Asiasanasto.fi

glot­taa­li­nenadjektiivi

/ˈɡlotːɑːlinen/

Johdettu sanasta: glottis

Merkitys

  1. 1.(fonetiikka)sellainen, jossa ääntymävyöhykkeenä on äänirako ja artikulaattorina äänihuulet

Synonyymit

Etymologia

<< uuslatinan glottis < kreikasta

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.glottal, laryngeal

Esimerkkilauseet

Vokaalien ' a ', ' i ' ja ' u ' kanssa vokaalia vastaavassa paikassa aiheutetaan kuitenkin hankaushälyä, jotta konsonantti erottuisi: sanassa paha on glottaalinen, sanassa pihi on palataalinen ja sanassa puhu on pyöreä bilabiaalinen heikko frikatiivi.

Wikipedia: Glottaalifrikatiivi

Ääntöpaikka on glottaalinen, mikä tarkoittaa sitä, että äänteen synty ja perusmuokkaus tapahtuu ääniraossa, tarkemmin sanoen siten, että kannurustot ovat avoimina (kuten kuiskatessa) ja äänihuulet ovat niin löyhästi kiinni, että syntyy vuotavaa fonaatiota.

Wikipedia: Soinnillinen glottaalifrikatiivi

Englanninkieliset vastineet

  • glottal
  • laryngeal

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviglottaalinen
Genetiiviglottaalisen
Partitiiviglottaalista
Essiiviglottaalisena
Translatiiviglottaaliseksi
Inessiiviglottaalisessa
Elatiiviglottaalisesta
Illatiiviglottaaliseen
Adessiiviglottaalisella
Ablatiiviglottaaliselta
Allatiiviglottaaliselle
Abessiiviglottaalisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet: