Kirkon historia

Historiallisia kuvauksia ja kertomuksia sisältävä teos keskittyy Suomen keskiaikaan. Kokoelma valottaa muun muassa ristiretkiä, linnojen rakentamista sekä merkittävien kirkonmiesten ja hallitsijoiden vaiheita Hämeessä ja Karjalassa.

Kuvauksia lestadiolaisuuden eli hihhulilaisuuden noususta ja vaikutuksesta Itä-Suomessa 1800-luvun lopulla. Ahrenberg tarkastelee liikkeen oppia, intohimoisia kokouksia sekä uskonnollisen herätyksen ja muun yhteiskunnan välisiä jännitteitä.

Elämäkerrallinen teos kertoo herätysliikevaikuttaja Henrik Renqvistin elämänvaiheista ja hengellisestä kehityksestä. Se kuvaa Renqvistin lapsuutta Ilomantsissa, hänen opintietään sekä kasvuaan yhdeksi rukoilevaisuuden tunnetuimmista hahmoista 1800-luvun Suomessa.

Elämäkerrallinen teos kertoo norjalaisen maallikkosaarnaajan Hans Nielsen Haugen elämästä. Kerronta alkaa lapsuudenkodista ja etenee Haugen hengelliseen heräämiseen sekä hänen työhönsä, jolla oli laaja vaikutus Norjan uskonnolliseen ja taloudelliseen elämään 1800-luvun alussa.

Eurénin tietokirja esittelee muinaisten suomalaisten uskomuksia ja pakanallisia jumalia. Teoksessa käydään läpi ilman, veden ja maan haltioita sekä heidän merkitystään esi-isille. Tekstissä pohditaan myös kristinuskon ja pakanuuden suhdetta sekä kansanperinteen säilyttämisen tärkeyttä.

Pastori Eero Hyvärisen kokoama elämäkerta saksalaisesta teologista Johan Tobias Beckistä. Teos käsittelee Beckin elämänvaiheita ja työtä 1800-luvun Saksan uskonnollisten murrosten, herätysliikkeiden ja yliopistollisen jumaluusopin kentällä.

Akateeminen väitöskirja käsittelee keskiajan näytelmiä ja niiden kehitystä myöhempinä aikoina. Teos tarkastelee teatterin historiaa ja keskittyy erityisesti Jakob Pehrsson Chronanderiin, jota pidetään Suomen varhaisimpana näytelmäkirjailijana.

Kenttäpapin kokemuksia ja mielialoja vuoden 1918 sisällissodan päiviltä. Teos seuraa tapahtumia Oulun tuomiokirkosta rintamalle, leirielämään ja Tampereen valtaukseen. Kertomukset välittävät rintamapapin havaintoja sodan arjesta, taisteluista ja hengellisestä tunnelmasta valkoisen armeijan riveissä.

Julius Krohnin luentoihin perustuva tutkimus tarkastelee suomensukuisten kansojen muinaista uskontoa ja jumalanpalvelusmenoja. Teos syventyy pakanallisiin pyhiin paikkoihin, epäjumalankuvien käyttöön, uhripappien tehtäviin sekä erilaisiin uhrimenoihin.

Historiallinen katsaus pahan ja pirun käsitteen kehitykseen eri kulttuureissa, uskonnoissa ja kansanperinteessä. Teos tarkastelee pirun hahmoa muinaisista sivistyskansoista ja Raamatun teksteistä aina suomalaiseen ja virolaiseen mytologiaan sekä noitaoikeudenkäynteihin saakka.

Agathon Meurmanin kirjoittama elämäkerta Martti Lutherista tarkastelee uskonpuhdistajan vaiheita ja 1500-luvun taitteen kirkollista tilannetta. Teos etenee kronologisesti kuvaten Lutherin kehitystä opettajasta reformaattoriksi sekä luterilaisuuden vakiintumista saksalaisessa yhteiskunnassa.

Historiallinen runokokoelma koostuu kahdesta laajasta runoelmasta, Pilatus ja Piispa Tuomas. Ensimmäisessä osassa maanpaossa elävä Pontius Pilatus tilittää tuskaisena syyllisyyttään Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, kun taas toinen osa syventyy Suomen keskiaikaisen piispan vaiheisiin.

Historiallinen ja uskonnollinen kuvaus Pyhän Ansgarin lähetystyöstä ja kristinuskon saapumisesta Ruotsiin 800-luvulla. Teos valottaa pohjoismaista pakanuuden aikaa ja kristillisen opin varhaista leviämistä merenkulkijoiden ja lähetyssaarnaajien välityksellä.

Rosendalin laaja historiateos tarkastelee suomalaisen herännäisliikkeen vaiheita 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kirja paneutuu liikkeen alueelliseen kehitykseen, vaikuttajien elämäntyöhön sekä herännäisyyden suhteeseen kirkollisiin uudistuspyrkimyksiin ja suomalaisuusliikkeeseen.

Laaja historiallinen esitys käsittelee Suomen herännäisyyden vaiheita vuosina 1845–1852. Teos tarkastelee liikkeen sisäisiä oppiriitoja, alueellista leviämistä sekä vaikuttajien, kuten Paavo Ruotsalaisen, toimintaa ja merkitystä herännäisyyden historiassa.

Teos on toinen osa tutkimussarjasta, joka käsittelee suomalaisen herännäisyyden vaiheita 1800-luvulla. Tässä niteessä tarkastellaan liikkeen kehitystä vuosina 1836–1844, mukaan lukien Kalajoen käräjät, uskonnolliset lehdet sekä herätyksen leviäminen eri puolille maata.

Historiallinen esitys suomalaisen herännäisliikkeen vaiheista 1700-luvun lopulta vuoteen 1835. Teos käsittelee liikkeen leviämistä eri maakuntiin, merkittäviä hahmoja kuten Paavo Ruotsalaista ja Henrik Renqvistiä sekä heränneiden kohtaamaa vastustusta ja oikeudenkäyntejä.

Tietokirja käsittelee muinaissuomalaisten uskomuksia, pyhiä menoja ja jumalkäsityksiä. Se tarkastelee kristinuskon tuloa Suomeen sekä vanhojen pakanallisten tapojen ja kristillisen opin hidasta sekoittumista. Mukana on kuvauksia kansanperinteeseen kuuluvista rituaaleista, kuten karjaonneen liittyvistä tavoista.

Historiallinen näytelmä sijoittuu Wittenbergiin vuoteen 1537. Mikael Agricola ja muut suomalaiset ylioppilaat kamppailevat köyhyyden ja nälän keskellä uskonpuhdistuksen aattona. Suomalaisten opiskelijaelämä ja aatteellinen murros vieraalla maalla värittävät kuvausta varhaisista suomalaisista uskonmiehistä.