ergatiivisuussubstantiivi
/ˈerɡɑtiːʋisuːs/
Merkitys
- 1.(kielitiede)se, että kielessä kohdellaan transitiivilauseen objektia ja intransitiivilauseen subjektia samalla tavalla (esim. joissain kielissä esiintyvät "metsästäjältä tappoi susi" -tyyliset rakenteet merkityksessä 'metsästäjä tappoi suden' [objekti "susi" samassa sijamuodossa kuin subjektina lauseessa "susi nukkuu"] tai "metsästäjä tappoi suden ja putosi jokeen" -tyylisten lauseiden tulkitseminen niin, että susi putosi jokeen eikä metsästäjä)
Käännökset
- engl.ergativity
Esimerkkilauseet
ejektiiviset konsonantit, postpositioiden käyttö, ergatiivisuus ja agglutinatiivisuus.
Tällaisia piirteitä ovat mm.: melko vapaa sanajärjestys ja polysynteettisyys ergatiivisuus puhujan ja kuulijan välisen mahdollisen sukulaisuussuhteen vaikuttaminen kieleen Lähteet Aiheesta muualla Ethnologuen lista australialaisista kielistä Australialaisten kielten kartta Australian alkuperäiskansat
Englanninkieliset vastineet
- ergativity
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | ergatiivisuus |
| Genetiivi | ergatiivisuuden |
| Partitiivi | ergatiivisuutta |
| Essiivi | ergatiivisuutena |
| Translatiivi | ergatiivisuudeksi |
| Inessiivi | ergatiivisuudessa |
| Elatiivi | ergatiivisuudesta |
| Illatiivi | ergatiivisuuteen |
| Adessiivi | ergatiivisuudella |
| Ablatiivi | ergatiivisuudelta |
| Allatiivi | ergatiivisuudelle |
| Abessiivi | ergatiivisuudetta |
Riimit
-iːʋisuːs
Kaikki riimit