arvettua
verbi/ˈɑrʋetːuɑˣ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(intransitiivinen)rupeutua tai peittyä ruvella
Esimerkkilauseet
Ja sellaisia haavoja ei niin pian paranneta, varsinkaan ei, jos ne sattuvat semmoisiin paikkoihin, jotka tuskin ovat ehtineet arvettua.
Hän arveli, että kai se Mikko kuitenkin palaa järkiinsä, jahka vereksimmät muistot Mikkelin tapahtumista ehtivät vähän hänessä arvettua.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi C
| Infinitiivi | arvettua |
| Ind. prees. yks. 1. | arvetun |
| Ind. imperf. yks. 3. | arvettui |
| Kond. prees. yks. 3. | arvettuisi |
| Pot. prees. yks. 3. | arvettunee |
| Imperat. prees. yks. 3. | arvettukoon |
| Akt. 2. partisiippi | arvettunut |
| Pass. imperf. | arvetuttiin |
Riimit
-uɑ
Kaikki riimit