ar­bit­raa­ti­osubstantiivi

1. 1.arvopaperien hintaeroja hyödyntävä sijoitustapa, jossa ostetaan alemmalla hinnalla yhdeltä markkinalta ja myydään samanaikaisesti korkeammalla hinnalla toisella
2. 2.oikeudenkäyntimenettely, jossa osapuolet nimeävät henkilön, jonka ratkaisun he sitoutuvat hyväksymään

1. 1.arbitration (form of justice where the concerned parties designate a person whose ruling they will accept)

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia