minne'ki koko\nedellisestä aineesta joutuwamme. Woi niitä wanhempia, jotka\nkewiämielisyydestä tahi tuhmasta hywätahtoisuudesta taikka jostai muusta\nsyystä, luullen muka palowiinan hywäksi, lewottawaksi, lämmittäwäksi,\nwirwottawaksi aineeksi, antawat lapsillensa sitä myrkkyä -- ja jopa\nmyrkkyäki pahempata ainetta. Sillä myrkky kuolettaa ja lopettaa waiwat\npaikalla, mutta palowiinasta lapsi siihen wähitellen totutettu, saapi\nikuisen turmelewaisimman tawan ja taipumuksen, ynnä ikuisen\nkiwulaisuuden, typerämielisyyden, heikkouden ja kaikenlaisia ikuisia\nturmioita.\n\nLapsen wanhempanaki pitää saada asua puhtaissa, kewiöissä, wäljissä,\ntalwisaikana lämpimissä, käsiwarsille ja säärille ulottuwaisissa\nwaatteissa. Käsiä ja kaswoja -- hywä jos jalkojaki -- pitää joka aamu\npestä kylmällä wedellä ja koko ruumis wähintäi kerran wiikossa\nkylwetettää eli muuten pestää. Kesä=aikana totutettakoon wanhempia\nlapsia joka päiwä uimaan ja nuorempia pestäköön muuten järwi= eli\njokirannalla. Lasta ei pidä talwellakaan estää ja kieltää ulkona\nliikkumasta, waan ennemmin kehottaa kaikenlaisiin ruumiinkäytöksiin ja\nliikuntoihin ulkoilmassa, joka tekee hänen wahwaksi, raittiiksi,\nnopiaksi ja wikkeläksi. Kolmannen ja seitsemännen wuoden wälillä\nannettakoon hänen nukkua puoli aikansa eli kaksitoista tiimaa\nwuorokausittain, waan seitsemännestä wuodesta alkain ja wiidenteentoista\nasti lyhettäköön nukkuma=aikaa puolella tiimalla wuorokaudessa joka\nwuodelta, niin että wiidentoista wuotisena tulee waan kahdeksan tiiman\npaikoilla nukkumaan.\n\nKoko tällä iällä on lapsi kaikkihin teräwä, rupeawa ja taipuwa, jonka\ntähden on kowin tarpeellinen asia, heidän wanhemmiltansa saada hywiä\nesimerkkejä siweydestä, siisteydestä, uutteruudesta, töistä, toimista ja\njärjestyksestä; raittiista, juomattomasta elämästä, jumalanpelwosta,\nrakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, auttelewaisuudesta, ja, sanalla sanoen,\nkaikista hywistä awuista. Woi jos kuitenki jokainen, jolla jotai lasten\nkanssa on toimittamista ja erinomattain wanhemmat, muistaisiwat minkä\npahuuden tuhmilla, mielettömillä, kelwottomilla puheillansa ja muilla\npahoilla esimerkeillänsä lasten keskellä owat matkaan saattawat. Ja woi\nsitä, jonka kautta pahennus tulee!\n\nWasta seitsemännellä tahi kahdeksannella wuodella pitää lasta lukemaan\nopettaa, eikä silloinkaan kowuudella ja rankaisemilla, waan\nwiettelemällä ja palkinnoilla, jos ilman luku lapselle ei olisi\nhaluinen. Pelwottelemiset, uhkaukset ja rankaistukset, samati kuin\nmuutki oudot mielenwaikutukset, owat wahingolliset sekä mielen että\nruumiin puolesta. Eikä pidä lukuakaan yhdellä kerralla ylen pitkittää,\nwaan useinki wälimmiten laskea lapsi totuttuihin, wiattomiin\nhuwituksiinsa ja mielentehtyihin syyttömiin askereihin. Nuorempana\nwalitkoon lapsi itse huwituksensa, waan wanhemmaksi tullen määrätkööt\nwanhemmat hänelle luontoansa ja taipumista myöten sopiwaisia askareita,\njoilla harjautuisi töihin, ei kuitenkaan raskaampia, kuin mitä hywästi\njaksaa.\n\nKesällä sallittakoon lapsen seurata wanhempia ulkotöillä, jotta paremmin\nmaantöihinki tottuisi ja ilmanki tulisi soweliaasti liikkeellä olemaan.\nPientä lasta warottakoon waan mihinkään raskaampaan työhön puuttumasta\nja kaikkiaki teräaseilta, eläwiltä, wedestä, tulesta, kowasta\npäiwänhelteestä ja kylmästä wahingoita saamasta. Erinomattain\nkiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli\nwoimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja\nkäymästä, änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta,\njosta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja\nkiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada. Parahite sopii lapsen aikansa\nwiettää kukkatarhain eli ryytimaiden korjuussa, kewiämmissä\nweistellyksissä ja muissa helpommissa käsitöissä.\n\n\nWioista ja taudeista tällä ijällä.\n\nPienten lasten wioista ja taudeista on jo ennen kerrottu, waan löytyypä\nmonta muutaki wikaa ja tautia lapsi=ijällä, nimittäin:\n\n1:ksi _Rokkotauti, rupuli, iso rokko_. Tämä waikia tauti panorokon\nkautta nykyjään joksiki hälwennyt, kohtaa kuitenki muutamia ja alottaa\npäänkiwulla, wäreillä, kuumalla, nukuttamisella, wetistäwillä silmillä,\nkuoittamisella, oksulla ja wawahtelemilla eli hypähtämillä. Kolmannella\npäiwällä ilmautuu pieniä pilkkuja esinnä kaswoihin, sitte käsiin ja\nmuuhun ruumiisen, jotka wähitellen nousewat ja täytywät walkialla\nwiswalla. Kuudennella wuorokaudella ajettuwat näpyt usein uuden kowemman\nkuumeen ohessa, 11:nellä alkawat ne jällen kuiwaa.\n\nJos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada,\npidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin\nwielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli\nkanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka\nkostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai\nhappamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja\njuomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan\npehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen\naikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin\nilmauttua pidetään wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei\njuuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli\n8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi,\nkuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat\ntehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka\nwesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja\ntaitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt\nkowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää;\npaita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä\nwuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja\nhellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön\nsairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän\nliharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja\nkartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja\n4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä\nhuoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään\nlasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.\n\nAinoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää.\nMuuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat\nrokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset,\njos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko.\nRokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin\nlapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain\nkerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.\n\n2:ksi _Wesi=, poltto= ja walherokot_ owat peräti toista ja helpompaa\nlaatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä\ntawallisesti esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki\nosiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi\nrokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella\nkuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet\nwaiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä\ntarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään\neli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.\n\n3:ksi _Tuhkuri, tuhkarokko_ on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla\ntawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin\nwaiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa\nkirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat\njauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä,\nettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa\njuotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen\naikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli\nhunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli\nmallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa\nwanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa\nrinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä\nsallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni\nwarhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on\nsaanut ikuisen wian rintaansa.\n\n4:ksi _Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti_, waikka alkaissansa\nhelpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki\nwaaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä\nyhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki\njos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle\npantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät\nsuuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan\nheitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan\nsairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän\neli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin\npolttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun.\nTaudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa\naremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja\najetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona\ntaudin jälkeen ulkona käymästä.\n\n5:ksi _Hinku, nääntö=yskä_ alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla,\nkiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen\nahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan\nkuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni\nmistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä\ntawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä\nkauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta\nsillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta\nihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella\nusiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota\nwastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle\nannetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia\nwähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen\nwoilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=,\nsalwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla,\nterveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli\nulostawilla aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia.\nIilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on\nainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja\nyskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla\nwerta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään\nnukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella\ntawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen\nannettaa, eikä kuin kewiämpiä.\n\n6:ksi _Kurkunkuristaja_ on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua.\nEsinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä\njokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos\nlääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki\niilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua,\nrakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä\nunohdettaa.\n\n7:ksi _Hengen=ahdistaja_ kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki,\nhuonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi\nherääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä,\nwaikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti\nylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee\njällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista\napua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan\naneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja\nlaitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja\nrinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain\njauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi\nulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki\npäiwässä wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat ja\nsitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.\n\n8:ksi. _Wesi=aiwo_ on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen\nhitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta\nwuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä\nettä lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän\nwälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi\nja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja\ntarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia.\nWiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa,\nsitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen,\npannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin)\ntaikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään\npaljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla\njäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle\npannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä\nsokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten\nsitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti\nja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.\n\nJälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin\nhitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa\njoko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon\nerinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.\n\n9:ksi _Sarwentotauti eli lonkkawika_ kohtaa toisinaan 3:menki wuoden\nnuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja\nkipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen jalka näyttää alusta\npitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli\nalussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu\ntuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on\nerikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä),\njoka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden\ntahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä\nsaada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä\nei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille\nusiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja\nkahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti.\nTaikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa\nawoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella,\nmatalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin\nmahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta\nwaarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja\nilman sitä tauti ei parane milloinkaan.\n\n10:ksi _Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen_ ja muut senlaiset\nihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta,\ntoisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.\n\n11:ksi _Risakko, risatauti, rökötauti_. Tältä taudilta waiwatuilla\nlapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa\nja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki\nruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan\nmärkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin,\nparanewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa\nuudelleen. Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.\n\nPeritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat,\nhikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin\nsyynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte\nkylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka\njälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan\nenemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi\nannetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen\nilloin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä\nruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan\nlaihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja\njauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan\nteelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa\nlapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään\nkahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä\npalasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja\nannetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa\nwaikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka\nmuussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka\npelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta,\nja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa\npidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka\nohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia\nsulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla.\nTässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on\nsukulaisten tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan\nmuutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.\n\n12:ksi _Madot, eläwät_. Katso kuudennesta Luwusta, mitä niistä\nmainitaan.\n\n\n\n\n6 Luku.\n\nYhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista\ntaudeista ja wioista.\n\n\nPuhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla\noikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja\nruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin\nmoninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.\n\nTyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista\nkuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja\nilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin _poikenluomiin, nosto= eli\npanentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin_ owat\nkawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua\nhankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on\nymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset\ntietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat,\nkukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset,\nmaankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat\nrahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä\nja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat\ntohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia\nsekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä\nwaikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen,\nkuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten\nelinkaudeksi terweytensä menettänyt.\n\nWähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat\nwalehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka\nolisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja\nselityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei\nluonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi\nmaksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja\nkelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen\nwisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä,\ntoimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa\nhenkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää\nomin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki\nmahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa\nkonstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään\nlääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista\nsoweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.\n\nEi myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi,\nniinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: _se on Jumalan\nsallima, se on hänelle luotu eli määrätty_. Usiammissa tapauksissa owat\nomat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki,\nkoska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon\ntawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia\nkyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että\nsanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii\nihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja\nwastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs\npienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas\nsyömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän\nsitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska\nantoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.\n\nKaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja\nluonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi\nkutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina\njonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään,\njota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä\nluulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä\nmuuttuwat myrkyiksi.\n\nAinoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan\ntäydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta\nsaada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon\nkäsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta,\nloitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi\njärjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.\n\nMitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja\nwähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan\npääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan\nsaadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä,\ntaitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä).\nJos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään,\nkuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.\n\nKuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja\nkohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla\ntarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:\n\n1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset\ntoimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden\nnautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.\n\n2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja\nmilloin piti wuotenta.\n\n3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin\nesimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut,\nsaastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita\nsemmoisia.