Asiasanasto.fi

glottaalinen

adjektiivi

/ˈɡlotːɑːlinen/

Johdettu sanasta: glottis

Merkitys

  1. 1.(fonetiikka)sellainen, jossa ääntymävyöhykkeenä on äänirako ja artikulaattorina äänihuulet

Synonyymit

Etymologia

<< uuslatinan glottis < kreikasta

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.glottal, laryngeal

Esimerkkilauseet

Vokaalien ' a ', ' i ' ja ' u ' kanssa vokaalia vastaavassa paikassa aiheutetaan kuitenkin hankaushälyä, jotta konsonantti erottuisi: sanassa paha on glottaalinen, sanassa pihi on palataalinen ja sanassa puhu on pyöreä bilabiaalinen heikko frikatiivi.

Wikipedia: Glottaalifrikatiivi

Ääntöpaikka on glottaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että äänteen synty ja perusmuokkaus tapahtuu ääniraossa, tarkemmin sanoen siten, että kannurustot ovat avoimina ( kuten kuiskatessa) ja äänihuulet ovat niin löyhästi kiinni, että syntyy vuotavaa fonaatiota.

Wikipedia: Soinnillinen glottaalifrikatiivi

Englanninkieliset vastineet

  • glottal
  • laryngeal

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviglottaalinen
Genetiiviglottaalisen
Partitiiviglottaalista
Essiiviglottaalisena
Translatiiviglottaaliseksi
Inessiiviglottaalisessa
Elatiiviglottaalisesta
Illatiiviglottaaliseen
Adessiiviglottaalisella
Ablatiiviglottaaliselta
Allatiiviglottaaliselle
Abessiiviglottaalisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit