hei­kon­nus

substantiivi/ˈhei̯konːus/
Jaa

Johdettu sanasta: heikontaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. toimi tai lopputulos, jossa jotakin on heikennetty

Esimerkkilauseet

— Ruhtinatar Liigovskajalta; hänen tyttärensä on sairas — hermojen heikonnusta... Mutta asia on, näette, se, että esivalta jo aavistaa, ja, paikka ei mitään varmaa voi näyttää toteen, niin kuitenkin neuvon teitä olemaan varoillanne.
— Mihail Lermontov, Aikamme uros

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviheikonnus
Genetiiviheikonnuksen
Partitiiviheikonnusta
Essiiviheikonnuksena
Translatiiviheikonnukseksi
Inessiiviheikonnuksessa
Elatiiviheikonnuksesta
Illatiiviheikonnukseen
Adessiiviheikonnuksella
Ablatiiviheikonnukselta
Allatiiviheikonnukselle
Abessiiviheikonnuksetta

Riimit

-eikonːus

Kaikki riimit

Lähteet