\n\n4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla\npäiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka\nwäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu,\nlämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous\neli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu,\nhaukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen,\nkuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä,\nonko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja\nerittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset,\npuistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät,\nkolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat,\nkaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli\nseisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki,\nweren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole\nmitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä\nerotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja\nwieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset\nhawaitaan.\n\n5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne\nowat waikuttaneet.\n\nAina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja\nmääräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat.\nTawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei\nole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki\nmuodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman.\nEikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi\nwielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä,\nsaada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä\nlääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se\nwiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä\nkorjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä\nniistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa\nedellä on neuwoksi annettu.\n\nKöyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä\nwioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä\nkulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi\nwaaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja\nwioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä\nneuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita\nhänelle sopii antaa.\n\n\n\n\n7 Luku.\n\nKuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista.\n\n\nKuumeet owat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat\nsentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta\nniiden laatu ja tietää, mitä niissä on sairaan paranemiseksi tehtäwä,\nkoska lääkäriä ei saada.\n\nKuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus,\njano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä\nwerenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys\ntawallisissa ruumiin toimituksissa ja sen erkanewissa aineissa.\n\nNiissä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: 1:ksi, että sairas heti\ntaudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi _makaa paikallansa\nwuoteella_; 2:ksi, _käytetään lensiöissä_, haalioissa, ammekylwyissä,\njospa tawallisessa saunassaki, kun waan tarkoin wilustumisesta sieltä\ntupaan tullessa warotaan, taikka pestään ja hierotaan ihoa lensiällä\nwedellä etikan kanssa; 3:ksi, että hän nautitsee janonsa ja tarpeen\nmukaan _kylmänhaaliata wettä juomaksi_; 4:ksi, _saapi lawemankia joka\npäiwä_; 5:ksi, pitää _sinappipuuroja_ pohkioilla ja jalkapohjilla;\n6:ksi, _korjataan_ muutenki kaikella tawalla _hywin ja huolellisesti ja\nkohdellaan armeliaisuudella, kärsiwällisyydellä_, jonka ohessa\nlaitetaan, että saapi lääkäriä ja pappia puhutella ynnä kaikkea muuta,\njolla tulisi lewotetuksi ja lohdutetuksi.\n\nMitä tässä edellä sanoimma sopii yhteisesti kaikkiin kuumeisiin, joita\nmuuten on usiampilaatuisia erityisillä tuntomerkeillänsä:\n\nI. _Kuumeita lisätyllä eleellä eli wirkiämmällä eläwäisyydellä;\nwihottawia, kiihkeitä kuumetauteja_. Nämät taudit kohtaawat tawallisesti\nnuoria, werewiä ihmisiä, saawat useimmiten wilustumisesta kylmempinä\nwuoden aikoina alkunsa. Ensimäisiä ruumiissa käywiä wilunwäreitä seuraa\nwäkewä kuumuus, jano, päänkipu, kolotus koko ruumiissa tahi sen\nerinäisissä osissa, watsa turwottuu, kieli näyttää walkialle tahi\npunaiselle, wesi ruskialle, suoni tykkii teräwään ja tuntuu kowalle.\nTauti murtuu (taittuu) tawallisesti yhdeksännellä wuorokaudella\nwerenjuoksun tahi hiostamisen awulla. Awuksi käytetään neuwoja, joita jo\nyhteisesti on kuumeisiin koskewasti annettu ja erittäin aukaistaan tässä\ntaudissa suoni, annetaan pehmittäwiä aineita, weteliä hapahkoita juomia,\njonka ohessa katsotaan, että sairaan huone on raitis, kylmähkä, ja että\nwisusti kartetaan kaikenlaisia waristuttawia, kiihottawia aineita.\n\nTätä tautia seuraa toisinaan jossaki erinäisessä ruumiin osassa tuntuwa\nwaikiampi kipu, jota _wihoksi_ nimitämmä, ja jota myös _tulehtumiseksi_\neli _löylyksi_ paikoin sanotaan. Wihon yhteiset tuntomerkit owat\n_kolotus, kuumuus, ajetus_ ja _puno_ sillä paikalla, jota wihottaa.\nUlkonaisissa wihoissa nämät merkit ainaki hawaitaan, mutta sisällisissä,\nnäkymättömissä ei niinkään. Niissä pitää useinki hellittämättömästä\nkolotuksesta wihon laatu arwata, jonka ohessa lääkäri taitaa sen suonen\ntykinnästä tuntea. Usiampiinki paikkoihin taitaa wiho mainitun\nkuumetaudin ohessa koskea ja on niitä:\n\nA. _Ajuwiho_. Tutaan edellämainituista kuumemerkeistä ja kowasta,\nwäkinäisestä hourusta. Hetimmiten pitää suoni aukaista ja ottaa werta\nrunsaasti; ohimoille eli aiwenille, otsawieriin pannaan iilimatoja,\nympäri pään kääritään jääkylmään weteen kasteltawia riepuja, jalkoja\nhaudotaan lämpimässä wedessä, sinappipuuroja sidotaan pohkioille, ja\nkowemmissa tapauksissa laitetaan sinappipuuroja taikka rakkolaastaria\nniskaanki ja käsiwarsiin, waloa wähetään huoneesta, hiwukset ajetaan\nsairaan päästä ja annetaan hänelle joka kahden tiiman päästä\nteelusikallinen yhteenseotettua hienottua salpetteriä, tartarisuolaa\n(cremor tartari) ja sokuria.\n\nB. _Silmäwiho_. Tutaan yhteisistä wihon tuntomerkeistä: ajeesta,\npunosta, kuumuudesta ja kolottamasta, jonka ohessa silmät eiwät kärsi,\neli arastawat kowempata waloa. Tässä kiwussa pitää silmät tarkoin\nwarjeltaman niin päiwän, kuin walkianki walolta, ei kuitenkaan\neteensidotuilla huiweilla eli waatteilla, jotka waan enentäisiwät\nkuumuutta, mutta walon wähentämisellä huoneesta. Usiampia iilimatoja\npannaan silmän=ympäristölle ja niskaan rakkolaastaria. Silmää haudellaan\nkääreillä, kasteltuna kylmään maitoon tahi muutamilla tipahuksilla\nlyjyetikalla seotettuun kylmään weteen (10 tipahusta kortteliin). Jos\nkonsa kylmiä kääreitä ei woisi kärsiä, niin ripustettakoon kuiwaa\nkamferttiä ohuen riewun sisässä silmän kohdalle. Toisinaan ilmantuu\nsilmäwiho ulkoa silmään tulleista aineista eli loukkauksista, waan ei\nole silloin sisällisellä kuumeella yhdistetty. Silloin pitää,\njos mahdollinen, liika silmästä ulos ottaa, ei kuitenkaan\nrapunkiwijauhoilla, eikä luomien mulkkaamisella, waan walelemisillä ja\npesemisillä wedessä tahi kielellä nuolaisemalla taikka lääkäriltä.\nMuista ulkonaisista loukkauksista alkunsa saaneissa silmäwihoissa\npidetään kylmiä kääreitä, iilimatoja silmän ympärillä jne.\n\nC. _Korwawiho_ (korwakipu, korwasärky). Waatii iilimatoja korwaan\ntaaksi, rakkolaastaria niskaan, lämpimiä jalkahauteita, jonka ohessa\nkorwaa haudellaan lämpimillä ryynipuuroilla ja sisään tipahutellaan\nlämpöistä maitoa. Sisällisen kuumeen kanssa yhdistettynä annetaan kuin\najuwihoissaki salpetteristä, tartarisuolasta ja sokurista tehtyä\npulweria sairaalle.\n\nD. _Kurkkuwiho_, kurkkutauti. Tutaan tawallisista wihomerkeistä\nkitalaessa ja siellä löytywissä kertuissa eli rauhasissa. Ynnä edellä\nannettuin yhteisten neuwoin kuumeissa ja wihoissa pannaan tässä wiassa\nkaulaan usiampia (6 -- 12) iilimatoja ja rakkolaastaria niskaan, kurkkua\nkorlataan eli hulistellaan tapikkajuuren (muurutin) liemellä tahi\nseljateellä, joihin pitää edellä wähän etikkata seottaa. Kaulan\najettuessa ja paisuessa pidetään sillä usiasti muutettawia lämpimiä\npuurohauteita, jotta saataisi takaumaan ja suussa pidellään lämmintä\nmaitokeitosta wiikunain, rusinain tahi hunajan kanssa laitettuna.\nUlkonaisissa leuwan=alaisissa, pehmiälle tuntuwissa ajettumissa, joita\nsisällinen kuume ei seuraa, harwoin tarwitaan muuta, kuin lämpimässä\noloa, haalioita juotawia ja kamfertillä hierotun sukan tahi muun\nwillawaatteen päällä pitämistä.\n\nJos mustia, pahalle haisewia pilkkuja ilmautuisi kurkkuun ja sairas\ntulisi aina woimattomammaksi, niin on waara tarjona ja lääkäri\nhetimmiten kutsuttawa. -- Ne jotka useimmin kurkkuwiholta waiwataan,\ntekewät hywin, jos joka päiwä aamuin illoin pesewät kaulansa kylmällä\nwedellä, paljaaltaan eli suolalla seotettuna.\n\nE. _Rintawiho_ (rinnan pistäjä, pistos, pistotauti). On aina\nkuumeensekainen, jonka tähden pitää tarkoin waarinottaa kaikki, mitä\nkuumeesta on neuwoksi annettu. Erittäin pannaan rinnalle usiampia\niilimatoja ja jälkeen rakkolaastaria. Näiden ohessa nautitaan haalioita,\nliewittäwiä juomia, esimerk. mallaswierrettä, siirappia eli hunajata\nweden kanssa keitettynä taikka liewittäwää mehua, jotka kaikki\nhelpottawat rykimistä. Suoni awetaan usiampi kerta päiwän kahden tahi\nkolmen wäli=ajoilla niin tässä, kuin muissaki kiihkiämmissä wioissa,\nsalpetteriä nautitaan teelusikallinen joka toinen tiima. Kaikkia\nkiihottawia aineita pitää tämän taudin ajalla karttaa, esimerk. kahwia,\nwiinaa, hofmannin wiinaa, mistuura simppeliä, hienottua lasia ja muita\nsemmoisia, joilla ymmärtämättömyys jo on monelta hengen wienyt.\n\nParantuneen tulee kauwan aikaa jälkeen warjeleita wilustumasta ja\nlääkäriltä neuwoa kysyä, jos wielä jälkeenpäin yskä waiwaisi, joka waan\nmuuten taitaisi siittää keuhkotaudin.\n\nF. _Yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti_, jne. Saapi tawallisesti\nalkunsa, kuin jalat kauwemmin aikaa tulewat seisomaan wilussa wedessä ja\nkohta jälkeen ei muuteta kuiwia jalkineita, taikka kuin kostioilla\nwaatteilla kauwan ollaan, erittäinki wiluisessa ulko=ilmassa, taikka\nwarista huoneesta liikutaan ulos kylmään kehnoissa rikeneissä, taikka\nawojaloin astuillaan lumisella, jäisellä pihalla, ja muista semmoisista.\nTauti alottaa oudonlaisella kiherryksellä nenässä, kurkussa ja rinnassa,\njota seuraa jälästäminen eli kuolastaminen. Sen muita tawallisimmia\ntuntomerkkejä owat: kuumuus, jano, pääkipu, nenän ja silmäin\nwetistyminen, muuttelewa kolotus ruumiissa, waikia henkimä, ryintä,\näänen sorros eli lankeama ja nielinwaiwa. Enimmiten murtuu tauti ruumiin\nhikoamisella 7 eli 9 wuorokauden päästä. Tauti juuri alussansa ollen\nperäyypi usein, jos saadaan ruumis runsaasti hikoamaan, ja sentähden\nhyödyttäwät silloin haaliat ammepesot, lämpöiset juomat, wetelät\nryyniliemet eli teewedet seljakukista, isopista, mintuista jne.\nhunajalla eli sokurilla seotettuna. Jos kuume rasittaisi kowemmin, niin\nsaapi nuorilta, werewiltä ihmisiltä suonta iskeä, jota muussa\ntapauksessa ei tarwita tehdä. Lopulla tautia, kuume=ajan ylimentyä, on\nparas neuwo liikuskella ulko=ilmassa ja toisinaan juoda kylmää eli\nkylmänhaaliata wettä. Pitkittävässä hökä=yskässä, köhässä on hunaja hywä\naine; taikka teewesi munanruskialla ja sokurilla eli hunajalla seotettu;\ntaikka maito kynsilaukan kanssa keitetty; taikka paistetut omenat\nlämpimän oluen eli sahdin seassa. Muutamat neuwowat myös waria olutta\neli sahtia wähäisen talin kanssa iltasilla juomaan, minkä saattaa,\nrintaa ja jalkapohjia talilla walkian ääressä woitelemaan ja puhtaat,\nkuiwat sukat yöksi sekä jalkaan wetämään, että kaulan ympäri sitomaan.\nLapsen yskässä kuumentawat ruosteettoman teräspalasen, pistäwät niin\nkuumana maitoon, usiampia kertoja, siksi että lämpiää, jota juottawat\nlapselle ja sanowat auttawan.\n\nG. _Sisuswiho, maksan, pernan (sapson), watsan, suolten wiho_.\nErotetaan sillä wastamainitusta rintawihosta, että näissä kipu tuntuu\nwatsan tienoissa, henkimä käypi kewiämmin ja suoni tykkii laimiammasti\neli matalammasti. Tässä taudissa käytetään yksiä aineita kuin\nrintawihossa.\n\nII. _Kuumeita mainittawalla, usein äkisti wähetyllä eleellä; nerwitanti,\nlawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti_. Ne tawallisesti lewiäwät\ntarttumisella erittäinki, jos ilma on nuoskia, saastainen; elämä\nsiiwoton ja nautinto=aineet kehnot; taikka ylellinen suru ja huoli\nwaiwaa mieltä, liiallinen walwonta rasittaa ruumista, kowa wilustuminen\nedellä käypi jne. Enimmiten alkaa tauti muutaman päiwän oireilla,\nniinkuin: nujoudella, alakuloisuudella, syöntihalun wähenemällä eli\nkatoamalla, kaulan ja niskan jäykistymällä, helpolla päänkiwulla,\nlewottomalla unella ja walkialiitaisella kielellä. Siitä kiihtyy tauti\nseuraawilla tuntomerkeillä: ruumis wärisee toisinaan ja heikostuu,\nruumiista erkanewilla aineilla on erityinen, paha hajunsa, sairas alkaa\nhourailla, käypi tunnottomaksi, pilkkuja ilmautuu ihoon ja wälistä\nmakuuhaawoja, märkänemiä ja muita woimattomuuden merkkejä. Tauti on aina\npitkittäwä, tawallisesti usiampia wiikkoja kestäwä, waarallinen ja\nhelposti muihinki rupeawa. Ainoastaan ensialussa saadaan lääketten\nawulla tauti toisinaan katkaistuksi, jota warten kerkiämiseen ennen\nwilunwäreitä ja muita kuumeen merkkejä annetaan _oksetinta_ ja laitetaan\nlämmin amme= tahi saunakylpy. Jos sillä tauti ei taittuisi, eikä\nlääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle hapahkoita, raitistuttawia\njuomia, laihoja, weteliä ryyni= eli hedelmäliemiä. Watsan turpuutta\nautetaan lawemangilla tahi liewillä pehmittäwillä aineilla, ei\nrepiwillä, raastawilla ulostus=aineilla, ja kaikki, mitä kuumeista\nyhteisesti on neuwoksi annettu, otetaan tarkoin waarin. Suonenlyönti\ntässä taudissa on sopimaton, eikä milloinkaan ilman lääkärin käskemättä\ntoimitettawa, jos ei juuri kowin haittawerewiltä sairailta taudin\nensi=alussa.\n\nTämä tauti on se, joka siivottomasta korjuusta ja ruokosta,\nhuolettomuudesta eli ymmärtämättömyydestä, ahtaudesta ja siitä\nitsepäisyydestä, että käydään ilman pienintäkään pakkoa ja waatimusta\nsairaita katselemassa, maalla usein yltyy kowin kauhiaksi, rupeaa\nyhdestä toiseen, lewenee yli maakuntien ja surmaa kuin rutto\ntuhansittain ihmisiä, joista ehkei kymmenes osakaan olisi kuollut, jos\nolisi noudettu niitä neuwoja, joita niin erittäin tässä Luwussa, kuin jo\nennenki (katso: koko 2 Luku ja Ilmasta terweyden suhteen 1:ssä Luwussa)\non annettu, ja joista wielä kertoen tässä muistutamma: ettei sairaan\nhuonetta pidetä koskaan kauwan umpinaisena, waan lämmitetään sitä\nusiammin wilun estämiseksi, waikka onki parempi wiluinen, kuin liian\nlämmin asunto tässä taudissa; että sairasta toisinaan käytetään\nlämpimissä ammepesoissa ja että heille koko taudin aikana annetaan\njuomaksi marjawesiä taikka muita hapahkoita liemiä, eikä wahwempia\nruokia, kuin weteliä kaura= eli muu ryyniliemiä. Koska tauti jo on\nparanemassa, saapi posia tawallisesti wahwan ruokahimon ja moni on sillä\nsyönyt itsellensä uutisen, wanhaa pahemman taudin. Watsa siinä tilassa\non heikko, ei kärsi kowia ruokia, eikä paljoa kerrallansa, jonkatähden\nsitä tulee wähitellen ruokia kestämään totutella. Niille, joita tarwe\nwaatii sairasten tykönä tarttuwain tautein aikana liikkumaan, on hywä ja\nhyödyllinen neuwo tarttumista wastaan, etteiwät koskaan mene hiostuneena\nsairashuoneesen, eiwätkä myös niin likelle sairaan suuta, että tulisiwat\nsen henkeä ojetis keuhkoihinsa wetämään. Suuhun kokoontuwaa sylkeä ei\npidä alas niellä, waan sylkeä ulos, jonka wuoksi on hywä keino suussansa\nsilloin jotain karwasta ainetta, kalmujuurta, inkewäriä tahi muuta\nsemmoista pitää. Sairashuoneessa ei pidä yli tarpeen kauwemmin\nwiiwyttämän, sinne ei tyhjällä watsalla mentämän, eikä muutenkaan ilman\njotain nautitsematta aamusilla niinä aikoina ulos lähdettämän. Sairaan\ntyköä tultua on hywä jonkun ajan ulko=ilmassa oleskella jälkeenpäin,\nettä tuuli ennättäisi tartunta=aineen waatteista pois puhaltaa. Kaikki\nylellinen rasitus, wilu, nälkä, walwominen, hiostuminen, ylen syöminen\nja juominen, suru, murhe, pelko j.n.e. saattaa ruumiin heikommaksi\ntartunta=ainetta wastaan, mutta kohtuus, tytywäinen mieli ja itsensä\nkaikkineen Jumalan halttuun ja suojelukseen antaminen, johon kuuluu\nseki, ettei ylimielisesti hyljätä niitä waroneuwoja, jotka Jumala on\nihmiselle tartteita wastaan ilmottanut, on tawallisesti kowimmissaki\nkulkutaudeissa hywänä apuna ollut.\n\nIII. _Kuumeita watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,\nlimatauti, syystauti, helpottelewa kuume_. Tämä tauti ilmautuu\ntawallisesti syksyllä elokuussa, kuiwan, lämpimän ilman jälkeen,\nerinomattain merenrannoilla ja luotomailla, laakain, kuiwanetten lahten\ntienoilla. Siitä sillä onki nimensä: _syystauti_ ja paikoin:\n_rantatauti_. Lähimmän alkunsa saapi se ruumiin wilustumisesta,\nepätasaisesta, järjettömästä elämästä, kehnoista, kelpaamattomista\nelatusaineista, kiihtyy sitte wäleen ja lewenee kulkutaudin tapaiseksi.\nAlussa on tauti toispäiwäisen wilutaudin tapainen, liittaisella,\nkellastawalla kielellä, pahalla, karwaalla maulla, kuoittamalla,\noksettamalla, sydänalan painolla, kellertäwillä kaswoilla. Sairaalle\npitää kohta antaa oksetinta, ulostawia, pehmittäwiä aineita, jälkeenpäin\nhapahkoita, marjawesistä tahi etikasta laitetuita juomia, lopulla\n(sairaan jo toipuessa) malista (koiruohosta) tahi raatteesta keitettyä\nteetä kupillinen kahdesti aamupuolella päiwää.\n\nIV. _Wilukuume, wilutauti, kylmätauti_. Alkaa haukottamisilla,\nkatkottamilla, wenyttämisillä, wäreillä, wilustamalla, kuumuudella,\nkowalla päänkiwulla ja wiimein hikoamalla. Sitte seuraa wäli=aika, jona\nsairas tuntee itsensä melkein terweeksi. Miten tämä wäli=aika on lyhempi\neli pitempi, siten saapi tauti nimityksensä _jokapäiwäinen,\ntoispäiwäinen, kolmaspäiwäinen_ wilutauti jne. Pahalla sopimattomalla\nkorjuulla muutaikse wilutauti toisinaan alituiseksi kuumeeksi, tulee\nwaikiaksi parantaa ja lopettaa useinki wesitaudilla eli watsan pöhöllä.\nTässä taudissa waarinotetaan, että sairas wilu=ajalla makaa lämpimästi\npeitettynä ja on, jos suinki taitaa, peräti ilman juomatta, taikka\nmaistelee jotain lämmintä pikkuruisen kerrallansa. Kuuman tultua\nwähetään peitettä ja juoma tehdään haaliammaksi. Hiotessa juodaan\nlämmittäwiä juomia, esimerk. lämmintä olujuuston heraa ja jälkeen\nhikoamista muutetaan kuiwa lämmin paita. Wäli=ajalla annetaan esinnä\noksetinta ja sitte pehmittäwiä aineita tahi ensimäisen kerran\nwäkewämpääki ulostawata ainetta. Jos wielä kieli asuisi liittaisena,\nniin nautitaan seuraawilla wäli=ajoilla, joka kolmannella tiimalla\nteelusikallinen minttuteessä sulattua salmiakkia, waan jota kielen\npuhtaaksi tultua ei enempi tarwitse ottaa. Toispäiwäisissä wilutaudeissa\nhywäksi käytetään sitte seuraawia neuwoja: lämpimiä amme= eli\nsaunakylpyjä pari, kolme tiimaa ennen wilu=aikaa kuudella eli\nkahdeksallaki wäli=ajalla peräytysten. Kylwyn jälkeen pitkitetään\nhiostusta joka kerralla lämpimillä juomilla, niink. minttu= tahi\nseljateellä, lämmitetyllä sahdilla, olujuuston heralla ja muilla\nsemmoisilla. Lämpimiä hauteita pidetään sydänalalla ja watsalla siksi\nettä wilustuminen eli sen tawallinen aika on ylimennyt. Taikka annetaan\n60 eli 70 tipausta hofmannin wiinaa ruokalusikallisessa wettä 2 tiimaa\nennen tawallista wilu=aikaa ja juodaan hofmannin wiinan päälle kaksi eli\nkolme kuppia lämmintä, wäkewää kahwia tahi lihalientä. Taikka nautitaan\nwäli=ajoilla, joka toisna tiimana teelusikallinen kuiwattua, hienottua\nseinäsammalta [joka kaswaa wanhain puuhuonetten seinillä ja wanhoilla\naidoilla] taikka sen werta, waan usiammin (joka tiima), hywin palanutta,\njauhettua hiiltä (syttä); taikka otetaan samanwerta (teelusikall.)\nsinappijauhoja sahdin seassa; taikka ollaan kowassa, wäsyttäwässä työssä\ntahi muussa liikunnossa wäli=ajoilla; taikka paastotaan 3 wuorokautta\nperätysten, ilman mitään ruokaa maistamatta. Jos tauti ei huolisi näistä\nkeinoista, niin hankitaan kiinajauhoja, joita wäli=aikoina annetaan\nteelusikallinen tahi runsaampi joka toisella tiimalla weteen,\nsaksanwiinaan, oluehen tahi sahtiin seotettuna, taikka siirapilla\npehmeröksi tehtynä, johon lisäksi sopii wähän koiruoho= ja\nraparperijauhoja panna, jos niitä sattuu olemaan. Wilustumisien yli\nmentyä nautitaan wielä wiikkokausin jälkeenpäinki teelusikallinen\nkiinajauhoja illoin aamuin, taikka muita karwaita, wahwistawia\nlääke=aineita, koiruoho= tahi raateteetä j.n.e. warsinki niinä päiwinä,\njoina wilustus muuten wuoronsa jälkeen olisi tulewa.\n\nPitkällisissä, woimattomissa wilutaudeissa annetaan illoin aamuin\nsairaalle kaksi keittämätöntä munaa, teelusikallinen kanelijauhoja ja\nwähä sokuria yhteen seotettuna ja joka kerralla jälkeen lasillinen hywää\nsaksanwiinaa. Ellei kaikista näistä neuwoista tulisi parannusta, niin\nkysyttäköön oikialta lääkäriltä apua, älköönkä seurattako muita\nymmärtämättömäin ihmisten wiisuja, joista waan paranemattomia sisällisiä\nwikoja, wesitauteja ja muita senlaisia kohtauksia helposti saataisi.\n\nV. _Ihotekuumeita_, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, sarlakankuume. Owat\nlapsitautia, ehkä wälistä rupeawat ijällisimpiinki. Wanhemmillenki\nihmisille sopii sama menetys, kuin lapsille näissä taudeissa; katso 5\nLuku.\n\nVI. _Ruusukuume_. Alottaa tawallisesti ankaralla wilustamalla, jota\nseuraa kuumuus, pitkällinen uni, polttawa ruskiankellahtawa tahi\npunertawa, toisinaan keltapisamallinen, kiiltäwä ajetus useimmiten\njaloissa, wälistä kaswoissa, rinnassa tahi muussa ruumiissa. Kewiämpänä\nlaadustaan menee tauti usein itsestänsä yli, waan waikiampana ollessa\nannetaan oksetinta ja ulostusaineita, jos kieli on liittainen, ja\nmuutenki hapahkoita, lämpimiä, hiestyttäwiä juomia, marjawesiä,\nseljateetä ja muita senlaisia. Jos ruusu nousisi päähän ja sairasta\nalkaisi kowemmin kuumettaa ankaralla päänkiwulla, hourulla jne., niin\nawetaan heti suoni, liiatenki nuoremmilta, werewiltä ihmisiltä, jonka\njälkeen ulostawia eli pehmittäwiä aineita annetaan. Ajettuneilla\npaikoilla pidetään usein muuteltawia, joka kerta palowiinaan kasteltuja,\nnelin kerroin lasketuita liinariepuja, jonka ohessa samat paikat\nlaitetaan olemaan muita ylempänä niin liikahtamattomina, kuin\nmahdollinen. Kaikkia raswawoiteita, laastareita ja muita senlaisia pitää\ntässä wiassa karttaa, sillä niistä ei ole hyötyä, waan pahennusta. Jos\npaikka ajetuksen jälkeen punastuisi, kihottuisi, wetistyisi, rupeaisi\naukeilemaan, niin kääritään sille puhtaita kuluneita liinariepuja, joita\n3 tahi 4 kertaa päiwässä uudistetaan ja joka kerralla pirotellaan wehnä=\ntahi potakka=jauhoilla. Taikka seotetaan 6 luotia liitua, 4 luotia\nmalikukkia ja neljäs osa luotia kamferttiä yksiksi jauhoksi ja sidotaan\nlewitetyillä hampuilla eli huiwilla paikan päälle. Warsinaisista\nruusuhaawoista katso jälkeenpäin.\n\n\n\n\n8 Luku.\n\nTawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista.\n\n\nPitkällisistä kiwuista, wammoista ja taudeista on muistettawa, että ne,\njos usein pieniäki alusta, ylenkatseesta, huolettomasta korjuusta tahi\nmuusta syystä taitawat tulla waarallisiksi. Tarpeellinen on siis\najallansa niistäki lääkäriä kysyä, eikä luottaa niiden aina itsestänsä\nparanemiseen. Moni pieni, aikoinansa mitättömäksi katsottu ja helposti\nparannettawa wika on senlaisella wäärällä luottamalla pääsnyt aikaa\nwoittain paranemattomaksi. Tawallisimmia pitkittäwiä wikoja ja tauteja\nowat:\n\n1:ksi _Luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, kuiwatauti,\njäsentauti, juoksia tauti, kleini, kihti_ jne. Waiwaa useimmiten sääriä,\nreisiä, käsiwarsia ja käsiä, wälistä muitaki ulkonaisia tahi sisällisiä\npaikkoja, milloin kuumeentapaisena milloin ilman. Kipiässä paikassa\ntutaan, liiatenki yöseutuina, pakottawa, polttawa, raastawa,\nsäilästelewä, wiiltäwä kolotus, jota toisinaan seuraa jäsenten\najettuminen, suuri helleys, waikeus ja rasitus astuissa sekä muussa\nliikkeessä. Kipu muuttelehtaa aikatawasta heittäen entisen sijansa,\npuuttuen toiseen. Alkunsa saapi tauti useinki wilustumisesta, uhosta,\nkylmästä, nuoskiasta ilmasta ja ruumiin erityisestä taudin=alaisuudesta.\nWälistä murtuu tauti kahden, kolmen tahi neljän wiikon päästä, waan\nkestää usein paljo enemmänki aikaa, tehden jäsenpaikat kankioiksi ja\nsaattamattomiksi. Kuumeensekaisna ollen tämän taudin awetaan\nwerewämmiltä ihmisiltä suoni, pannaan iilimatoja tahi kuppasarwia\nkolottawan paikan tienoille, jonka ohessa katsotaan, että watsa asuu\npehmiänä ja sairaalle laitetaan weteliä, hiestyttäwiä juomia, lämpimiä\nteewesiä seljakukista, saunakukista, piennarkukista (peltohumalista),\nkoiwunlehdistä, ojukkalehdistä tahi muista senlaisista wähäisen\nhunajalla seotettuna. Ilman näitä käydään lämpimissä amme=, sauna=,\nmuuriais= tahi lehtikylwyissä, kipiöitä paikkoja haudotaan lämpimillä\ntiilikiwillä, woidellaan lämpimällä notkialla terwalla tahi kääritään\näkiässä suolawedessä kasteltawiin riepuihin.\n\nPitkällisissä kuumeettomissa jäsentaudeissa juodaan keitoksia\nraatteista, malista, koisosta, katajasta, katajajuuresta tahi marjoista,\nmännyn kerkistä (kaswannoista), kalmujuurista, inkewäristä tahi muista\nsenlaisista hunajalla taikka maidolla mausteltuna. Hiostuttawammiksi\nsopii niitä laittaa sillä, että joka sisään=ottomäärään seotetaan wähän\nterpentiiniä (6 eli 10 tip.) Muutamille taas on ollut hywä apu\nterwawedestä, lasillinen aamuisilla juotuna, tahi wihtrilliöljywedestä\notettuna illoin aamuin 15 tipausta weden seassa.\n\nPaitsi näitä hywäksi kiitetään sauna= ja ammekylpyjä, joihin\njälkimäisiin sopii saippua, potaskarikkiä (hepar sulphuris) tahi\nmuuriaispesää sekaan panna. Samate kiitetään wuodetta nuorista\nkoiwunlehdistä (puhkeawista), kipiän paikan willawaatteella hiwuttamista\ntahi harjalla sukimista, nahkahihnoilla tahi polttiaisilla\n(wiholaisheinillä, nokkoisilla) suomimista eli pieksämistä ja jälkeen\nhieromista wäkewällä sekowiinalla, jota tehdään yhdestä luodista\nkamfertistä, kahdesta luodista saipusta tahi turkin pippurista\nkortteliin wiinaan sulattuna eli liotettuna. Wäli=ajoiksi kääritään\nkipiä paikka willaisella waatteella eli waksipalttinalla, pesemättömällä\nlampaanwillalla, koiran, suden tahi jäniksen karwoilla, kartatulla\npumpulilla ja muilla senlaisilla; taikka pannaan sille kamfertillä\npiroteltua pikilaastaria, pussiloita täytettynä lämmitetyllä suolalla,\ntaikka tuhkalla, sannalla tahi kaurajauhoilla; taikka pehmeröä\nwalamattomasta kalkista, kauranjauhoista, ihrasta ja notkiasta terwasta\nyhteen seotettuna. Jälkeen jääwää paikan lamuutta eli woimattomuutta\nparannetaan muuriaispesällä wariin weteen kastettuna ja paksulta päälle\npantuna. Ihon punastuttua otetaan haude pois ja paikka kääritään\nlämpimihin willaisihin waatteisiin.\n\nKoska kipu toisinaan ryhtyy ainoasti yhteen jäseneen ja waiwaa sitä,\nniin usein luullaan sen tulleen sijoiltaan ja antautaan puoskaroitsien\nkäsiin, jotka wetämisillä, wääntämisillä, repimisillä ja kiskomisilla\nsiitä pian saawat paranemattoman wirheen. Ei sentähden pidä semmoisen\nneuwoja seurata, waan lääkäriä tiedustella, jos muuten apua ei saisi.\n\n2:ksi _Rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa_.\nNäillä nimityksillä osotetaan usiampia pitkällisiä pureita, wäänteitä ja\nmuita kipuja sydänalassa eli watsassa, tutut erinimillänsäki: _kino,\nähky, turpuus, närä, hinka, niuka, wesi=ahma, wesi=kohtaus, oksetus_\njne. Tawallisimmia syitä näihin tauteihin ja wikoihin owat: sopimaton\nelatus, muiden ennen pidettyin tautien mahleet eli niiden jälkeenjääwä\nwaikutus, pitkällinen wilu, ylen raskas työnteko, epäjärjestys elämässä,\nliikasyöminen, ylellinen kowin hapainten ja suolaisten ainetten\nnautitseminen ja erinomattain liiallinen palowiinan ja muiden wäkewäin\njuomain nautinto. Moni ymmärtämätön luulee, milloin rintaluun waipuneen,\nmilloin sydämmen tahi pernan irralleen pääsneen, milloin kaikki\nsisällyksensä mulkkauneen ja toimittaa jonkun niitä muka paikallensa\nkohentamaan painelemalla, likistelemällä, kohottamalla ja nostamalla.\nSenlaisesta puoskaroimasta ei kyllä kukaan liene warsinaista apua\nsaanut; useinki owat ne waan pahennukseksi.\n\nPitkällisistä rewäisimistä kysyttäköön lääkäriä. Mitä sairas itse woipi\nparannukseksensa hankkia, se on pian sanottu: syököön wähemmin ja\nkewiöitä, hupia ruokia, iltaisilla ei ollenkaan, juokoon karwaita,\nwahwistuttawia teevesiä malista, raatteista ja muista senlaisista,\njoihin usein on hyödyllinen, hipenen potaskaa tahi wähäisen tuhkalipiätä\nseottaa. Näiden ohessa tulee katsoa, ettei watsa päsisi kowaksi ja jos\nalkaisi tulla, silloin pehmittäwiä aineita nautita. Kaikkia\nkihottawaisia aineita, turkinpippuria, palowiinaa ja semmoisia pitää\nkarttaa, jos ei kukaan juuri tahtoisi ulkopuolin niillä sydän=alaa\nhieroa; sisään niitä ei otettako.\n\nKowa ähky ja watsanwäänne waatii kuiwia lämpimiä hauteita, riepuja,\nkaura= tahi suolapusseja lämmitettynä watsalle, lämpimiä jalkahauteita\nwedessä tahi muuten, käsien pitämistä lämpimässä wedessä, lämpimiä\nammekylpyjä ja liewittäwiä lawemankeja tupakkalehtien kanssa laitettuna.\n\n3:ksi _Ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa_. Jos watsa\non tuskilla, sairasta oksetuttaa ja ruumis on kuumeensekainen, niin\npidetään lämpimiä hauteita watsalla, laitetaan lawemankeja ja lämpimiä\nkylpyjä ja werewämmiltä lyödään suonta. Helpommissaki tapauksissa on\nlawemanki etusampi, kuin ulostawien ainetten nautinto. Aamuisilla sopii\njuoda kahwia hunajan tahi siirapin kanssa, taikka kirnupiimää, taikka\njästillä seotettua maitoa. Muuten on hywä nautita nauriin eli\nkaalinsekaisia ruokia.\n\n4:ksi _Watsuri, wetelä, ulkotauti, hiwennys, watsatauti, kuratti,\nripakka, ruikka_. Näillä kohtauksilla luonto usein puhdistaa ja\nwapauttaa ruumiin kowemmista taudeista. Ei niitä sentähden pidä\ntukkiwilla eli turwottawilla aineilla kesken seisahuttaa, waan ainoasti\nliewittää wetelillä, näljäisillä ryyniliemillä ja lämpimillä watsan\npeitteillä eli hauteilla, taikka sidotaan palowiinaan kastettua,\npippurajauhoilla piroteltua paksua paperia watsalle. Jos kieli on\nliittainen, niin otetaan esinnä oksetinta, sitte ulostus=ainetta ja\nlopulla samanlaisia wahwistuttawia teewesiä, kun rewäisintaudissaki. Jos\noksettaminen itsestänsä kaimaa watsuria, kuin lapsille toisinaan\ntapahtuu, niin on tauti waarallinen ja lääkärille ilmoitettawa.\n\n5:ksi _Punatauti, ulkotauti_. Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta\nhuolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta\nlämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian\nkulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen\ntarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään\nlähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki\nwaikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja\npuremisella. Tauti on milloin kuumeensekainen, milloin wapa kuumeesta.\nSairaalle pitää wälttämättömästi heti taudin alussa antaa oksetinta\n[Ainoasti silloin, koska tauti waiwaa nuoria, werewiä ihmisiä ja on\nkowan kuumeen alainen, ei pidä oksetinta antaa, waan suoni aukaista ja\niilimatoja watsalle panna.] ja sitte laittaa lämmin kylpy ammeessa tahi\nsaunassa taikka wähintäki lämmintä jalkawettä. Niiden jälkeen\ntoimitetaan lämpimiä juomia, wehnäryyneistä, tahi kananlihasta\npotakkajauhoin kanssa keitetyitä liemiä, joita yksiä liemiä myös sopii\nlawemangeiksi käyttää perän ja watsan wäänteitä liewittämään. Sangen\nhyödyllisiksi kiitetään peltohumala=teetä taikka peltohumala=wiinaa.\nJälkimäistä annetaan sairaalle teelusikallinen parin kolmen tiiman\npäästä, lapsille wähempi. Potakkajauhot myös owat tässä taudissa hywäksi\nhawaitut, jonka tähden niitä ei milloinkaan pitäisi unohtaa niin\nwelleissä ja liemeissä sisään antaa, kuin lawemankeihin seottaa. Watsaa\nwoidellaan lämpimällä puunöljyllä, woilla, talilla tahi ihralla ja\nhaudotaan sitte aina lämpimänä pideltäwillä, usiasti muuteltawilla\nhauteilla heinänteristä tahi lämpimässä wedessä kastetuilla ja jälleen\nliiasta wedestä kuiwaksi puserretuilla lankawyhdeillä taikka muulla\nwillaisella waatteella. Taikka pannaan tawallista sinappipöperöä tahi\npaksua wiinaan kastettua paperia pippurajauhoin kanssa watsalle. Taikka\nsidotaan sille usiasti lämmitettäwiä, puunöljyllä, talilla tahi ihralla\nwoideltuja hywän talrikin suuruisia lappuja jne.\n\nEllei edellisillä neuwoilla tahi muuten saataisi watsaa asettumaan eikä\nlääkäriä olisi saapuwissa, niin seotettakoon hywää, walkiata puunöljyä\nja etikkaa, puoliksi kumpaistaki, ja yhteenwispilöitäköön munanruskian\nkanssa sairaalle annettawaksi ruokalusikallinen joka toisna tiimana.\nTaikka pieksetään parin kymmenen munan walkuaiset kannuun weteen ja\nmautetaan wähällä sokurilla tahi siirapilla, jota sekoa sairas saapi\nottaa pari kolme lusikallista joka puolen tiiman päästä. Taikka\nyhteenseotetaan jauhettua punaliitua ja muskottia ja annetaan siitä\nteelusikallinen 3 eli 4 kertaa päiwässä, ynnä ulostawia eli pehmittäwiä\naineita joka aamu. Muita ehkäisewiä eli tukkiwia aineita, niink.\npunasawea, punalakkaa, punaista wiinaa muskotin kera ja muita senlaisia\nälköön annettako, jotka harwoin hyödyttäwät, waan usein olisiwat\nwaarallisia. Siisteydestä ja puhtaudesta tämän taudin aikana ei taita\nkoskaan liiaksi huolta pitää. Usiampia kertoja päiwässä puettakoon\nsairas pestyyn lämpimään paitaan ja samate muutettakoon lakanoita ja muu\nwuode usiasti, jotta aina on kuiwa ja puhdas. Sairaan jälki korjattakoon\njoka kerralla ja wietäköön hetimmiten loitommaksi asuinhuoneesta,\nälköönkä heitettäkö sielläkään maan päälle, waan laitettakoon kuoppihin\nja peitettäköön sannalla, tuhkaporolla tahi kalkilla, taikka\npoltettakoon kohdastansa tulirowiolla. Uutta puhdasta ulko=ilmaa\nlaskettakoon owesta tahi akkunoista usein huoneesen ja pidettäköön lae,\nreppänä eli pelti, miten mahdollinen, halki päivät ja yöt awoinna ja\nwalkia pesässä. Suolasuitsutteita kiitetään hywäksi, kellä niitä olisi.\nJa lue, mitä 2:sessa L. sairaan korjuusta yhteisesti on sanottu.\n\nPunatauti, niinkuin muutki kulkutaudit, tarttuu wielä usein kuolleistaki\nmaahan=paniais=wäkeen, semminki runsaammin wäkewiä juomia nautittaissa\nja sitte kotimatkalla wilustuissa, joka olkoon tarpeelliseksi\nwarotukseksi semmoisissa tiloissa muistutettu.\n\n6:ksi _Kolera_. Mitä wastikään punataudin tarttumisesta sanottiin, se\nmyös on kolerasta muistettawa. Tämä tauti, enimmiten syyspuolella\nliikkuwa, ilmottaa itsensä kowalla oksettamalla ja ulostamalla,\nwatsantuskilla, suonenwedolla, woimain äkillisellä raukeamisella ja\nmuodon muuttumisella.\n\nHeti taudin alussa on hywä saada ruumis hiostumaan kylpy= tahi\nammesaunalla ja sen jälkeen runsaalla minttu=, saunakukka=, peltohumala=\ntahi seljateen juomisella lämpimältä ja wuoteessa lämpimästi peitettynä.\nSillä keinoin katkeaa tauti usein ensi=alussansa; ei sentähden\nkuitenkaan pidä lämmintä oloa wuoteessa parina päiwänä jättää. Tuskain\nliewittämiseksi ja siirtämiseksi pannaan toinen toisensa jälkeen\nmahalle, pohkioille ja jalkapohjiin sinappipöperöä, ja öljyllä sekä\nmuilla woisimilla hieromista ei myös pidä laiminlyödä. Jos tauti\npitkittäisi, niin nautitaan edespäinki peltohumala=teetä ja wälimmiten\nweteliä ryyniliemiä, tahi punataudissa mainittua munawalkuais=sekoa ja\nmuita punataudin rohtoja; liewittäwiä lawemankeja ja kamfertti=öljyllä\nhieromista ei myös saa unhottaa.\n\nThilmannin tippoja eli troppeja kiitetään heti taudin alussa ja\njälkeenpäinki hywäksi. Juuri alussa taitaisi myös oksettimesta hywä apu\ntulla, kuin sitte sen jälkeen ruumis saataisi hywin runsaasti\nhiostumaan.\n\n    [Thilmannin tippoja saadaan apteikistä seuraawalla lääke=aneella:\n\n        Rc. Tinct. Valerian. aether. Unciam sem.\n        -- Opii crocat. Drachm. j\n        -- Menthae pip.\n        Vini Ipecacuanhae ana Drachm. ij.]\n\n    M.D.S. Otetaan 30 tippua joka toinen tahi kolmas tiima.]\n\nPelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin\npäiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa\nj.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.\n\n7:ksi _Keltatauti_. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä\nlääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun\nsokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa\nhunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi\nkowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja\njuodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk.\nmaitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.\n\n8:ksi _Wesitauti, pöhö, wesipöhö_. On taikka _yleinen_, koska koko\nruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka _erinäinen_, koska waan\nwatsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti jano,\nhidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia\nhenkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä\nkäyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista\nkahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki\nkerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä,\nsuokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään\notetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja\npuoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna;\ntaikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki\ntartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka\nretikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka\ntartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä\nweitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa\nliotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä\naamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki,\npersilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin\nseotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista,\nterwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään\nwatsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja\nnautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä.\nSeuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää\nolutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita\n(kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen\nkalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä\npaikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja\nnautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa joka\npäiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten\nengelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka\netikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla\netikalla ja palowiinalla.\n\n9:ksi _Hurmikko, werijuoksu, werikuohu_. Tulee milloin\n_liikawerewyydestä_ nuorille, wahwoille ihmisille, milloin\n_heikkoudesta_ wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa\notetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen\ntiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan\nwälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan\nsyömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja\nkoska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä,\nsairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä\ntyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa,\nkanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia\nja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10\ntahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi.\nSeuraawista erittäin:\n\na) _Nenäweri_. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa\nhuoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään\nalunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka\nalunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja\nkäsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren\nsieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen\nkohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli\nwähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina\nwaarallinen ja asetettawa.\n\nb) _Weriryintä, weri=yskä, werisylje_. Waatiwat kowin liikahtamatonta\noloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä\njalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä\nsuonenlyöntiä.\n\nc) _Weri=okse, weren=oksentaminen_. Waatii melkein samaa menettelemistä,\nkun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta\nlyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee.\nKylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate\nlawemanki.\n\nd) _Werenheittö, werikusenta_. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä,\npellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä\naineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä\nparempata apua.\n\ne) _Tawaton werijuoksu waimowäeltä_. Tulee milloin haittawerewyydestä,\nmilloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa\ntahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään\nliikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös\npitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään\nottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos\nliikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3\ntahi 4 kertaa päiwässä.\n\n10:ksi _Perätauti, peräjuoksu_. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä\nwerirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan\nwaiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta\nwaiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja\n10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää\nristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on\njoka toisen, kolmannen taikka neljännen wiikon päästä uudistettawa, sen\njälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä\nnäiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain\nnauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun\nulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei\nkuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti\nkowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia,\nwiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda\nainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee\nkuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota\nwastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.\n\n11:ksi _Kohtutauti, emätauti, hysteria_. Rasittaa waimowäkeä kolmannella\nja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja\ntässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki\nkylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla\nseotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää\nwettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä\npidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain\naikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä\ntaudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin\nlewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta\nelämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista,\nmatkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka\npäiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella,\nkaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista,\nlihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein\nsopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, potakkain\nja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä\nlääkärin neuwomatta tehdä.\n\n12:ksi _Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan\nnuoli_. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja\npaksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita\npidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei\nkerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli\nhermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat:\n_huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä\nja aikalomin menehtyminen eli tainnunta_. Jos kyllä näitä kohtauksia\ntaitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä\nei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää.\nHaittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli\nwiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella\nololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä;\nlaihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi\nnauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä\njalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa;\nlawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden\njuonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua\nkahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla;\nja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu.\nTuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt\nsillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja\njuomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja\npyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa\nwioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa,\nliikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia\nja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.\n\nHalwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas\nnostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan\nsuoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta\nottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua\nannetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut\npaikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta\njoka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella\ntahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei\npidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja\npunaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista\nkohtauksista wapautetuksi.\n\n13:ksi _Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen,\nwirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä_. Waatii erinäisten syitensä\nmukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta\nlääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei\nsairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle\napua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi\non pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli\nmuun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna\nwaskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän.\nSetkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti\nhyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan\nilloin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta\nlämmitetyn sahdin seassa.\n\n14:ksi _Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen,\nmaanwiha, syyhelmä, sawipuoli_. Tawallisimmia owat syyhelmä ja\nsawipuoli, samatekuin niiden syytki: _likaisuus, siistitön ja ruokoton\nelämä owat hywin tawallisia_.\n\nSyyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti\nwiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta\nja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos\nsulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4\nluotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä\nruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla\nwoitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä\nwoiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli\nwesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis\npestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki\ntulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide\ntehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella,\njos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.\n\nSawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä\nkylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka\ntehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja\nkahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin\nwoidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää\nsawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä,\nniin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa\ntapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.\n\n15:ksi _Rapi, paha rupi, päärupi_ on tartuntawika hiusmarrossa, joka\najettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä\nhiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja\nlämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen\nhiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan\nkanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä\npitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide\ntalista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos\nsen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista,\nreisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa\nneljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu\nwoiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä\npäiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä\nuudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä,\nsoopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia\nwasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla\njälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä\naineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa,\njos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi\nirtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä,\nwaan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti\nirti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta,\nwaskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin\nwaarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua\npeitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä\nhaaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.\n\n16:ksi _Kerpunkki, keripukki_. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti\nwerestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan\nhaawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä,\nwaikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti\nkylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta\nruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän\ntaudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku;\nliikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan\niltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti\nsinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään\nwereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä,\netikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.\n\n17:ksi _Matoja, eläwiä watsassa_. Tawallisimmia owat:\n\na) _Lierat, suolikot, suoninkaiset_. Waiwaawat lapsia ja usein\nwanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä,\nwaalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille,\njotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen\nruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta\nwaiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän,\nkaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä\nmadoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi\nmuuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja\nsoweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon\nwälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa.\nWedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena\naamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna,\nteelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan\njalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena\nwiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta.\nKoko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää\nwoidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki\nlajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.\n\nb) _Pienet madot_. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja,\njotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten\ntipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte\nsiiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen\n(lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa\nwähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli\nkortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin\nhienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin\ntehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden\nseassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.\n\nc) _Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato_. On waalahka,\nnauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo\nnimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu\nwatsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli\nkerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja\nlaihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen\n(kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa\ntätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia\nsuolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän\nkanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla\nseotettuna ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä,\njälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari\nteelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii\nsisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin\nwispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi\nperätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen\nhelpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden\npoisajamiseksi.\n\n18:ksi _Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus_. Waatii erityisten syitensä\njälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia,\nmistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua\nnoutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan\nnäljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla\nja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin\nsijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia\nsisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin\nolisiwat usein waarallisia.\n\n19:ksi _Kiwitauti, tippatauti_. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja\nkiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin\nwesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein\nwerisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä\nwika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä,\nkuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella\nulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi\nmyös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä\nsianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa\nmuutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen sijasta\nteelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu\napua olewan.\n\n20:ksi _Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus_. On erittäinki kahta\nlajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle\nsyöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta.\nEdellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla.\nMontaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja\nluotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään\nkoloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin.\nTaikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti\nusein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi,\nettä kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa\nwoittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa\nsamoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla\nmaatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä,\npaahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen\nriewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka\nohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6\neli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja\nrakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.\n\n21:ksi _Pitali_. On erotettawa kohta mainittawasta kuppataudista, joka\naina tulee tarttumalla, jota wastoin pitali saapi alkunsa muista, wielä\nepätietoisista syistä. Se alkaa ruumiin pitkällisesti ja wähittäin\nkangistumisella, jalkain, sääriwartten ja reisien ajettumisella,\nalakuloisuudella ja woimattomuudella. Sitte alkaa nenä tukkeutua, kaswot\nkäypi mustan tahi sinisen punertaviksi, säärillä, reisillä ja muuallaki\ntawataan sinertäwiä eli punertawia, wähitellen puhkeawia muhkuroita.\nSairaalta sortuu ääni ja nielimissä ilmautuu päällisiä haawoja, jotka\nleweäwät pehmiämpiä paikkoja myötänsä syöden. Wälistä tulee koko ruumis\nruwille, joista wuotaa sitkiätä walkoista tahi harmaata märkää. Rupi\nkuiwuu sitte jälleen, warisee pois ja toista kaswaa sijaan. Monia wuosia\nkestää tauti, ennenkuin sairas wiimein riutuneena, näiwettyneenä kuolee.\nEi muu, kuin oppinut lääkäri woi tähän tautiin mitään, eikä hänkään, jos\ntauti pääsee wanhenemaan, jonka tähden pitääki aikaiseen neuwoa pitää.\n\n22:ksi _Kuppatauti, paha tauti, ransuusi_. On sekä alkuansa että\nseuruitansa monenlainen. Alussa milloin wuotaa wesireiästä\n(kusettimesta) märkää ja karwastelee, wiilaisee wettä heittäissä,\nmilloin ajaa ja kiwistää mulkkuja tahi sapsorauhaisia, milloin\nilmautuu ensimältään pieniä, sitte yhtäläiseen suuremmaksi syöpywiä\nhaawoja terskaan, erittäinki sen päähän ja esinahkaan tahi\nmuihin luonnonpaikkoihin. Haawat owat laidoiltaan jyrkkiä,\nhylkeenraswan=näköisiä pohjalta. Ilman jo mainittuihin paikkoihin,\ntaitaa näitä haawoja ilmautua kurkkuun, kitaan, huuliin, suuwieriin,\nnenään ja perään. Taikka kaswaa häpyhyn ja perään syylämäisiä näpyjä;\nhiusrajahan ja muihin paikkoihin ilmautuu ruskioita, sawipuolen=näköisiä\npilkkuja. Muita kupan seuruita ja tunteita owat: kuiwa, itsepintainen\nsyyhelmä; pahoja haawoja ja ajeita jaloissa, reisissä ja muualla;\nsääriluiden kolottaminen öillä ja niiden wiimein pahoille, haisewille\nhaawoille puhkeaminen; nenän syöpyminen ja litistyminen, kowa äänen\nsortuminen jne.\n\nKuppatauti on niin monenlaatuinen, eritapainen, että usein yksi laatu\neli laji tulee pahemmaksi niistä lääkkeistä, joilla toinen laatu\nparanee. Pahoin siis tekewät, jotka ymmärtämättömäin käsiin ja\nparannuksen ala tässä taudissa antauwat. On siinä lukeneella\nlääkärilläki usein kylliksi tekemistä ja hänelle pitääki tauti kohta\nalussaan ilmotettaman.\n\nTauti kyllä tarttuu tawallisesti haureudesta, mutta usein myös muullaki\ntawalla nimittäin: kun annetaan wierasten, pahatautisten waimoin lapsia\nimettää, syödään tahi juodaan yksistä astioista, poltetaan yksistä\npiipuista, maataan tahi kylwetään yhdessä wierasten, kulkioiden, useinki\ntuntemattomain ihmisten kanssa. Sentähden tulee jokaisen ja liiatenki\nperheenhaltioiden wäestänsä waarin pitää, ettei tauti näillä tahi muilla\ntawoilla pääsisi taloon. Sillä kerran tulleena on se hidas lähtemään. Ei\nainoasti tuntemattomain jälkeen pitäisi jokaisen wäestänsä huolta\npitäwäisen, tunnollisen perheenhaltian antaa wisusti pestä astiat,\nmakuuwaatteet, saunanlaudat ja muut senlaiset kappaleet, waan myöski\ntarkoin kysellä ja tutkia omaisiansaki, markkinoilta, kaupunkiloista,\nkeräjistä, hollista ja muilta matkoilta palaawia. Jos kuitenki joku\ntulisi saastutetuksi, niin on hänen welwollisuutensa heti kohta erottaa\nsemmoinen muiden wäen yhteydestä ja ruununmiehille tahi papeille asia\nilmottaa.\n\n\n\n\n9 Luku.\n\nHaawoista ja muista ulkonaisista wioista.\n\n\nUlkonaisiaki wikoja on monesta laadusta ja niiden luontoansa myöten\nkorjaaminen ja parantaminen waatii tarkkaa, tiedollista menetystä, ei\npuoskarien, sotkutohtarien lukusuoloja ja muita ilwehiä. Parempi, kun\nnäiden käsiin heittäytä tahi itse epätiedosta mitään tehdä, on odottaa\nluonnon itsestään awuksi ja parantamiseksi rientäwän. Onki luonto niin\nwoimallinen parantamaan haawoja ja muita ulkonaisia wammoja, ettei\ntarwitse useinki muuta, kuin katsoa, jotta mitään ei pääsisi wäliin\nluonnon waikutusta estämään. Niin esimerk. paranee poikki taittunut luu\nsillä, että päät sojotetaan yhteen ja ollaan liikkumatta. Kalliimmatki\nwoiteet ja laastarit owat siinä aiwan joutawia. Samate on paras apu ja\nwoide suurissaki haawoissa niiden puhtaana pitäminen ja sillä tawalla\nsitominen, että reunat tulewat yhteen tahi kuitenki likemmäksi toistaan.\nWieläpä wieraita aineitaki ulos ajaa luonto märjällä. Paras on siis\nhaawoissa ja muissa semmoisissa enimmästi luonnon omiin woimiin turwata\nja muutamissa tapauksissa autella, että pääsewät oikein waikuttamaan.\nJoita kuita neuwoja siitäki asiasta:\n\n1:ksi _Leikatuista eli lyödyistä (hakatuista) werihaawoista,\nraudanhaawoista_. Niissä on waarinotettawa:\n\na) _Werenseisottaminen, werenasetus_. Ei kyllä haittaakaan, jos\nnuorilta, werewiltä ihmisiltä wähän werta juoksee, wieläpä se siinä\ntilassa on hyödyllinenki. Mutta kowemmissa wuodoissa ja wanhoilla,\nheikoilla on weri seisotettawa. Tasaisesti juoksewa, tummempi weri\nseisottuu useinki paljaalla jääkylmällä wedellä, jos sitä walellaan tahi\ntukkoin kanssa haawalla pidetään. Senlainen weri tulee laskusuonista.\nWaalahkampi, heleänpunainen, tyrskiwä weri sitä wastoin tulee\nwaltasuonesta, eikä ota toisinaan seisattuaksensa, jos liiatenki\nloukattu suoni on suurempi. Silloin pitää kerkiämiseen puusta, pullosta\neli kaarnasta tehdä pitkänomainen, kahden tuuman pituinen, tuuman\nlewyinen ja puolen korkuinen, toiselta puolelta tasainen, toiselta\nkehkerä (pullokas) kone, joka pitkittäin pannaan suonta wasten ylemmäksi\nsitä paikkaa, josta weri juoksee, käsiwarrelle tahi reidelle, kun\nkäsi= taikka jalka=puolia on haawoitettu. Sitte sidotaan sama kone kiinni\nsitä paikkaa wasten wahwalla siteellä eli weranhulpiolla ja wastapäätä\ntoiselle puolelle pistetään siteen ja ihon wäliin sormenkokoinen puinen\npulikka eli kapu, jolla kierretään sidettä pinkommaksi, siksi että weri\nseisottuu wuotamasta. Kehkerä puoli koneesta pannaan ihoa wasten ja\nkääritään sitä ennen waatteella, jotta tuntuis pehmiämmälle. Pitää myös\npulikan alle ihoa wasten panna palanen nahkaa, jotta kiertäessä paikka\nsen paremmin kärsisi. Käsiwarressa tawataan tällä werentyrekkeellä eli\nsuonen likistäjällä kiinnitettäwä waltasuoni syrjäkämmenen paikoin\nkainalosta ja reittä myöten kulkee se kupeista alkain, kiertää esinnä\nwähän sisäänpäin ja sitte taaksi polwiwäänteesen. Suonta pitää, siksikun\ntyreke joutuu walmiiksi, peukalolla eli nyrkillä lujasti painaa. Koska\nweri on saatu seisottumaan, pestään haawa puhtaaksi. Sitten haetaan sen\njuoksewan suonen pää ja pannaan siihen, ensiksi pieni ja sen päälle\ntoinen toistaan suurempia taulapalasia, niiden päälle liinannukkaa eli\nuntuwaa ja wiimeksi monikertainen liinalappu, jotka kaikki siteellä\nkiinnitetään. Nyt helpotetaan tyrekettä näkeeksi, joko ottaisi weri\nseisoaksensa. Usiampia tiimoja pitää wieressä wahdata, ettei wieläki\nrupeaisi weri siteen läpi wuotamaan. Jos niin tapahtuisi, pitää\nwiipymättä uudelleen likistäjä kiinnitettämän ja haawa tukittaman\ntawalla, kuin siitä wasta neuwottiin. Ellei silläkään seisottuisi, ja\nketään muuta ei löytyisi, joka pienillä, teräwäpäisillä atuloilla saisi\nsuonenpään haawasta käsiin ja osaisi sen langalla ympäri sitoa, niin\ntoimitettakoon lääkäriä siihen tarpeesen. Kun päässä waltasuoni sattuu\nloukkautumaan, niin painetaan sitä tuuman werroin juoksupaikastansa.\n\nb) _Side_. Weren seisottumisen ja paikan pesemisen jälkeen liitetään\nhaawa niin umpeen, kuin mahdollinen, ja kiinnitetään sillä lailla\npysymään. Kiinnitysnauhoja leikataan palttinasta haawan suuruuden mukaan\nusiampia, puolesta tuumasta niin kahdenki lewyisiksi ja kahdesta\ntuumasta niin kuudenki pituisiksi. Sitte leikataan keskipaikka\nkapiammaksi ja lewitetään niille ohuelta sidelaastaria. Toinen puoli\nsemmoisesta sidenauhasta kiinnitetään esinnä toiselle puolelle haawaa,\njonka tehtyä haawa painetaan wisusti umpeen ja toinenki puoli nauhasta\nkiinnitetään. Sidelaastari on hywä ihoon tarttumaan ja siinä pysymään,\nkun sitä waan sormella wähän aikaa pitkin pituuttansa likistää.\nEnsimäinen nauha pannaan kernaasti keskipaikalle haawaa ja toisia siitä\nkummallenki puolelle. Sillä jos ruwettaisi haawan päästä nauhoja\npanemaan, taitais waan tapahtua, etteiwät tulisikaan reunat\nkeskipaikalta ja toisesta päästä oikein kohdalleen. Nauhoja piti\nsentähden keskeltä kaidemmiksi leikata etteivät tulisi koko haawaa\npeittämään, joka ei olisi hywä, jos haawa märille rupeaisi, eikä\nmuutenkaan lämpimän tähden. Sidenauhain päälle pannaan ensin untuwaa,\nsitte monikertainen liinalappu, wiimeksi päällysside. Jos haawa olisi\nkowin suuri ja peljättäwä, etteiwät nauhasiteet pitäisi, niin pitää\nniitä tukea pitkällä, kahden tuuman lewyisellä siteellä eli wyöllä,\njonka keskuspaikka pannaan wastapäätä haawaa toiselle puolelle ja\naletaan siitä kääriä monin kerroin haawapaikan ympäri, niin että joka\nkerralla kulkewat haawan suulla ristin. Jos haawa alustaan on tullut\nhywin puhdistetuksi, eikä millään woiteilla tahi muilla aineilla\npilatuksi, niin paranee se useinki ensimäisessä siteessään, jota ei\npidä'kään liikuttaa, ennenkun haawa taikka paranee, taikka ajettuu.\n\nc) _Ajettuminen_. Jos haawa on tullut repimällä, raatelemalla tahi\nsatattamalla (rutistamalla), niin se ei parane yhdellä siteellä\nkohdastaan, waan ajettuu esinnä ja kaswaa sitte märjästämällä wähitellen\numpeen. Toisinaan tulee ajettuwa paikka kowin kuumaksi ja punaiseksi.\nSilloin tehdään sille haudewettä, johon otetaan 4 kupillista kylmää\nwettä ja kupillinen etikkaa toinen palowiinaa yhteenseotettawaksi.\nTahallisesti ilmautuu aje kolmannella eli neljännellä päivällä. Silloin\npitää side ensimäisen kerran muuttaa ja sen jälkeen joka päiwä, kunnes\nhaawa paranee. Joka kerta muuttaissa puhtaaksi pestään haawa haalialla\nwedellä, jolla myös sidettä ennen muuttamista pitää liotella, jos olisi\nkiinni tarttunut. Kaikki woiteet ja laastarit enemmin estäwät, kuin\npuoltawat paranemista, jonka tähden ei tarwitse kuin untuwaa ja\nsidelaastaria. Jos kuitenki haawa jolloin kulloin käwisi kowin kuiwaksi,\nniin on hywä siinä silloin ohuelta hienolle palttinalle lewitettyä\nliewittäwää woidetta pitää.