habilitaatiosubstantiivi
/ˈhɑbilitɑːtio/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.korkein akateeminen opinnäyte tai pätevyys monissa Euroopan maissa
Esimerkkilauseet
Kaluza meni naimisiin habilitaationsa jälkeen ja työskenteli dosenttina Königsbergin yliopistossa.
Vuotta myöhemmin hän ansaitsi habilitaationsa teesillään "Veden putoamisen sähköisyydestä".
Taivutustiedot
Taivutusluokka 3
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | habilitaatio |
| Genetiivi | habilitaation |
| Partitiivi | habilitaatiota |
| Essiivi | habilitaationa |
| Translatiivi | habilitaatioksi |
| Inessiivi | habilitaatiossa |
| Elatiivi | habilitaatiosta |
| Illatiivi | habilitaatioon |
| Adessiivi | habilitaatiolla |
| Ablatiivi | habilitaatiolta |
| Allatiivi | habilitaatiolle |
| Abessiivi | habilitaatiotta |
Riimit
-ɑːtio
Kaikki riimit