Sukupuoli ja seksuaalisuus

Esseemuotoinen teos tarkastelee kodin onnea ja arkisia epäkohtia, joita tekijä kutsuu lukinverkoiksi ja tomupiiloiksi. Tekstissä pohditaan muun muassa kasvatusta, palkollisten kohtelua ja kodinhoidon moraalisia ulottuvuuksia 1800-luvun näkökulmasta.

Realistinen näytelmä kuvaa Johannan ja Riston onnetonta avioliittoa 1800-luvun lopun kaupungissa. Teos tarttuu naisen oikeudettomaan asemaan ja lainsäädännön epäkohtiin, kun aviomies tuhlaa vaimonsa omaisuuden. Mukana on myös Riston entinen rakastettu, omapäinen mustalaistyttö Homsantuu.

Hagmanin kirjoittama elämäkerta kuvaa ruotsalais-suomalaisen kirjailijan ja naisasianaisen Fredrika Bremerin elämänvaiheita lapsuudesta Turun lähellä aina kansainvälisiin matkoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen asti.

Suomen Naisyhdistyksen palkitsema teos tarkastelee naisten kasvatusta ja yhteiskunnallista asemaa 1800-luvun lopulla. Kirjoitus pohtii kasvatuksen puutteita sekä historiallisia käsityksiä naisen luonnosta ja tehtävästä.

Nuoren opiskelijanaisen kesästä kertova teos seuraa Heliä, joka tasapainoilee opintojen ja perheen odotusten välillä. Arki vaihtuu työhön sisäkkönä Ahvenanmaan saaristossa, missä Heli joutuu pohtimaan yhteiskuntaluokkia ja omaa tulevaisuuttaan.

Humoristinen teos kuvaa 1920-luvun suomalaista arkea ja säätyläisperheen elämää. Se käsittelee satiirisesti muun muassa isänmaallisuutta, taloudellista niukkuutta ja kodin askareita lehtori Sevisen ja hänen perheensä kautta.

Teos rinnastaa naisen elämää ja asemaa eri historiallisina aikoina. Ensimmäinen osa alkaa muinaiseen Pohjolaan sijoittuvalla kuvauksella viikinkisuvun tyttärestä, kun taas teoksen loppupuoli käsittelee naisen itsenäistymistä ja kouluttautumista 1800-luvun yhteiskunnassa.

Strindbergin novellikokoelma ruotii avioliittoa ja sukupuolten välisiä suhteita purevasti. Kertomukset tarkastelevat perhe-elämän taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita sekä aikakauden moraalikäsityksiä kriittisestä ja usein poleemisesta näkökulmasta.

Sosiologinen teos pohjautuu kuuteen akateemiseen esitelmään, jotka käsittelevät inhimillisten tapojen ja instituutioiden historiallista kehitystä. Westermarck tarkastelee muun muassa naisen asemaa, perhesuhteita, uskonnon vaikutusta sekä luonnonkansojen tapakulttuuria vertailukohtana nykyajalle.