an­ni­hi­laa­ti­o­ah­dis­tussubstantiivi

1. 1.(psykologia)(psykoanalyysi)lapsen varhainen, traumatisoiva, yleensä preverbaalisen kauden kauhukokemus, tunne tuhoutumisesta joka johtuu yleensä primäärin äidillisen syventymisen puutteesta tai katkoista siinä; tämän alkuperäisen kokemuksen ilmenemismuodot myöhemmin elämässä

Liittyvät sanat