\n\nd) Haawapaikka pidetään jotenki ylhäällä ja niin ettei mikään painaisi,\nlikistäisi eli muuten loukkaisi. Koska märjillä olleet haawat jo jotenki\nowat umpeen kaswaneet, nidotaan paikan ympäri (käden, jalan jne) wahwa,\nsidelaastaroittu palttinawyö, joka leikataan wähä lewiämmäksi, kun\nhaawan pituus, ja niin pitkäksi, että ulottuu wähintäki puolentoista\nkertaa ympäri sitä paikkaa. Tämän kanssa nidotaan paikka, että haawan\nreunat tulewat yhteen eli likelle toistaan, sitte kääritään päälle\ntoinen side ja niin saapi ruweta liikuskelemaan. Näitä siteitä ei\ntarwitse muuttaa, kun joka wiidennellä päiwällä. Wielä paranemisen\njälkeenki owat ne jonkun ajan tarpeellisia.\n\n2:ksi _Pistehaawoista, pistetyistä haawoista_. Niihin sisäänwuotanut,\nhyytynyt weri poislaitetaan ja katsotaan, ettei haawa suulta menisi\numpeen, ennenkun pohjasta paranee. Tätä suulta ennenaikaista umpeumista\nestetään sisässä pidettäwillä pienillä ja pitkillä tukoilla. Pitkä ja\nahdas reikä tarwitsee toisinaan weitsellä wäljennettää, johon työhön\nälköön kuitenkaan muu kun oppinut lääkäri ruwetko. Häntä odottaessa\npidettäköön kylmiä hauteita paikalla ja pantakoon werimatoja, jos werta\nmuuten ei juoksisi.\n\n3:ksi _Puremahaawoista ja muista repimällä, raatelemalla ja runtelemalla\nsaaduista haawoista_. Jos kyllin wuotaisiwat werta, niin korjataan niitä\nsamalla tawalla, kun raudanhaawoja. Elleiwät wuotaisi, ja loukattu osa\nolisi suurempi, niin pitää paikalle panna iilimatoja tahi suonta iskeä\nkäsiwarresta ja sairaalle antaa jähdyttäwäisiä aineita. Muutenki pitää\npaikalle laitettaman sopiwa side, joka kahden, kolmen päiwän päästä ensi\nkerta ja sitte joka päiwä muutetaan ja kastellaan raudanhaawoissa\nmainitulla etikka=, wesi= ja palowiinaseolla.\n\n4:ksi _Ampuhaawoista, luodinhaawoista_. Puhdistetaan ensin wieraista\naineista ja korjataan sitte untuwalla, monikertaisella lapulla ja\npäällyssiteellä, joita kastellaan wastamainitulla etikka=, wesi= ja\npalowiinaseolla ja wähän samaan sekoon sulatulla suolalla. Jos toisella\npäiwällä paikkaa kowemmin wihottaisi, niin pitää suonta iskeä tahi\niilimatoja haawan ympärille panna. Jähdyttäwäisiä aineita ja hapahkoita\njuomia nautitaan, kuin edellisissäki wioissa.\n\n5:ksi _Mätähaawoista, wanhoista märkänewistä haawoista_. Owat näköänsä\npahansiiwoisia, harmaita, sinertäwiä tahi punertawia, laidoiltansa\nhelliä, useinki kowaksi tuntuwia. Toisinaan märättää luutaki ja silloin\non se haawasta wuotawa, pahalle haisewa wiswa tummempi näköänsä.\nSiiwoton, ymmärtämätön korjuu ja muullosti joku sisällinen wika on syy\ntämmöisiin haawoihin. Jos haawa on jalkapuolessa, niin jalkoja ei saa\nkäymisellä waiwata, eikä muutenkaan alhaalla pitää, waan yhtä korkialla\nperäpuolen kanssa wuoteella tahi istualla. Ja olkaan haawa missä\ntahansa, niin ainaki pitää sillä, miten mahdollinen, liikkumatta oltaman\nja sen ohessa soweliaita, liewiä ruokia, wähemmin kun tawallinen,\nnautittaman. Wäkewiä juomia ei saisi maistaakaan.\n\nNeljän eli kuuden wiikon nälkäpidolla on tawallisesti pahimmatki\nmätähaawat paranneet. Sairaalle nälkäpidossa ei anneta päiwäruuaksi, kun\n10 eli korkeinta 15 luotia leipää ja saman werta hiilillä paistettua,\nluutonta, suonitonta lihaa, jonka ohessa saapi päiwän kululla juoda 2\neli 3 korttelia mallasteetä tahi keitettä maitiaisjuurista tahi paljasta\nhaaliata wettä. Jos watsa turpuisi, niin annetaan ulostusainetta joka\n3 eli 4:tenä päiwänä. Itse haawoilla pidetään nelikertaisia\npalttinalappuja, joita joka neljännellä tiimalla muutetaan ja sitä ennen\nkastetaan ensimäisinä kymmenenä päiwänä lämpimämpään, sitte kylmempään\nweteen.\n\nMuuten sopii mätähaawoja korjata sidelaastarinauhoilla, joiden\nkeskuspaikka liitetään wastapäätä haawaa terweelle puolelle ja päät\nwedetään kohtuullisen kiintiästi haawan yli ristin. Niiden päälle\nlaitetaan tawallinen kääreside, joka tarpeen mukaan muutetaan, ja\nmuuttaissa pestään haawa haalialla wedellä ja saipulla puhtaaksi.\nMonella on tapana kääriä semmoisia laastarinauhoja ei ainoastansa haawan\nkohdalle, waan ulommaksi kummallenki puolelle, ja antaa niiden yhdellä\nlaitoksella monet wuorokaudet perätysten olla. Semmoisessa tapauksessa\npannaan niitä puolella leweydellänsä limin toinen toisensa päälle, ja\nwedetään jotenki kiintiäksi.\n\nPaljo wiswowalle haawalle pannaan laastarinauhan alle kahdesti päiwässä\nmuutettawa hieno palttinalappu, jota ärtywillä haawoilla kostutetaan\npellawasiemenwedellä. Samate pannaan liikalihaa kaswawille haawoille\n_kuiwa_ hieno palttinalappu laastarinauhain alle ja haawan reunoille,\njos tuntuisiwat kowiksi, liewittäwää woidetta, jonka ohessa pidetään\nlensiöitä, usein muutettawia puurohauteita ohranryynistä tahi\npellawasiemenjauhoista. Liikalihalle, jos muuten ei wähenisi, sopii\nripistellä wähä hienottua wihtrilliä taikka alunantuhkaa. Kowin\nwanhoissa taikka jostain edellisestä kiwulaisuudesta tulleissa haawoissa\nlaitetaan tekohaawa ei kauwas wikapaikasta.\n\nTawallisista raudan= ja ruusuhaawoista tulee toisinaan pitkällisiä\nmätähaawoja, kun niitä pahasti korjataan, annetaan waatetten niitä\nhieroa ja niihin tartuskella tahi woidellaan wäkewillä, kihottawaisilla\nwoiteilla, pi'illä, pihkoilla, terpentiinillä, piköljyllä ja muilla\nsemmoisilla. Niin woiwat myös paiseet, kynsimiset ja pienetki\nihoriipaisemiset mätähaawoiksi muuttua. Sentähden on tarpeellinen\npienempiäki wikoja huolellisesti korjata, sitä paremmin, jos sattuwat\njalkapuoliin. _Puhtaana ja liikkumatta_ pitäminen ja _tawallinen side_\nwaikuttawat niissä aina kymmenen kertaa paremmin, kun mitkään woiteet,\nlaastarit ja muut keinot, jotka useinki ja tawallisesti tekewät pahan\npahemmaksi.\n\n6:ksi _Kerpunkkihaawoista_. Owat näköänsä mätähaawan kaltaisia,\nsinertäwiä, kerpunkin tawallisilta yhteisiltä tuntomerkeiltä seurattuna.\nItse sisälliseen kerpunkkiin nautitaan, mitä siitä jo on neuwottu, ja\nhaawoilla pidetään kahdesti päiwässä muutettawaa, hienoa sihdattua\njauhoa koiwunhiilistä, taikka juodaan keitteitä tahkiaisen tahi\nkukonyrtin lehdistä.\n\n7:ksi _Ruusuhaawoista_. Lue, mitä jo ennen sisällisestä ruususta on\nkirjotettu. Jos haawat suoraan seuraawat ruusukuumetta, kowin punottawat\nja tuskittelewat, niin katetaan ne sidelaastarilapulla, joiden päällä\npidetään palowiinakääreitä taikka ruusupulweria. Kaikista tawallisista\nwoitimista ja laastareista on enempi wahinkoa, kun hywää. Ainoastaan\nkuiwaawasta woiteesta on toisinaan jotain hyötyä hawaittu. Sitä\nlewitetään ohuelta hienolle lapulle ja pannaan uutta joka päiwä\nhaawalle. Wanhoja ruusuhaawoja korjaillaan mätähaawain tawalla.\n\n8:ksi _Pitalihaawoista_. Lue, mitä pitalista eli kuppataudista\nyhteisesti on mainittu.\n\n9:ksi _Polttohaawoista_. Kaikissa polttowioissa, joissa nahkaki ei ole\npalanut, on kylmä wesi paras woide. Sitä pitää esinnä yhtäläiseen\nwalella paikan päälle ja sitte usein muutettawilla kääreillä siinä\npidättämän, ei koskaan lämpimäksi päästettämän. Tätä tulee tehdä siksi,\nettä kaikki tuska ja polte on ylimennyt. Waan jos olisi laiminlyöty eli\nnahkaki polttaunut, niin pitää polterakot neulan eli weitsen kärjellä\nawettaman, wesi niistä poisjuoksutettaman ja paikka woideltaman\nliinöljystä, kermasta (taaleesta, maidon päällisestä) tahi suolattomasta\nwoista ja munanruskiasta tehdyllä woitimella, jonka päälle pannaan hieno\nlappu woideltuna toisella woiteella, johon otetaan 2 luotia hywin hienoa\nlyjywiita ja 3 luotia suolatonta woita. Muutamat seottawat siihen wähä\netikkaaki ja sanowat woiteen sillä tehosammaksi tulewan. Tätä woidetta\nmuutetaan kerta päiwässä ja pidetään, kunnes wika paranee. Kaswoilla ja\nmuissa paikoissa, joissa orwaskettä ei suotaisi hukkautuwan, saapi ihoa\nwasten woiteen alle panna hienon hentuisen lapun kulunutta palttinaa.\nKellä edellämainituita woide=aineita ei sattuisi olemaan, pitäköön\nnauriin kaawetta yksinään tahi kermalla seotettuna haawan päällä tahi\npeittäköön sen yltä yleensä tuumaa paksulta ruisjauhoilla tahi nuorella\nlehmänsonnalla.\n\nHywiä woiteita palaneille owat myös: _walkia saippu_ weden kanssa\nlaastariksi tehty, jota kerta päiwässä pitää muutettaman; taikka\npuunöljyä 2 luotia, keltawahaa (waksia) ja lyjyetikkaa luoti kumpaistaki\nwoiteeksi seotettu; taikka 3 wertaa puunöljyä ja 2 lyjyetikkaa yhteen\nhämmettynä; taikka 3 wertaa nuorta kermaa neljän werran liinöljyn\nkanssa; taikka kalkkiwettä ja liinöljyä yhden werta kumpaistaki; taikka\nnuori kerma siltänsä.\n\nJos palaneita kaimaa kowa kuume, niin annettakoon ulostawia ja\njähdyttäwäisiä aineita. Toisinaan on suonenlyöntiki tarpeellinen. Koska,\nniinkuin sormien ja warpahien wälissä, kaksi palanutta paikkaa tulee\nyhteen sattumaan, tahtowat ne mielellään kaswaa yhteen, joka sentähden\nniissä ja muissa, esimerk. _jäsenwäänteissä_, pitää muistettaman ja\nestettämän.\n\n10:ksi _Paleltuneista, paleluwioista, palelmista_. Paleltunut paikka\nhierotaan wiipymättä ja ahkeraan lumella, kunnes pehmenee ja tuntuu\nlämpiäwän. Sen perästä haudellaan eli woidellaan wikaa siansappi= tahi\nkamferttiwiinalla, taikka paljaalla wiinalla, rommilla, terpentiinillä\neli kiwiöljyllä (petroleum), joita myös hywästi sopii toinen toisensa\nseassa woiteeksi käyttää. Ensimäisinä aikoina pitää useimmiten woidella,\nsitte illoin aamuin, ja liiatenki, jos paikalla jäisi punaisia pilkkuja,\njotka kylmästä wikautuwat. Jos kuitenki paikka paleltumisen jälkeen\ntulisi mustalle lihalle eli kuolisi, niin pidetään sillä liewittäwää\nwoidetta ja lämpimiä puuroja ohran tahi kauran ryyneistä taikka\njauhetuista pellawansiemenistä, siksettä musta, kuollut liha lähtee,\njonka jälkeen wikaa korjataan mätähaawain tawalla. Öljy tahi muu raswa\niholle woideltu tekee sen kylmää wasten lujemmaksi.\n\n11:ksi _Paiseista, ajoksista, weripahkoista jne_.\n\na) _Päällispuolisin wihostawa, tulehtunut eli lyöttynyt paikka_ kaimattu\nkuumuudelta ja punottamiselta, ratsastamisesta, käymisestä ja muusta\nhiertäymisestä alottelewa, parannetaan ruumiin paikallansa olemisella,\nkylmällä wedellä ja pahemmissa lyöttymisissä jälkeenpäin päällä\npidettäwällä liewittäwällä woiteella.\n\nb) _Äkämä, paisuma, putkama, putkenpolttama_. Alussa auttaa usein\niilimadot ja haudepuurot jauhoista ja etikasta kylmältään. Ellei siitä\nolisi hyötyä, niin hierotaan kamfertti=öljyä paikalle. Jos kuitenki\nkuumuus ja ajos lisääntywät, niin pitää paikkaa hautoa lämpimillä\npuuroilla, ohran tahi kauran ryyneistä taikka pellawansiemenistä maidon\nja ihran (öljyn tahi suolattoman woin) kanssa keitetyillä. Haude\npidetään niin kuumana päällä, kun suinki kärsii, ja waristetaan usein\nuudestaan. Eikä pidä sitä ennen jättää, kun elo (sydän eli juuri) joutuu\nja lähtee ulos ajoksesta, jonka jälkeen pannaan liewittäwää woidetta.\n\nc) _Kuisma, weripahka, mähkä_. Owat suurempia ja pahempia laadustaan,\nkun edellä mainitut paiseet, näköänsä sinertäwiä tahi tuhkawärisiä ja\nwähentäwät tawallisesti sairaan woimanki. Sisään annetaan, mitä\npolttotaudissa on annettawaksi neuwottu woimia ylläpitämään ja\nulkopuolin pidetään hapanta taikinaa, saunakukkapuuroja ja muita\nsemmoisia, kunnes kuollut liha erkaupi, jonka jälkeen tulee liewittäwää\nwoidetta pidettäwäksi. Näissä wioissa on usein henki waarassa, jonka\ntähden pitääki, jos saada taitaa, lääkäriltä aikaiseen neuwoa\nkysyttämän.\n\nd) _Koi, koiso, wieras, koi sormessa, jäsenkoi, iso kumppali_. Jos olisi\nalottanut jostaki wieraasta, esimerk. kynnen ala pistäwästä aineesta,\nniin pitää esinnä sama aine pois otettaman. Muuten imetetään paikka\n5:llä eli 6:lla iilimadolla ja haudotaan perästä, koska weri on laannut\njuoksemasta, 2 eli 3 tiimaa kylmässä wedessä tahi kylmillä puuroilla\njauhoista etikan kanssa. Jos tuska ei sillä heittäisi, niin ruwettakoon\npitämään lämpimässä wedessä tahi käärittäköön ympäri lämpimiä\nhaudepuuroja ja koska paikka pehmenee, pistettäköön ohut, kaita, teräwä\nweitsen kärki sywältä sisään ja pidettäköön reikä auki, kunnes elo\nlähtee ulos ynnä märänneen luun kanssa, jos sitä olisi. Jälkeenpäin\nkorjataan haawaa liewittäwällä woiteella ja sidelaastarinauhoilla.\nMuutamat neuwowat sian sontaa lämpimältä koin ympäri käärittämään ja\nsanowat sillä paranewan.\n\n12:ksi _Tyrästä, muljahtaneista, suolimulkuista, alaisin puolin\nrewenneistä, kuwepuhkeamasta_ jne. Kaikenlainen tyrä ei ole mikään muu,\nkuin suolten tahi muiden watsansisusten ulostunkeuma jostaki\nwäljästyneestä reiästä, tawallisimmasti _nawassa, kupeessa ja\nmulkuissa_. Alkunsa saapi se enimmiten waikiammasta hypystä,\nputoamisesta, nostosta, lyömästä, sattumasta, ryinnästä, aiwastamasta,\nänkäämästä jne. Tyrän ulostultua waiwaa kuoitus, okse ja watsan turpuus.\nSilloin pitää se joutuen sisäytettämän. Sairas laskeutuu seljälleen,\nkupeet koholla, olat ja polwet wähän koukussa. Niin rupeaa joku toinen\ntyrää sisäyttämään lykäten sitä käsillänsä hiljalleen reiän suuntaan,\nkupeissa esimerk. alhaalta= ja siwulta=päin ylemmä ja wähän napaa kohti.\nJos työ ei onnistuisi, awetaan suoni, pannaan kihottawa lawemanki ja\nlaitetaan sairas lensiään ammekylpyyn, jonka jälkeen koetetaan\nuudelleen. Sisäänsaatua tyrä pannaan sairaalle liewittäwä lawemanki,\nlaitetaan sopiwa tyräside ja katsotaan, ettei rupeaisi ensimäisinä\npäiwinä liikkeelle eikä jälkeenpäinkään rasittawiin töihin. Tämän ohessa\nsyököön liiatenki ensimältä liewiä ruokia ja wähä, ettei watsa kowenisi.\n\nToisinaan kureutuu eli salpauu tyrä, ettei millään tawalla saada sisään.\nSilloin on waara likellä ja lääkäri kerkiämiseen haettawa. Sillä wälillä\npidetään paikalla eläimen rakko täytetty jäällä eli lumella taikka muita\nhywin kylmiä hauteita ja laitetaan tupakka=lawemanki sairaalle.\n\n13:ksi _Jäsenniukahuksesta, niwellyksestä, nisellyksestä,\nhiwellyksestä_. Jos paikka ajettuisi, tulisi tuskille, kuumaksi ja\nhelläksi, niin imetetään sitä iilimadoilla ja pidellään kylmillä\nhauteilla etikasta, wiinasta ja wilusta wedestä tahi suolasta ja\nwedestä. Jos iilimatoja ei saisi, iskettäköön suonta. Ainoastaan\nlääkärin tahi muun siihen työhön oppineen suwaittakoon jäsentä\npaikallensa sijotella. _Wenymä eli suonenwenymys, nyrjähys_, waatii\nmelkein samaa menetystä kuin jäsenniukahus ja sen jälkeen sopiwaa\nsidettä.\n\n14:ksi _Luun rikkaantumisesta eli murroksesta_. Sekä yli= että alapuolta\nmurroksen kiinnitetään paikka käsillä tahi ympäri nidotuilla pyyhkeillä\nja wedetään sitte hiljalleen, että murtuneen luun päät tulewat\nwastatusten, jonka jälkeen paikka ymmärtäwäisesti sidotaan tawallisilla\nlastoilla (liisteillä), warustetaan ensi=ajaksi kylmillä hauteilla ja\njätetään lewolle. Pitääki tämä hetimmiten tehtää, sillä muuten seuraa\najetus ja on waikiampi asemilleen luita saada. Jos kuitenki ei kohta\nymmärtäwäistä asettajaa saataisi, niin pidettäköön murroksen ympärillä\nainoastansa kylmiä kääreitä ja annettakoon olla liikahtamatta. Jos olisi\nlihaaki loukkautunut, niin korjattakoon kuin muita wereksiä haawoja. Muu\nmenetys sairaan kanssa on sama kuin jäsenniukahuksissa.\n\nWoiteita ja laastareita tässä wiassa ei tarwita, eikä sisään otettawia\nlääkkeitä, jotka usein waan tekisiwät pahennusta.\n\n15:ksi _Jäsenten kankeus_. Tulee enimmiten edelläkäywistä taudeista ja\non useinki kyllä pitkittäwä wika. Liewitetään eli parannetaan sillä,\nettä wikapaikkaa hierotaan willawaatteella, harjataan, nyrkillä\nsotketaan, nipistellään eli pieksetään, haudotaan saunassa tahi\nammekylwyissä laitettuna rankista tahi neljästä luodista rikkimaksaa ja\nkahdesta luodista suolaa taikka paljaasta suolasta taikka\nmuuriaispesästä, joka säkin sisässä pannaan kiehuwaan weteen. Hautomisia\nei pidä ennen heittää, kun iho rokottuu ja wika tulee paremmaksi. Näiden\nohessa totutetaan wikapaikkaa töille ja liikunnoille.\n\n16:ksi _Syöpäpahka, ruumiinmadon alku_. Tutaan leikkelewästä,\nwiilaisewasta kiwusta, jossa myöhemmin alkaa näkyä suuria sinisiä,\nsuonia ja haawailemia. Myhkyrän ympärille pitää aikaiseen panna 5\niilimatoa joka toinen wiikko. Wäli=ajoiksi katetaan se ohuella nahalla,\nsäämyskällä tahi muulla semmoisella.\n\n17:ksi _Näärän näppi_. Sille pyhitään muutama kerta päiwässä öljyä.\nSaksanpähkinän öljy (oleum nucis juglandis) on tähän tarpeesen muita\nöljyjä parempi.\n\n\n\n\n10 Luku.\n\nTapaturmaisista eli wahingollisista sattumista.\n\n\nSemmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista,\npaleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joissa pikainen apu ja\nymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.\n\n1:ksi _Myrkyttämisistä_. Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia.\nMyrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä\nihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta,\ntaikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, nikalta,\nhätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy,\nlankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan\njne. Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos\nkannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa\nhienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös.\nJuotawaan weteen seotetaan jälkeenpäin (ei ennenkun oksetin on\nwaikuttanut) öljyä taikka muuta raswaa, suolatonta woita, talia jne.\ntahi lensiätä maitoa. Tarpeellinen on saada tietä, mitä lajia myrkkyä on\ntultu nauttimaan ja sitte kaikkia _karkioita, äkiöitä eli syöwyttäwiä\nmyrkkyjä_ wasten juoda _niljamaisia aineita_, esimerk. kauraryynilientä,\nwaan _huumaawissa_ eli _tainnuttawissa myrkyissä_ juodaan etikkawettä\neli wäkewää kahwia, pään ympärillä pidetään kylmiä kääreitä, ihoa\nharjataan, nipistellään tahi pieksetään, ettei saisi sairas wähäkään\nnukahtaa, joka olis pahaksi. Ynnä näiden kanssa nautitaan seuraawia\nmyrkynwasteita:\n\nA. _Syöwyttäwissä myrkyissä_ (mineraalimyrkyissä), Semmoisia owat _a)\nArsenikki_ eli _markkuli_, jota wasten ynnä edellä mainittuin neuwoin\nkanssa pitää heti kohta juoda puolituoppia wettä, maitoa tahi\npellawasiemenlientä seotettuua kuudentoista munawalkian kanssa.\nJälkeenpäin nautitaan teekupillinen puunöljyä tahi sulattua woita joka\nneljänneksellä tiimaa. Taikka juodaan joka wiidennellä minutilla\nteekupillinen lämmintä saippuwettä, puolesta naulasta saippua tuopin\nlämpimän weden kanssa. Runsasta sokuri= tahi hunajaweden juontia\nkiitetään myös hywäksi. b) _Eläwähopia=suolat_, joita wasten juodaan\nmunanwalkiata wedessä ynnä ohuen nisujauholiemen kanssa. c)\n_Kattilaruoste, waskiruoste, panskryönä_ waatii yksiä aineita kuin\nedellinen ja sokuriwettä ja maitoa. d) _Wihtrilliöljy_ tarwitsee\nliitua eli magnesiata weden kanssa sisään otettawaksi taikka mietoa\ntuhkalipiätä eli saippuwettä, joita myös taitaan ulkopuolisiin\nwihtrilliöljyn polttamisiin käytettää. e) _Siewesi_ waatii yksiä aineita\nkuin wastamainittu wihtrilliöljy.\n\nB. _Tainnuttawissa myrkyissä_ (kaswinmyrkyissä). Tawallisimmia owat: a)\n_Opio_, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi\nsitruunamehun kanssa taikka etikka paljaaltaan ja pidetään sairas\nyhtäläiseen liikkeellä, ettei saisi nukkua. b) _Näsiänmarjat_ ja c)\n_Härkäjywät_ waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja\nnäsiänmarjat kamferttiäki. d) _Tupakka_, e) _Hulluruoho_, f) _Jaloyrtti_,\ng) _Sudenmarjat_ ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen\nwaikutuksensa etikkaweden juonnilla. Kuitenki pitää ennen etikkawettä\nannettaman oksetinta ja ulostusaineita ja sitte jälkeenpäin pantaman\nkihottawaisia lawemankeja, sairas pidettämän raittiissa ilmassa, kylmiä\netikkaweteen kasteltuja kääreitä sidottaman pään ympäri ja suoni\nawettaman, jos weri näyttäisi kowin pääpuoleen pakkautuwan. h)\n_Palowiina, rommi_ ja muut wäkewät juomat waatiwat myrkyllisissä\nwaikutuksissaan samaa menetystä, kuin wastamainitut aineet.\n\nC. _Puremamyrkyissä_ (eläwäin myrkytyksissä). a) _Käärmeenpistossa,\nmadon panemassa_. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että\nwerestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella,\nsawipiipun pesällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niissä waan\nei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen\nimemistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä side pikkuruisen ylemmä\nhaawaa, jota tiiman ajoin pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko\npaikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla,\npidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päiwässä 10\npippurajywää lasillisessa wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin\nlämmin, ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi. Saapi myös toisinaan antaa\nlusikallisen öljyä. Hywäksi kehutaan käärmenpistoissa sitäki keinoa,\nettä kohta jälkeen sitoa paksulta tupakkaa paikalle tahi panna sille\nkäärmeen talia. Willit kansat muutamissa paikoissa kuuluwat kaiwawan\nkoko käden tahi jalan, johon käärme pisti, heti kohta maan sisään ja\nniin siinä usiampia tiimoja eli puolen päiwää pitäwän. b) _Ampiaisten,\nwaapsiaisten, ja mettiäisten pistämä_ woidellaan hunajalla, kääritään\näkiään suolaweteen kastelluilla riewuilla. Etikka ja öljy owat hywiä\ntässäki wiassa. c) _Hulluin eläwäin_ (koirain, kissain, sutten jne)\n_purema, wesikauhu_. On kowin waarallinen kohtaus, joka woimiinsa\npäästyä melkein aina lopettaa kuolemalla. Siinä taudissa sairas\nkauhistuu wettä ja muita weteliä aineita, jonka ohessa hän waiwataan\nhirwiältä janolta, kurkun kuristukselta jne. Purtu paikka pestään\nhetimmiten kylmällä wedellä ja poltetaan sitte tulipunaisella raudalla,\njonka jälkeen haawa rakkosalwalla aukipidetään kaksi kuukautta. Taikka\npoltetaan haawa raudan sijasta ruutilla, jota pannaan paikalle ja\nsytytetään. Taikka leikellään sywään teräwällä weitsellä, jonka jälkeen,\nsitte kuin weri on seisottunut, siihen tipahutellaan wihtrilliöljyä tahi\nsuolahapetta (acid. muriat.). Raudalla tahi ruutilla polttaminen on\nkuitenki etewämpi. Jos rakkoja ilmautuisi kielen alle ja kielijänteen\nwiereen, niin pitää kohta awettaman ja pohjatse tulipunaisella\nrautalangalla poltettaman. Koko taudin aikana ollaan niukalla elolla,\npaljaalla leiwällä ja maidolla. d) _Eläintenruttomyrkky_ tarttuu\nihmisiin, kuin koskewat semmoisia eläimiä tahi niiden raatoja, taikka\nsyöwät niiden lihaa. Tautia seuraa woimattomuus, liittainen kieli,\npunaisia paikkoja ihossa mustilla pilkuilla keskessä, mätärakkoja,\nhouru, joista sairas usein neljännellä päiwällä kuolee. Paranteeksi\npitää kaikki ilmautuwaiset rakot hetimmiten weitsenkärjellä sywälti\nleikeltämän ja sairaalle annettaman oksetinta. Sitte joka toinen tiima\n10 tipahusta wihtrilliöljywettä hämmennettynä teekupilliseen weteen ja\nruttopaikoille pannaan nelikertaisia palttinalappuja, joita joka tiima\nkastetaan äkiähän teeweteen malista tahi saunakukista seotettuna\nkolmanneksi osaksi kamferttiwiinalla. Wielä sitäki parempi on niille\nilloin aamuin sitoa paksulta saunakukkajauhoja terpentiinillä\nkasteltuina.