Väinö Kataja

Pohjois-Suomen maisemiin sijoittuva tunnelmallinen kertomus seuraa metsäherra Martti Laguksen elämää Virkavaaran huvilassa. Arkinen aherrus ja eräretket saavat uutta sävyä, kun tarina syventyy ihmisten välisiin tunteisiin ja kaipuuseen pohjoisen luonnon rauhassa.

Kokoelma lyhyitä kertomuksia ja tuokiokuvia elämän varrelta. Teksteissä liikutaan muun muassa Pohjolan maisemissa ja Imatralla, ja niitä sävyttää usein kirjoittajalle tyypillinen alakuloinen ja pohdiskeleva tunnelma.

Omaelämäkerrallinen kokoelma sisältää kertomuksia ja kuvauksia elämän varrelta. Teksteissä muistellaan menneitä vuosia, maaseudun arkea ja luonnonvoimien vaikutusta ihmisen toimeentuloon. Kirjoitukset käsittelevät viljelijän työtä sekä elämän vaikeita ja valoisia hetkiä.

Novellikokoelma kuvaa suomalaista maaseutua ja sen asukkaita 1900-luvun alun murroksessa. Kertomuksissa käsitellään arkisia sattumuksia sekä yhteiskunnallisia uudistuksia, kuten osuustoiminnan alkua, uutta vaalilakia ja työväenliikkeen nousua. Lyhyet tarinat tarjoavat näkymiä kyläyhteisön elämään ja ihmistyyppeihin.

Kokoelma kansanelämän kuvauksia ja novelleja, jotka sijoittuvat Peräpohjolan kyliin ja luonnon helmaan. Kertomuksissa käsitellään maaseudun arkea, kuten niittymatojen tuhoja, tullikavaltajia ja kyläyhteisön jäsenten välisiä suhteita.

Nuori opettaja Irja saapuu uuteen työpaikkaansa pohjoissuomalaiseen jokivarren kylään. Hän asettuu asumaan kansakoululle ja yllättyy seudun suurenmoisuudesta. Tarina seuraa Irjan sopeutumista uusiin oloihin sekä hänen sisäisiä pohdintojaan nuoruudesta ja tulevaisuudesta.

Kaksinäytöksinen ilveily sijoittuu Perä-Pohjolan maaseudulle heinänteon aikaan. Harjulan isäntä tarkkailee herkeämättä barometriaan ja odottaa poutaa muiden valmistellessa eväitä saareen lähtöä varten. Tilannetta hämmentävät niin naapurit kuin paikalle saapuvat virkamiehet.

Kuvauksia varavallesmannin työstä ja arkipäivästä Perä-Pohjolassa 1900-luvun alussa. Kertomukset valottavat nimismiehen monipuolisia tehtäviä syyttäjänä, ulosottajana ja järjestyksenvalvojana paikallisten asukkaiden ja erämaiden keskellä.

Nuori metsänhoitaja jättää mukavan elämänsä eteläisessä Suomessa ja matkustaa Lappiin etsiessään uusia kokemuksia. Teos kuvaa herrasmiehen ja paikallisen neidon välistä suhdetta sekä erämaan karua arkea, jossa menneisyyden salaisuudet aiheuttavat tuskallisia koettelemuksia.

Laila palaa epäonnistuneen avioliiton jälkeen isänsä luo lapsuudenkotiinsa toipumaan tuskallisista kokemuksistaan. Minä-muotoinen romaani kuvaa mielenrauhan etsintää ja menneisyyden käsittelyä muistiinpanojen kautta.

Perä-Pohjolaan sijoittuva romaani kertoo Viraniemen talosta ja sen iäkkäästä isännästä Israelista. Isäntä on omistautunut lestadiolaiselle herätysliikkeelle ja saarnamatkoille, minkä vuoksi kotitila on jäänyt vuosikymmeniksi rappiolle. Kertomus seuraa suvun vaiheita ja elämää pohjoisen jokimaisemissa.

Lapin rajoille sijoittuva kertomus kuvaa elämää karussa luonnossa ja syrjäisessä Utuniemessä. Tarina seuraa Selman ja Simon yhteistä taivalta sekä seudun uskomuksia ja ihmiskohtaloita. Teos yhdistää pohjoista luonnonkuvausta ja kansanelämän kuvauksia.

