haa­li­ja

substantiivi/ˈhɑːlijɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: haalia

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka kerää tai haalii asioita itselleen

Esimerkkilauseet

Oppimatonta monien kirjain haalijaa vastaan, sapellinen hyökkäys; Puhujain opettaja, jossa sofistat ja reetorit (Pollux?) saavat selkäänsä; Lexiphanes, ivailu attikistain sanansaivartelua, vanhentuneitten tai teeskeltyjen sanain ja sananparsien tavottelua; — Palkatut on satiiri filosofeja vastaan jotka matelevasti orjailevat rikkaita Roomalaisia, muuten Lukianon paraimpia kappaleita.
— Lukianos, Huone ja Timon
Hän on 'Aallon' päätoimittaja ja omistaja ja suuri rahojen haalija.
— Jack London, Kultaa ja kuntoa
Maanviljelijä Antti Herrala oli toinen merkittävä kantakoirien haalija ja rodun kehittäjä.
— Wikipedia: Karjalankarhukoira

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihaalija
Genetiivihaalijan
Partitiivihaalijaa
Essiivihaalijana
Translatiivihaalijaksi
Inessiivihaalijassa
Elatiivihaalijasta
Illatiivihaalijaan
Adessiivihaalijalla
Ablatiivihaalijalta
Allatiivihaalijalle
Abessiivihaalijatta

Riimit

-ɑːlijɑ

Kaikki riimit

Lähteet