\n\n2:ksi _Walhekuolleista_. Ei kaikki ole kuolleet, jotka siltä näyttäwät.\nHirwiä asia on mainita, että tuhansia ihmisiä wuosittain haudataan,\njotka, waikka pidetään kuolleina, kuitenki eläwät ja olisiwat oikialla\nmenetyksellä tulleet terweiksi kuin ennenki.\n\nEi pidä ketään kuolleeksi päättää, ennenkun ruumis alkaa mädätä, joka\ntutaan siitä että sinisiä, wehriöitä, mustelmaisia paikkoja ilmautuu\nruumiisen; watsa paisuu ja muuttuu toisenhaamuiseksi; suusta ja\nsieramista waluu haisewata nestettä; ruumis käypi pehmiäksi, että\npainamisen siat jääwät kohoamatta; marraskesi helposti irtautuu; silmät\ntummistuwat ja lowistuwat eli rypistywät painamisesta, ruumiin löyhkä\nalkaa tuntua.\n\nJos sitä wastoin pienintäkään liikuntoa hawaitaan esimerk. silmissä,\nsuussa tahi kaswoissa, joita koitteeksi pitääki kylmällä wedellä\npriiskotella; jos silmäterät palawan kynttilän lähellä pienenewät; jos\nhöyhen eli kynttilän liekki suun edessä pidettynä tahi rinnalle pantu\nwesilasi wähintäkään liikahtaa; jos awettu suoni alkaa juosta; jos\nsormella silmään painaminen ei jätä jälkeä; jos leuka alaspäin wedetty\njälleen nousee paikalleen; jos kaswot wähänkään wärjähtäwät korwaan\nhuhuamisesta; jos ruumis ja erittäinki sydänala wielä tuntuwat\npikkuisenkaan lämpimältä -- niin on näistä yhdestä eli usiammasta\nmerkistä tiettäwä, epäilemätön asia wielä ruumiissa hengen olewan.\n\nWalhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä\nhurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa;\npitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä;\npyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa;\ntukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa\nkohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa;\npaleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa;\nukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona. Eikä pidä muitakaan, ketä\ntahansa, heti kuolleeksi luultaman, jotka yhtäkkiä terweestä ihmisestä\ntahi ainoasti wähän sairastettuansa, menehtywät kuolleennäköiseksi.\nErittäinki owat lapsi=ikäiset ja nuoremmat waimo=ihmiset herkät\npyörtymään ja walhekuolemaan. Wielä wiikonki perästä on muutamille henki\ntullut.\n\nWalhekuolluitten kanssa menetellään seuraawalla tawalla yhteisesti:\nruumista ja liiatenki käsiä, käsiwarsia, jalkapohjia, jalkoja, sääriä,\nreisiä, rintaa, watsaa ja selkäpiitä hierotaan willaisella waatteella\ntahi suitaan harjalla, ensin hiljemmin, sitte kowemmasti eikä pidä tätä\nhierontaa eli suintaa heittää, ennenkun iho punistuu ja lämpiää; nenän\nalla pidetään äkiätä etikkaa, kaawittua pippuranjuurta, hienottua\nsinappia, hajuwettä eli salmiakkijuoksetta, jos sattuisi olemaan, taikka\npannaan sieramiin nuuskaa tahi inkewärijauhoja, taikka kutkutetaan\nsulalla; kaswoja, sydänalaa ja rintaa walellaan eli priiskotellaan\nkylmällä wedellä, joka kuitenki jälle pian kuiwaksi pyhitään ja\nuudistetaan; henkeä puhalletaan suuhun sopiwimmasti pienellä\nkäsipalkeella, waan muuten pillillä tahi paljaalla suulla; ruumis\nkääritään lämmitettyihin lakanoihin tahi haudotaan kuumilla pyyhkeillä;\nkitaa ja nielinpaikkoja kutkutetaan sulalla; suuhun kaadetaan\nteelusikallinen saksanwiinaa tahi wedellä seotettua palowiinaa,\nliiatenki, jos sairas rupeaisi huokumaan ja saattaisi niellä; suoni\naukaistaan käsiwarresta, kun paikkaa esinnä on hywin haudottu ja\nhierottu lämpimällä willaisella; lawemankia pannaan tupakkateestä.\n\nOn wielä muitaki sopiwia keinoja, saada walhekuollutta wirkoamaan,\nniink. ruumiin pieksäminen wiholaisheinillä; neuloilla pisteleminen\nkynsien ala tahi jalkapohjiin; kiehuwan raswan (öljyn) tahi palawan\nlakan tipahutteleminen iholle, erittäinki käsilappioihin ja\njalkapohjiin; tulikuumalla raudalla polttaminen; rakkolaastarin\nistuttaminen; kuiwiltaan kuppauttaminen, ynnä muita. Waan muistaa pitää,\nettei näitä, eikä edellisiäkään keinoja wäkiwaltaisesti eikä yhtäkkiä\ntoisensa perästä toimiteta, sillä ruumis tarwitsee aikaa, lewätä\nwälillä. Myös pitää kaikki jouto=ihmiset poislaitettaman, eikä koskaan\nwirwottamisen työtä kesken heitettämän, sillä weteenki hukkuneita on\ntoisinaan ei ennen, kun neljän ja kuudenki tiiman hankkeilla henkiin\nsaatu.\n\nEdellämainitulla tawalla tulee kokea henkiin saada kaikkia\nwalhekuolleita, hukkuneita, paleltuneita, tukehtuneita, kuristuneita,\nukonlyötyjä, pyörtyneitä jne, joista kuitenki tulee muutamia neuwoja\nerittäin annettawaksi.\n\na) _Hukkuneista, weteen kuolleista_. Ruumis kannetaan siiwollaan\nlikimmäiseen huoneesen, ei kuitenkaan aiwan lämpimään, riisutaan ja\nasetetaan oikialle kyljellensä wuoteelle, niin että pää ja rinta owat\nmuita paikkoja ylempänä, kääritään sitte lämpimiin peitteisiin ja\nruwetaan hieromaan. Kaswoin punaiset tahi sinertäwät ollessa aukaistaan\nsuoni käsiwarresta tahi kaulasta. Wähän ajan päästä käännetään ruumis\nhiljalleen ja lyödään käsilappialla kewiästi rintaa kohti ja hartioihin\nsekä selkään. Suu puhdistetaan liitasta, ja henkeä puhalletaan suuhun,\njota tehdessä watsaa ja kylkiluita samassa kewiästi painellaan ylöspäin\nniinkuin henkimisen tapaan. Joka kerralla henkeä suuhun puhaltaissa\npitää nenä samassa tukittaman. Toisin ajoin kutkutetaan sieramia\netikkaan kastetulla, ja kitaa paljaalla höyhensulalla. Kihottawa\nlawemanki pannaan peräsuoleen. Ruumis pannaan neljänneksi osaksi tiimaa\nolkapäihin asti haaliaan eli lensiään weteen, ja samassa tipahutellaan\neli walahutellaan kylmää wettä kolmen kyynärän korkialta rinnalle.\nOtsaa, aiwenia, korwantauksia ja sydänalaa hierotaan etikalla taikka\nlensiällä palowiinalla, lämpimiä tiilikiwiä kääreen sisässä pannaan\njalkoihin, ja ruumis peitetään uusilla, kuiwilla ja lämpimillä\nwaatteilla. Tynnyrien päällä wyöryttäminen ja muu wäkinäinen menetys on\nkowin wahingollinen. Lue tähän walhekuolleista yhteisesti mainittu.\n\nb) _Paleltuneista, kylmään kuolleista_. Ruumis wiedään kylmään (ei\nsuinkaan lämpimään) huoneesen ja hierotaan lumella tahi jäisellä\nwedellä, siksi että wähitellen lämpiää ja notkistuu, jonka jälkeen\nhieromista pitkitetään willaisella waatteella ja huonetta saatetaan\nlämpimämmäksi. Sopii myös kohta alusta panna paleltunut ruumis tykkynään\nlumiwuoteesen kylmänhaaliassa huoneessa ja sitte yhden lumen sulettua\nuudistella toista lunta sekä alle, päälle että siwuille yltyleiseen.\nPaleltumisen jälkeen wikautetut erinäiset paikat woidellaan sitte illoin\naamuin terpentiinillä. Käytettäköön myös hywäksi, mitä walhekuolleista\nja hukkuneista on edellä sanottu.\n\nc) _Kuristuneista, hirtetyistä_. Nuora leikataan kohta poikki, ruumis\nriisutaan ja pannaan wiiliähkään, raittiisen paikkaan pää ja kaula wähän\nylemmäksi. Kaulan ympäri kääritään lämmitettyyn etikkaan, wesisekaiseen\npalowiinaan tahi öljyyn kastetuita riepuja; kihottawaa lawemankia\npannaan; suoni awetaan; ruumista hierotaan, ynnä muut waariotetaan, mitä\nwalhekuolleista ja hukkuneista on sanottu.\n\nd) _Tukehtuneista höyryyn, tikuun tahi muihin wahingollisiin höyryihin,\nhäkään kuolleista_. Wiedään ulko=ilmaan ja päähän kääritään kylmään\netikkaweteen kasteltuja riepuja; ruumis nostetaan pystöön ja walellaan\npäästä asti kylmällä wedellä. Muuten menetellään näiden kanssa, kuin\nweteen hukkuneittenki kanssa. Kuin rupeawat henkimään, on tarpeellinen,\nsuoni käsiwarresta awaa, paitsi kowin kiwulaisilta, heikoilta ja\nlaihoilta.\n\ne) _Joltain kurkkuun eli emättimeen puuttuneelta aineelta\ntukehtuneista_. Puuttunut pala eli aine pitää poisotettaman pihdillä,\njos ylettyy, muuten alastungettaman sujuwan kalanluun, rottingin, tahi\npuisen (pihlajaisen, katajaisen) siliäksi ja hienoksi wuollun, öljyllä\ntahi raswalla woidellun warwan päähän sidotulla saksansienin tahi\njänönkääwän palalla. Seki auttaa usein, kuin lyödään käsilappialla\nkewiästi hartioihin ja selkään. Jos saataisi oksetinta alas, niin pitää\nsitä annettaa. Toisinaan on siitäki apu saatu, että on suuria waksista\nja hunajasta tehtyjä marjoja alas nielty.\n\nf) _Ukonlyödyistä_. Ruumis riisutaan ulko=ilmassa, walellaan kylmällä\nwedellä, rintaa priiskotetaan etikkawedellä ja pää kääritään samaan\nweteen kastetuilla riewuilla, ja waariin otetaan, mitä walhekuolleista\nedempänä yhteisesti on sanottu.\n\n\n\n\n11 Luku.\n\nTawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista.\n\n\nNe tässä kirjassa mainitut lääkkeet owat enimmäksi osaksi sitä laatua,\nettä saadaan ja tawataan maallaki, ja usiampia niistä taitaa, ken\ntahtoo, itse kerätä ja walmistaa, esimerk. kaswien juuria, kuoria,\nwarsia, kukkia, marjoja ja siemeniä. Niistä on kuitenki seuraawa waarin\notettawa.\n\n_Juuret_ pitää koota taikka syksyllä myöhään, kuin lehdet jo owat\nwarisneet ja warsi kuihtunut, taikka warhain kewäillä ennen lehtien\npuhkeamista; muina aikoina niissä ei ole täyttä woimaa.\n\n_Kuori=aineet_ otetaan kewäillä ennen kaswin lehdittymistä, _warret ja\nlehdet_ wähä ennen kukkimista, _kukat ja kukkapäät_ juuri kukkimisen\nalulla taikka niinpian kuin owat puhjenneet, _marjat ja siemenet_\nwalmiiksi jouduttuansa, _männyn kerkät ja kangas=jäkälät_ warhain\nkewäillä, _koison warwat_ waikka jo talwellaki.\n\nNiitä ei pidä sitte päiwänpaisteessa kuiwata, waan tuulen käywässä,\nkatwisessa eli warjoisessa paikassa, ja ennen kuiwamaan panemista pitää\njuuret pestä puhtaiksi ja paksummat niistä halkaista. Kukkia, lehtiä,\nwarsia ja marjoja ei milloinkaan pidä sade=ilmalla kerätä.\n\nMonta muuta lääkettä taitaan myös kotona hankkia, ja niistä sekä\nkotoisista parannuskeinoista kertoo seuraawa niiden:\n\n\nLuettelo.\n\n_Aluna_. Runsas weitsenkärjellinen alunaa liewennetty puoleen kortteliin\nweteen käytetään korlauswedeksi kurkun wioissa, ja wähän runsaammin\nalunaa otettuna silmänpasko=woiteeksi. Poltettuna kuumalla kiwellä tahi\nraudalla on aluna hywä keino liikalihaa mätähaawoissa kuluttamaan.\n\n_Ammesauna eli ammekylpy_ (ruots. _karbad_) katso: _hiestyttäwät aineet_.\n\n_Aneksi, aniisi_.\n\n_Arapian kummi_, gummi arabicum.\n\n_Elttawoide_. Tehdään terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua\nkumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hywästi yhteen seotettuna. Taikka\nseotetaan yhteen: 4 luotia altteasalwaa, 2 luotia lyökkiä, 1 luoti\nsappea ja 1/3 (kolmas osa) luot. kamferttiä.\n\n_Engelska=suola_, k. _ulostus=aineet_.\n\n_Etikka_.\n\n_Haisupihka_, pahapihka, pirunpaska; ruots. _dyfwelsträck_.\n\n_Hauteet_. Kylmiä hauteita tehdään lumesta, rikki sullotusta jäästä,\nlumisekaisesta wedestä, muusta kylmästä wedestä etikan ja palowiinan\nkanssa, näitä jälkimäisiä ei jos neljänneksi osaksi wettä wasten. Weden\njähdyttämiseksi lämpiminä aikoina seotettakoon siihen tarwittaissa wähä\nhienottua suolaa.\n\nLämpimiä hauteita saadaan lämpimään weteen kastetuista lankawyhdeistä,\ntaikka lämmitetystä tuhkasta, sannasta, suolasta, kukista, heinistä\nj.n.e. Haudepöperöitä tehdään jauhoista ihran, maidon tahi öljyn,\nkukkain ja usein muidenkin rohtoin kanssa.\n\n_Hieronta_, k. _hiestyttywät aineet_.\n\n_Hiestyttäwät aineet_. Senlaisia on kaikki, mikä suojelee ja kartuttaa\nruumiin hikoamista, esimerk. omin woimin liikkuminen, käweleminen,\näänellinen luku ja laulu, lämpimät waatteet ja asunto, jalkain\nhautominen lämpimässä wedessä tahi kostioihin riepuihin käärityillä,\nlämmitetyillä tiilikiwillä, ruumiin hautominen lämpimään weteen\nkastetuilla lankawyhdeillä tahi muulla willaisella, sen hierominen\nkuiwalla willaisella waatteella tahi sukiminen harjalla, lämpimät\namme= tahi saunakylwyt, muuriais= ja lehtisaunat, tuohikääreet jalkapohjaa\nwasten, höyryn saattaminen kiehuwasta wedestä peitteen alle wuoteesen,\nlämpimät teet seljakukista, isopista, mintuista j.m., lämmin sahti tahi\nmaitojuoksutuksen hera, kamfertti kuiwaltaan tahi wiinassa y.m.\n\nEi mikään liiallinen, ruumista yleti rasittawa hiostuminen kuitenkaan\nole terweellinen. Siinä on kylliksi, kuin saadaan hienlähtö\nkohtuullisesti enennetyksi, ja ruumis alkaa rauweta. Kuitenki sopii ja\non hyödyllinen pitkittää hiostamista wuorokaudeksi tahi kahdeksi sillä\ntawoin, että wiljellään joita kuita edellä mainituita aineita usiampi\nkerta perätysten tiiman, kahden tahi kolmen wäliajoilla, ja että ruumis\nhikeen tultua joka kerralla puetaan kuiwiin, lämpimiin waatteisiin.\n\nKaikkein hiestyttäwäin kylpyin jälkeen on ruumis hywin herkkä\nwilustumaan, jonka tähden sitä pitää huolellisesti waroa, ja wuoteelle\nruwettua lämpimillä peitteillä turwata. Hywä on myös peitteen alle\nwuoteelle tultua juoda jonkun kupin lämmittäwää teewettä taikka lämmintä\nsahtia tahi maitoheraa, ettei hiostuminen liika warhain tukehtuisi.\n\nHiestyttäwät aineet owat hyödyllisiä ja tarpeellisia kaikissa taudeissa\nja kohtauksissa, joilla on alkunsa ruumiin wilustumisesta, hikisuonten\nsalpaumisesta ja tawallisen hiun eli hikumisen tukehtumisesta,\nkatoamasta, esimerk. köhässä, yskässä, kuiwataudeissa, luuwalossa,\njäsenten kolottajassa, ryyhdynnässä, ihowioissa, tarttuwissa kuumeissa\nja monessa muussa. Kuumetautien alussa on sangen sowelias ja\nterweellinen hiestymistä oksettimellaki edes auttaa.\n\nWahingollisia owat hiestys=aineet silloin, koska watsa on\nsinne kokoutuneesta liikaisuudesta puhdistumaton, ja samoin\nhaittawerewyydessä, puuskaisissa, wihottawissa taudeissa ja\nhuonokuntoisille, woimattomille sairaille.\n\n_Hofmanninwiina_; ruots. _Hoffmansdroppar_. Määrä: 30, 40 ja usiampaaki\ntipausta kerrallaan.\n\n_Hullukaali_ tahi williruoho, willitupakka, karhunkaali, hammasyrtti;\nruots. _bolmört_. Myrkyllinen kaswi; käytetään ulkonaisesti\nliewittäwiksi hauteiksi.\n\n_Humala_. Käytetään tawallisimmasti lämpimiksi hauteiksi kuiwiltaan.\nTaitaan myös seottaa jauhoilla, saunakukilla j.n.e.\n\n_Hunaja_.\n\n_Iilimadot eli werimadot_; ruots. _blodiglar_. Owat tarpeelliset\nsilloin, koska werta tahdotaan jolta kulta pienemmältä alalta\nwähenemään, ei yli koko ruumiin, taikka jos sairasta warotaan\nliiaksi suonenlyönnistä heikentywän. Monessa taudissa, esimerk.\nkurkunkuristajassa, wesiaiwossa, silmänpunotuksissa, kaulataudeissa,\nnielinwioissa, perätaudissa, ulkonaisissa loukkauksissa, owat werimadot\npaljo hyödyllisemmät, kun suonenlyönti, ja samate silloin, koska\nlapsilta tulee werta ottaa. Jos rakkolaastaria, sinappipöperöä tahi\nmuita kiihottawia aineita jälkeen samalle paikalle pannaan, niin pitää\nmatoin puremasijat ennen sitä pienillä tali= tahi sidelaastari=lapuilla\npeitettämän.\n\nIilimadot tarttuwat paremmin aamu=, kuin iltapuolella päiwää. Niiden\nilman ei tarttuessa on hywä keino puistaltaa niitä wähän aikaa sahdin\nseassa, ja willaisella waatteella hiwuttaa paikkaa, johon pannaan.\nImemästä päästyä lypsetään weri niistä suun kautta ulos, niin tulewat\ntaas pikemmin wirkaansa kelwollisiksi.\n\nIileille säilyttäissä muutetaan kahdesti wiikossa uutta järwiwettä;\npurkki peitetään riewulla päältä, että ilman henki kulkee läwitse.\n\n_Inkewäri_. Watsanwahwistawa aine, nautitaan hienottuna ja sokerilla\nseotettuna.\n\n_Isoppi_. Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös\nkorlauswedeksi kurkkuwioissa.\n\n_Jalappajuuri_. Ulostus=aine, nautitaan hienottuna paljaaltaan, tahi\nkremortartarin seassa, teelusikallinen kerrallaan.\n\n_Jähdytysjauho_; ruots. _kylande pulwer_. Tuotetaan apteikistä taikka\ntehdään kotona salpietarista ja kremortartarista, pari teelusikallista\nkumpaistaki, kuuden teelusikallisen kanssa sokeria seotettuna.\nTeelusikallinen 2:den tahi 3:men tiiman wäliajoilla.\n\n_Jästi_, watsanpehmittäwä ja ulostawa koto=aine.\n\n_Kahwi_ eli kohwi, kahwe, kaffe.\n\n_Kalkkiwesi_. Kortteli wettä seotellaan wähitellen noin kahden luodin\nkastamattoman kalkin kanssa. Päälle selwinnyt wesi waletaan lasiin ja\nsuullitaan, ettei laimistuisi. Jos ainoastaan tawallista kastettua\nkalkkia olisi, niin pitää se ensin polttaa kuumalla kiwellä tahi\nrautapellillä.\n\n_Kalmujuuri_, kalmajuuri, kalmusi; ruots. _kalmusrot_. Erittäin\nhyödyllinen suussa pitää kulkutautien aikana.\n\n_Kamfertti=wiina_. Luoti kamferttiä sulataan kortteliin wäkewää wiinaa\n(wäkiwiinaa).\n\n_Kaneli_ eli kanelinkuori.\n\n_Kangasjäkälä_, liisterijäkälä, islanninjäkälä; ruots. _islandsmossa_.\nNäitä jäkäliä otetaan naulan werta kahden kannun keitokseen, jota\nrinta= ja muissa hiwutustaudeissa nautitaan 5, 6 kahwikupillista päiwässä.\n\n_Kataja_; juuret, tahi puu juuren rajalta, ja marjat.\n\n_Kaura_; kauranryynit.\n\n_Kerma_ eli maidonkuori, päälinen, taale, maitilas, kuore.\n\n_Kirnupiimä_.\n\n_Koiruoho_ eli mali; ruots. _malört_.\n\n_Koiso_ eli kuisa; ruots. _qweswed_, lat. dulcamara.\n\n_Koiwunlehdet_. Kewäillä warhain lehtisaunaksi; laitetaan paksulta sekä\nalle että päälle yli koko ruumiin kaulaan asti, ja sitte wielä jotain\nmuuta peitettä päälimäiseksi.\n\n_Korluwesi, korlauswesi, kurkunhuuhdewesi_; ruots. _gurgelwatten_.\nHyödyllinen kurkun=ajettumissa, nielinwioissa ja muissa suukipiöissä.\nSiksi käytetään muurutilientä, selja=, minttu=, peltohumala= tahi\nsaunakukka=teetä joko paljaaltaan taikka wähän alunan kanssa. Korlatessa\notetaan suu puolilleen wettä, käännetään sitte ylöspäin, että wesi\nlaskeuu kurkkuperään, korahutellaan siellä wähän aikaa ja sylkäistään\nsitte ulos suusta.\n\n_Kremortartari_. Apteikistä saatawa.\n\n_Kuiwaawa woide_ eli Ungventum Calaminæ compositum.\n\n_Kukkawiina, k. lääkewiina_.\n\n_Kukon=yrtti_; ruots. _fetknopp_ (Sedum acre).\n\n_Kuppuu, kuppaaminen_. Sopii käyttää melkein yksissä tapauksissa, kuin\niilimadotki, koska niitä ei ole saapuwilla.\n\n_Kynsilaukka_; ruots. _hwitlök_.\n\n_Laakeröljy_; ruots. _lagerolja_.\n\n_Lakritsi eli lakris_. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana,\ntaikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.\n\n_Lawemanki, peräsuolen=huuhto_. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia:\n_pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia j.n.e_.\nMonessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka\ntähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä\npannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli\nmynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää\nwoidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.\n\n_Pehmittäwään lawemankiin_ otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä,\nlusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita.\nJos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan\nlawemanki sillä _ulostuttawaksi_. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on\npellawasiemenliemi. Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen\nkorttelin, ja myös muita aineita wähemmin.\n\n_Kiihottawia lawemankeja_ tehdään korttelista haaliaa wettä kahden\nlusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli\npesettä (saippua).\n\n_Liewittäwiksi lawemangeiksi_ kelpaa haalia maito, kauran ja ohran\nryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla\nwoilla seotettuna.\n\n_Huowittawiin ja lewottawiin_ pannaan keittäissä sekaan wähän\nwalmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita;\n_wirwottawia_ laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla\ntahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.\n\nMuistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna.\nLawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun\ntahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja\npistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki\nei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki\nsen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.\n\nLawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi\ntalikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko,\njoka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla.\nSemmoisia laitoksia nimitetään _peräpuikoksi_, ja on niistä usein\nhawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa.\nMuistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei\nniitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin\nitsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin\nkäytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.\n\n_Lehtisauna, k. hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet_.\n\n_Lempikukka_, kolmikukka; ruots. _styfmorsblomma_, lat. viola tricolor.\n\n_Liewittäwä mehu, liewitysmehu_. Laitetaan muutamasta munanruskuaisesta\nsokerin kanssa yhteen pieksettynä, ja sitte kermalla eli taaleella\nseotettuna, että tulee siirapin paksuiseksi. Nautitaan teelusikoittain.\n\n_Liewittäwä woide, liewityswoide_. Tehdään talista ja suolattomasta\nwoista yhteen sulattuna, woita puoliksi talia wasten.\n\n_Liinöljy_.\n\n_Lyjyetikka_; ruots. _blyättika_.