Heinärannan kylässä kiistellään uuden osuusmeijerin rakennuspaikasta. Hanke kohtaa erimielisyyksiä ja vastustusta, vaikka huonot meijeriolot aiheuttavat asukkaille jatkuvasti taloudellisia tappioita. Kertomus on jatkoa novellille Heinärannan osuusmeijeri.

Kertomus sijoittuu Lapin rajoille ja kuvaa tukinajon alkamista ankarassa talvisäässä. Ahvenjärven Antti pyrkii maineikkaan Vänttisen työmaalle Airiselkään varmistaakseen perheensä toimeentulon. Teos valottaa metsätyömiesten arkea, tiukkaa työmoraalia ja luonnonvoimien vaikutusta elämään pohjoisessa.

Erämaahan sijoittuva kertomus seuraa kokenutta Heikki Kotarovaa ja nuorta Kaarloa heidän matkallaan kohti uutta elämää. Teos kuvaa raivaajien arkea, luonnonvoimia sekä sivistyneen kaupunkilaisen sopeutumista pohjoisen karuihin olosuhteisiin.

Humoristinen kansankuvaus seuraa mylläri Ollin-Mikon arkea ja myöhäisen kevään odotusta Repo-ojalla. Kyläyhteisön elämää leimaavat niin arkiset huolet kuin taivaalla näkyvän Halleyn komeetan herättämä hämmennys.

Maalaistyttö Hilma palaa kansanopistolta kotiin ja joutuu kohtaamaan maaseudun arjen ja perhe-elämän vaatimukset. Romaani seuraa nuoren naisen kasvua ja itsenäistymistä yhteisössä, jossa menneisyyden salaisuudet ja sosiaaliset odotukset ohjaavat tulevaisuuden valintoja.

Katajan yksinäytöksinen näytelmä sijoittuu Perä-Pohjolaan ja käsittelee kansanopistoaatteen kohtaamaa vastustusta. Hanna odottaa jännityksellä kunnan kokouksen tuloksia ja pohtii sivistyksen merkitystä perinteisessä maaseutuyhteisössä.

Katajan romaani sijoittuu Tornionjoen varrelle ja kuvaa elämää Suomen ja Ruotsin rajalla. Se kertoo salakuljettajien vaarallisista toimista ja kaupankäynnistä, jota harjoitetaan joen jään yli viranomaisten silmien välttäen. Palomäen isäntä ja muut paikalliset yrittävät hyötyä rajaliikenteestä talven kynnyksellä.

Romaani kuvaa maaseudun tilattoman väestön elämää ja kovaa työntekoa 1900-luvun alun Suomessa. Tarina keskittyy ikääntyvän isännän ja ahkeran työmiehen väliseen suhteeseen sekä työn merkitykseen yksilön elämänkulussa. Teos on realistinen kuvaus yhteiskunnallisesta asemasta ja arjen ponnisteluista.

Taidemaalari Martti palaa kolmen vuoden ulkomaanmatkan jälkeen lapsuudenkotiinsa Pohjois-Suomen pappilaan. Romaani kuvaa nuoren taiteilijan paluuta juurilleen, pohjoisen luonnon kauneutta sekä miehen tunne-elämän ratkaisuja Annan ja Ellin välillä.

Portaankorvan emäntä Karoliina elää onnettomassa avioliitossa Ruotsin rajalla sijaitsevassa talossa. Jylhän kosken pauhu säestää hänen sisäistä kamppailuaan ja vaiettuja tunteitaan arjen keskellä. Romaani kuvaa perheen sisäisiä jännitteitä, kielipolitiikkaa sekä pohjoista luontoa ja elämäntapaa.

Romaani sijoittuu Tornionjoen laaksoon ja kuvaa rajaseudun elämää sekä laitonta salakuljetusta. Se seuraa tullikavaltajien vaarallisia matkoja ja yrityksiä välttää viranomaisia talvisissa olosuhteissa.

Kansannäytelmä sijoittuu Perä-Pohjolaan vuoteen 1900. Teos kuvaa kyläyhteisön elämää ja lukuhuoneen merkitystä tiedonvälityksessä, kun asukkaat seuraavat maailman tapahtumia, kuten buurisotaa, sanomalehtien välityksellä.