flen­gaa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)heilua, riippua; heilauttaa itsensä köyden varassa; loikkia

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: flänga)
Slangissa
1940 lähtien

Helsingin slangissa

flengaa ’heilua, riippua (köydessä); heilauttaa itsensä köyden varassa (oksalta toiselle); loikkia’

← ruotsi flänga ’heittää, singota; (oikeastaan) irrottaa (tuohta tms.), nylkeä’, vertaa slänga ’heittää, viskata’.

Johdoksia: flengi ’eräänlainen keinu’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Flengaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/flengaa