bi­fur­kaa­ti­o

substantiivi/ˈbifurkɑːtio/
Jaa

Merkitys

  1. (maantiede)kahtaannejuoksu, veden laskeminen, esim. järvestä, kahteen eri paikkaan

Synonyymit

Käännökset

  • engl.forking, bifurcation
  • ruotsibifurkation
  • saksaStromverzweigung
  • ranskabifurcation
  • venäjäразветвление, бифуркация
  • virojõe kahenemine, bifurkatsioon

Esimerkkilauseet

Tuntematon ei tämä merkillinen kahtaanne haarautuma, bifurkaatio, tosin ollut, mutta vasta Humboldtin kautta se tuli perusteellisemmin tuikituksi ja maantieteellisesti valaistuksi.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket III
Jos virtaama muuttuu kun jompaankumpaan tai molempiin haaroihin yhtyy merkittäviä sivuhaaroja matkan varrelta, on kyseessä varsinainen bifurkaatio.
— Wikipedia: Bifurkaatio (hydrologia)

Englanninkieliset vastineet

  • forking
  • bifurcation

Taivutustiedot

Taivutusluokka 3

SijamuotoYksikkö
Nominatiivibifurkaatio
Genetiivibifurkaation
Partitiivibifurkaatiota
Essiivibifurkaationa
Translatiivibifurkaatioksi
Inessiivibifurkaatiossa
Elatiivibifurkaatiosta
Illatiivibifurkaatioon
Adessiivibifurkaatiolla
Ablatiivibifurkaatiolta
Allatiivibifurkaatiolle
Abessiivibifurkaatiotta

Riimit

-ɑːtio

Kaikki riimit

Lähteet