Theodolinda Hahnsson

Kokoelma sisältää lyhyitä kertomuksia ja tarinoita, joista osa on alkuperäisiä ja osa mukaelmia. Mukana on muun muassa Hämeeseen sijoittuva myyttinen kertomus Katumajärven synnystä sekä kansanperinteestä ja arkielämästä aiheita saavia opettavaisia kuvauksia.

Kertomus sijoittuu Etelä-Suomen maaseudulle Mäkelän varakkaaseen torppaan. Se kuvaa torpan tyttären Liisun ja kartanon rengin Jaakon välistä rakkautta sekä säätyeroista ja varallisuudesta johtuvia avioliiton esteitä.

Kokoelma sisältää kertomuksia, novelleja ja näytelmiä, jotka sijoittuvat 1800-luvun Suomeen. Teksteissä tarkastellaan muun muassa maaseudun elämää, perhesuhteita ja moraalisia valintoja. Teos edustaa suomenkielisen kaunokirjallisuuden varhaisvaiheita ja tarjoaa näkymiä entisajan elämänmenoon ja arvomaailmaan.

Salovaaran rusthollin vanhin tytär Valva huolehtii taloudesta ja sisaristaan äidin kuoleman jälkeen. Maaseudulle sijoittuva kertomus kuvaa sisarusten arkea, luonnon kauneutta ja nuorten naisten välisiä keskusteluja tulevaisuuden odotuksineen.

Kaksinäytöksinen näytelmä sijoittuu joulun alla pieneen kaupunkiin. Teos kuvaa menestyvän viinatehtailijan perhe-elämää ja moraalista pohdintaa viinanpolton oikeutuksesta. Liiketoiminnan tuottamat voitot ja yhteiskunnalliset asenteet asettuvat vastakkain perheenjäsenten välisissä keskusteluissa.

Realistinen kuvaus köyhistä oloista tulevan Joju-pojan rankasta elämänpolusta 1800-luvun Suomessa. Teos käsittelee lasten kasvatusta, kristillistä moraalia ja yhteiskunnallista asemaa poikien välisten kohtaamisten sekä perheen Helsinkiin muuton kautta.

Hahnssonin romaani kuvaa huutolaisjärjestelmän vääryyksiä ja kahden orpotytön, Helyn ja Iirin, elämänvaiheita. Teos yhdistää kristillistä idealismia ja yhteiskunnallista realismia tarkastellessaan köyhyyttä ja pienen ihmisen kohtaloa 1800-luvun Suomessa.

Hahnssonin yksinäytöksinen ilveilys sijoittuu pieneen maaseutukaupunkiin, jossa huhut sodan syttymisestä saavat asukkaat varautumaan kalliisiin aikoihin. Varovaisen ja Ahnasen perheet yrittävät kumpikin hyötyä tilanteesta hamstraamalla tarvikkeita ja juonimalla toistensa selän takana, mikä johtaa koomisiin tilanteisiin.

Kolminäytöksinen näytelmä kertoo meriltä palaavasta Heikistä, joka saapuu kahdentoista vuoden jälkeen lapsuudenkotiinsa Metsälammen torpalle. Hän muistelee menneitä ja etsii lapsuudenystäväänsä Hannaa. Teos sijoittuu suomalaiseen metsämaisemaan ja kuvaa kotiinpaluun herättämiä muistoja.

Pohjois-Suomen rannikolle sijoittuva kertomus Niemen talon ankarasta isännästä, joka jää vaimonsa kuoleman jälkeen yksin kasvattamaan pientä poikaansa. Teos kuvaa työntekoa, perhesuhteita ja saaristolaiselämää 1800-luvun loppupuolella.

Pienoisromaani kertoo Martan elämänvaiheista 1800-luvun lopun Suomessa. Tarina alkaa Haalmanskan ja paronittaren kohtaamisesta, jossa etsitään taitavaa palvelijatarta. Teos seuraa nuorten ihmisten kasvua, työntekoa ja onnen etsimistä sääty-yhteiskunnan keskellä.

Kolminäytöksinen historiallinen näytelmä sijoittuu Savoon Suomen sodan aikaan vuonna 1808. Se kuvaa paronintytär Annan ja Savon jääkäri Kaarlon suhdetta, jota varjostavat säätyerot ja isän vastustus keskellä sodan levottomuuksia.

Idyllinen kertomus seuraa nuoren Annin elämää Hämeenlinnan seudulla 1800-luvulla. Tarina alkaa rippikoulun päättymisestä ja etenee orpoutumisen sekä huutokaupan kaltaisten koettelemusten kautta kohti onnellista päätöstä. Teos tarjoaa ajankuvan maaseudun ja pikkukaupungin arjesta, perhesuhteista ja kansanelämästä.

Kertomus seuraa orvoksi jääneen Elsan lapsuutta ja nuoruutta 1800-luvun puolivälin Suomessa. Vaatimattomista oloista alkava tarina laajenee kuvaamaan säätyläispiirien elämää, avioliittohaaveita ja kristillistä nöyryyttä Naantalin historiallisissa maisemissa.

Porilainen leski ja hänen tyttärensä valmistelevat joulua ja odottavat opiskelijapoikaa kotiin Helsingistä. Kertomus kuvaa vähävaraisen perheen rakkautta ja valmisteluja juhlaa varten 1800-luvun lopun Porissa.