a­bus­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)varata itselleen, osoittaa tai ottaa omakseen

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: abus)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

abus; myös apus

← ruotsi (ark.) abus ← ranska à bouche sananmuk. ’suuhun’, oikeastaan ”ota suuhun, käy kiinni” (kehotushuutona koiralle).

Johdoksia: abustaa, apustaa ’varata itselleen, osoittaa tai ottaa omakseen’, abustus, apustus ’varaus’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Abustaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/abustaa