Arkeologia ja antropologia

Kielentutkija August Ahlqvistin matkakuvauksia Venäjältä 1850-luvun puolivälistä. Teos sisältää havaintoja suomensukuisten kansojen elämästä ja kielistä sekä kirjoittajan kokemuksia pitkiltä tutkimusmatkoiltaan eri puolilla valtakuntaa.

Teos sisältää historiallisia ja kansatieteellisiä tutkimuksia Pohjois-Suomesta, erityisesti Perämeren rannikolta. Se käsittelee muun muassa paikannimien alkuperää, maankohoamisen vaikutuksia sekä paikallista kansanperinnettä ja muinaismuistoja.

Akateeminen väitöskirja vertailee intialaisia ja suomalaisia myyttejä maailman synnystä. Teoksessa tarkastellaan kansanperinteitä, kieliä ja uskonnollisia käsityksiä asettaen Kalevalan ainekset laajempaan vertailevaan yhteyteen.

Tietoteos tarkastelee Viron kansalliseepos Kalevipoegia mytologisesta ja historiallisesta näkökulmasta. Se esittelee eepoksen syntyvaiheita, keruutyötä ja sen suhdetta kansanperinteeseen sekä vertailee teoksen hahmoja suomalaiseen mytologiaan ja Ilmarisen kaltaisiin jumalhahmoihin.

Kielitieteilijä ja kansatieteilijä Kai Donnerin matkakuvaus tutkimusretkiltä Siperiaan vuosina 1911–1914. Teos kertoo elämästä samojediheimojen parissa ja kuvaa heidän tapojaan, uskomuksiaan sekä pohjoisen alueen karuja luonnonoloja.

Eurénin teos kuvailee Suomen vesistöissä tavattavia meripetoja, erityisesti hylkeitä ja mursuja. Kirjassa tarkastellaan eläinten anatomiaa, elintapoja ja esiintymistä niin rannikoilla kuin sisävesissäkin, kuten Saimaalla ja Laatokalla. Mukana on myös tietoa eri lajien tuntomerkeistä.

Kokoelma D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia vuosilta 1845–1849. Teos sisältää kirjeenvaihtoa muun muassa Elias Lönnrotin kanssa sekä selontekoja kielitieteellisistä ja kansatieteellisistä tutkimusmatkoista.

Kansatieteellinen ja historiallinen yleiskatsaus maailman kansoihin, niiden tapoihin, uskontoihin ja vaiheisiin. Teos kuvaa ihmiskunnan kehitystä ja eri kansaryhmiä 1800-luvun puolivälin näkökulmasta tukeutuen raamatulliseen historiaan ja antiikin sivilisaatioihin. Se esittelee eri maanosien asukkaat ja heidän kulttuuriset erityispiirteensä.

Gottlundin historiallinen tutkimus analysoi antiikin roomalaisen historioitsija Tacituksen kirjoituksia suomalaisista. Teos pyrkii valaisemaan suomalaisen kansan muinaishistoriaa ja tarkastelee heidän rooliaan Pohjoismaiden varhaisimpina asukkaina ennen skandinaavista kansainvaellusta.

Gottlundin matkapäiväkirja vuodelta 1817 kuvaa hänen tutkimusretkeään Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten pariin. Teos dokumentoi suomalaissiirtolaisten elämäntapoja, kieltä ja perinteitä aikana, jolloin heidän kulttuurinsa oli jo katoamassa.

Hagmanin teos käsittelee Amerikan mantereen historiaa esikolumbiaanisista sivilisaatioista aina 1800-luvun lopulle saakka. Kirja käy läpi löytöretket, siirtokuntien perustamisen, vapaussodan ja Yhdysvaltain sisällissodan vaiheet sekä maanosan asuttamisen eri vaiheet.

Harvan teos tarkastelee permalaisten eli syrjäänien ja votjakkien perinteistä uskontoa. Se käsittelee muun muassa vainajien palvontaa, erilaisia uhripaikkoja kuten kualaa ja ludia sekä luonnonhaltioita ja maanviljelysjuhlia. Teos pohjautuu historiallisiin lähteisiin ja kansatieteellisiin havaintoihin.

Uskonnonhistoriallinen tutkimus tarkastelee jumalauskon ja haltijauskon alkuperää. Esitys keskittyy erityisesti suomalaiseen väkiuskoon sekä luonnon, eläinten ja sielun suhteeseen kansanperinteessä. Aiheina ovat myös sielu-usko ja eri luonnonvoimien haltijat.

Kokoelma uskontotieteellisiä tutkielmia tarkastelee muinaisia maailmankuvia ja myyttisiä symboleja, kuten maailmanpatsasta, Babelin tornia ja elämänpuuta. Harva selvittää uskomusten alkuperää ja vertailee eri kansojen käsityksiä maailmankaikkeuden rakenteesta ja kohtalosta.

Tutkimus saamelaisten uskonnollisista perinteistä, mytologiasta ja maailmankuvasta. Teos käsittelee muun muassa vainajien ja luonnonvoimien palvontaa, seitoja sekä noitien merkitystä yhteisössä. Kirjoittaja tarkastelee uskomuksia ja riittejä suhteessa saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja metsästykseen.

Ruotsalaisen tutkimusmatkailijan matkakuvaus suuntautuu Tiibetin tuntemattomille seuduille 1900-luvun alussa. Teos kuvaa Transhimalajan vuoriston ylittämistä, kohtaamisia paikallisten asukkaiden kanssa sekä retkikunnan kokemia ankaria olosuhteita ja maantieteellisiä löytöjä.

Ruotsalaisen tutkimusmatkailijan Sven Hedinin matkakuvaus Tiibetin-retkeltä, jolla hän kartoitti Transhimalajan vuoristoa. Teos kertoo retkikunnan vaiheista, Tiibetin luonnosta sekä kohtaamisista paikallisten asukkaiden ja uskonnollisten johtajien kanssa.

Kansatieteellinen tutkimus käsittelee ihmisruumiin eri osien ja eritteiden, kuten kynsien, hiusten ja veren, merkitystä suomalais-ugrilaisten kansojen uskomuksissa ja taikuudessa. Teos luokittelee aineistoa kansanpsykologian näkökulmasta ja esittelee tapoja, joilla näitä aineksia on käytetty taioissa.

Teos kuvaa itäsuomalaisia kansantapoja ja kesäisiä askareita 1800-luvulla. Se sisältää yksityiskohtaisia selostuksia maataloustöistä, juhlapäivien vietosta ja paimenelämästä sekä niihin liittyvistä loitsuista ja uskomuksista.

Kansatieteellinen teos kuvaa yksityiskohtaisesti itäsuomalaisia ja karjalaisia kansantapoja sekä talvisia askareita 1800-luvulla. Kirja käsittelee muun muassa liinan käsittelyä, teurastusta, pyhäpäivien viettoa ja perinteisiä juhla-aikoja laskiaisesta pääsiäiseen.

Kansatieteellinen kuvaus itäsuomalaisista ja karjalaisista kansantavoista. Teos käsittelee perinteisiä uskomuksia ja riittejä, jotka liittyvät sairastamiseen, kuolemaan ja hautajaisiin. Kerronta sisältää havainnollistavia kohtauksia ja kansanomaisia lääkintätapoja.

Teos sisältää tarkkoja kuvauksia itäsuomalaisista kansantavoista ja joulunvietosta 1800-luvulla. Se alkaa kirjoittajan omaelämäkerralla ja etenee kronologisesti joulun valmisteluista aina loppiaiseen saakka. Kirja tallentaa katoavaa elämänmuotoa, perinteisiä leikkejä ja juhlatapoja Karjalan ja Itä-Suomen alueelta.

Krohnin tietoteos tarkastelee suomalaisen kansanrunouden uskonnollista maailmankuvaa ja mytologiaa. Teos käsittelee muun muassa muinaissuomalaista tietäjäinstituutiota, vainajakulttia sekä luonnonhaltioita vertailevan uskontotieteen näkökulmasta.

Kokoelma sisältää matkapäiväkirjoja, muistiinpanoja ja kirjeitä vuosilta 1828–1839. Teos kuvaa laajojen runonkeruumatkojen vaiheita, kansanperinteen keruuta sekä havaintoja Hämeen, Savon ja Karjalan asukkaista, perinteistä ja arkielämästä.