dii­vaa

Jaa
Viittaa artikkeliin

6 kirjainta

Johdettu sanasta: diivata

Merkitys

  1. (slangi)ylpeillä, leuhkia, teeskennellä, olla olevinaan

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (italia: diva)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

diiva ’ylpeä, itsevarma, ylimielinen, kerskailija, teeskentelijä, hienostelija’

← italia diva ’primadonna, (säihkyvä) oopperalaulajatar; (alkuaan) jumalatar; mielitietty’, latina sanasta divus ’jumala, jumalainen’.

Johdoksia: diivaa, diivailla ’ylpeillä, leuhkia, teeskennellä, olla olevinaan’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Diivaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/diivaa