emännöitseminensubstantiivi

/ˈemænːøi̯tseminen/

Merkitys

1.teonnimi verbistä emännöidä

Etymologia

emännöitse + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	emännöitseminen
Genetiivi	emännöitsemisen
Partitiivi	emännöitsemistä
Essiivi	emännöitsemisenä
Translatiivi	emännöitsemiseksi
Inessiivi	emännöitsemisessä
Elatiivi	emännöitsemisestä
Illatiivi	emännöitsemiseen
Adessiivi	emännöitsemisellä
Ablatiivi	emännöitsemiseltä
Allatiivi	emännöitsemiselle
Abessiivi	emännöitsemisettä

Riimit

-inen