derivoituvaadjektiivi
/ˈderiʋoi̯tuʋɑ/
Merkitys
- 1.(Matematiikka)sellainen funktio, jolla on derivaatta
Esimerkkilauseet
Satunnaismuuttuja on diskreetti, jos perusjoukko on numeroituva, ja jatkuva, jos sen kertymäfunktio on derivoituva, jolloin kyseistä derivaattaa kutsutaan tiheysfunktioksi.
Silloin voidaan yleistää, että jos : n : s derivaattafunktio on derivoituva, niin funktio on kertaa derivoituva, ja sen : ttä derivaattaa merkitään , tai .
Esiintymistiheys
29 esiintymää, 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | derivoituva |
| Genetiivi | derivoituvan |
| Partitiivi | derivoituvaa |
| Essiivi | derivoituvana |
| Translatiivi | derivoituvaksi |
| Inessiivi | derivoituvassa |
| Elatiivi | derivoituvasta |
| Illatiivi | derivoituvaan |
| Adessiivi | derivoituvalla |
| Ablatiivi | derivoituvalta |
| Allatiivi | derivoituvalle |
| Abessiivi | derivoituvatta |