e­reh­dyt­tä­mi­nensubstantiivi

1. 1.teonnimi verbistä erehdyttää

1. 1.fraud that arises from a disparity between the instrument intended to be executed and the instrument actually executed; e.g., leading someone to sign the wrong contract

Etymologia

erehdyttää + johdin -minen

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet