hei­ken­nin

substantiivi/ˈhei̯kenːin/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. laite, jolla vähennetään signaalin voimakkuutta tai amplitudia

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviheikennin
Genetiiviheikentimen
Partitiiviheikennintä
Essiiviheikentimenä
Translatiiviheikentimeksi
Inessiiviheikentimessä
Elatiiviheikentimestä
Illatiiviheikentimeen
Adessiiviheikentimellä
Ablatiiviheikentimeltä
Allatiiviheikentimelle
Abessiiviheikentimettä

Riimit

-eikenːin

Kaikki riimit

Lähteet