aineoppi
substantiivi/ˈɑi̯neˣˌopːi/ai-ne-op-pi (3 tavua) · 8 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- oppiaine tai tiede, joka tutkii aineita ja materiaaleja
Esimerkkilauseet
Otava 1928 Maalarin kemia ja aineoppi talukkoineen : maalariammattikouluja varten.Kirja, Helsinki 1912 Rakennustyöläisen raaka -aineoppi : kivi sekä tärkeimmät lisä - ja apuaineet rakennusammatissa.Suomen maalarintyönantajain liitto, Lahti 1924 Maalarin aineoppi.Esiintymistiheys
36 esiintymää · 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-opːi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Aineoppi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aineoppi