elt­ta

substantiivi/ˈeltːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

elt-ta (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)(harvinainen)pitkon eli pullapitkon synonyymi

Esimerkkilauseet

Eltta 44. Eläinten ruttomyrkky 113. Eläwähopian myrkky 111. Eläwät 59, 91. Eläwät sisässä 91. Emätauti 86. Englannin tauti 45. Epätasainen ruokahalu 91. Erin sisältä 77. Esinahka=haawat 95.
— Elias Lönnrot, Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri
Eltta oli lapsessa, kun se oli "väiväröinen, jotta kitui".
— Samuli Paulaharju, Kuvauksia Hailuodosta
Eltta kasvattaa lapsen ranteisiin sekä jalkojen niveliin patit.
— Samuli Paulaharju, Syntymä lapsuus ja kuolema

Etymologia

1eltta1 – eräs lastentauti, riisi, vilutauti

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: älta)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
Pohjois-Häme Pohjanmaa Kainuu
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala
  1. suomieltta
  2. nykyruotsiälta ’horkka, vilutauti, eräistä lastentaudeista käytetty nimitys’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala (← suomi) eltta ’eräs lastentauti (jaloissa)’

2eltta2 – vehnäspitko

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: älta)
Slangissa
1910 lähtien
Levinneisyys
etupäässä itämurteet
  1. suomieltta
  2. nykyruotsiälta ’taikinapitko, ‑tahdas, yhden leivän leipomiseen käytetty taikinamöykky l. leipäre’, älta ’sotkea, vaivata, alustaa (taikinaa)’

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

eltta ’pullapitko’; myös eltti

← ruotsi älta ’taikinapitko, yhden leivän leipomiseen käytetty taikinamöykky’ verbistä älta ’sotkea, vaivata, alustaa (taikinaa)’.

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eltːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Eltta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/eltta