ar­vet­tu­a

verbi/ˈɑrʋetːuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ar-vet-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)rupeutua tai peittyä ruvella

Esimerkkilauseet

Ja sellaisia haavoja ei niin pian paranneta, varsinkaan ei, jos ne sattuvat semmoisiin paikkoihin, jotka tuskin ovat ehtineet arvettua.
— Mór Jókai, Teodor Dalnoki
Ja sellaisia iskuja ei niin pian paranneta, etenkin jos ne sattuvat semmoiseen paikkaan, jotka tuskin ovat ehtineet arvettua.
— Mór Jókai, Valekuollut
Hän arveli, että kai se Mikko kuitenkin palaa järkiinsä, jahka vereksimmät muistot Mikkelin tapahtumista ehtivät vähän hänessä arvettua.
— Santeri Ivalo, Erämaan nuijamiehet

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin arvettua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäarvetunarvetuinolen arvettunutolin arvettunut
sinäarvetutarvetuitolet arvettunutolit arvettunut
hänarvettuuarvettuion arvettunutoli arvettunut
mearvetummearvetuimmeolemme arvettuneetolimme arvettuneet
tearvetuttearvetuitteolette arvettuneetolitte arvettuneet
hearvettuvatarvettuivatovat arvettuneetolivat arvettuneet
passiiviarvetutaanarvetuttiinon arvetuttuoli arvetuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäarvettuisinolisin arvettunut
sinäarvettuisitolisit arvettunut
hänarvettuisiolisi arvettunut
mearvettuisimmeolisimme arvettuneet
tearvettuisitteolisitte arvettuneet
hearvettuisivatolisivat arvettuneet
passiiviarvetuttaisiinolisi arvetuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäarvetu—
hänarvettukoonolkoon arvettunut
mearvettukaamme—
tearvettukaa—
hearvettukootolkoot arvettuneet
passiiviarvetuttakoonolkoon arvetuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäarvettunenlienen arvettunut
sinäarvettunetlienet arvettunut
hänarvettuneelienee arvettunut
mearvettunemmelienemme arvettuneet
tearvettunettelienette arvettuneet
hearvettunevatlienevät arvettuneet
passiiviarvetuttaneenlienee arvetuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviarvettua
1. inf. pitkä muotoarvettuakseen
2. inf. inessiiviarvettuessa
2. inf. inessiivi, passiiviarvetuttaessa
2. inf. instruktiiviarvettuen
3. inf. inessiiviarvettumassa
3. inf. elatiiviarvettumasta
3. inf. illatiiviarvettumaan
3. inf. adessiiviarvettumalla
3. inf. abessiiviarvettumatta
3. inf. instruktiiviarvettuman
4. infinitiiviarvettuminen
5. infinitiiviarvettumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiarvettuva
Passiivin 1. partisiippiarvetuttava
Aktiivin 2. partisiippiarvettunut
Passiivin 2. partisiippiarvetuttu
Agenttipartisiippiarvettuma
Kieltopartisiippiarvettumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Arvettua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/arvettua