\n\n_Lyjywesi_; ruots. _blywatten_. Saadaan lusikallisesta lyjyetikkaa\nseotettuna jumprun palowiinaa ja puolentuopin sade= tahi järwiweden\nkanssa. Lyjyetikka on myrkynsekaista ainetta.\n\n_Lyywitti ja lyywittiwoide_. Woidetta tehdään hienotusta lyywitistä ja\nmerutusta (puhdistetusta) ihrasta yhteen seotettuua, 3 luotia edellistä\nainetta, 4 jälkimäistä.\n\n_Lyökki, k. sipuli_.\n\n_Lääkewiina_. Sitä on monta eri lajia sikäli kuin kukkia, juuria, kuoria\nj.n.e. joista sitä tehdään, on monta lajia. Jos jota kuta näitä aineita\notetaan pari kolme luotia ja pannaan kortteliin wiinaan usiammiksi\nwuorokausiksi, lämpimässä paikassa likoamaan, niin saadaan sillä keinoin\nsaman nimellistä lääkewiinaa, kun itse ainekin.\n\n_Löysääwät aineet, löysäys=aineet_; ruots. _lösande medel_; k.\n_ulostus=aineet_.\n\n_Maitiainen_, woikukka; ruots. _smörblomma_, lat. leontodon taraxacum.\n\n_Maitohera. -- Mallastee_.\n\n_Maknesia_. Walkoista apteikistä saatawaa jauhopölyä.\n\n_Minttu_.\n\n_Mistuura simples_; lat. mixtura simpex.\n\n_Muuriaissauna_. Ammeesen, johon kylpiä mahtuu tuolilla istumaan,\npannaan muuriaispesää kuuman weden sekaan pohjalle, jota sitte\nhöyrytetään siihen saatetuilla kuumilla kiwillä. Jollain sopiwalla,\nlakanoista tahi muusta waatteesta kylpiän päälle tehdyllä katteella\npidätellään höyryä ulos hajoamasta. Katteen pitää olla niin laitetun,\nettä on erin kylpiän ihosta ja kohollaan, ja että kylpiä saattaa päänsä\nulos pistää. Katso tähän lisäksi _hiestys=aineet_.\n\n_Muuruti_ tahi _moiliainen_; ruots. _morot_.\n\n_Männynkerkät_ tahi _männynkaswatteet_; ruots. _tallstrunt_.\n\n_Naurissiemenet_.\n\n_Nihti, kärpäsen ruuti_. Wariksen=warpaitten siemenpölyä, jota kotona\ntaitaan koota tahi apteikistä ostaa.\n\n_Nisu= eli wehnäjauho_.\n\n_Näsiän niini_; ruots. _tibast_.\n\n_Ohrajauhot_ ja _ryynit_.\n\n_Oiwukka, ojakka, herukka, siestar, musta wiinamarja_; ruots. _swarta\nwinbär_.\n\n_Oksejuuri_; ruots. _kräkrot_, k. _oksetus=aineet_.\n\n_Oksesuola_ ruots. _kräksalt_. Pari kolme neulan nupin werrallista\npaljaaltansa weden seassa, taikka seotettuna teelusikallisen kanssa\noksejuuren jauhoja.\n\n_Oksettawat aineet, oksetus=aineet, oksettimet_. Heti taudin alussa\nnautittuna on oksettimesta useinki hywä apu nerwi=, poltto=, sulku=,\nsappi=, lima= ja wilukuumeissa, mahan haittatäysinäisyydessä, ulko= ja\npunataudissa, kurkunahdistajassa, myrkytyksissä ja monessa muussa\nkohtauksessa. Wahingollinen ja kiellettäwä on oksetin kaikenlaisissa\nwihotaudeissa, rintakiwuissa, keuhkotaudissa, werisylkeessä,\nhaittawerewyydessä ja sitä seuraawissa kohtauksissa, uhkaawissa\nhalwaustiloissa, kohdunmuljahtumissa, kuwepuhkeemissa, ylen wanhoilla\nihmisillä ja raskailla waimoilla warsinki alkupuolella raskauttansa.\nOksettimeksi käytetään hienottua oksejuurta, jota täysikaswuisia warten\nsopii hiukalla oksesuoloilla seottaa. Sitä otetaan ruokalusikallisessa\nwettä, ja sitte kun se on waikuttanut, ei ennen, juodaan joka\noksennuksen päälle pari kupillista eli runsaampi haalian=lämmintä wettä.\nMuiden okse=ainetten puutteessa toimitetaan oksettamista runsaalla\nlensiän weden juonnilla, joko paljaaltaan, tahi woilla, öljyllä eli\nmuulla raswalla, tahi saunakukka=teellä seotettuna. Taikka otetaan\nlusikallinen eli runsaampi woinsuolawettä (suolalaukaa) joka\nneljänneksen tiiman päästä siksi kun waikuttaa. Suolalaukaa täksi\ntarpeeksi sopii tehdä neljästä lusikallisesta suoloja ja korttelista\nkiehuwaa wettä. Taikka kutkutetaan kitaa suolaweteen kastetulla sulalla,\njota aina tulee reistata, koska juuri pikaista oksettamista tahdotaan,\nniinkuin esimerk. myrkytyksissä, weteen hukkumissa, tukehtuneissa ja\nkuristuneissa. Jos millä tawalla tahtonsa oksettamista toimitetaan niin\nei pidä tytymään yhteen eikä kahteen ylön antamiseen, waan pitkittää\noksettamista haalian weden joka kerta päälle juomisella. Ylen kauwan\nkestäwä oksetus asetetaan muutamilla tipauksilla saksan= tahi palowiinaa\nkylmän weden seassa nautittuna, taikka jäätyneellä minttuteellä.\n\nOksettaissa pitää löysätä kaikki nauhat, ahtaat waatteet ja muut\npinkottimet, ainoastansa watsan alle saapi tukeeksi sitoa wyön,\npyyheliinan eli muun siteen, joka warsinki on tarpeellinen niille, jotka\nsuolirewenneiltä eli tyrältä waiwataan.\n\n_Olut_.\n\n_Paatsain, pajatsin, pajakka; ruots. brakwed_. Sen kuiwatuista kuorista\nkeitetty liemi on watsan=puhdistawa aine, hyödyllinen semmoisissa\ntiloissa, jotka kaipaawat watsan puhdistamista. Se waikuttaa wälistä\nwähän raastamalla, joka saadaan sillä autetuksi, että liemeen pannaan\nkeittämisen lopulla wähä saunakukkia sekaan.\n\n_Palowiina_. On jossa kussa tilassa lääkkeeksi hyödyllinen.\n\n_Pehmitys=aineet, k. ulostus=aineet_.\n\n_Pehmitys=jauho_; ruots. _digestiw=pulwer_. Tehdään luodista raparperia\nja kahdesta luodista kremortartaria yhteen seotettuna. Nautitaan\nteelusikallinen joka toisella eli kolmannella tiimalla, kunnes pehmittää\nwatsan.\n\nToisenlaista pehmitysjauhoa saadaan, jos luoti salmiakkia ja kaksi\nluotia sokeria seotetaan yhteen, ja onki tämä jälkimäinen sopiwampi\nyskäsekaisessa kuume= ja wilutautien alussa. Muutamat panewat siihen\njonkun osan hienottua lakritsiaki sekaan.\n\nWihottawissa, runsas=eleellisissä eli kiihkoisissa taudeissa annetaan\nnuorille, werewille ihmisille soweliaasti kolmatta lajia pehmitysjauhoa,\njota seotetaan salpietarista kremortartarin ja sokerin kanssa,\ntasaweroon kutakin ainetta.\n\n_Pellawansiemen_.\n\n_Peltohumala_, pellonwanha, kärsäheinä, satalehti eli satalatwa,\npyörtänökukka; ruots. _millefolium_.\n\n_Pese_ eli _soopa_, wetelä saippu.\n\n_Pihlajanmarjat_.\n\n_Pikilaastari_. Luoti talia, 2 waksia, 4 pikiä ja 6 pihkaa eli hartsia\nyhteen sulattuna. On hywä kolotuksia ja kipuja ruumiista ulos wetämään.\nPitkällisessä yskässäki sopii sitä rinnassa ja hartiowälissä pitää,\nwarsinki jos pistoksia rinnassa tuntuu.\n\n_Piparuuti_ eli pippuranjuuri, äikäjuuri; ruots. _pepparrot_. Piparuuti=\neli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä\nmännynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki\nlajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamiksi\npäiwiksi likoamaan hywään nuoreen oluehen ja huiskutetaan wälimmiten\nsekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu\nerilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka\njos usiamminki päiwässä.\n\n_Potakka_= eli perunajauhot. -- _Potaska_.\n\n_Pujojuuri_, willi koiruoho; ruots. _gråbo_ (artemisia vulgaris).\n\n_Punaliittu_; ruots. _rödkrita_.\n\n_Punawiina_, punainen saksanwiina.\n\n_Purku=aineet, k. ulostus=aineet_.\n\n_Puunöljy_; ruots. _bomolja_.\n\n_Puuraksi, puraksi_; ruots. _borax_.\n\n_Raate_, radake, peuranwehka; ruots. _wattenklöfwer_, trifolium\naqvaticum.\n\n_Rakotuslaastari_, rakkolaastari, juntukka, pansluuka; ruots.\n_spanskfluga_. On kowin kiihottawa, ihon rakolle nostawa aine. Pannaan\nmilloin hajottamaan, paikastansa muuttamaan eli ulos wetämään pahoja,\npaatuneita aineita ja taudin wihoja, pistoksissa, kolotuksissa j.n.e.,\nmilloin woimattomia paikkoja muuten wirkistämään. Kun kuitenki niiden\nwaikutus koskee ei ainoastansa kipiöihin, waan terweisiinki paikkoihin,\nniin sentähden niitä ei sowi kaikissa pienissäki wioissa käyttää.\n\nSe paikka eli kohta, johon rakotuslaastari pannaan, pestään ensinnä\nhaalialla wedellä tahi etikalla, sitte pirostellaan rahtunen\nkamferttijauhoja laastari=lapulle, joka sidelaastari=nauhoilla\nkiinnitetään ihoon, ja pidetään puolen wuorokautta tahi kauwemmin\npaikallansa, kunnes iho rakottuu. Sitte irti leikataan rakko, ja\nhaawalla pidetään puserrettuja kaalin tahi laastari=ruohon lehtiä,\ntaikka tuohen kettua, taikka liewittäwää woidetta, joita kerran tahi\nkahdesti wuorokaudessa uudistetaan. Jos haawa ennen aikaansa paranisi,\nniin pantakoon uudelleen rakkolaastaria päälle.\n\nWesiumpi, joka rakkolaastarin aikana muutamia rupeaa waiwaamaan, saadaan\nautetuksi sillä, että pannaan talilappu haawalle, otetaan wähän\nhienottua kamferttiä sokerin seassa sisään, ja kowemmissa tapauksissa\nmennään haaliaan ammesaunaan.\n\nRakkolaastarin puutteessa, ja muutenki pikaisen awun tarpeessa, sopii\npainella ihoa kiehuwassa wedessä kuumetulla wasaranpohjalla, kahdesti\ntahi kolmesti, kunnes paikka punettuu ja kohoaa rakolle. Senjälkeen\nhoidetaan ja auki pidetään haawa samalla tawalla, kun rakkolaastarinki\njälkeen.\n\n_Rakkowoide, rakkosalwa_, ruots. _spanskflugsalwa_.\n\n_Raparperi_. Raparperi=mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä\nseotetaan luoti raparperi=jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia)\npotaskaa, jotka sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään\npaikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan\nriewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa\nteelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka\ntähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena\nkuluu.\n\n_Retikka_ eli _räätikkä_, rytkä; ruots. _rättika_.\n\n_Rikki_ eli _tulikiwi_.\n\n_Rikkimaksa_; ruots. _swafwellefwer_ (hepar sulphuris).\n\n_Rommi. -- Ruuti_ eli _kruuti_.\n\n_Saippu_ eli _saipua, saippuwa_.\n\n_Salmiakki, k. lakritsi ja pehmitysjauho_.\n\n_Salmiakki=juokse_; ruots. _stinkspiritus_.\n\n_Salpietari. -- Sappi_.\n\n_Sauna_, k. hiestys=aineet.\n\n_Saunakukka_, juhannuskukka, kamelikukka; ruots. _kamillblomma_.\n\n_Seljakukat; r. fläderthe -- Sennalehdet_.\n\n_Sianpuola_, jauhopuola, kangasparkki; ruots. _mjölon_. Sen lehdet tahi\nwarret.\n\n_Sidelaastari_; ruots. _häftplåster_.\n\n_Siirappi. -- Silmäsokeri_ eli _puolansuola_.\n\n_Silmänwoidewesi_. Wuotawille silmille saadaan sopiwata woisinta, jos\nliuwennetään wähäsen silmäsokeria tahi alunaa weteen, ja sillä\nwoidellaan silmäluomia.\n\n_Sinappipöperö_ eli _sinappitaikina_; ruots. _senapsdeg_. Se kiihottaa\nihoa ilman rakolle nostamatta, ja käytetään pikaisissa tarpeissa samalla\ntarkoituksella, kun rakotuslaastarista on sanottu. Sinappipöperöön\notetaan kolme lusikallista sinappijauhoa, yksi lusikallinen rukiisia\njauhoja (taikka sen sijasta hapanleipää) ja etikkaa, minkä tarwitsee.\nMuutamat seottawat siihen lisäksi lusikallisen hienoksi kaawittua\npippuranjuurta; taikka tekewät sinappipöperön kaawitusta\npippuranjuuresta, retikasta, kynsilaukasta ja etikasta; taikka\nhienotuista mustista pippurista ja inkewäristä palowiinan kanssa.\n\nMiten tahansa laitettawa tehdään pöperö sakiaksi, lewitetään puolen\ntuuman paksulta neljän tahi jos kuudenki tuuman pituiselle, ja kolmen\ntahi neljän tuuman lewyiselle lapulle, joka sidotaan sille paikalle,\njossa kiihotusta tarwitaan, esimerk. pohkioille, jalkapohjille, mahalle,\nsydänalaan, rintaan, ja pidetään siinä, minkä kärsii. Paikka\nsinappipöperön jälkeen ei tarwitse mitään erityistä hoitoa, jos ei\nepähuomiosta olisi rakolle tullut, jossa tapauksessa sillä pidetään\nliewitäwää woidetta tahi maidonkermaa. Sairaan tunnotonna ollessa ja\nmuutenki tulee wälimmiten katsoa, ettei pöperö wetäisi ihoa rakolle.\nSitä ei tarwita; hywä on jos waan saadaan oikein punettumaan. --\nSinappipöperön sijasta kastawat muutamat paksua harmaata paperia\npalowiinalla tahi rommilla ja pirostawat sille hienotuita mustia\npippuria, jonka sitte sitowat ihoa wasten. Ei sekään ole kehno konsti;\nerittäinki on se watsan kiwuissa mahalle pantuna hywäksi hawaittu.\n\n_Sinikka_ eli juurikka, räätikkä, juntti; ruots. _kålrot_.\n\n_Sipuli_ eli _lyökki_; ruots. _rödlök_.\n\n_Soopa_, pese, wetelä saippu.\n\n_Suonen=isku, werenlasku, suonenlyönti_. Ilman suurempaa tarwetta on\nsuonenlyönti wahingollinen, moneltaki ennen aikaansa terweyden turmelewa\nja ijän lyhentäwä. Ei siis pitäisi kenenkään itseänsä siihen\nkewiämielisesti totuttaman. Wäärä luulo on se, että usiammat taudit\ntulisiwat weren haitasta tahi _pahasta, pilauneesta werestä_, niinkuin\ntawallisesti sanotaan, ja jonka tähden typerät ihmiset iskettäwät suonta\ntoisinaan usiammastaki paikasta yhteen aikaan. Muutamat taas\nlaskeuttawat werta kerran kuussa ilman muuta pienintäkään syytä, kun\nomaa tyhmää luuloansa, että olisi weri ja ruumis siitä raitistuwa. Sekin\non kowin tyhmästi ja typerästi tehty.\n\nPaikallansa ja hyödyttäwä on suonenlyönti kowissa pistoksissa,\npäänkiwuissa, waikioissa rinnan ja watsan poltteissa, weri=yskissä ja\nmuissa werikohtauksissa, halwauksissa, tawallisten werijuoksuin\ntukehtumisissa, esimerk. nenäjuoksun, waimollisten eli kuukautisten,\nwihotaudeissa, kowissa loukkauksissa ja satattamissa, erittäinki jos\ntekewät tunnottomaksi, waarallisissa polttohaawoissa, kureutuneissa\nsuolipuhkeemissa ja muissa senlaisissa. Sitä wastoin on suonenlyönti\naina waarallinen ja wahingollinen kowin nuorille ja wanhoille ihmisille,\nheikkoluontoisille ja huonokuntoisille, pitkittäwissä kuumeissa ja\nmuissa heikentäwissä taudeissa.\n\nTalwis= ja kewät=aikana otetaan wähä runsaammin werta, kuin kesällä ja\nsyksyllä. Päälle korttelin ei pidä koskaan yhdellä kerralla ottaa, ellei\nlääkäri erittäin niin määräisi. Uudistettakoon kuitenki weren=otto\nkowissa wihotaudeissa, liiatenki jos ensimäisen werilaskoksen hyyde\nolisi sitkiänkokoinen, walkialla, harmaalla tahi kellahtawalla kuorella,\nja jos tuska ensimäisestä weren=otosta ei olisi tuntuwasti waikennut.\nOtettakoon kuitenki jälkimäisillä kerroilla wähemmin.\n\nTyhmät, tietämättömät ihmiset luulewat itsekullaki kiwulla olewan\nerityisen suonensa aukaistawan, milloin otsasta, kulloin kaulasta,\nkielen alta, peukalhangasta j.n.e., jolla luulolla ei ole mitään\nperustusta, sillä yksi weri kulkee koko ruumiissa, ja yhdestä paikasta\nwähennetty wähentyy se pian toisistaki, siksi että taas joutuu\ntasaweroon. Ei siis tarwitse'kaan waarallisia paikkoja suonenlyöntiä\nwarten hakea, joissa waan olisi waikiampi sekä löytää että aukaista\nsuonen, kuin myös wälistä saada sitte weren pysähtymään juoksemasta.\n\nSopiwin paikka suonta lyödä on käsiwarsi, jossa waan katsotaan, ettei\nalla olewaa lihajännettä taikka waltasuonta loukata. Waltasuonen\nhaawoitus on kowin waarallinen tapaus.\n\nSe tunnetaan ja hawaitaan siitä että weri silloin juoksee tyrskien eli\ntykyttäin, ei yhtätasaisesti. Paikalla pitää käsiwarsi yläpuolelta\nhaawaa lujasti sidottaa ja lääkäri noudettaa; katso, mitä\nwerenseisottamisesta jo ennen on sanottu.\n\nJos lihajänne sattuisi loukkaumaan, josta paikka pian ajettuu, kuumenee\nja punettuu, niin pitää uudelleen taitawammasti suonta lyödä taikka\niilimatoja ympäristölle panna, ja sitte jälkeenpäin hautoa sitä\nkylmillä, etikka=weteen kastetuilla kääreillä. Sen ohessa nautitaan\npehmittäwiä aineita ja hapahkoita, weteliä juomia. Raitis ilma ja lepo\neli liikkumattomuus owat myös tarpeelliset.\n\nErinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten\nja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa\ntapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä\njalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta\nei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista\npäältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä\npaikkaa, kuin mahdollinen.\n\n_Takkiainen_ eli takiainen, tarttiainen; ruots. _kardborre_.\n\n_Tali_. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.\n\n_Tekohaawa, fontanelli_; ruots. _fontanell_. Sitä laitetaan ja pidetään\nsamassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi\nsuoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki\nsisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka\nkiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, tuohen eli\nlyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan\nensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä\nuusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa\npidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos\nyrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista\nwoidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.\n\nTekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin\nkohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa\npaikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka\nkäsiwarressa.\n\nKowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta\nriepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua\nalunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat\njälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.\n\nTekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin\ntuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan\nkiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi\nsen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut,\nei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä.\nJonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi\nsamanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä\nwoiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.\n\n_Terpentiini_ eli _terpentiinin öljy, tärpätti_.\n\n_Terwa_. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä.\nSittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja\nwälimmiten sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan\nselwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi\naamupuolella päiwää.\n\n_Tupakki_. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.\n\n_Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät,\ntyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet_. Ne owat watsan turpuudessa\nhyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja\nerinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa\nwatsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista,\nwahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle\nraskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille,\nperätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin\nkerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.\n\nUlostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana,\nesinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei\nentisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi\nhedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine\non engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti\ntotuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä,\non myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko\npaljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia\nulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii\npienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on\nulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki,\nruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.\n\nEpätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi\nlawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista\ntoimittaa.\n\n_Waksi eli waha_.\n\n_Watsantyhjennys=aineet, k. ulostus=aineet_.\n\n_Watsanwahwistus=tee_. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki\nsopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle.\nMuutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen\nkerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi\nlaitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt),\nniin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista\naineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä\npaikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain\nkanssa.\n\n_Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet_. Wedenjuonti muutamissa\ntiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset,\nahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut\ntulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen\nmuille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä,\nwanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta\nwaiwatuille.\n\nWedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä,\nkolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki\nneljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä\nlasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman\npäästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5,\nkolmantena 6 eli 7. Siitä alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen\nwatsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate\nkuin aljettiinki.\n\nJos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon\nlusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan\nilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta\nnautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.\n\nJuonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis\nkewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei\nollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen\nlasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia\nruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita,\nhelposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän,\nwarhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman,\nwaan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla,\nhuwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät\njuomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.\n\nÄlköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi\nkannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua\njuodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista\nlähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan\nkohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin\npysywäistä hywää toiwotaan.\n\n_Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma_. Otetaan 8 luotia\ntakkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot.\nriiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja\nja pari kannullista wettä. Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan,\nettä jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin\nputelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa\nkortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.\n\n_Werentyrehys=jauhoja_. