hörs­kä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kahiseva, rahiseva ääni; into, touhu, halu

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
paikoin Etelä-Pohjanmaa
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahörskeä, hörskätä, hörskyö, hörskytteä ’pitää kuuluvaa ääntä’, hörskeh ’(puheen) porina; koiran haukunta; pieru’
lyydihörsküttädä ’juosta hölkyttää’
vepsähörskutada ’juoda hörppiä’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hörskä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hörskä