- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan acceptant ’hyväksyjä’, johdos verbistä accepter ’ottaa vastaan; hyväksyä’ ← latinan acceptare ’ottaa vastaan, suostua’, jossa ac- (ad-) ’luo, kohti’ + capere ’ottaa’.
ak-sep-tant-ti (4 tavua) · 11 kirjainta
Maksava, hyväksyjä eli tunnustaja (trassaatti; myös assignatus, delegatus tai akseptantti).Lähtökohtana lähinnä ranskan acceptant ’hyväksyjä’, johdos verbistä accepter ’ottaa vastaan; hyväksyä’ ← latinan acceptare ’ottaa vastaan, suostua’, jossa ac- (ad-) ’luo, kohti’ + capere ’ottaa’.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑntːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Akseptantti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/akseptantti