aa­je

Jaa
Viittaa artikkeliin

aa-je (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitykset

  1. lähde; suonsilmäke
  2. suurikokoinen, laaja; iso ala

Synonyymit

Etymologia

1aaje1 – lähde; suonsilmäke

Vanhin tieto
Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
Levinneisyys
itämurteet
Vastineita
karjala, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaoaje, uaje ’suonsilmäke, hetteikkö’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame ājâ, g. āggjâgâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame) ’lähde’.

2aaje2 – suurikokoinen, laaja; iso ala

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan aaja yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi

Lähtökohta: ← germaaninen, vertaa kantaskandinaavi *aǥju (akk. *aǥjo) ← kantagermaani *aǥjō ← varhaiskantagermaani *aǥjā-, vertaa muinaisyläsaksa ekka ’kärki; miekan terä’, muinaisnorja egg ’terä’, nykyruotsi egg, ägg ’terävä reuna’; samasta lähteestä pohjoissaame awˈjo (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’terä; terävä reuna’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaakja ’pää, huippu, kärki, latva, loppu(puoli)’, akjata ’lopettaa, kuluttaa loppuun; tappaa, hävittää’, akjatoin ’päätön, loputon’ jne.
lyydiagj(e̮), agd́(e) ’pää (nuoran, kylän, pellon tms.); loppu’, agd́atoińe ’aluton ja loputon’
vepsäagj, agd́ ’pää, loppu, ääri(laita)’, agjatoin, agd́ate̮in ’loputon, rajaton’
viroai (g. aia) ’vaatteen reuna; hameen pallenauha’
liiviaigā ’reuna, ääri, ranta, seutu’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aaje. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aaje