al­ve­o­pa­la­taa­li­nenadjektiivi

1. 1.(fonetiikka)sellaisesta konsonanttiäänteestä, joka syntyy, kun kieli koskettaa yhtä aikaa hammasvallia ja kovaa kitalakea

Synonyymit

Etymologia

vrt. alveo- (alveolaarinen) + palataalinen

Liittyvät sanat