glot­taa­li­nen

adjektiivi/ˈɡlotːɑːlinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

glot-taa-li-nen (4 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: glottis

Merkitys

  1. (fonetiikka)sellainen, jossa ääntymävyöhykkeenä on äänirako ja artikulaattorina äänihuulet

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vokaalien ' a ', ' i ' ja ' u ' kanssa vokaalia vastaavassa paikassa aiheutetaan kuitenkin hankaushälyä, jotta konsonantti erottuisi: sanassa paha on glottaalinen, sanassa pihi on palataalinen ja sanassa puhu on pyöreä bilabiaalinen heikko frikatiivi.
— Wikipedia: Glottaalifrikatiivi
Ääntöpaikka on glottaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että äänteen synty ja perusmuokkaus tapahtuu ääniraossa, tarkemmin sanoen siten, että kannurustot ovat avoimina (kuten kuiskatessa) ja äänihuulet ovat niin löyhästi kiinni, että syntyy vuotavaa fonaatiota.
— Wikipedia: Soinnillinen glottaalifrikatiivi
Aspiraatti eli glottaalinen frikatiivi / h /, joka oli jo aiemmin kadonnut joonialaisesta ja aiolialaisesta murteesta, alettiin jättää lausumatta ja merkitsemättä.
— Wikipedia: Koinee

Etymologia

<< uuslatinan glottis < kreikasta

Englanninkieliset vastineet

  • glottal
  • laryngeal

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Glottaalinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/glottaalinen