er­ga­tii­vi­suus

substantiivi/ˈerɡɑtiːʋisuːs/
Jaa

Merkitys

  1. (kielitiede)se, että kielessä kohdellaan transitiivilauseen objektia ja intransitiivilauseen subjektia samalla tavalla (esim. joissain kielissä esiintyvät "metsästäjältä tappoi susi" -tyyliset rakenteet merkityksessä 'metsästäjä tappoi suden' [objekti "susi" samassa sijamuodossa kuin subjektina lauseessa "susi nukkuu"] tai "metsästäjä tappoi suden ja putosi jokeen" -tyylisten lauseiden tulkitseminen niin, että susi putosi jokeen eikä metsästäjä)

Käännökset

  • engl.ergativity

Esimerkkilauseet

ejektiiviset konsonantit, postpositioiden käyttö, ergatiivisuus ja agglutinatiivisuus.
Wikipedia: Georgian kieli
Tällaisia piirteitä ovat mm.: melko vapaa sanajärjestys ja polysynteettisyys ergatiivisuus puhujan ja kuulijan välisen mahdollisen sukulaisuussuhteen vaikuttaminen kieleen Lähteet Aiheesta muualla Ethnologuen lista australialaisista kielistä Australialaisten kielten kartta Australian alkuperäiskansat
Wikipedia: Australialaiset kielet

Englanninkieliset vastineet

  • ergativity

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviergatiivisuus
Genetiiviergatiivisuuden
Partitiiviergatiivisuutta
Essiiviergatiivisuutena
Translatiiviergatiivisuudeksi
Inessiiviergatiivisuudessa
Elatiiviergatiivisuudesta
Illatiiviergatiivisuuteen
Adessiiviergatiivisuudella
Ablatiiviergatiivisuudelta
Allatiiviergatiivisuudelle
Abessiiviergatiivisuudetta

Riimit

-iːʋisuːs

Kaikki riimit

Lähteet