a­jan­ku­lu­ke

substantiivi/ˈɑjɑnˌkulukeˣ/
Jaa

5 tavua · 10 kirjainta · taivutustyyppi 48 (hame)

Yhdyssana: aika + kulu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ajanvietettä tarjoava tekeminen tai harrastus

Esimerkkilauseet

Rakkaus ei ole tuhoava intohimo kuten "Tristanissa", ei joutava ajankuluke kuten monissa kevyemmissä jutelmissa, — siinä on jotakin inhimillistä, nuorta ja kukkivaa, jonka me hyvin ymmärrämme.
— N. N., Aucassin ja Nicolette
Haukoilla metsästäminen on hyvin suosittu ajankuluke Zu-Vendis-maassa ja mekin olimme usein mukana semmoisilla metsästysretkillä.
— H. Rider Haggard, Salattu maa
Jos hänen tunteensa on ollut toisenlainen, ajankuluke, haaveilu vain...
— Marianne Lundegård-Hagberg, Haaveilua
Saattoihan tuo nimi tuhansien muiden lailla olla matkamiesten joutilaan hetken ajankuluke.
— Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 5
— "Korttipakka on paljon vaarattomampi ja jalompi ajankuluke kuin huono kirja, jonka on kirjoittanut tyhjäpäinen maailman parantaja.
— Irmari Rantamala, Martva I

Esiintymistiheys

62 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uluke

Kaikki riimit

Lähteet