hai­hat­taa

Tästä lähtein nää Ei haihattaa saa irrallaan, vaan elelkööt He naisten lailla, hiljaa!

Oi, jospa saisin haihattaa, Sun kirkastaissa Vuorelaa, Siell' heilua henkien karkelossa Ja niityll' uinua kuutamossa, Ja tiedon-pölyst' irroillani Medelläs juottaa sieluani!