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia,\nteelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi\nmuuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja\nkääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää\npaikallansa.\n\n_Wierre_ eli _mallastee_.\n\n_Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli_.\n\n_Wihtrilliöljy=wesi_. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80\ntipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa\n30 eli 40 tipahusta kerrallaan.\n\n_Woisin_; ruots. _liniment_. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia.\nTawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja\nhierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi\nwillaisella tilkulla.\n\n       *       *       *       *       *\n\nLääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille\nannetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:\n\n    1 ja  2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa.\n    2  \"  4    \"           \"      kuudes osa.\n    4  \"  6    \"           \"      neljäs osa.\n    6  \"  9    \"           \"      kolmas osa.\n    9  \" 14    \"           \"      puoli.\n   14  \" 20    \"           \"      kaksi kolmatta osaa.\n   20  \" 60    \"           \"      täysi määrä.\n   60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa.\n   80  \" 80    \"           \"      puoli.\n\nJos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan\nhengenkin lapselta ottaa.\n\n\n\n\nSuomalainen reisteri.\n\n\nAhdas henki 24, 138.\nAjetus 42, 65.\nAjetus syntyneuwoissa 29.\nAjos 106.\nAjuwiho 65.\nAlaispuolen wika 107, 137.\nAlwe 92.\nAmpiaisen pistos 112.\nAmpuhaawa 101.\nAmputauti 4, 87.\nArsenikki 110.\n\nEltta 44.\nEläinten ruttomyrkky 113.\nEläwähopian myrkky 111.\nEläwät 59, 91.\nEläwät sisässä 91.\nEmätauti 86.\nEnglannin tauti 45.\nEpätasainen ruokahalu 91.\nErin sisältä 77.\nEsinahka=haawat 95.\n\nHaawaside 99.\nHaawat 96.\nHaawat häpyseuduilla 95.\nHaittawerewyys 12, 16, 121, 128.\nHalwaus eli halwuu 4, 40, 87, 114, 128, 134.\nHammaskipu 43.\nHammasmato 94.\nHammastauti 24, 94.\nHammasten kiristys 56.\nHampaan kolotus 94.\nHankaama 59.\nHappama 40.\nHeirytys 87.\nHeikkoluontoisuus 15.\nHeikkopäisyys 4.\nHeikkosilmäisyys 27.\nHeisimato 92.\nHelleys syntyneuwoissa 29.\nHelpottelewa kuume 71.\nHeltyminen 34, 42.\nHengen=ahdistaja 55.\nHermottomuus 45.\nHidas wesi 29.\nHiertäyminen 106.\nHiki, kylmä 110.\nHiku 10, 13.\nHinku 54.\nHiostaminen 65.\nHirtetyt 117.\nHiukatauti 77.\nHiwellys 47, 108.\nHiwennys 79.\nHiwutustauti 123.\nHouru 65.\nHuime 87.\nHukkuneet 116, 128.\nHulluin eläwäin purema 112.\nHulluruohon myrkytys 111.\nHurmikko 25, 27, 84, 114.\nHuuliwiat 46, 47, 95.\nHysteria 86.\nHäkään kuolleet 114, 117.\nHäpytienoin haawat 95.\nHärkäjywä=myrkytys 111.\nHätätuska 110.\nHökäyskä 68.\nHöyry 117.\n\nIho, kuiwa 56.\nIhoaminen 34, 42.\nIhonpunote 43.\nIhotauti 57, 89, 121.\nIhotekuume 74.\nIhottuma 121.\nIjenlihan werestys 91.\nIkenet, kipiät 43, 47.\nImettäjä 38.\nIrrallinen 77.\nIsokumppali 107.\nIsorokko 48, 51.\n\nJalkahaawat 95.\nJalkapöhö 23.\nJalkoajetus 23.\nJaloyrtin myrkytys 111.\nJano, kowa 64.\nJuoksiainen, juoksiatauti 75.\nJuopumus 114.\nJälkipoltteet, jälkipureet 28.\nJäsenkoi 107.\nJäsenkolottaja 121.\nJäsenniukahus 108.\nJäsentauti 13, 75.\nJäsenten ajetus 45, 58.\nJäsenten kankeus 109.\n\nKaadukselewainen 41, 88.\nKaatumawika 4, 88, 91.\nKaatumatauti 88, 114.\nKahwi 27, 49.\nKalwehtuminen 91.\nKalweus 45, 57, 91.\nKapi 90.\nKaswopöhö 57.\nKattilaruosteen myrkky 111.\nKaulatauti 122.\nKehnomahaisuus 138.\nKehnorinta 138.\nKeltatauti 4, 82.\nKeripukki eli kerpunkki 91, 130\nKerpunkkihaawat 103.\nKeskieräiset 114.\nKeuhkotauti 4, 21, 68, 128.\nKeuhkowika 4, 10, 14, 21, 128.\nKierosilmäisyys 41.\nKihti 75.\nKina 39.\nKinakuume, katso köhätauti.\nKinotauti 77.\nKitawiat 95.\nKiwitauti 93.\nKleini 75, 138.\nKohtukuume 30.\nKohtulasku, =laskeunta 30.\nKohtumulje 30, 128.\nKohtutauti 86, 138.\nKoi 107.\nKoiso 107.\nKolera 81.\nKolottaja, kolotus 65, 130.\nKorwasuhina 87.\nKorwasärky 66.\nKorwawiho 66.\nKorwawika 10.\nKoukkuselkä 45.\nKouristaja, kouristus 43.\nKowa watsa 78.\nKuisma 106.\nKuiwatauti 21, 45, 75, 121.\nKuiwayskä 124.\nKulkutauti 17, 81, 123.\nKuoitus 22.\nKuolastaja 91.\nKuppatauti 46, 95.\nKuratti 79.\nKuristetut 117, 128.\nKuristuneet 117, 128.\nKurkkupolte, =poltto 53, 110.\nKurkkutauti 66.\nKurkkuwiat 95, 119.\nKurkkuwiho 66.\nKurkun=ahdistaja 128.\nKurkun=ajetus 124.\nKurkunkuristaja 55, 122.\nKuukautiset 134, 135, 137.\nKuuma iho 43.\nKuume 63.\nKuume, pitkittäwä 134.\nKuumetaudit 63, 121, 129, 137.\nKuumuus 43, 65.\nKuwepuhkeema, =puhku 107, 128.\nKylmätauti 72.\nKylmään kuolleet 117.\nKäsimurehus 23.\nKäsien puuntuminen 23.\nKäsiwarsien kuolo 23.\nKäsiä surettaminen 23.\nKäärmeenpisto 112.\nKöhä 68, 121.\nKöhätauti 68.\n\nLaihtuminen 45, 92.\nLaihuus 16.\nLankeawainen 88.\nLankeawatauti 88.\nLapamato 92.\nLapsensynnyttäjä 15, 21.\nLapsiwuoteen tauti 30.\nLawantauti 69, 114.\nLeini 75.\nLentotauti 87.\nLettimato 92.\nLewottomuus 43.\nLierat 91.\nLiikaliha haawoissa 42, 103, 119.\nLimatauti 71, 127, 137.\nLiudekuume, k. lawantauti.\nLiudewaiwa, k. nerwiwaiwa.\nLokatauti 10.\nLonkkawika 56.\nLoukkaukset 122, 134.\nLuiden kolottaja 75.\nLuomamerkit 47.\nLuomet, kipiät 46.\nLuotihaawat 101.\nLuumurto 47, 108.\nLuuntaite, =taittuminen 47, 108.\nLuutauti 75.\nLuuwalo 4, 12, 13, 75, 121, 138.\nLuuwana 75.\nLyhyet nännit 23.\nLyöttymä 106.\nLöyly 65.\n\nMaahinen 57, 89.\nMaanwihat 89.\nMadonpanema 112.\nMadot 39, 91, 138.\nMaha, korkia, pullokas 91.\nMahan haittatäytyys 127.\nMahapohjanwaiwa 12.\nMahan pullistuminen 45.\nMahawaiwa 110.\nMaidon wähenemä 32.\nMaitokerni 44.\nMaitokuume 30.\nMaitopaate 31.\nMaitosulku 31.\nMaksawiho 69.\nMakuuhaawa 18.\nMarkkuli 111.\nMenehtyminen 87.\nMeneskelewäisyys 43, 88.\nMettiäisen pistos 112.\nMielenliikunto 15.\nMuljahtaneet 107.\nMuuttorokko 52.\nMyrkytys, myrkyttäminen 110, 128.\nMähkä 106.\nMätähaawat 101.\nMätätauti 69.\n\nNaarannappi, k. näärännäppi.\nNapahaawat 42.\nNapamulje 107.\nNapapuhku 47.\nNapawiat 42.\nNapawäänne 91.\nNenäwiat 95.\nNenäkutku, =syyhy 56, 91.\nNenäweri, =werestys 84.\nNerwipoltto 20.\nNerwitauti 69, 127.\nNerwiwaiwa 12.\nNielinwika 122, 124.\nNikka 42, 110.\nNisellys 108.\nNisäajos 30.\nNisärohtumat, =ruwet 32.\nNisätulehus 30.\nNisäwiat 23.\nNiuka 77.\nNiukahus 108.\nNiwellys 108.\nNiwo 22.\nNostotauti 59.\nNuohatauti 10.\nNyrjähtymä 47, 108.\nNäiwettajä, näiwetys 39.\nNännihaawat 24.\nNännikihelmät 32.\nNännirohtumat 24, 32.\nNännit, lyhyet 23; paksunahkaiset 23; sisään painuneet 26.\nNänniwiat 23.\nNäpyt häpyseuduilla, perässä 95.\nNärä 22, 77.\nNäsiänmarjain myrkytys 111.\nNääntöyskä 54.\nNäärännäppi 109.\n\nOkse 22, 37, 110.\nOksettaja 42, 91.\nOksetus 77, 128.\nOlut 6, 27, 49.\nOpio=myrkytys 111.\n\nPaha weri 133.\nPahan nuoli 87.\nPahan pieksämä 88.\nPaharupi 90.\nPahatauti 46, 95.\nPainaja 15.\nPaiseet, paisuma 106.\nPaksunahkaiset nännit 23.\nPalaneet 104.\nPalelma 105.\nPaleltuneet 105, 114, 117.\nPaleluwika 105.\nPalowiina=myrkytys 112.\nPanentatauti 59.\nPanorokko 52.\nPanskryönä=myrkky 111.\nPehmiä watsa 42, 43, 91.\nPerkeet 28.\nPernatauti 138.\nPernawiho 69.\nPeräjuoksu 24, 85.\nPeräkuhlot 29.\nPeräsuolen kutku, syyhyntä 92.\nPerätauti 29, 85, 122, 137.\nPeräwierten haawat 95.\nPetosrokko 52.\nPienet madot 92.\nPikilakki 90.\nPistimet perässä 29.\nPistohaawat 100.\nPistos 67, 130, 134.\nPistotauti 67.\nPitali 94.\nPitalihaawat 104.\nPitkittäwät taudit 75.\nPoikenluoma 59.\nPoimuaminen 42.\nPolttohaawat 104, 134.\nPolttokuume 63, 69, 127.\nPolttorokko 52.\nPolttotauti 63, 69, 127.\nPolwien kipu 56.\nPuhallus syntyneuwoissa 29.\nPuhkeemat 51.\nPuistelemiset 25, 110.\nPuistelia 43.\nPuistuttaja 41.\nPunatauti 79, 128.\nPuno 65.\nPuremahaawat 101.\nPurtuhaawat 101.\nPutkama 106.\nPutkenpolttama 106.\nPyörryttäjä 91.\nPyörtyminen 28, 87, 114.\nPää, iso 45; kuuma 56.\nPäänkipu 13, 87, 134, 135.\nPäänkiwistys 23.\nPäänsärky 23.\nPäänwiemistys 16, 87.\nPäärupi 90.\nPöhö 4, 42, 82.\n\nRaateluhaawat 101.\nRaino, katso luumurto.\nRampaus 14.\nRansuusi 46, 95.\nRantatauti 71.\nRaskaisuus 22, 137.\nRaudanhaawat 97, 103.\nRauhaiset 57.\nRauhaiskipu 12, 57.\nReisihaawat 95.\nRepeämät 51.\nRepimähaawat 101.\nRewenneet 47.\nRewäisin 77, 138.\nRihmamato 92.\nRiisi 12, 39, 45.\nRikkeet 59.\nRinnan=aje 30.\nRinnanpistäjä 67.\nRinta, teräwä 45.\nRintahaawat 31.\nRintain puhallus 30; wiat 31.\nRintakipu 128.\nRintakuume, k. maitokuume.\nRintaluun lasku 78.\nRintapolte, =poltto 134.\nRintatauti 123.\nRintawaiwat 122.\nRintawiho 67.\nRipakka 79.\nRisakipu 12.\nRisakko 57.\nRisatauti 57.\nRohtuma 44, 89.\nRokkotauti 51, 74.\nRommi, katso palowiina.\nRuikka 79.\nRujous 14.\nRuntelohaawat 101.\nRupuli 51.\nRuumiin mato 109.\nRuusu 12.\nRuusuhaawat 104.\nRuusukuume 74.\nRyhdyntä 12, 57, 121.\nRyhtymä 89, 138.\nRyintä 68.\nRöhkätauti 55, 68.\nRökötauti 57.\n\nSalpuu 93.\nSampaat 37, 39, 42.\nSappikuume, =poltto 20, 71, 127, 137.\nSapsowiho 69.\nSarlakankuume, =tauti 20, 53, 74.\nSarwentotauti 56.\nSatattama 134.\nSattuma 87.\nSawipuoli 89.\nSide 99.\nSierottuminen 34.\nSiewesi=myrkytys 111.\nSilmäkipu 43, 122, 132.\nSisuswiho 65, 69.\nSiwuhellyys 24.\nSormikoi 107.\nSotatauti 69.\nSudenmarjain myrkytys 111.\nSulkukuume 127.\nSulkutauti 127.\nSuolikot 91.\nSuolimulje, =mulkku 107.\nSuolipuhkeema 129.\nSuolipuhkeeman kurehus 134.\nSuolitukkio 78.\nSuoliwiho 69.\nSuonenwenähys 108.\nSuoni, kowa 64; teräwä 64.\nSuoninkaiset 91.\nSuoniweto 24.\nSuuhaawat 47, 95.\nSuukipiä 47, 124.\nSuumärkö 47.\nSuupilkut, =pisamat, rehneet 42.\nSuurupi 40.\nSuuwalkia 42.\nSuuwieras 47.\nSydänalanpaino, =waiwa 77, 92.\nSydänhypintä 87.\nSydäntauti 77, 138.\nSydäntykyttäjä 14.\nSydänwaiwa 77.\nSynnyttäjä 15, 21.\nSynnyttäjän kuume, katso kohtukuume.\nSynnyttäminen, waikia 114.\nSyntymerkit 47.\nSyyhelmä, syyhy 57, 89.\nSyyhelmä, itsepintainen 95.\nSyystauti 71.\nSyöpäpahka 109.\nSäikähtäminen 43.\nSäikähys unissa 56.\n\nTainnunta 87.\nTaituntawika 47, 108.\nTarttuwainen tauti 17.\nTartunta 57, 89.\nTerskahaawat 95.\nTiku 114, 117.\nTippatauti 23, 93.\nTrusku 42.\nTuhkarokko 53.\nTuhkuri 53, 74.\nTukehtuneet 114, 117, 128.\nTukehtuneet juoksut 134.\nTulehtuminen 65, 106.\nTulehtumisen wika 106.\nTulemus 59.\nTulirahko 53, 74.\nTunnottomuus 23.\nTupakka=myrkytys 111.\nTurpo 22.\nTurpuus 77, 78, 138.\nTurtuus 23.\nTurwottuminen 4.\nTyrä 51, 107, 129.\nTyräkureutuma 108.\n\nUkonlyödyt 114, 118.\nUlkoinen, ulkotauti 79, 128.\nUlostus 110.\nUmmetti 22, 78.\nUmpi 41, 78.\nUneliaisuus 56.\nUnettomuus 14, 43.\nUni, lewoton 15, 91.\nUni, tawaton 110.\nUnileipä=myrkytys 111.\nUnissa säikähtelemä 91.\n\nWaapsahaisen pisto 112.\nWaiherokko 52.\nWaikia wedenlähtö 29.\nWaimolliset 134, 135, 137.\nWaimollisten tukkio 134, 135.\nWalhekuolleet 113.\nWalherokko 52.\nWaltasuonen haawoitus 135.\nWammat 97.\nWaskiruosteen=myrkky 111.\nWatsa, kowa 22, 42, 47, 123, 129, 138; pehmiä 42, 91; pilautunut 40.\nWatsa, wetelä 42, 45, 47, 91.\nWatsakipu 37, 133.\nWatsanpureet 42.\nWatsanturpo 122, 129, 138.\nWatsapolte, =poltto 21, 134.\nWatsapöhö 45, 83.\nWatsatauti 79.\nWatsawihleet 37, 41.\nWatsawäänne 39, 42.\nWatsuri 79.\nWawahtelema 43.\nWedenlähtö, waikia 29.\nWenähys 47, 108.\nWeren=asetus 97.\nWerenheitto 85.\nWeren oksentaminen 85.\nWeren tukkiminen, tyrehys 97, 140.\nWerestys, werestäminen 29, 42.\nWerestys syntyneuwoissa 29.\nWerihaawat 97.\nWerijuoksu 21, 23, 25, 27, 84.\nWerijuoksu (waimowäen) 85.\nWerijuoksuin tukehus 134.\nWerikohtaus 87, 134.\nWerikuohu 25, 84.\nWerikusenta 85.\nWeriokse 85.\nWeripahka 106.\nWeriryintä 85.\nWerisulku 134.\nWerisylje, =sylky 4, 12, 85, 128, 138.\nWeriyskä 85, 134.\nWesi, hidas 29.\nWesiahma 77.\nWesiaiwo 56, 122.\nWesikauhu 112.\nWesikohtaus 77.\nWesipöhö 4, 82.\nWesirokko 52.\nWesitauti 82.\nWesitukehus 23, 33.\nWesiumpi, =umme 23, 93, 131.\nWeteen kuolleet 114, 116.\nWetelä 79.\nWieras 107.\nWiho 65.\nWihotaudit 128, 129, 134.\nWihtrilliöljyn myrkky 111.\nWiina 4.\nWillieläwäin purema 112.\nWilukuume 72, 127.\nWilunwäre 64.\nWilustaja 44.\nWilustuminen 13, 121.\nWilutauti 72, 127.\nWiluun kuolleet 117.\nWimma 15, 114.\nWirma 88.\nWoimattomuus 12, 45.\nWuotawat silmät 132.\nWälikalwon särkymä 29.\nWäwähtelemiset 43.\nWäärät jalat 47.\n\nYskä 68, 121, 122, 124, 130.\nYskäkuume 68.\n\nÄhky 4, 77.\nÄkämä 106.\nÄäni, langennut, sortunut 68, 95.\n\n\n\n\nRuotsalainen reisteri.\n\n\nAfdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno.\nAfförande medel; ulostusaineet.\nAfmagring; näiwettäjä, laihtuminen.\nAndtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja.\nAnsigtets swullnad; kaswopöhö.\nAugustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume.\n\nBarnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume.\nBenbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen,\n    l. särkyminen, taituntawika.\nBenswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus.\nBensår; jalkahaawat.\nBenwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana.\nBinnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato.\nBitna sår; purtuhaawat.\nBlekhet hos barn; kalwehtuminen.\nBlodböld; weripahka, wammaus.\nBlodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus,\n    pysähdys, tyrehys.\nBlodflöde; hurmikko, werijuoksu.\nBlodfullhet; liikaweri, haittawerewyys.\nBlodhostning; weriyskä, weriryintä.\nBlodkräkning; weriokse.\nBlodpinkning; werenheitto, werikusenta.\nBlodspottning; werisylky.\nBlodstörtning; werikohtaus, werikuohu.\nBlödning; werijuoksu.\nBrandböld; mähkä.\nBrock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa,\n    muljahtaneet, tyrä.\nBrännkoppor; polttorokko.\nBrännskador; palaneet.\nBrännsår; polttohaawat.\nBröstböld; nisäajos.\nBröstens uppswällning; rintapuhallus.\nBröstinflammation; rintawiho.\nBröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä.\nBröstwerk; rintakipu.\nBröstwårtor, korta; lyhyet nännit.\nBröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit.\nBröstwårtors fel; nänniwiat.\nBröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit.\nBukwattusot; watsapöhö.\nBulnad; ajos.\nBöld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä.\n\nDiarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka.\nDigestivpulwer; pehmitysjauho.\nDomning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen,\n    kuolo, puuttuma.\nDrunknade; hukkuneet, weteen kuolleet.\nDålig mage; kehnomahaisuus.\n\nEfterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen\nEfterwärkar; jälkipurut.\nEngelska sjukan; riisi, englannin tauti.\n\nFallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen,\n    kaatumawika, pahan pieksämä.\nFeber; kuume, kuumetauti.\nFel i lungorna; keuhkowika.\nFingerwärk; wieras, koi.\nFlen; leini.\nFluss; kinotauti, köhä, köhätauti.\nFlussfeber; kinakuume.\nFlygande wärk; juoksiainen.\nFransos; kuppa, pahatauti, ransuusi.\nFrossa; wilutauti, kylmätauti.\nFrossfeber; wilukuume.\nFulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali.\nFältfeber; sotatauti.\nFältsjuka; sotatauti.\nFörblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus.\nFörgiftning; myrkyte, =ttäminen.\nFörkylning; wilustuminen.\nFörskämd blod; särkynyt, paha weri.\nFörstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio.\nFörsträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä.\nFörswårad andedräkt; hengen ahdistaja.\n\nGallfeber; sappikuume, sappitauti.\nGalna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki.\nGetingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky.\nGikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen.\nGulsot; keltatauti.\nGyllenåder; perätauti, peräjuoksu.\n\nHafwande tillstånd; raskaisuus.\nHalsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto.\nHalsinflammation; kurkkuwiho.\nHalssjuka; kurkkutauti, kaulatauti.\nHanddomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo.\nHemorrhoider; perätauti.\nHicka; nikka.\nHjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä.\nHjertsprång; kouristaja.\nHosta; yskä, ryintä.\nHosta med feber; yskäkuume.\nHudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys.\nHudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma.\nHufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky.\nHuggsår; raudanhaawat.\nHysteri; kohtutauti, emätauti.\nHåll och styng; pistotauti, pistokset.\nHårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme.\nHängda; hirtetyt.\nHöstsjuka; sarwentotauti.\nHöstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume.\nHöstfrosta; syystauti.\n\nIhjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet.\nInflammation i hjernan; ajuwiho.\nInflammation i magen; mahawiho, sisuswiho.\nInflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho.\nInflammationer; wihotaudit.\n\nKarbunkel; kuisma, weripahka.\nKardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä.\nKatarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä.\nKikhosta; hinku, nääntöyskä.\nKlåda; syyhy, syyhelmä.\nKnölar i stolgången; peräkuhlot.\nKolera; kolera.\nKolik; ähky, watsawäänne.\nKoppor; rokko, rupuli.\nKoppor, falska; walherokko.\nKräfta; ruumiin mato.\nKräftknöl; syöpäpahka.\nKräkning; oksettaja.\nKänslolöshet; tunnottomuus.\nKörtelsjuka; rauhaiskipu.\n\nLedstyfhet; jäsenten kankeus.\nLedswullnad; jäsenajetus.\nLedwridning; nyrjähtämä, nisellys, hiwellys, jäsenniukahus.\nLedwärk; jäsentauti, jäsenkolottaja.\nLefwerinflammation; maksawiho.\nLifmoderbrock; kohtulasku.\nLifmodrens omwändning; kohtumulje.\nLjumskbrock; kuwepuhku, kuwepuhkeema, tyrä.\nLöst lif; pehmiä watsa, kuratti, ripakka, watsarikko.\n\nMagens öfwerlastning; mahan haittatäytyys.\nMagplågor; mahawaiwa, hiwennys, watsawäänne, wihle.\nMagref; watsawihleet.\nMagsjuka; sydänwaiwa.\nMagskärfwens nedfallande; rintaluun lasku.\nMaran; painajainen.\nMaskar; eläwät sisässä, madot.\nMellangärdets sårnad; wälikalwon särkyminen.\nMessling; tuhkuri, tuhkarokko.\nMjeltbrandsböld; eläinten ruttomyrkky.\nMjeltsjuka; irrallinen, pernatauti, sydänwaiwa.\nMjölkens sinande; maidon wäheneminen, ehtyminen.\nMjölkfeber; rintakuume, maitokuume.\nMjölkskorpa; maitokerni.\nMjölkstockning; maitosulku.\nModerpassion; kohtutauti, emätauti.\nModifierade koppor; muuttorokko.\nMunröta; suumärkö.\nMunskorf; suurupi, rohtuma.\nMånadsrening; kuukautiset.\n\nNafwelbrock; napapuhlu.\nNafwelswulst; napamulje.\nNafwelsår; napahaawat.\nNerffeber; liudekuume, lawatauti, nerwitauti.\nNerfsjukdom; liudewaiwa.\nNäsblod; nenäwerestys.\n\nOnda bettet; koi, wieras, iso kumppali, sormikoi.\nOndskorf; sienirupi, paharupi.\nOndt i swalget; nielinwiat, nielutauti.\nOrmbett; kärmeenpisto, madon panema.\nOrolighet; levottomuus.\nOs; häkä, tiku, häyry.\nOäkta koppor; petosrokko.\n\nPleuresi; pistostauti.\nPåssjuka; korwarauhaiset.\n\nQwäfda; tukehtuneet.\nQwäfda i os; häkään kuolleet.\n\nRasande djurs bett; hulluin eläwäin purema.\nRef; watsawäänne, wihleet.\nRef=orm; sawipuoli, maahinen\nRos; ruusu.\nRosfeber; ruusukuume.\nRossår; ruusuhaawat.\nRyckningar; puistelia, puistuttaja.\nRödsot; punatauti.\nRötfeber; polttokuume, polttotauti.\nRötsår; mätähaawat.\n\nSendrag; suoniweto.\nSensträckning; wenymä, wenähys.\nSkabb; kapi, paharupi.\nSkafsår; hieroma, lyöttynyt.\nSkarlakansfeber; ehtakuume, tulirahko, sarlakantanti.\nSkendöda; walhekuolleet.\nSkjutna sår; ampuhaawat, luotihaawat.\nSkorf i hufwudet; sienirupi, päärupi.\nSkrofler; rauhaistauti, risatauti, risakko.\nSkrämsel; säikähtämä.\nSkälfwa; wilutauti.\nSkörbjugg; keripukki, kerpunkki.\nSkörbjuggssår; kerpunkkihaawat.\nSlag; halwuu, halwaus, lentotauti, pahannuoli, amputauti, werikohtaus.\nSlag och stötar; satattama.\nSlemfeber; lokatauti, liittakuume, sulkutauti, räkätauti.\nSlemsjukdomar; lokatauti.\nSlitna sår; raateluhaawat.\nSmitta; tartunta.\nSmittkoppor; iso rokko, rokkotauti.\nSpenböld; nisäajos.\nSpetelska; pitaali.\nSpolmaskar; suolikot, suoningat, lierat.\nSpridor och sår i bröstwårtorna; nisärohtumat.\nStenpasion; kiwitauti.\nStenplågor; kiwitauti.\nStrypsjuka; kurkunkuristaja.\nStrypta; kuristetut.\nStuckna sår; pistohaawat.\nStyng; pistos.\nSwag mage; kehnomahaisuus.\nSwag syn; heikkosilmäisyys.\nSwaga ögon; heikkosilmäisyys.\nSwaghet; heikkoluontoisuus.\nSwagt bröst; kehno rinta.\nSwallkött; kuollut liha, liika liha.\nSwimning; pyörtyminen, menehtyminen.\nSwindel; pääwiemistys, heidytys.\nSwullnad; ajetus.\nSyra i magen; hapan.\nSwår andedrägt; ahdas henki.\nSwårighet att kasta sitt watten; ahdas wesi, waikia wedenlähtö,\n    tippatauti.\nSår; haawat.\nSår nafwel; napawiat.\nSåra bröst; rintahaawat.\nSåra bröstwårtor; nisärohtumat, nännihaawat, nännikihelmät.\nSömn, owanlig; uni, tawaton. Sömnaktighet hos barn; uneliaisuus.\nSömnlöshet; unettomuus.\n\nTaggar i stolgången; pistimet perässä, peräpistimet.\nTandköttets blödning; ijenlihan werestys.\nTandplågor; hammaskipu.\nTandsjuka; hammastauti.\nTandwärk; hammasmato, hammaskipu.\nTarminflammation; suoliwiho.\nTarmwred; suolimulje.\nTorr hosta; hökäyskä.\nTorrwärk; luuwalo.\nTorsk; sampaat.\nTranspiration; hiku.\nTrosk; sampaat.\nTryckning under bröstet; sydänalan paino.\nTwinsot; kuiwatauti, kujutustauti, hiwutustauti.\n\nUppswällning; puhallus.\nUrinstämma; salpu, wesiumpi.\nUtslag; ryyhdelmä, ihottuma, rohtuma, ryhtymä, ryhdyntä.\nUtslagsfeber; ihotekuume.\nUtslagssjukdomar; ihotaudit.\nUtsot; ulkotauti, ulkonen, hiwennys, punatauti.\n\nWagel; naarannappi, näärännäppi.\nWarioloider; muuttorokko.\nWatten i hjernan; wesiaiwo.\nWattenkoppor; wesirokko.\nWattenkräfta; suuwieras, suumärkö.\nWattenstämma; salpu, wesiumpi, wesitukehus.\nWattusot; wesitauti, pöhö.\nWenerisk sjukdom; kuppa, pahatauti, ransuusi.\n\nYmpkoppor; panorokko.\n\nÅskrörde; ukonlyödyt.\n\nÄckel; kue, kuoitus.\nÄltan; eltta.\n\nÖgonsjuka; silmäkipu.\nÖroninflammation; korwawiho, korwawika, korwakipu.\nÖronwärk; korwakipu, korwasärky.\n\n\n\n"]