hak­ku­la

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. löysä, väljä vaatekerta tai puku; vilja-auman, avannon ym. olkikate, olkihattu; tuvan kiukaan umpinainen päällystä; lampun varjostin
  2. harva aita, jossa seipäät ovat ristissä

Etymologia

1hakkula1 – löysä, väljä vaatekerta tai puku; vilja-auman, avannon ym. olkikate, olkihattu; tuvan kiukaan umpinainen päällystä; lampun varjostin

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *hakula)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
paikoin itämurteet

Lainalähde: ← germaaninen *hakula, vertaa muinaisnorja hǫkull m. ’hartiakaapu; messukaapu’, hekla f. ’hihaton kaapu’, gootti hakuls, muinaisyläsaksa hachul jne. ’mantteli’.

2hakkula2 – harva aita, jossa seipäät ovat ristissä

Alkuperä
Lainasana (muinaisruotsi: hakul-verk)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
Etelä-Pohjanmaa
  1. suomihakkula
  2. muinaisruotsihakul-verk ’ristiin lyödyistä paaluista valmistettu aita tai aitaus’

Vertaa hakuli1.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hakkula. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hakkula