e­tim­mäi­nen

adjektiivi/ˈetimːæi̯nen/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (vanhentunutta)(murteellista)vaihtoehtoinen muoto sanalle etummainen

Esimerkkilauseet

Laho kyselen kannattelen Perin pohjin poimittelen Etimmäinen tien käyjä Vellon aseen ajoja!
— Johannes Granö, Kuusi vuotta Siperiassa
Jos huutaja saa jommankumman kiinni, kiinniotetusta ja huutajasta tulee parijonon etimmäinen pari ja parittomaksi jääneestä pelaajasta tulee seuraava huutaja.
— Wikipedia: Hippa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivietimmäinen
Genetiivietimmäisen
Partitiivietimmäistä
Essiivietimmäisenä
Translatiivietimmäiseksi
Inessiivietimmäisessä
Elatiivietimmäisestä
Illatiivietimmäiseen
Adessiivietimmäisellä
Ablatiivietimmäiseltä
Allatiivietimmäiselle
Abessiivietimmäisettä

Riimit

-æinen

Kaikki riimit

Lähteet