- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- ersämordva, länsimari, udmurtti, unkari, saame, etelämansi ja 2 muuta kieltä
levikki vanhojen sanakirjojen mukaan Savo Kainuu Pohjanmaa, nykymurt. vain Tytärsaari, jossa ehkä ← viro (murt.) att (g. ati) ’isä, isoisä’
Eri ryhmäksi lienee katsottava ensinnäkin
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva at́a, mokšamordva at́ä ’isoisä, vanhus, ukko’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari at́ä, itämari at́śa ’isä’ (? ← tšuvassi) |
| udmurtti | ataj ’sama merkitys’ (? ← tataari) |
| unkari | atya ’isä, munkki’. |
Vertailukohtia
| saame | ačˈče ’isä’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi ǟt́śi, itämansi ɔ̈̄ś, länsimansi ɔ̄ś ’isoisä’ |
| itähanti | itähanti ät́i, pohjoishanti aśə ’isä’ |
| nenetsi | ŋātsē ’isä’ |
ja sen mahdollisesti vastineet ynnä lisäksi suomi etuvokaalinen ätti vastineineen. Lisäksi tavataan muissakin kielikunnissa samantapaisia vanhemman (mies)sukulaisen nimityksiä, esimerkiksi tšuvassi at́tɛ ’isä’, ati ’appi’, tataari ätej, ätä ’isä’; kreikka, latina, gootti atta ’isä’, albania at, muinaisyläsaksa atto, keskiyläsaksa atte, ätte ’sama merkitys’ jne.