Asiasanasto.fi

emintimä

substantiivi

/ˈeminˌtimæ/

Merkitys

  1. 1.(murre)äitipuoli

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

En kirota ma saata kantajaani, ethän ole emintimä, olet oma maani.

Eino Leino, Vapauden kirja

Heti syötyään alkoi emintimä hankkia kylään lapsineen ja se oli Laurin mielestä onnellisinta, mitä hänelle nykyhetkenä saattoi tapahtua, sillä nyt saisi hänkin rauhassa hankkia kylään.

Immi Hellén, Aune

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiiviemintimä
Genetiiviemintimän
Partitiiviemintimää
Essiiviemintimänä
Translatiiviemintimäksi
Inessiiviemintimässä
Elatiiviemintimästä
Illatiiviemintimään
Adessiiviemintimällä
Ablatiiviemintimältä
Allatiiviemintimälle
Abessiiviemintimättä

Riimit

-imæ

Kaikki riimit