ha­jo­tin

substantiivi/ˈhɑjotin/
Jaa

Johdettu sanasta: hajottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. optinen laite, joka jakaa lampun valon tasaisesti; tuhoaja tai hävittäjä

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Niillä lentelin Lapin avaroilla, autioilla rämeillä, hajotin nevojen huurut ja tuiskutin lunta poron sarville, joka Inarin järven jäätä juosta rapsutteli.
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 1
Tämä, jonka minä Joutselässä hajotin tuuleen, oli niistä suurin ja sitä johti juuri tuon halliparran entinen omistaja.
— Kyösti Wilkuna, Suomalaisia kohtaloita
Pääsuutinpiiriin kuuluu pääsuutin, seosputki, korjausilmasuutin, hajotin ja kurkku.
— Wikipedia: Kaasutin

Englanninkieliset vastineet

  • diffuser

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihajotin
Genetiivihajottimen
Partitiivihajotinta
Essiivihajottimena
Translatiivihajottimeksi
Inessiivihajottimessa
Elatiivihajottimesta
Illatiivihajottimeen
Adessiivihajottimella
Ablatiivihajottimelta
Allatiivihajottimelle
Abessiivihajottimetta

Lähteet