hei­lun­ta

substantiivi/ˈhei̯luntɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: heilua

Merkitys

Etymologia

heilua + johdin -nta

Käännökset

  • engl.wobble
  • ruotsivariera

Esimerkkilauseet

Minä seurasin yhä hänen heiluntaansa, olin siitä huvitettu kuin pieni lapsi; se sai minut pyörryksiin ja ajatuksista tyhjäksi, minä puhuin kuin unissani.
— Robert Louis Stevenson, Veljekset
Tutkivasti tarkastelivat ne ohi kiitäviä pikkulintuja, puitten oksain heiluntaa ja auringon valon kimaltelua järvenselällä.
— Aaro A. Nuutinen, Saloilta ja vesiltä
Iskunvaimennin muuttaa liike -energiaa palautumattomasti lämmöksi, jolloin heilunta vaimenee nopeasti.
— Wikipedia: Iskunvaimennin

Englanninkieliset vastineet

  • wobble

Esiintymistiheys

871 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviheilunta
Genetiiviheilunnan
Partitiiviheiluntaa
Essiiviheiluntana
Translatiiviheilunnaksi
Inessiiviheilunnassa
Elatiiviheilunnasta
Illatiiviheiluntaan
Adessiiviheilunnalla
Ablatiiviheilunnalta
Allatiiviheilunnalle
Abessiiviheilunnatta

Riimit

-eiluntɑ

Kaikki riimit

Lähteet