a­seis­tau­tu­ma­ton

adjektiivi/ˈɑsei̯stɑu̯tumɑton/
Jaa

Johdettu sanasta: aseistautua

Merkitys

  1. sellainen joka ei ole aseistautunut

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Neuvottelujen jälkeen naiset, lapset ja aseistautumattomat miehet olivat palanneet pelloille jatkaakseen kylvötöitään, mutta Pershing oli ottanut opikseen tapahtuneesta.
Wikipedia: Bud Bagsakin taistelu
Ajatus ei kuitenkaan levinnyt laajemmalti ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin Amritsarin verilöylyssä kuoli satoja aseistautumattomia siviilejä.
Wikipedia: Nationalismi Intiassa

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviaseistautumaton
Genetiiviaseistautumattoman
Partitiiviaseistautumatonta
Essiiviaseistautumattomana
Translatiiviaseistautumattomaksi
Inessiiviaseistautumattomassa
Elatiiviaseistautumattomasta
Illatiiviaseistautumattomaan
Adessiiviaseistautumattomalla
Ablatiiviaseistautumattomalta
Allatiiviaseistautumattomalle
Abessiiviaseistautumattomatta

Lähteet