dismeriittisubstantiivi

/ˈdis.meriːtːi/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.haitta, puute tai huono puoli

Taivutustiedot

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	dismeriitti
Genetiivi	dismeriitin
Partitiivi	dismeriittiä
Essiivi	dismeriittinä
Translatiivi	dismeriitiksi
Inessiivi	dismeriitissä
Elatiivi	dismeriitistä
Illatiivi	dismeriittiin
Adessiivi	dismeriitillä
Ablatiivi	dismeriitiltä
Allatiivi	dismeriitille
Abessiivi	dismeriitittä

Riimit

-iːtːi