dimeroitua

verbi

/ˈdimeroi̯tuɑˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.(intransitiivinen)muodostaa kahden samanlaisen molekyylin yhdistelmä eli dimeeri

Taivutustiedot

Infinitiivi	dimeroitua
Ind. prees. yks. 1.	dimeroidun
Ind. imperf. yks. 3.	dimeroitui
Kond. prees. yks. 3.	dimeroituisi
Pot. prees. yks. 3.	dimeroitunee
Imperat. prees. yks. 3.	dimeroitukoon
Akt. 2. partisiippi	dimeroitunut
Pass. imperf.	dimeroiduttiin

Riimit

-oituɑ

hoitua erakoitua haltioitua