e­päur­hei­li­ja­mai­nen ­käy­tössubstantiivi

1. 1.(urheilu)rikkomus, jossa urheilija tahallaan toimii urheiluhengen vastaisesti esimerkiksi protestoimalla röyhkeästi tuomaritoimintaa tai pyrkimällä tietoisesti sabotoimaan vastakilpailijoiden suoritusta; voidaan soveltaa myös tekoihin, joita ei säännöissä ole suoranaisesti eritelty kielletyiksi

Liittyvät sanat